Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2010"

Transkriptio

1 0 Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2010

2 1 Sisältö 1 Olennaiset tapahtumat kunnan taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan henkilöstö Oman alueen kehitys Alue ja väestö Elinkeinorakenne ja työllisyys Rakennustoiminta Yleinen taloudellinen kehitys Kunnallistalouden kehitys Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Kunnan tase Kokonaistulot ja -menot Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin talous Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilikauden 2010 tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutumisvertailu Käyttötalousosan toteutuminen HALLINTOPALVELUT Vaalit Tilintarkastus Johto- ym. palvelut Elinkeinotoimi Taloushallinto Muut hallintopalvelut Tietotekniikkapalvelut Henkilöstöhallinto Työllisyydenhoito Pelastustoimi Maaseutuhallinto SIILISET PERUSTURVATOIMIALA OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Koulutoimen hallinto Opetuspalvelut Ruokapalvelut... 61

3 2 V A P A A A I K A L A U T A K U N T A Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoiminta MAANKÄYTTÖPALVELUT Maankäyttö Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Ympäristö TEKNISET PALVELUT Tukipalvelut Yhdyskuntatekniikka/rakentaminen ja kunnossapito Yhdyskuntatekniikka/suunnittelu ja rakennuttaminen Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 2009 ja Rahoituslaskelma 2009 ja Siilinjärven kunnan tase Konsernin tilinpäätöslaskelmat , Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristovastuut Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liikelaitos Siiliset-Peruspalvelukeskuksen tilinpäätös Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä

4 3 1 Olennaiset tapahtumat kunnan taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan toimintaympäristön muutos Vuodesta 2010 ennustettiin kaikilla mittareilla tulevan haasteellisen huono vuosi. Siilinjärvi selvisi globaalista taloustaantumasta varsin hyvin. Työttömyys lähti laskuun lopputalvesta ja oli koko vuoden ennustettua parempi koko vuoden. Kunnan verotulot kehittyivät huomattavasti paremmiksi tuoden mukanaan kunnan talouteen miellyttävän positiivisen tulokasvun. Yritysten näkymät paranivat loppuvuodesta ja työtekijöiden palkkaaminen lisääntyi. Yritysten investoinnit eivät kuitenkaan vielä käynnistyneet odotetussa mittakaavassa. Kunnan väkiluku kasvoi viime vuonna 42 hengellä, ollen kokonaisuudessaan henkilöä. Kasvu oli absoluuttisesti pieni, mutta lisäystä kuitenkin. Maakunnassa vain Kuopio ja Siilinjärvi pitävät huolen maakunnan kasvusta. Vaikka valmistuneiden asuntojen määrä vuonna 2010 oli 16 asuntoa edellisvuotta suurempi (129 valmistunutta asuntoa vuonna 2010), oli nettomuutto 50 henkilöä edellisvuotta pienempi. Kunnassa on perinteisesti rakennettu paljon omakotitaloja. Viime vuonna myös kerrostalorakentaminen kasvoi niin kirkonkylän keskustassa kuin Vuorelassa. Työllisyystilanteen ennustettiin huononevan myös Siilinjärvellä. Kuitenkin työttömyys oli heikoin tammikuun lopussa, 9,9 %. Koko vuoden työllisyys oli huomattavasti parempi kuin ennakoitiin. Vuoden lopussa työttömyys oli 8 %. Elokuun lopussa kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kuntastrategian ja maakäyttöpolitiikan. Kuntastrategia linjaa kunnan toimintaa ja kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Kuntastrategiaan sitoutuminen koko kunnassa on tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Vuoden 2010 aikana käynnistyi myös keskustelu Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän kuntaliitoksesta. Lopputuloksena syntyi ajatus Siilinjärven ja Maaningan kuntaliitoksesta, jonka valmistelutyö tehdään vuonna 2011 ja kuntaliitos astunee voimaan vuoden 2013 alusta. Kunnan toiminta Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin. Strategian mukaisesti Siilinjärvi jatkaa kasvuja yrityskuntana. Kasvun mahdollistaminen on teettänyt paljon työtä raakamaan ostossa ja kaavoituksissa. Elinkeinopolitiikassa oli varsin onnistunut ja vilkas vuosi, työpaikat lisääntyivät Siilinjärvellä 444:llä. Luonteva yhteistyö käynnistyi Nilsiän ja Maaningan kunnan kanssa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vuosi 2010 oli Siiliset:n käynnistymisvuosi. Neljän eri organisaation yhdistäminen ja yhtenäisen toiminnan kehittäminen oli ja on aina haastava työ. Ympäristöterveydenhuollon kahdeksan kunnan yhteistoimintaalueen valmistelu valmistui vuoden 2010 loppuun. Osaavaan, hyvinvoivaan ja motivoituneeseen henkilöstöön on panostettu. Uusi työhyvinvointipäällikkö aloitti työt syksyllä. Esimiesiltapäiviä järjestetään pari kertaa vuodessa koko kunnan esimiehille, aiheina esimiestyön haasteet. Koko henkilöstölle järjestettiin yhteisiä ja omaehtoisia koulutuksia. Kunnan palveluiden tuottaminen muuttuu koko ajan ja kunnan vastuut muista kunnista kasvaa. Yhteistoiminta-alueet ja kuntaliitos tuovat uusia haasteita myös johtamiselle ja organisaatiolle. Tämän haasteen taklaamiseksi käynnistyi johtamisjärjestelmän ja organisaation kehittämishanke yhteistyössä Audiator:n kanssa. Hankkeen tulokset valmistuvat keväällä Kunnan talouden tulee olla strategian mukaisesti kestävällä pohjalla. Vuoden 2010 tilinpäätös toteutuma oli oikean suuntainen. Kunnan talouden kulmakivi on lainamäärä, jonka määrän kasvu pysähtyi ja itse asiassa lainamäärä putosi vuonna Tarvitsemme seuraavinakin vuosina merkittävän määrän investointeja, joten vuosikatteen tulee olla riittävä joka vuosi.

5 4 Kunnan bruttoinvestointien määrä oli vuonna ,99 milj. euroa. Investointeja kohdistui Vuorelan ja Toivalan koulujen saneerauksiin ja laajennukseen, uutta infraa tehtiin Panninniemeen ja Tammirantaan ja infraa saneerattiin neljällä eri alueella sekä oltiin mukana VT5 Päiväranta-Vuorela hankkeessa. Kunnan talous Kuntien talouskehitykseen heijastui globaali taloustaantuma. Vuonna 2010 bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi vain 5,0 prosenttia ja investoinnit pysyivät lähes ennallaan. Kuntien taloustilanne parani vähän ennakoidusta tilanteesta. Siilinjärven kunnan vuoden 2010 tilikauden tulokseksi tuli ylijäämää 3,2 milj. euroa. Vuoden 2010 alkuperäinen talousarvio näytti -2,4 milj. euroa tulosta. Kokonaisuutena tulos muodostui hyväksi. Tuloksen selvä plusmerkki tarkoittaa taseeseen kertyvän ylijäämän olevan n. 10 milj. euroa. Vuosikate ylittyi 5,077 milj. euroa, ollen 8,751 milj. euroa. Vuosikate muodostui tasolle, jolle sen pitää olla. Tämän tasoinen vuosikate mahdollistaa Siilinjärven investoinnit ilman lainamäärän nousua. Tulevina vuosina vuosikatteen tavoitteena tulee olla 8-9 milj. euroa. Tulopuolella verotulojen kehitys oli työllisyyden hyvästä kehityksestä johtuen 3,6 milj. euroa parempi kuin budjetoitu. Verotuloja kertyi 68,246 milj. euroa, missä kasvua edelliseen vuoteen oli 12,3 %. Myös yhteisöverot kasvoivat 125,3 %, ollen 3,998 milj. euroa. Kiinteistöverotuotto oli ennakoitu eli 3,044 milj. euroa. Valtionosuudet jäivät budjetista. Valtionosuudet olivat noin 26,800 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat budjetoituun verrattuna 5,8 % eli 3,610 milj. euroa. Toimintakulujen osalta tapahtui ylitystä 2,017 milj. euroa. Toimintakulut olivat kokonaisuudessa n. 151,533 milj. euroa, jossa kasvua alkuperäiseen talousarvioon 4,4 %. Koko kuntasektorilla toimintamenot kasvoivat 3,5 %. Tähän kehitykseen ei voi olla täysin tyytyväinen. Suurimmat ylitykset tulivat perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista. Juuri tämän sektorin kulujen nousuun on pyritty vaikuttamaan lainsäädännöllä ja sitä kautta myös Siilinjärvellä Siiliset-ratkaisulla. Seuraavat vuodet näyttävät onnistummeko vähentämään sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen nousua. Kunnan investoinnit jatkuivat varsin korkealla tasolla vuonna Bruttoinvestointien määrä oli 6,99 milj. euroa ja nettoinvestoinnit olivat 6,36 milj. euroa. Bruttoinvestoinnit olivat alle talousarvion ja nettoinvestoinnit olivat melko tarkkaan talousarviossa. Kunnan lainamäärä oli vuoden 2010 lopussa euroa asukasta kohti. Edellisen vuoden lopussa lainamäärä oli euroa asukasta kohti. Lainakanta vuoden lopussa oli n. 35,5 milj. euroa. Lainamäärä väheni vuonna 2010 n. 4,8 milj. euroa, kiitos hyvän vuosikatteen. Lainamäärä on koettu Siilinjärven kunnan talouden kulmakiveksi. Lainamäärän pitäminen oikealla tasolla on selvä tavoite myös kunnan strategiassa. Mielestäni lainamäärän pudotus vuonna 2010 oli todella merkittävä asia tulevaisuuden kannalta, unohtamatta 10 milj. euroa ylijäämää taseessa, joka antaa hyvän selkänojan seuraavien vuosien talouden suunnittelulle. Kuntataloudessa ei ole näköpiirissä mitään merkittävää muutosta. Palveluiden kysyntä kasvaa joka tapauksessa tulevaisuudessa ja tulot kasvavat parhaiten väestön ja työpaikkojen kasvun myötä. Kehitetään yhdessä kuntaamme strategiamme mukaan! Vesa Lötjönen kunnanjohtaja

6 5 1.2 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 7 kertaa ja kokouksissa käsiteltiin 75 asiaa. Kunnanvaltuuston paikkajakauma: Keskustan valtuustoryhmä 16 Kokoomuksen valtuustoryhmä 9 Sosialidemokraattien valtuustoryhmä 8 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 4 Vihreiden valtuustoryhmä 3 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 2 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Yhteensä 43 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Hartikainen Ilmari (kesk.) I varapuheenjohtaja Kotimäki Jukka (ps.) II varapuheenjohtaja Hämäläinen Saara (sd.) Kunnanvaltuustoon kuuluivat lisäksi seuraavat valtuutetut Airola Iiro-Pekka(vihr.) Alanko Petteri (kok.) Berg Pauli (vas.) Happonen Juhani (kd.) Hassinen Raija (vas.) Heinonen Hanna-Mari (kok.) Hiltunen Päivi (sd.) Janhonen Päivi (kesk.) Jauhiainen Ritva (sd.), asti Jetsu Jouni (sd.) Jäppinen Eeva (kesk.) Jääskeläinen Heikki (vihr.) Karvonen Anne (kesk.) Kasurinen Janne (kok.) Katainen Jyrki (kok.), asti Katainen Lauri (sd.) Kerkola Riitta (kok.) Kolehmainen Jari (kesk.) Kokkonen Tiina (vihr.) Korhonen Tarja (sd.) Konttinen Heikki (kesk.) Lappalainen Kari (kesk.) Louejoki Satu (kok.) Markkanen Sallamaarit (kesk.) Niemitz Pirjo (sd.) Nykänen Erkko (kesk.) Ojala Kari (kok.) Oksman Merja (kok.) Pitkänen Marjaana (kesk.) Rautiainen Merja (kesk.) Rekola Jukka (ps.) Rojo Petri (kesk.) Ruuskanen Tapani (kesk.) Rytivaara Marja (kok.) Suhonen Raija (vas.) Toivanen Tomi (kok.), alkaen Venejärvi Irene (sd.), alkaen Väistö Juhani (vas.) Väänänen Pekka (kesk.) Väätäinen Liisa (kesk.) Väätäinen Tuula (sd.) Ylikärppä Kauko (kesk.)

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 22 kertaa ja käsitteli yhteensä 253 asiaa. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen paikkajakauma: Keskusta 2 SDP 2 Kokoomus 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreät 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Väänänen Pekka (kesk.) I varapuheenjohtaja Rytivaara Marja (kok.) II varapuheenjohtaja Jetsu Jouni (sd.) Kunnanhallitukseen kuuluivat lisäksi seuraavat jäsenet: Ihalainen Terho (vas.) Jääskeläinen Heikki (vihr.) Korhonen Tarja (sd.) Strömberg Leila (kesk.) Kunnanjohtaja Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun toiminnan yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä sekä omistajapolitiikasta. Kunnanjohtajan tehtäväalueita ovat lisäksi kunnan edunvalvonta sekä maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö. Kunnanjohtaja vastaa myös kunnan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutuotannon operatiivisesta johtamisesta ja niihin liittyvien asioiden valmistelusta. Kunnanjohtajana toimi Vesa Lötjönen. Kunnan henkilöstön määrä ja sen muutokset toimintayksiköittäin esitetään erillisessä tilasto-osassa. Kunnan henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja esitetään erillisessä ns. henkilöstökertomuksessa Kunnan henkilöstö Siilinjärven kunnan henkilöstömäärä oli henkilöä, joista vakinaisia 1401 henkilöä. Mikä on 75,7 % koko henkilöstöstä. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus aloitti toimintansa Peruskunnassa oli vuoden lopussa 502 vakinaista henkilöä ja Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksessa 899 henkilöä. Koko vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,8 vuotta, peruskunnan henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta ja Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstön keski-ikä 46,7 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden välillä. Koko kunnan henkilökunnasta voi eläkkeelle siirtyä vuoteen 2015 mennessä 201 henkilöä, mikä on 10,9 % koko kunnan henkilöstöstä ja vuoteen 2025 mennessä 38,6 %.

8 Kunnan palkatun henkilöstön määrä Vakinaiset 7 Määräaikaiset Määräaikaisista työllistettyjä Yhteensä Yhteensä, ilman työllistettyjä Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Opetus- ja vapaa-aikapalv Maankäyttöpalvelut Tekniset palvelut Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Yhteensä Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulut peruskunnan puolella olivat noin 26 miljoonaan euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 20,1 miljoonaa euroa. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstökulut olivat noin 40,8 miljoonaa euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 32,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöpalvelut on laatinut erillisen henkilöstökertomuksen, joka tuodaan omana asiakirjana kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Kuntalain 75 :n tarkoittamat tilivelvolliset viranhaltijat Hallintopalvelut Kunnanjohtaja Talousjohtaja Yritysasiamies Henkilöstöpäällikkö Tietojärjestelmäpäällikkö Maaseutusihteeri Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Sivistystoimenjohtaja Koulutoimen talouspäällikkö Palvelualuejohtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastotoimenjohtaja Nuoriso- ja kulttuurisihteeri Liikuntatoimenjohtaja Maankäyttöpalvelut Kaavoitusarkkitehti Maankäyttöinsinööri Kiinteistöteknikko, joukkoliikenne Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikkö Työpäällikkö Tekniset palvelut Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikkö Työpäällikkö Perusturvatoimiala Perusturvajohtaja Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Liikelaitoksen johtaja Hallinto- ja talousjohtaja Tulosaluejohtajat (4): Varhaiskasvatuspalvelut Perhe- ja aikuispalvelut Vanhuspalvelut Hoitopalvelut

9 8 Siilinjärven kuntaorganisaatio Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Johtoryhmä Hallintopalvelut Maaseutulautakunta Talousjohtaja TUOTTAJA Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen johtokunta Peruspalvelukeskuksen johtaja TILAAJA Perusturvalautakunta Perusturvajohtaja Opetus- ja vapaaaikapalvelut Vapaa-aikalautakunta Koululautakunta Sivistystoimenjohtaja Tekniset palvelut Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Maankäyttöpalvelut Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Kaavoitusarkkitehti

10 9 1.3 Oman alueen kehitys Vuonna 2010 Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli +650 henkilöä, kun se vuonna 2009 oli +837 henkilöä. Kasvun pieneneminen johtui Siilinjärven edellisvuotta selvästi pienemmästä väestön kasvusta. Koko Pohjois-Savon väestötappio pysyi lähes entisellään ollen -272 henkilöä. Vuonna 2010 Pohjois-Savon kunnista asukasluvun kasvua tapahtui edellisen vuoden tapaan lähes yksinomaan Kuopiossa. Kuopion kasvu oli ennätyksellisen suuri eli 652 henkilöä koostuen lähes yhtä suuresta luonnollisesta kasvusta ja kuntien välisestä nettomuutosta sekä tuntuvasta nettomaahanmuutosta. Pientä kasvua saivat Siilinjärvi, Nilsiä ja Vesanto. Pohjois-Savon kunnista vain Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Vieremällä oli luonnollista väkiluvun kasvua. Kuntien välistä muuttovoittoa oli Kuopion lisäksi viidessä Pohjois-Savon kunnassa. Väestön ikäryhmien osuudet kokonaisväestöstä * 0 14-vuotiaat 22,6 21,5 21,2 21,0 20,8 20, vuotiaat 67,6 65,9 65,9 65,7 65,4 65,1 Yli 64-vuotiaat 9,8 12,6 12,9 13,4 13,8 14,3 Väestö yhteensä * Kunnan paikkatietojärjestelmästä Alue ja väestö Kunnan pinta-ala on noin 508 km 2, josta vesialuetta on 107 km 2. Vuonna 2009 väestöstä 47 prosenttia asui kirkonkylässä, 24 % Toivala-Vuorelassa ja 29 % haja-asutusalueella. Kunnan taajama-aste on 78,5 %. Vuoden 2010 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan henkeä, jossa kasvua oli vain 42 henkilöä (edellisvuonna 195 henkilöä). Vuoden 2010 talousarvion kasvuennuste 117 asukasta alittui 75:llä. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2010 syntyvyys oli Siilinjärvellä 227 lasta ja kuolleisuus 149 henkilöä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui siten 78 henkilöä, mikä on puolet viime vuosien tasoa pienempi. Vuoden 2009 kuntien välinen 53:n henkilön muuttovoitto kääntyi 50:n henkilön muuttotappioksi. Näiden yhteisvaikutuksesta vuoden 2010 väestökehitys jäi heikoksi. Tulomuutto oli vuonna 2010 edellisvuoden tasoa, vaikka valmistuneiden asuntojen määrä oli 16 asuntoa edellisvuotta suurempi. Osa valmistuneiden asuntojen asukkaista ei ehtinyt kirjautua vuoden 2010 puolelle. Myös vanhojen asuntojen kauppa vaikutti osaltaan tulomuuttoon. Muuttotappion syy oli edellisvuotta selvästi suurempi lähtömuutto. Laman hieman hellittäessä alkoi lähtömuuttoon patoutuneet paineet, työmahdollisuudet suurissa kaupungeissa ja asuntokaupan suma purkautua. Myös nuorten muutto opiskelupaikkakunnille oli runsasta. Nettomaahanmuutto oli 14 henkilöä. Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 38,9 vuotta, kun koko maan keski-ikä on 41,3 vuotta. Vuoden 2009 lopussa 0 14-vuotiaiden osuus oli kunnassa 20,8 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 15,1 %. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus oli 13,8 % kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 19,1 prosenttia.

11 ikäryhmä Elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 6 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 30 % sekä palvelualoilla 64 %. Vuoden 2010 lopussa kunnassa arvioidaan Tilastokeskuksen kriteereillä olleen työpaikkaa. Vuonna 2010 ei koettu elinkeinoelämässä merkittäviä takaiskuja, vaan työpaikkojen kasvuksi arvioidaan jopa 444 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja toivat Siiliset, rahoitus- ja vakuutusalan yritykset ja Rissalan yrityspuistossa Savon Voima Oy. Teollisia työpaikkoja sen sijaan vähensivät Kuuskone Oy:n ja Sincomp Oy:n konkurssit. Vuonna 2010 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 802 henkilöä, jossa taantuman hellittämisen johdosta oli vähenemistä 52 henkilöä edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2010 keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 7,9 %, kun se Pohjois- Savossa oli keskimäärin 11,4 % ja koko maassa 10,0 %. Edellisvuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä vuonna 2010 kasvoi 34 henkilöllä ollen yhteensä 121. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä pieneni ollen 106 henkilöä. Eri ryhmien osuudet (%) Siilinjärvellä ja koko maassa MIEHET NAISET prosenttia Siilinjärvi naiset Siililnjärvi miehet Koko maa naiset Koko maa miehet

12 11 Siilinjärven väkiluku Asukasluku Väestönmuutokset Synt.enemm Muuttoliike Väestönlis. yht

13 12 Työttömyysaste Siilinjärvi 18,4 17,9 15,7 14,5 13,6 12,7 12,1 10,7 9,6 10,3 9,8 8,5 7,1 6,5 8,6 7,9 Pohjois-Savo 21,5 20,8 19,4 18,0 17, ,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,6 10,1 9,7 12,6 11,4 Koko maa 18,8 17,9 16,4 14,7 13,9 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,8 9,5 8,2 7,6 11,3 10 Työttömät ryhmittäin Yhteensä Miehet Naiset Alle 25 v Yli vuoden

14 13 Työvoima ja työpaikat x) 9 285x) x) x) Alueella asuva työll. työvoima Työpaikat x) arvio Valmistuneet asunnot Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Rakennustoiminta Vuonna 2010 valmistui 129 uutta asuntoa, mikä on 16 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmistuneista asunnoista 79 oli omakotiasuntoa, 18 rivitaloasuntoa ja 32 kerrostaloasuntoa

15 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Maailman talous ja sen myötä myös Suomen vientikysyntä kääntyi nousuun vuoden 2010 puolivälissä. Vuonna 2010 bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttia. Tuotanto oli vuonna 2010 lähes samalla tasolla kuin vuonna Vuonna 2010 viennin volyymi kasvoi 5,0 prosenttia, tuonnin volyymi 2,6 prosenttia, yksityinen kulutus 2,6 prosenttia ja yksityiset investoinnit 1,0 prosenttia. Työllisyys parani vuonna 2010 odotettua nopeammin. Keskimääräinen työttömyysaste laski vuonna ,0 prosenttiin edellisvuoden 11,3 prosentista. Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2010 oli 1,2 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Yleinen ansiotaso kasvoi 2,6 prosenttia. 1.5 Kunnallistalouden kehitys Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010 ja taloustilanne muodostui ennakoitua paremmaksi. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka talousarvioissa arvio oli alle miljardi euroa. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Vuonna 2010 kuntien toimintamenot kasvoivat 4 %. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, pysyivät edellisvuoden tasolla. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 9 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olivat 2 prosenttia edellisvuotta suuremmat ja maksetut avustukset laskivat 9 prosenttia. Palkkasummaan ja osittain myös palvelujen ostoon on vaikuttanut kuntien palvelurakenteen muutos. Kuntien toimintatulot kasvoivat 4 %, myyntitulot 7 % ja maksutulot 8 %. Kuntien toimintakatteet vuonna 2010 heikkenivät 3,8 %. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu yhteensä ylitti kuitenkin selvästi toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyi vuosikatteiden kasvuna. Vuosikate asukasta kohti vuonna 2010 oli 400 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 337 euroa. Vain muutama kunta ja kuntayhtymä arvioi vuosikatteensa jäävän negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 127 % kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 % investoinneista. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner- Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntien verotulot vuonna 2010 kasvoivat 4 %. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys varsinkin vuoden 2010 loppupuoliskolla on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. On kuitenkin huomattava, että kuntien tulot paranivat paljolti siksi, että yli puolet kunnista korotti tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle Osa kunnista sai myös hidastettua toimintamenojensa kasvua. Myös valtion vuonna 2009 tekemät ratkaisut yhteisövero-osuudesta, Kela-maksun poistosta ja kiinteistöverorajojen korotuksista lisäsivät kuntien tuloja. Valtionosuudet olivat vuonna 2010 noin 7,4 miljardia euroa, jossa kasvua oli 7,3 prosenttia.

16 1.6 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueiden sisäisen valvonnan vuosiraportteihin perustuen toimintaa on toteutettu ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti. Kuntaan ei ole kohdistunut tai kohdistumassa vaateita, jotka johtuisivat esimerkiksi lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Päätöksistä ei ole myöskään muotovirheiden perusteella valitettu. Viranhaltijapäätöksistä asiaperusteilla tehdyt päätöksen sisältöön tyytymättömyyttä osoittavat valitukset ovat olleet vähäisiä. Niissä päätöksentekijän kanta on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta ollut pitävä. Yksi kunnanhallituksen päätökseen perustuva vahingonkorvausvaade on käsitelty hovioikeudessa, jonka päätös oli kunnan kannan mukainen. Vahingonkorvausvaade tulee mahdollisesti vielä kantajan toimeksiannosta käsiteltäväksi riita-asiana käräjä- tai välimiesoikeudessa. Useita rakennuslautakunnan käsittelemiä suunnittelutarveratkaisuja on kumoutunut hallinto-oikeudessa vuoden 2010 aikana. Riskien hallinta Kunnassa on tehty kattava riskien kartoitus vuonna Riskejä ei ole sen jälkeen kattavasti omaisuusriskejä lukuun ottamatta johdonmukaisesti ja keskitetysti tarkasteltu. Toimintokohtaisia riskikartoitusten päivityksiä ja arviointeja on tehty muun muassa sosiaalihuollon eräissä palvelutoiminnoissa. Riskienhallinta on vastuutettu ohjetasolla, mutta käytännön valvontakäytäntöihin kaivataan opastusta. Riskejä ja niiden arviointia koskeva toimintaympäristö on kaiken kaikkiaan muuttunut monimuotoisemmaksi, kun kunnan palvelutoimintaa toteutetaan entistä enemmän yhteistoimintasopimuksin, yhtiöittämällä, liikelaitostamisin ja ulkoistamalla. Henkilöriskeissä painopiste kohdistuu edelleen avainhenkilöiden työpanoksen saatavuuteen ja korvattavuuteen mahdollisten työpaikan vaihdosten tai pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Kaikille työntekijöille ei korvaavaa henkilöä ole saatavissa; eräissä tapauksissa esiintyy vaarallisen työyhdistelmän riski. Kuhilas Oy on aloittanut työvoiman vuokraustoiminnan Kuopion kaupungin eräissä sosiaalipalveluiden toiminnoissa. Laajetessaan toimintamalli ainakin jossain määrin parantaa tilannetta sijaishenkilöstön saatavuudessa. Kunnan henkilöstöhallintoa on myös vahvistettu ja edellytykset kehittämistoimille ovat parantuneet. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset ovat ajantasaiset sekä kattavat ja omavastuiden tasot on määritelty. Vakuutukset on käyty läpi ja tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset tehty kunnan ja vakuutusyhtiön yhteisessä vuosittaisessa vakuutuspalaverissa. Kunta on palvelutoiminnassa tapahtuneista vahingoista suorittanut joitakin korvauksia. Korvausten määrä on kasvanut edellisestä vuodesta mutta on vielä palvelutoiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen ollut kohtuullinen. Kunnan vahinkorahastosta maksettujen korvausten yhteismäärä on ollut noin Näistä merkittävin yksittäinen korvaus on ollut Kesällä 2010 tapahtuneesta kunnan jätevesipumppaamon vuodosta aiheutuneesta vahingosta on esitetty huomattava vahingonkorvauslain mukainen korvausvaade vuoden 2011 puolella. Vahingot eivät ole johtuneet tehtävien hoidon huonosta järjestämisestä tai laiminlyönneistä. Vaikka toiminnallisesti tai talouden näkökulmasta tarkasteltuna merkitykseltään vakavia riskejä ei ole realisoitunut, on edellä esitettyyn perustuen tarpeen saattaa riskikartoitus ajan tasalle etenkin toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien osalta. Päivittämistyön yhteydessä on tarpeen arvioida myös sitä, miten riskien kehittymistä seurataan ja tarkkaillaan eli huolehtia siitä, että kartoitus palvelee sisäisen tarkastuksen ja valvonnan näkökulmaa ja tarkoitusperiä. Lisäksi on tarpeen tarkastella riskien hallinnan linkittymistä arkityöhön. Tarkastelu on aloitettu koulutuksella kuluneen vuoden syyskaudella ja etenee riskikartoituksin kuluvalla tilikaudella. Sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan resurssia on lisätty kuluneella kaudella sisäisin tehtäväjärjestelyin ja edellytykset kehittämistyölle ovat aikaisempaa paremmat.

17 16 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on vahvistettu noudatettavaksi seudullinen hankintaohje ja sitä yksilöivä kuntakohtainen liite. Hankintavaltuudet on määritelty hankintaohjein ja palvelualueiden lautakunta- ja viranhaltijatasoisin delegointipäätöksin. Hankintatoimi on kehittynyt laajaksi maakunnalliseksi kokonaisuudeksi ja organisoitu yhtiömuotoiseksi (IS-Hankinta Oy) perustajaosakkaina Kuopion kaupunki ja sairaanhoitopiiri. Kunnan omat hankinnat on hoidettu hankintaa koskevien säädösten mukaisesti eivätkä kunnan hankintapäätökset ole olleet kilpailuviraston käsiteltävänä. Yhteishankinnassa kilpailutettujen tuotteiden ostotoiminta on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta yhteiskilpailutuksen tuotteiden osto ja ostoon kehitetyn sähköisen hankintamenettelyn käyttö ei ole vielä riittävää, jotta hyödyt saataisiin täysimääräisesti kondennetuiksi. Hankintatoimeen liittyvää ohjeistusta, seurantaa, ja tiedotusta käytännöistä tulee lisätä nykyisestään. Hankinta-asioiden hoito on keskitetty kunnan keskushallintoon ja organisoitu uudelleen. Irtaimen käyttöomaisuuden luettelointi ja merkintäohjeet ovat olemassa. Luetteloinnin ja merkinnän käytäntöjen toteuttamisen ohjeistukseen ja seurantaan on tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Asiaa on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksen toimintakertomuksen palvelualueita koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Perusturvan palvelukustannukset ovat edelleen kasvaneet keskimääräistä kulujen kasvua enemmän taloussuunnitelman tasosta ja palvelutarpeiden kasvupaineet ovat näiden palvelujen kohdalla edelleen merkittävät. Edellisissä toiminnoissa ovat tarpeen erillistarkastelut tilanteen ennakoimiseksi ja hallintaan saamiseksi. Erikoissairaanhoidon menoissa kunnan vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset. Talousarviossa varauduttiin mm. vanhustenhuollon palveluissa terveyskeskuksen vuodeosaston kuormituksen ja samalla KYS:n ylimääräisten hoitopäivien vähentämiseen. Lisäksi panostettiin esimerkiksi alakouluikäisten ennaltaehkäisevään toimintaan etuluokan toimintaa jatkamalla. Etuluokan perustamisen vaikutuksen on arvioitu olleen myönteinen. Vanhustenhuollossa toimenpiteet ovat olleet riittämättömät tarpeen kasvun vuoksi. Taloussuunnitelman tavoitteet on asetettu valtuustotasolla, eikä lautakuntatasoista tavoiteasetantaa pääsääntöisesti investointihankkeita lukuun ottamatta tehdä. Myös toiminnan tuloksellisuuden arviointi on vähäistä. Toimintolaskenta on otettu käyttöön Siilisetperuspalvelukeskuksessa. Kunnan hallinto- ja ruokapalveluissa toiminto- ja kustannuslaskennan kehittämistyö on alkanut kuluneella syyskaudella. Toimintolaskennan rinnalla on tuloksellisuuden arvioimiseksi kehitettävä myös vaikuttavuuden arviointimenetelmiä. Sopimusten hallinta Kunnan sopimusten toteutumisessa ei ole esiintynyt ongelmia. Sopimusten hallintaa tulee kuitenkin ainakin osin täsmentää siten, että seuranta systematisoidaan ja valvonta vastuutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnan toimintaympäristön monimutkaistuessa sopimusoikeudellisen juridisen osaamisen vahvistaminen on yksi lähivuosien kehittämiskohde organisaatiossa. Yhteistoiminnassa tapahtuvien toimien jatkuvuuden varmistamiseksi on tarpeen, että järjestelystä tai yhteistoiminnasta tehdään aina sopimus toimielimen tekemään päätökseen perustuen. Näin varmistetaan riittävä aika tehtävien järjestämiseksi siinä tapauksessa, että yhteistoiminta jostain syystä yllättäen päättyy. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Siilinjärven kunnassa on kunnan johdolla. Sisäisen valvonnan ohjeiden (kh ) mukaisesti sisäinen tarkastus suoritetaan kunnan toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä työnä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna. Siiliset-peruspalvelukeskuksen sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on liikelaitoksen johtosäännön mukaan liikelaitoksen johtokunnalla.

18 17 Oman organisaationsa sisäisen tarkastuksen toimivuudesta vastaa kunkin palvelualueen johtaja, jolla on erityisvastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa palvelevasta tiedonkulusta ja raportoinnista. Tulosyksiköiden johto on velvollinen toimittamaan seurantatiedot palvelualueen johdolle. Erityistehtävänä tulosyksiköiden johdolla on järjestää valvonta henkilö- ja omaisuusriskien varalta. Tarkastuksista tulee antaa kirjallinen raportti vähintään kerran vuodessa. Palvelualueiden johtajat ovat tehneet sisäisen tarkastuksen omilla palvelualueillaan kunnassa käytössä olevaan sisäisen tarkastuksen muistilistan mukaisesti ja antaneet siitä kirjallisen (muistilistan muotoisen) raportin. Raporttien pohjalta on kukin palvelualue tehnyt arvion omista valvontakäytännöistään ja arviot on käyty läpi palvelualuejohtajien yhteisessä palaverissa. Organisaation ulkopuolisen sisäisen tarkastuksen palvelut on ostettu Suomen Kuntatarkastus Oy:ltä. Em. tarkastuksia ovat mm. tietohallintoa ja muita erityisalueita koskevat ja erityisosaamista vaativat tarkastukset. Vuonna 2010 ulkopuolinen tarkastus tarkasti kunnan tietohallinnon toiminnot mukaan lukien niiden liittymisen Kuhilaan järjestelmiin. Tarkastaja on antanut tarkastuksesta kirjallisen kehittämisehdotukset sisältävän raportin. Lähimmän vuoden kuluessa toteutettavia sisäisen tarkastuksen kehittämistarpeita ovat mm.: - sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman vahvistaminen vuosittain ja tarkastustoimen kehittäminen prosessimaiseksi (vuosisuunnitelma käsitelty johtoryhmässä) - riskikartoituksen päivittäminen ajantasaiseksi, sisäistä valvontaa ja tarkastustoimintaa palvelevaksi asiakirjaksi (aloitettu vuonna Sisäinen valvonta (johdon tarkkailu- ja varsinainen tarkastustoiminta) on kehittämistarpeistaan huolimatta toiminut, koska merkittävä osa valtuuston asettamista niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin tavoitteista on saavutettu tilikaudella, väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt eikä kunta ole joutunut oikeudelliseen tai suuriin taloudellisiin korvausvastuisiin harjoittamansa toiminnan johdosta. Konsernivalvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Siilinjärven kunnan konserniohjeet. Ohjeen mukaan vastuu konsernin johtamisesta kuuluu kunnanjohtajalle, joka voi tarvittaessa päätöksellään siirtää jonkin tytäryhtiön seurannan jollekin toiselle henkilölle. Kunnan keskushallinnon tehtäväjärjestelyjen yhteydessä konsernivalvonta on kunnanjohtajan päätöksellä siirretty sisäisestä valvonnasta vastaavan viranhaltijan tehtäväksi seuraavien tytäryhteisöjen osalta: - Siilinjärven Uimala Oy - Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus - Siilinjärven Kotipolku Oy - Kiinteistö Oy Asematie 11 - Kiinteistö Oy Teollisuustie. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja Pekka Takkinen talousjohtaja

19 18 2 Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Tuloslaskelman tilikausien 2010 ja 2009 vertailussa on huomioitava kuntaorganisaatiossa tapahtunut merkittävä muutos. Vuonna 2010 käynnistyi uutena organisaationa Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän sosiaali- ja terveystoimen tilaaja-tuottaja -mallilla järjestetty yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Siilinjärvi. Tuottajaorganisaationa on Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus, jonka tilinpäätös on yhdistetty peruskunnan tilinpäätökseen. Vuoden 2010 tilinpäätös sisältää Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen ja tilaajan Perusturvapalvelut. Vuoden 2009 luvuista puuttuu Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Maaningan ja Nilsiän sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedot. Tuotot Kunnan toimintatuotot olivat tilikaudella yhteensä 56,316 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 42,803 milj. euroa, muutos aiheutui yhteistoiminta-alueen uuden tilaaja-tuottaja -organisaation yhdistämisestä kuntaan. Peruskunnan toimintatuotot olivat 45,124 milj. euroa, joka sisältää uutena eränä tilaajan eli Perusturvapalvelujen 36,543 milj. euron maksutuotot Maaningalta ja Nilsiältä. Liikelaitos Siilisetin toimintatuotot ovat 11,192 milj. euroa, joka sisältää Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatuotot. Verotuloja kertyi 68,246 milj. euroa, ja ne kasvoivat 7,475 milj. euroa (12,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion osuuksien määrä väheni 0,115 milj. euroa. Rahoitustuotot vähenivät 0,113 milj. euroa osinkotuottojen pienenemisestä johtuen. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän purusta johtuva varauksen tuloutus. Kulut Toimintakulujen kokonaismäärä oli tilikaudella noin 142,448 milj. euroa. Kulujen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 46,375 milj. euroa, muutos aiheutui pääosin uuden yhteistoiminta-alueen myötä tulleista palvelujen määrän kasvusta. Liikelaitos Siilisetin toimintakulut olivat 71,828 milj. euroa ja peruskunnan 70,620 milj. euroa. Toimintakulujen merkittävimmät erät ovat henkilöstökulut 24,831 milj. euroa, ja palvelujen ostot 18,565 milj. euroa. Rahoituskulut olivat lähellä edellisen vuoden kuluja. Valmistus omaan käyttöön liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin, ja niiden vaikutus on eliminoitu Valmistus omaan käyttöön rivillä. Toimintakate Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena syntyvä toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen, sillä verotulot ja valtionosuudet muodostavat merkittävän osan kunnan tuloista. Vuonna 2010 kunnan toimintakatteen määrä oli noin -85,999 milj. euroa. Toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 3,6 milj. euroa (4,3 %). Toimintakatteen heikkeneminen on kuitenkin hidastunut aikaisemmasta. Vuosikate Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa, onko kunnan tulorahoitus riittävä kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Lähtökohtana on, että vuosikatteen tulisi muutaman vuoden tarkastelujaksolla vastata poistojen määrää eli korvausinvestointien tarvetta. Tilikauden vuosikate oli 8,751 milj. euroa, vuonna 2009 noin 4,09 milj. euroa ja 4,5 milj. euroa vuonna Tilinpäätösvuonna vuosikate oli lähes kaksinkertainen poistojen määrän nähden. Edellisenä vuonna vuosikate jäi hieman alle poistojen määrän. Tilinpäätösvuonna vuosikate riitti nettoinvestointien rahoitukseen, mistä johtuen kunnan velkamäärä ei kasvanut.

20 19 Kunnan vuosikate asukasta kohden soveltuu käytettäväksi kuntien välisessä vertailussa. Vertailussa on kuitenkin otettava huomioon kunnan koko, taajama-aste, toimintojen organisointi, tekniset verkostot jne. Vertailussa on myös otettava huomioon kuntien väliset erot veroprosenteissa. Vuosikatteiden vertailtavuus eri kuntien kesken edellyttäisi, että ne laskettaisiin samansuuruisilla tuloperusteilla, esim. kuntien keskimääräisillä veroprosenteilla. Riittävä tulorahoitus on voitu vertailtavissa kunnissa saavuttaa erilaisella verorasitteella kuntalaisiin nähden. Vuonna 2010 Siilinjärven vuosikate oli 417 euroa asukasta kohti kun se vuonna 2009 oli 197 euroa ja vuonna euroa asukasta kohden. Koko maassa vuosikate asukasta kohden oli vuoden 2010 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan 400 euroa asukasta kohden. Vuonna 2009 vuosikate asukasta kohden oli koko maassa keskimäärin 337 euroa ja 362 euroa vuonna 2008 euroa asukasta kohden. Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisen tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos oli 4,176 milj. euroa. Vuonna 2009 tilikauden tulos oli -0,171 milj. euroa ja 0,61 milj. euroa vuonna Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen tai lisääminen. Tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen vuoden 2010 tulos muodostui 3,215 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuonna 2009 tulos oli tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen noin 0,16 milj. euroa ylijäämäinen ja 0,82 milj. euroa vuonna 2008 ylijäämäinen. Tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista (100 x toimintatuotot/toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuonna 2008 tunnusluku oli 13,8 %, vuonna ,1 % ja 39,5 % vuonna Tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun vaikuttavat mm. kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen ja oppilaitosten ylläpitäminen. Vuosikate prosenttia poistoista (100 x vuosikate/poistot) tunnusluku vuonna 2007 oli 151,8 %, 117 % vuonna 2008 ja 96,0 % vuonna Vuonna 2010 tunnusluku on 188,8 % eli vuosikate riittää poistojen rahoittamiseen. Ennakkotietojen mukaan tunnusluvun arvo koko kuntataloudessa oli 128 % vuonna Perusoletuksena kuntataloudessa on pidetty sitä, että kunnan tulorahoitus on riittävä silloin kun vuosikate on vähintään tuloslaskelmassa vähennettävien poistojen suuruinen. Eli kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Oletus on kuitenkin pätevä vain silloin, kun poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä poistonalaisten investointien omahankintamenoa, jolloin siitä on vähennetty valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investointien taso määritetään voimassa olevasta investointisuunnitelmasta ja mikäli poikkeuksellisen suuri poistonalainen investointihanke ajoittuu suunnitelmakaudelle tai investointeja on leikattu tai siirretty suunnitelmakauden ulkopuolelle, on investointitasoa arvioitava taloussuunnittelukautta pitemmällä aikajänteellä. Vuonna 2010 nettoinvestointien määrä oli noin 4,891 milj. euroa. Vuonna 2009 määrä oli 7,91 milj. euroa ja vuosina määrä oli keskimäärin 4,59 milj. euroa vuodessa. Keskiarvo on laskenut edellisestä vuodesta noin 2,8 milj. euroa. Kolmivuotisjaksolla poistojen keskiarvo oli huomattavasti pienempi eli ainoastaan 4,25 milj. euroa vuodessa.

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2011

Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2011 Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2011 Kunnanhallitus 26.03.2012 Kunnanvaltuusto 18.06.2012 1 Tilinpäätös 2011 Kansikuva: Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteeni QVIM Arkkitehdit Oy Valokuva: Konserni- ja

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2012

Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2012 Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2012 Kunnanvaltuusto 17.6.2013 Tilinpäätös 2012 Kansikuva: Kiinteistö Oy Siilinjärven Siilinportti ja Siilinpiha QVIM Arkkitehdit Oy Valokuva: Konserni- ja maankäyttöpalvelut,

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA Helsinki 2006 Painetun julkaisun ISBN 952-213-163-6 Verkkojulkaisun ISBN

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Kauppa- ja teollisuusministeriö Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta ISBN 951-755-923-2 Suomen Kuntaliitto 2004 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot