Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2010"

Transkriptio

1 0 Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2010

2 1 Sisältö 1 Olennaiset tapahtumat kunnan taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan henkilöstö Oman alueen kehitys Alue ja väestö Elinkeinorakenne ja työllisyys Rakennustoiminta Yleinen taloudellinen kehitys Kunnallistalouden kehitys Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Kunnan tase Kokonaistulot ja -menot Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin talous Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilikauden 2010 tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutumisvertailu Käyttötalousosan toteutuminen HALLINTOPALVELUT Vaalit Tilintarkastus Johto- ym. palvelut Elinkeinotoimi Taloushallinto Muut hallintopalvelut Tietotekniikkapalvelut Henkilöstöhallinto Työllisyydenhoito Pelastustoimi Maaseutuhallinto SIILISET PERUSTURVATOIMIALA OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Koulutoimen hallinto Opetuspalvelut Ruokapalvelut... 61

3 2 V A P A A A I K A L A U T A K U N T A Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoiminta MAANKÄYTTÖPALVELUT Maankäyttö Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Ympäristö TEKNISET PALVELUT Tukipalvelut Yhdyskuntatekniikka/rakentaminen ja kunnossapito Yhdyskuntatekniikka/suunnittelu ja rakennuttaminen Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 2009 ja Rahoituslaskelma 2009 ja Siilinjärven kunnan tase Konsernin tilinpäätöslaskelmat , Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristovastuut Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liikelaitos Siiliset-Peruspalvelukeskuksen tilinpäätös Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä

4 3 1 Olennaiset tapahtumat kunnan taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan toimintaympäristön muutos Vuodesta 2010 ennustettiin kaikilla mittareilla tulevan haasteellisen huono vuosi. Siilinjärvi selvisi globaalista taloustaantumasta varsin hyvin. Työttömyys lähti laskuun lopputalvesta ja oli koko vuoden ennustettua parempi koko vuoden. Kunnan verotulot kehittyivät huomattavasti paremmiksi tuoden mukanaan kunnan talouteen miellyttävän positiivisen tulokasvun. Yritysten näkymät paranivat loppuvuodesta ja työtekijöiden palkkaaminen lisääntyi. Yritysten investoinnit eivät kuitenkaan vielä käynnistyneet odotetussa mittakaavassa. Kunnan väkiluku kasvoi viime vuonna 42 hengellä, ollen kokonaisuudessaan henkilöä. Kasvu oli absoluuttisesti pieni, mutta lisäystä kuitenkin. Maakunnassa vain Kuopio ja Siilinjärvi pitävät huolen maakunnan kasvusta. Vaikka valmistuneiden asuntojen määrä vuonna 2010 oli 16 asuntoa edellisvuotta suurempi (129 valmistunutta asuntoa vuonna 2010), oli nettomuutto 50 henkilöä edellisvuotta pienempi. Kunnassa on perinteisesti rakennettu paljon omakotitaloja. Viime vuonna myös kerrostalorakentaminen kasvoi niin kirkonkylän keskustassa kuin Vuorelassa. Työllisyystilanteen ennustettiin huononevan myös Siilinjärvellä. Kuitenkin työttömyys oli heikoin tammikuun lopussa, 9,9 %. Koko vuoden työllisyys oli huomattavasti parempi kuin ennakoitiin. Vuoden lopussa työttömyys oli 8 %. Elokuun lopussa kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kuntastrategian ja maakäyttöpolitiikan. Kuntastrategia linjaa kunnan toimintaa ja kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Kuntastrategiaan sitoutuminen koko kunnassa on tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Vuoden 2010 aikana käynnistyi myös keskustelu Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän kuntaliitoksesta. Lopputuloksena syntyi ajatus Siilinjärven ja Maaningan kuntaliitoksesta, jonka valmistelutyö tehdään vuonna 2011 ja kuntaliitos astunee voimaan vuoden 2013 alusta. Kunnan toiminta Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin. Strategian mukaisesti Siilinjärvi jatkaa kasvuja yrityskuntana. Kasvun mahdollistaminen on teettänyt paljon työtä raakamaan ostossa ja kaavoituksissa. Elinkeinopolitiikassa oli varsin onnistunut ja vilkas vuosi, työpaikat lisääntyivät Siilinjärvellä 444:llä. Luonteva yhteistyö käynnistyi Nilsiän ja Maaningan kunnan kanssa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vuosi 2010 oli Siiliset:n käynnistymisvuosi. Neljän eri organisaation yhdistäminen ja yhtenäisen toiminnan kehittäminen oli ja on aina haastava työ. Ympäristöterveydenhuollon kahdeksan kunnan yhteistoimintaalueen valmistelu valmistui vuoden 2010 loppuun. Osaavaan, hyvinvoivaan ja motivoituneeseen henkilöstöön on panostettu. Uusi työhyvinvointipäällikkö aloitti työt syksyllä. Esimiesiltapäiviä järjestetään pari kertaa vuodessa koko kunnan esimiehille, aiheina esimiestyön haasteet. Koko henkilöstölle järjestettiin yhteisiä ja omaehtoisia koulutuksia. Kunnan palveluiden tuottaminen muuttuu koko ajan ja kunnan vastuut muista kunnista kasvaa. Yhteistoiminta-alueet ja kuntaliitos tuovat uusia haasteita myös johtamiselle ja organisaatiolle. Tämän haasteen taklaamiseksi käynnistyi johtamisjärjestelmän ja organisaation kehittämishanke yhteistyössä Audiator:n kanssa. Hankkeen tulokset valmistuvat keväällä Kunnan talouden tulee olla strategian mukaisesti kestävällä pohjalla. Vuoden 2010 tilinpäätös toteutuma oli oikean suuntainen. Kunnan talouden kulmakivi on lainamäärä, jonka määrän kasvu pysähtyi ja itse asiassa lainamäärä putosi vuonna Tarvitsemme seuraavinakin vuosina merkittävän määrän investointeja, joten vuosikatteen tulee olla riittävä joka vuosi.

5 4 Kunnan bruttoinvestointien määrä oli vuonna ,99 milj. euroa. Investointeja kohdistui Vuorelan ja Toivalan koulujen saneerauksiin ja laajennukseen, uutta infraa tehtiin Panninniemeen ja Tammirantaan ja infraa saneerattiin neljällä eri alueella sekä oltiin mukana VT5 Päiväranta-Vuorela hankkeessa. Kunnan talous Kuntien talouskehitykseen heijastui globaali taloustaantuma. Vuonna 2010 bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi vain 5,0 prosenttia ja investoinnit pysyivät lähes ennallaan. Kuntien taloustilanne parani vähän ennakoidusta tilanteesta. Siilinjärven kunnan vuoden 2010 tilikauden tulokseksi tuli ylijäämää 3,2 milj. euroa. Vuoden 2010 alkuperäinen talousarvio näytti -2,4 milj. euroa tulosta. Kokonaisuutena tulos muodostui hyväksi. Tuloksen selvä plusmerkki tarkoittaa taseeseen kertyvän ylijäämän olevan n. 10 milj. euroa. Vuosikate ylittyi 5,077 milj. euroa, ollen 8,751 milj. euroa. Vuosikate muodostui tasolle, jolle sen pitää olla. Tämän tasoinen vuosikate mahdollistaa Siilinjärven investoinnit ilman lainamäärän nousua. Tulevina vuosina vuosikatteen tavoitteena tulee olla 8-9 milj. euroa. Tulopuolella verotulojen kehitys oli työllisyyden hyvästä kehityksestä johtuen 3,6 milj. euroa parempi kuin budjetoitu. Verotuloja kertyi 68,246 milj. euroa, missä kasvua edelliseen vuoteen oli 12,3 %. Myös yhteisöverot kasvoivat 125,3 %, ollen 3,998 milj. euroa. Kiinteistöverotuotto oli ennakoitu eli 3,044 milj. euroa. Valtionosuudet jäivät budjetista. Valtionosuudet olivat noin 26,800 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat budjetoituun verrattuna 5,8 % eli 3,610 milj. euroa. Toimintakulujen osalta tapahtui ylitystä 2,017 milj. euroa. Toimintakulut olivat kokonaisuudessa n. 151,533 milj. euroa, jossa kasvua alkuperäiseen talousarvioon 4,4 %. Koko kuntasektorilla toimintamenot kasvoivat 3,5 %. Tähän kehitykseen ei voi olla täysin tyytyväinen. Suurimmat ylitykset tulivat perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista. Juuri tämän sektorin kulujen nousuun on pyritty vaikuttamaan lainsäädännöllä ja sitä kautta myös Siilinjärvellä Siiliset-ratkaisulla. Seuraavat vuodet näyttävät onnistummeko vähentämään sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen nousua. Kunnan investoinnit jatkuivat varsin korkealla tasolla vuonna Bruttoinvestointien määrä oli 6,99 milj. euroa ja nettoinvestoinnit olivat 6,36 milj. euroa. Bruttoinvestoinnit olivat alle talousarvion ja nettoinvestoinnit olivat melko tarkkaan talousarviossa. Kunnan lainamäärä oli vuoden 2010 lopussa euroa asukasta kohti. Edellisen vuoden lopussa lainamäärä oli euroa asukasta kohti. Lainakanta vuoden lopussa oli n. 35,5 milj. euroa. Lainamäärä väheni vuonna 2010 n. 4,8 milj. euroa, kiitos hyvän vuosikatteen. Lainamäärä on koettu Siilinjärven kunnan talouden kulmakiveksi. Lainamäärän pitäminen oikealla tasolla on selvä tavoite myös kunnan strategiassa. Mielestäni lainamäärän pudotus vuonna 2010 oli todella merkittävä asia tulevaisuuden kannalta, unohtamatta 10 milj. euroa ylijäämää taseessa, joka antaa hyvän selkänojan seuraavien vuosien talouden suunnittelulle. Kuntataloudessa ei ole näköpiirissä mitään merkittävää muutosta. Palveluiden kysyntä kasvaa joka tapauksessa tulevaisuudessa ja tulot kasvavat parhaiten väestön ja työpaikkojen kasvun myötä. Kehitetään yhdessä kuntaamme strategiamme mukaan! Vesa Lötjönen kunnanjohtaja

6 5 1.2 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 7 kertaa ja kokouksissa käsiteltiin 75 asiaa. Kunnanvaltuuston paikkajakauma: Keskustan valtuustoryhmä 16 Kokoomuksen valtuustoryhmä 9 Sosialidemokraattien valtuustoryhmä 8 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 4 Vihreiden valtuustoryhmä 3 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 2 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Yhteensä 43 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Hartikainen Ilmari (kesk.) I varapuheenjohtaja Kotimäki Jukka (ps.) II varapuheenjohtaja Hämäläinen Saara (sd.) Kunnanvaltuustoon kuuluivat lisäksi seuraavat valtuutetut Airola Iiro-Pekka(vihr.) Alanko Petteri (kok.) Berg Pauli (vas.) Happonen Juhani (kd.) Hassinen Raija (vas.) Heinonen Hanna-Mari (kok.) Hiltunen Päivi (sd.) Janhonen Päivi (kesk.) Jauhiainen Ritva (sd.), asti Jetsu Jouni (sd.) Jäppinen Eeva (kesk.) Jääskeläinen Heikki (vihr.) Karvonen Anne (kesk.) Kasurinen Janne (kok.) Katainen Jyrki (kok.), asti Katainen Lauri (sd.) Kerkola Riitta (kok.) Kolehmainen Jari (kesk.) Kokkonen Tiina (vihr.) Korhonen Tarja (sd.) Konttinen Heikki (kesk.) Lappalainen Kari (kesk.) Louejoki Satu (kok.) Markkanen Sallamaarit (kesk.) Niemitz Pirjo (sd.) Nykänen Erkko (kesk.) Ojala Kari (kok.) Oksman Merja (kok.) Pitkänen Marjaana (kesk.) Rautiainen Merja (kesk.) Rekola Jukka (ps.) Rojo Petri (kesk.) Ruuskanen Tapani (kesk.) Rytivaara Marja (kok.) Suhonen Raija (vas.) Toivanen Tomi (kok.), alkaen Venejärvi Irene (sd.), alkaen Väistö Juhani (vas.) Väänänen Pekka (kesk.) Väätäinen Liisa (kesk.) Väätäinen Tuula (sd.) Ylikärppä Kauko (kesk.)

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 22 kertaa ja käsitteli yhteensä 253 asiaa. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen paikkajakauma: Keskusta 2 SDP 2 Kokoomus 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreät 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Väänänen Pekka (kesk.) I varapuheenjohtaja Rytivaara Marja (kok.) II varapuheenjohtaja Jetsu Jouni (sd.) Kunnanhallitukseen kuuluivat lisäksi seuraavat jäsenet: Ihalainen Terho (vas.) Jääskeläinen Heikki (vihr.) Korhonen Tarja (sd.) Strömberg Leila (kesk.) Kunnanjohtaja Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun toiminnan yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä sekä omistajapolitiikasta. Kunnanjohtajan tehtäväalueita ovat lisäksi kunnan edunvalvonta sekä maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö. Kunnanjohtaja vastaa myös kunnan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutuotannon operatiivisesta johtamisesta ja niihin liittyvien asioiden valmistelusta. Kunnanjohtajana toimi Vesa Lötjönen. Kunnan henkilöstön määrä ja sen muutokset toimintayksiköittäin esitetään erillisessä tilasto-osassa. Kunnan henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja esitetään erillisessä ns. henkilöstökertomuksessa Kunnan henkilöstö Siilinjärven kunnan henkilöstömäärä oli henkilöä, joista vakinaisia 1401 henkilöä. Mikä on 75,7 % koko henkilöstöstä. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus aloitti toimintansa Peruskunnassa oli vuoden lopussa 502 vakinaista henkilöä ja Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksessa 899 henkilöä. Koko vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,8 vuotta, peruskunnan henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta ja Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstön keski-ikä 46,7 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden välillä. Koko kunnan henkilökunnasta voi eläkkeelle siirtyä vuoteen 2015 mennessä 201 henkilöä, mikä on 10,9 % koko kunnan henkilöstöstä ja vuoteen 2025 mennessä 38,6 %.

8 Kunnan palkatun henkilöstön määrä Vakinaiset 7 Määräaikaiset Määräaikaisista työllistettyjä Yhteensä Yhteensä, ilman työllistettyjä Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Opetus- ja vapaa-aikapalv Maankäyttöpalvelut Tekniset palvelut Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Yhteensä Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulut peruskunnan puolella olivat noin 26 miljoonaan euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 20,1 miljoonaa euroa. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstökulut olivat noin 40,8 miljoonaa euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 32,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöpalvelut on laatinut erillisen henkilöstökertomuksen, joka tuodaan omana asiakirjana kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Kuntalain 75 :n tarkoittamat tilivelvolliset viranhaltijat Hallintopalvelut Kunnanjohtaja Talousjohtaja Yritysasiamies Henkilöstöpäällikkö Tietojärjestelmäpäällikkö Maaseutusihteeri Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Sivistystoimenjohtaja Koulutoimen talouspäällikkö Palvelualuejohtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastotoimenjohtaja Nuoriso- ja kulttuurisihteeri Liikuntatoimenjohtaja Maankäyttöpalvelut Kaavoitusarkkitehti Maankäyttöinsinööri Kiinteistöteknikko, joukkoliikenne Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikkö Työpäällikkö Tekniset palvelut Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikkö Työpäällikkö Perusturvatoimiala Perusturvajohtaja Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Liikelaitoksen johtaja Hallinto- ja talousjohtaja Tulosaluejohtajat (4): Varhaiskasvatuspalvelut Perhe- ja aikuispalvelut Vanhuspalvelut Hoitopalvelut

9 8 Siilinjärven kuntaorganisaatio Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Johtoryhmä Hallintopalvelut Maaseutulautakunta Talousjohtaja TUOTTAJA Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen johtokunta Peruspalvelukeskuksen johtaja TILAAJA Perusturvalautakunta Perusturvajohtaja Opetus- ja vapaaaikapalvelut Vapaa-aikalautakunta Koululautakunta Sivistystoimenjohtaja Tekniset palvelut Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Maankäyttöpalvelut Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Kaavoitusarkkitehti

10 9 1.3 Oman alueen kehitys Vuonna 2010 Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli +650 henkilöä, kun se vuonna 2009 oli +837 henkilöä. Kasvun pieneneminen johtui Siilinjärven edellisvuotta selvästi pienemmästä väestön kasvusta. Koko Pohjois-Savon väestötappio pysyi lähes entisellään ollen -272 henkilöä. Vuonna 2010 Pohjois-Savon kunnista asukasluvun kasvua tapahtui edellisen vuoden tapaan lähes yksinomaan Kuopiossa. Kuopion kasvu oli ennätyksellisen suuri eli 652 henkilöä koostuen lähes yhtä suuresta luonnollisesta kasvusta ja kuntien välisestä nettomuutosta sekä tuntuvasta nettomaahanmuutosta. Pientä kasvua saivat Siilinjärvi, Nilsiä ja Vesanto. Pohjois-Savon kunnista vain Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Vieremällä oli luonnollista väkiluvun kasvua. Kuntien välistä muuttovoittoa oli Kuopion lisäksi viidessä Pohjois-Savon kunnassa. Väestön ikäryhmien osuudet kokonaisväestöstä * 0 14-vuotiaat 22,6 21,5 21,2 21,0 20,8 20, vuotiaat 67,6 65,9 65,9 65,7 65,4 65,1 Yli 64-vuotiaat 9,8 12,6 12,9 13,4 13,8 14,3 Väestö yhteensä * Kunnan paikkatietojärjestelmästä Alue ja väestö Kunnan pinta-ala on noin 508 km 2, josta vesialuetta on 107 km 2. Vuonna 2009 väestöstä 47 prosenttia asui kirkonkylässä, 24 % Toivala-Vuorelassa ja 29 % haja-asutusalueella. Kunnan taajama-aste on 78,5 %. Vuoden 2010 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan henkeä, jossa kasvua oli vain 42 henkilöä (edellisvuonna 195 henkilöä). Vuoden 2010 talousarvion kasvuennuste 117 asukasta alittui 75:llä. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2010 syntyvyys oli Siilinjärvellä 227 lasta ja kuolleisuus 149 henkilöä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui siten 78 henkilöä, mikä on puolet viime vuosien tasoa pienempi. Vuoden 2009 kuntien välinen 53:n henkilön muuttovoitto kääntyi 50:n henkilön muuttotappioksi. Näiden yhteisvaikutuksesta vuoden 2010 väestökehitys jäi heikoksi. Tulomuutto oli vuonna 2010 edellisvuoden tasoa, vaikka valmistuneiden asuntojen määrä oli 16 asuntoa edellisvuotta suurempi. Osa valmistuneiden asuntojen asukkaista ei ehtinyt kirjautua vuoden 2010 puolelle. Myös vanhojen asuntojen kauppa vaikutti osaltaan tulomuuttoon. Muuttotappion syy oli edellisvuotta selvästi suurempi lähtömuutto. Laman hieman hellittäessä alkoi lähtömuuttoon patoutuneet paineet, työmahdollisuudet suurissa kaupungeissa ja asuntokaupan suma purkautua. Myös nuorten muutto opiskelupaikkakunnille oli runsasta. Nettomaahanmuutto oli 14 henkilöä. Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 38,9 vuotta, kun koko maan keski-ikä on 41,3 vuotta. Vuoden 2009 lopussa 0 14-vuotiaiden osuus oli kunnassa 20,8 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 15,1 %. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus oli 13,8 % kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 19,1 prosenttia.

11 ikäryhmä Elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 6 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 30 % sekä palvelualoilla 64 %. Vuoden 2010 lopussa kunnassa arvioidaan Tilastokeskuksen kriteereillä olleen työpaikkaa. Vuonna 2010 ei koettu elinkeinoelämässä merkittäviä takaiskuja, vaan työpaikkojen kasvuksi arvioidaan jopa 444 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja toivat Siiliset, rahoitus- ja vakuutusalan yritykset ja Rissalan yrityspuistossa Savon Voima Oy. Teollisia työpaikkoja sen sijaan vähensivät Kuuskone Oy:n ja Sincomp Oy:n konkurssit. Vuonna 2010 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 802 henkilöä, jossa taantuman hellittämisen johdosta oli vähenemistä 52 henkilöä edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2010 keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 7,9 %, kun se Pohjois- Savossa oli keskimäärin 11,4 % ja koko maassa 10,0 %. Edellisvuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä vuonna 2010 kasvoi 34 henkilöllä ollen yhteensä 121. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä pieneni ollen 106 henkilöä. Eri ryhmien osuudet (%) Siilinjärvellä ja koko maassa MIEHET NAISET prosenttia Siilinjärvi naiset Siililnjärvi miehet Koko maa naiset Koko maa miehet

12 11 Siilinjärven väkiluku Asukasluku Väestönmuutokset Synt.enemm Muuttoliike Väestönlis. yht

13 12 Työttömyysaste Siilinjärvi 18,4 17,9 15,7 14,5 13,6 12,7 12,1 10,7 9,6 10,3 9,8 8,5 7,1 6,5 8,6 7,9 Pohjois-Savo 21,5 20,8 19,4 18,0 17, ,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,6 10,1 9,7 12,6 11,4 Koko maa 18,8 17,9 16,4 14,7 13,9 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,8 9,5 8,2 7,6 11,3 10 Työttömät ryhmittäin Yhteensä Miehet Naiset Alle 25 v Yli vuoden

14 13 Työvoima ja työpaikat x) 9 285x) x) x) Alueella asuva työll. työvoima Työpaikat x) arvio Valmistuneet asunnot Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Rakennustoiminta Vuonna 2010 valmistui 129 uutta asuntoa, mikä on 16 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmistuneista asunnoista 79 oli omakotiasuntoa, 18 rivitaloasuntoa ja 32 kerrostaloasuntoa

15 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Maailman talous ja sen myötä myös Suomen vientikysyntä kääntyi nousuun vuoden 2010 puolivälissä. Vuonna 2010 bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttia. Tuotanto oli vuonna 2010 lähes samalla tasolla kuin vuonna Vuonna 2010 viennin volyymi kasvoi 5,0 prosenttia, tuonnin volyymi 2,6 prosenttia, yksityinen kulutus 2,6 prosenttia ja yksityiset investoinnit 1,0 prosenttia. Työllisyys parani vuonna 2010 odotettua nopeammin. Keskimääräinen työttömyysaste laski vuonna ,0 prosenttiin edellisvuoden 11,3 prosentista. Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2010 oli 1,2 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Yleinen ansiotaso kasvoi 2,6 prosenttia. 1.5 Kunnallistalouden kehitys Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010 ja taloustilanne muodostui ennakoitua paremmaksi. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka talousarvioissa arvio oli alle miljardi euroa. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Vuonna 2010 kuntien toimintamenot kasvoivat 4 %. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, pysyivät edellisvuoden tasolla. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 9 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olivat 2 prosenttia edellisvuotta suuremmat ja maksetut avustukset laskivat 9 prosenttia. Palkkasummaan ja osittain myös palvelujen ostoon on vaikuttanut kuntien palvelurakenteen muutos. Kuntien toimintatulot kasvoivat 4 %, myyntitulot 7 % ja maksutulot 8 %. Kuntien toimintakatteet vuonna 2010 heikkenivät 3,8 %. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu yhteensä ylitti kuitenkin selvästi toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyi vuosikatteiden kasvuna. Vuosikate asukasta kohti vuonna 2010 oli 400 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 337 euroa. Vain muutama kunta ja kuntayhtymä arvioi vuosikatteensa jäävän negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 127 % kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 % investoinneista. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner- Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntien verotulot vuonna 2010 kasvoivat 4 %. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys varsinkin vuoden 2010 loppupuoliskolla on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. On kuitenkin huomattava, että kuntien tulot paranivat paljolti siksi, että yli puolet kunnista korotti tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle Osa kunnista sai myös hidastettua toimintamenojensa kasvua. Myös valtion vuonna 2009 tekemät ratkaisut yhteisövero-osuudesta, Kela-maksun poistosta ja kiinteistöverorajojen korotuksista lisäsivät kuntien tuloja. Valtionosuudet olivat vuonna 2010 noin 7,4 miljardia euroa, jossa kasvua oli 7,3 prosenttia.

16 1.6 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueiden sisäisen valvonnan vuosiraportteihin perustuen toimintaa on toteutettu ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti. Kuntaan ei ole kohdistunut tai kohdistumassa vaateita, jotka johtuisivat esimerkiksi lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Päätöksistä ei ole myöskään muotovirheiden perusteella valitettu. Viranhaltijapäätöksistä asiaperusteilla tehdyt päätöksen sisältöön tyytymättömyyttä osoittavat valitukset ovat olleet vähäisiä. Niissä päätöksentekijän kanta on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta ollut pitävä. Yksi kunnanhallituksen päätökseen perustuva vahingonkorvausvaade on käsitelty hovioikeudessa, jonka päätös oli kunnan kannan mukainen. Vahingonkorvausvaade tulee mahdollisesti vielä kantajan toimeksiannosta käsiteltäväksi riita-asiana käräjä- tai välimiesoikeudessa. Useita rakennuslautakunnan käsittelemiä suunnittelutarveratkaisuja on kumoutunut hallinto-oikeudessa vuoden 2010 aikana. Riskien hallinta Kunnassa on tehty kattava riskien kartoitus vuonna Riskejä ei ole sen jälkeen kattavasti omaisuusriskejä lukuun ottamatta johdonmukaisesti ja keskitetysti tarkasteltu. Toimintokohtaisia riskikartoitusten päivityksiä ja arviointeja on tehty muun muassa sosiaalihuollon eräissä palvelutoiminnoissa. Riskienhallinta on vastuutettu ohjetasolla, mutta käytännön valvontakäytäntöihin kaivataan opastusta. Riskejä ja niiden arviointia koskeva toimintaympäristö on kaiken kaikkiaan muuttunut monimuotoisemmaksi, kun kunnan palvelutoimintaa toteutetaan entistä enemmän yhteistoimintasopimuksin, yhtiöittämällä, liikelaitostamisin ja ulkoistamalla. Henkilöriskeissä painopiste kohdistuu edelleen avainhenkilöiden työpanoksen saatavuuteen ja korvattavuuteen mahdollisten työpaikan vaihdosten tai pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Kaikille työntekijöille ei korvaavaa henkilöä ole saatavissa; eräissä tapauksissa esiintyy vaarallisen työyhdistelmän riski. Kuhilas Oy on aloittanut työvoiman vuokraustoiminnan Kuopion kaupungin eräissä sosiaalipalveluiden toiminnoissa. Laajetessaan toimintamalli ainakin jossain määrin parantaa tilannetta sijaishenkilöstön saatavuudessa. Kunnan henkilöstöhallintoa on myös vahvistettu ja edellytykset kehittämistoimille ovat parantuneet. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset ovat ajantasaiset sekä kattavat ja omavastuiden tasot on määritelty. Vakuutukset on käyty läpi ja tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset tehty kunnan ja vakuutusyhtiön yhteisessä vuosittaisessa vakuutuspalaverissa. Kunta on palvelutoiminnassa tapahtuneista vahingoista suorittanut joitakin korvauksia. Korvausten määrä on kasvanut edellisestä vuodesta mutta on vielä palvelutoiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen ollut kohtuullinen. Kunnan vahinkorahastosta maksettujen korvausten yhteismäärä on ollut noin Näistä merkittävin yksittäinen korvaus on ollut Kesällä 2010 tapahtuneesta kunnan jätevesipumppaamon vuodosta aiheutuneesta vahingosta on esitetty huomattava vahingonkorvauslain mukainen korvausvaade vuoden 2011 puolella. Vahingot eivät ole johtuneet tehtävien hoidon huonosta järjestämisestä tai laiminlyönneistä. Vaikka toiminnallisesti tai talouden näkökulmasta tarkasteltuna merkitykseltään vakavia riskejä ei ole realisoitunut, on edellä esitettyyn perustuen tarpeen saattaa riskikartoitus ajan tasalle etenkin toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien osalta. Päivittämistyön yhteydessä on tarpeen arvioida myös sitä, miten riskien kehittymistä seurataan ja tarkkaillaan eli huolehtia siitä, että kartoitus palvelee sisäisen tarkastuksen ja valvonnan näkökulmaa ja tarkoitusperiä. Lisäksi on tarpeen tarkastella riskien hallinnan linkittymistä arkityöhön. Tarkastelu on aloitettu koulutuksella kuluneen vuoden syyskaudella ja etenee riskikartoituksin kuluvalla tilikaudella. Sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan resurssia on lisätty kuluneella kaudella sisäisin tehtäväjärjestelyin ja edellytykset kehittämistyölle ovat aikaisempaa paremmat.

17 16 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on vahvistettu noudatettavaksi seudullinen hankintaohje ja sitä yksilöivä kuntakohtainen liite. Hankintavaltuudet on määritelty hankintaohjein ja palvelualueiden lautakunta- ja viranhaltijatasoisin delegointipäätöksin. Hankintatoimi on kehittynyt laajaksi maakunnalliseksi kokonaisuudeksi ja organisoitu yhtiömuotoiseksi (IS-Hankinta Oy) perustajaosakkaina Kuopion kaupunki ja sairaanhoitopiiri. Kunnan omat hankinnat on hoidettu hankintaa koskevien säädösten mukaisesti eivätkä kunnan hankintapäätökset ole olleet kilpailuviraston käsiteltävänä. Yhteishankinnassa kilpailutettujen tuotteiden ostotoiminta on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta yhteiskilpailutuksen tuotteiden osto ja ostoon kehitetyn sähköisen hankintamenettelyn käyttö ei ole vielä riittävää, jotta hyödyt saataisiin täysimääräisesti kondennetuiksi. Hankintatoimeen liittyvää ohjeistusta, seurantaa, ja tiedotusta käytännöistä tulee lisätä nykyisestään. Hankinta-asioiden hoito on keskitetty kunnan keskushallintoon ja organisoitu uudelleen. Irtaimen käyttöomaisuuden luettelointi ja merkintäohjeet ovat olemassa. Luetteloinnin ja merkinnän käytäntöjen toteuttamisen ohjeistukseen ja seurantaan on tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Asiaa on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksen toimintakertomuksen palvelualueita koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Perusturvan palvelukustannukset ovat edelleen kasvaneet keskimääräistä kulujen kasvua enemmän taloussuunnitelman tasosta ja palvelutarpeiden kasvupaineet ovat näiden palvelujen kohdalla edelleen merkittävät. Edellisissä toiminnoissa ovat tarpeen erillistarkastelut tilanteen ennakoimiseksi ja hallintaan saamiseksi. Erikoissairaanhoidon menoissa kunnan vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset. Talousarviossa varauduttiin mm. vanhustenhuollon palveluissa terveyskeskuksen vuodeosaston kuormituksen ja samalla KYS:n ylimääräisten hoitopäivien vähentämiseen. Lisäksi panostettiin esimerkiksi alakouluikäisten ennaltaehkäisevään toimintaan etuluokan toimintaa jatkamalla. Etuluokan perustamisen vaikutuksen on arvioitu olleen myönteinen. Vanhustenhuollossa toimenpiteet ovat olleet riittämättömät tarpeen kasvun vuoksi. Taloussuunnitelman tavoitteet on asetettu valtuustotasolla, eikä lautakuntatasoista tavoiteasetantaa pääsääntöisesti investointihankkeita lukuun ottamatta tehdä. Myös toiminnan tuloksellisuuden arviointi on vähäistä. Toimintolaskenta on otettu käyttöön Siilisetperuspalvelukeskuksessa. Kunnan hallinto- ja ruokapalveluissa toiminto- ja kustannuslaskennan kehittämistyö on alkanut kuluneella syyskaudella. Toimintolaskennan rinnalla on tuloksellisuuden arvioimiseksi kehitettävä myös vaikuttavuuden arviointimenetelmiä. Sopimusten hallinta Kunnan sopimusten toteutumisessa ei ole esiintynyt ongelmia. Sopimusten hallintaa tulee kuitenkin ainakin osin täsmentää siten, että seuranta systematisoidaan ja valvonta vastuutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnan toimintaympäristön monimutkaistuessa sopimusoikeudellisen juridisen osaamisen vahvistaminen on yksi lähivuosien kehittämiskohde organisaatiossa. Yhteistoiminnassa tapahtuvien toimien jatkuvuuden varmistamiseksi on tarpeen, että järjestelystä tai yhteistoiminnasta tehdään aina sopimus toimielimen tekemään päätökseen perustuen. Näin varmistetaan riittävä aika tehtävien järjestämiseksi siinä tapauksessa, että yhteistoiminta jostain syystä yllättäen päättyy. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Siilinjärven kunnassa on kunnan johdolla. Sisäisen valvonnan ohjeiden (kh ) mukaisesti sisäinen tarkastus suoritetaan kunnan toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä työnä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna. Siiliset-peruspalvelukeskuksen sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on liikelaitoksen johtosäännön mukaan liikelaitoksen johtokunnalla.

18 17 Oman organisaationsa sisäisen tarkastuksen toimivuudesta vastaa kunkin palvelualueen johtaja, jolla on erityisvastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa palvelevasta tiedonkulusta ja raportoinnista. Tulosyksiköiden johto on velvollinen toimittamaan seurantatiedot palvelualueen johdolle. Erityistehtävänä tulosyksiköiden johdolla on järjestää valvonta henkilö- ja omaisuusriskien varalta. Tarkastuksista tulee antaa kirjallinen raportti vähintään kerran vuodessa. Palvelualueiden johtajat ovat tehneet sisäisen tarkastuksen omilla palvelualueillaan kunnassa käytössä olevaan sisäisen tarkastuksen muistilistan mukaisesti ja antaneet siitä kirjallisen (muistilistan muotoisen) raportin. Raporttien pohjalta on kukin palvelualue tehnyt arvion omista valvontakäytännöistään ja arviot on käyty läpi palvelualuejohtajien yhteisessä palaverissa. Organisaation ulkopuolisen sisäisen tarkastuksen palvelut on ostettu Suomen Kuntatarkastus Oy:ltä. Em. tarkastuksia ovat mm. tietohallintoa ja muita erityisalueita koskevat ja erityisosaamista vaativat tarkastukset. Vuonna 2010 ulkopuolinen tarkastus tarkasti kunnan tietohallinnon toiminnot mukaan lukien niiden liittymisen Kuhilaan järjestelmiin. Tarkastaja on antanut tarkastuksesta kirjallisen kehittämisehdotukset sisältävän raportin. Lähimmän vuoden kuluessa toteutettavia sisäisen tarkastuksen kehittämistarpeita ovat mm.: - sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman vahvistaminen vuosittain ja tarkastustoimen kehittäminen prosessimaiseksi (vuosisuunnitelma käsitelty johtoryhmässä) - riskikartoituksen päivittäminen ajantasaiseksi, sisäistä valvontaa ja tarkastustoimintaa palvelevaksi asiakirjaksi (aloitettu vuonna Sisäinen valvonta (johdon tarkkailu- ja varsinainen tarkastustoiminta) on kehittämistarpeistaan huolimatta toiminut, koska merkittävä osa valtuuston asettamista niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin tavoitteista on saavutettu tilikaudella, väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt eikä kunta ole joutunut oikeudelliseen tai suuriin taloudellisiin korvausvastuisiin harjoittamansa toiminnan johdosta. Konsernivalvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Siilinjärven kunnan konserniohjeet. Ohjeen mukaan vastuu konsernin johtamisesta kuuluu kunnanjohtajalle, joka voi tarvittaessa päätöksellään siirtää jonkin tytäryhtiön seurannan jollekin toiselle henkilölle. Kunnan keskushallinnon tehtäväjärjestelyjen yhteydessä konsernivalvonta on kunnanjohtajan päätöksellä siirretty sisäisestä valvonnasta vastaavan viranhaltijan tehtäväksi seuraavien tytäryhteisöjen osalta: - Siilinjärven Uimala Oy - Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus - Siilinjärven Kotipolku Oy - Kiinteistö Oy Asematie 11 - Kiinteistö Oy Teollisuustie. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja Pekka Takkinen talousjohtaja

19 18 2 Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Tuloslaskelman tilikausien 2010 ja 2009 vertailussa on huomioitava kuntaorganisaatiossa tapahtunut merkittävä muutos. Vuonna 2010 käynnistyi uutena organisaationa Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän sosiaali- ja terveystoimen tilaaja-tuottaja -mallilla järjestetty yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Siilinjärvi. Tuottajaorganisaationa on Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus, jonka tilinpäätös on yhdistetty peruskunnan tilinpäätökseen. Vuoden 2010 tilinpäätös sisältää Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen ja tilaajan Perusturvapalvelut. Vuoden 2009 luvuista puuttuu Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Maaningan ja Nilsiän sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedot. Tuotot Kunnan toimintatuotot olivat tilikaudella yhteensä 56,316 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 42,803 milj. euroa, muutos aiheutui yhteistoiminta-alueen uuden tilaaja-tuottaja -organisaation yhdistämisestä kuntaan. Peruskunnan toimintatuotot olivat 45,124 milj. euroa, joka sisältää uutena eränä tilaajan eli Perusturvapalvelujen 36,543 milj. euron maksutuotot Maaningalta ja Nilsiältä. Liikelaitos Siilisetin toimintatuotot ovat 11,192 milj. euroa, joka sisältää Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatuotot. Verotuloja kertyi 68,246 milj. euroa, ja ne kasvoivat 7,475 milj. euroa (12,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion osuuksien määrä väheni 0,115 milj. euroa. Rahoitustuotot vähenivät 0,113 milj. euroa osinkotuottojen pienenemisestä johtuen. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän purusta johtuva varauksen tuloutus. Kulut Toimintakulujen kokonaismäärä oli tilikaudella noin 142,448 milj. euroa. Kulujen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 46,375 milj. euroa, muutos aiheutui pääosin uuden yhteistoiminta-alueen myötä tulleista palvelujen määrän kasvusta. Liikelaitos Siilisetin toimintakulut olivat 71,828 milj. euroa ja peruskunnan 70,620 milj. euroa. Toimintakulujen merkittävimmät erät ovat henkilöstökulut 24,831 milj. euroa, ja palvelujen ostot 18,565 milj. euroa. Rahoituskulut olivat lähellä edellisen vuoden kuluja. Valmistus omaan käyttöön liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin, ja niiden vaikutus on eliminoitu Valmistus omaan käyttöön rivillä. Toimintakate Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena syntyvä toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen, sillä verotulot ja valtionosuudet muodostavat merkittävän osan kunnan tuloista. Vuonna 2010 kunnan toimintakatteen määrä oli noin -85,999 milj. euroa. Toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 3,6 milj. euroa (4,3 %). Toimintakatteen heikkeneminen on kuitenkin hidastunut aikaisemmasta. Vuosikate Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa, onko kunnan tulorahoitus riittävä kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Lähtökohtana on, että vuosikatteen tulisi muutaman vuoden tarkastelujaksolla vastata poistojen määrää eli korvausinvestointien tarvetta. Tilikauden vuosikate oli 8,751 milj. euroa, vuonna 2009 noin 4,09 milj. euroa ja 4,5 milj. euroa vuonna Tilinpäätösvuonna vuosikate oli lähes kaksinkertainen poistojen määrän nähden. Edellisenä vuonna vuosikate jäi hieman alle poistojen määrän. Tilinpäätösvuonna vuosikate riitti nettoinvestointien rahoitukseen, mistä johtuen kunnan velkamäärä ei kasvanut.

20 19 Kunnan vuosikate asukasta kohden soveltuu käytettäväksi kuntien välisessä vertailussa. Vertailussa on kuitenkin otettava huomioon kunnan koko, taajama-aste, toimintojen organisointi, tekniset verkostot jne. Vertailussa on myös otettava huomioon kuntien väliset erot veroprosenteissa. Vuosikatteiden vertailtavuus eri kuntien kesken edellyttäisi, että ne laskettaisiin samansuuruisilla tuloperusteilla, esim. kuntien keskimääräisillä veroprosenteilla. Riittävä tulorahoitus on voitu vertailtavissa kunnissa saavuttaa erilaisella verorasitteella kuntalaisiin nähden. Vuonna 2010 Siilinjärven vuosikate oli 417 euroa asukasta kohti kun se vuonna 2009 oli 197 euroa ja vuonna euroa asukasta kohden. Koko maassa vuosikate asukasta kohden oli vuoden 2010 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan 400 euroa asukasta kohden. Vuonna 2009 vuosikate asukasta kohden oli koko maassa keskimäärin 337 euroa ja 362 euroa vuonna 2008 euroa asukasta kohden. Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisen tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos oli 4,176 milj. euroa. Vuonna 2009 tilikauden tulos oli -0,171 milj. euroa ja 0,61 milj. euroa vuonna Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen tai lisääminen. Tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen vuoden 2010 tulos muodostui 3,215 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuonna 2009 tulos oli tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen noin 0,16 milj. euroa ylijäämäinen ja 0,82 milj. euroa vuonna 2008 ylijäämäinen. Tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista (100 x toimintatuotot/toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuonna 2008 tunnusluku oli 13,8 %, vuonna ,1 % ja 39,5 % vuonna Tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun vaikuttavat mm. kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen ja oppilaitosten ylläpitäminen. Vuosikate prosenttia poistoista (100 x vuosikate/poistot) tunnusluku vuonna 2007 oli 151,8 %, 117 % vuonna 2008 ja 96,0 % vuonna Vuonna 2010 tunnusluku on 188,8 % eli vuosikate riittää poistojen rahoittamiseen. Ennakkotietojen mukaan tunnusluvun arvo koko kuntataloudessa oli 128 % vuonna Perusoletuksena kuntataloudessa on pidetty sitä, että kunnan tulorahoitus on riittävä silloin kun vuosikate on vähintään tuloslaskelmassa vähennettävien poistojen suuruinen. Eli kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Oletus on kuitenkin pätevä vain silloin, kun poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä poistonalaisten investointien omahankintamenoa, jolloin siitä on vähennetty valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investointien taso määritetään voimassa olevasta investointisuunnitelmasta ja mikäli poikkeuksellisen suuri poistonalainen investointihanke ajoittuu suunnitelmakaudelle tai investointeja on leikattu tai siirretty suunnitelmakauden ulkopuolelle, on investointitasoa arvioitava taloussuunnittelukautta pitemmällä aikajänteellä. Vuonna 2010 nettoinvestointien määrä oli noin 4,891 milj. euroa. Vuonna 2009 määrä oli 7,91 milj. euroa ja vuosina määrä oli keskimäärin 4,59 milj. euroa vuodessa. Keskiarvo on laskenut edellisestä vuodesta noin 2,8 milj. euroa. Kolmivuotisjaksolla poistojen keskiarvo oli huomattavasti pienempi eli ainoastaan 4,25 milj. euroa vuodessa.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot