Lausunto ID (19) Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen POL

Transkriptio

1 Lausunto ID (19) Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen POL HE 106/2017 vp Poliisihallituksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Poliisitoimen toimintamenot , talousarvio, tehtävien hoitaminen ja painopisteet Toimintaympäristö Poliisin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Muutos on ollut nopea ja pysyvä. Krimiltä alkanut kehitys on tehnyt turvallisuustilanteesta myös haastavasti ennustettavan. Epävarmuutta aikaansaavat erityisesti Itämeren jännittynyt tilanne, kansainvälinen voimapolitiikka, turvapaikanhakijat lieveilmiöineen sekä eurooppalainen uusimuotoinen terrorismi. Samalla maailman perusrakenteet muuttuvat kiihtyvällä tahdilla globalisaation ja digitalisaation myötä. Tilanne horjuttaa kansalaisten turvallisuudentunnetta ja äärimmillään koettelee yhteiskuntarauhaa. Yksityiskohtaisemmin vakavimpia turvallisuusuhkia ovat kouluampumisten kaltaisten väkivallantekojen sekä niin sanotun hybridivaikuttamisen ohella yksittäiset toimijat ja pienryhmät, jotka saavat motivaatiota radikaaliislamistisesta propagandasta tai terrorijärjestöjen kehotuksista. Terroriuhkan muutos linkittyy osin turvapaikanhakijatilanteeseen. Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat ovat tuoneet mukanaan myös lieveilmiötä. Näitä ovat mm. kansallista eheyttä rapauttava polarisaatiokehitys, vihapuhe ja terrorismipotentiaalin kasvu. Vaikka näitä ja muita maahanmuuton sivutuotteita on jo ilmennyt, vasta lähivuodet osoittavat tilanteen kehittymissuunnan. Samalla on selvää, että laajamittainen laiton maassa oleskelu on riski sisäiselle turvallisuudelle. Päämäärättömyys ja varattomuus luovat kasvualustaa mm. radikalisoitumiselle, pimeille työmarkkinoille, vakavalla väkivaltarikollisuudelle ja hyväksikäytölle. Kuvattujen vakavimpien ja osin uusiksi uhiksi jäsentyvien ilmiöiden ohella poliisilla on yleisviranomaisena jäljellä kaikki vanhat tehtävänsä aina kansainvälisestä talousrikollisuudesta lupatiskille ja järjestäytyneen rikollisuuden henkirikoksista lähipoliisipartiointiin. Tehtävien luonne on kuitenkin monimutkaistunut ja osaamisen vaatimustaso potensoitunut. Poliisin tehtäväkenttä on siten ennätyksellisen laaja ja haastava. Painopiste on uusien uhkien torjunnassa ja samalla erityisesti kiireellisten hälytystehtävien hoi- POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu 14, PL 22, HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh , Faksi poliisi.fi

2 Lausunto ID (19) dossa. Tämä kaikki asettaa entistä suurempia vaatimuksia mm. henkilöstöresurssien allokoinnille, henkilöstön osaamiselle sekä välineistön ja lainsäädännön ajantasaisuudelle. Resurssit 2017/2018: poliisin toimintamenojen määrärahataso ja siirtyvä erä Poliisi pyrkii vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksiin ja monimutkaistuvaan tehtäväkenttäänsä seuraavin taloudellisin edellytyksin: Vuoden 2017 määrärahataso (697 miljoonaa euroa) nousee vuonna 2018 noin 720,6 miljoonaan euroon (entisiä leikkauksia kompensoituu siten noin 24 miljoonaa euroa). Luku sisältää vuoden 2017 huhtikuun kehyspäätöksessä poliisin toimintamenomomentille myönnetyn 34,5 miljoonan euron erän (josta ydintoimintojen turvaamiseen on osoitettu 33,5 miljoonaa euroa ja 1,0 miljoonaa euroa poliisin suorituskyvyn parantamiseen). Lisäksi hallituksen elokuun budjettiriihessä ehdotetaan poliisin toimintamenomomentille lisäystä yhdeksän (9) miljoonaa euroa vuodelle 2018 (tästä erästä rahoitusta kohdennetaan poliisin vaativien tilanteiden kalusto- ja varustehankintoihin, sekä parantamaan poliisin valmiutta terroritekoihin ja uusiin uhkiin vastaamiseen). Merkittävä muutos rahoituksessa on kuolemansyyn selvittämismenojen (n. 4,2 miljoonaa euroa) siirto momentille Siirtyvän erän osalta vuodelta 2016 siirtyi noin 34,7 miljoonaa euroa vuodelle Vuodelta 2017 ennustetaan siirtyvän erän määrän olevan enää vajaa 14 miljoonaa euroa vuodelle Tarkan arvion esittäminen on kuitenkin vuoden tässä vaiheessa haastavaa. Siirtyvää erää pyritään kokoamaan lisää käytettävissä olevin toimenpitein. Vuonna 2017 henkilötyövuositavoitteena (htv-tavoite) on noin poliisimiestä ja muuta henkilöstöä noin Kevään kehysriihessä esitetyllä kehystason nostolla poliisimiesten määrän syöksykierre on saatu pysäytettyä ja vuoden 2018 osalta kyetty hillitsemään poliisimiesten vähentämistarvetta suhteessa alkuperäisen kehyksen

3 Lausunto ID (19) tarpeeseen (-600 htv). Tämä kuitenkin edelleen edellyttää poliisin sisäisen kehysjaon kriittistä tarkastelua. Resurssit suhteessa toimintaympäristöön - tarve pitkän tähtäimen suunnitteluun ja yli hallituskauden yltävään rahoituspohjaan Sisäisen turvallisuuden strategian tavoitteeksi on kirjattu, että Suomesta tulee maailman turvallisin maa. Poliisihallituksen arvion mukaan Suomen julkistalouden tilassa ja poliisille osoitetuilla, hallituksen kehyspäätöksen mukaisilla määrärahoilla tämä ei näytä mahdolliselta eikä realistiselta koko kehyskaudella. Poliisi on sitoutunut sopeuttamaan toimintansa sille osoitettaviin kehyksiin, mutta rehellistä on avoimesti todeta, että poliisin perusrahoituksen taso herättää syvää huolta nykyisissä olosuhteissa. Niukkojen resurssien aikana priorisointi on aina pois jostain muualta. Se ei kuitenkaan saa vaikuttaa turvallisuustilanteeseen. Tämä on tasapainoilua osin aikaa vastaan. Poliisitoiminnan yksi keskeisimmistä haasteista onkin toiminnan ja talouden yhteensovittaminen ja niiden kehittymistarpeet vähenevien resurssien ja toimintaympäristön vakavien muutosten yhtälössä. Erityisen tärkeää olisi turvata resurssit pitkäjänteisesti yli hallituskauden, jotta poliisi voisi aidosti ja uskottavasti tehdä pitkän tai edes keskipitkäntähtäimen strategista suunnittelua. Esimerkiksi poliisikoulutus kestää 3,5 vuotta sisään otettavien poliisikokelaiden määrä joudutaan suhteuttamaan rahoituspohjaan. Meneillään olevan 2000-luvun pääosin tempoileva ja lyhytjänteinen rahoitusrakenne ei ole mahdollistanut riittävän suunnitelmallista poliisitoimintaa ja kehittämistä. Tosiasia on, että on selvitty, koska on venytty, priorisoitu ja vältytty pahimpien uhkaskenaarioiden realisoitumiselta. Kun katsotaan maailmantilannetta, poliisitoiminnallinen uhkapeli alkaa näyttäytyä koko ajan vaarallisemmalta. Nykyisessä turvallisuustilanteessa poliisin rahoituspohjan epävarmuus (rahoituspohjan jatkuvasti heikkenevä näkymä seuraavaa vuotta pidemmälle) alkaa (tai uhkaa alkaa) muodostua yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta kriittiseksi. Samalla kansalaisilla on täysi oikeus tietää, millä keinoin ja resurssein heidän turvallisuuttaan pyritään ylläpitämään. Suomen tekeminen maailman turvallisimmaksi maaksi vaatisi tuntuvia taloudellisia lisäpanostuksia poliisin toimintamenoihin muiden Pohjoismaiden ja eräiden Euroopan maiden mallin mukaisesti. Suomen kehityslinja on päinvastainen, kuten Pohjoismaisten poliisiresurssien vertailutaulukko osoittaa.

4 Lausunto ID (19) Tarve kiinnittää poliisimiesten määrä vähintään 7850 Jo todetusti vuosien 2017 ja 2018 osalta poliisi tavoittelee 7200 poliisimiehen (htv) määrää. Koko kehyskaudella henkilöstövähennysten tarpeeksi on arvioitu noin poliisimieshtv:tä verrattuna vuoden 2016 toteumatasoon. Samalla on huomattavaa, että kaikki 7200 poliisimiestä eivät suinkaan työskentele operatiivisissa kenttätehtävissä ja siten suoraan kansalaisten turvana. Poliisimiehistä merkittävä osuus on sijoitettuna muihin välttämättömiin toimintoihin, kuten hallinto- ja tukitehtäviin. Tämä on edellytyksenä sillä, että operatiivinen työ johdetaan, tuetaan, kehitetään ja ylipäätään välillisesti mahdollistetaan tehokkaasti. Keskipitkällä aikavälillä Poliisihallitus lähtee siitä, että hallintovaliokunnan vuosituhannen alussa määrittelemä poliisimiesten taso 7850 poliisimiestä silloisena htv -tasona on nykyisessä turvallisuustilanteessa se kestävä minimivaatimus, johon tulevina vuosina olisi kansallisen turvallisuuden ja poliisin tehtävistä selviytymisen vuoksi palattava. Samalla mikäli vuonna 2021 poliisimiesten määrä olisi edes nykyiset 7200 henkilötyövuotta, tarvitaan lisärahoitusta noin 30 miljoonaa euroa poliisimiehen taso puolestaan edellyttäisi noin 50 miljoonan euron ja 7850 poliisimiehen taso runsaan 70 miljoonan euron lisäpanostuksen. Tämä on vähäinen hinta turvallisuudesta ja yhteiskuntarauhasta. Arviot lisämäärärahatarpeesta kuvaavat karkealla tasolla sitä kuilua, mikä nykyisen kehystason ja htv-tarpeiden välillä vallitsee 1. Poliisi on tyytyväinen kevään kehysriihen ja viimeisimpänä syksyn budjettiriihen tulokseen sekä niissä sisäisen turvallisuuden panostamiseksi tehtyyn arvovalintaan kompensoida poliisin merkittäviä aiempia leikkauksia ja tarjota kipeästi kaivattua taloudellista helpotusta - edes hetkellisesti. 1 Kohdassa 7. tarkempi laskelma.

5 Lausunto ID (19) Nyt saadun lisärahoituksen ulkopuolella on kuitenkin selvää, että aiempien leikkausten paikkaamiseksi on jäljellä merkittävää korjausvelkaa ja sopeuttamistarvetta. Nykyisellä rahoituspohjalla poliisimiesten määrä uhkaa tippua vuoden 2018 jälkeen kriittiselle tasolle. Samalla sopeuttamisen edellytykset ovat entistä ongelmallisempia, erityisesti huomioiden jo tehdyt toimenpiteet, sekä muuttunut turvallisuusympäristö. Prosesseja on kehitetty ja hallintoa vähennetty sekä toimintoja virtaviivaistettu. Poliiseja tarvitaan tästä huolimatta lisää kansalaisten tarpeita varten turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kysymys on poliisin lakisääteisistä tehtävistä johtuvista tarpeista, ei poliisin omista tarpeista. Kuluvana vuonna tehdyt poliisin aiempien leikkausten tasontarkistukset ovat kohdentuneet uusien uhkien torjunnan vahvistamiseen samaan aikaan poliisin perusrahoituspohjan murentuminen jatkuu. Poliisimiesten määrän pitkänaikavälin rahoituksen varmistaminen yli hallituskauden yltävälle jaksolle tulisikin tehdä ilman korvamerkittyjä kohdennuksia. Poliisimiesten määrässä ja poliisitoiminnassa on kysymys valtion ydintehtävistä, joiden oikeusvarma ja riittävä hoitaminen on julkisen talouden kokonaisuudessa mahdollista suhteellisesti varsin pienin taloudellisin lisäpanostuksin. Kyse on myös turvallisuuskentän sisäisistä priorisoinneista. Kun poliisi kohtaa pääosan uusista uhista ensivasteena, on sen toimintavasteen riittävyyden takaaminen omiaan vähentämään tilanteiden eskaloitumista muiden turvallisuusviranomaisten tehtäväkentälle. Lopulta kaikki kiinnittyy kykenevään ja riittävään henkilöstöön. On tärkeää varmistaa, että poliisi myös jatkossa kykenee uskottavasti turvaamaan kaikkia, kaikkina aikoina. Tämän lisäksi tarvitaan lainsäädännöllisiä toimia, joilla poliisin kehysrahoitukseen kohdistuvia paineita voidaan hillitä. Työttömien ja määräaikaisten poliisimiesten määrä Määräaikaisia poliiseja oli heinäkuussa 2017 yhteensä 727, joista 379:llä ei ollut taustavirkaa. Työttömiä poliisimiehiä on 17. Poliisi ei nyt tiedossa olevan kehysrahoituksen puitteissa pysty varmuudella vakinaistamaan määräaikaisia poliisimiehiä vuodesta 2019 lukien. Jo vuonna 2018 riski on liian iso. Määräaikaisten alalle tulevien poliisimiesten kohtalo on samalla vaarassa. Tilanne voi johtaa myös siihen, että osa siirtyy työttömyyden sijaan kokonaan muihin tehtäviin, eikä välttämättä enää palaa poliisiksi, vaikka virka myöhemmin aukenisi. Valtiolla ei ole varaa hukata 3,5 vuotta kalliisti koulutettua resurssiaan. Resurssit: muu henkilöstö Tiedossa olevilla hallitusohjelman mukaisilla kirjauksilla muun henkilöstön määrä vähenee vähintään hankinnasta maksuun -toimenpideohjelman (Hama) ja Palkeille tehtävien kirjapitotehtävien siirron verran, eli noin 28 htv. Kyseistä vähennystarvetta ei kyettäne hoitamaan täysin vuonna 2018,

6 Lausunto ID (19) koska henkilöstön määrän vähentämismahdollisuus puhtaasti poistuman kautta jakaantuu epätasaisesti yksiköiden välillä. Vähennystä jouduttaneen jaksottamaan myös tuleville vuosille. 2 Poliisitoimialan keskeisten tunnuslukujen kehitys ja toiminnan kuvaus 2.1 Valvonta- ja hälytystoiminta Operatiivinen toimintavaste (kiireelliset hälytystehtävät, YJT) kalusto ja välineet Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään (valtakunnallisesti). Poliisin toimintavasteen ylläpito on perusedellytys niin uusiin uhkiin kuin perinteisiin kiireellisiin hälytystehtäviin vastaamisessa. Kyse on käytännössä toimintakykyisten kenttäpoliisipartioiden riittävästä määrästä. Tämän ohella edellytetään kouluttamista ja ajantasaista sekä suorituskykyistä välineistöä. Turun epäilty terrori-isku osoitti, että terroriteot voivat tapahtua myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Toimintakykyisten poliisipartioiden tuleekin jakaantua valtakunnallisesti, painopisteen ollessa suurissa kaupungeissa. Nykyresurssilla poliisin mahdollisuudet yleisvalvontaan tai muuhun näkyvään toimintaan harva-alueilla on lähes olematonta. Tulevien vuosien rahoituspohjan arvioidaan heikentävän tilannetta entisestään. Poliisin toimintakyvyn varmistamiseen, oman henkilöstön suojaukseen ja mm. viestiliikenteen suorituskyvyn kehittämiseen tarvitaan pitkän aikavälin hankintatoimien lisäksi nopeammin toteutettavat varautumishankinnat. Näiden tavoitteena on mm. poliisin nykyisen aseistuksen ja suojavarustelun uusiminen ja tason nosto. Yksityiskohtaisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi omasuojan osalta välttämätöntä luotisuojattujen ja panssaroitujen ajoneuvojen ja henkilökohtaisten suojavälineiden hankintaa. Valtion on varustettava virkamiehet asianmukaisesti, jotta toimintakyky ylipäänsä taataan poliisin tavanomaisissa aseellisissa tehtävissä, puhumattakaan terrorismi- ja hybridiympäristöstä. Uusien uhkien kokonaisuudessa on huomattavaa, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja-aita on ainakin perinteisessä mielessä poistunut. Terrorismi- ja hybridiympäristössä poliisilla on sisäisen turvallisuuden yleisviranomaisena aivan keskeinen tehtävä tunnistajana, puuttujana ja eskaloitumisen estäjänä. Poliisi toimii käytännössä kaikissa normaaliolojen tilanteissa viranomaisten ensivasteena. Kun poliisille luodaan edellytykset onnistua,

7 Lausunto ID (19) vähentää se tilanteiden realisoitumispotentiaalia muiden turvaviranomaisten toiminta-alueelle. Poliisin resurssi ja resilienssi on siksi keskeinen kansallisen kokonaisturvallisuuden tae. Liikennevalvonta Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään. Liikenneturvallisuus on Suomessa kehittynyt positiiviseen suuntaan, kun liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat vähentyneet. Vuodesta 2015 lukien liikenteen valvonnasta on jouduttu kohdentamaan resursseja muuhun poliisitoimintaan. Kehityksen arvioidaan jatkuvan. Kehittämällä valvontamenetelmiä ja -välineitä sekä työprosesseja on valvonnan taso pystytty pitämään kohtuullisena. Mikäli liikennevalvontaan kohdistettavia voimavaroja joudutaan edelleen merkittävästi vähentämään, tulee tällä olemaan vähentävää vaikutusta valvonnan määrään ja laatuun. Samalla esiintyisi varsin todennäköisesti negatiivisia heijastusvaikutuksia liikenneturvallisuuden kehitykseen. 2.2 Rikostorjunta Uusien uhkien rikostorjunta Uusien uhkien torjunta tarkoittaa rikostorjunnan sisällä panostusta erityisesti vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten tutkintaan ja ennalta estoon. Uusi olosuhde edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Henkilöstöä pyritään lisäämään erityisesti turvapaikkatutkintaan, uhka-toiminnon vahvistamiseen sekä vihjeiden käsittelyn tehostamiseen ja kyberkyvykkyyden parantamiseen. Tämä tarkoittaa väistämättä päivittäisrikollisuuden torjuntaan käytettävän resurssin vähenemistä.

8 Lausunto ID (19) Uudet uhat linkittyvät myös talousrikosympäristöön. Talousrikostorjunnassa pyritään jatkossakin reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvattamiseen entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Rikollisuuden ja rikostorjunnan tilannekuva, ennuste ja tarpeet Rikoslakirikosten selvitystason (pl. liikennerikokset) arvioidaan laskevan. Poliisin tuloksellisuuden lasku perusrikostutkinnassa vaikuttaa kaikkiaan oikeusprosessiin ja sen laatuun. Tosiasia on, että nykyisin merkittävä osa poliisille tehdyistä massarikosilmoituksista jää esikäsittelyvaiheen jälkeen selvittämättä samalla rikosoikeudellinen vastuu ei toteudu ja vastuu rikosvahinkojen korvaamisesta jää vakuutusyhtiöille. Samalla kun selvitystaso laskee, myös viranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrä on laskenut. Toisaalta eri rikoslajien välillä on vaihtelua ja tiettyjen rikoslajien määrän trendikäyrä on nouseva. Rikollisuuden kasvua on erityisesti petos- ja maksuvälinepetoksissa. Huomattavaa myös on, että piilorikollisuus on monessa rikoslajissa merkittävää. Piiloon jäävät rikokset ovat joka tapauksessa usein vähintäänkin uhrin kannalta vakavia, kuten lähi- ja perhesuhdeväkivalta, seksuaalirikokset tai ihmiskauppa. Internetin ja sosiaalisen median lisääntymisen myötä rikollisuus on kansainvälistynyt ja digitalisoitunut. Tällä on keskeinen merkitys poliisin tutkintamenetelmiin ja -mahdollisuuksiin. Kun verkossa tai osin sen välityksellä tehtävien rikosten määrä on räjähdysmäisesti lisääntynyt, myös osa perinteisestä rikollisuudesta on siirtynyt verkkoon. Näistä esimerkkeinä mainitaan virtuaalivaluutoilla tapahtuva huumausainekauppa Internetin suojatun osan darknetin foorumeilla, nettipetokset ja luottokorttitietojen kalastelu. Samalla tietokoneista ja tietoverkon palveluista saatava digitaalisen todistusaineiston merkitys korostuu ja on keskeinen myös muissa kuin kyberrikoksissa. Tulevaisuudessa internetiin kytkettyjen laitteiden ja palvelujen määrä kasvaa ja monipuolistuu. Lisäksi tietoverkkoa käyttävien ihmisten määrä lisääntyy erityisesti kehittyvistä maista. Esineiden internet (IoT), koneoppiminen, keinoäly, robotisaatio ja palveluiden monipuolistuminen esimerkiksi finanssialalla kehittävät yhteiskuntaan merkittäviä uusia palvelukonsepteja. Samalla ne lisäävät kyberuhkia ja viranomaisen tarvetta pysyä kehityksessä mukana. Yhteenvetona: vaikka kokonaisrikollisuuden määrä on laskeva, muuttuva ja monipuolistuva toimintaympäristö sekä yhtäältä tutkintaan suunnattujen re-

9 Lausunto ID (19) 3 Lakisääteisten tehtävien kokonaiskehitys surssien rajallisuus haastavat ennustettavaa ja seuraamusvaikutteista rikostorjuntaa. Tämä heijastuu tuloksellisuuteen ja näyttäytyy mm. tutkinta-aikojen kasvavana pituutena sekä ennalta estävyysvaikutuksen kaventumisena. Seurauksena aiheutuu luonnollisesti tyytymättömyyttä poliisiin sekä kantelutapauksien lisääntymistä. Tämä saattaa näkyä myös poliisin luotettavuuden laskuna, erityisesti jos kansalaisille tärkeiden päivittäisten poliisipalvelujen saatavuus ja päivittäisrikosten palvelu- ja selvitystaso supistuu edelleen. Erityisen huolestuttavaa tämä on rikosvastuun toteutumisen takia. On tärkeää tiedostaa, että poliisin toiminta on ydinvaikuttaja koko myöhempään rikosprosessuaaliseen ketjuun ja erityisesti sen uskottavuuteen. Syyttäjien ja tuomioistuinlaitoksen työn onnistuminen kytkeytyy siten suoraan poliisin aiempaan tutkintaan. Lopulta kyse onkin erityisesti rikosvastuun toteutumisesta. Yhteiskunnalla ei ole varaa tinkiä tästä. Yhä monimutkaistuvassa maailmassa tehokas ja oikeusvarma rikostutkinta paaluttuu kykenevään ja riittävään henkilöstöön. Vaikuttavuuden lisääminen tehdään yksinkertaisimmin ja ensimmäiseksi ketjun alkupäässä, poliisin työssä. Tämä edellyttää kykeneviä käsipareja. Poliisin lakisääteiset tehtävät voidaan jakaa karkeasti poliisilain 1 luvun 1 :ssä säädettyyn perustehtäviin sekä erityislainsäädännössä säädettyihin tehtäviin. Perustehtävät jakautuvat valvonta- ja hälytystoimintaan, rikostorjuntaan, liikennevalvontaan sekä erilaisiin lupahallinnon tehtäviin. Vähennetyt tehtävät Poliisilta on viimeaikoina vähennetty lakisääteisiä tehtäviä. Esimerkkinä mainitaan ulkomaalaislupa-asioiden ja tiettyjen turvapaikkaprosessin alkuvaiheiden siirto Maahanmuuttovirastolle, liikenteen henkilölupien myöntämisen siirto Liikenteen turvallisuusvirastolle ja turvallisuusselvityksiä koskevien tehtävien siirto Suojelupoliisille. Samalla näitä tehtäviä hoitanut resurssi leikattiin poliisilta, eli ylimääräistä resurssia ei jäänyt. Tulevaisuus Tulevaisuudessa poliisin lakisääteisten tehtävien odotetaan kokonaisuutena lisääntyvän, vaikka jo nykyisistä tehtävistä selviytyminen on haastavaa. Esimerkiksi hälytystehtävien vuotuinen määrä on noin miljoona tehtävää, joista jää resurssivajeen takia hoitamatta. Toisaalta, vaikka esimerkiksi rikosilmoitusten määrät ovat vähentyneet, ovat asioiden sisällöt todetusti monimuotoistuneet ja vaikeutuneet. Supistuvat resurssit ovat jyrkässä ristiriidassa lisääntyvien ja/tai monimutkaistuvien tehtävien sekä kansalaisten odotusten kanssa.

10 Lausunto ID (19) Samalla aiempaa vaarallisempi ja monisyisempi toimintaympäristö edellyttää vähentyvältä henkilöstöltä jatkuvaa ja jatkuvasti kasvavaa venymistä. Ääriraja on jo tullut tai vähintään alkaa tulla vastaan. Tämä korreloi myös niihin viitteisiin, että osa konstaapeleista harkitsee vakavasti siirtymistä pois poliisista työn mielekkyyden vähentymisen vuoksi. Indisiot on huolestuttavia. Vaikka tehtävien uudelleen organisoinnilla tai siirtämisellä toiselle viranomaiselle saataisiin jatkossa vapautettua työvoimaresurssia, tulee tuo resurssi olla kokonaisuudessaan käytettävissä poliisin muiden tehtävien hoitoon. Lakimuutoksista johtuvat lisätehtävät voimaan tullut esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus kasvatti työn tekemisen laatuvaatimuksia ja lisäsi mm. kirjaamisen yksityiskohtaisuutta. Käytössä olevat työvälineet eivät ole pysyneet lainsäädännön kehittämisen mukana. Tämä on tarkoittanut entistä enemmän lisätyötä perustyön lomassa kaikki aika on poissa poliisin näkymisestä kentällä. Vireillä olevista tehtäviä lisäävistä lakimuutoksista mainitaan sakkomenettelyn uudistus (HE 103/2017 vp), alkoholilain kokonaisuudistus (HE 100/2017 vp), tieliikennelain kokonaisuudistus (LVM/417/03/2013) sekä tutkintavankeuden vaihtoehtoja ja järjestämistä koskeva uudistus (HE 252/2016 vp). Pelkästään näillä on tai olisi välittömiä ja osin myös merkittäviä vaikutuksia poliisin perustehtäviin. Sakkomenettelyn uudistus tuo osaltaan aikasäästöjä esitutkintaan rattijuopumusten siirtyessä asian yksinkertaisuuden ja selvyyden rajoissa sakkomenettelyyn. Tällaisia asioita on arvioitu olevan noin Samaan aikaan ajokieltotoimivalta siirretään kokonaisuudessaan poliisille ja jatkossa poliisi käsittelisi noin ajokieltoasiaa aikaisemman sijaan. Poliisin harkintavaltaan tulisi siten ajokiellon määrääminen kaikissa ajokieltorikoksissa. Uudistus tarkoittaisi myös sitä, että poliisi jatkossa ratkaisisi asioita, joihin on tähän asti edellytetty oikeustieteen ylempää korkeakoulututkintoa ja tuomarin virkaa. Tämä edellyttää koulutustarvetta ja lisää tekeviä käsiä. Ajokieltotoimivallan lisäksi ajokieltomenettelyyn on tulossa oikaisuvaatimusmenettely, joka tuomioistuinmaksun vuoksi lisää ensiasteen muutoksenhakua ajokieltoasioissa. Oikaisuvaatimukset käsittelee poliisi. Tieliikennelain kokonaisuudistuksessa liikenteen rangaistusjärjestelmää uudistetaan uudella hallinnollisella virhemaksulla, liikennevirhemaksulla. Tehokas menettely lisää asioiden käsittelyä. Liikennevirhemaksumenettely laajentaa myös automaattisen liikennevalvonnan soveltamisalaa, joka tarkoittaa useampien asioiden käsittelyä ja siten enemmän työtä poliisille. Samalla liikennevirhemaksuun liittyy oikaisuvaatimusmenettely, jonka käsittelee poliisi.

11 Lausunto ID (19) Alkoholilain kokonaisuudistuksen on arvioitu perustellusti vaikuttavan korottavasti poliisin valvonta- ja hälytystehtävien määrään ja laatuun. Tutkintavankeutta koskeva sääntely on johtamassa siihen, että tutkintavankeja tultaisiin säilyttämään jatkossa poliisivankiloissa vain poikkeuksellisissa painavissa tilanteissa enemmän kuin seitsemän päivää. Tämä edellyttää nykyistä laajemman esitutkintaresurssin kohdentamista tutkinnan alkuvaiheeseen. Samalla vankilaan siirto seitsemän vuorokauden jälkeen johtaa osaltaan siihen, että tutkintavanki ja esitutkintaa suorittava poliisimies voivat olla pitkienkin matkojen päässä toisistaan, jolloin esitutkintaan kesto todennäköisesti kasvaa. Tämä voi pahimmillaan johtaa tutkintavankeusajan pitenemiseen. Nykyisin yli seitsemän päivää poliisin tiloissa säilytettävien tutkintavankien rikosasiat ovat lähtökohtaisesti vakavia, tutkinnallisesti vaativia ja vaikeasti selvitettäviä. Siksi tutkintavangin kuulustelua ei voida useinkaan osoittaa poliisin toisen toimipisteen suoritettavaksi. Nimellinen prosessiekonomia ei voi ajaa rikosvastuu tehokkaan toteutumisen edelle. Samalla tutkintavangin entistä nopeammasta siirtämisestä poliisivankiloista tutkintavankiloihin aiheutuu vanginkuljetusten lisääntymistä. Erillisessä työryhmässä on arvioitu rikosprosessiviranomaisten (Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos, Rise) kuljetuksiin erikoistuneen uuden viranomaisen tai viraston perustamista. Tällä mallilla poliisimiehiä ja vanginvartijoita vapautuisi ydintehtäviinsä. Uusi viranomainen voisi vastata esimerkiksi vanginkuljetuksista sekä kuljetuksiin ja käräjäistuntoihin liittyvästä vartioinnista. Tehokasta resurssien käyttöä ei hoitaa näitä tehtäviä nykymallin mukaan koulutetuilla poliisimiehillä ja vankeinhoidon ammattilaisilla. Tehtävien vähentäminen Mainitun vanginkuljetuksen ulkoistamisen ohella tehtävien vähentämistä on suunniteltu erityisesti ns. rauhallisten päihtyneiden säilytykseen poliisin ulkopuolella. Sote-uudistuksen yhteydessä olisi mahdollista selkeyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten velvollisuutta huolehtia päihdehuoltolain mukaisesti siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan esiintyvän tarpeen mukaiseksi. Poliisin vastuu ei kuitenkaan kokonaisuudessaan poistuisi, koska pelkästään työturvallisuusnäkökohdat puoltavat poliisin osallistumista tietyissä määrin rauhallisten päihtyneiden käsittelyyn. Lisäksi nykyisiä kiinniotettujen/pidätettyjen kuljetustehtäviä ja vartiointitehtäviä olisi mahdollista huomattavasti vähentää paisti videokuulemisen lisäämisellä myös siten, että käräjäoikeuden tuomari-sihteeripari saapuisi poliisin tiloihin hoitamaan pakkokeinoistuntoja, sikäli kun istuntosaleja poliisitaloissa on olemassa. Pahimmillaan useita poliisiautollisia pidätettyjä ajatetaan tutkinnallisista syistä omissa autoissaan ja kahden poliisin tai vartijan kuljettamana käräjäoikeuteen kilometrien päähän poliisitalosta. Kysymys kuuluu: kumpi on yhteiskunnan kannalta kokonaistaloudellisesti järke-

12 Lausunto ID (19) vämpää se, että istuntosali siirtyy poliisin tiloihin vai kymmeniä ihmisiä kuljetetaan käräjäoikeuksiin? Poliisilla tulisi jatkossa olla muun muassa nykyistä laajempi mahdollisuus tehtävien priorisointiin ja kattavan niin sanotun esitutkintapakon sijaan harkintavalta päättää tutkittavaksi otettavista rikosasioista. 4 Kielteisten oleskeluluvan saaneiden palautukset ja maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana siltä osin kuin poliisi voi asiaan vaikuttaa. Suomeen on erityisesti vuosien 2015 ja 2016 aikana saapunut kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. Useat turvapaikkahakemukset on nyt ratkaistu lopullisesti ja lainvoimaisesti. Keskeistä on, että kielteisen päätöksen saaneen on poistuttava maasta, eikä oikeutta jäädä Suomeen ole. Kysymys on siten maahantulon haasteiden sijaan maastapoistamishaasteesta. Myös poliisitoiminnallisesti kysymys on vain painopistemuutoksesta ei tilanteen helpottumisesta. Poliisi on alkuvuodesta 2016 lähtien varautunut palautusruuhkaan ja laittoman maassa oleskelun mahdolliseen lisääntymiseen. Realismia on todeta, ettei kaikkia lopullisen kielteisen päätöksen saaneita koskaan pystytä palauttamaan. Palautettavien henkilöiden määrä on tällä hetkellä suuri ja kasvava. Samalla poliisi on kehittänyt toimintaansa palautusten tehostamiseksi valtakunnallisilla rakenteilla (mm. palautuspooli ja identifiointi-toiminto). Poliisi myös priorisoi mahdollisuuksien mukaan riskihenkilöiden palautuksen ja käyttää tarvittaessa tehokkaasti turvaamistoimia. Samanaikaisesi poliisin palautukset ovat koko ajan haastavampia, sillä ensisijainen paluumuoto on vapaaehtoinen paluu ja poliisi ohjaa vapaaehtoisesti palaavat sen piiriin. Poliisille jää palautettavaksi vain palautusta vastustavat ja toisena ryhmänä rikoksen perusteella kielteisen päätöksen saaneet. Ongelmallista on, että kiinnostus vapaaehtoiseen paluuseen on romahtanut. Tämä johtunee osin siitä, että turvapaikkaprosessi on monen kohdalla pitkittynyt ja elämä on alkanut kiinnittyä Suomeen. Vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta on pyritty monin keinoin lisäämään, mutta on selvää, että kaikki eivät tule palaamaan vapaaehtoisesti. Siksi on entistä painokkaammin alleviivattava, että palautusten onnistumisessa keskeistä on kohdemaan suhtautuminen. Poliisi ja Maahanmuuttovirasto ovat kehittäneet ratkaisuja vapaaehtoisen paluun houkuttelevuuden lisäämiseen ja Suomen hallitus on osoittanut resursseja vapaaehtoisuuden edistämiseksi. Sisäisen turvallisuuden takaamiseksi olisi tärkeää, että tuo työ tuottaa pikaisesti tulosta. Tämän ohella olisi välttämätöntä saada solmittua toimiva palautussopimus Irakin kanssa.

13 Lausunto ID (19) 5 Teknologia, digitalisaatio ja kehittämisen rahoitus Poliisi ei pysty ratkaisemaan mainittua sopimusoikeudellista ongelmaa ja sopimuksen solmiminen edellyttää aktiivisia toimia ainakin sisä- ja ulkoministeriöiltä. Lopulta Irakin oma kanta ratkaisee. Maastapoistamiseen ja noutokuljetuksiin on varattuna 9,1 miljoona euroa vuodelle Määrärahaa ei voida käyttää maastapoistamistoiminnan henkilöstömenoihin. Momentti on muutettu arviomäärärahasta 2-vuotiseksi siirtomäärärahaksi. Poliisihallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että noin 30 % Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista todennäköisesti saa turvapaikan ja jää pysyvästi maahan. Kotouttaminen on ensiarvoista yhteiskuntaan integroitumiseksi. Tilanne on kuitenkin haastava, huomioiden mm. monen maahanmuuttajan täysin Suomesta poikkeava lähtömaan kulttuuriympäristö, yhteiskunta- ja oikeuskäsitys sekä luottamus ja suhtautuminen viranomaisiin. Tällä on tai saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia turvallisuusviranomaisten ja etenkin poliisin toimintaan. Poliisin tulee kyetä turvaamaan toimintansa jatkuvuus ja palvelut kaikissa olosuhteissa sekä varmistamaan ihmisten turvallisuus ja tietosuoja myös digitaalisessa toimintaympäristössä. Poliisi hyödyntää laajasti teknologioita (esim. mobiliteetti, automaatio, robotisaatio). Digitaalisilla palveluilla mahdollistetaan poliisin työskentely ja yhteistoiminta, ajasta ja paikasta riippumatta. Kehitetty ja käytössä ovat mm. ajoneuvoissa käytettävä kenttäjärjestelmä, automaattinen liikenteenvalvonta ja rekisterikilpien lukulaite. Lisäksi poliisin sähköisiä - ja mobiilipalveluita on kehitetty laajasti ja poliisi tuo jatkuvasti uusia palveluja digitaalisuuden piiriin. Esimerkiksi lupahallinnon maksullisessa toiminnassa eli lupien myöntöprosessissa tehdyt sähköistämiset ja muut kehittämistoimet (mm. valmiiden asiakirjojen luovutustehtävän ulkoistaminen) ovat säästäneet resursseja ja lisänneet tuottavuutta. Toiminta rahoitetaan kokonaan lupatuotoilla ja lupien hakijoilta kerättävillä suoritemaksuilla. Säästöt eivät siis kohdistu budjettirahoitukseen, eikä niillä saada lisää poliisimiehiä. Säästöjen avulla on voitu pitää lupien suoritemaksut kohtuullisina, säästää luvanhakijan aikaa sekä suoriutua kasvaneista volyymeista entisellä henkilöstömäärällä. Keskeisistä digitaalisista kehittämistoimista mainitaan mm. uusi toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa yhä tehokkaamman yhteistyön poliisin, muiden esitutkintaviranomaisten ja oikeuslaitoksen kesken. Tavoitteena on, että kokonaisprosessi toimii digitaalisesti ja kaikki tarvittavat tahot saavat ajantasaista tietoa. Lähitulevaisuudessa dronien ja niihin liittyvän vastatoiminnan lisäksi poliisissa nähdään välttämättömäksi hankkia mm. haalarikameroita, sekä lait-

14 Lausunto ID (19) teistoja hahmon- ja kasvontunnistukseen, data-, teksti- puheanalytiikkaan, sekä tiedon hankintaan ja hallintaan liittyviä teknologisia ratkaisuja. Osa näistä ratkaisuista, kuten tiedonhankintaan liittyvät sovellukset, ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden puute heikentää selvästi poliisin operatiivista valmiutta ennalta estää ja selvittää rikoksia. Alustavien arvioiden mukaan mainittujen teknologiahankintojen investointikustannukset ovat suuntaaantavasti miljoonaa euroa. On myös syytä huomata, että investointikulujen lisäksi mahdolliset hankinnat tulisivat aiheuttamaan noin 5 10 miljoonan euron vuotuiset ylläpito- ja kehityskustannukset, joihin nykyisellä rahoituskehyksellä ei ole ollut mahdollista sitoutua. Henkilöstökustannusten määrä on riippuvainen tehdyistä painotuksista. Alkuvaiheessa niiden arvioidaan olevan noin 2 3 miljoonaa euroa vuosittain. Kehittämishankkeet Digitaalisen maailmaan vastaaminen edellyttää poliisin teknologia- ja digiratkaisujen jatkuvaa kehittymistä ja kehittämistä. Yleisesti koko poliisitoiminnan kehittämishankkeissa painopiste on ollut palveluiden tehostamisessa ja laadunparantamisessa. Merkittävä osa (n. 90 %) hankkeista sisältää ICT-kehittämistoimintaa, joilla tähdätään henkilöresurssien vapauttamiseen muihin henkilösidonnaisiin tehtäviin. Samalla selvää, että turvatakseen poliisimiesten määrän pysymisen vuonna 2018 noin poliisimiehen tasolla, poliisi joutuu edelleen tarkastelemaan kriittisesti kehittämishankerahoituksensa tasoa. Poliisi ei aloita kehyskaudella kuin merkittäviä kehittämishankkeita tai hankkeita, joille se saa erillisrahoitusta. Poliisimiesten vähentämistarpeen hillitsemiseksi poliisi joutuu vuonna 2018 laskemaan kehittämisrahoitusta 22 miljoonaan euroon ja tästä eteenpäin aina -1 miljoonaa euroa / vuosi. Myös lainsäädäntöuudistukset ovat määritelleet merkittävästi kehittämishankkeiden sisältöä. Osin kehitysrahoituksen tasonlaskusta ja osin pakollisten, esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvien pakollisten kehittämishankkeiden takia poliisi on joutunut lykkäämään aivan keskeisiäkin uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä hankintoja. Keskitetty rahoitus Poliisi joutuu sopeuttamaan myös keskitetyn rahoituksensa tasoa vuodelle Keskitetystä rahoituksesta maksetaan ICT-menot, ajoneuvohankinnat sekä merkittävät palvelusopimukset (Valtori ja Palkeet). Käytännössä tämä tarkoittaa 8 10 miljoonan euron sopeuttamistarvetta etupainotteisesti jo vuodelle Todellisuudessa vähennys ei kuitenkaan riittäne, jos vuodelta 2017 siirtyvä erä ei kasva. Merkittävimmät investoinnit joudutaan jatkossa esittämään erillisrahoituksella rahoitettavaksi.

15 Lausunto ID (19) Investointeihin käytettävissä olevan rahan pieneneminen on tuonut esimerkiksi valvonta- ja hälytystoiminnan poliisiautojen vaihtovelkaa, joka on omiaan lisäämään kentällä toimivien poliisimiesten työturvallisuusriskejä. Nykyisellä kehysrahoituksella ei kyetä täysin hankimaan poliisin suorituskykyä nostavia investointeja. Huolimatta elokuun budjettiriihessä ehdotetusta merkittävästä lisäpanostuksesta poliisin valmiuteen torjua kyberrikoksia, tulee esim. kyberrikostorjunnassa haasteena olemaan ajan tasalla pysyminen järjestelmä- ja ohjelmistokehittämisessä. Nykyinen kehystaso ei mahdollista lisäpanostuksia. Nyt esillä olevat keskitetyn rahoituksen ICTmenojen esitetyt alustavat leikkaukset olisi pääosin kohdistettava suoraan poliisihallinnon loppukäyttäjien palveluihin. Leikkaukset aiheuttaisivat ICTpalveluiden määrän, laadun ja tuen karsimisen. Keskitetyn rahoituksen mahdollinen lisäleikkaaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa kustannukset saattavat siirtyä osin hoidettavaksi poliisiyksiköiden kehysrahoituksesta. Tällä olisi vaikutusta poliisiyksiköiden mahdollisuuksiin pitää rivissään yksikön htv-katon / tavoitteen mahdollistamaa henkilömäärää. Keskitetyn rahoituksen sopeuttamistoimilla pyritään hillitsemään poliisin henkilöstön ja eritoten poliisimiesten määrän vähentämistarvetta. Tulevien vuosien haasteeksi muodostuu edelliseltä vuodelta siirtyvän erän suuruus (15 milj. / vuosi) ja sen saatavuuden turvaaminen. 6 Toimitilat Julkisen talouden suunnitelmassa on nostettu esiin valtion tavoite pienentää toimitilakustannuksia hallitusohjelman mukaisesti. Tästä poiketen poliisin toimitilakustannukset uhkaavat nousta merkittävästi, erityisesti rakennuskannan kunnosta johtuen. Poliisilla ei ole omin toimin juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa näihin kustannuksiin, koska palveluverkkoa ei ole haluttu karsia. Toimitilakulut sisältävät vuokran, sähkön ja siivouksen. Vuonna 2017 poliisin toimitilakustannusten budjetti on noin 69 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 toimitilakustannusten alustava budjettivaraus on noin 75,5 miljoonaa euroa. Nousua vuoteen 2017 nähden on yli 6,5 miljoonaa euroa. Uhkana on, että Senaatin toimeenpaneman, omien kiinteistöjensä kuntokartoituksen jälkeen esiin nousee uusia toimitilojen kiireellisiä peruskorjaustai uudisrakentamistarpeita, jotka nostaisivat toimitilakustannuksia entisestään pahimmillaan useita kymmeniä miljoonia euroja. Merkittäviä uusia toimitila-hankkeita ei voida jatkossa käynnistää ilman niihin saatavaa erillisrahoitusta. Syitä toimitilakustannusten nousuun on useita. Taustalla vaikuttavista syistä merkittävin on taloteknisesti vanhenevat toimitilat. Peruskorjauksilta ei voi välttyä ja joissain tapauksissa peruskorjaus voi kustannuksiltaan olla vain jonkin verran uudisrakennusta halvempi vaihtoehto.

16 Lausunto ID (19) Samaan aikaan sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi. On tilanteita, joissa peruskorjaussuunnitelma muuttuu matkan varrella siten, että henkilöstö joutuu lähtemään toimitiloista nopeasti pahenevien sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloihin. Tämäntyyppisestä tilanteesta voidaan nostaa esimerkiksi Oulu, jossa ollaan oltu väistössä jo alkuvuodesta 2017 alkaen. Väistötiloista maksetaan erillistä vuokraa. Samalla itse väistöstä koituu merkittäviä lisäkustannuksia (esim. Oulussa vuonna 2017 tähän mennessä yli euroa). Peruskorjattavista toimitiloista maksetaan tähän päälle samaan aikaan tavalliseen tapaan vuokraa. Lisäksi peruskorjauksen valmistuttua toimitilojen vuokra nousee merkittävästi, koska peruskorjaus on vuokravaikutteinen. Edelleen vaikutuksia tulee kymmeniä vuosia vanhojen vuokrasopimusten päättymisestä. Kun vuokrasopimus uusitaan, vuokrataso tarkistetaan. Vuokra voi esimerkiksi kaksinkertaistua. Porissa tämä tarkoittaa nousua n euron vuositasosta n. 1,2 miljoonan euron vuositasoon. Poliisille on myös valmistunut ja/tai valmistumassa vuoden 2017 aikana uuden poliisitalokonseptin mukaisia poliisiasemia, mm. Kotkaan, Joensuuhun ja Lappeenrantaan. Esimerkiksi Lappeenrannan vanhan poliisiaseman toimitilakustannukset ovat olleet vuositasolla noin euroa Lappeenrannan uuden (loppuvuodesta 2017 valmistuvan) poliisiaseman toimitilakustannukset tulevat olemaan tämänhetkisen tiedon mukaan noin 1,4 miljoonaa euroa vuosi. Nousua on noin 1,1 miljoonaa euroa per vuosi. Lisäksi meneillään on valtakunnallinen vapautensa menettäneiden tilojen peruskorjausprojekti (v alkaen), joka nostaa poliisin toimitilakustannuksia usean vuoden aikana merkittävästi. Projekti on käynnistetty CPT:n, EOA:n ja pelastusviranomaisen vaatimuksista. Vuoden 2018 budjettivarauksessa vapautensa menettäneiden tilojen peruskorjausprojektista muodostuu noin euron kustannukset. Samalla poliisihallinnon henkilökunta ja kiinteistöt ovat potentiaalisia terroriiskun kohteita. Turvallisuus tulee korostetusti huomioida uusien ja vanhojen toimitilojen rakenteellisissa ratkaisuissa aiempaa korostuneemmin. Välttämättömällä turvallisuustason nostolla on merkittäviä kustannusvaikutuksia. Viimeisimmän arvion mukaan kustannuksia tulee vähintään noin 8,5 miljoonaa euroa suunnitelluilla toimenpiteillä mikäli turvallisuustaso päivitetään tämän päivän vaatimusten mukaiseksi, nousee arvio huomattavasti.

17 Lausunto ID (19) Poliisihallitus tuottaa yhdessä Senaatti Kiinteistöjen kanssa vuoden 2017 aikana pitkänaikavälin toimitilasuunnitelman, joka tulee toimimaan pohjana poliisin kehysrahoitusta koskeville esityksille. Nykyinen poliisin kehysrahoitus ei mahdollista toimitilakustannusten kasvuun vastaamista ja samalla kiinnipitämistä poliittisesta 7200 poliisimiehen tavoitetasosta siksi toimitilojen kustannusten nousuun haetaan lisärahoitusta. 7 Selontekomietinnön htv-tason saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä tekninen vuotuinen laskelma koulutus- ja eläköitymisarviot mukaan lukien lkm 2018 (arvio) 2019 (arvio) 2020 (arvio) 2021 (arvio) 2022 (arvio) 2023 (arvio) Poliisimiehiä (vuoden alussa) Poistuma * eläke-poistuma * muut poistuma Valmistuva Poliisimiesten määrä, poistuma ja valmistuvat vuosina Poliisikoulutuksen tilanne Nykyisillä poliisikoulutuksen aloituspaikkamäärillä on mahdollista päästä vuoden 2020 lopussa poliisimieheen (lkm) ja poliisimieheen (lkm) vuoden 2023 alussa. Lähtöoletuksena on, että koulutettujen, virassa tai rekrytoitavissa olevien poliisimiesten määrä on vuoden 2018 alussa noin 7250 poliisimiestä (7120 htv:ta vuositasolla). Laskelmassa oletuksena on, että vuotuinen eläkepoistuma olisi noin henkilöä sekä muu kuin eläkepoistuma n. 80 henkilöä. Poliisi (amk) tutkinnon suorittajien määrä vuoteen 2020 asti etenisi tähän mennessä aloittaneiden mukaan ja vuodet arviolla 400 aloituspaikkaa/vuosi. Poliisiammattikorkeakoulu kykenee ottamaan nykyisillä valinta-

18 Lausunto ID (19) ja koulutusjärjestelyillä vuosittain sisään enimmillään noin 400 aloittavaa opiskelijaa. Vuodelle 2018 sisäänottomäärää tullee olemaan 400. Sisäänottomäärien nosto nykyisestä edellyttää huolellista arviointia yhteistyössä Poliisihallituksen ja Poliisiammattikorkeakoulun kesken toteuttamisvaihtoehtojen, -aikataulun ja rahoitustarpeiden täsmälliseksi selvittämiseksi. Kehyslisäyksien tarve 7850 poliisimiehen tasoon Alla olevassa taulukossa on arvio siitä, millaisia kehyslisäyksiä tarvittaisiin laskennallisesti, jotta saavutettaisiin 7850 poliisimiehen taso vuoteen mennessä. Käytännössä 7850 taso on mahdollinen aikaisintaan vuonna Poliisimiesten määrä kasvaa asteittain vuoteen 2023 mennessä. Laskennan pohjalla on poliisin pitkänaikavälin resurssilaskelma vuosille Haasteelliseksi laskennan tekee se, että tässä vaiheessa poliisin kulurakenteen kehitystä ei tunnetta vuosille Toimitiloihin liittyvät kustannustiedot ovat käytettävissä vain vuoteen 2021 asti. Samanaikaisesti poliisin käyttöön tulee kehyskauden lopussa uusia tietojärjestelmiä, jotka lisäävät kustannuksia. Myöskään merkittävien palvelusopimusten kustannuskehitystä ei tunneta. Tulevien vuosien poliisikoulutukseen otettavien määrää ei ole vahvistettu koko kehyskaudelle. Merkittävää laskennallisesti on myös se, että poliisin tulevien vuosien hankerahoituksen ylläpidon taso joudutaan olettamaan. Samalla tietojärjestelmiin liittyvä korvausvelka siirtyy väistämättä tuleville vuosille. Laskennassa on siten useita epävarmoja ja suoraan lopputulokseen vaikuttavia elementtejä. Tilanne kehysriihen jälkeen Tavoiteltutaso (7850 htv, poliisimiehet ) Rahoitustason mahdollista poliisimiesten määrä Muutos htv:ssa Lisää henkilöstökuluihin Lisä muihin kuluihin (7000 per htv) Tarvittava lisärahoitus (siirtyvä erä 15 milj. tavoitteena) Opiskelijat (400 sisäänotto) Polmakille lisäystä Tarvittava lisärahoitus peruskehykseen ydintoimintojen turvamiseen (siirtyvä erä milj. tavoitteena) Poliisimiesten (pl. opiskelijat) ylläpito 7850 htv kehyskaudelle Arviolaskennassa on käytännössä verrattu tilannetta vuoden 2021 kulurakenteen mukaisesti ja asetettu tavoitteeksi n miljoonan siirtyvä erä. Tämän jälkeen on verrattu millaiseen poliisimiesmäärään tämä johtaisi ottaen huomioon muu tiedossa oleva kulukehitys. Tällä hetkellä laskennalli-

19 Lausunto ID (19) nen kehystaso riittää 6755 poliisimieheen vuonna Lukumääräisesti eroa 7850 tarpeen ja rahoituspohjan välillä on siten 1095 poliisimiestä. Taulukossa on pelkistetysti laskettu poliisimiesmäärä niin kauan, kun päästään edellä mainittuun siirtyvään erään ottaen huomioon tiedossa oleva laskennallinen ja arvioitu muu kulukehitys (toimitilakulut jne.). Resurssilaskennassa käytetty yhden poliisimiehen palkkakustannus + muut kulut (matkakulut, pienvarustelu, päivärahat jne.) on n euroa / htv vuonna Htv -ero nyt tiedossa olevan kehystason mahdollistamassa poliisimiesmäärässä suhteessa tavoitteeseen on 1095 htv x = euroa. Tämän päälle on arvioitu 1 miljoona euroa Poliisiammattikorkeakoululle vielä 2021, jotta Poliisiammattikorkeakoulu voi ylläpitää 400 opiskelijan tason. Se, onko sisään otettavien määrä 400 henkilöä kyseisenä vuonna jää vielä arvioitavaksi. Laskennallisesti päästään kokonaisuutena n. 72 miljoonan euron lisäystarpeeseen vuonna Lopuksi korostetaan, että poliisi tarvitsee pitkäjänteisen rahoitusratkaisun tuleville vuosille/kehyskaudelle ei siis vain yhden vuoden kertaluontoista kehystason nostoa. Ainoastaan tällä tavalla poliisin toiminnan suunnittelu ja ennustettavuus mahdollistetaan. Poliisi pärjää kyllä, mutta pärjääkö Suomi, jos poliisin perusrahoituksen nykytilannetta ei viimeistään nyt muuteta toimintaympäristöä vastaavaksi.