LAUSUNTO 1 (7) Poliisihallituksen lausunto: terrorismi ja maahanmuutto (mm. Turun tapahtumat)

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (7) Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 7.9. Hallintovaliokunta HaV@eduskunta.fi Asia: O 66/2015 vp Turvallisuustilanne Poliisihallituksen lausunto: terrorismi ja maahanmuutto (mm. Turun tapahtumat) 1 Asia 2 Yleistä turvallisuustilanteesta Hallintovaliokunta on pyytänyt lausuntoa turvallisuustilannetta koskevassa asiassa O 66/2015 vp teemasta "terrorismi ja maahanmuutto (mm. Turun tapahtumat)". Myöhemmin on tarkennettu, että kuultavien toivotaan esittävän näkemyksensä myös niistä toimenpiteistä, joilla sisäistä turvallisuutta voitaisiin parantaa ja uhkia torjua (esim. luettelo). Tässä tarkoituksessa todetaan kohteliaimmin jäljempänä mainittu huomion ollessa Turun terrorismi-iskun operatiivisten yksityiskohtien sijaan yleisemmän tason strategisessa analyysissa. Poliisin toimintaympäristö ja samalla Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Muutos on ollut nopea ja pysyvä. Krimiltä alkanut kehitys on tehnyt turvallisuustilanteesta haastavasti ennustettavan. Epävarmuutta aikaansaavia turvallisuusteemoja ovat erityisesti Itämeren jännittynyt tilanne, kansainvälinen voimapolitiikka, turvapaikanhakijat lieveilmiöineen sekä eurooppalainen uusimuotoinen terrorismi. Samalla maailman perusrakenteet muuttuvat kiihtyvällä tahdilla globalisaation ja digitalisaation myötä. Tilanne horjuttaa kansalaisten turvallisuudentunnetta ja äärimmillään koettelee yhteiskuntarauhaa. Yksityiskohtaisemmin vakavimpia turvallisuusuhkia ovat kouluampumisten kaltaisten väkivallantekojen sekä niin sanotun hybridivaikuttamisen ohella yksittäiset toimijat ja pienryhmät, jotka saavat motivaatiota radikaaliislamistisesta propagandasta tai terrorijärjestöjen kehotuksista. Terroriuhkan muutos linkittyy osin turvapaikanhakijatilanteeseen. Uhkiin vastaaminen vaatii useiden eri viranomaisten toimia, eikä uhkia voida entiseen tapaan erotella sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden lokeroihin. Uhat ovat myös monin tavoin yhteydessä toisiinsa. Nopea tiedonvälitys, kybermaailma sekä reagoimiskyky luovat kehyksen kokonaisuudelle. Keskinäisriippuvuus ilmenee muun muassa siinä, että hybriditoiminta ja propa- POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu 14, PL 22, HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh , Faksi poliisi.fi

2 2 (7) gandasta voimaa saava, eri intresseillä ladattu väkivalta tai vihapuhe käyttää polttoaineenaan kaikkea yhteiskunnan koherenssia häiritsevää ja tunteita nostattavaa tematiikkaa, kuten turvapaikanhakijoita tukijoineen ja vastavoimineen. Tästä esimerkkinä voidaan mainita Rautatietorin mielenilmaukset vuosina Samalla kehitys haastaa kansallisesti ensiarvoisen tärkeää eheyttä ja yhteiskuntarauhaa. Polarisaatiokehitys vahvistuu erityisesti sosiaalisen median alustoilla. Vastavoimaiset ääripäät ovat räjähdysherkimpiä ja kehittävät pahimmillaan vaarallisia patoumia muun muassa radikalisoitumista. Nykyisessä turvallisuusympäristössä on merkittävää, että poliisi kohtaa pääosan vakavimmista turvallisuusuhista ensivasteena ja kantaa operatiivisen päävastuun jos uhka realisoituu. Turussa tämä konkretisoitui. Toiminnassa korostuvat uhan tunnistus (tiedonhankinta/analyysi), toimintavaste, kriisin sietokyky ja eskaloitumisen estäminen. Poliisin ja laajemmin viranomaisten toimintakyvyn takaamiseksi on tärkeää varmistaa, että osaaminen, lainsäädäntö ja välineet vastaavat aikaa ja palvelevat kokonaisturvallisuuden yhteensovittamista. Tässä konseptissa erityisesti sen rajapinnoilla on mahdollistettava koko kansallisen kyvykkyyden ja tiedonvaihdon tehokas hyödyntäminen ilman tarpeettomia rajaaitoja. Toisaalta on turvattava yksiselitteiset johtosuhteet sekä toimintavastuualueet. Mikäli luodaan päällekkäisiä valtuuksia toisten toimialueelle, on päävastuullisen viranomaisen koordinaatio varmistettava. Lopulta viisainta ja välttämätöntä on, että Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan varautumista vihdoin kehitettäisiin kokonaisuutena pitkän tai vähintään keskipitkän aikavälin tarpeet huomioiden. Ajat ovat sellaiset, että kansallista eheyttä ja kykyä pitää luoda ja ylläpitää päättäväisesti. Turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi, mutta turvallisuustilannetta ei saa päästää muuttumaan. 3 Terrorismi Radikaali-islamistisen terrorismin uhka ilmenee Suomessa esimerkiksi itsenäisesti toimivien terroristisolujen tai yksittäisten toimijoiden suorittamina tai suunnittelemina terroritekoina. Terroritekoja suunnataan pehmeisiin kohteisiin ja tekotavoilla pyritään maksimoimaan uhrien määrä. Turussa tapahtunut ja terrorismirikoksena tutkittava teko noudattaa tätä kaavaa. Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan terrorismin uhka Suomessa on kohonnut. Suojelupoliisin uhka-arvion mahdollisella nostamisella seuraaville tasoille (korkea tai erittäin korkea uhka) olisi laajoja vaikutuksia poliisin päivittäistoimintaan. Käytännössä uhan korottaminen nykyisestä tarkoittaisi välittömästi päivittäistoiminnan voimakasta suuntaamista ja kustannusten merkittävää kasvua. Päivittäistoiminnan priorisoiminen johtaisi myös siihen, että joitakin poliisin lakisääteisiä tehtäviä jäisi konkreettisesti hoitamatta. Turun operaatiossa nostettiin lyhytkestoisesti poliisin omaa valmiutta tilanteen hoitamiseksi. Näillä välttämättömillä varautumistoimilla on merkittäviä kustannusvaikutuksia. Myös esitutkinta Turun kaltaisissa kansainvälistä yh-

3 3 (7) teistyötä edellyttävissä ja voimakasintressisissä teoissa maksaa. Resilienssikykyä on perusteltua kehittää mahdollisten useiden yhtäaikaisten iskujen tai yksittäisten pitkäaikaisten tehtävien hoitamiseksi. 4 Maahanmuutto Suomeen on erityisesti vuosien 2015 ja 2016 aikana saapunut kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia, joista valtaosa on turvapaikanhakijoita. Nyt tilanne on tasoittunut ja alkanut purkautumaan, kun useat turvapaikkahakemukset on ratkaistu lopullisesti ja lainvoimaisesti. Poliisitoiminnallisesti kysymys kuitenkin on vain painopistemuutoksesta ei tilanteen helpottumisesta. Samalla poliisi on alkuvuodesta 2016 lähtien varautunut palautusruuhkaan ja laittoman maassa oleskelun mahdolliseen lisääntymiseen. Realismia on todeta, ettei kaikkia lopullisen kielteisen päätöksen saaneita koskaan pystytä palauttamaan. Maahanmuutto on todetusti lisännyt muun ohella polarisoitumista, vihapuhetta ja terrorismipotentiaalia. Vaikka näitä ja muita maahanmuuton lieveilmiöitä on jo esiintynyt, vasta lähivuodet näyttävät mihin suuntaan tilanne kehittyy. On selvää, että laajamittainen laiton maassa oleskelu on riski sisäiselle turvallisuudelle. Varattomuus ja päämäärättömyys lisäävät radikalisoitumisuhkaa, sekä riskiä ajautua rikollisuuden pariin ja/tai hyväksikäytön kohteeksi. Laiton oleskelu on siksi riski myös laittomasti maassa oleskelevalle itselleen. Keskeistä on, että kielteisen päätöksen saaneen on poistuttava maasta, eikä oikeutta jäädä Suomeen ole. Mikäli kielteisen päätöksen saanut ei suostu poistumaan, on poliisin lakisääteinen tehtävä palauttaa henkilö. Samalla poliisille ohjautuvat palautukset ovat entistä haastavampia kun vapaaehtoiset palaajat ohjataan avustetun vapaaehtoisen paluun ohjelmaan, poliisille jäävät rikoksentekijöiden sekä palautusta vastustavien turvapaikanhakijoiden palautukset. Lisäksi poliisin palautustoimintaa on viimeaikoina aivan uudenlaisella tavalla vastustettu ja estetty, jolloin se on paikoin joutunut tukemaan tehtäväänsä merkittävällä lisäresurssilla ja erityisvarautumisella. Viimeksi tämä realisoitui Jyväskylässä Palautusmassa on tällä hetkellä suuri ja kasvava. Samalla poliisi on kehittänyt toimintaansa palautusten tehostamiseksi valtakunnallisilla rakenteilla (mm. palautuspooli ja identifiointitoiminto). Poliisi myös priorisoi mahdollisuuksien mukaan riskihenkilöiden palautuksen ja käyttää tarvittaessa tehokkaasti turvaamistoimia. Ongelmallista kuitenkin on, että kiinnostus vapaaehtoiseen paluuseen on vähentynyt merkittävästi. Tämä johtunee osin siitä, että turvapaikkaprosessi on monen kohdalla pitkittynyt ja elämä on alkanut kiinnittyä Suomeen. Vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta on pyritty monin keinoin lisäämään, mutta on selvää, että kaikki eivät tule palaamaan vapaaehtoisesti. Sen vuoksi on entistä painokkaammin alleviivattava, että palautusten onnistumisessa keskeistä on kohdemaan suhtautuminen. Palautuksiin liittyvä pullonkaula on jo nyt ja tullee jatkossa enenevässä määrin olemaan Irak, jonne on nykyolosuhteissa erittäin ongelmallista palauttaa palautusta vastustavia henkilöitä. Samalla Irakiin palautettavien volyymi ylittää selvästi 50

4 4 (7) % palautettavien kokonaismäärästä. Viime kädessä vastaanottava valtio määrittelee keitä se ottaa maahan. Poliisi ja Maahanmuuttovirasto ovat kehittäneet ratkaisuja vapaaehtoisen paluun houkuttelevuuden lisäämiseksi ja Suomen hallitus on osoittanut resursseja vapaaehtoisuuden edistämiseksi. Sisäisen turvallisuuden takaamiseksi olisi tärkeää, että tuo työ tuottaa pikaisesti tulosta. Tämän ohella olisi välttämätöntä saada solmittua toimiva palautussopimus Irakin kanssa. Poliisi ei pysty yksin ratkaisemaan mainittua sopimusoikeudellista ongelmaa. 5 Toimenpidelistaus sisäisen turvallisuuden parantamiseksi ja uhkien torjumiseksi Jäljempänä yksilöidään ilman etusijajärjestystä otsikkotasolla toimenpidetarpeita sisäisen turvallisuuden parantamiseksi ja uhkien torjumiseksi. Samalla on selvää, ettei yhtä ratkaisua ole olemassa. Tulos ja poliisin suorituskyky on riippuvainen toimien yhteissummasta niin lainsäädännöllisten kuin taloudellistenkin. Kyse on kokonaisuudesta ja määrätietoisesti tehtävästä arvovalintaketjusta. Ennaltaehkäisemiseen liittyvät toimenpiteet - Sisäministeriön hallinnonalan kriittisen infrastruktuurin sekä pehmeiden kohteiden suojaamisen vahvistamisen; - Terrorismin torjunnan strategian päivittäminen; - Poliisin ennalta estävän toiminnan strategian päivittäminen; - Kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelman täytäntöönpanon jatkaminen ja resurssien turvaaminen sisäministeriön johdolla; - Viranomaisten ja asian kannalta keskeisten järjestöjen edustajien järjestelmällinen koulutus väkivaltaisen radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan; - Raportin "Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueelta palaajien kanssa " (hyväksytty sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmä 29.3.) toimeenpano; - Vankiloissa tapahtuvan radikalisoitumisen ennalta ehkäiseminen mm. EXIT-toimintaa kehittämällä (OM); - Toiminnan kehittäminen siten, että väkivaltaiseen radikalisoitumiseen puututaan tehokkaasti myös muutoin kuin rikosoikeudellisin perustein, esimerkiksi kunnallisilla ja järjestöjen tarjoamilla palveluilla. Kehitetään toiminnan koordinointia ja palveluun ohjaamista; - Ankkurimallin käytön tehostaminen; - Poliisikouluttajien osoittaminen kansainvälisiin tehtäviin; - Viranomaistoimien ohella muiden yhteiskunnassa jo toimivien palvelujen tehostaminen, mm. RADINET-toiminta; - Tutkitun tiedon lisääminen muun muassa seuraavista aiheista: 1) millaista terrorismiin yllyttävää propagandaa ja muuta aineistoa Suomeen kohdistetaan Internetissä, 2) radikaali-islamistisen ympäristön kehittyminen Suomessa, 3) hybriditutkimus. Paljastamiseen liittyvät toimenpiteet - Tietojärjestelmien kehittäminen vastaamaan paremmin toimintaympäristön vaatimuksia ja tietoteknisiä mahdollisuuksia;

5 5 (7) - Keskusrikospoliisin analyysitoiminnan sekä koko poliisin erilaisia terroritai väkivaltauhkia koskevien vihjeiden käsittelyprosessien arviointi ja kehittäminen. Estämiseen liittyvät toimenpiteet - Terrorismin kohdehenkilöprosessin tehostaminen, mm. tiedonvaihtoa parantamalla ja yhteisen riski- ja uhka-arviotyön vahvistamisella; - Suojelupoliisin raportoinnin jakeluiden varmistaminen poliisihallinnossa; - Kyberrikostorjunnan toimintakyvyn ja kybersuojauksen tehostaminen; - Poliisin tietopalvelukeskuksen toimintakyvyn tehostaminen. Häiriötilanteiden hallintaan liittyvät toimenpiteet - Poliisipartioiden lisäys poliisin ensivasteen parantaminen suorituskyvyn riittävyyttä ja alueellista kattavuutta tehostamalla; - Poliisin operatiivisen suorituskyvyn kehittäminen suorituskyvyn vaatimilla kalustohankinnoilla; - Poliisin tieto- ja viestintäteknisen suorituskyvyn kehittäminen; - Poliisin operatiivisen suorituskyvyn tasainen jakaantuminen henkilöstösuunnittelun ja kalustohankintojen pitkäjänteisyyden mahdollistaminen yli budjettivuoden; - Poliisin viestinnän suorituskyvyn varmistaminen; - Harjoittelu ennen EU-puheenjohtajuutta painopiste strategisessa ja operatiivisessa johtamisessa, kenttätoiminnassa, johtamis- ja viestijärjestelmien toimivuudessa, varajärjestelmien toiminnassa ja kansalaisviestinnässä; - Strategisen viestinnän valmiuksien varmistaminen; - Johto- ja viestiyhteyksien varmistaminen; - Laivaliikenteen turvallisuuden parantaminen; - Uuden suojaus-/turvallisuusluokitustasolle II yltävän viestinvaihtojärjestelmän kehittäminen erityisesti sähköisiä asiakirjoja varten; - Poliisin kiinteistöjen turvaratkaisujen parantaminen. Lainsäädännölliset keinot - Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa: kokonaisuudistuksessa varmistettava vastaavuus toimintaympäristön muutoksista johtuviin tiedustelun, rikostiedustelun, rikostorjunnan ja analyysin tarpeisiin; - Täydennyspoliisilainsäädännön kiireellinen uudistaminen / reservipoliisin (RESPO) käyttöönotto: RESPOn käyttöalaksi on kaavailtu normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja, käyttötarkoitus on varsinaista poliisitoimintaa tukevat tehtävät. Rakentuminen poliisin keskeiseksi valmiudensääntelymekanismiksi; - Virka-apusäännökset: virka-avun päätösprosessin nopeuttaminen erityisesti sotilaallisten voimakeinojen osalta, Rajavartiolaitoksen oikeus antaa sotilaallista voimankäyttöä sisältävää virka-apua myös maa-alueilla terrorismirikosten torjunnassa, sotilaallista voimankäyttöä sisältävän virka-avun laajentaminen myös muiden kuin terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen vakavien rikosten estämiseen ja keskeyttämiseen (vakavat YJTtilanteet/hybridi); - Poliisilain voimankäyttösäännöksen ja valtion virkamieslain eräiden säännösten tarkistaminen;

6 6 (7) - Siviili- ja sotilastiedustelulainsäädäntö: poliisille ei luoda uusia keinoja palomuuripykälällä varmistettava poliisin tiedonsaanti ja toisaalta turvattava poliisin tiedon jalostamiskyky kokonaisturvallisuuden takaamiseksi; - Terrorismirikosdirektiivin täytäntöönpano; - Ulkomaalaislaki ja kansalaisuuslaki sekä palautukset; oleskeluluvan peruutus, maahantulokielto, kansalaisuuden menetys, pakolaisaseman lakkautus, ulkomaalaislain säilöperusteiden muuttaminen (Poliisihallitus on syyskuussa 2016 esittänyt, että ulkomaalaislain säilöperusteita muutettaisiin siten, että säilöönotto olisi mahdollista, jos henkilön tekojensa tai puheidensa perusteella voidaan arvioida olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tällöin uhan peruste abstraktoituisi, mutta säilyisi samalla perusoikeuskestävällä pohjalla, kuitenkin mahdollistaen nykyistä varhaisemman säilöönoton. Kysymys siitä, että poliisi voisi toimia ja turvata jo ennen kuin uhka konkretisoituu; - Laittoman maahantulon torjunta ja palautukset; ulkomaalaislain rikkomusten tutkinnan tehostaminen, matkustusasiakirjan haltuunotto turvapaikkaprosessin ajaksi, maahantulokiellon määrääminen ja oleskeluluvan peruuttaminen, toimivat palautussopimukset (Irak kiireellinen); - Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta; julkisuuslaissa nyt salassapitoperusteena käytetyn valtion turvallisuuden tulisi kattaa myös kansallisen turvallisuuden uhkiin liittyvän salassapidon; - Poliisilaki; poliisilakiin tulisi lisätä jälkikäteen ilmoitettava etsintä ja takavarikko, joiden avulla voitaisiin paljastaa ja ennalta estää terrorismirikoksia. 6 Resurssit Esitetyt toimenpiteet edellyttävät poliisin resursoinnin tarkastelua. Riittävien henkilöresurssien lisäksi erityisesti poliisin kaluston ja välineistön tulee olla ajantasaista ja suorituskykyistä samalla tiedonhankintaan ja kyberkyvykkyyteen on panostettava. Poliisitoiminnan yksi keskeisimmistä haasteita on toiminnan ja talouden yhteensovittaminen sekä niiden kehittymistarpeet vähenevien resurssien ja toimintaympäristön muutosten kokonaisuudessa. Poliisi on sitoutunut sopeuttamaan toimintansa sille osoitettaviin kehyksiin, mutta rehellistä on avoimesti todeta, että poliisin perusrahoituksen taso herättää syvää huolta nykyisessä olosuhteessa. Niukkojen resurssien aikana priorisointi on aina pois jostain muualta. Se ei kuitenkaan saa vaikuttaa turvallisuustilanteeseen. Tämä on tasapainoilua osin aikaa vastaan. Samalla kansalaisilla on täysi oikeus tietää, millä keinoin ja resurssein heidän turvallisuuttaan pyritään ylläpitämään. Poliisi on tyytyväinen kevään kehysriihen ja viimeisimpänä syksyn budjettiriihen tulokseen sekä niissä sisäisen turvallisuuden panostamiseksi tehtyyn arvovalintaan. Jälkimmäisessä poliisille osoitettiin tärkeä 9 miljoonan euron rahoitus kompensoimaan aiempia merkittäviä perusrahoituksen leikkauksia. Nyt saadun lisärahoituksen ulkopuolella on kuitenkin selvää, että aiempien leikkausten paikkaamiseksi on edelleen jäljellä merkittävää korjausvelkaa ja sopeuttamistarvetta. Nykyisellä rahoituspohjalla poliisimiesten määrä uhkaa tippua vuoden 2018 jälkeen kriittiselle tasolle. Samalla sopeuttamisen edellytykset ovat entistä ongelmallisempia, erityisesti huomioiden jo tehdyt toimenpiteet, sekä muuttunut turvallisuusympäristö. Prosesseja on

7 7 (7) kehitetty ja hallintoa on vähennetty sekä toimintoja virtaviivaistettu. Poliiseja tarvitaan tästä huolimatta lisää kansalaisten tarpeita varten turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kysymys on poliisin lakisääteisistä tehtävistä johtuvista tarpeista, ei poliisin omista tarpeista. Mahdollisessa sopeuttamisessa on kyse vahvasti poliittisen tason arvovalinnasta suomalaisen yhteiskunnan etua ajatellen, jota poliisi ei voi tehdä yksin. Tässä yhtälössä on keskeistä huomata, että uusien uhkien ohella poliisin vanhat tehtävät ovat jäljellä, mutta niidenkin luonne on monimutkaistunut. Poliisin tehtäväkenttä on siten ennätyksellisen laaja ja haastava. Olisi tärkeää, että poliisimiesten määrän pitkänaikavälin rahoitus varmistettaisiin ja toiminnan suunnittelu mahdollistettaisiin yli hallituskauden yltävälle jaksolle ilman korvamerkittyjä kohdennuksia. Hallintovaliokunnan vuosituhannen alussa määrittelemä poliisimiesten taso 7850 poliisimiestä silloisena htv -tasona on nykyisessä turvallisuustilanteessa se kestävä minimivaatimus, johon tulevina vuosina olisi kansallisen turvallisuuden ja poliisin tehtävistä selviytymisen vuoksi palattava. Poliisimiesten määrässä ja poliisitoiminnassa on kysymys valtion ydintehtävistä, joiden oikeusvarma ja riittävä hoitaminen on julkisen talouden kokonaisuudessa mahdollista suhteellisesti varsin pienin taloudellisin lisäpanostuksin. Kyse on myös turvallisuuskentän sisäisistä priorisoinneista. Kun poliisi kohtaa pääosan uusista uhista ensivasteena, on sen toimintavasteen riittävyyden takaaminen omiaan vähentämään tilanteiden eskaloitumista muiden turvallisuusviranomaisten tehtäväkentälle. Lopulta kaikki kiinnittyy kykenevään ja riittävään henkilöstöön. On tärkeää varmistaa, että poliisi myös jatkossa kykenee uskottavasti turvaamaan kaikkia, kaikkina aikoina. Suomen tilanne poliisien määrässä eroaa Pohjoismaisesta kehityksestä. Poliisiresurssit Pohjoismaissa Maa Poliisimiehiä Poliisimiehiä 2020 Asukkaita Poliiseja per 1000 asukasta Poliiseja per 1000 asukasta 2020 Lisäystarve Suomessa, jos vastaava taso kuin muissa Pohjoismaissa Tanska* , Ruotsi ,91 2, Suomi ,30 1,22 Norja ,82 2, Islanti ,00 2, * Tanska ei pysty ennustamaan vuoden 2020 lukuaan