Lausunto 1 (6) VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Transkriptio

1 Lausunto 1 (6) Poliisijohtaja Jyrki Wasastjerna Hallintovaliokunta Eduskunta HaV@eduskunta.fi VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Poliisihallituksen kirjallinen lausunto kokoukseen klo / sisäinen turvallisuus Poliisihallituksen täydentävä lausunto Sisäinen turvallisuus / julkisen talouden suunnitelma / poliisin sopeuttamistoimenpiteiden seuraukset, lisätty Poliisi on lausunnossaan Hallintovaliokunnalle POL ja poliisitoiminnan sopeuttamissuunnitelmassa tuonut esille niitä poliisitoiminnallisia asioita, joita poliisitoiminnan rahoitusvähennys aiheuttaa. Viimeksi mainittu asiakirja seuraa tämän lausunnon liitteenä. Näitä poliisitoimintaan liittyviä asioita tuodaan esille myös sisäisen turvallisuuden selonteossa, jota ei ole vielä julkaistu. Poliisin sopeuttamissuunnitelma on laadittu laajaalaisella asiantuntijajoukolla ja sen tekemisessä ovat olleet mukana myös poliisialan järjestöjen edustajat. Poliisi käynnistää sopeuttamissuunnitelman mukaiset toimet erillisellä toimeenpanosuunnitelmalla, joka on poliisihallituksessa paraikaa valmisteilla. Tämän täydentävän lausunnon liitteeksi on tuotettu selkeyteen pyrkivät PowerPoint esitys, jossa on tarkemmin esitetty poliisin talouden sopeuttamistoimenpiteet vuosina euromääräisinä laskelmina. Esityksessä on esiin tuotu ne olettamat, joita talouden tasapainottamiseksi tehdään poliisin kulurakenteeseen. Asiakirjoja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että vuoden kehysrahoitusta on verrattu vuoden 2016 kokonaisrahoitukseen. Viimeksi mainitussa on mukana lisätalousarvioiden pohjalta myönnetty, kehysrahoitusta täydentänyt lisärahoitus sekä erityisesti turvapaikkatilanteen hallintaan poliisille osoitettu erillisrahoitus. Nämä ovat mahdollistaneet kuluvana vuonna lähes htv:n poliisimiesmäärän. Tulevien vuosien kehyksiin sopeutuminen merkitsee siten vähennyksiä tästä poliisimiesten tasosta, koska varmuutta turvapaikanhakijatilanteen kehittymisestä ja sille mahdollisesti myönnettävästä erillisrahoituksesta ei tässä vaiheessa ole käytettävissä lukuun ottamatta jo tehtyjä päätöksiä. Poliisi sopeuttaa toimintansa sille osoitettuun rahoituskehykseen sopeuttamissuunnitelman toimeenpanosuunnitelmallaan. Poliisitoiminnan sopeut- POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu14, PL 22, HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh , Faksi poliisi.fi

2 Lausunto ID (6) tamissuunnitelmassa sivulta 30 lähtien on selostettu poliisin henkilöstön vähentämistarvetta hillitseviä sopeuttamistoimia, joita kohdennetaan poliisin toimitilakustannuksiin, kehittämishankerahoitukseen, ns. keskitettyyn rahoitukseen, ICT menoihin ja erilaisiin investointi- ja hankintatoimeen. Näiden tarkoituksena on hillitä poliisimiesten määrä vähentämistarvetta. Kuitenkin myös näillä toimenpiteillä on suoria ja välillisiä vaikutuksia poliisitoimintaan ja sen tuloksiin. Poliisin sopeuttamissuunnitelmassa arvioidaan erikseen näiden säästötoimenpiteiden vaikutuksia. Toimitilat Poliisihallitus odottaa parhaillaan ministeri Orpon päätöstä toimipiste- ja palveluverkostonsa supistamista koskeneeseen esitykseen, jolla poliisin henkilöstön vähentämistä osaltaan pyrittiin hillitsemään. Poliisin toimitilojen sulkeminen tuo toteutuessaan kustannussäästöjä, mutta toisaalta se aiheuttaa jäljelle jääviin tiloihin muutoskustannuksia, jotka syövät tästä saatavaa taloudellista etua. Mikäli esitys hyväksytään vain osittaisena, merkitsee se sitä, että lisäsäästöjä on etsittävä lisää muualta ja viimekädessä henkilöstövähennysten kautta. Poliisi on pyrkinyt viimeisten vuosien aikana aktiivisesti edistämään valtion toimitilastrategian toteutumista ja tiivistämään toimitilojaan ja vuokraamaan ylimääräisiä tiloja ulkopuolisille. Tähän on käytännössä liittynyt haasteita. Ongelmaksi on mm. muodostunut poliisi organisaatioturvallisuuden vaatimukset, jotka estävät ulkopuolisen toimijan liikkumisen poliisin toimitiloissa. Ulosvuokraus johtaa toisaalta siihen, että toimitiloissa joudutaan tekemään uuden vuokralaisen edellyttämiä muutoksia, jotka vähentävät ulosvuokrauksesta saatavaa taloudellista hyötyä. Varsin usein muutostöiden kustannukset ovat jääneet poliisin maksettaviksi. On myös tyypillistä, että poliisilta vapautuvat ylimääräiset tilat sijaitsevat paikkakunnilla, joissa muillakaan toimijoilla ei ole tilatarpeita. Vuokralaisten löytäminen on siksi osoittautunut erittäin vaikeaksi. Esimerkkinä tästä mainittakoon entisen Poliisin tekniikkakeskuksen tilat Kouvolassa. Keskitetty rahoitus (ml. ICT-menot ja keskitetyt hankinnat ja investoinnit) Keskitetty rahoitus ei ole poliisihallinnossa varsinainen yksittäinen erä, vaan budjetointitapa. Kyse on rahoituksesta, joka jätetään perustellusta syystä jakamatta yksiköille ja jota hallinnoidaan Poliisihallituksesta käsin. Keskityn rahoituksen leikkaaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa kustannukset saattavat siirtyä osin hoidettavaksi poliisiyksiköiden kehysrahoituksesta. Tällä puolestaan on vaikutusta poliisiyksiköiden mahdollisuuksiin pitää rivissään yksikön htv-katon/tavoitteen mahdollistamaa henkilömäärää. Keskitetyn rahoitukseen liittyvillä leikkauksilla on tavoitteena menotarpeen totaalinen poistaminen. On kuitenkin todennäköistä, että joitain uusia kertaluonteisia eriä on varattava myös tulevaisuudessa keskitettyyn rahoitukseen. Merkittävä keskitetyn rahoituksen kokonaisuus on poliisin ICT-toiminnan rahoitus. Poliisin ICT-toiminnasta on jo vuosien 2013 ja 2014 aikana säästetty noin 5,5 miljoona euroa. Lisäleikkaukset tästä kokonaisuudesta eivät

3 Lausunto ID (6) jää vaille vaikutuksia. Mm. poliisin tietojärjestelmien kehittävästä ylläpidosta mahdollisesti tehtävät lisäleikkaukset vaikuttavat suoraan useaan poliisin toimintaa tukevan ICT -järjestelmän tai -palvelun käytettävyyteen ja toimintavarmuuteen. Rahoituksen leikkaus tulee pahimmillaan estämään toiminnallisesti kriittisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen tiettyjä järjestelmiä tai palveluja koskien. TUVE-palveluihin tehtävät leikkaukset kohdistuvat suoraan poliisihallinnon käyttämiin loppukäyttäjäpalveluihin. ICT-menojen voimakkaalla leikkaamisella on myös vaikutusta suoraan tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin kehittämiseen. Keskipitkällä aikavälillä tästä aiheutuu lisäkustannuksia järjestelmien ja palvelujen eriytymisen tai mahdollisen yhteen toimimattomuuden kautta. Poliisin toimialasidonnaisten ICT-järjestelmien ylläpitopalveluun liittyvien kustannusten leikkaus vaikuttaa puolestaan suoraan poliisin toimialasidonnaisten ICTjärjestelmien ja palvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä kehittämiseen. Tätä kautta myös mahdolliset käyttökatkot pitenevät. Poliisin tietojärjestelmätuotannon heikkeneminen on iso riski poliisin toiminnalle mm. sen kautta, että kyky varautua poikkeustilanteisiin heikkenee. Poliisikonsernin keskitettyjä hankintoja puolestaan ovat keskeiset kalustoresurssit, kuten operatiiviset viesti- ja johtamisjärjestelmien laitteet, liikenteenvalvontavälineet sekä poliisiajoneuvot ja muut kulkuneuvot. Näille hankinnoille on tunnusomaista, että ne ovat pääosin investointiluontoisia ja niiden volyymin on säilyttävä vuosittain suhteellisen muuttumattomana. Nämä hankinnat tehdään valtaosin keskitetysti Poliisihallituksesta käsin. Poliisiajoneuvojen peruskaluston rahoitus on vähentynyt vuoden ,7 miljoonan euron tasosta nykyisen 8,5 miljoonan euron vuositasolle. Tästä on aiheutunut toistuvaa hankintojen siirtämistä seuraaville vuosille. Tämä on ollut omiaan heikentämään kaluston suunnitelmallista uusimista sekä johtanut kaluston vanhenemiseen. Kaluston vanheneminen puolestaan heikentää edelleen niiden käytettävyyttä ja nostaa samalla poliisiyksiköiden kaluston kunnossapitomenoja. Myös ajoneuvoja käyttävien poliisimiesten työturvallisuus- ja työsuojeluasiat voivat heikentyä kaluston iästä ja epäkuntoisuudesta johtuen. Toisaalta esimerkiksi valtioneuvoston turva-auton tapaiset, erittäin kalliit investointi voivat käydä sopeuttamisen myötä mahdottomaksi, koska investointimenojen nousu aiheuttaa poliisimiesten vähennystarpeen kasvamista, jota Poliisihallitus on sitoutunut hillitsemään. Jos poliisiajoneuvojen investointirahoitusta vähennetään, on vaikutus mahdollisuuksien mukaan kohdistettava etupäässä muuhun kuin tunnukselliseen kalustoon. Koko ajoneuvokanta tulisi kuitenkin ylläpitää tasaisen resurssein, koska tunnuksetonkin autokalusto on tärkeä osa operatiivista toimintakykyä. Jokainen myöhemmäksi lykätty hankinta kasvattaa ajoneuvojen uusintavelkaa. Ajanmukaiset, käyttäjilleen turvalliset ja vähäpäästöiset ajoneuvot ovat osa poliisin julkista kuvaa ja tähänkin menettelyllä on heikentävä vaikutus.. Keskityn rahoituksen piirissä olevat suurimmat palveluhankinnan erät muodostuvat valtiohallinnon palvelukeskusten (Palkeet ja Valtori) palvelukeskusmaksuista. Näihin eriin ei juuri pystytä poliisin taholta vaikuttamaan toimijoiden monopoliasemasta johtuen.

4 Lausunto ID (6) Hankerahoitus Sopeuttaakseen toimintansa sille myönnettyyn kehykseen, poliisi joutuu kriittisesti tarkastelemaan kehittämishankerahoituksensa tasoa. Hankerahoituksesta on viime vuosina maksettu erilaisia tietotekniikkahankkeita, esimerkiksi SIS II, Telepa, Lupa2016, Vitja ja muutamia muita isoja hankkeita. Hankerahoituksessa on viime vuosina ollut myös erilaisia toimitilahankkeita ja poliisitoiminnallisia varusteluhankkeita. Poliisin hankerahoitusta on vähennetty viime vuosina 36 M kokonaisuudesta ensin 27 M tasoon ja vuonna 2016 noin 23 M :n tasolle. Sopeuttamissuunnitelmassa lähes kriittiseksi arvioitua noin 25 miljoonan euron hankerahoituksen tavoitetasoa joudutaan arvioimaan uudelleen. Poliisimiesten vähentämistarpeen hillitsemiseksi poliisi joutuu laskemaan kehittämisrahoitusta vuodelle m :oon ja siitä edelleen yhden miljoonan euron verran per vuosi vuoteen 2020 mennessä (2018: 19 m, 2019: 18 m ja 2020: 17 m ). Nämä toimenpiteet kasvattavat tuntuvasti poliisin järjestelmien uusimis- ja kehittämisvelkaa. Hankerahoituksen väheneminen vaikeuttaa poliisitoiminnallisesti tärkeiden tietojärjestelmien jatkokehittämistä ja kehittävää ylläpitoa. Lyhyesti todeten voidaan sanoa, että poliisihallinnon kehittämisrahoituksen tason lasku heikentää poliisin kykyä toimia nopeasti muuttuvissa uhkatilanteissa sekä kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin. Poliisihallituksen arvion mukaan poliisitoiminnan taso laskee edelleen ja kehitys jyrkkenee pidemmällä aikavälillä minkä lisäksi uusiin uhkiin vastaaminen heikkenee. Poliisitoiminnalliset vaikutukset Liitteenä olevassa poliisitoimen tunnuslukutaulukossa on esitetty sopeuttamistoimenpiteiden arvioidut vaikutukset poliisitoimintaan mittavien tunnuslukujen ja mittareiden tavoitearvoihin. Näiden arvioiden valossa on odotettavissa, että sopeuttamistoimien myötä poliisin toimintakyky heikkenee kehyskaudella Tältä osin Poliisihallitus viittaa lausuntoonsa Hallintovaliokunnalle POL Poliisihallitus tuo esiin vielä seuraavat näkökohdat. Tehdyillä kehysratkaisuilla poliisien määrä painuu Poliisihallituksen arvion mukaan kehyskaudella selkeästi alle poliisin tason. Tämän määrällisen vähennyksen vaikutukset on pyritty arvioimaan laajalla asiantuntijajoukolla parhaan ymmärryksen mukaisesti sopeuttamissuunnitelman valmistelutyön yhteydessä. Arviot poliisimiesten vähentämisen todennäköisiltä vaikuttavista seurauksista on luettavissa sopeuttamissuunnitelmasta. Näiden lisäksi poliisien määrän näin merkittävällä vähentämisellä voi olla myös vielä ennakoimattomia vaikutuksia ja seurauksia, joita ei tässä hetkessä kyetä vielä arvioimaan. Sisäisen turvallisuuden strategian tavoitteeksi on kirjattu, että Suomesta tulee maailman turvallisin maa. Poliisihallituksen arvion mukaan Suomen julkistalouden tilassa ja poliisille osoitetuilla, hallituksen kehyspäätöksen mukaisilla määrärahoilla tämä ei näytä mahdolliselta eikä realistiselta pyrkimykseltä. Tavoitteeseen pääseminen vaatisi erittäin tuntuvia taloudellisia

5 Lausunto ID (6) lisäpanostuksia turvallisuusviranomaisten toimintamenoihin eräiden muiden Pohjoismaiden ja Euroopan maiden mallin mukaisesti. Näiden maiden turvallisuusviranomaisten ja etenkin poliisin rahoituksen lisäämiskehitystä vasten Suomen linjan voidaan todeta olevan päinvastainen. Poliisitoiminnan rahoitukseen liittyvien ratkaisujen yhteydessä Poliisihallitus näkee tärkeäksi nostaa esiin myös huomion kiinnittämisen eräisiin Eurooppan maihin (ml. Ranska, Belgia ja Tanska) kohdistettuihin terrori-iskuihin ja eritoten syihin niiden taustalta sekä riskiin, että sama voi toteutua - samoista syistä - myös Suomessa. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan Suomessa olisi tehtävä kaikki mahdollinen, vaikeassa taloudellisessa tilanteessakin, sen eteen, että samanlaisten iskujen tekeminen Suomessa kyettäisiin ehkäisemään. Tämä saattaa tarkoittaa tuntuvaa taloudellistakin lisäpanostusta terrorismin torjuntaan sekä tarvittavaa lainsäädännön kehittämistä. Samalla Poliisihallituksen näkemyksen mukaan tarpeelliseksi nähdään varautua myös siihen, että mikäli isku Suomessakin kaikesta huolimatta sattuu, maan sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö ja turvallisuuden tunne muuttuvat kertaheitolla radikaalisti ja viranomaisten olisi tällaisessa tilanteessa kyettävä toiminaan sen mukaisesti. Nykyisillä supistuvilla voimavaroilla tilanteeseen ei todennäköisesti kyettäisi vakuuttavasti eikä ainakaan ajallisesti pitkäkestoisesti vastaamaan. Toimintaympäristön muutosten osalta Poliisihallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että noin 30 % maahan saapuneista turvapaikanhakijoista todennäköisesti saa Suomesta turvapaikan ja jää pysyvästi maahan. Tässä asiassa on huomioitava maahanmuuttajien täysin Suomesta poikkeava lähtömaan kulttuuriympäristö, yhteiskunta- ja oikeuskäsitys sekä luottamus ja suhtautuminen viranomaisiin ja etenkin poliisin. Tällä on Poliisihallituksen arvion mukaan pitkäaikaisia vaikutuksia turvallisuusviranomaisten ja etenkin poliisin toimintaan. Poliisihallitus kiinnittää huomiota myös turvallisuuden ylläpidon vaikeutuminen harva-alueilla resurssien pienentymisestä johtuen. Poliisin mahdollisuudet yleisvalvontaan harva-alueilla on kuihtunut jo nykyresursseilla lähes olemattomiin samoin kuin muu näkyvä toiminta. Henkilövoimavarojen supistumisen voidaan arvioida heikentävän tätä tilannetta entisestään. Avun saaminen, silloin kun hätä on suurin, todennäköisesti pitenee näillä alueilla entisestään. Poliisihallitus kiinnittää huomiota lopuksi myös siihen, että viime vuosien useiden peräkkäisten rakenteellisten uudistusten ja sopeuttamistoimenpiteiden seurauksena jo nyt on syntynyt näkyvä epäsuhta turvallisuustilanteen edellyttämien vaatimusten ja kansalaisten palveluodotusten ja toisaalta poliisin toimintamahdollisuuksien välille. Käsillä olevien uusien sopeuttamistoimien myötä tilanne uhkaa heiketä entisestään. Esimerkiksi tutkinnan keskeyttämisen ja lopettamisen määrät ovat kasvaneet vuosien myötä, eikä poliisin voimavarojen kehitysnäkymät luo optimismia tilanteen korjaantumisesta, pikemminkin päinvastoin. Jatkossa yhä suurempi osa rikoksista on jäämässä vakuutusyhtiöiden vastuulle ilman rikosoikeudellisen vastuun toteutumista.

6 Lausunto ID (6) Samalla varsinkin pimeinä tulleiden omaisuusrikosten selvitysprosentit, jotka ovat jo nykyisellään hyvin alhaisella tasolla, uhkaavat heiketä entisestään. Lopuksi Poliisihallitus toteaa seuraavaa. Sopeuttamistoimien myötä poliisi on ajautunut ja yhä vahvemmin ajautumassa sopeuttamisen myötä tilanteeseen, jossa on välttämätöntä määritellään poliittisella tasolla poliisille yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidolle sekä rikosten ennalta estämiselle, paljastamiselle ja selvittämiselle selkeät painopisteet ja prioriteetit, jotka ovat realistisia suhteessa poliisin käytettävissä oleviin aleneviin voimavaroihin nähden. Kyse on vahvasti poliittisen tason arvovalinnasta suomalaisen yhteiskunnan etua ajatellen, jota poliisi yksin ei voi tehdä.