YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Päätös Tarja ja Esko Nurmisen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta,

Transkriptio

1 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupaosasto Nro YLO/lup/129/04 Dnro HAM-2004-Y annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Tarja ja Esko Nurmisen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Tarja ja Esko Nurminen Myllymäentie 169, Kutajärvi Puh.nro: tai Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan lihasikalan toiminnalle. Eläinsuojassa on eläinpaikkoja 1400 lihasialle. Eläinsuoja sijaitsee Hollolan kunnan Kutajoen kylässä tilalla Rekolahti, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihasialle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään lihasialle. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle suoritemaksu 1200 euroa etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PL 131, HÄMEENLINNA PL 29, LAHTI

2 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Tiirismaan kansanterveystyön terveyslautakunta on myöntänyt toiminnalle sijoituspaikkaluvan. Vesihallitus on antanut eläinsuojan toiminnasta vesiasetuksen mukaisen ennakkoilmoituslausunnon ja Hämeen ympäristökeskus vastaavan lausunnon Hakemusasiakirjat sisältävät seuraavat sopimukset: - Lietesäiliön, 140 m 3, vuokrasopimus Matti Juvosen kanssa - Lietesäiliön, 400 m 3, vuokrasopimus Teuvo Virtasen kuolinpesän kanssa - Lietesäiliön, 250 m 3, vuokrasopimus Jaakko Perttulan kuolinpesän kanssa - Vuokrasopimus, jolla toiminnanharjoittajan pellot on vuokrattu Tapani Rehulalle - Lannan vastaanottosopimus 128,9 ha:n alalle Tapani Rehulan kanssa ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Vesijärven ranta-alueelle on laadittu rantayleiskaava, joka on vahvistettu LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14), Suur-Päijänteen osa-alueen (14.2) Vesijärven (14.241) lähivaluma-alueella. Vesijärveen on matkaa noin 550 m. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimpään Kiiskihaudan ( ) II-luokan pohjavesialueeseen on matkaa noin 2,6 km. Lähimpään rakennettuun naapurikiinteistöön on matkaa noin 430 m. Sikalarakennuksesta noin kilometrin säteellä sijaitsee 10 rakennettua asuin- tai lomakiinteistöä. LAITOKSEN TOIMINTA Eläinsuoja Lihasikalaan voitaisiin enimmillään sijoittaa noin lihasikaa, mutta lupaa haetaan vain lihasikapaikalle, koska eläimille halutaan taata hyvät kasvuolosuhteet. Sikala on ollut ajoittain vajaakäytössä porsaspulasta ym. tuotantoteknisistä syistä johtuen. LSO on luokitellut sikalan parhaimpaan Primus-luokkaan. Lannankäsittelymenetelmänä sikalassa on lietelanta. Lietekuilut toimivat valutusperiaatteella. Sikalan yhteydessä on kattamaton betonielementtirakenteinen lietesäiliö, jonka tilavuus on m 3 ja lannan varastotilavuus sadevesivaran vähennyksen jälkeen m 3. Lietekuilujen tilavuus on 160 m 3. Sikalan yhteydessä on myös 115 m 3 :n suuruinen, alun perin biokaasureaktorin säiliöksi tarkoi-

3 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y tettu betonisäiliö. Tilan ulkopuolelta on vuokrattu säiliötilaa yhteensä 790 m 3. Tilavuudeltaan 400 m 3 :n kattamaton säiliö sijaitsee Hollolan kunnan Pyhäniemen kylässä tilalla Saarela RN:o 1:53, tilavuudeltaan 250 m 3 :n suuruinen katettu säiliö Uskilan kylässä tilalla Palkkila RN:o 15:23 ja tilavuudeltaan 140 m 3 :n suuruinen katettu säiliö Kutajoen kylässä tilalla Kivistö RN:o 1:672. Yhteensä varastotilavuutta on käytettävissä m 3. Toiminnanharjoittajan mukaan vuokrasäiliöitä ei todennäköisesti tulla käyttämään, koska tilakeskuksen yhteydessä oleva varastotila on käytännössä riittänyt. Mikäli toiminta jatkuu, lisäsäiliön rakentamista tilakeskuksen yhteyteen harkitaan. Lannan levitys Öljysäiliöt Vesihuolto Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 128,9 ha, josta omaa, mutta Tapani Rehulalle vuokrattua peltoa on 55,77 ha ja muuta sopimuspeltoa 73,12 ha. Levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannasta levitetään 80 % viikoilla ja 20 % viikoilla Lannan levityksessä on käytetty hajalevityskalustoa. Sikalan yhteydessä on litran lämmitysöljysäiliö, joka on varustettu altaalla, ylitäytönestolaitteella ja lukituksella. Lisäksi tilalla on litran farmarisäiliö ja litran dieselöljysäiliö, joka on sijoitettu toistaiseksi maapohjaiseen halliin. Muita öljytuotteita, enintään 200 litraa, säilytetään konehallissa. Vesi sikalaan johdetaan omasta porakaivosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Lanta varastoidaan vesitiiviissä säiliöissä ja levitetään nitraattiasetuksen ja ympäristötukiehtojen mukaisesti. Sikalan ilmastoinnin poistohormit ovat tavanomaista korkeammat lähialueen hajuhaittojen vähentämiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Sikalassa on normaali alipaineilmastointi. Poistohormit ovat normaalia korkeammat, mikä vähentää hajuhaittaa aivan sikalan lähialueella. Ilmastoinnin kautta tulevaa hajuhaittaa vähennetään myös huolehtimalla eläinsuojan puhtaudesta. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla sekä multaamalla liete heti levityksen jälkeen keväällä ja syksyllä levitettäessä. Päästöt maahan ja vesiin Lanta varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä, jonne johdetaan myös eläinsuojien pesuvedet. Eläinsuojan yhteydessä olevien lietesäiliöiden tiiviys on tarkastettu , mistä on lausunto hakemusasiakirjojen liitteenä. Sikalan yhteydessä on sauna- ja suihkutilat, mutta ne eivät ole käytössä. Sikalan wc-vedet johdetaan kahden sakokaivon kautta imeytyskaivoon. Sakokaivoon johdetaan myös sikojen ruokasäiliön huuhteluvesiä. Ruokasäiliö huuhdellaan kerran vuodessa, jolloin huuhteluvesiä syntyy enintään 100 l. Huuhteluvesiä ei joka huuhtelukerran yh-

4 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y teydessä johdeta viemäriin, vaan ne jätetään ruokasäiliöön rehun kostutukseen. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että sakokaivot korvataan umpisäiliöllä uuden jätevesiasetuksen siirtymäajan puitteissa. Lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudeksi Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä, asentamalla ne määräysten mukaisesti ja tarkastuttamalla ne säännöllisesti. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehua ajetaan omalla autolla kaksi kertaa viikossa. Liikenne on vilkkainta lannan levitysaikana. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään jätteitä seuraavasti: Jätelaji Määrä vuodessa Toimituspaikka/käsittelytapa kuolleet eläimet 3,4 5,0 t raatokeräily/käsittelylaitos jäteöljyt 200 l ongelmajätekeräys muut ongelmajätteet -- ongelmajätekeräys rautaromu -- metallinkeräys Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei ole kylmävarastoa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Hajuhaittoja aiheutuu lannan levityksen yhteydessä. Itse tuotantotiloista aiheutuvat hajuhaitat ovat vähäiset, koska rakennus sijaitsee syrjäisellä paikalla. Vesistölle ei hakijan mukaan aiheudu normaalista peltoviljelystä syntyvää haittaa merkittävämpää haittaa. Lantaa levitettäessä jätetään ympäristötuen mukaiset suojakaistat. Lannan levityksen piirissä olevat pellot ovat lisäksi varsin tasaisia. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt selvitystä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimintaan sisältyvät riskit liittyvät lietelannan varastointiin ja lietteen kuljetukseen. Betonielementeistä valmistetun lietesäiliön kunto tarkastetaan aina tyhjennysten yhteydessä. Lietelannan kuljetus pelloille tapahtuu traktorin vetä-

5 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y mällä 10 m 3 :n levitysvaunulla. Jos kuljetuksen yhteydessä tapahtuu onnettomuus tai lietesäiliö vaurioituu, järveen johtava oja tukitaan nopeasti kaivinkoneella ja hankitaan viranomaisapua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Toiminnanharjoittaja on toimittanut tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä sovitun selvityksen lietesäiliötilavuudesta. Selvityksen mukaan tilakeskuksen lietesäiliön tilavuus on m 3, biokaasusäiliön tilavuus 115 m 3 ja lietekuilujen tilavuus 160 m 3. Aiemmin vuokrattujen lietesäiliöiden lisäksi, uutta säiliötilaa on vuokrattu Uskilan kylästä 250 m 3 :n verran. Lietelannan varastotilaa on selvityksen mukaan käytettävissä yhteensä m 3. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Hollolan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Seutuviikko-lehdessä Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu maastotarkastus Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Hollolan kunnan ympäristölautakunnalta ja kunnanhallitukselta sekä Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymältä. Hollolan kunnan ympäristölautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Riittävät tilat lietteen varastoinnille tulisi olla tilalla, missä vakituisesti tuotantoa harjoitetaan. Lietesäiliön tulisi olla katettu. Kuolleita eläimiä ei tule haudata maahan. Vesijärvi II-projektiin liittyvässä tilalla tehdyssä jätevesitarkastuksessa on todettu, että sikalan sosiaalitilojen jätevedet ja eläinten ruokasäiliön huuhteluvedet johdetaan kahden sakokaivon kautta imeytyskaivoon. Maahanimeytys ei toimi ja ympäristön hulevedet kerääntyvät samaan paikkaan muodostaen kosteikon. Sikalan sosiaalitilojen jätevesijärjestelmä tulisi uusia ja hulevedet johtaa järjestelmän ulkopuolelle. Hollolan kunnanhallitus ilmoittaa päivätyssä vastauksessaan, että Hollolan kunnan hallintosäännön mukaan ympäristölautakunta antaa kunnan lausunnot ympäristölainsäädännön mukaisista lupa-, hakemus- ja muista asioista.

6 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä esittää päivätyssä lausunnossaan, että sikalan lupaharkinnassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviin elinympäristön viihtyisyyteen ja terveellisyyteen vaikuttaviin näkökohtiin: - Eläinjätteen käsittely tulee toteuttaa voimaan tulleen määräyksen mukaan ja toimittaa eläinjäte määräysten edellyttämällä tavalla käsiteltäväksi. - Lietelannan käsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota hajun poistoon ja toimia siten, että terveyshaitan riskiä ei synny. - Sikalan ja lietesäiliön hajuhaittojen torjuntaan on kiinnitettävä riittävää huomiota. Naapureiden läheisyyden vuoksi tulee lietesäiliöt kattaa tai peittää säiliössä oleva lietelanta. Sikalan ilmanvaihto tulee suunnitella siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman pienet. - Sikalan ja sen toimintojen aiheuttama melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä 993/92 annettuja ohjearvoja. - Sikalan olosuhteet sekä sikojen ruokinta ja hoito on toteutettava ohjeen Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika mukaan. Muistutukset Määräaikaan mennessä hakemuksesta jätettiin seitsemän muistutusta. Muistuttajat A ja B vaativat ensisijaisesti päivätyssä muistutuksessaan, että lupaa lihasikalan laajennukselle ei myönnetä, koska sikala aiheuttaa jo nykyisessä laajuudessaan merkittävää haittaa ympäristön kiinteistöille. Hajuhaittaa aiheuttaa sekä itse sikala että lannan levitys. Kun tuuli käy sikalan suunnasta muistuttajien vapaa-ajan kiinteistöille leviää vastenmielinen haju. Haju leviää myös sikalan läheisyydessä olevalle Vesijärvelle, jossa on erittäin runsas vesiliikenne. Sikalan synnyttämä jäte levitetään pelloille, jotka ovat Vesijärven valuma-alueella. Rasituksen kasvaminen haittaisi siten kymmeniä vuosia jatkuneita yrityksiä parantaa Vesijärven veden laatua. Luvanhakijalle on joka tapauksessa asetettava mm. seuraavia velvoitteita hajuhaitan vähentämiseksi: - Lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. - Liete tulee ilmastaa. - Lietteen levitys tulee sallia vain silloin, kun se aiheuttaa ympäröiville kiinteistöille mahdollisimman vähäistä haittaa. - Sikalarakennuksen ilmanvaihto tulee rakentaa sellaiseksi, että hajuhaitta minimoidaan. Muistuttaja C esittää päivätyssä muistutuksessaan seuraavaa: - Lietelantaa tulisi ajaa vain määrättyinä aikoina ja multaus tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Hajuhaittoja on paljon. - Eläinten ruhot tulisi hävittää asianmukaisella tavalla. Korppilaumat pyörivät ympäristössä kaiken aikaa. - Lietelantaa kuljetettaessa tiet sotketaan, jolloin autolla on lähes mahdotonta kulkea. Muistuttaja D esittää päivätyssä muistutuksessaan seuraavaa: Lietelannan levityksestä aiheutuu ja on jo useita vuosia aiheutunut erittäin suurta hajuhaittaa. Hakemuksessa mainittu aikomus minimoida haitat mahdollisimman nopealla multauksella ei todellakaan poista hajua, koska peittäminen on pinta-

7 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y puolista. Lietettä kuljetettaessa, sitä valuu tielle, jolloin ilman kumisaappaita ei voi kulkea. Lannan levitysalasta vain osa on sikalan lähistöllä. Lannan kuljettaminen kauemmas on aiheuttanut sen, että yleisetkin tiet ovat lannassa. Lannan levitykseen Vesijärveen rajoittuville pelloille ei ole puututtu, vaikka lietettä on varmasti päässyt järveen. Jos laajennuslupa myönnetään, levitettävä lietemäärä vain lisääntyy. Laajennuslupaa ei tulisi myöntää, mutta jos se myönnetään, lannan levityksestä aiheutuviin hajuhaittoihin tulisi suhtautua vakavasti samoin kuin Vesijärvelle aiheutuviin ympäristövahinkoihin. Muistuttajat E ja F esittävät erillisissä mutta samansisältöisissä muistutuksissaan seuraavaa: Kiinteistöt, jotka ovat vapaa-ajan käytössä, sijaitsevat noin 700 metrin päässä sikalasta ja noin 150 metrin päässä lähimmästä levityspellosta. Keväisin ja syksyisin levityksen aikaan sianlannan pistävä lemu tunkeutuu myös sisätiloihin. Pitkänkin ajan kuluttua levityksestä hajuhaittaa esiintyy sateiden jälkeen. Lännen puoleinen tuuli tuo sikalan hajun kiinteistölle, joten hajuhaittaa esiintyy koko kesän. Mökkitie kulkee lannoitettujen peltokuvioiden välissä. Lantaa levitetään myös tiemaan ruohikolle, mistä lanta tarttuu auton alustaan ja kulkeutuu auton mukana kaupunkiin. Vesisade tai auton alustan pesu ovat ainoa keino päästä hajusta eroon. Hakemuksesta lähetetystä tiedotteesta ja liitteenä olevasta tiivistelmästä ei käy riittävästi selville nykyisen toiminnan laajuus ja luonne eikä myöskään lannan levityksen vaikutus Vesijärveen. Sikalan laajennukselle ei tule myöntää lupaa. Nykyisiä hajuhaittoja on selvästi vähennettävä. Vesijärven jätekuormitusta on nykyisen toiminnan osalta olennaisella tavalla rajoitettava. Sikalan nykyinen saastevaikutus tulisi kattavasti tutkia. Muistuttajat G ja H esittävät erillisissä mutta samansisältöisissä muistutuksissaan seuraavaa: Tiedotteessa mainitaan sikalan laajennus, mutta asiakirjoissa ei laajennuksesta ole tarkempia tietoja. Asiakirjoissa on maininta lietealtaiden lisäyksestä, mutta ei piirustuksia. Onko säiliöiden mitoitus riittävä sialle. Asiakirjoista ilmenee, että hakija aikoo vuokrata säiliötilaa kylältä, jossa on tiivistä asutusta. Onko lietteen kuljetus todella mahdollista? Kuolleiden sikojen hautaamista ympäristöön vastustetaan ehdottomasti, sillä jo nyt kulkeutuu asuinympäristöön sianpäitä ja sorkkia. Hakijan vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija esittää päivätyssä vastineessaan seuraavaa: Sikalarakennus on otettu käyttöön 1982, jolloin lietesäiliö on rakennettu silloisten normien mukaan. Uuden ympäristönsuojelulain mukaan se on riittämätön tilavuudeltaan, vaikka sen tilavuus käytännössä on ollut enemmän kuin riittävä viimeisen 22 vuoden kokemuksella. Lisäsäiliön rakentamista harkitaan, jos toiminta jatkuu.

8 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y Kuolleet eläimet on toimitettu kuluvan kesän aikana Honkajoen käsittelylaitokselle poltettavaksi. Sikalan sosiaalitiloista tulevien jätevesien määrää on liioiteltu. Sauna- ja suihkutilat eivät ole käytössä ja WC:n käyttö on hyvin minimaalista. Sikojen ruokasäiliö huuhdellaan kerran vuodessa, jolloin vettä tulee enimmillään sata litraa. Loka-auton viime käynnin yhteydessä sakokaivot olivat kuivia. Kuluneen kesän sademäärät huomioiden lienee luonnollista, että alavat paikat, kuten sakokaivojen sijaintipaikat ovat märkiä. Kyseiset kaivot korvataan umpikaivolla uuden asetuksen siirtymäajan puitteissa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Tarja ja Esko Nurmiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Muistutuksissa vastustetaan sikalan laajennusta ja tuodaan esille, että hakemuksen tiedot ovat laajennuksen osalta puutteelliset. Asianosaisille lähetetyssä tiedotteessa on virheellisesti mainittu, että ympäristölupaa haetaan eläinsuojan laajennukselle. Ympäristölupaa haetaan olemassa olevalle sikalalle ja toiminnalle nykyisessä laajuudessaan, kuten virallisesta kuulutuksesta ja varsinaisista hakemusasiakirjoista käy ilmi. Laajennusta koskevia vaatimuksia ei näin ollen ole syytä käsitellä. Muistutuksissa on vaadittu kaikkien lietesäiliöiden kattamista kiinteällä katteella. Lupamääräyksissä edellytetään kaikki lietesäiliöt katettavaksi, mutta kattamistapaa ei määrätä. Kelluva kate estää tutkimusten mukaan hajuhaittoja tehokkaasti, jos katteen riittävyydestä pidetään huoli. Vanhojen lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä katteella ei aina edes ole teknisesti mahdollista. Muistutuksissa on tuotu esiin lietteen levityksen aiheuttama hajuhaitta ja vaadittu lietteen levityksen kieltämistä asuntojen läheisyyteen sekä levityksen kieltämistä oraille viikonloppuisin ja heinäkuussa. Edelleen on tuotu esille levityksen vaikutukset Vesijärven veden laatuun. Lannan levitys pelloille ei itsessään ole luvanvaraista toimintaa. Lannan levitystä ja muuta peltoviljelyä säädellään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000), jonka noudattamista valvoo ympäristöviranomainen, sekä vapaaehtoisessa ympäristötukijärjestelmässä, jota valvoo TEkeskus. Luvassa vaadittava levitysala perustuu em. valtioneuvoston asetuksen määräyksiin. Myös hehtaarikohtaisia lannanlevitysmääriä, levitysajankohtia ja pakollisia suojakaistoja säädellään em. määräyksin. Toiminnanharjoittajan omat pellot on pääosin vuokrattu ulkopuoliselle, ja lietelantaa levitetään näille pelloille

9 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y Lupamääräykset samoin kuin muille sopimuspelloille lannan vastaanottosopimukseen perustuen. Jos lantaa levitetään sopimuspelloille, levityspeltojen haltija on vastuussa siitä, että em. lannan levitystä koskevia määräyksiä noudatetaan. Koska lannan vastaanottaja ei harjoita nurmiviljelyä, lannan levitys oraille tapahtuu yleensä alkukesästä ennen juhannusta. Lietteen levityksen aikainen hajuhaitta on yleensä lyhytaikaista eikä sen näin ollen voida katsoa aiheuttavan NaapL 17 :n tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvassa on kuitenkin annettu joitakin lannan levitykseen liittyviä määräyksiä, joilla pyritään estämään pohja- ja kaivovesien pilaantumisriski ja vähentämään levityksen aiheuttamaa hajuhaittaa. Muistutuksissa on tuotu esille lietteen levityksen aiheuttama tien kunnon heikkeneminen ja tahriintuminen. Lupamääräyksissä on edellytetty tielle valuneen lietteen puhdistamista. Yleisen tien kunnossapito kuuluu tielaitokselle, joka myös määrää kantavuusrajoituksista ja muista käyttörajoituksista. Yksityisteiden kulkuoikeudet, rajoitukset ja kunnossapitokustannusten jakoperusteet määrätään yksityistielain (358/1962) ja sen muutoksen (1606/1995) sekä lain nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Ympäristöluvassa ei anneta määräyksiä em. seikoista. Muut vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Rekolahti, kiinteistörekisteritunnus sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojan hakemuksessa esitetyn enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä, alta päin täytettävissä lietelantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 2 m 3 /lihasika, enimmäiseläinmäärän mukaan yhteensä m 3. Jos lietesäiliöitä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. Selvitys lantavarastotilavuuden riittävyydestä ja mahdollinen suunnitelma puuttuvan lantavarastotilavuuden järjestämisestä toteuttamisaikatauluineen

10 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 43, 45 ) Varastotilavaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. Lantavarastotilavuutta on tällä hetkellä käytettävissä m 3, mikä ei riitä enimmäiseläinmäärälle varsinkin, kun otetaan huomioon sadeveden vaatima varastotilavuus avonaisissa säiliöissä. Selvitys ja suunnitelma vaaditaan lannan varastoinnin asianmukaisuuden toteamiseksi. Selvityksessä tulisi ottaa huomioon, että lietevarastotilan tulisi ensisijaisesti sijaita eläinsuojakiinteistöllä tai levityspeltojen välittömässä läheisyydessä, jolloin lietteen kuljettaminen ja sen aiheuttamat haitat voidaan minimoida. 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lietteen kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lietesäiliöiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet ja muut samaan viemäriin johdettavat pesuvedet on johdettava lietesäiliöön tai muuhun umpisäiliöön tai puhdistettava ennen maastoon johtamista. Mikäli jätevedet puhdistetaan, ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä kiintoaineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Jätevesien käsittelyä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma toteuttamisaikatauluineen tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 7, 43, 45 ) Puhdistusvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.

11 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y Jätevesien käsittelyn asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi suunnitelmat tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen. 5. Vesinäytteen ottomahdollisuus eläinsuojan ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Eläinsuoja- ja lietesäiliökiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Kuivatusvesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 6. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan ja lietesäiliön sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Kaikki käytössä olevat lietesäiliöt tulee kattaa. Säiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli lietettä ilmastetaan, ilmastuksen tulee tapahtua kiinteästi katetussa säiliössä, joka on varustettu haihtuvien kaasujen keräys- ja puhdistusjärjestelmällä. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan. Lietteen ilmastuksen aikana haihtuu runsaasti haisevia kaasuja, joiden kerääminen ja puhdistaminen on tarpeen hajuhaittojen syntymisen ehkäisemiseksi. 9. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa olla vähintään 127,3 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 )

12 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. 10. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 11. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. Lannan levityksestä tulee mahdollisuuksien mukaan tiedottaa vaikutusalueen asukkaille ennen levityksen aloittamista. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään. 12. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro

13 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y /2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Hollola kuuluu sikojen osalta raatojen keräilyalueeseen ja raatojen hautaaminen on kielletty. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen. 13. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 14. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja ne on sijoitettava tiivispintaiselle alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 15. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Mikä-

14 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y li polttokelpoista jätettä poltetaan, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten.(ysl 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 17. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys vuokralla olevien lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat

15 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 20. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

16 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lantavarastojen ja kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Hollolan kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Ympäristölupa myönnetään olemassa olevalle eläinsuojalle, jonka toimintaa ei laajenneta. Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella eikä lähellä vesistöjä. Eläinsuojasta on lähimpään rakennettuun naapurikiinteistöön matkaa noin 430 m. Ympäristöministeriön päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan

17 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on olemassa olevan toiminnan luvittaminen eikä laajentamista tapahdu ja että lupamääräyksissä edellytetään toimenpiteitä hajuhaitan vähentämiseksi. Ennalta arvioiden, olosuhteet ja lupamääräykset huomioon ottaen kohtuutonta hajuhaittaa ei aiheudu. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan varastotilavuutta tulee olla m 3 ja lannan levitysalaa 127,3 ha. Lannan levitysalaa on 129 ha, joten levitysala on riittävä. Tällä hetkellä käytössä oleva lannan varastotilavuus ei riitä hakemuksen mukaiselle enimmäiseläinmäärälle. Luvassa on kuitenkin edellytetty selvityksen ja suunnitelman toimittamista puuttuvan lietelantavarastotilavuuden järjestämiseksi, ja lupamääräysten mukaan eläinmäärä ei saa ylittää kulloinkin käytettävissä olevan lantavarastotilavuuden sallimaa eläinmäärää. Etälietesäiliöiden mahdollisesti tarvitsemat luvat käsitellään erillisissä lupaprosesseissa. Edellä selostetun perusteella luvan myöntämisen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52

18 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Tarja ja Esko Nurminen saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hollolan kunta, kunnanhallitus, PL 66, Hollola Hollolan kunta, ympäristölautakunta, PL 66, Hollola Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto, Terveystie 4, Hollola Suomen ympäristökeskus Lupahakemuksen johdosta muistutuksen tehneet Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Hollolan kunnan virallisella ilmoitustaululla Hollolan Seutu-lehdessä Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh tai

19 Ympäristölupaosasto HAM-2004-Y MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - (alueellisella ympäristökeskuksella) sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö

20 Puhelin (03) Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, HÄMEENLINNA PL 29, LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) Telekopio (03)