YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Dnro HAM-2006-Y

Transkriptio

1 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristönsuojeluosasto Nro YSO/132/2006 Dnro HAM-2006-Y annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös perustettavan yhtiön ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Anssi Juha-Pekka Silmälä Hykkiläntie 302, Tammela Puh.nro: Sähköposti: Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan Tammelan kunnan Kankaisten kylässä tilalle Sieranen, kiinteistörekisteritunnus , sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle. Eläinsuojaan tulee laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja lihasialle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään lihasialle ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle suoritemaksu 1200 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PB 29, FI Lahtis, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi

2 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Nykyiselle toiminnalle on myönnetty sijoituspaikkalupa Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia 27,63 hehtaarin alalle sekä lannan vastaanottosopimuksia 40 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojakiinteistö sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella hajaasutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Loimijoen valumaalueen (35.9) Pyhäjärveen (35.93) Kuivajärven kautta laskevan Myllyjoen osavaluma-alueella (35.932). Myllyjokeen on eläinsuojista vesiuomia pitkin matkaa 800 m ja Kuivajärveen noin 3,1 km. Myllyjoki laskee Kuivajärven Joensuunlahteen, joka on osa Joensuunlahden-Venesillanlahden Natura verkostoon kuuluvaa lintujensuojelualuetta. Tilakeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Hosionnummen II-luokan pohjavesialue ( ), jonne tilakeskuksesta on matkaa noin 1,4 km. Lähimpään rakennetun naapurikiinteistön pihapiiriin on nykyisestä eläinsuojasta matkaa noin 180 m. Laajennus tapahtuu ko. naapurista pois päin. Noin 500 metrin säteellä sikalarakennuksista sijaitsee kymmenen rakennettua kiinteistöä, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Sikala Nykyisessä sikalarakennuksessa on eläinpaikkoja 340 lihasialle. Laajennuksen yhteydessä tehtävien muutostöiden jälkeen nykyiseen sikalaan tulee eläinpaikat lihasialle sekä sairaskarsinat. Sikalassa on alipaineilmastointi ja poistohormit on sijoitettu katolle. Lannan käsittely ja varastointi Nykyisen sikalan yhteyteen rakennetaan laajennusosa, jonka valmistumisen jälkeen lihasikapaikkoja tulee olemaan yhteensä lihasialle. Myös uuteen sikalaan tulee alipaineilmastointi ja poistohormit sijoitetaan katolle. Tarkkoja suunnitelmia ilmastointijärjestelmästä ei ole esitetty. Uuden osan makuualueille tulee lattialämmitys. Lämmitys tapahtuu öljyllä. Lanna n käsittelymenetelmänä sekä vanhassa että uudessa sikalassa on lietelanta. Nykyisessä sikalassa on lietekuilutilavuutta 60 m 3 ja laajennusosaan tilavuutta tulee 230 m 3. Nykyisen sikalan yhteydessä on 350 m 3 :n suuruinen katettu ja 460 m 3 :n avonainen lietesäiliö. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi avonainen, hyötytilavuudeltaan m 3 :n suuruinen betoniele-

3 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) menttisäiliö. Säiliöt täytetään alta päin ja avonaiset säiliöt katetaan kevytkatteella. Uudesta lietesäiliöstä ei ole hakemuksessa esitetty yksityiskohtaisia piirustuksia. Hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien mukaan lietelannan varastointiin on käytössä varastotilaa yhteensä m 3. Enimmäiseläinmäärällä tarvittava hyötytilavuus on m 3. Lannan levitys Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on käytettävissä peltoa yhteensä 104,96 ha, josta omaa peltoa on 37,33 ha, vuokrapeltoa 27,63 ja sopimuspeltoa 40 ha. Lanta levitetään välisenä aikana sekä omalla hajalevityskalustolla, että urakoitsijan letkulevityskalustolla. Urakoitsijalla on käytössään erillinen lietteen kuljetuskalusto, joten varsinaisen levityskaluston liikkumista yleisillä teillä voidaan vähentää. Öljysäiliöt ja kemikaalivarastot Tilakeskuksessa on neljä tuotantotoimintaan liittyvää polttoöljysäiliötä, tilavuudeltaan litraa, litraa sekä 2 x litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Kaikki säiliöt on sijoitettu tiiviille alustalle. Sikalan lämmitysöljysäiliö sijoitetaan sikalarakennukseen erilliseen tilaan, jossa ei ole lattiakaivoa. Sikalan pesussa ja desinfioinnissa käytettäviä kemikaalit sekä viljelyssä käytettävät torjunta-aineet ja peittausaineet säilytetään sikalan lämmitysöljysäiliön kanssa samassa tilassa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi tullaan ottamaan kiinteistön omasta kaivosta ja mahdollisesti kunnallisesta vesijohtoverkostosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Ruokinnassa käytetään rehuoptimointiohjelmaa. Lanta varastoidaan vesitiiviissä, alta päin täytettävissä, joko kiinteällä tai kelluvalla katteella varustetuissa säiliöissä ja levitetään osin letkulevityskalustolla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitta on suurin lietteen sekoituksen ja levityksen aikana. Ruokinnassa käytettävän rehuoptimointiohjelman avulla optimoidaan mm. valkuaisrehun käyttö, millä vähennetään lannan sisältämien typpiyhdisteiden määrää ja niistä aiheutuvaa hajua. Ilmastoinnin kautta tulevaa hajuhaittaa vähennetään myös huolehtimalla eläinsuojan puhtaudesta. Lannan varastoinnista syntyvää hajuhaittaa ehkäistään täyttämällä lietesäiliöt alta päin ja kattamalla ne joko kiinteällä tai kelluvalla katteella. Lannan levityksen aiheuttamaa hajuhaittaa pyritään vähentämään levitysaikojen valinnalla, käyttämällä tehokasta kuljetus- ja levityskalustoa, jolloin levitykseen kuluva aika saadaan mahdollisimman lyhyeksi, sekä multaamalla liete

4 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) Päästöt maahan ja vesiin levityksen jälkeen mahdollisimman nopeasti keväällä ja syksyllä levitettäessä. Eläinsuojasta ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lantavarastoissa. Eläinsuojan jätevedet johdetaan joko lietesäiliöön tai muuhun umpisäiliöön. Lannan levityksessä noudatetaan valtione u- voston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä sekä ympäristötukiehtoja. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastuttamalla ne säännöllisesti. Säiliöt sijoitetaan tiiviille alustalle. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuauto käy kerran kuukaudessa, porsasauto joka kolmas viikko ja teurasauto kerran viikossa. Toiminnan laajentuminen lisää oleellisesti vain lannan levityksen aikaista liikennettä. Haittaa pyritään pienentämään käyttämällä urakoitsijan erillistä kuljetuskalustoa, jolloin hitaiden ja leveiden traktorilietevaunuyhdistelmien hoitamat kuljetukset ja teiden likaantuminen vähenevät ja lietteen levitykseen kokonaisuudessaan kuluva aika saadaan lyhyemmäksi. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt kunnallisen jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään jätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittely- ja toimituspaikka kuolleet eläimet 4 t destruktiolaitos, Honkajoki jäteöljy 200 l ongelmajätteen keräyspiste muut ongelmajätteet -- ongelmajätteen keräyspiste metalliromu -- metallinkeräys Sikalan yhteyteen on tarkoitus rakentaa asianmukainen kylmävarasto keräilyä odottavalle eläinjätteelle. Kylmävaraston valmistumiseen asti raadot säilytetään etukuormaajan kauhassa pressulla peitettynä. Kylmävarastosta ei ole esitetty yksityiskohtaisia suunnitelmia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua.

5 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt tarkastetaan tyhjennyksen yhteydessä. Lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa, lietettä voidaan siirtää toiseen säiliöön tai paikalle kutsutaan loka-auto. Käytössä on kalustoa, jolla voidaan tehdä suojavallit ja tukkia kiinteistön rajaojat lietteen leviämisen estämiseksi. Maahan valunut liete imeytetään kuivikkeeseen, joka levitetään peltoon tai varastoidaan asianmukaisesti. Öljysäiliöiden vuodot estetään määräaikaistarkastuksin ja noudattamalla voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. Onnettomuuden sattuessa otetaan yhteyttä palo- ja pelastusviranomaisiin. Öljyn imeyttämiseen on käytettävissä turvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemusta ei ole täydennetty tai muutettu. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu tarkastus Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja lisäselvitykset on sisällytetty toiminnan kuvausosaan. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Tammelan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Tammelan kunnanhallitus esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Tilakeskus sijaitsee Hykkilän tien varressa noin kilometrin etäisyydellä Kuivajärven rannasta sekä noin 1,5 kilometrin etäisyydellä luonnosva i- heessa olevasta Lamalan osayleiskaava-alueesta. Tilakeskuksesta puolen kilometrin säteellä on noin kymmenen ympäri vuoden asuttua kiinteistöä ja kilometrin säteellä noin 25 ympäri vuoden asuttua kiinteistöä ja 23 vapaa-ajan asuntoa. Lannan levitykseen käytettävistä pelloista suurin osa sijoittuu vesistöjen läheisyyteen.

6 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) - Tilakeskus ei sijoitu yleiskaava- eikä asemakaava-alueelle, mutta se sijaitsee valmisteilla olevan osayleiskaava-alueen ja vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Kunnan taajaman ja vesistöjen läheisyys houkuttelevat alueelle uudisrakentamista. - Asutuksen ja vesistöjen läheisyys tulee huomioida ja pyrkiä vähentämään toiminnasta syntyviä liikenne- ja hajuhaittoja sekä vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Tammelan ympäristölautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Hakijan omistaman tilan ympäristössä on tiheää asutusta, jonka vuoksi asutukselle aiheutuvia hajuhaittoja ja liikenteen lisääntymisestä aiheutuvia haittoja tulee pyrkiä vähentämään käytettävissä olevien keinoin. - Lannan levitykseen käytettävissä pelloista suurin osa sijoittuu vesistöjen välittömään läheisyyteen, jonka vuoksi ympäristöluvassa tärkeä asia on lannan levityksestä vesistöihin aiheutuvan kuormituksen vähentäminen. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Eläinjätteet on säilytettävä ja hävitettävä sivutuoteasetuksen mukaisesti. Toiminta tulee olla järjestetty valvontaviranomaisen eli kunnan eläinlääkärin hyväksymällä tavalla. - Lannan levitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. - Toiminnassa tulisi käyttää parasta mahdollista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi lietteen levityksen, lietesäiliöiden ja sikalan ilmanvaihdon osalta. - Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Polttoainesäiliöt tulisi sijoittaa katettuun tilaan nestettä läpäisemättömälle alustalle. - Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. - Eläinten ruokintaan ei saa käyttää lihaa sisältävää ruokajätettä. - Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Luonnonvaraisten jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin. Eläinsuojan sisäänkäynnit suositellaan varustettavaksi asianmukaisilla desinfiointialtailla. - Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. - Toiminnassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön alkutuotannolle asettamia vaatimuksia. Muistutukset Määräaikaan mennessä hakemuksesta jätettiin yksi muistus. Muistuttajat A ja B esittävät päivätyssä muistutuksessaan, etteivät hyväksy sikalan laajennusta seuraavin perustein: - Lietelannan levitys on jo nyt aiheuttanut hajuhaittoja ja levitysaikoina estänyt esim. pyykin kuivatuksen ulkona. Volyymin kasvaessa hajuhaitat eivät ainakaan vähene.

7 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) - Hakijan selvityksestä ei ilmene käytettävissä olevien peltojen pinta-alat eivätkä sijainti. Niillä olisi merkitystä hajuhaittojen kohdistumisessa sekä mahdollisissa valumissa Kuivajärven lintuveteen. - Lisääntyvä lietteen ajo aiheuttaa päällystetyn paikallistien likaantumista ja syksyisin sateella jopa liukkautta. Saven puhdistus on tielain mukaan aiheuttajan kustannuksellaan hoidettava. Tästäkään ei ole selvityksessä kerrottu toimintatapaa. Hakijan vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu päivätyllä kirjeellä mahdollisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on ilmoittanut, ettei anna vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Anssi Juha-Pekka Silmälälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa ja muistutuksessa on tuotu esille, että osa lannan levitysalasta sijaitsee lähellä Kuivajärven, Pehkijärven ja Oksjärven rantoja ja Teuronjoen, Myllyjoen ja Alhonojan varressa. Kuivajärvellä ja Pehkijärvellä pellot sijaitsevat Natura-2000 verkostoon kuuluvien suojelualueiden läheisyydessä. Lannan levitys pelloille ei itsessään ole luvanvaraista toimintaa. Peltoon levitettävällä lannalla korvataan muutoin käytettäviä väkilannoitteita. Lannan levitystä ja muuta peltoviljelyä säädellään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000), jonka noudattamista valvoo ympäristöviranomainen, sekä vapaaehtoisessa ympäristötukijärjestelmässä, johon lannan vastaanottajat ovat hakijan ilmoituksen mukaan liittyneet, ja jota valvoo TE-keskus. Luvassa vaadittava levitysala perustuu em. valtioneuvoston asetuksen määräyksiin. Myös hehtaarikohtaisia lannan levitysmääriä, levitysajankohtia ja pakollisten suojakaistojen leveyksiä vesistöjen ja valtaojien varrella säädellään em. määräyksin. Jos lantaa levitetään sopimuspelloille, levityspeltojen haltija on vastuussa siitä, että määräyksiä noudatetaan. Jos em. määräyksiä noudatetaan, lannan levityksen ei ennalta arvioiden voida katsoa lisäävän ravinnehuuhtoutumia vesistöön eikä näin ollen myöskään vaarantavan Natura-2000 verkostoon kuuluvien luonnonsuojelualueiden luontoarvoja. Muistutuksissa ja lausunnoissa on tuotu esille sikalan hajujen aiheuttama viihtyisyys- ja terveyshaitta. Hämeen ympäristökeskus on katsonut, että vaikka eläinsuoja sijaitsee asutuksen keskellä, luvan myöntämisen edellytykset lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta ra-

8 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) situsta tai haittaa ei synny. Luvassa annetuin lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen haittoja voidaan riittävästi ehkäistä. Levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikainen eikä sen näin ollen voida katsoa olevan kohtuutonta eläinsuojan laajennuksenkaan jälkeen, koska uudet levityslohkot sijaitsevat kaikki yli kahden kilometrin, osa noin 5-8 kilometrin etäisyydellä eläinsuojasta ja muistuttajien kiinteistöstä. Ympäristöluvassa on lisäksi annettu jätteitä ja jätehuoltoa koskevien ympäristösuojelulain 43 :n 1 momentin 2 kohdan ja 45 :n nojalla lannan levitykseen liittyviä määräyksiä, joilla pyritään vähentämään lannan levityksen aiheuttamaa hajuhaittaa. Muistutuksissa on tuotu esille liikenteen lisääntymisen ja lannan kuljettamisen aiheuttamat haitat. Sikalan toiminta lisää liikennettä merkittävästi ainoastaan lannan levitysaikana. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että lietettä kuljetetaan myös erillisellä kuljetuskalustolla, jolloin hitaiden ja leveiden traktori-lietevaunuyhdistelmien hoitamat kuljetukset ja teiden likaantuminen vähenevät ja lietteen levitykseen kokonaisuudessaan kuluva aika saadaan lyhyemmäksi. Ympäristöluvassa on lisäksi annettu sellaisia lietteen kuljetusta koskevia määräyksiä, joilla voidaan ehkäistä teiden likaantumista. Muut muistutuksissa ja lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset 1. Tilalla Sieranen, kiinteistörekisteritunnus , sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojan hakemuksessa esitetyn enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Hämeen ympäristökeskus on katsonut, että luvan myöntämisen edellytykset lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastossa. Kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna lannan varastotilan tulee vastata 12 kuukauden lannantuotantoa eli vähintään 2 m 3 /lihasika. Jos lantavarastoja ei kateta siten, että sadevesien pääsy niihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. (YSL 43, 45 )

9 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) Varastotilavaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 4. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan va urioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys nykyisten lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. Selvitys lietesäiliöiden tiiveyd estä tulee toimittaa, lannan varastoinnin asianmukaisuuden toteamiseksi. 5. Eläinsuojan jätevedet on johdettava lietesäiliöön tai muuhun vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. (YSL 7, 43, 45 ) Käsittelyvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.

10 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan ja lietesäiliön kuivatusvesistä on järjestettävä. Näytteenottomahdollisuus nykyisen eläinsuojan ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuukustannuksin on mahdollista. Kiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Kuivatusvesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan pääsy vesiuomiin. 7. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Ilmastointijärjestelmä, karsinoiden lattiarakenteet ja lietekuilujen rakenteet sekä lietteen poisto on suunniteltava parasta käyttökelpoista tekniikka käyttäen siten, että ammoniakin ja muiden hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtuminen ja edelleen ympäristöön johtaminen ilmastoinnin kautta on mahdollisimman vähäistä. Eläinsuojan ilmastoinnin poistohormien tulee ulottua vähintään metrin katonharjan yläpuolelle. Lietesäiliöt tulee täyttää alta päin ja kattaa ja säiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Lietesäiliöt tulee rakentaa siten, että kiinteän katteen asentaminen tarvittaessa on mahdollista. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli lietettä ilmastetaan, ilmastuksen tulee tapahtua katetussa säiliössä. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Sikala sijaitsee keskellä asuttua aluetta, joten hajuhaitan pienentämiseen on kiinnitettävä huomiota. Eläinsuojan rakenteellisilla ja teknisillä ratkaisuilla ja lietesäiliöiden kattamisella voidaan vaikuttaa ammoniakin ja muiden hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumiseen. Riittävän korkeilla ilmastoinnin poistohormeilla, poistoilma saadaan johdettua ylempiin ilmakerroksiin ja sekoittumaan tehokkaasti, mikä vähentää hajuhaittaa eläinsuojan lähiympäristössä. 8. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden lopulliset pääpiirustukset sekä selvitykset lietteenpoisto- ja ilmastointijärjestelmästä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään neljä kuukautta ennen eläinsuojan rakentamisen aloittamista. (YSL 43 )

11 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) Hakemusasiakirjat sisältävät vain luonnostason piirustukset. Myöskään tarkkoja selvityksiä lietteenpoisto- tai ilmastointijärjestelmästä ei ole esitetty. Piirustukset ja selvitykset on vaadittu toiminnan luvanmukaisuuden varmistamiseksi. 9. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa olla vähintään 104,5 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. 10. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Levitystä tulee välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 11. Lannan levityspaikkaa ja -ajankohtaa sekä levitystekniikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä.(ysl 43, 45, NaapL 17 ) Lannan levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista, mutta levityspellot sijoittuvat kuitenkin osittain lähelle asutusta, joten on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Hajua voidaan vähentää levitystekniikalla, suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti sekä välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen.

12 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) 12. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Tammela kuuluu sikojen osalta raatojen keräilyalueeseen eikä raatojen hautaaminen ole sallittu. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päätetään erikseen. 13. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 14. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja ne on sijoitettava tiivispintaiselle alustalle. Kemikaali-

13 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) en, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja - tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 15. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Mikäli polttokelpoista jätettä poltetaan, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan ha i- tat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät

14 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. To i- minnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 19. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 20. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

15 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuo ltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Tammelan kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Tammelan kunnassa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Eläinsuoja ei sijoitu voimassa olevien kaavojen vastaisesti eikä tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Ympäristöministeriön päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajennuksen tulisi tapahtua kohteesta pois päin. Sikalasta on matkaa lähimpään asuinrakennukseen noin 180 m ja laajennus tapahtuu kohteesta pois päin. Vaikka puolen kilometrin säteellä eläinsuojasta sijaitsee noin kymmenen asuinrakennusta, Hämeen ympäristökeskus on luvan myöntämisen edellytyksiä harkitessaan katsonut, että lupahakemuksessa esitetyillä enimmäiseläinmäärilläkin lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen voidaan riittävästi ehkäistä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettuja haittoja. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät myös levitysalan suhteen. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantu-

16 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) mista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)

17 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Anssi Juha-Pekka Silmälä saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Tammelan kunta, kunnanhallitus Tammelan kunta, ympäristölautakunta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Lupahakemuksen johdosta muistutuksen tehneet Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan Lehti Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä.

18 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y (18) Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - (alueellisella ympäristökeskuksella) sekä toiminnan sijaintikunnan ja va i- kutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Sijaintikartta Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö