SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE JA PERUSTELUT HANKKEELLE TAUSTA JA PERUSTELUT HANKKEELLE...3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE JA PERUSTELUT HANKKEELLE.3 1.1. TAUSTA JA PERUSTELUT HANKKEELLE...3"

Transkriptio

1 Yhteen Hiileen kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistaminen harvaan asutussa Päijät Hämeessä, Hartolan ja Sysmän alueella JATKOHANKE hankesuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE JA PERUSTELUT HANKKEELLE TAUSTA JA PERUSTELUT HANKKEELLE LIITTYMINEN OHJELMAAN JA MUIHIN HANKKEISIIN 4 2. KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET 5 VETOVOIMAN LISÄÄMINEN.5 Uudet yritysalat, koulutus ja etätyö. 6 YHTEISÖLLISYYDEN KEHITTÄMINEN 8 Työryhmät kunnissa.. 8 Kylät ja vapaa ajan asukkaat...9 Vapaaehtoistyö ikääntyvän kuntalaisen apuna ja turvana pilotointi Nuoret TOIMINNAN KUVAUS AIKATAULUTETTU TYÖSUUNNITELMA PROJEKTIORGANISAATIO JA RESURSSIT BUDJETTI JA RAHOITUSSUUNNITELMA TIEDOTUSSUUNNITELMA ARVIOINTI, SEURANTA JA RAPORTONTI RISKIANALYYSI..14 2

3 1. LÄHTÖTILANNE JA PERUSTELUT HANKKEELLE 1.1. TAUSTA JA PERUSTELUT HANKKEELLE Tutkimusten mukaan maaseutuoptimismi on tasaisessa kasvussa. Maaseudulla toteutuu suomalaisille tärkeitä hyvään elämään liittyviä elementtejä, kuten terveys, turvallisuus, vapaus, oikeudenmukaisuus, mielekäs työ sekä arjen sujuvuus ja stressittömyys. Maaseudulta ei odoteta kaupunkimaisia palveluja vaan se on enenevässä määrin laajamerkityksinen elämäntapavalinta. Maaseudun markkinoinnissa on kuitenkin huomioitava asumisen ja elämänlaadun lisäksi työelämä. Työhön ja yrittämiseen liittyvät uudet näkökulmat ja potentiaali täytyy pystyä hyödyntämään rohkeasti. Monipaikkaisuus, eli toistuva liikkuminen paikasta toiseen asumiseen, työhön, vapaaaikaan tai sosiaalisiin suhteisiin liittyen, yleistyy koko ajan. Työtä tehdään entistä enemmän fyysisen päätyöpaikan ulkopuolella mobiilien laitteiden ja yhteyksien välityksellä. Etätyö, liikkuva ja monipaikkainen työ sekä hajautettu yhteistyö lisääntyvät. Harvaanasutun maaseudun turva tulee yhteisöstä. Se on myös ympäristön kannalta kestävän maaseutuasumisen perusta. Kun ollaan valmiita kehittämään lähialuetta, toimitaan yhdessä ja uskalletaan tehdä uusia ratkaisuja, ei tarvitse lähteä kauas hakemaan palveluja, työtä ja virikkeitä. Harvaanasuttu maaseutu ei ole yksinomaan suomalainen haaste. Kansainvälinen verkostoituminen on tärkeää, jotta voidaan jakaa tietoja ja kokemuksia ja löytää siten uusia toimintamalleja. Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy jatkuvasti ja sen mahdollisuuksia on syytä käyttää aktiivisesti hyödyksi myös maaseudulla. Jotta maaseutuun liittyvät odotukset toteutuvat on syytä tarkastella maaseutuun liitettyjä vetovoimatekijöitä ja suunnitella tulevaisuuden toimia siten, että pystytään vastaamaan kysyntään. Maaseudun tulevaisuuden vetovoimatekijöiksi on listattu seuraavia asioita (Hienonen 2011, Sitra): elävä maalaismiljöö yhteisöllisyys oma lähiruoka ekologinen luontoympäristö ekologiset energiaratkaisut riittävät palvelut toimivat verkkoyhteydet kestävä liikennöinti rauhallinen elämänrytmi ja yksityisyys paikalliskulttuurin vaaliminen Maaseutu muuttuu ja sen täytyykin muuttua, jotta se pystyy vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Maaseutu ei elä hyvistä ajatuksista vaan toiminnasta. Päijät Hämeen harvaan asutulla maaseudulla Hartolassa ja Sysmässä maatalouden rakennemuutos, väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä valtion toimet ja kuntasektorin muutokset vaikuttavat palvelujen määrään ja saatavuuteen. Kuntien alueella on noin vapaa ajan asuntoa, joissa viipyy entistä pidempään ostovoimaista asukasta. Vastatakseen muutokseen kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten on löydettävä ratkaisuja, jotka luotaavat tulevaisuuteen ja tukevat alueen elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä. 3

4 Hartolan kuntastrategiaan on kirjattu kolme keskeistä painopistettä, joihin halutaan panostaa vahvistamalla yhteistyötä kuntalaisten, yhdistysten, yritysten ja vapaa ajanasukkaiden kanssa: yrittäjyys ja työpaikat, asuminen ja vapaa ajan asuminen sekä kuningaskunta brändin ja me hengen nostattaminen. Sysmän kuntastrategiaan on listattu viisi keskeistä strategista painopistettä, joihin tulee kuntaorganisaation lisäksi kaikkien kuntayhteisössä toimivien tahojen erityisesti panostaa: yhteistyö, kulttuuri, vapaa ajan asuminen, kehittyvät elinkeinot ja palvelut. Yhteen Hiileen jatkohanke jatkaa paikallisten ihmisten, nuorten ja vapaa ajan asukkaiden aktivointia alueen ja yhteistyön kehittämisessä. Hankkeella halutaan lisätä alueen hyvinvointia, kehittää yhteisöllisyyttä sekä tuoda alueella toimivien hankkeiden kautta lisäresursseja kehittämistyöhön. Positiivisella kehittämistyöllä ja hyvinvoinnilla saavutetaan kerrannaisvaikutuksia, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen LIITTYMINEN OHJELMAAN JA MUIHIN HANKKEISIIN Hanke liittyy Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan Toimintalinja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen, toimenpide 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Tämän lisäksi hanke liittyy seuraaviin esiselvityksiin tai hankkeisiin: YHTEEN HIILEEN KANSALAISYHTEISKUNNAN, YRITYSTEN JA JULKISEN SEKTORIN YHTEISTYÖN VAHVISTAMINEN HARVAAN ASUTUSSA PÄIJÄT HÄMEESSÄ Hankkeen suunnitteluvaihe, joka toteutettiin Hankkeen tarkoituksena oli tavoitteiden mukaisesti vetovoiman lisääminen, yhteisöllisyyden kehittäminen ja brändin luominen sekä toimenpiteiden suunnittelu jatkoa ajatellen. HEINOLA RESORT Heinola Resort hanke on osa Heinolan seudun matkailun kasvuohjelmaa ja perustuu Heinolan seudun Matkailun Master Plan hankkeen selvityksiin ja suosituksiin. Heinola Resort on seudun yrittäjistä ja julkishallinnon edustajista koostuva markkinointiorganisaatio, joka kehittää vapaa ajan ja matkailualan liiketoimintaa asiakasnäkökulmasta. Hanke toteutetaan Heinolan, Sysmän ja Hartolan yhteistyönä osana rakennemuutos hankekokonaisuutta. Hankkeeseen liittyy Heinolan seudun majoitus ja vapaa ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma , Heinolan seudun tienvarsikohteiden kehittämisohjelma , Heinolan seudun matkailun sisältötuotantojen kehittämisohjelma KYLÄ VÄLITTÄÄ Projektin yleisenä tavoitteena on parantaa kylien ja kyläläisten, haja asutusalueilla ja taajamissa, tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Päämääränä on maaseudun kehittäminen laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin, työ, yrittämis ja vapaa ajanympäristöksi. Kyläasiamies toimii yhteistyössä kyläsuunnitelmien ja muun kylätoiminnan suunnittelussa. MYY HANKE Maaseutuyrittäjyys ja yritysyhteistyö Hämeessä on ProAgrian elinkeinojen kehittämishanke. Hanke edistää hanketoimijoiden yhteistyötä tasaveroisemmaksi asiakasrajapinnassa koko hankealueella. Hanke lisää yritystoimintaa suunnittelevien sekä toimintaansa kehittävien yrittäjien osaamista yrityksen perustamiseen, investointeihin, verkostoitumiseen ja muutosten hallintaan liittyvissä asioissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat maaseudulla toimivat, alle 10 henkilöä työllistävät mikroyritykset, sekä maaseutuyritykset, jotka toimivat maatilojen yhteydessä. Tämän lisäksi 4

5 asiakasryhmässä ovat yritystoiminnan käynnistämistä suunnittelevat henkilöt, eritoten alle 30 vuotiaat henkilöt. SADAN MEGAN MAAKUNTA Sadan megan maakunta hanke edistää valokuituverkkojen syntyä maaseudulle kertomalla nopeiden yhteyksien hyödyistä, valokuituverkkojen toteutustavoista ja rahoitusmahdollisuuksista. Sadan megan maakunta hanke järjestää muun muassa verkon mahdollisuuksiin ja sisällöntuotantoon liittyvää koulutusta kyläyhteisöille VERKOSTOSTA VOIMAA Hanke vahvistaa seudun elinvoimaisuutta verkostoyhteistyöllä. Käytännössä työ sisältää mm. yritysneuvontaa, sijoittumisohjausta ja yritysten välisen yhteistyön kehittämistä. Tämän lisäksi hanke tekee yrityslähtöistä konsultointia henkilöstön rekrytointi ja koulutusasioissa ja edistetään seudun eri toimijoiden välistä verkostoitumista. OUTDOORS FINLAND ETELÄ Outdoors Finland Etelä hanke kehittää viiden maakunnan alueella melonta, vaellus ja pyöräilyreittejä sekä tuotteistaa ja markkinoi niitä. Näiden lisäksi hanketoimissa huomioidaan myös seuraavat tiedossa olevat hankkeet: Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma, Elämysten Päijänne, Tikutus sekä Luova yritystoiminta. Hanke verkostoituu aktiivisesti alueelle tulevien uusien hankkeiden kanssa. Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on tärkeää, jotta voidaan välttää päällekkäistä työtä ja saada suurempi hyöty alueelle. Yhteistyötä tehdään myös Päijänne Leaderin kanssa. 2. KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT Hankeen tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat seuraaviin tahoihin: Kuntien vakituiset asukkaat, vapaa ajan asukkaat ja matkailijat Kunnissa toimivat yritykset Kolmas sektori Potentiaaliset tulevat asukkaat ja vapaa ajan asukkaat Potentiaaliset uudet yrittäjät 3. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET Hankkeen päätavoitteet ovat: I. Vetovoiman lisääminen, jota lähestytään uusien yritysalojen, etätyön kehittämisen sekä koulutuksen lisäämisen kautta. II. Yhteisöllisyyden kehittäminen, johon paneudutaan kuntien työryhmätyöskentelyn kautta sekä toimenpiteiden, jotka kohdistuvat kyliin ja vapaa ajan asukkaisiin, ikääntyvään väestöön sekä nuoriin. 5

6 Päätavoitteisiin pureudutaan hankkeen suunnitteluvaiheen perusteella saatujen toimintaehdotusten, ideoiden sekä hyväksi havaittujen käytäntöjen perusteella. VETOVOIMAN LISÄÄMINEN Sitran Maisema on, työ puuttuu julkaisussa todetaan, että maaseutu on heikko signaali. Se tarkoittaa sitä, että maaseudulle on uutta kysyntää, joka voi muuttaa käsityksiämme esimerkiksi hyvinvoinnista ja kestävyydestä. Suomalaisista yli 90 % pitää maaseutua aitona ja yhteisöllisenä sekä viihtyisänä ympäristönä. Maaseutu edustaa myös vapautta. Maaseutuun liitetty kiireettömyys koetaan myös negatiivisesti uudet asiat saapuvat hitaasti eikä maaperä ole erityisen hedelmällistä uusille, luoville työtavoille tai uudelle teknologialle. Sitran tutkimuksen mukaan vain kolmannes liittää määreen moderni maaseutuun. Maaseudulla on mahdollisuus yhdistää elämänlaatu asumisen ja liikkumisen väljyys, turvallisuus ja luonnonläheisyys menestyksekkääseen yritystoimintaan. Tietotyön tekeminen ei ole sidottu yhteen paikkaan. Työtä tehdään entistä enemmän fyysisen päätyöpaikan ulkopuolella mobiilien laitteiden ja yhteyksien välityksellä. Etätyö, liikkuva ja monipaikkainen työ sekä hajautettu yhteistyö lisääntyvät. Passiivisesta uusien asukkaiden odottelusta on siirryttävä aktiiviseen otteeseen, jossa on löydettävä rohkeasti uusia tapoja lähestyä potentiaalisia asukkaita ja yrittäjiä. Tämä edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja ennakkoluulotonta ideointia yhteisen hyvän eteen. Alueen vetovoiman kehittämiseksi tarvitaan rohkeita ja ennakkoluulottomia luotauksia tulevaisuuteen, joiden kautta voidaan profiloitua historiaa kunnioittavana, modernina ja luovana alueena. Uudet yritysalat, koulutus ja etätyö Tulevaisuuden menestyksessä liiketoiminnan kehittäminen on avain asemassa. Maaseudun tulevaisuuden kannalta merkittävässä roolissa on ulkopuolelta tuleva kysyntä. Sen sijaan, että tuetaan pelkästään maaseudulle tyypillisiä elinkeinoja, on syytä tuotteistaa maaseudun vahvuuksia ennakkoluulottomasti. Kysyntää on esim. lähiruoalle ja biotaloudelle. Uusien yritysalueiden lisääntyminen edellyttää ajankohtaisen tiedon saatavuutta ja uusien ideoiden synnyttämiselle kannustavia olosuhteita. Alueen läheisyydessä on mm. korkeakouluja, joiden asiantuntemusta on syytä käyttää paitsi kuntalaisten henkilökohtaisen tieto taidon, mutta myös alueen kehittämisen hyödyksi. Kehittyminen maaseudulla ei ole mahdollista jos tyydytään tasoon, jota tarjoamme tänään tai ammennamme vahvuuksia ainoastaan menneisyydestä. Tieto ja viestintäteknologia on jo mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman sekä liikkuvan työnteon. Meneillään on vaihe, jossa työelämässä on yhtä aikaa neljä sukupolvea, joista vanhimmat syntyivät mustavalkotelevision aikaan ja nuorimmat, diginatiivit, tietotekniikan aikakaudelle. Heille fyysisen ja virtuaalisen läsnäolon ja yhteisön välillä ei ole merkittävää eroa toisin kuin edeltäjilleen. Toimenpiteet Alueen perinnetiedon hyödyntäminen keräämällä tietoa mm. kädentaitoihin, muinaislöytöihin, paikallisiin tarinoihin ja perinteisiin liittyen siten, että saatua materiaalia voidaan hyödyntää mm. matkailualalla tuotteistamisessa. Järjestetään luentosarja hankealuetta koskettavista ajankohtaisista aiheista. Luentosarjan teemat liittyvät maaseudun kehittämiseen ja tulevaisuuden näkymiin eri näkökulmista kuten 6

7 luovat alat, Green Care, paikallisruoka, teemarakentaminen sekä kulttuuritapahtumat maaseudulla. Luentoja voidaan järjestää myös kohdennettuna esim. lapsille ja ikäihmisille. Luentoja järjestetään yhteistyössä mm. Itä Hämeen opiston kanssa sekä kulloiseenkin teemaan liittyvien tahojen kanssa. Tutustutaan myös kulttuurialaan sekä kolmannen sektorin mahdollisuuksiin työllistäjänä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa aloitettua palvelukoulutusta jatketaan yhteistyössä yrittäjien ja muiden läheisten tahojen kanssa. Koulutusten sisällöt rakennetaan tukemaan jo olleita koulutuksia ja aiheet valitaan olemassa olevien tarpeiden perusteella. Samoin jatketaan brändityön kehittämistä alueella. Jatketaan ensimmäisessä vaiheessa aloitettua sähköisiin palveluihin ja verkon mahdollisuuksiin liittyvää koulutusta eri ikäryhmille ja toimijoille. Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Jatkokehitetään Coworking tilan konseptia alueelle sopivaksi sekä markkinoidaan tilaa erityisesti vapaa ajan asukkaille, jotka voivat viipyä paikkakunnalla pidempään kun puitteet työnteolle ovat suotuisat. Verkostoidutaan kansallisesti ja kansainvälisesti muihin Coworking työpisteisiin ja benchmarkataan hyviä käytäntöjä. Jatketaan ensimmäisessä vaiheessa käynnistettyä kumppanuutta Saksan Brandenburgin osavaltion rahoittamassa ja Multiplicitiesorganisaation hallinnoimassa projektissa, jossa paneudutaan Coworking teeman haasteisiin maaseutualueilla. Määrälliset tavoitteet Perinnetiedon keräys alueen matkailualan tuotteistukseen tilaisuudet, työpajat, vastaavat/kpl 6 Luentosarja maaseudun kehittämiseen ja tulevaisuuden näkymiin liittyen/kpl 8 Luentoja tukevat innovaatiotyöpajat/kpl 4 Palvelukoulutus/kpl 2 Sähköisten palvelujen ja verkon mahdollisuuksien koulutus/kpl 6 Coworking tila/kpl 2 Brändityöhön liittyvät tilaisuudet, työpajat tai vastaavat/kpl 3 Tulokset Tieto uusista yritysaloista on lisääntynyt ja niihin suuntautuu aktiivista kiinnostusta. On löydetty uusia mahdollisuuksia luovien alojen sekä kolmannen sektorin yrittäjyyteen. Matkailuyrittäjät pystyvät hyödyntämään tuotteistuksessa perinnetiedon kautta tulevaa informaatiota historiasta ja nostaa esiin alueen erikoisuuksia. Tuloksena syntyy matkailua vahvistavia mielikuvia ja tarinoita, joihin halutaan samaistua. Historiasta löytyy potentiaalisia ideoita tulevaisuuden ikkunoiksi. Perinnetietoon perustuvia uusia matkailutuotteita syntyy vähintään kuusi. 7

8 Koulutusten kautta ajankohtainen tietotaito alueella lisääntyy ja henkilöt pystyvät hyödyntämään sitä itsensä, toimialansa ja alueen kehittämisen hyväksi. Luentojen teemat lisäävät kiinnostusta uusiin yritysaloihin ja niihin suuntautumiseen alueella. Palvelukoulutus teeman jatkaminen kehittää edelleen yritysten asiakaspalvelua sekä yhteistä sitoutumista laadukkaaseen asiakaslähtöiseen palveluun alueella. Sähköisiin palveluihin ja verkon mahdollisuuksiin liittyvä koulutus edistää eri ikäryhmien ja toimijoiden kykyä hyödyntää tarjolla olevia sähköisiä mahdollisuuksia. Coworking etätyötilan edellytykset palvella asiakkaita paranevat ja sen tunnettuus lisääntyy. Molemmissa kunnissa toimii Coworking etätyötilat. YHTEISÖLLISYYDEN KEHITTÄMINEN Maaseudun kehittämisessä avainasemassa ovat paikalliset asukkaat, joilla on ajan tasaisin tieto siitä, millaiset olosuhteet asua ja työskennellä maaseudulla on. Näiden näkemyksien kuuleminen auttaa poistamaan esteitä maaseudulle tulosta haaveilevilta, tuomaan esille uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja tapoja. Yhteisöllisyyden kehittämisellä on tärkeä rooli kunta ja palvelurakenteiden muuttuessa. On tärkeää osallistaa kuntalaisia oman kuntansa kehittämiseen sekä toteuttaa ryhmien toimesta syntyneitä ideoita. Harvaan asutuissa kunnissa välimatkat ovat pitkät ja kylät ovat usein eristäytyneet varsinaisesta kuntakeskuksesta. Kylät ovat kunnille tärkeä voimavara. Kylät kokevat kunnan tuen vähäiseksi ja työskentelevät usein ikään kuin omasta kunnasta erillisenä yksikkönä. Kunnan ja sen kylien välille on luotava pysyvä vuorovaikutus. Perustoiminta kylillä on luonnollisesti ykkösasia, mutta asioiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan eri toimijatasoja. Työryhmät kunnissa Hartolassa on hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana käynnistetty Hartolan Kuningaskunnan työryhmät: Bisnes, Hyvä Olo, Mielikuva, Viestintä ja Ympäristö. Tämän lisäksi Sysmässä on jatkettu Yksi Sysmä kansalaisohjelman työryhmien työskentelyä uudelleen organisoimalla ryhmiä sekä toimintatapoja. Sysmässä toimii tällä hetkellä Brändi & Viestintä, Identiteetti, NuoriSysmä ja Yhteistyö työryhmät. Työryhmät ovat tärkeä kanava kuntalaisille, jonka kautta voidaan tuoda esiin ideoita ruohonjuuritasolta. Toimenpiteet Hanke osallistuu työryhmä työskentelyn tukemiseen ja kehittämiseen huomioiden toiminnassa jatkuvuuden, osallistamisen sekä toimijoiden välisen yhteistyön. Hanke toteuttaa työryhmien kautta syntyviä ideoita paikallisen toiminnan kehittämiseksi sekä kuntalaisten aktivoimiseksi oman alueensa kehittämiseen. Tällaisia ideoita voivat olla mm. tapahtumat, talkoot ja työpajat ajankohtaisista aiheista. Kartoitetaan ja tuetaan syntyvien laajempien toimintaideoiden rahoitusta omina hankkeinaan. Kuntien työryhmien välistä yhteistyötä kehitetään mahdollisuuksien mukaan uusien yhteistyömallien löytämiseksi. Hartolassa kehitetään Sysmän mallin mukaista aiesopimus ideaa paikallisten toimijoiden sitouttamiseksi kehitystyöhön kunnassa. 8

9 Määrälliset tavoitteet Työryhmien (9) kokoontumiset yhteensä/min. kpl 36 Hankkeen kautta syntyneet uudet hankkeet/kpl 2 Kuntien työryhmien yhteinen tai yhdessä järjestämä tapaaminen tai tilaisuus/kpl 2 Hyvien käytäntöjen koonti työryhmätyöskentelystä/kpl 2 Tulokset Työryhmien toiminta jatkuu aktiivisena koko hankekauden. Hanke edesauttaa uusien hankkeiden syntymistä alueella. Mahdollistetaan uusien hankkeiden ja paikallisen kehittämistyönmallien ideoiminen uudelle ohjelmakaudelle. Hanke saa työryhmien kautta toteutettavaksi ruohonjuuritasolta lähteviä, paikallisia ihmisiä inspiroivia ideoita, joita toteutetaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Kehitetään edelleen suunnitteluvaiheessa syntyneitä uusia verkostoitumismalleja. Kuntien työryhmien välinen yhteistyö lisääntyy. Sitoutuminen oman kunnan kehittämiseen lisääntyy. Kylät ja vapaa ajan asukkaat Kylämyönteisessä kunnassa kylät ovat kuntamyönteisiä. Toimijat ovat sitoutuneita alueen kehittämiseen, ihmisten viihtyvyyden edistämiseen ja paikallisen identiteetin vahvistamiseen. Kylien yhteishengellä ja asukkaiden omalla aktiivisuudella on merkitystä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Kylien kanssa toimiessa on tärkeää muistaa niiden keskenään hyvinkin erilaiset tarpeet. Kyliltä löytyy myös valmiuksia kehittämistoimiin pienelläkin taloudellisella kannustuksella. Vapaa ajan asukkaat ovat yksi kylien tärkeä asukasryhmä. He ovat tärkeä tulonlähde kunnille ja alueen yrittäjille. Tällä hetkellä lomakausi keskittyy kesään jättäen kahdeksan kuukautta vuodesta hiljaiseksi, vaikka valtaosa vapaa ajan asunnoista on myös talviasuttavia. Vapaa ajan asukkaiden kuuluminen tasavertaisesti yhteisöön sekä ympärivuotinen sitouttaminen alueeseen on erittäin tärkeää, jotta alueella olo aika pitenee. Toimenpiteet Selvitetään yhteisötilan perustamista molempien kuntien kirkonkyliin. Tulosten ollessa kannustavat toiminta käynnistetään alueelle sopivassa muodossa yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa. Tilaa voidaan hyödyntää mm. kehittäen yhteistyötä, toimintaa sekä kunta ja hankeinfoon että koulutusten järjestämiseen. Vahvistetaan paikallista kyläidentiteettiä tallentamalla kylätarinoita sekä profiloimalla (tuotteistamalla) tulevaisuuden kyliä niiden pohjalta. Tuetaan kylien osallistumismahdollisuuksia alueen taide ja kulttuuritarjontaan sekä luovaan vuorovaikutukseen aktivoivan toiminnan kehittämiseen myös kylissä mm. taideohjauksen, muisteluhetkien ja perinnetallennuksen kautta. Kylä on usein lähin yksikkö vapaa ajan asukkaille. Tätä yhteyttä vahvistetaan kehittämällä sosiaalisen median virtuaalisia kyläyhteisöjä, joissa kylällä asuvat, asuneet, lomailevat tai 9

10 matkailevat voivat seurata kyläelämää ympäri vuoden ja kuulla paikallisista tapahtumista. Kannustetaan vapaa ajan asukkaita liittymään kyläyhdistyksiin. Tuetaan kaikessa toiminnassa ajatusta tasavertaisesta kuntalaisuudesta huolimatta siitä, asuuko alueella vakituisesti vai osan vuodesta, tai onko uusi tulokas vai syntyperäinen paikkakuntalainen. Lisätään viestinnän keinoin ihmisten sitoutumista alueeseen. Käytetään ensimmäisessä vaiheessa julkaistua Yhteen Hiileen sivustoa aktiivisesti paikallisten tapahtumien tiedottamiseen ja tuetaan siten kunnista lähtevää tiedotusta. Panostetaan tiedottamiseen eritoten matkailun ja vapaa ajan asukkaiden hiljaisimman 8 kuukauden jakson aikana ja lisätään siten tietoa ympärivuotisista aktiviteeteista. Suurten, aktiivisten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tutkitaan vapaa ajan asukkaiden vakituisiksi asukkaiksi siirtymisen mahdollisuutta ja suunnitellaan kampanja, joka kohdistetaan nykyisille kesäasukkaille. Vapaa ajan asukkaiden keski ikä nousee ja edessä on väistämättä sukupolvenvaihdoksia. On tärkeää pystyä vastaamaan uuden sukupolven tarpeisiin, jotka eivät ole samat kuin edellisen. Tehdään selvitys nuoremman mökkisukupolven ajatuksista vapaa ajan asumiseen liittyen ja käytetään saatua materiaalia hyödyksi alueen kehittämisessä. Jatketaan ensimmäisessä vaiheessa aloitettua vapaa ajan asukkaiden sitouttamista alueen tapahtumiin. Määrälliset tavoitteet Yhteisötila/kpl 2 Taideohjaus, työpaja tai vastaava kylillä/kpl 4 Kylien muisteluhetket, perinnetallennus/kpl 6 Kyläprofilointi ja tulevaisuustyöpaja/kpl 4 Virtuaalisen kyläyhteisön luominen sosiaaliseen mediaan/kpl 4 Tiedotussuunnitelma hiljaiselle 8 kk ajalle/kpl 1 Vapaa ajan asukkaasta vakituiseksi asukkaaksi kampanjasuunnitelma/kpl 1 Selvitys nuoren mökkisukupolven suhteesta vapaa ajan asumiseen /kpl 1 Tulokset Kirkonkyliin luodaan vuorovaikutukselliset yhteisötilat, joista muodostuu eri ikäisten toimijoiden matalan kynnyksen kokoontumispaikka. Kyläidentiteetti vahvistuu. Jako kanta ja vapaa ajan asukkaisiin vähenee, ja kaikki paikkakunnalla asuvat ovat kuntalaisia huolimatta siitä kuinka paljon vuodesta aikaa he täällä viettävät. Yhteen Hiileen sivustosta muodostuu uusi kanava vapaa ajan asukkaille, jonka kautta he voivat seurata aktiivisesti toisen kotikuntansa asioita ympäri vuoden. Mitä enemmän on tietoa alueen tapahtumista, sitä todennäköisempiä ovat vierailut alueelle off season aikaan. 10

11 Sosiaalisen median kautta vapaa ajan asukkaita voidaan sitouttaa vahvemmin lähimpään yksikköönsä kylään. Vapaa ajan asukkaiden tietoisuus toisesta kotikunnasta mahdollisena vakituisena asuinpaikkana lisääntyy. Vapaa ajan asukkailla on mahdollisuus osallistua kulttuuripitäjien rikkaaseen kulttuuriantiin ja toimintaan. Vapaaehtoistyö ikääntyvän kuntalaisen apuna ja turvana pilotointi Maaseudun asukkaiden palveluiden turvaamisesta keskusteltaessa esiin nousee kolmas sektori. Kunta ja palvelurakenteiden muuttuessa kolmannen sektorin rooli kasvaa entisestään vaihtoehtoisena tapana tuottaa palveluja. Lisäksi järjestötoiminta voimistaa yhteisöllisyyttä ja ihmisten välistä kanssakäymistä. Tutkimusten mukaan kolmannen sektorin työskentelyyn osallistuvat ihmiset ovat terveempiä kuin muut. Kolmannen sektorin tukeminen onkin näin tärkeä väylä kuntalaisten monipuoliseen hyvinvoinnin edistämiseen. Ikääntyvän kuntalaisen turvaksi tarvitaan usein monipuolista turva ja auttajaverkostoa. Ikääntyvän henkilön turvallisuus nähdään monitahoisena ilmiönä, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Turvattomuuden tai turvallisuuden kokemus on hyvin subjektiivista. Turvallisuutta haetaan usein erilaisten teknisten apuvälineiden käytön kautta. Usein tämä turva saattaa olla riittävä, mutta yksinäisyys ja turvattomuus on monen ikääntyvän haaste. Vanhustyön keskusliitto kartoitti vuonna 2002 laajassa tutkimuksessa yli 75 vuotiaiden kotona tai palvelutalossa asuvien yksinäisyyttä. Keskimäärin noin 40 % vastanneista raportoi kärsivänsä yksinäisyydestä ainakin toisinaan. Tutkimuksessa kysyttiin myös turvallisuuden kokemusta. Kysymykseen kantaa ottaneista yli 75 vuotiaista joka kymmenes koki elämänsä joko erittäin tai melko turvattomaksi. Turvattomuuteen liittyi usein yksinäisyyden tunne ja itsensä tarpeettomaksi tunteminen. Vapaaehtoistyön turvin yksinäisten ikääntyvien arkea voidaan auttaa ja helpottaa. Osalla ikääntyvistä ei ole lähiomaisia, jolloin vapaaehtoistyön tärkeys korostuu. Työ voi olla ystävä tai tukihenkilötoimintaa, ryhmätoimintaa tai erilaista muuta viriketoimintaa. Vapaaehtoistyö ei korvaa ammattityötä ja kunnan vastuulla olevia peruspalveluja, vaan täydentää niitä. Toimenpiteet Luodaan vapaaehtoistyön toimintatapa pilottina alueella. Toimintatavassa tehdään yhteistyötä vapaaehtoistyötä organisoivien järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Kehitetään malli, joka ottaa huomioon asutuksen hajautuneisuuden sekä muut alueen erityispiirteet. Toimintatavassa huomioidaan toiminnan tavoitteet, toteuttamistapa, resurssit ja mahdollinen verkoston koulutus. Toiminnan tulee olla koordinoitua ja näkyvää, jopa etsivää, jotta palvelu tavoittaa mahdollisimman monen palvelua tarvitsevan ikäihmisen. Lisäksi palveluun hakeutumisen kynnyksen tulee olla riittävän matala, jotta palvelun käyttäjäksi on mahdollisimman mutkatonta päästä. Toimintatavan luominen toteutetaan asiantuntijan vetämänä. Määrälliset tavoitteet Vapaaehtoistyön toimintatapa/kpl 1 Toimintatavan kehittämistilaisuudet/kpl 5 11

12 Toimintatavan esittelytilaisuus/kpl 2 Tulokset Pilotoinnin tuloksena alueelle syntyy vapaaehtoistyön toimintatapa, joka vastaa paikallisiin tarpeisiin. Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö kehittyy ja kuntalaisia aktivoidaan vapaaehtoistyöhön. Pilotoinnin aikana selvitetään toimintamallin järjestäminen siten, että toimintaa päästään jatkamaan täysipainoisesti pilotoinnin jälkeen. Vapaaehtoistyön toimintamalli lisää ikääntyvän väestön hyvinvointia ja tukee kotona asumista. Nuoret Nuorista noin viidesosa uskoo työskentelevänsä ja 35 % uskoo asuvansa pääasiallisesti tai osittain maaseudulla kymmenen vuoden kuluttua vaikka vain 20 % asuu maalla nyt (Sitra 2011). Lukema on siis kasvussa, mutta toteutumisen eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä jo nyt. Nuorien sitouttaminen synnyinseuduilleen on tärkeää, sillä he ovat potentiaalisimpia tulevaisuuden kuntalaisia. Väistämättä useat heistä joutuvat opiskelemaan toisaalla, mutta siteet kotikuntaan täytyy olla niin vahvat, että he palaavat takaisin. Alueella tarvitaan ammattitaitoista työväestöä myös tulevaisuudessa. Tasapainoinen lapsuus ja nuoruusaika sekä mielenkiintoiset harrastusmahdollisuudet lisäävät vetoa kotiseutuun, kun pohditaan omaa asettumista sekä perheen perustamista. Siten nuorten osallistaminen yhteisöön jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Aktivoimalla heidät kehittämään itse toimintaa maaseudulle nuoret paitsi sitoutuvat tekemiseen, mutta saavat sitä kautta mahdollisuuden tuoda omia ideoitaan ja ajatuksiaan esille. Tärkeää on myös huomioida eri ryhmät kuten Itä Hämeen opistolla opiskelevat nuoret. Toimenpiteet Nuoria aktivoidaan toimimaan toimintapajojen kautta. Teemojen ajankohtaisuus ja nuorista lähtevä kiinnostus ovat keskeisiä seikkoja niiden valinnassa. Toimintapajat voivat liittyä esimerkiksi luoviin aloihin, paikalliskulttuuriin ja ajankohtaisiin asioihin. Toimintapajoja järjestetään kuntien nuorille yhdessä mahdollisuuksien mukaan vuorotellen Hartolassa ja Sysmässä. Toimintapajoihin järjestetään kuljetukset sillä julkinen liikenne on alueella rajallinen. Lähestytään asuinalueen kehittämistä nuorten näkökulmasta kehittämällä yhteistyötä sekä nuorisovaltuustojen kesken että niiden ja kunnanvaltuustojen välillä. Käynnistetään NuoriHartola kokoontumiset nuorisovaltuuston kokousten yhteyteen. Tutustutetaan nuoria eri vaikuttamisen tasoihin sekä kannustetaan nuoria tulemaan mukaan työryhmätyöskentelyyn. Tavoitellaan paikkakunnalta poismuuttaneita nuoria esimerkiksi sosiaaliseen mediaan luotavan verkoston kautta. Kaikissa toimenpiteissä tehdään yhteistyötä nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Ohjataan nuoria ottamaan vastuuta oman asuinympäristönsä kehittämisestä. 12

13 Määrälliset tavoitteet Toimintapajat/ kpl 7 teemoina esimerkiksi: paikalliskulttuuri, elokuvan tekeminen, musiikki, yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kuntien työryhmien jäsenet, nuoria kpl/ryhmä 1 Nuorisovaltuustojen keskinäiset tapaamiset/kpl 4 Nuorten tutustuminen kunnanvaltuuston toimintaan tilaisuus/kpl 2 NuoriHartola kokoontuminen/kpl 4 Poismuuttaneiden nuorten verkosto/jäseniä kpl 50 Tulokset Toimenpiteet vahvistavat nuorten roolia aktiivisina kuntalaisina lisäten nuorten osallisuutta toiminnan kautta. Nuoret oppivat verkostoitumaan aktiivisesti toisten alueen nuorten kanssa. Nuoret oppivat kantamaan yhteisesti vastuuta suunnittelemistaan toimista sekä toteuttamaan niitä sovitusti. Nuoret saavat todistuksen osallistumisestaan työryhmiin, jota he voivat hyödyntää tulevaisuudessa opiskelu ja työpaikkojen haussa. Nuorten vastuunottokyky ja kiinnostus omaan kotiseutuun on lisääntynyt. Nuorten vaikutusmahdollisuudet alueella paranevat. 4. TOIMINNAN KUVAUS Hanke jatkaa vuonna 2011 aloitettua ensimmäistä osaa, jossa keskityttiin kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen, työryhmätyöskentelyn käynnistämiseen Hartolassa ja uudelleenorganisointiin Sysmässä. Tämän lisäksi kartoitettiin toimintakenttää ja toteutettiin projektisuunnitelman mukaisesti toimenpiteitä sekä kehitettiin uusia toimenpiteitä kentältä nousseiden toiveiden mukaisesti. Ruohonjuuritasolla toimivan hankkeen menestyksekkääseen toteuttamiseen liittyy olennaisesti se, että paikallisella äänellä on mahdollisuus kuulua toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen täytyy pystyä vastaamaan joustavasti nouseviin, ajankohtaisiin teemoihin. Hanketyöntekijöiden on tärkeää verkostoitua mahdollisimman laajasti hankealueella. Sen lisäksi paikalliseen toimintakulttuuriin kuuluu olennaisesti säännöllinen ja henkilökohtainen kontakti toimijoihin. Tämä täytyy ottaa huomioon ajankäytössä toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen liittyen. Toimijoiden välinen yhteistyö sisällytetään hankkeeseen kaikissa mahdollisissa toimenpiteissä. Väestön ikääntyessä ja resurssien vähetessä järjestöjen ja yhdistysten aktiivit vähenevät ja toimintojen järjestäminen käy haastavammaksi. Tästä syystä kuntien sisällä olevien toimijoiden yhteistyötä täytyy edistää ja tukea siten, että päällekkäisyyksien sijaan työskennellään enenevässä 13

14 määrin yhdessä. Tämä yhteistyöhön kannustaminen sisältää myös yritysten ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön. Nuoria osallistetaan aktiivisesti hankkeen kautta tehtäviin toimiin. Hankkeiden välistä yhteistyötä hyödynnetään sekä edes autetaan ammattitaidon ja lisäresurssien saamista alueella. Hankeyhteistyön kehittäminen palvelee molempien kuntien etuja sekä maksimoi hankkeiden hyödyn alueella. Myös kansainväliset verkostoitumismahdollisuudet otetaan huomioon ja käytetään hyödyksi sieltä saatavaa tietoa. Hankkeen päättyessä alueen vetovoimaisuutta on kehitetty uusien yritysalojen, etätyön kehittämisen ja koulutuksen lisäämisen kautta. Alueelle on tuotu tietotaitoa, jota toimijat ovat voineet hyödyntää kehittäessään toimintojaan. Alueella toimijoiden välinen yhteistyö on kehittynyt ja positiivisia askeleita kohti yhteisöllisempää aluetta on tapahtunut. Työryhmät ovat työskennelleet aktiivisesti ja tuoneet uusia ideoita paikkakunnan kehittämiseen. Alueen vapaa ajan asukkaiden sitoutuminen alueeseen on lisääntynyt ja alueella vietetään enemmän aikaa ja työskennellään etätyöpisteessä. Vapaa ajanasukkaat ovat tietoisempia siitä, mitä toisessa kotikunnassa tapahtuu. Kolmannen sektorin piloitointimalli on tiivistänyt järjestöjen yhteistyötä ja kohentanut ikääntyneiden ihmisten henkistä hyvinvointia alueella. Nuorten sitoutuneisuus kotikuntaan on kasvanut ja he kokevat voivansa osallistua kunnan kehittämiseen. 5. AIKATAULUTETTU TYÖSUUNNITELMA Hanketyöntekijät laativat tarkemman aikataulutetun työsuunnitelman hankkeen toimista puolivuosittain. Aikataulu säilytetään joustavana, jotta hankkeen toimenpiteitä voidaan toteuttaa paikallistason valmiudet huomioon ottaen. Viitteellinen runko aikataulusta liite PROJEKTIORGANISAATIO JA RESURSSIT Hanketta hallinnoi Sysmän kunta, joka vastaa projektin taloushallinnosta yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Projektiin haetaan avoimella haulla projektipäällikkö 100 % työajalla. Projektipäällikkö on vastuussa projektin etenemisestä suunnitellulla tavalla. Projektiin nimetään projektityöntekijä 50 % työajalla. Projektipäällikkö ja projektityöntekijä muodostavat projektitiimin, joka kutsuu mukaan muita jäseniä tarpeen ja tilanteen mukaan. Työntekijöiden esimies on hallinnoivan kunnan kunnanjohtaja. Työtehtävät jaetaan selkeästi heti hankkeen alussa ja jaosta keskustellaan kuntien edustajien/hallinnoijan kanssa. Projektille nimetään ohjausryhmä, jossa on molempien kuntien sekä vapaa ajanasukkaiden, nuorisovaltuuston ja senioreiden edustajat. Hartolan edustajat ohjausryhmässä: Pentti Heinonen Pirkko Lintuluoto Anna Maija Muurinen Merja Olenius (varalla Juho Järvenpää) Jeremias Sankari (varalla Matti Tanskanen) 14

15 Sysmän edustajat ohjausryhmässä: Bror Ahlgren Jaakko Mannila Ville Moisanen Kimmo Oksanen (varalla Leo Kaunisto) Tuija Pessa Sirkka Liisa Sokka Lisäksi projektiin hankitaan lisäresursseja ostopalveluna. 7. BUDJETTI JA RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeen kokonaisvastuu on Sysmän kunnalla, joka toimii hankkeen hallinnoijana. Kumpikin kunta maksaa 5 % kokonaisbudjetista. Hankkeessa on 10 % yksityisrahan osuus. Kokonaisbudjetti Hankkeen budjetti kustannuslajeittain liite 2. Yksityisrahan osuus koostuu: Talkootyöstä (n. 87h/kk) erilaiset tori ja muut tapahtumat kuten Ikäihmisten palvelutori, ympäristötalkoot, kesätori Ilmoitustuloista (infolehti*4) Yksityinen rahoitus kerääntyy epätasaisesti pitkin hankeaikaa painottuen oppaan ja lehtien julkaisuajankohtaan sekä talkoiden ajankohtiin. 8. TIEDOTUSSUUNNITELMA Hankkeen tiedostussuunnitelma päivitetään hankkeen ensimmäisen vaiheen tiedotussuunnitelman pohjalta. Hankkeen päätiedotuskanavat ovat Facebook sivut sekä Yhteen Hiileen sivusto. Näillä sivustoilla kerrotaan hankkeen toimista sekä markkinoidaan hankkeen puitteissa järjestettäviä tilaisuuksia. Yhteen Hiileen sivustolla markkinoidaan tämän lisäksi laajemmin aluetta eri toimijoiden kirjoittamien juttujen avulla. Hankkeen toimista tiedotetaan paikallislehdissä tehtävien toimien pohjalta. Sen lisäksi hankkeesta tehdään tiedotuslehtistä puolivuosittain. 9. ARVIOINTI, SEURANTA JA RAPORTOINTI Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, johon kuuluu hankkeen ensimmäistä osaa vastaava kokoonpano: rahoittajan edustaja, kuntien, vapaa ajan asukkaiden, nuorten ja vanhus ja vammaisjärjestöjen edustajat. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän tehtävänä on hyväksyä suunnitelmat, seurata niiden toteutumista ja antaa projektitiimille neuvoja omasta näkökulmasta. Lisäksi projektipäällikkö raportoi projektista rahoittajan vaatimusten mukaisesti. 15

16 10. RISKIANALYYSI VETOVOIMAN LISÄÄMINEN Riskinä on se, että paikalliset toimijat eivät innostu uusista toimintavoista tai järjestettävistä koulutuksista. Tällöin niiden alueelle tuottama hyötysuhde jää alhaiseksi. YHTEISÖLLISYYDEN KEHITTÄMINEN Ruohonjuuritasolla toimet näkyvät usein vasta pitkällä aika välillä ja ne ovat hankalasti mitattavissa. Tämä saattaa aiheuttaa ihmisissä turhautumista siihen, että hankkeen aikaa menee myös ns. näkymättömien toimenpiteiden edistämiseen. Ihmisillä ei myöskään ole välttämättä halua sitoutua pitkäjänteiseen työskentelyyn alueen hyväksi Marketta Kitkiöjoki kunnanjohtaja 16

SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE JA PERUSTELUT HANKKEELLE TAUSTA JA PERUSTELUT HANKKEELLE...3

SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE JA PERUSTELUT HANKKEELLE TAUSTA JA PERUSTELUT HANKKEELLE...3 Yhteen Hiileen kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistaminen harvaan asutussa Päijät Hämeessä, Hartolan ja Sysmän alueella JATKOHANKE hankesuunnitelma 1.10.2012 31.12.2014

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA

YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA Hankkeen hakijana on Siikajoen kunta. Hankkeeseen on sitoutunut xx yhdistystä, joista löytyy käytännön hankekokemusta. Tekstiä hakijasta. Siikajoen kunta

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Hartolan ja Pertunmaan kuntien DIGI PITÄJÄT KOKEILUHANKE VM:n AUTA -kokeilu

Hartolan ja Pertunmaan kuntien DIGI PITÄJÄT KOKEILUHANKE VM:n AUTA -kokeilu Hartolan ja Pertunmaan kuntien DIGI PITÄJÄT KOKEILUHANKE 1.1-31.8.2017 VM:n AUTA -kokeilu Kaksi kuntaa Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon rajalla Hartola Asukkaita 2 926 henkeä (31.12.2016) Vapaa-ajan asukkaita

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot