SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE JA PERUSTELUT HANKKEELLE TAUSTA JA PERUSTELUT HANKKEELLE...3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE JA PERUSTELUT HANKKEELLE.3 1.1. TAUSTA JA PERUSTELUT HANKKEELLE...3"

Transkriptio

1 Yhteen Hiileen kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistaminen harvaan asutussa Päijät Hämeessä, Hartolan ja Sysmän alueella JATKOHANKE hankesuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE JA PERUSTELUT HANKKEELLE TAUSTA JA PERUSTELUT HANKKEELLE LIITTYMINEN OHJELMAAN JA MUIHIN HANKKEISIIN 4 2. KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET 5 VETOVOIMAN LISÄÄMINEN.5 Uudet yritysalat, koulutus ja etätyö. 6 YHTEISÖLLISYYDEN KEHITTÄMINEN 8 Työryhmät kunnissa.. 8 Kylät ja vapaa ajan asukkaat...9 Vapaaehtoistyö ikääntyvän kuntalaisen apuna ja turvana pilotointi Nuoret TOIMINNAN KUVAUS AIKATAULUTETTU TYÖSUUNNITELMA PROJEKTIORGANISAATIO JA RESURSSIT BUDJETTI JA RAHOITUSSUUNNITELMA TIEDOTUSSUUNNITELMA ARVIOINTI, SEURANTA JA RAPORTONTI RISKIANALYYSI..14 2

3 1. LÄHTÖTILANNE JA PERUSTELUT HANKKEELLE 1.1. TAUSTA JA PERUSTELUT HANKKEELLE Tutkimusten mukaan maaseutuoptimismi on tasaisessa kasvussa. Maaseudulla toteutuu suomalaisille tärkeitä hyvään elämään liittyviä elementtejä, kuten terveys, turvallisuus, vapaus, oikeudenmukaisuus, mielekäs työ sekä arjen sujuvuus ja stressittömyys. Maaseudulta ei odoteta kaupunkimaisia palveluja vaan se on enenevässä määrin laajamerkityksinen elämäntapavalinta. Maaseudun markkinoinnissa on kuitenkin huomioitava asumisen ja elämänlaadun lisäksi työelämä. Työhön ja yrittämiseen liittyvät uudet näkökulmat ja potentiaali täytyy pystyä hyödyntämään rohkeasti. Monipaikkaisuus, eli toistuva liikkuminen paikasta toiseen asumiseen, työhön, vapaaaikaan tai sosiaalisiin suhteisiin liittyen, yleistyy koko ajan. Työtä tehdään entistä enemmän fyysisen päätyöpaikan ulkopuolella mobiilien laitteiden ja yhteyksien välityksellä. Etätyö, liikkuva ja monipaikkainen työ sekä hajautettu yhteistyö lisääntyvät. Harvaanasutun maaseudun turva tulee yhteisöstä. Se on myös ympäristön kannalta kestävän maaseutuasumisen perusta. Kun ollaan valmiita kehittämään lähialuetta, toimitaan yhdessä ja uskalletaan tehdä uusia ratkaisuja, ei tarvitse lähteä kauas hakemaan palveluja, työtä ja virikkeitä. Harvaanasuttu maaseutu ei ole yksinomaan suomalainen haaste. Kansainvälinen verkostoituminen on tärkeää, jotta voidaan jakaa tietoja ja kokemuksia ja löytää siten uusia toimintamalleja. Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy jatkuvasti ja sen mahdollisuuksia on syytä käyttää aktiivisesti hyödyksi myös maaseudulla. Jotta maaseutuun liittyvät odotukset toteutuvat on syytä tarkastella maaseutuun liitettyjä vetovoimatekijöitä ja suunnitella tulevaisuuden toimia siten, että pystytään vastaamaan kysyntään. Maaseudun tulevaisuuden vetovoimatekijöiksi on listattu seuraavia asioita (Hienonen 2011, Sitra): elävä maalaismiljöö yhteisöllisyys oma lähiruoka ekologinen luontoympäristö ekologiset energiaratkaisut riittävät palvelut toimivat verkkoyhteydet kestävä liikennöinti rauhallinen elämänrytmi ja yksityisyys paikalliskulttuurin vaaliminen Maaseutu muuttuu ja sen täytyykin muuttua, jotta se pystyy vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Maaseutu ei elä hyvistä ajatuksista vaan toiminnasta. Päijät Hämeen harvaan asutulla maaseudulla Hartolassa ja Sysmässä maatalouden rakennemuutos, väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä valtion toimet ja kuntasektorin muutokset vaikuttavat palvelujen määrään ja saatavuuteen. Kuntien alueella on noin vapaa ajan asuntoa, joissa viipyy entistä pidempään ostovoimaista asukasta. Vastatakseen muutokseen kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten on löydettävä ratkaisuja, jotka luotaavat tulevaisuuteen ja tukevat alueen elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä. 3

4 Hartolan kuntastrategiaan on kirjattu kolme keskeistä painopistettä, joihin halutaan panostaa vahvistamalla yhteistyötä kuntalaisten, yhdistysten, yritysten ja vapaa ajanasukkaiden kanssa: yrittäjyys ja työpaikat, asuminen ja vapaa ajan asuminen sekä kuningaskunta brändin ja me hengen nostattaminen. Sysmän kuntastrategiaan on listattu viisi keskeistä strategista painopistettä, joihin tulee kuntaorganisaation lisäksi kaikkien kuntayhteisössä toimivien tahojen erityisesti panostaa: yhteistyö, kulttuuri, vapaa ajan asuminen, kehittyvät elinkeinot ja palvelut. Yhteen Hiileen jatkohanke jatkaa paikallisten ihmisten, nuorten ja vapaa ajan asukkaiden aktivointia alueen ja yhteistyön kehittämisessä. Hankkeella halutaan lisätä alueen hyvinvointia, kehittää yhteisöllisyyttä sekä tuoda alueella toimivien hankkeiden kautta lisäresursseja kehittämistyöhön. Positiivisella kehittämistyöllä ja hyvinvoinnilla saavutetaan kerrannaisvaikutuksia, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen LIITTYMINEN OHJELMAAN JA MUIHIN HANKKEISIIN Hanke liittyy Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan Toimintalinja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen, toimenpide 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Tämän lisäksi hanke liittyy seuraaviin esiselvityksiin tai hankkeisiin: YHTEEN HIILEEN KANSALAISYHTEISKUNNAN, YRITYSTEN JA JULKISEN SEKTORIN YHTEISTYÖN VAHVISTAMINEN HARVAAN ASUTUSSA PÄIJÄT HÄMEESSÄ Hankkeen suunnitteluvaihe, joka toteutettiin Hankkeen tarkoituksena oli tavoitteiden mukaisesti vetovoiman lisääminen, yhteisöllisyyden kehittäminen ja brändin luominen sekä toimenpiteiden suunnittelu jatkoa ajatellen. HEINOLA RESORT Heinola Resort hanke on osa Heinolan seudun matkailun kasvuohjelmaa ja perustuu Heinolan seudun Matkailun Master Plan hankkeen selvityksiin ja suosituksiin. Heinola Resort on seudun yrittäjistä ja julkishallinnon edustajista koostuva markkinointiorganisaatio, joka kehittää vapaa ajan ja matkailualan liiketoimintaa asiakasnäkökulmasta. Hanke toteutetaan Heinolan, Sysmän ja Hartolan yhteistyönä osana rakennemuutos hankekokonaisuutta. Hankkeeseen liittyy Heinolan seudun majoitus ja vapaa ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma , Heinolan seudun tienvarsikohteiden kehittämisohjelma , Heinolan seudun matkailun sisältötuotantojen kehittämisohjelma KYLÄ VÄLITTÄÄ Projektin yleisenä tavoitteena on parantaa kylien ja kyläläisten, haja asutusalueilla ja taajamissa, tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Päämääränä on maaseudun kehittäminen laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin, työ, yrittämis ja vapaa ajanympäristöksi. Kyläasiamies toimii yhteistyössä kyläsuunnitelmien ja muun kylätoiminnan suunnittelussa. MYY HANKE Maaseutuyrittäjyys ja yritysyhteistyö Hämeessä on ProAgrian elinkeinojen kehittämishanke. Hanke edistää hanketoimijoiden yhteistyötä tasaveroisemmaksi asiakasrajapinnassa koko hankealueella. Hanke lisää yritystoimintaa suunnittelevien sekä toimintaansa kehittävien yrittäjien osaamista yrityksen perustamiseen, investointeihin, verkostoitumiseen ja muutosten hallintaan liittyvissä asioissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat maaseudulla toimivat, alle 10 henkilöä työllistävät mikroyritykset, sekä maaseutuyritykset, jotka toimivat maatilojen yhteydessä. Tämän lisäksi 4

5 asiakasryhmässä ovat yritystoiminnan käynnistämistä suunnittelevat henkilöt, eritoten alle 30 vuotiaat henkilöt. SADAN MEGAN MAAKUNTA Sadan megan maakunta hanke edistää valokuituverkkojen syntyä maaseudulle kertomalla nopeiden yhteyksien hyödyistä, valokuituverkkojen toteutustavoista ja rahoitusmahdollisuuksista. Sadan megan maakunta hanke järjestää muun muassa verkon mahdollisuuksiin ja sisällöntuotantoon liittyvää koulutusta kyläyhteisöille VERKOSTOSTA VOIMAA Hanke vahvistaa seudun elinvoimaisuutta verkostoyhteistyöllä. Käytännössä työ sisältää mm. yritysneuvontaa, sijoittumisohjausta ja yritysten välisen yhteistyön kehittämistä. Tämän lisäksi hanke tekee yrityslähtöistä konsultointia henkilöstön rekrytointi ja koulutusasioissa ja edistetään seudun eri toimijoiden välistä verkostoitumista. OUTDOORS FINLAND ETELÄ Outdoors Finland Etelä hanke kehittää viiden maakunnan alueella melonta, vaellus ja pyöräilyreittejä sekä tuotteistaa ja markkinoi niitä. Näiden lisäksi hanketoimissa huomioidaan myös seuraavat tiedossa olevat hankkeet: Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma, Elämysten Päijänne, Tikutus sekä Luova yritystoiminta. Hanke verkostoituu aktiivisesti alueelle tulevien uusien hankkeiden kanssa. Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on tärkeää, jotta voidaan välttää päällekkäistä työtä ja saada suurempi hyöty alueelle. Yhteistyötä tehdään myös Päijänne Leaderin kanssa. 2. KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT Hankeen tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat seuraaviin tahoihin: Kuntien vakituiset asukkaat, vapaa ajan asukkaat ja matkailijat Kunnissa toimivat yritykset Kolmas sektori Potentiaaliset tulevat asukkaat ja vapaa ajan asukkaat Potentiaaliset uudet yrittäjät 3. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET Hankkeen päätavoitteet ovat: I. Vetovoiman lisääminen, jota lähestytään uusien yritysalojen, etätyön kehittämisen sekä koulutuksen lisäämisen kautta. II. Yhteisöllisyyden kehittäminen, johon paneudutaan kuntien työryhmätyöskentelyn kautta sekä toimenpiteiden, jotka kohdistuvat kyliin ja vapaa ajan asukkaisiin, ikääntyvään väestöön sekä nuoriin. 5

6 Päätavoitteisiin pureudutaan hankkeen suunnitteluvaiheen perusteella saatujen toimintaehdotusten, ideoiden sekä hyväksi havaittujen käytäntöjen perusteella. VETOVOIMAN LISÄÄMINEN Sitran Maisema on, työ puuttuu julkaisussa todetaan, että maaseutu on heikko signaali. Se tarkoittaa sitä, että maaseudulle on uutta kysyntää, joka voi muuttaa käsityksiämme esimerkiksi hyvinvoinnista ja kestävyydestä. Suomalaisista yli 90 % pitää maaseutua aitona ja yhteisöllisenä sekä viihtyisänä ympäristönä. Maaseutu edustaa myös vapautta. Maaseutuun liitetty kiireettömyys koetaan myös negatiivisesti uudet asiat saapuvat hitaasti eikä maaperä ole erityisen hedelmällistä uusille, luoville työtavoille tai uudelle teknologialle. Sitran tutkimuksen mukaan vain kolmannes liittää määreen moderni maaseutuun. Maaseudulla on mahdollisuus yhdistää elämänlaatu asumisen ja liikkumisen väljyys, turvallisuus ja luonnonläheisyys menestyksekkääseen yritystoimintaan. Tietotyön tekeminen ei ole sidottu yhteen paikkaan. Työtä tehdään entistä enemmän fyysisen päätyöpaikan ulkopuolella mobiilien laitteiden ja yhteyksien välityksellä. Etätyö, liikkuva ja monipaikkainen työ sekä hajautettu yhteistyö lisääntyvät. Passiivisesta uusien asukkaiden odottelusta on siirryttävä aktiiviseen otteeseen, jossa on löydettävä rohkeasti uusia tapoja lähestyä potentiaalisia asukkaita ja yrittäjiä. Tämä edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja ennakkoluulotonta ideointia yhteisen hyvän eteen. Alueen vetovoiman kehittämiseksi tarvitaan rohkeita ja ennakkoluulottomia luotauksia tulevaisuuteen, joiden kautta voidaan profiloitua historiaa kunnioittavana, modernina ja luovana alueena. Uudet yritysalat, koulutus ja etätyö Tulevaisuuden menestyksessä liiketoiminnan kehittäminen on avain asemassa. Maaseudun tulevaisuuden kannalta merkittävässä roolissa on ulkopuolelta tuleva kysyntä. Sen sijaan, että tuetaan pelkästään maaseudulle tyypillisiä elinkeinoja, on syytä tuotteistaa maaseudun vahvuuksia ennakkoluulottomasti. Kysyntää on esim. lähiruoalle ja biotaloudelle. Uusien yritysalueiden lisääntyminen edellyttää ajankohtaisen tiedon saatavuutta ja uusien ideoiden synnyttämiselle kannustavia olosuhteita. Alueen läheisyydessä on mm. korkeakouluja, joiden asiantuntemusta on syytä käyttää paitsi kuntalaisten henkilökohtaisen tieto taidon, mutta myös alueen kehittämisen hyödyksi. Kehittyminen maaseudulla ei ole mahdollista jos tyydytään tasoon, jota tarjoamme tänään tai ammennamme vahvuuksia ainoastaan menneisyydestä. Tieto ja viestintäteknologia on jo mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman sekä liikkuvan työnteon. Meneillään on vaihe, jossa työelämässä on yhtä aikaa neljä sukupolvea, joista vanhimmat syntyivät mustavalkotelevision aikaan ja nuorimmat, diginatiivit, tietotekniikan aikakaudelle. Heille fyysisen ja virtuaalisen läsnäolon ja yhteisön välillä ei ole merkittävää eroa toisin kuin edeltäjilleen. Toimenpiteet Alueen perinnetiedon hyödyntäminen keräämällä tietoa mm. kädentaitoihin, muinaislöytöihin, paikallisiin tarinoihin ja perinteisiin liittyen siten, että saatua materiaalia voidaan hyödyntää mm. matkailualalla tuotteistamisessa. Järjestetään luentosarja hankealuetta koskettavista ajankohtaisista aiheista. Luentosarjan teemat liittyvät maaseudun kehittämiseen ja tulevaisuuden näkymiin eri näkökulmista kuten 6

7 luovat alat, Green Care, paikallisruoka, teemarakentaminen sekä kulttuuritapahtumat maaseudulla. Luentoja voidaan järjestää myös kohdennettuna esim. lapsille ja ikäihmisille. Luentoja järjestetään yhteistyössä mm. Itä Hämeen opiston kanssa sekä kulloiseenkin teemaan liittyvien tahojen kanssa. Tutustutaan myös kulttuurialaan sekä kolmannen sektorin mahdollisuuksiin työllistäjänä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa aloitettua palvelukoulutusta jatketaan yhteistyössä yrittäjien ja muiden läheisten tahojen kanssa. Koulutusten sisällöt rakennetaan tukemaan jo olleita koulutuksia ja aiheet valitaan olemassa olevien tarpeiden perusteella. Samoin jatketaan brändityön kehittämistä alueella. Jatketaan ensimmäisessä vaiheessa aloitettua sähköisiin palveluihin ja verkon mahdollisuuksiin liittyvää koulutusta eri ikäryhmille ja toimijoille. Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Jatkokehitetään Coworking tilan konseptia alueelle sopivaksi sekä markkinoidaan tilaa erityisesti vapaa ajan asukkaille, jotka voivat viipyä paikkakunnalla pidempään kun puitteet työnteolle ovat suotuisat. Verkostoidutaan kansallisesti ja kansainvälisesti muihin Coworking työpisteisiin ja benchmarkataan hyviä käytäntöjä. Jatketaan ensimmäisessä vaiheessa käynnistettyä kumppanuutta Saksan Brandenburgin osavaltion rahoittamassa ja Multiplicitiesorganisaation hallinnoimassa projektissa, jossa paneudutaan Coworking teeman haasteisiin maaseutualueilla. Määrälliset tavoitteet Perinnetiedon keräys alueen matkailualan tuotteistukseen tilaisuudet, työpajat, vastaavat/kpl 6 Luentosarja maaseudun kehittämiseen ja tulevaisuuden näkymiin liittyen/kpl 8 Luentoja tukevat innovaatiotyöpajat/kpl 4 Palvelukoulutus/kpl 2 Sähköisten palvelujen ja verkon mahdollisuuksien koulutus/kpl 6 Coworking tila/kpl 2 Brändityöhön liittyvät tilaisuudet, työpajat tai vastaavat/kpl 3 Tulokset Tieto uusista yritysaloista on lisääntynyt ja niihin suuntautuu aktiivista kiinnostusta. On löydetty uusia mahdollisuuksia luovien alojen sekä kolmannen sektorin yrittäjyyteen. Matkailuyrittäjät pystyvät hyödyntämään tuotteistuksessa perinnetiedon kautta tulevaa informaatiota historiasta ja nostaa esiin alueen erikoisuuksia. Tuloksena syntyy matkailua vahvistavia mielikuvia ja tarinoita, joihin halutaan samaistua. Historiasta löytyy potentiaalisia ideoita tulevaisuuden ikkunoiksi. Perinnetietoon perustuvia uusia matkailutuotteita syntyy vähintään kuusi. 7

8 Koulutusten kautta ajankohtainen tietotaito alueella lisääntyy ja henkilöt pystyvät hyödyntämään sitä itsensä, toimialansa ja alueen kehittämisen hyväksi. Luentojen teemat lisäävät kiinnostusta uusiin yritysaloihin ja niihin suuntautumiseen alueella. Palvelukoulutus teeman jatkaminen kehittää edelleen yritysten asiakaspalvelua sekä yhteistä sitoutumista laadukkaaseen asiakaslähtöiseen palveluun alueella. Sähköisiin palveluihin ja verkon mahdollisuuksiin liittyvä koulutus edistää eri ikäryhmien ja toimijoiden kykyä hyödyntää tarjolla olevia sähköisiä mahdollisuuksia. Coworking etätyötilan edellytykset palvella asiakkaita paranevat ja sen tunnettuus lisääntyy. Molemmissa kunnissa toimii Coworking etätyötilat. YHTEISÖLLISYYDEN KEHITTÄMINEN Maaseudun kehittämisessä avainasemassa ovat paikalliset asukkaat, joilla on ajan tasaisin tieto siitä, millaiset olosuhteet asua ja työskennellä maaseudulla on. Näiden näkemyksien kuuleminen auttaa poistamaan esteitä maaseudulle tulosta haaveilevilta, tuomaan esille uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja tapoja. Yhteisöllisyyden kehittämisellä on tärkeä rooli kunta ja palvelurakenteiden muuttuessa. On tärkeää osallistaa kuntalaisia oman kuntansa kehittämiseen sekä toteuttaa ryhmien toimesta syntyneitä ideoita. Harvaan asutuissa kunnissa välimatkat ovat pitkät ja kylät ovat usein eristäytyneet varsinaisesta kuntakeskuksesta. Kylät ovat kunnille tärkeä voimavara. Kylät kokevat kunnan tuen vähäiseksi ja työskentelevät usein ikään kuin omasta kunnasta erillisenä yksikkönä. Kunnan ja sen kylien välille on luotava pysyvä vuorovaikutus. Perustoiminta kylillä on luonnollisesti ykkösasia, mutta asioiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan eri toimijatasoja. Työryhmät kunnissa Hartolassa on hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana käynnistetty Hartolan Kuningaskunnan työryhmät: Bisnes, Hyvä Olo, Mielikuva, Viestintä ja Ympäristö. Tämän lisäksi Sysmässä on jatkettu Yksi Sysmä kansalaisohjelman työryhmien työskentelyä uudelleen organisoimalla ryhmiä sekä toimintatapoja. Sysmässä toimii tällä hetkellä Brändi & Viestintä, Identiteetti, NuoriSysmä ja Yhteistyö työryhmät. Työryhmät ovat tärkeä kanava kuntalaisille, jonka kautta voidaan tuoda esiin ideoita ruohonjuuritasolta. Toimenpiteet Hanke osallistuu työryhmä työskentelyn tukemiseen ja kehittämiseen huomioiden toiminnassa jatkuvuuden, osallistamisen sekä toimijoiden välisen yhteistyön. Hanke toteuttaa työryhmien kautta syntyviä ideoita paikallisen toiminnan kehittämiseksi sekä kuntalaisten aktivoimiseksi oman alueensa kehittämiseen. Tällaisia ideoita voivat olla mm. tapahtumat, talkoot ja työpajat ajankohtaisista aiheista. Kartoitetaan ja tuetaan syntyvien laajempien toimintaideoiden rahoitusta omina hankkeinaan. Kuntien työryhmien välistä yhteistyötä kehitetään mahdollisuuksien mukaan uusien yhteistyömallien löytämiseksi. Hartolassa kehitetään Sysmän mallin mukaista aiesopimus ideaa paikallisten toimijoiden sitouttamiseksi kehitystyöhön kunnassa. 8

9 Määrälliset tavoitteet Työryhmien (9) kokoontumiset yhteensä/min. kpl 36 Hankkeen kautta syntyneet uudet hankkeet/kpl 2 Kuntien työryhmien yhteinen tai yhdessä järjestämä tapaaminen tai tilaisuus/kpl 2 Hyvien käytäntöjen koonti työryhmätyöskentelystä/kpl 2 Tulokset Työryhmien toiminta jatkuu aktiivisena koko hankekauden. Hanke edesauttaa uusien hankkeiden syntymistä alueella. Mahdollistetaan uusien hankkeiden ja paikallisen kehittämistyönmallien ideoiminen uudelle ohjelmakaudelle. Hanke saa työryhmien kautta toteutettavaksi ruohonjuuritasolta lähteviä, paikallisia ihmisiä inspiroivia ideoita, joita toteutetaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Kehitetään edelleen suunnitteluvaiheessa syntyneitä uusia verkostoitumismalleja. Kuntien työryhmien välinen yhteistyö lisääntyy. Sitoutuminen oman kunnan kehittämiseen lisääntyy. Kylät ja vapaa ajan asukkaat Kylämyönteisessä kunnassa kylät ovat kuntamyönteisiä. Toimijat ovat sitoutuneita alueen kehittämiseen, ihmisten viihtyvyyden edistämiseen ja paikallisen identiteetin vahvistamiseen. Kylien yhteishengellä ja asukkaiden omalla aktiivisuudella on merkitystä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Kylien kanssa toimiessa on tärkeää muistaa niiden keskenään hyvinkin erilaiset tarpeet. Kyliltä löytyy myös valmiuksia kehittämistoimiin pienelläkin taloudellisella kannustuksella. Vapaa ajan asukkaat ovat yksi kylien tärkeä asukasryhmä. He ovat tärkeä tulonlähde kunnille ja alueen yrittäjille. Tällä hetkellä lomakausi keskittyy kesään jättäen kahdeksan kuukautta vuodesta hiljaiseksi, vaikka valtaosa vapaa ajan asunnoista on myös talviasuttavia. Vapaa ajan asukkaiden kuuluminen tasavertaisesti yhteisöön sekä ympärivuotinen sitouttaminen alueeseen on erittäin tärkeää, jotta alueella olo aika pitenee. Toimenpiteet Selvitetään yhteisötilan perustamista molempien kuntien kirkonkyliin. Tulosten ollessa kannustavat toiminta käynnistetään alueelle sopivassa muodossa yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa. Tilaa voidaan hyödyntää mm. kehittäen yhteistyötä, toimintaa sekä kunta ja hankeinfoon että koulutusten järjestämiseen. Vahvistetaan paikallista kyläidentiteettiä tallentamalla kylätarinoita sekä profiloimalla (tuotteistamalla) tulevaisuuden kyliä niiden pohjalta. Tuetaan kylien osallistumismahdollisuuksia alueen taide ja kulttuuritarjontaan sekä luovaan vuorovaikutukseen aktivoivan toiminnan kehittämiseen myös kylissä mm. taideohjauksen, muisteluhetkien ja perinnetallennuksen kautta. Kylä on usein lähin yksikkö vapaa ajan asukkaille. Tätä yhteyttä vahvistetaan kehittämällä sosiaalisen median virtuaalisia kyläyhteisöjä, joissa kylällä asuvat, asuneet, lomailevat tai 9

10 matkailevat voivat seurata kyläelämää ympäri vuoden ja kuulla paikallisista tapahtumista. Kannustetaan vapaa ajan asukkaita liittymään kyläyhdistyksiin. Tuetaan kaikessa toiminnassa ajatusta tasavertaisesta kuntalaisuudesta huolimatta siitä, asuuko alueella vakituisesti vai osan vuodesta, tai onko uusi tulokas vai syntyperäinen paikkakuntalainen. Lisätään viestinnän keinoin ihmisten sitoutumista alueeseen. Käytetään ensimmäisessä vaiheessa julkaistua Yhteen Hiileen sivustoa aktiivisesti paikallisten tapahtumien tiedottamiseen ja tuetaan siten kunnista lähtevää tiedotusta. Panostetaan tiedottamiseen eritoten matkailun ja vapaa ajan asukkaiden hiljaisimman 8 kuukauden jakson aikana ja lisätään siten tietoa ympärivuotisista aktiviteeteista. Suurten, aktiivisten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tutkitaan vapaa ajan asukkaiden vakituisiksi asukkaiksi siirtymisen mahdollisuutta ja suunnitellaan kampanja, joka kohdistetaan nykyisille kesäasukkaille. Vapaa ajan asukkaiden keski ikä nousee ja edessä on väistämättä sukupolvenvaihdoksia. On tärkeää pystyä vastaamaan uuden sukupolven tarpeisiin, jotka eivät ole samat kuin edellisen. Tehdään selvitys nuoremman mökkisukupolven ajatuksista vapaa ajan asumiseen liittyen ja käytetään saatua materiaalia hyödyksi alueen kehittämisessä. Jatketaan ensimmäisessä vaiheessa aloitettua vapaa ajan asukkaiden sitouttamista alueen tapahtumiin. Määrälliset tavoitteet Yhteisötila/kpl 2 Taideohjaus, työpaja tai vastaava kylillä/kpl 4 Kylien muisteluhetket, perinnetallennus/kpl 6 Kyläprofilointi ja tulevaisuustyöpaja/kpl 4 Virtuaalisen kyläyhteisön luominen sosiaaliseen mediaan/kpl 4 Tiedotussuunnitelma hiljaiselle 8 kk ajalle/kpl 1 Vapaa ajan asukkaasta vakituiseksi asukkaaksi kampanjasuunnitelma/kpl 1 Selvitys nuoren mökkisukupolven suhteesta vapaa ajan asumiseen /kpl 1 Tulokset Kirkonkyliin luodaan vuorovaikutukselliset yhteisötilat, joista muodostuu eri ikäisten toimijoiden matalan kynnyksen kokoontumispaikka. Kyläidentiteetti vahvistuu. Jako kanta ja vapaa ajan asukkaisiin vähenee, ja kaikki paikkakunnalla asuvat ovat kuntalaisia huolimatta siitä kuinka paljon vuodesta aikaa he täällä viettävät. Yhteen Hiileen sivustosta muodostuu uusi kanava vapaa ajan asukkaille, jonka kautta he voivat seurata aktiivisesti toisen kotikuntansa asioita ympäri vuoden. Mitä enemmän on tietoa alueen tapahtumista, sitä todennäköisempiä ovat vierailut alueelle off season aikaan. 10

11 Sosiaalisen median kautta vapaa ajan asukkaita voidaan sitouttaa vahvemmin lähimpään yksikköönsä kylään. Vapaa ajan asukkaiden tietoisuus toisesta kotikunnasta mahdollisena vakituisena asuinpaikkana lisääntyy. Vapaa ajan asukkailla on mahdollisuus osallistua kulttuuripitäjien rikkaaseen kulttuuriantiin ja toimintaan. Vapaaehtoistyö ikääntyvän kuntalaisen apuna ja turvana pilotointi Maaseudun asukkaiden palveluiden turvaamisesta keskusteltaessa esiin nousee kolmas sektori. Kunta ja palvelurakenteiden muuttuessa kolmannen sektorin rooli kasvaa entisestään vaihtoehtoisena tapana tuottaa palveluja. Lisäksi järjestötoiminta voimistaa yhteisöllisyyttä ja ihmisten välistä kanssakäymistä. Tutkimusten mukaan kolmannen sektorin työskentelyyn osallistuvat ihmiset ovat terveempiä kuin muut. Kolmannen sektorin tukeminen onkin näin tärkeä väylä kuntalaisten monipuoliseen hyvinvoinnin edistämiseen. Ikääntyvän kuntalaisen turvaksi tarvitaan usein monipuolista turva ja auttajaverkostoa. Ikääntyvän henkilön turvallisuus nähdään monitahoisena ilmiönä, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Turvattomuuden tai turvallisuuden kokemus on hyvin subjektiivista. Turvallisuutta haetaan usein erilaisten teknisten apuvälineiden käytön kautta. Usein tämä turva saattaa olla riittävä, mutta yksinäisyys ja turvattomuus on monen ikääntyvän haaste. Vanhustyön keskusliitto kartoitti vuonna 2002 laajassa tutkimuksessa yli 75 vuotiaiden kotona tai palvelutalossa asuvien yksinäisyyttä. Keskimäärin noin 40 % vastanneista raportoi kärsivänsä yksinäisyydestä ainakin toisinaan. Tutkimuksessa kysyttiin myös turvallisuuden kokemusta. Kysymykseen kantaa ottaneista yli 75 vuotiaista joka kymmenes koki elämänsä joko erittäin tai melko turvattomaksi. Turvattomuuteen liittyi usein yksinäisyyden tunne ja itsensä tarpeettomaksi tunteminen. Vapaaehtoistyön turvin yksinäisten ikääntyvien arkea voidaan auttaa ja helpottaa. Osalla ikääntyvistä ei ole lähiomaisia, jolloin vapaaehtoistyön tärkeys korostuu. Työ voi olla ystävä tai tukihenkilötoimintaa, ryhmätoimintaa tai erilaista muuta viriketoimintaa. Vapaaehtoistyö ei korvaa ammattityötä ja kunnan vastuulla olevia peruspalveluja, vaan täydentää niitä. Toimenpiteet Luodaan vapaaehtoistyön toimintatapa pilottina alueella. Toimintatavassa tehdään yhteistyötä vapaaehtoistyötä organisoivien järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Kehitetään malli, joka ottaa huomioon asutuksen hajautuneisuuden sekä muut alueen erityispiirteet. Toimintatavassa huomioidaan toiminnan tavoitteet, toteuttamistapa, resurssit ja mahdollinen verkoston koulutus. Toiminnan tulee olla koordinoitua ja näkyvää, jopa etsivää, jotta palvelu tavoittaa mahdollisimman monen palvelua tarvitsevan ikäihmisen. Lisäksi palveluun hakeutumisen kynnyksen tulee olla riittävän matala, jotta palvelun käyttäjäksi on mahdollisimman mutkatonta päästä. Toimintatavan luominen toteutetaan asiantuntijan vetämänä. Määrälliset tavoitteet Vapaaehtoistyön toimintatapa/kpl 1 Toimintatavan kehittämistilaisuudet/kpl 5 11

12 Toimintatavan esittelytilaisuus/kpl 2 Tulokset Pilotoinnin tuloksena alueelle syntyy vapaaehtoistyön toimintatapa, joka vastaa paikallisiin tarpeisiin. Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö kehittyy ja kuntalaisia aktivoidaan vapaaehtoistyöhön. Pilotoinnin aikana selvitetään toimintamallin järjestäminen siten, että toimintaa päästään jatkamaan täysipainoisesti pilotoinnin jälkeen. Vapaaehtoistyön toimintamalli lisää ikääntyvän väestön hyvinvointia ja tukee kotona asumista. Nuoret Nuorista noin viidesosa uskoo työskentelevänsä ja 35 % uskoo asuvansa pääasiallisesti tai osittain maaseudulla kymmenen vuoden kuluttua vaikka vain 20 % asuu maalla nyt (Sitra 2011). Lukema on siis kasvussa, mutta toteutumisen eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä jo nyt. Nuorien sitouttaminen synnyinseuduilleen on tärkeää, sillä he ovat potentiaalisimpia tulevaisuuden kuntalaisia. Väistämättä useat heistä joutuvat opiskelemaan toisaalla, mutta siteet kotikuntaan täytyy olla niin vahvat, että he palaavat takaisin. Alueella tarvitaan ammattitaitoista työväestöä myös tulevaisuudessa. Tasapainoinen lapsuus ja nuoruusaika sekä mielenkiintoiset harrastusmahdollisuudet lisäävät vetoa kotiseutuun, kun pohditaan omaa asettumista sekä perheen perustamista. Siten nuorten osallistaminen yhteisöön jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Aktivoimalla heidät kehittämään itse toimintaa maaseudulle nuoret paitsi sitoutuvat tekemiseen, mutta saavat sitä kautta mahdollisuuden tuoda omia ideoitaan ja ajatuksiaan esille. Tärkeää on myös huomioida eri ryhmät kuten Itä Hämeen opistolla opiskelevat nuoret. Toimenpiteet Nuoria aktivoidaan toimimaan toimintapajojen kautta. Teemojen ajankohtaisuus ja nuorista lähtevä kiinnostus ovat keskeisiä seikkoja niiden valinnassa. Toimintapajat voivat liittyä esimerkiksi luoviin aloihin, paikalliskulttuuriin ja ajankohtaisiin asioihin. Toimintapajoja järjestetään kuntien nuorille yhdessä mahdollisuuksien mukaan vuorotellen Hartolassa ja Sysmässä. Toimintapajoihin järjestetään kuljetukset sillä julkinen liikenne on alueella rajallinen. Lähestytään asuinalueen kehittämistä nuorten näkökulmasta kehittämällä yhteistyötä sekä nuorisovaltuustojen kesken että niiden ja kunnanvaltuustojen välillä. Käynnistetään NuoriHartola kokoontumiset nuorisovaltuuston kokousten yhteyteen. Tutustutetaan nuoria eri vaikuttamisen tasoihin sekä kannustetaan nuoria tulemaan mukaan työryhmätyöskentelyyn. Tavoitellaan paikkakunnalta poismuuttaneita nuoria esimerkiksi sosiaaliseen mediaan luotavan verkoston kautta. Kaikissa toimenpiteissä tehdään yhteistyötä nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Ohjataan nuoria ottamaan vastuuta oman asuinympäristönsä kehittämisestä. 12

13 Määrälliset tavoitteet Toimintapajat/ kpl 7 teemoina esimerkiksi: paikalliskulttuuri, elokuvan tekeminen, musiikki, yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kuntien työryhmien jäsenet, nuoria kpl/ryhmä 1 Nuorisovaltuustojen keskinäiset tapaamiset/kpl 4 Nuorten tutustuminen kunnanvaltuuston toimintaan tilaisuus/kpl 2 NuoriHartola kokoontuminen/kpl 4 Poismuuttaneiden nuorten verkosto/jäseniä kpl 50 Tulokset Toimenpiteet vahvistavat nuorten roolia aktiivisina kuntalaisina lisäten nuorten osallisuutta toiminnan kautta. Nuoret oppivat verkostoitumaan aktiivisesti toisten alueen nuorten kanssa. Nuoret oppivat kantamaan yhteisesti vastuuta suunnittelemistaan toimista sekä toteuttamaan niitä sovitusti. Nuoret saavat todistuksen osallistumisestaan työryhmiin, jota he voivat hyödyntää tulevaisuudessa opiskelu ja työpaikkojen haussa. Nuorten vastuunottokyky ja kiinnostus omaan kotiseutuun on lisääntynyt. Nuorten vaikutusmahdollisuudet alueella paranevat. 4. TOIMINNAN KUVAUS Hanke jatkaa vuonna 2011 aloitettua ensimmäistä osaa, jossa keskityttiin kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen, työryhmätyöskentelyn käynnistämiseen Hartolassa ja uudelleenorganisointiin Sysmässä. Tämän lisäksi kartoitettiin toimintakenttää ja toteutettiin projektisuunnitelman mukaisesti toimenpiteitä sekä kehitettiin uusia toimenpiteitä kentältä nousseiden toiveiden mukaisesti. Ruohonjuuritasolla toimivan hankkeen menestyksekkääseen toteuttamiseen liittyy olennaisesti se, että paikallisella äänellä on mahdollisuus kuulua toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen täytyy pystyä vastaamaan joustavasti nouseviin, ajankohtaisiin teemoihin. Hanketyöntekijöiden on tärkeää verkostoitua mahdollisimman laajasti hankealueella. Sen lisäksi paikalliseen toimintakulttuuriin kuuluu olennaisesti säännöllinen ja henkilökohtainen kontakti toimijoihin. Tämä täytyy ottaa huomioon ajankäytössä toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen liittyen. Toimijoiden välinen yhteistyö sisällytetään hankkeeseen kaikissa mahdollisissa toimenpiteissä. Väestön ikääntyessä ja resurssien vähetessä järjestöjen ja yhdistysten aktiivit vähenevät ja toimintojen järjestäminen käy haastavammaksi. Tästä syystä kuntien sisällä olevien toimijoiden yhteistyötä täytyy edistää ja tukea siten, että päällekkäisyyksien sijaan työskennellään enenevässä 13

14 määrin yhdessä. Tämä yhteistyöhön kannustaminen sisältää myös yritysten ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön. Nuoria osallistetaan aktiivisesti hankkeen kautta tehtäviin toimiin. Hankkeiden välistä yhteistyötä hyödynnetään sekä edes autetaan ammattitaidon ja lisäresurssien saamista alueella. Hankeyhteistyön kehittäminen palvelee molempien kuntien etuja sekä maksimoi hankkeiden hyödyn alueella. Myös kansainväliset verkostoitumismahdollisuudet otetaan huomioon ja käytetään hyödyksi sieltä saatavaa tietoa. Hankkeen päättyessä alueen vetovoimaisuutta on kehitetty uusien yritysalojen, etätyön kehittämisen ja koulutuksen lisäämisen kautta. Alueelle on tuotu tietotaitoa, jota toimijat ovat voineet hyödyntää kehittäessään toimintojaan. Alueella toimijoiden välinen yhteistyö on kehittynyt ja positiivisia askeleita kohti yhteisöllisempää aluetta on tapahtunut. Työryhmät ovat työskennelleet aktiivisesti ja tuoneet uusia ideoita paikkakunnan kehittämiseen. Alueen vapaa ajan asukkaiden sitoutuminen alueeseen on lisääntynyt ja alueella vietetään enemmän aikaa ja työskennellään etätyöpisteessä. Vapaa ajanasukkaat ovat tietoisempia siitä, mitä toisessa kotikunnassa tapahtuu. Kolmannen sektorin piloitointimalli on tiivistänyt järjestöjen yhteistyötä ja kohentanut ikääntyneiden ihmisten henkistä hyvinvointia alueella. Nuorten sitoutuneisuus kotikuntaan on kasvanut ja he kokevat voivansa osallistua kunnan kehittämiseen. 5. AIKATAULUTETTU TYÖSUUNNITELMA Hanketyöntekijät laativat tarkemman aikataulutetun työsuunnitelman hankkeen toimista puolivuosittain. Aikataulu säilytetään joustavana, jotta hankkeen toimenpiteitä voidaan toteuttaa paikallistason valmiudet huomioon ottaen. Viitteellinen runko aikataulusta liite PROJEKTIORGANISAATIO JA RESURSSIT Hanketta hallinnoi Sysmän kunta, joka vastaa projektin taloushallinnosta yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Projektiin haetaan avoimella haulla projektipäällikkö 100 % työajalla. Projektipäällikkö on vastuussa projektin etenemisestä suunnitellulla tavalla. Projektiin nimetään projektityöntekijä 50 % työajalla. Projektipäällikkö ja projektityöntekijä muodostavat projektitiimin, joka kutsuu mukaan muita jäseniä tarpeen ja tilanteen mukaan. Työntekijöiden esimies on hallinnoivan kunnan kunnanjohtaja. Työtehtävät jaetaan selkeästi heti hankkeen alussa ja jaosta keskustellaan kuntien edustajien/hallinnoijan kanssa. Projektille nimetään ohjausryhmä, jossa on molempien kuntien sekä vapaa ajanasukkaiden, nuorisovaltuuston ja senioreiden edustajat. Hartolan edustajat ohjausryhmässä: Pentti Heinonen Pirkko Lintuluoto Anna Maija Muurinen Merja Olenius (varalla Juho Järvenpää) Jeremias Sankari (varalla Matti Tanskanen) 14

15 Sysmän edustajat ohjausryhmässä: Bror Ahlgren Jaakko Mannila Ville Moisanen Kimmo Oksanen (varalla Leo Kaunisto) Tuija Pessa Sirkka Liisa Sokka Lisäksi projektiin hankitaan lisäresursseja ostopalveluna. 7. BUDJETTI JA RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeen kokonaisvastuu on Sysmän kunnalla, joka toimii hankkeen hallinnoijana. Kumpikin kunta maksaa 5 % kokonaisbudjetista. Hankkeessa on 10 % yksityisrahan osuus. Kokonaisbudjetti Hankkeen budjetti kustannuslajeittain liite 2. Yksityisrahan osuus koostuu: Talkootyöstä (n. 87h/kk) erilaiset tori ja muut tapahtumat kuten Ikäihmisten palvelutori, ympäristötalkoot, kesätori Ilmoitustuloista (infolehti*4) Yksityinen rahoitus kerääntyy epätasaisesti pitkin hankeaikaa painottuen oppaan ja lehtien julkaisuajankohtaan sekä talkoiden ajankohtiin. 8. TIEDOTUSSUUNNITELMA Hankkeen tiedostussuunnitelma päivitetään hankkeen ensimmäisen vaiheen tiedotussuunnitelman pohjalta. Hankkeen päätiedotuskanavat ovat Facebook sivut sekä Yhteen Hiileen sivusto. Näillä sivustoilla kerrotaan hankkeen toimista sekä markkinoidaan hankkeen puitteissa järjestettäviä tilaisuuksia. Yhteen Hiileen sivustolla markkinoidaan tämän lisäksi laajemmin aluetta eri toimijoiden kirjoittamien juttujen avulla. Hankkeen toimista tiedotetaan paikallislehdissä tehtävien toimien pohjalta. Sen lisäksi hankkeesta tehdään tiedotuslehtistä puolivuosittain. 9. ARVIOINTI, SEURANTA JA RAPORTOINTI Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, johon kuuluu hankkeen ensimmäistä osaa vastaava kokoonpano: rahoittajan edustaja, kuntien, vapaa ajan asukkaiden, nuorten ja vanhus ja vammaisjärjestöjen edustajat. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän tehtävänä on hyväksyä suunnitelmat, seurata niiden toteutumista ja antaa projektitiimille neuvoja omasta näkökulmasta. Lisäksi projektipäällikkö raportoi projektista rahoittajan vaatimusten mukaisesti. 15

16 10. RISKIANALYYSI VETOVOIMAN LISÄÄMINEN Riskinä on se, että paikalliset toimijat eivät innostu uusista toimintavoista tai järjestettävistä koulutuksista. Tällöin niiden alueelle tuottama hyötysuhde jää alhaiseksi. YHTEISÖLLISYYDEN KEHITTÄMINEN Ruohonjuuritasolla toimet näkyvät usein vasta pitkällä aika välillä ja ne ovat hankalasti mitattavissa. Tämä saattaa aiheuttaa ihmisissä turhautumista siihen, että hankkeen aikaa menee myös ns. näkymättömien toimenpiteiden edistämiseen. Ihmisillä ei myöskään ole välttämättä halua sitoutua pitkäjänteiseen työskentelyyn alueen hyväksi Marketta Kitkiöjoki kunnanjohtaja 16

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Mikä on Kaista Savoon?

Mikä on Kaista Savoon? Mikä on Kaista Savoon? LVM:n Laajakaista kaikille hanke saa tuekseen kolmivuotisen viestintä- ja markkinointihankkeen Pohjois-Savossa. Kaista Savoon palvelee Pohjois-Savon kuntia, yrittäjiä ja kuntalaisia

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke

Lisätiedot