3 Kaavakartalle numeroidut muutostarpeet ja niistä käytyjä keskusteluja

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 1 (8) VIRTAIN KAUPUNKI VIRTAIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA Viranomaistyöneuvottelu, ehdotusvaihetta valmisteleva Aika kello , tark Paikka Pirkanmaan ely-keskus, Tampere Osanottajat Vesa Haapamäki Virtain kaupunki Reijo Koskela Virtain kaupunki Arto Nummijärvi Virtain kaupunki Irja Tasanko Pirkanmaan ely-keskus Pekka Kinanen Pirkanmaan ely-keskus Jarkko Peurala Pirkanmaan ely-keskus Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki Pirkanmaan maakuntamuseo Hanna Djupsjöbacka Pirkanmaan liitto Helena Ylinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1 Kokouksen avaus ja neuvottelun tarkoitus Irja Tasanko avasi kokouksen. Kyseessä oli Virtain keskustaajaman osayleiskaavan ehdotusvaiheen nähtäville menoa valmisteleva viranomaistyöneuvottelu. 2 Osanottajat ja kokouksen järjestäytyminen Osanottajat esittäytyivät (ks. läsnäolijat yllä). Kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki toimi puheenjohtajana ja Helena Ylinen sihteerinä. Kaavan valmistelu on aloitettu vuonna Rakennemallit olivat nähtävillä vuonna 2011 ja kaavan valmisteluvaihe vuonna Valtuuston vaihtuminen kesken kaavaprosessin on tuonut tavoitteisiin tarkistuksia. Kaupungissa on koko kaavaprosessin ajan keskusteltu vilkkaasti mm. rantojen rakentamisesta ja kulttuuriympäristön arvokohteista. Kaupunki piti luottamushenkilöiden iltakoulun kaavaehdotuksen viimeistelystä Viranomaistyöneuvottelussa käytiin muutostarpeet numerot 1-21 läpi iltakoulun muistion ja kaavakartan avulla. 3 Kaavakartalle numeroidut muutostarpeet ja niistä käytyjä keskusteluja Marttinen ja lähiseudut tien eteläpuoli Lomasaaren kohdalla, RL-merkintä tulisi muuttaa merkinnäksi RM. 2. Marttisen alueen läheisyydessä oleva S-merkintä poistuu, koska ei ole virallinen suojelukohde vaan luonnonhoitometsä (Metsähallitus). Merkintä muuttuu. Tien rakentaminen mahdollista, neuvoteltava Metsähallituksen kanssa. Alueella on puolustusvarustuksia ja se on rauhoitettua muinaisjäännösaluetta. SM-alueen kautta kulkeva tielinja tutkitaan tarkemmin. SM-alueen rajaus on olemassa. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Puh etunimi.sukunimi@fcg.fi

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 2 3. Marttisenniemen RM-alueen kohde, voidaanko kohde poistaa arvokohteiden listalta? Tarkistetaan. Suojelu ei saa olla kohtuutonta. Tarvittaessa purkamislupaa pitää hakea kunnalta. Pieni tyylikäs omakotitalo on asuttu ja kuuluu kosken maisemaan. Kohteiden suojelustatus ja numeroinnit tarkistetaan. Kulttuurihistoriallisia kohteita on liikaa, käydään läpi inventoinnin karsintalistaa vielä. Laki velvoittaa ottamaan huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja alueet. Kohteiden inventointi on tehty vuonna 2009 sillä tasolla mitä yleis- ja asemakaavatasot edellyttävät. Vuoden 2009 selvityksestä vain kärkikohteet on otettu yleiskaavaan. Inventoinnin lista toimitetaan hallituksen jäsenille. 4. Kantateiden 65 ja 66 välille on esitetty tieliikenteen yhteystarve merkintää. Varataan kantatien 66 eteläpään siirto vt 23/kt 65 liittymään tieliikenteen yhteystarve merkinnällä. Liikenneturvallisuus on ollut ajatuksen perusteena. 5. Sisällytetään teiden 65, 66 ja 23 risteys- ja reuna-alueille työpaikkojen reservialuetta. Ei kuitenkaan risteyksen MA-peltoalueelle. Hieno rautatiesilta, lisätään siihen arvokohdemerkintä. Keiturinsalmen kevyen liikenteen yhteystarve merkintää ei piirretä SM-alueen päälle, jotta se ei välitä väärää viestiä. Tarkemman suunnittelun perusteella linjaus voi sijaita SM-alueen läheisyydessä. Reitin turvallisuus ja esteettömyys tulee ottaa jatkosuunnittelussa huomioon. Alue on mielenkiintoinen nähtävyys.

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 3 Kitusenkulma Kaavassa on Kitusenkulmassa osoitettu uutena työpaikka- ja teollisuusalueena ha, jota tarkoitus asemakaavoittaa tarpeen mukaan myöhemmin. Djupsjöbacka: TP-alueen sijainnissa tulee ottaa huomioon liikenne ja alueen kokonaisrakenne. Kaavan TP-aluevaraus noudattaa maakuntakaavaa ja muodostaa kompaktin seutukunnallisen TP-alueen. Tasanko: On hyvä että TP-aluevaraus on kompakti. Mutta tarvitaanko Ähtärintien varressa (Hietalan pellolla) reservialuetta? Koskela: Tienvarsitontteja ei ole kaupungilla tarjota, siksi tarvitaan. Kitusenkulman yksi asemakaava on juuri valmistumassa. Nummijärvi: Tienvarsitonteista on kaupungissa kysyntää. Tasanko: Kaavaselostukseen tulee lisätä kuvausta työpaikka-alueista. On ristiriitaista osoittaa TP / res aluetta maisemallisesti arvokkaalle Hietalan peltoalueelle, ristiriita pitää osoittaa aineistossa. Ely-keskuksen edustajat totesivat, että TP-alueet tulee osoittaa maakuntakaavan mukaan, pellon reservialue ei ole maakuntakaavan mukainen. Puuttuva kiviaineksenottoalue EO merkitään kaavakartalle. Kuitunen: Miten voidaan sovittaa yhteen Hietalan pellon TP/res ja SM? Pienennetään TP/res, nyt menee räikeästi päällekkäin muinaismuistoalueen kanssa Hietalan pellon TP/res -alueen rajaus siirretään pois muinaismuistoalueen päältä. Nummijärvi: Vilkkaan liikennetien varteen halutaan liike- ja yritystoimintaa TP.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 4 Umpipohja 6. Umpipohjan alueelle tulisi lisätä rakentamisaluetta. Sopiiko palvelutoimintoja (P)? Asematien ja valtatien 23 liittymän kohdalla tien ja vesistön välinen alue on liikenneasemalle liian ahdas paikka. Mitä muuta toimintaa siinä voisi olla? Alue on tämän oyk-rajauksen ulkopuolella. Tarjanne-laivan liikennöinti? Nummijärvi: Alue kuuluu Toisveden eteläpään alueen osayleiskaavaan Peurala: Kolarit. Kinanen: Miten viherverkko tässä kohtaa? Nummijärvi: Viherverkkoselvitys ei puolla? Keiturinsalmi, Vihriälä, Kalettoman alue, Laivaranta 7. Kaksi RA-rakennuspaikkaa, kaupungin ja seurakunnan, on tarkoitus poistaa ja siirtää Keiturinsalmen alueelta muualle. Seurakunnan RA-rakennuspaikka siirretään Puttosjärvelle. 8. Asematien ja Keiturintien välisen tieliikenteen yhteystarvemerkinnän länsipuolelle voisi lisätä AP-aluetta länteen päin, ulkoilureitin, ns. Tykkitien suuntaan. 9. Asukkaat haluaisivat Kalettoman ranta-alueelta VL-merkinnän pois. Maakuntakaavan yleismääräys edellyttää, että taajamien ranta-alueet tulee jättää rakentamatta ja osoittaa virkistyskäyttöön. Kunta harkitsee VL-alueen poistamista ja viheryhteystarvemerkintää. 10. Rantatien yläpuolella kallion päällä oleva näköalareitti merkitään viheryhteystarpeena. On asemakaavassa viheraluetta. 11. Tarve satama-alueen laajentamiselle lahden etelärannalle on huomioitava. Keskusteluja yksityisten maanomistajatahojen kanssa on käyty. Djupsjöbacka: Kalettoman alueen AP-aluevarausta voitaisiin hieman supistaa. Maakuntakaavassa alueella ei ole asumista. Jäähallin ja laskettelurinteen alueet voitaisiin osoittaa VU-alueena nykyisen MUmerkinnän sijaan. 12. Kevyen liikenteen väylä Penkkivuoresta (Kisapirtti) Urheilukeskukselle on tarpeellinen. Djupsjöbacka: Taajamien rakentamattomat rannat tulisi turvata yleiskaavatasolla. Kinanen: Viherverkkoaluevaraukset ja yhtenäiset yhteydet tulee esittää kaavassa. Virkistyksen yhteystarpeet merkitään kartalle. Tarkistetaan kaavakartalle luontoselvityksestä viherverkon jatkuvuus. Tasanko: Taajamarannat vapaiksi. Eteläpuoli on viheryhteystarvealuetta Tarkistetaan kaavakartalle viheryhteystarve maakuntakaavasta: V-alueelta suojelualueelle.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 5 Djupsjöbacka: Viherkaistan mitoitus ei pelkkä reitti vaan myös ekologinen yhteys eliöille; mitoitus; viherverkko pitäisi näyttää Djupsjöbacka: Yhteydet eri suuntiin ovat hieno matkailullinen valtti. Nummijärvi: Nykyisessä asemakaavassa alueella on viheralueita. Tasanko: Alue on vesihuollon toiminta-aluetta. Nummijärvi: Aiemmin on selvitetty Marttisen-sataman-Pukkivuoren kevyen liikenteen ja latuverkkoreittejä. Viheryhteys merkintä korjataan siten, että se merkitään kaava-alueen sisäpuolelle (Penkkivuoren eteläpuoli). Sampola, Puttosjärvi; Ahjola 13. Sampolan teollisuusalueen asemakaava on vuodelta 1973, tarvitsee päivitystä. 14. Puttosen AP-alue tulisi asemakaavoittaa. Järven itäpuolelle valmisteluvaiheessa esitetty siirtolapuutarha-alue joudutaan poistamaan pohjavesialueen vuoksi. (? )

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio Puttoskyläntien ja 66 tien risteykseen voisi saada teollisuustontin. 16. Kantatien 66 itäpuolella ydinkeskustan kohdalla ns. Nallelan peltoalueella olevan noin 8,5 ha määräalan ostosta on käyty neuvotteluja maanomistajan kanssa. Suunniteltu asemakaavoitus voidaan tehdä vain kaupungin omistamalle alueelle tai myös lisättynä em. maanomistajan alueella, neuvottelu jatkuu. 17. Kantatien 66 ja Virtaintien eteläpään risteykseen suunnitellun kiertoliittymän lounaiskulma, onko käyttömahdollisuutta palveluntuotannolle? C-aluemerkintä mahdollistaa palveluiden sijoittamisen. 18. Rautatieaseman alue on pääosin valtion, vanha asemarakennus tontteineen ja muutama sivurakennus on kaupungin. Valtio on valmis myymään alueet rakennuksineen, mutta ei ratalinjaa. Rautatielinjausta kysyttiin liikennevirastolta kevyen liikenteen väyläksi, vastaus oli Ei. Kuitunen: Yleiskaavatasolla ei tarvitse ratkaista rautatieasemarakennusten käyttöä, alueen kehittyminen sinänsä ok. Rautatierakennuksilla on suojelumerkintä. Liikennealue merkitään kohdemerkinnällä liikennealue. Keskustan arvoalue tulee esittää suurennoksena kaavakartan yhteydessä. Jähdysniemi, Löyttyjärvi 19. Jähdyspohjan alueen käyttö tulisi merkitä osayleiskaavassa asemakaavoituksella ratkaistavaksi. 20. Tieyhteydestä keskusteltiin, eri vaihtoehtoja pitää tarkastella. Tasanko esitti harkittavaksi M-merkinnän muuttamista merkinnäksi MU soveltuvilta osin kuten Torisevan-Jähdysniemen yleiskaavassa. Jähdysniemeen vuonna 2010 laaditussa asemakaavaluonnoksessa, jossa mukana oli myös golfkentän ja raviradan alueet, Jähdysniemi oli asuinpientalojen AO aluetta. Osayleiskaavassa se on loma-asuntojen aluetta. Elyn edustajat katsoivat, että maakuntakaava osoittaa Jähdysniemen alueen käyttötarkoituksen. Selvitysalueeksi osoittaminen on parempi vaihtoehto kuin luonnosvaiheessa esitetty vaihtoehto. Kuitenkin periaatteena on, että alueiden käyttö pitäisi ratkaista yleiskaavassa ja tarkentaa asemakaavassa. Alue on maakuntakaavassa RM-aluetta. Torisevan - Jähdysniemen oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (2008) alue oli RM-aluetta. KHO on päätöksellään v pysyttänyt kv:n vuonna 2008 hyväksymän osayleiskaavan voimassa. Lakarinharjun geologinen muodostuma on osa viherverkkoa. Tasanko: Tieyhteyden sijainti on sovitettava alueen luontoarvoihin. Koskela: Olisi houkutteleva omakotialue. Kaupungille haetaan vetovoimatekijöitä ranta-asumisesta.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 7 Oyk:n luonnosvaiheessa merkintä oli AOM. Ely-keskus katsoo, että pysyvän asumisen osoittaminen Jähdysniemeen olisi mkk:n vastaista. RA-, AOM- ja AM-korttelialueilla voidaan yleiskaavaa käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena vain jos taustalla on emätilatarkastelu ja että niin on kaavassa erityisesti määrätty. Tässä tapauksessa yleiskaava ei poista suunnittelutarveharkintaa AO-alueilta. Asumista tulisi tiivistää keskusta-alueella. Länsiranta voidaan merkitä luonnoksen mukaisesti ja perustellaan selostuksessa. Nummijärvi: Kaupunginhallitukselle esitellään Jähdysniemestä kaksi vaihtoehtoa. Tieyhteydelle pitää etsiä maastollisesti ja luonnonympäristöllisesti otollisin kohta, on kaupungin maata. Liito-orava-alue on siirtynyt Jähdyksessä idemmäksi. 21. Sipiläntien alueella Löyttyjärven rannalla yksi rakennuspaikka, onko tarpeen? Merkintä säilytetään, on kaupungin maata, on emätilatarkastelun mukainen ja soveltuu rakennuspaikaksi.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 8 Tuulivoima, kulttuuriympäristön arvokohteet Tuulivoima-asia jätetään pois. Tarkastelun mukaan soveltuvat alueet eivät ole tällä kaava-alueella. Koskela: Kirkonseutu ja Marttisen alue ovat perinteisesti olleet kulttuuriympäristön arvoalueita. Kuitunen: Yksinomaan kirkonseudun ja Marttisen osoittaminen ei vastaa Pirkanmaan tavoitteita. Yleiskaavassa ei osoiteta kohteita samalla tarkkuudella kuin asemakaavassa. - Arvojen määrittely ei ole demokraattista toimintaa vaan perustuu selvitykseen. Kaavan ja selvityksen tarkkuus eivät aivan kohtaa; aluekokonaisuudet; on merkintäteknistä ongelmaa. Jos on vääriä kohteita, pitääkö ne käydä läpi. Museo ei sitä voi tehdä. Nummijärvi: Asemakaavoitetuilla ja asemakaavoitettavilla alueilla inventointi tehtiin tarkemmin, kuin ympäristössä. Inventointi tehtiin sekä asema- että yleiskaavoitusta palvelevaksi. 4 Merkinnät ja määräykset / muutostarpeet Rakentaminen edellyttää suunnittelutarveharkintaa, kaavalla ei voida sallia suoraan. Tarkennetaan. Poistetaan lause: Rakennuksissa ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät niiden suojeluarvoa. Rantalan aitta merkintä edustaa asemakaavatasoa. 5 Kokouksen päättäminen Jarkko Peurala poistui noin kello 16. Puheenjohtaja päätti kokouksen noin kello