Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna M

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2009 9M609096 16.6.2010"

Transkriptio

1 Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna M

2 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Sisältö 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus- ja näytealueet Männynneulasnäytteenotto Sammal- ja humusnäytteenotto Metallipitoisuuksien konsentraatio- ja levinneisyysteemakartat SÄÄOLOT TULOKSET Männynneulasnäytteet Neulasten alkuainepitoisuudet Neulaskato sekä neulasvauriot Sammalnäytteet Humusnäytteet TULOKSIIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT TULOSTEN TARKASTELU Havunneulasnäytteet Sammalnäytteet Humusnäytteet Metallien esiintyminen, leviäminen ja sääolosuhteet YHTEENVETO KIRJALLISUUS Liitteet Liite 1 Näytealojen sijainti vuonna 2009 Liite 2 Havunneulas-, sammal- ja humusnäytepisteiden perustiedot Liite 3 Havunneulasnäytteiden alkuaineanalyysien perustulokset Liite 4 Sammal- ja humusnäytteiden alkuaineanalyysien perustulokset Liite 5 Metallipitoisuuksien konsentraatio- ja levinneisyysteemakartat perustuen havunneulasnäytteisiin Liite 6 Metallipitoisuuksien konsentraatio- ja levinneisyysteemakartat perustuen sammalnäytteisiin Liite 7 Metallipitoisuuksien konsentraatio- ja levinneisyysteemakartat perustuen humusnäytteisiin Pöyry Environment Oy FM Pekka Majuri PL 20, Tutkijantie 2 A, Oulu puh sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Environment Oy

3 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Bioindikaattori- ja ilmanlaatututkimuksen keskeisiä käsitteitä: Bioindikaattori on eliö tai eliön osa, jonka avulla tutkitaan ympäristön laatua tai sen muutoksia (Poikolainen 2004). Kasvit ovat yleisimmin käytettyjä ilmanlaadun bioindikaattoreita (mm. Karhu 1987, Niskanen & Kuitunen 1991). Humus on muodostunut kasvien ja eläinten osittain hajonneista jätteistä ja edustaa siten maaperän orgaanista ainesta. Humuksen pinnalla on vielä hajoamaton karikekerros (Tirri ym. 2001). Kynnysarvo on haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava (Ympäristöministeriö 2007). Neulaskadolla eli harsuuntumisella tarkoitetaan ilmiötä, jonka seurauksena puun latvus muuttuu vähälehtiseksi tai neulasiseksi (Hyvärinen ym. 1993). Harsuuntumisen syinä voivat olla puiden ikääntyminen, kasvupaikan ominaisuudet, ilmasto, paikalliset sääolosuhteet, sieni- tai hyönteistuhot tai ihmistoiminnan vaikutukset kuten ilmansaasteet. Tästä syystä harsuuntumista pidetään puiden yleistä terveydentilaa kuvaavana tunnuksena. Neulasvuosikerta sisältää havupuun versoon saman kesän aikana kasvaneet neulaset. Männyn neulaset kiinnittyvät pareittain kääpiöversoon (Tirri ym. 2001). Neulaset säilyvät puussa useita vuosia. Neulasten säilymiseen vaikuttavat mm. puun perinnölliset ominaisuudet, kasvupaikka ja maantieteellinen sijainti. Mänty karistaa neulasiaan yleensä ikäluokka kerrallaan siten, että vanhin ikäluokka kellastuu, ruskettuu ja varisee elo-syyskuussa. Varisseet neulasvuosikerrat voidaan huomioida tutkimuksissa arpikyhmyjen perusteella (Hyvärinen ym. 1993). Männyn neulasten värioireet ja neulasten ilmarakovauriot aiheutuvat mm. ilmansaasteiden tunkeutuessa ilmarakojen kautta neulasiin ja vaikuttamalla niiden solurakenteeseen. Syntyvien soluvaurioiden seurauksena neulasten värissä voidaan havaita muutoksia. Värimuutoksia aiheuttavat myös useat luontaiset tekijät kuten esim. punkit, tuhohyönteiset ja sienet sekä fysikaaliset tekijät kuten pakkanen, jääpolte ja kuivuus. Värimuutokset voivat olla pistemäisiä tai kattaa koko neulasen pinnan (Nöjd 1990). Yleensä ulkoisten vaurioiden aiheuttajaa ei voida luotettavasti tunnistaa ilman mikroskooppista tarkastelua (Hyvärinen ym. 1993). Neulasten kärkien kellastumista ja ruskettumista on havaittu mm. rikkipitoista polttoainetta käyttävien teollisuuslaitosten läheisyydessä sekä useiden ravinnepuutosten seurauksena. Ilmatieteen laitos seuraa ilmanlaatua parillakymmenellä mittausasemalla eri puolilla Suomea. Seurantaasemat sijaitsevat tausta-alueilla mahdollisimman kaukana päästölähteistä, niin että ne kukin edustavat laajaa aluetta. Asemaverkon avulla saadaan kattava yleiskuva ilmanlaadun perustasosta ja sen muutoksista koko Suomessa (Ilmatieteenlaitos 2009).

4 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna JOHDANTO Viime vuosina ympäristön tilan seurannassa on yhä useammin käytetty bioindikaattorimenetelmiä (Lodenius ym. 2002, Osmo 2005). Bioindikaattorien avulla voidaan havaita päästöjen, eli tässä tapauksessa ilman kautta tulevan laskeuman vaikutuksia. Parhaimmillaan bioindikaattorien avulla voidaan selvittä ilmansaasteiden todellisia vaikutuksia sekä saada tietoa aineiden leviämisestä ympäristöön (Jussila 2007). Ilman epäpuhtaudet voivat muuttaa mm. bioindikaattorin kemiallista koostumusta, alkuainepitoisuutta, rakennetta tai toimintaa (Niskanen & Kuitunen 1991). Tässä raportissa esitetään vuonna 2009 Talvivaaran kaivoksen lähiympäristössä toteutetun bioindikaattoritutkimuksen tulokset. Epäpuhtauksien vaikutukset indikaattorilajeihin käyvät ilmi usein pitkällä aikavälillä (mm. Laita ym. 2008a), joten tämän selvityksen tuloksia voidaan jatkossa käyttää mm. vertailupohjana alueen ilmanlaatututkimuksissa. Talvivaaran alueella toteutetussa ilmanlaatuselvityksessä bioindikaattoreina käytettiin männynneulasia (Pinus sylvestris) sekä metsäsammaliin kuuluvaa seinäsammalta (Pleurotzium schreberi). Lisäksi alueelta kerättiin humusnäytteitä. Havupuiden neulasten (esim. Pesonen ym. 1990, PSV-Maa ja Vesi 2005, Jussila 2007, Laita ym. 2008a, 2008b, 2008c & 2008d) ja sammalten (esim. Lodenius ym. 2002, Poikolainen ym. 2004, Pöyry Environment Oy 2006, Jussila 2007) alkuainekoostumusta on käytetty indikaattorina useissa ilmanlaatututkimuksissa. Männynneulaset ja metsäsammalet ovat herkkiä indikoimaan ilman kautta laskeutuvaa kuormitusta (Lodenius ym. 2002). Havupuiden latvusten on todettu keräävän tehokkaasti ilmansaasteita (mm. Jussila 2007). Metsäsammalilla puolestaan ei ole juuria ja ne imevät kasvuunsa tarvitseman veden sekä ravinteet ilmasta, joten ilman epäpuhtaudet kulkeutuvat suoraan niihin. Humuksen raskasmetallipitoisuuksien katsotaan puolestaan kuvaavan sekä ilman kautta leviävää kuormitusta että maaperästä peräisin olevien raskasmetallien määrää (Laita ym. 2008b). 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Tutkimus- ja näytealueet Tutkimus toteutettiin Talvivaaran kaivosalueen lähiympäristössä. Näytealueet sijoittuivat säteittäisesti Talvivaaran kaivosalueen sisälle sekä sen ympärille. Männyn havunneulasnäytteitä kerättiin kymmeneltä näytealueelta. Sammal- ja humusnäytteitä otettiin 20:ltä näytealueelta, joista kymmenen sijaitsi käytännössä samalla paikalla kuin havunneulasten näytteenottoalueet (liite 1). Näytealueiden tarkat koordinaattitiedot on esitetty tutkimuksen perustulosten yhteydessä liitteessä 2. Havunneulasnäytealat sijaitsivat pääasiassa kuivissa, noin vuotiaissa männiköissä, joissa ei ole tehty viime vuosina merkittäviä metsähoitotoimenpiteitä. Suurin osa männiköistä on kuitenkin aikoinaan harvennettu. Näytealueet olivat puustoltaan yhtenäisiä ja metsätyypiltään pääosin puolukka-mustikkatyypin (VMT) sekä seinäsammal-mustikkatyypin (HMT) tuoreita kankaita. Sammal- ja humusnäytealueet sijaitsivat pääasiassa puolukka-mustikkatyypin (VMT) sekä seinäsammal-mustikkatyypin (HMT) tuoreissa kangasmetsissä. Näytealojen yleisimmät puulajit olivat kuusi ja mänty, mutta näytteitä kerättiin myös koivua kasvavista sekametsistä (liite 2).

5 2.2 Männynneulasnäytteenotto 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2009 Neulasnäytteet kerättiin SFS standardin mukaisesti Jokaiselta näytealueelta kerättiin viidestä männystä kolme oksaa. Oksat otettiin latvuksen keskikolmanneksen korkeudelta. Näytealan perustiedot kirjattiin ja paikan sijainti määritettiin GPS-laitteella (SFS 5669). Neulaskatoa arvioitiin näyteoksien viimeisessä vuosikasvussa jäljellä olleiden neulasten perusteella. Samalla arvioitiin keltapäisten neulasten sekä neulasten ilmarakovaurioiden prosentuaaliset osuudet. Arviointi suoritettiin luokitellusti soveltaen Hyvärisen ym. (1993) luokitteluperusteita (Taulukko 1). Lisäksi oksanäytteistä mitattiin viimeisen vuosikasvun pituus (liite 2). Taulukko 1. Neulasvaurioiden ja neulaskadon arvioinnissa käytetetty luokittelu. Luokka 0 ei havaittavia muutoksia Kuvaus 1 < 10 % neulasissa näkyviä muutoksia / neulasista hävinnyt 1.:stä vuosikasvaimesta % neulasista näkyviä muutoksia / neulasista hävinnyt 1.:stä vuosikasvaimesta 3 yli 50 % neulasissa näkyviä muutoksia / neulasista hävinnyt 1.:stä vuosikasvaimesta 4 Oksanäytteistä muodostettiin näytealakohtaiset kokoomanäytteet (15 oksaa/näyteala), jotka kuljetettiin muovipusseissa laboratorioon esikäsittelyä varten. Ennen esikäsittelyä näytteitä säilytettiin kylmiössä. Esikäsittely tehtiin heti seuraavana päivänä. Näytealakohtaisista kokoomanäytteistä eroteltiin viimeisen sekä toiseksi viimeisen vuosikasvaimen neulasvuosikerrat, jotka pakastettiin. Näytteet analysoitiin Suomen ympäristöpalvelu Oy:n laboratoriossa, joka on ISO 9001 sertifioitu sekä FINAS akkreditoitu testauslaboratorio. Näytteistä analysoitiin As-, Cd-, Cr-, Cu-, Ni-, Pb-, Zn-, Co-, V-, Ba-, Mo-, Sb-, Be-, Fe-, Mg-, Ti-, Al-, B-, Ca-, K-, Mn-, Na-, P-, S-, Sn- ja Se-pitoisuudet. Analysointi tapahtui USEPA 3051-menetelmällä ICP-OES:llä. Mm. Vuollo (2005) on kuvannut ICP-OES -tekniikkaa yksityiskohtaisesti. 2.3 Sammal- ja humusnäytteenotto Sammal- ja humusnäytteet kerättiin Sammalnäytteet otettiin SFS standardin mukaisesti. Näytealan perustiedot kirjattiin ja paikan sijainti määritettiin GPS-laitteella. Näytesammallajina käytettiin seinäsammalta (Pleurotzium schreberi). Sammal- ja humusnäytteet kerättiin näytealojen aukkopaikoilta, tippuvesivyöhykkeen ulkopuolelta ja noin 2-5 metrin etäisyydeltä lähimmistä puista. Jokaiselta näytealalta kerättiin viisi sammalosanäytettä, jotka yhdistettiin näytealakohtaisesti kokoomanäytteiksi. Sammalnäytteet kerättiin kumihansikkaat kädessä ja niistä poistettiin karike sekä multa. Sammalkokoomanäytteet suljettiin paperipusseihin (sateella muovipusseihin), joissa ne kuljetettiin laboratorioon esikäsittelyä varten (SFS 5671). Jatkonanalyysejä varten sammalet esikäsiteltiin tuoreina Sammalista erotettiin kokoomanäytekohtaisesti kolme nuorinta vuosikasvainta niin, että lopullinen näytemäärä oli noin kymmenen grammaa. Humusnäytteet kerättiin samoilta näytealueilta kuin sammalnäytteet. Näytteet kerättiin maakairalla ja ne säilytettiin muovipusseissa. Näytteistä poistettiin päällyskasvillisuus, paksut juuret ja ylimääräinen maa-aines. Jokaiselta näytealalta otettiin viisi osanäytettä, jotka yhdistettiin näytealakohtaisesti tilavuudeltaan noin kahden litran kokoomanäytteeksi. Humusnäytteet säilytettiin kylmiössä. Sammal- ja humusnäytteet analysoitiin Suomen ympäristöpalvelu Oy:n laboratoriossa. Näytteet analysointiin kuten havunneulasnäytteet ja näytteistä määritettiin samat alkuaineet kuin havunneulasnäytteistä (kts. kpl 2.2.).

6 2.4 Metallipitoisuuksien konsentraatio- ja levinneisyysteemakartat 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2009 Teemakarttojen avulla arvioitiin keskeisimpien metallien (Co, Cu, Ni ja Zn) leviämistä sekä alueen metallikonsentraatioita. Metallien levinneisyys- ja konsentraatiokartat perustuvat näytepisteaineiston perusteella tehtyyn kolmiointiin sekä interpolointiin. Kartat piirrettiin Virtual Mapper -ohjelmalla. 5 3 SÄÄOLOT Sääolot voivat vaikuttaa oleellisesti saatuihin tuloksiin (Jussila 2008) ja mm. siihen, missä muodossa saasteet laskeutuvat (Osmo ym. 2005). Esimerkiksi kovan sateen jälkeen neulasten raskasmetallipitoisuudet voivat laskea tilapäisesti (Lodenius ym. 2004). Ilman epäpuhtauksien leviämisen kannalta keskeisiä meteorologisia muuttujia ovat mm. tuulen suunta ja nopeus (Lappi ym. 2007). Tutkimusalueella vallitsevina tuulensuuntina ovat koko vuoden keskiarvoja tarkasteltaessa lännen, etelän ja kaakon puoleiset tuulet. Kasvukauden aikana, touko-syyskuussa, vallitsevat tuulensuunnat ovat etelä ja kaakko (Kuva 1). Tiedot perustuvat Kajaanin lentoaseman sääaseman vuosien havaintotietoihin (Drebs ym. 2002). koko vuosi touko-syyskuu W NW N NE E W NW N NE E SW SE SW SE S S tyyntä 5 % keskinopeus 3,2 m/s tyyntä 6 % keskinopeus 3,1 m/s Kuva 1. Talvivaaran lähialueella vallitsevat tuulensuunnat koko vuoden aikana sekä kasvukaudella touko-syyskuussa perustuen Kajaanin lentoaseman sääaseman vuosien havaintotietojen keskiarvoihin (Drebs ym. 2002). Vuoden 2009 huhtikuun sääolosuhteet olivat neulasnäytetutkimuksen kannalta lähes ihanteelliset. Sää oli pääsääntöisesti puolipilvinen tai pilvinen sekä lähes tyyni. Näytteenottoa edeltänyt kuukausi oli maassamme selvästi keskimääräistä vähäsateisempi ja lämpimämpi (Venäläinen 2009). Sammal- ja humusnäytteiden keruuhetkellä kesäkuun alussa 2009 sää oli vaihteleva. 4 TULOKSET Tuloksissa keskitytään Talvivaaran malmiesiintymän keskeisimpien metallien (Co, Cu, Ni ja Zn) pitoisuuksiin. Kaikki alkuaineanalyysien tulokset on esitetty liitteissä 3 ja 4.

7 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Männynneulasnäytteet Neulasten alkuainepitoisuudet Männynneulasten ensimmäisen (1-v.) vuosikasvaimen neulasten keskimääräinen kuparipitoisuus oli 5,3 mg/kg kuiva-ainetta (vaihteluväli 3,0 11,0 mg/kg) ja toisen (2-v.) vuosikasvaimen keskimääräinen pitoisuus 6,1 mg/kg (vaihteluväli 2,7 21,0 mg/kg). Vastaavat luvut olivat nikkelin osalta 4,2 mg/kg (1,7 12,0 mg/kg) ja 3,5 mg/kg (1,0 12,0 mg/kg) sekä sinkin osalta 44,3 mg/kg (34,0 65,0 mg/kg) ja 47,9 mg/kg (32,0 73,0 mg/kg). Kobolttipitoisuus oli kaikissa näytteissä alle 1 mg/kg kuiva-ainetta (Taulukko 2). Taulukko 2. Männyn ensimmäisen (1-v.) ja toisen (2-v.) vuosikerran neulasista havaitut koboltti- (Co), kupari- (Cu), nikkeli- (Ni) ja sinkki (Zn) pitoisuudet (mg kg -1 ) havaintoalueittain Talvivaaran alueella vuonna 2009 (vk = vuosikerta). Molempien neulasvuosikertojen suurimmat keskimääräiset pitoisuusarvot on esitetty lihavoituna. Havu 1 Havu 2 Havu 3 Havu 4 Havu 5 Havu 6 Havu 7 Havu 8 Havu 9 Havu 10 vk 1 vk 2 vk 1 vk 2 vk 1 vk 2 vk 1 vk 2 vk 1 vk 2 vk 1 vk 2 vk 1 vk 2 vk 1 vk 2 vk 1 vk 2 vk 1 vk 2 Co < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 Cu 3,3 2,7 3,0 3,0 3,3 3,4 5,5 5,6 11,0 21,0 5,2 4,4 3,3 3,1 11,0 11,0 4,4 3,2 3,0 2,7 Ni 2,1 1,0 2,4 1,7 2,0 1,7 6,4 5,6 4,8 5,0 4,6 3,5 1,7 1,3 12,0 12,0 3,6 1,6 2,1 1,2 Zn 40,0 47,0 37,0 48,0 36,0 42,0 36,0 37,0 46,0 49,0 42,0 43,0 50,0 72,0 65,0 73,0 34,0 36,0 57,0 32,0 Suurimmat keskimääräiset kuparipitoisuudet havaittiin kaivosalueen ulkopuoliselta Naurismäen havaintopisteeltä Havu 5 sekä kaivosvarikon viereisen murskaamon etelän puoleiselta havaintopisteeltä Havu 8. Kuparipitoisuus oli pienin Puhakan kaakkoispuolen (Havu 10) toisen vuosikerran (2-v.) neulasissa. Korkeimmat nikkelipitoisuudet havaittiin murskaamon eteläpuolelta. Molempien neulasvuosikertojen keskimääräinen nikkelipitoisuus oli matalin kaivosalueen länsipuolella sijaitsevalla Putteenmäellä (Havu 7). Molempien neulasvuosikertojen keskimääräinen sinkkipitoisuus oli korkeimmillaan murskaamon eteläpuolelta. Matalin keskimääräinen sinkkipitoisuus havaittiin kaivosalueen lounaisrajalla sijaitsevalta Papinmäeltä (Havu 9)(Taulukko 2)(liite 5) Neulaskato sekä neulasvauriot Kaikilla näytealoilla oli havaittavissa ainakin vähäisiä merkkejä mäntyjen neulaskadosta, neulaskärkien kellastumisesta sekä neulasten ilmarakovaurioista. Mäntyjen neulaskatoluokka vaihteli välillä 1-3 keskiarvon ollessa 1,75 eli harsuuntuminen oli kohtalaista (20-30 %)(Hyvärinen 1993). Neulasten ilmarakovaurioita ja kärkien kellastuneisuutta esiintyi huomattavasti enemmän kuin harsuuntumista. Ilmarakovaurioituneiden neulasten vahingoittuneisuusluokan keskiarvo oli 2,4 ja keltakärkisten neulasten osuus oli yli 50 % (liite 4). 4.2 Sammalnäytteet Sammalnäytteiden keskimääräinen kuparipitoisuus oli 20,9 mg/kg kuiva-ainetta (vaihteluväli 4,9 169,8 mg/kg). Nikkelipitoisuus oli keskimäärin 37,7 mg/kg (4,1 409,8 mg/kg), sinkkipitoisuus 103,2 mg/kg (34,9 720 mg/kg) ja kobolttipitoisuus 2,2 mg/kg (alle 1 18,6 mg/kg) (Taulukko 3). Alle määritysrajan (< 1 mg/kg) jääneiden kobolttipitoisuushavaintojen kohdalla keskiarvon laskennassa käytettiin yhtä milligrammaa.

8 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2009 Taulukko 3. Vuonna 2009 Talvivaaran sammalnäytteistä havaitut koboltti- (Co), kupari- (Cu), nikkeli- (Ni) ja sinkki (Zn) pitoisuudet (mg kg -1 ) havaintoalueittain. Suurimmat pitoisuusarvot on esitetty lihavoituna. 7 Havaintoalue Co Cu Ni Zn Sammal 1 <1 7,8 10,8 73,4 Sammal 2 <1 5,6 6,5 41,5 Sammal 3 <1 11,0 15,4 76,2 Sammal 4 2,8 25,0 50,5 120,0 Sammal 5 2,6 28,7 44,2 130,0 Sammal 6 2,2 26,7 39,8 100,0 Sammal 7 <1 7,3 6,8 51,6 Sammal 8 18,6 169,8 409,8 720,0 Sammal 9 1,6 21,6 27,0 100,0 Sammal 10 <1 7,6 6,0 37,8 Sammal 11 <1 4,9 4,4 34,9 Sammal 12 <1 5,8 4,1 39,9 Sammal 13 1,5 17,9 28,1 96,2 Sammal 14 1,1 12,5 19,0 58,3 Sammal 15 <1 9,5 12,1 47,8 Sammal 16 <1 6,4 6,2 41,8 Sammal 17 <1 11,0 15,0 75,0 Sammal 18 1,6 17,9 26,2 93,4 Sammal 19 <1 11,8 13,0 71,3 Sammal 20 <1 8,9 9,7 55,3 Selvästi suurimmat raskasmetallipitoisuudet havaittiin kaivosvarikon viereisen murskaamon lähellä sijaitsevalta havaintoalueelta Sammal 8. Seuraavaksi suurempia, mutta huomattavasti murskaamon lähialuetta pienempiä metallipitoisuuksia havaittiin Hakosjärven pohjoispuolelta (Sammal 4), Naurismäeltä (Sammal 5) sekä Hoikkalammen koillispuolelta (Sammal 6). Kuparipitoisuus oli pienin Kaakkosuon luoteenpuoleisella näytealueella Sammal 11. Nikkelipitoisuus oli matalin Losonvaaran ja Lammasmäen välissä sijaitsevalla näytealueella Sammal 12. Matalin sinkkipitoisuus havaittiin Kaakkosuon luoteenpuoleiselta havaintoalueelta Sammal 11. Useilla tutkimusalueilla kobolttipitoisuudet jäivät alle 1 mg/kg (Taulukko 3)(liite 5). 4.3 Humusnäytteet Humusnäytteiden keskimääräinen kuparipitoisuus oli 14,1 mg/kg kuiva-ainetta (vaihteluväli 7,2 32,7 mg/kg). Nikkelipitoisuus oli keskimäärin 9,8 mg/kg (3,4 55,3 mg/kg), sinkkipitoisuus 69,5 mg/kg (34,2 130 mg/kg) ja kobolttipitoisuus 1,6 mg/kg (alle 1 5,9 mg/kg) (Taulukko 4). Alle määritysrajan (< 1 mg/kg) jääneiden kobolttipitoisuushavaintojen kohdalla keskiarvon laskennassa käytettiin yhtä milligrammaa.

9 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2009 Taulukko 4. Vuonna 2009 Talvivaaran humusnäytteistä havaitut koboltti- (Co), kupari- (Cu), nikkeli- (Ni) ja sinkki (Zn) pitoisuudet (mg kg -1 ) havaintoalueittain. Suurimmat pitoisuusarvot on esitetty lihavoituna. Havaintoalue Co Cu Ni Zn Humus 1 <1 11,6 5,8 64,0 Humus 2 1,8 8,8 6,2 67,9 Humus 3 2,0 11,2 6,2 62,7 Humus 4 1,6 8,9 15,1 130,0 Humus 5 <1 8,4 7,2 74,1 Humus 6 <1 8,0 5,6 43,7 Humus 7 2,2 7,3 5,9 79,1 Humus 8 3,2 25,0 23,2 110,0 Humus 9 <1 10,6 5,4 88,5 Humus 10 1,1 8,3 3,4 34,2 Humus 11 <1 8,3 5,6 38,5 Humus 12 1,0 26,7 6,7 57,8 Humus 13 <1 10,1 7,1 34,7 Humus 14 5,9 32,7 55,3 130,0 Humus 15 <1 26,0 6,1 48,7 Humus 16 <1 7,3 4,4 54,3 Humus 17 1,5 23,8 6,9 54,1 Humus 18 <1 21,2 5,0 71,8 Humus 19 <1 7,2 6,9 58,1 Humus 20 <1 10,2 7,9 87,4 8 Suurimmat koboltti-, kupari-, nikkeli ja sinkkipitoisuudet havaittiin Sopenvaaran länsilounaisrinteen näytepisteeltä Humus 14. Hakosjärven pohjoispuolelta (Humus 4) havaittiin yhtä korkea sinkkipitoisuus kuin Sopenvaaralta. Myös kaivosalueen murskaamon etelän puoleisella havaintopisteellä Humus 8 ko. metallien pitoisuudet olivat pääsääntöisesti suurempia kuin muilla havaintopisteillä. Korkeita kuparipitoisuuksia havaittiin myös Losonvaaran ja Lammasmäen väliltä (Humus 12), Ylä-Lumijärven lounaispuolelta (Humus 15), Mäkijärven itäpuolella sijaitsevalta Elennonkuivalta (Humus 17) sekä Kuusimäenkuljusta (Humus 18). Kuparipitoisuus oli pienin Iso-Savonjärven lounaanpuoleisella näytepisteellä (Humus 19). Lähes yhtä matala kuparipitoisuus havaittiin Anttosenmäen kaakkoisrinteeltä (Humus 16). Matalin nikkeli- ja sinkkipitoisuus havaittiin Puhakan kaakkoispuolelta (Humus 10). Useilla tutkimusalueilla kobolttipitoisuus jäi alle 1 mg/kg (Taulukko 4)(liite 5). 5 TULOKSIIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT Bioindikaattoritutkimuksen tulosten tulkinnassa on otettava huomioon mahdolliset epävarmuustekijät. Bioindikaattoreihin vaikuttavat ns. taustamuuttujat, joita ovat mm. metsätyyppi, puiden ikä ja metsän kehitysaste. Taustamuuttujat eivät sinänsä kuvaa ilmanlaatua, mutta saattavat vaikuttaa itse ilmanlaadusta kertoviin bioindikaattorimuuttujiin (kts. Niskanen 2003). Näytteet pyrittiin keräämään mahdollisimman yhdenmukaisilta näytealoilta, jotta taustamuuttujien vaikutus olisi mahdollisimman pieni. Näytteenotosta, näytteiden esikäsittelystä sekä analyysien suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvia vääristymiä suhteessa tuloksiin minimoitiin noudattamalla näytteenotossa ja esikäsittelyssä voimassaolevia standardeja (SFS 5669, SFS 5671). Näytteiden analysointi tapahtui ISO9001 sertifioidussa sekä FINAS-akkreditoinnin piiriin kuuluvassa laboratoriossa. Silti mittausepävarmuustekijät ja -tarkkuus voivat vaihdella riippuen analysoitavasta alkuaineesta (kts. Laita ym. 2008a, Laita ym. 2008b). Lisäksi yksittäiseen bioindikaattorimuuttujaan voi vaikuttaa luontainen vaihtelu (mm. Jussila 2007).

10 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Harsuuntuminen ja neulasvaurioiden luokittelu perustuu silmämääräiseen arviointiin. Tällöin subjektiiviset tulkintaerot voivat vaikeuttaa mahdollisesti eri vuosina toteutettujen tutkimusten vertailua. Havaittuihin neulasten värimuutoksiin ja neulasvuosikertojen määrään vaikuttavat myös mm. ravinteet, hyönteiset, sienet sekä puiden perinnölliset ominaisuudet (mm. Mälkönen 1998). 6 TULOSTEN TARKASTELU 6.1 Havunneulasnäytteet Männynneulasten ensimmäisen (1-v.) vuosikerran kuparipitoisuus vaihteli noin 3,0 11,0 mg/kg välillä keskiarvon ollessa 5,3 mg/kg. Toisen (2-v.) vuosikerran kuparipitoisuus vaihteli noin 3,0 21,0 mg/kg välillä keskiarvon ollessa 6,1 kg/mg. Männynneulasten kuparipitoisuutta voidaan pitää korkeana, sillä molempien vuosikasvujen keskimääräiset kuparipitoisuudet ylittivät 2,2 2,7 mg/kg normaalina pidetyn (Merilä 2007) keskimääräisen tason ja yhdelläkään näytealalla kuparipitoisuus ei alittanut matalana pidettyä 2,5 mg/kg (Jukka 1988) rajaa. Suomessa ko. pitoisuusrajan alittuminen on yleistä (Raitio 1994) mg/kg kuparipitoisuustason ylittymisen on todettu vaikuttavan haitallisesti kasveihin (Marschner 1995). 20 mg/kg raja ylittyi Naurismäen havaintoalueen männynneulasten toisen (2-v.) vuosikerran näytteissä. Kohonneet kuparipitoisuudet voivat haitata männyn kasvua useiden eri vaikutusmekanismien kautta (Roitto 2006). Männynneulasten ensimmäisen (1-v.) vuosikerran nikkelipitoisuus oli keskimäärin 4,2 mg/kg. Nikkelipitoisuus vaihteli 1,7 12,0 mg/kg välillä. Toisen (2-v.) vuosikerran nikkelipitoisuus vaihteli 1,0 12,0 mg/kg välillä keskiarvon ollessa 3,5 mg/kg. Keskimääräiset nikkelipitoisuudet olivat suurempia kuin esimerkiksi Kokkolan seudulla toteutetussa bioindikaattoritutkimuksessa, jossa neulasten nikkelipitoisuuden keskiarvo oli 0,60 mg/kg (Laita ym. 2008d). Laita ym. (2008b) ovat raportoineet Pietarsaaren lähialueen havunneulasnäytteistä 0,41 mg/kg keskimääräisiä nikkelipitoisuuksia. Yli 10 mg/kg nikkelipitoisuudet voivat haitata kasvien kehitystä usealla eri tavalla (Roitto 2006). 10 mg/kg raja ylittyi murskaamon läheisyydessä sijaitsevalla havaintoalueella. Männynneulasten ensimmäisen (1-v.) vuosikerran sinkkipitoisuus oli keskimäärin 44,3 mg/kg. Pitoisuus vaihteli 34,0 65,0 mg/kg välillä. Toisen neulasvuosikerran sinkkipitoisuus vaihteli 32,0 73,0 mg/kg välillä keskiarvon ollessa 47,9 kg/mg. Keskimääräiset havunneulasten sinkkipitoisuudet olivat korkeampia kuin esim. Meriläisen & Denromen (2008) Suomesta keskimäärin havaitsema 38,6 mg/kg sinkkipitoisuus. Havaittu keskimääräinen sinkkipitoisuus on samaa luokkaa kuin esim. Pietarsaaren seudulla (Laita ym. 2008b). Koboltti kulkeutuu huonosti kasveihin (Lyyränen 2004). Kobolttipitoisuus männynneulasten vuosikerroissa oli alle 1 mg/kg. Myös esim. Pietarsaaren lähialueella tehdyssä bioindikaattoritutkimuksessa männynneulasten keskimääräinen kobolttipitoisuus oli alle 1 mg/kg (Laita 2008b). Kaikilla näytealoilla oli havaittavissa merkkejä neulaskadosta. Neulaskato oli % luokkaa. Suomessa vuonna 2006 mäntyjen keskimääräinen harsuuntuminen oli 9,6 %, joka vastaa luvun keskimääräistä tasoa (Metsäntutkimuslaitos 2006). Neulaskadon sekä neulasten kupari-, nikkeli- ja kadmiumpitoisuuksien välillä on todettu selvä yhteys (Jussila 2008). Alueen männyistä havaittiin runsaasti keltapäisiä neulasia. Keltapäisten neulasten ja kohonneiden kuparipitoisuuksien välillä on todettu selvä yhteys (Lodenius ym. 2004).

11 6.2 Sammalnäytteet 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2009 Sammalnäytteiden raskasmetallipitoisuuksien keskiarvoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että korkeat keskimääräiset metallipitoisuudet selittyvät murskaamon läheltä havaituista korkeista raskasmetallipitoisuuksista. Sammalnäytteiden keskimääräinen kuparipitoisuus oli 20,9 mg/kg. Kuparipitoisuus vaihteli 4,9 169,8 mg/kg välillä. Jussilan (2008) mukaan yli 30 mg/kg kuparipitoisuuksia voidaan pitää korkeahkoina. Yli 30 mg/kg raja ylittyi murskaamon lähellä sijaitsevalla havaintoalueella. Korkea kuparipitoisuuden keskiarvo selittyy murskaamon läheltä havaitulla suurella kuparipitoisuudella. Mikäli murskaamon lähialueen korkeaa kuparipitoisuutta ei oteta huomioon, sammalnäytteiden keskimääräinen 13,1 mg/kg kuparipitoisuus on silti korkea. Tausta-alueilla metsäsammalten keskimääräinen kuparipitoisuus on Pohjois-Suomessa alle 5 mg/kg (Jussila 2007) ja itäisessä Suomessa noin 2,4 mg/kg (Helminen & Räisänen 2000). Talvivaaran lähellä, Sotkamon Lahnasjärven ympäristössä toteutetussa tutkimuksessa sammalten kuparipitoisuudet olivat pienempiä kuin nyt Talvivaaran alueelta havaitut. Lahnasjärven ympäristön sammalten keskimääräinen kuparipitoisuus oli 3,7 mg/kg ja korkein havaittu arvo oli 9,7 mg/kg (Helminen & Räisänen 2000). Myös sammalnäytteiden 37,7 mg/kg keskimääräistä nikkelipitoisuutta voidaan pitää korkeana. Korkea nikkelipitoisuuden keskiarvo selittyy murskaamon läheltä havaitulla suurella nikkelipitoisuudella. Mikäli murskaamon lähialueen korkeaa nikkelipitoisuutta ei oteta huomioon, sammalnäytteiden keskimääräinen 18,1 mg/kg nikkelipitoisuus on silti korkea. Pohjois-Suomen tausta-alueilla metsäsammalten keskimääräinen nikkelipitoisuus on alle 2 mg/kg (Laita 2008b) ja itäisessä Suomessa 5,2 mg/kg (Helminen & Räisänen 2000). Sotkamon Lahnasjärven ympäristössä toteutetussa tutkimuksessa sammalten keskimääräinen nikkelipitoisuus oli 52 mg/kg korkeimman havaitun arvon ollessa 113 mg/kg (Helminen & Räisänen 2000). Talvivaaran alueella korkein (410 mg/kg) sammalten nikkelipitoisuus havaittiin murskaamon etelänpuoleiselta näytealueelta. Sammalnäytteiden keskimääräinen sinkkipitoisuus oli 103,2 mg/kg korkeimman pitoisuuden ollessa 720,0 mg/kg. Korkea sinkkipitoisuuden keskiarvo selittyy murskaamon läheltä havaitulla suurella sinkkipitoisuudella. Mikäli murskaamon lähialueen korkeaa sinkkipitoisuutta ei oteta huomioon, sammalnäytteiden keskimääräinen 70,8 mg/kg sinkkipitoisuus on silti korkea. Pohjois-Suomen tausta-alueilla metsäsammalten keskimääräinen sinkkipitoisuus on alle 30 mg/kg (Laita 2008b) ja itäisessä Suomessa 37 mg/kg (Helminen & Räisänen 2000). Sotkamon Lahnasjärven ympäristössä toteutetussa tutkimuksessa sammalten keskimääräinen sinkkipitoisuus oli 35 mg/kg korkeimman havaitun arvon ollessa 78 mg/kg (Helminen & Räisänen 2000). Sammalten keskimääräinen kobolttipitoisuus oli 2,2 mg/kg. Mikäli murskaamon läheltä havaittua korkeinta (18,6 mg/kg) kobolttipitoisuutta ei oteta huomioon, sammalnäytteiden keksimääräinen kobolttipitoisuus on 1,3 mg/kg. Lahnasjärven lähialueen sammalista on havaittu 2,2 mg/kg keskimääräinen kobolttipitoisuus (Helminen & Räisänen 2000). Itä-Suomen taustaalueilla metsäsammalten keskimääräinen kobolttipitoisuus on 0,5 mg/kg (Helminen & Räisänen 2000) Humusnäytteet Humusnäytteiden keskimääräinen kuparipitoisuus oli 14,1 mg/kg. Pitoisuus vaihteli 7,2 32,7 mg/kg välillä. Humusnäytteistä havaittuja kuparipitoisuuksia voidaan pitää suhteellisen korkeina, sillä pitoisuudet ylittivät kaikilla näytealoilla Suomesta havaitun 6,6 mg/kg (Laita ym. 2008b) mediaanitason. Humusnäytteiden kuparipitoisuuden mediaani oli 10 mg/kg. Sotkamon Lahnasjärven ympäristön humusnäytteistä havaittiin pienempiä kuparipitoisuuksia (Helminen & Räsänen 2000). Itä-Suomen tausta-alueilla humuksen keskimääräinen kuparipitoisuus on Hel-

12 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna misen & Räisäsen (2000) mukaan 7,5 mg/kg. Toisaalta Heikkinen (2000) toteaa, että maaperässä on kuparia keskimäärin mg/kg. Humusnäytteiden nikkelipitoisuus vaihteli 3,4 55,3 mg/kg välillä. Keskimääräistä 9,8 mg/kg nikkelipitoisuutta voidaan pitää matalana, sillä se alittaa Itä-Suomesta havaitun 13 mg/kg taustaarvon (Helminen & Räisänen 2000). Suomen maaperän keskimääräinen nikkelipitoisuus on 17 mg/kg (Ympäristöministeriö 2007). Sotkamon Lahnasjärven ympäristön humusnäytteiden keskimääräinen nikkelipitoisuus oli 108 mg/kg (Helminen & Räisänen 2000). Humusnäytteiden keskimääräistä 69,5 mg/kg sinkkipitoisuutta voidaan pitää korkeahkona. Esimerkiksi Vaasan seudulta on havaittu noin 23 mg/kg keskimääräisiä sinkkipitoisuuksia (Raitio ym. 2002). Kuormitetulla Pori-Harjavalta alueella humuksen mediaanisinkkipitoisuus on ollut 36 mg/kg (Laita 2008b). Talvivaaranalueella humusnäytteiden sinkkipitoisuuden mediaani oli 63 mg/kg. Usealla näytealalla humuksen kobolttipitoisuudet jäivät alle 1 mg/kg. Korkeimmat kobolttipitoisuudet havaittiin Sopenvaaralta (5,9 mg/kg) ja murskaamon eteläpuolelta (3,2 mg/kg). Itäisen Suomen tausta-alueilla humuksen keskimääräinen koboltti pitoisuus on 2 mg/kg (Helminen & Räisänen 2000). 6.4 Metallien esiintyminen, leviäminen ja sääolosuhteet Tutkimusalueella vallitsevina tuulensuuntina ovat koko vuoden keskiarvoja tarkasteltaessa lännen, etelän ja kaakon puoleiset tuulet. Suurimmat metallikonsentraatiot havaittiin kuitenkin pääasiassa tutkimusalueen keskiosalla. Tuulen suunta selittänee ajoittain kohonneet raskasmetallipitoisuudet selvitysalueen itä- ja länsiosista. Etenkin sammalista ja havunneulasista havaitut korkeat metallikonsentraatiot keskittyivät murskaamon läheisyyteen. Havunneulasnäytteenoton yhteydessä murskaamon läheisyydestä havaittiin jälkiä runsaasta pölylaskeumasta. Humusnäytteiden korkeimmat metallipitoisuudet havaittiin Sopenvaaralta ja murskaamon läheisyydestä. Humuksen raskasmetallipitoisuuksien katsotaan kuvaavan sekä ilman kautta leviävää kuormitusta että maaperästä peräisin olevien raskasmetallien määrää (Laita ym. 2008d). Tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon, että tutkimusalue sijoittui Talvivaaran malmion läheisyyteen, joten maaperässä esiintyy luontaisesti korkeita metallipitoisuuksia. Lisäksi mustaliuskealueen vedet ovat yleensä happamia (Ruskeeniemi-Loukola ym. 1996) ja niihin on sitoutunut runsaasti raskasmetalleja (Carlson & Loukola-Ruskeeniemi 1998, Ruskeeniemi-Loukola ym. 2002). Maaperän luonnolliset taustapitoisuudet vaikuttavat kasveissa (mm. Lyyränen 2004) ja maaperässä (Heikkinen 2000) esiintyvien metallien määriin. 7 YHTEENVETO Talvivaaran alueen ilmanlaatua selvitettiin vuonna 2009 bioindikaattorimenetelmin. Bioindikaattoreina käytettiin männynneulasia ja seinäsammalta. Lisäksi alueelta kerättiin humusnäytteitä. Neulasnäytealoja oli kymmenen. Neulasnäytteet kerättiin SFS standardin mukaisesti Sammal- ja humusnäytteet otettiin :ltä näytealueelta, joista kymmenen sijaitsi käytännössä samalla paikalla kuin havunneulasnäytteenottoala. Näytealat sijoittuivat säteisesti Talvivaaran kaivosalueen sisälle sekä sen ympärille. Sammalnäytteet otettiin SFS standardin mukaisesti. Näytteistä analysoitiin As-, Cd-, Cr-, Cu-, Ni-, Pb-, Zn-, Co-, V-, Ba-, Mo-, Sb-, Be-, Fe-, Mg-, Ti-, Al-, B-, Ca-, K-, Mn-, Na-, P-, S-, Sn- ja Se-pitoisuudet. Tulosten tarkastelussa keskityttiin Talvivaaran malmiesiintymän keskeisimpien metallien (Co, Cu, Ni ja Zn) pitoisuuksiin. Alkuaineanalyysit tehtiin Suomen ympäristöpalvelu Oy:n laboratoriossa. Lisäksi männynneulasnäytteistä arvioitiin ns. harsuuntumista sekä neulasvauriot.

13 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Männynneulasten ensimmäisen (1-v.) vuosikerran kuparipitoisuus vaihteli 3,0 11,0 mg/kg välillä keskiarvon ollessa 5,3 mg/kg. Toisen (2-v.) vuosikerran kuparipitoisuus vaihteli noin 3,0 21,0 mg/kg välillä keskiarvon ollessa 6,1 kg/mg. Männynneulasten kuparipitoisuutta voidaan pitää korkeana, sillä vuosikasvujen keskimääräiset kuparipitoisuudet ylittivät 2,2 2,7 mg/kg normaalina pidetyn keskimääräisen taustatason. Männynneulasten ensimmäisen (1-v.) vuosikerran nikkelipitoisuus oli keskimäärin 4,2 mg/kg. Nikkelipitoisuus vaihteli 1,7 12,0 mg/kg välillä. Toisen (2-v.) vuosikerran nikkelipitoisuus vaihteli 1,0 12,0 mg/kg välillä keskiarvon ollessa 3,5 kg/mg. Yli 10 mg/kg nikkelipitoisuudet voivat haitata kasvien kehitystä. 10 mg/kg raja ylittyi murskaamon läheisyydessä sijaitsevalla havaintoalueella. Männynneulasten ensimmäisen (1-v.) vuosikerran sinkkipitoisuus oli keskimäärin 44,3 mg/kg. Pitoisuus vaihteli 34,0 65,0 mg/kg välillä. Toisen (2-v.) neulasvuosikerran sinkkipitoisuus vaihteli 32,0 73,0 mg/kg välillä keskiarvon ollessa 47,9 kg/mg. Keskimääräiset havunneulasten sinkkipitoisuudet olivat hieman korkeampia Suomesta keskimäärin havaittu 38,6 mg/kg sinkkipitoisuus. Kobolttipitoisuus männynneulasten vuosikerroissa oli alle 1 mg/kg. Kaikilla näytealoilla oli havaittavissa merkkejä mäntyjen neulaskadosta, neulaskärkien kellastumisesta sekä neulasten ilmarakovaurioista. Sammalnäytteiden korkeimmat raskasmetallipitoisuudet havaittiin murskaamon läheltä, jossa pitoisuudet olivat huomattavasti korkeampia, kuin muilla tutkimusaloilla, mikä vaikuttaa havaittuihin keskimääräisiin raskasmetallipitoisuusarvoihin. Vaikka murskaamon lähialueen korkeita raskasmetallipitoisuuksia ei otettaisi keskiarvonlaskennassa huomioon, sammalten keskimääräisiä raskasmetallipitoisuuksia voidaan pitää silti korkeina. Sammalnäytteiden keskimääräinen kuparipitoisuus oli 20,9 mg/kg. Kuparipitoisuus vaihteli noin 4,9 169,8 mg/kg välillä. Yli 30 mg/kg kuparipitoisuuksia voidaan pitää korkeahkoina. Yli 30 mg/kg raja ylittyi murskaamon lähellä sijaitsevalla havaintoalueella. Tausta-alueilla metsäsammalten keskimääräinen kuparipitoisuus on Pohjois-Suomessa alle 5 mg/kg ja itäisessä Suomessa noin 2,4 mg/kg. Myös sammalnäytteiden 37,7 mg/kg keskimääräistä nikkelipitoisuutta voidaan pitää korkeana. Pohjois- Suomen tausta-alueilla metsäsammalten keskimääräinen nikkelipitoisuus on alle 2 mg/kg. Sammalnäytteiden keskimääräinen sinkkipitoisuus oli 103,2 mg/kg korkeimman pitoisuuden ollessa 720 mg/kg. Sinkkipitoisuutta voidaan pitää korkeana, sillä Pohjois-Suomen tausta-alueilla metsäsammalten keskimääräinen sinkkipitoisuus on alle 30 mg/kg. Sammalten keskimääräinen kobolttipitoisuus oli 2,2 mg/kg. Sammalnäytteiden korkein kobolttipitoisuus oli 18,6 mg/kg. Itä- Suomen tausta-alueilla metsäsammalten keskimääräinen kobolttipitoisuus on 0,5 mg/kg. Humusnäytteiden keskimääräinen kuparipitoisuus oli 14,1 mg/kg mediaanin ollessa 10,1 mg/kg. Pitoisuus vaihteli 7,2 32,7 mg/kg välillä. Humusnäytteiden kuparipitoisuuksia voidaan pitää suhteellisen korkeina, sillä pitoisuudet ylittivät kaikilla näytealoilla Suomesta havaitun 6,6 mg/kg mediaanitason. Humusnäytteiden nikkelipitoisuus vaihteli 3,4 55,3 mg/kg välillä. Keskimääräistä 9,8 mg/kg nikkelipitoisuutta voidaan pitää matalana, sillä se alittaa Itä-Suomesta havaitun 13 mg/kg tausta-arvon. Humusnäytteiden keskimääräistä 69,5 mg/kg sinkkipitoisuutta voidaan pitää korkeahkona, sillä mm. kuormitetulla Pori-Harvavalta alueella humuksen mediaanisinkkipitoisuus on ollut 36 mg/kg. Talvivaaran alueella humusnäytteiden sinkkipitoisuuden mediaani oli 63 mg/kg. Usealla näytealalla humuksen kobolttipitoisuudet jäivät alle 1 mg/kg. Korkeimmat kobolttipitoisuudet havaittiin Sopenvaaralta ja murskaamon eteläpuolelta. Itäisen Suomen tausta-alueilla humuksen keskimääräinen koboltti pitoisuus on 2 mg/kg. Suurimmat metallikonsentraatiot havaittiin pääasiassa tutkimusalueen keskiosalla. Tuulen suunta selittänee ajoittain kohonneet raskasmetallipitoisuudet selvitysalueen itä- ja länsiosista. Etenkin sammalista ja havunneulasista havaitut korkeat metallikonsentraatiot keskittyivät murskaamon läheisyyteen. Tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että tutkimusalue sijoittui Talvivaaran malmion läheisyyteen, joten alueen maaperässä ja kasveissa voi esiintyä luontaisesti korkeita metallipitoisuuksia.

14 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna KIRJALLISUUS Carlson, L. & Loulola-Ruskeeniemi, K. 1998: Raskasmetallien pidättyminen rautasaostumiin malmiesiintymien ja kaivosten ympäristössä: Esitutkimus Itä-Suomessa. Vuoriteollisuus- Bergshanteringen 3/ Drebs, A., Nordlund, A., Karlsson, P., Helminen, J. & Rissanen, P. 2002: Tilastoja Suomen ilmastosta Ilmastotilastoja Suomesta No. 2002:1. Ilmatieteenlaitos. Helsinki. 99 s. Heikkinen, P. 2000: Haitta-aineiden sitoutuminen ja kulkeutuminen maaperässä. Tutkimusraportti 150. Geologian tutkimuskeskus. Espoo Helminen, T.R. & Räisänen, M.L. 2002: Regional atmospheric deposition patterns of dust in the vicinity of Lahnaslampi talc mine, Sotkamo, Finland, as revealed by moss and humus samples, for Mineo. Geologian tutkimuskeskus. Raportti RS/2002/1. 10 s. + liitteet. Hyvärinen, A., Jukola-Sulonen, E.-L., Mikkelä, H. & Nieminen, T. 1993: Metsäluonto ja ilmansaasteet. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 446. Helsinki. 221 s. Ilmatieteenlaitos 2009: (luettu ). Jukka, L. (Toim.) 1988: Metsänterveysopas. Metsätuhot ja niiden torjunta. Semerka Oy. Helsinki. 168 s. Jussila, I. 2007: Salon seudun ilman laadun bioindikaattoritutkimus vuonna Turun yliopisto. Satakunnan ympäristöntutkimuslaitos. Tutkimusraportti 2/ s. Jussila, I. 2008: Porin-Harjavallan alueen ilman laadun seuranta bioindikaattorien avulla vuosina Turun yliopisto. Satakunnan ympäristöntutkimuslaitos. Sykesarja B s. Karhu, M. 1987: Bioindikaattorien käyttö ympäristöhaittavaikutusten arvioinnissa. Ympäristöinstituutti. Raportti 1/ s. Kubin, E., Lippo, H. & Poikolainen, J. 2002: Raskasmetallikuormitus. Teoksessa: Mälkönen, E. (toim.) 1998: Ympäristönmuutos ja metsien kunto- Metsien terveydentilan tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 691. Vantaan tutkimuskeskus. Laita, M., Huuskonen, I., Keskitalo, T., Lehkonen, E. & Ellonen, T. 2008a: Vakka-Suomen alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus Ympäristötutkimuksen tiedonantoja s. Laita, M., Huuskonen, I., Keskitalo, T., Lehkonen, E. & Ellonen, T. 2008b: Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina Ympäristötutkimuksen tiedonantoja s.

15 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Laita, M., Huuskonen, I., Keskitalo, T., Lehkonen, E. 2008c: Vaasan seudun bioindikaattoritutkimus vuonna Ympäristötutkimuksen tiedonantoja s. Laita, M., Huuskonen, I., Keskitalo, T., Lehkonen, E. & Ellonen, T. 2008d: Kokkolan seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina Ympäristötutkimuksen tiedonantoja s. Lappi, S., Pietarila, H., Varjoranta, R. & Rasila, T. 2007: Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan keskustan ja länsireunan kaava-alueen liikenteen ilmanlaatuvaikutusten arviointi. Ilmatieteen laitos. Helsinki. 25 s. + liitteet. Lodenius, M., Manninnen, S., Nieminen, T., Raiskinen, H., Ranta, P. & Willamo, R. 2002: Bioindikaattorit. Ympäristösuojelutieteen opetusmonisteita 21. Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos. Helsingin yliopisto. 63 s. Lodenius, M., Tulisalo, E., Voight, H-R & Manninen, S. 2004: Ympäristönsuojelutieteen opetusmoniste N:o 8. Helsingin yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. 97 s. Lyyränen, J., Ohlström, M., Moilanen, A. & Jokiniemi, J. 2004: Selvitys raskasmetallipäästöistä Suomen energiantuotannossa. VTT. Tutkimusselostus. 81 s. + liiteet. Marschner, H. 1995: Mineral nutrition of higher plants. San Diego. USA. Academic Press. 889 s. Merilä, P. 2007: Needle chemistry on the intensive monitoring plots Teoksessa: Merilä, P., Kilponen, T. & Derome, J. (toim..) 2007: Forest condition monitoring in Finland National report Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute s. Merilä, P. & Derome, J Relationships between needle nutrient composition in Scots pine and Norway spruce stands and the respective concentrations in the organic layer and in percolation water. Boreal Environment Research 13 (supp.b): Metsäntutkimuslaitos Tiedote metsatuhoraportti (luettu ). Mälkönen, E. (toim.) 1998: Ympäristönmuutos ja metsien kunto- Metsien terveydentilan tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 691. Vantaan tutkimuskeskus. 278 s. Niskanen, I. & Kuitunen, M. 1991: Ilmasuojelu. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen opetusmoniste s. Niskanen, I., Ellonen, T., Nousiainen, O. ja Polojärvi, K. 2003: Kanta-Hämeen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina Hämeen ympäristökeskus. Hämeenlinna. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. Nöjd, P. 1990: Detecting forest growth responses to environmental changes a review of Finnish studies. Teoksessa: Kauppi, P., Anttila, P. 6 Kenttämies, K. (toim.) 190: Acidification in Finland. Springer-Verlag

16 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Osmo, J., Pietarila, H., Rautio, P., Salmi, T. & Waldén, J. 2005: Malli ilmanlaadun alueelliseksi seurantaohjelmaksi. Alueelliset ympäristöjulkaisut 383. Länsi-Suomen ympäristökeskus. 123 s. Pesonen, R., Rantakrans, E., Jokinen, J. Säynätkari, T. & Keronen, P. 1990: Rovaniemen seudun ilman rikkidioksidipitoisuudet ja mäntypuuston vauriot. Ilmatieteenlaitos. Ilmanlaatuosasto. Helsinki. 56. s. Poikolainen, J. 2004: Mosses, epiphytic lichens and tree bark as biomonitors for air pollutants specially for heavy metals in regional surveys. Acta Univ. Oul. A s. Poikolainen, J., Kubin, E., Piispanen, J. & Karhu, J. 2004: Atmospheric heavy metal deposition in Finland durin using mosses as bioindicators. The Science of Total Environment PSV Maa ja Vesi Oy 2005: Outokumpu Chrome Oy ja Outokumpu Stainless Oy: Seinäsammalten metallipitoisuudet Tornion-Kemin seudulla vuonna Tutkimusraportti. Oulu. Pöyry Environment Oy 2006: Haapaveden kaupungin ilman laadun bioindikaattoriseuranta v s. Raitio, H. 1994: Kangasmetsien ravinnetila neulasanalyysin valossa. - Julkaisussa: Mälkönen & Sivula (Toim.). Suomen metsien kunto. Metsien terveydentilan tutkimusohjelman väliraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 527: Raitio, H., Kärkkäinen, K. & Osmo, J. 2002: Ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta Vaasan seudulla vuonna Metsäntutkimuslaitos. Parkanon asema. 81 s. Roitto, M. 2006: Responses of Scots pine to nickel and copper exposure and herbivory. Academic dissertation in environmental ecology. Department of Ecological and Environmental Sciences. University of Helsinki. 26 s. Ruskeeniemi-Loukola, K., Tenhola, M., Paukola, T. & Uutela, A. 1996: Mustaliuskeen vaikustus vesistöihin Sotkamon Talvivaarassa. Vuoriteollisuus-Bergshanteringen 1/1996. Ruskeeniemi-Loukola, K., Kantola, M., Halonen, T., Seppänen, K., Henttonen, P., Kallio, E., Kurki, P. & Savolainen H. 2002: Mercury-bearing black shales and human Hg intake in eastern Finland: imapact and mechanisms. Environmental Geology 43: Suomen Standardisoimisliitto SFS 1990: Ilmansuojelu. Bioindikaatio. Havupuiden neulasten kokonaisrikkipitoisuus. Näytteenotto, esikäsittely ja tulosten esittäminen. Standardi SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS. 5 s. Suomen Standardisoimisliitto SFS 1990: Ilmansuojelu. Bioindikaatio. Sammalten kemiallinen analyysi. Näytteenotto, esikäsittely ja tulosten esittäminen. Standardi SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS. 4 s. Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P. 2001: Biologian sanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava. Toinen painos. Helsinki. 888 s. Ympäristöministeriö 2007: Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/ s.

17 9M Talvivaaran alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Venäläinen, A. (toim.) 2009: Ilmastokatsaus 04/09: Huhtikuu Ilmatieteen laitos. Moniste. 16 s. Vuollo, P. 2005: Ferrosähköisten aineiden analysointi ICP-OES- ja ICP MS -tekniikoilla. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto. Kemian laitos. 133 s. + liitteet.

18

19 Talvivaaran ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen havunneulas-, sammal- ja humusnäytepisteiden perustiedot, arvioidut neulaskato- ja neulasvaurioluokat ja arvioinnissa soveltaen käytetty Hyvärisen ym. (1993) luokitteluperusteet. Näytepisteen koordinaatit viimeisen vuosikasvun pituus (cm) harsuuntuneisuus keltapäisiä neulasia ilmarakovaurioita nimi (KKJ) Havu Havu Havu Havu Havu Havu Havu Havu Havu Havu ,5-6 Luokka Kuvaus 0 ei havaittavia muutoksia 1 < 10 %:ssa neulasissa näkyviä muutoksia %:ssa neulasista näkyviä muutoksia 3 yli 50%:ssa näkyviä muutoksia Näytepisteen koordinaatit paksuus numero (KKJ) (cm) topografia metsätyyppi aluskasvillisuus Sammal & Humus pienen rinteen alusta seka VMT mustikka, puolukka, oravanmarja, kanerva Sammal & Humus viettää hieman luoteeseen nuori seka VMT puolukka, variksenmarja, mustikka, kataja Sammal & Humus tasaista kuusi, koivu HMT mustikka, puolukka, karhunsammal, seinäsammal Sammal & Humus mätästävä nuorehko mänty VMT mustikka, puolukka, seinäsammal Sammal & Humus tasaista nuori mänty, koivu VMT mustikka, puolukka, seinäsammal, kerrossammal Sammal & Humus melko tasaista seka EVT seinäsammal, mustikka, puolukka, kanerva, kataja, poronjäkälät Sammal & Humus viettää hieman ruohoinen seka HMT seinäsammal, kerrossammal, puolukka, mustikka Sammal & Humus viettää seka VMT mustikka, puolukka, variksenmarja, metsämaitikka Sammal & Humus mätästävä seka VMT mustikka, oravanmarja, puolukka, seinäsammal Sammal & Humus tasaista seka VMT mustikka, suopursu, hilla, puolukka Sammal & Humus hieman viettää kuusi HMT seinäsammal, mustikka, puolukka Sammal & Humus hieman viettää lehtikuusi,koivu HMT puolukka, oravanmarja, maitohorsma, metsätähti Sammal & Humus tasaista kuusi, koivu HMT mustikka, metsälauha, kevätpiippo, metsämaitikka Sammal & Humus viettää seka EVT seinäsammal, puolukka, mustikka, poronjäkälät Sammal & Humus tasaista mänty, kataja EVT seinäsammal, poronjäkälät, torvijäkälä, metsälauha, kanerva Sammal & Humus tasaista havu VMT puolukka, seinäsammal, kerrossammal, kataja Sammal & Humus tasaista kuusi, koivu HMT metsälauha, seinäsammal, oravanmarja, kevätpiippo Sammal & Humus epätasainen kuusi, koivu HMT mustikka, kanerva, puolukka, seinäsammal, poronjäkälät Sammal & Humus mätästävä nuori seka HMT mustikka, puolukka, seinäsammal, kerrossammal Sammal & Humus mätästävä nuori seka VMT mustikka, kanerva, puolukka, seinäsammal, karhunsammal Liite 2

20 Sivu Pöyry Environment Oy KOPIO PL 20 (Tutkijantie 2) Oulu TESTAUSSELOSTE Näytteiden lkm. : 20 Merkki : Talvivaara, männynhavut Näytteen ottaja : Omistaja Näyte otettu : Näyte saapui : Tutk. aloitettu : Tutkimusperuste : Tutkimuspyyntö 001 Neulaset Havu1 - vk1 kkj Alumiini, Al mg / kg kuiva-ainetta 280 Boori, B mg / kg kuiva-ainetta 6,1 Barium, Ba mg / kg kuiva-ainetta 5,6 Kalsium, Ca mg / kg kuiva-ainetta 2620 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta <0,3 Kromi, Cr mg / kg kuiva-ainetta <2 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 3,3 Rauta, Fe mg / kg kuiva-ainetta 44 Kalium, K mg / kg kuiva-ainetta 4490 Magnesium, Mg mg / kg kuiva-ainetta 970 Mangaani, Mn mg / kg kuiva-ainetta 600 Natrium, Na mg / kg kuiva-ainetta <50 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 2,1 Fosfori, P mg / kg kuiva-ainetta 1410 Lyijy, Pb mg / kg kuiva-ainetta <3 Rikki, S mg / kg kuiva-ainetta 920

21 Sivu Vanadiini, V mg / kg kuiva-ainetta <2 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 40 Tutkimusmenetelmä: EPA3051A (HNO3) + ICP-OES 002 Neulaset Havu1 - vk2 kkj Alumiini, Al mg / kg kuiva-ainetta 330 Barium, Ba mg / kg kuiva-ainetta 7,6 Kalsium, Ca mg / kg kuiva-ainetta 3660 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta <0,3 Kromi, Cr mg / kg kuiva-ainetta <2 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 2,7 Rauta, Fe mg / kg kuiva-ainetta 54 Kalium, K mg / kg kuiva-ainetta 3810 Magnesium, Mg mg / kg kuiva-ainetta 850 Mangaani, Mn mg / kg kuiva-ainetta 850 Natrium, Na mg / kg kuiva-ainetta <50 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,0 Fosfori, P mg / kg kuiva-ainetta 1240 Lyijy, Pb mg / kg kuiva-ainetta <3 Rikki, S mg / kg kuiva-ainetta 900 Vanadiini, V mg / kg kuiva-ainetta <2 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 47

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

TERRAFAMEN ALUEEN BIOINDIKAATTORITUTKIMUS VUOSINA 2012 JA 2016

TERRAFAMEN ALUEEN BIOINDIKAATTORITUTKIMUS VUOSINA 2012 JA 2016 Liite 11 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Bioindikaattoritutkimus Päivämäärä 22.8.2017 TERRAFAME OY TERRAFAMEN ALUEEN BIOINDIKAATTORITUTKIMUS VUOSINA 2012 JA 2016 Päivämäärä 22.8.2017 Laatija

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

BIOINDIKAATTORITUTKIMUS 16X124912 13.9.2013 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM

BIOINDIKAATTORITUTKIMUS 16X124912 13.9.2013 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM BIOINDIKAATTORITUTKIMUS 16X124912 13.9.2013 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM Bioindikaattoritutkimus Suhangon alueella 2013 1 16X124912 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Päästöjen leviämiseen

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN. ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006

TURUN SEUDUN. ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006 TURUN SEUDUN ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006 Bioindikaattorit ovat eliöitä, jotka ilmaisevat ilmansaasteiden vaikutuksia rakenteessaan, toiminnassaan, levinneisyydessään tai kemiallisessa

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013

Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013 Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013 Johdanto Ilmanlaadun bioindikaattoritutkimusten avulla pyritään saamaan

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 16WWE0242 28.1.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu maa-alueilla 16WWE0242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb 11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt

Lisätiedot

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit 1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTIEN. alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005

UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTIEN. alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005 UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTIEN alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 26.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV e Biologinen tarkkailu maa-alueilla Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV e Biologinen tarkkailu maa-alueilla 1

Lisätiedot

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 : Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi

Lisätiedot

SEINÄSAMMAL- JA MAANÄYTTEIDEN METALLIPI- TOISUUSTUTKIMUKSET VUONNA 2005

SEINÄSAMMAL- JA MAANÄYTTEIDEN METALLIPI- TOISUUSTUTKIMUKSET VUONNA 2005 SEINÄSAMMAL- JA MAANÄYTTEIDEN METALLIPI- TOISUUSTUTKIMUKSET VUONNA 2005 Enonkosken entisen nikkelikaivoksen ympäristö ja malmirikasteen kuljetusreitti SAVONLINNAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelutoimisto 2005

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND 113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt

Lisätiedot

Ilmalaskeuma humus ja sammalnäytteet Humus

Ilmalaskeuma humus ja sammalnäytteet Humus Kuva 1-5-3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet (vasen kuva) sekä hiukkasten pitoisuuden kuukausikeskiarvot (oikea kuva) jaksolta kesä heinäkuu 21 Hannukaisen ja Rautuvaaran

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti 27.11.2017 1 (6) Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti Hanko, Koverhar Maiju Juntunen 27.11.2017 Tarkistanut: Tiina Vaittinen 7.11.2017 YKK62781 2 (6)

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 9M608035 27.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 20.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Pilaantuneiden maiden kartoitus 1 ( 1 ) PAL P12684

Lisätiedot

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY BIOLOGINEN TARKKAILU MAA-ALUEILLA. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa V Biologinen tarkkailu maa-alueilla

TALVIVAARA SOTKAMO OY BIOLOGINEN TARKKAILU MAA-ALUEILLA. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa V Biologinen tarkkailu maa-alueilla BIOLOGINEN TARKKAILU MAA-ALUEILLA 16X170583 12.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa V Biologinen tarkkailu maa-alueilla Biologinen tarkkailu maa-alueilla 1 Sisältö

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN

Lisätiedot

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989 Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

Tammervoima Oy:n Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksen neulastutkimus vuonna 2017

Tammervoima Oy:n Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksen neulastutkimus vuonna 2017 Tutkimusraportti 76/2017 16.5.2017 Tammervoima Oy:n Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksen neulastutkimus vuonna 2017 Nab Labs Oy Henna Toivanen Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 Tutkimusalat

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta

Lisätiedot

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

MetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella

MetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella MetropoliLab Oy (perustettu 1.6.2010) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella Helsingin laboratorio perustettu 1884 MetropoliLab Oy

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus

Lisätiedot

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla 1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiraportti 2014 Päivämäärä 27.3.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA IX: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PÖLYLASKEUMATARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO

TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 12.09.2016 TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET TUTKIMUSRAPORTTI TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO Tarkastus

Lisätiedot

KUOLAN ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN KUOLAN ALUEELLA JA SUOMEN LAPISSA

KUOLAN ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN KUOLAN ALUEELLA JA SUOMEN LAPISSA KUOLAN ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN KUOLAN ALUEELLA JA SUOMEN LAPISSA Dos. Jussi Paatero (koordinaattori) Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun tutkimus Prof. Timo Vesala Helsingin yliopisto, Fysikaalisten

Lisätiedot

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571

Lisätiedot

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

TAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

TAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11236 10.01.2012 SKOL jäsen KOY KOSKITAMMI, TAMPELLA Kelloportinkatu 1 33100 TAMPERE TAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS Ristimäenkatu 2 33310

Lisätiedot

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot