KUOLAN ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN KUOLAN ALUEELLA JA SUOMEN LAPISSA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KUOLAN ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN KUOLAN ALUEELLA JA SUOMEN LAPISSA"

Johanna Halonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KUOLAN ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN KUOLAN ALUEELLA JA SUOMEN LAPISSA Dos. Jussi Paatero (koordinaattori) Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun tutkimus Prof. Timo Vesala Helsingin yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos FK Jari Pasanen Lapin ympäristökeskus Prof. Jukka Lehto Helsingin yliopisto, Radiokemian laboratorio Dos. John Derome Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Ilmatieteen laitos / yleisesittely

Timo Vesala Helsingin yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos FK Jari Pasanen Lapin ympäristökeskus Prof.

2 TAUSTAA Kuolan niemimaan kaivos- ja metallurginen teollisuus on Norilskin jälkeen tärkein ilmansaasteiden lähde arktisella alueella. Kaasu- ja hiukkaspäästöillä on suuri merkitys ilmanlaatuun ja biosfääriin Kuolassa ja Suomessa, Itä-Lapissa. Projektin tarkoitus on saada kokonaiskuva Kuolan ilmansaasteiden vanhoista ja nykyisistä päästöistä, niiden kulkeutumisesta ilmassa sekä niiden vaikutuksesta ilmanlaatuun, ilmastoon, laskeumaan sekä maa- ja vesiekosysteemeihin Työ sisältää kenttämittauksia, laboratorioanalyysejä, kirjallisuustutkimuksia ja tietokonemallien käyttöä. Tutkijakoulutus on osa projektia Tuloksia hyödyntävät mm. kansainvälinen tiedeyhteisö, ympäristöviranomaiset Suomessa, Venäjällä ja Norjassa sekä myöhemmin poliittiset päätöksentekijät, paikalliset asukkaat ja luontoon perustuvat yritykset (poronhoito, matkailu jne). Ilmatieteen laitos / yleisesittely

Projektin tarkoitus on saada kokonaiskuva Kuolan ilmansaasteiden vanhoista ja nykyisistä päästöistä, niiden kulkeutumisesta ilmassa sekä niiden vaikutuksesta ilmanlaatuun, ilmastoon, laskeumaan sekä

3 Venäläiset yhteistyökumppanit Institute of North Industrial Ecology Problems, Apatity Department of Radiochemistry, Khlopin Radium Institute, St. Petersburg Laplandia Biospheric Reserve, Monchegorsk Ilmatieteen laitos / yleisesittely

4 TYÖSUUNNITELMA Projekti jakaantuu neljään työpakettiin: 1. Päästöt ilmakehään, kulkeutuminen ja laskeuma (vetäjä: Ilmatieteen laitos) 2. Maaekosysteemit (vetäjä: Metsäntutkimuslaitos) 3. Vesiekosysteemit (vetäjä: HY/Radiokemian laboratorio) 4. Projektin hallinto ja tiedonjulkaisu (vetäjä: Ilmatieteen laitos) Ilmatieteen laitos / yleisesittely

Maaekosysteemit (vetäjä: Metsäntutkimuslaitos) 3.

5 Työpaketti 1: Päästöt ilmakehään, kulkeutuminen ja laskeuma Ilmatieteen laitos mittaa ilmassa ja laskeumassa olevia saasteita, mm. rikkiä, metalleja ja pienhiukkasia, seuranta-asemillaan Sevettijärvellä, Raja-Joosepissa ja Oulangalla. Länsi-Lapin Pallaksen mittausasema toimii puhtaan ilman referenssiasemana Ilmatieteen laitos tekee ilmansaasteiden leviämislaskelmia Lapin ympäristökeskus hankkii venäläisiltä kumppaneilta päästötietoja HY/Fysikaalisten tieteiden laitos tutkii Värriön asemallaan ilmakehän pienhiukkasten muodostumista Ilmatieteen laitos / yleisesittely

Länsi-Lapin Pallaksen mittausasema toimii puhtaan ilman referenssiasemana Ilmatieteen laitos tekee ilmansaasteiden leviämislaskelmia Lapin

6 Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun seuranta-asemat Kevo Sevettijärvi Kilpisjärvi Pallas Raja-Jooseppi EMEP Sodankylä Värriö WMO/GAW EGAP Rovaniemi Kansallinen Oulanka Yhdennetty seuranta Erikoisasema Radioaktiivisuus Otsoni Joensuu Hailuoto Hietajärvi Ilomantsi Ähtäri Tikkakoski Kotinen Evo Jokioinen Virolahti Nurmijärvi Helsinki Utö Ilmatieteen laitos / yleisesittely

seuranta Erikoisasema Radioaktiivisuus Otsoni Joensuu Hailuoto Hietajärvi Ilomantsi Ähtäri

7 Atmospheric emissions from Petchenganikel in Amospheric emissions Year SO2 (1000 t) Ni (t) Cu (t) Ilmatieteen laitos / yleisesittely

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Year SO2 (1000 t) Ni

8 Sulphur emissions from Petchenganikel and Finland tons SO Year Petchenganikel Finland Ilmatieteen laitos / yleisesittely

9 50 Airborne sulphur dioxide at Raja-Jooseppi, daily mean values SO2 concentration, µg/m³ Year Ilmatieteen laitos / yleisesittely

35 30 25 20 15 10 5 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002

10 Airborne sulphur dioxide, monthly mean values, SO2 concentration, µg/m Svanvik Nikel Raja-Jooseppi Month, 2003 Ilmatieteen laitos / yleisesittely

Nikel Raja-Jooseppi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

11 Airborne sulphate at Värriö and Oulanka Värriö Oulanka : : : : : : : : : : : : : : : : : :45 Start of sampling Ilmatieteen laitos / yleisesittely Sulphate concentration, µg/m3

08.2005 10:00 22.08.2005 10:05 12.09.2005 11:40 03.10.2005 10:10 24.10.2005 10:36 14.11.2005 11:00 05.12.2005 10:00 26.12.2005 09:45 Start of sampling Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.

12 350 Sulphate deposition at Kevo and Sevettijärvi, year Sulphate deposition, mg/m² Kevo Sevettijärvi sum Month, 2005 Ilmatieteen laitos / yleisesittely

Kevo Sevettijärvi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 sum

13 Deposition of lead, copper and nickel at Kevo and Sevettijärvi in 2005 Ilmatieteen laitos / yleisesittely

14 New particle formation event, low background concentration Interrupted by a pollution burst at 19:00 Ilmatieteen laitos / yleisesittely

15 Pollution burst observed by increased SO2 concentration Ilmatieteen laitos / yleisesittely

16 Työpaketti 2: Maaekosysteemit Metsäntutkimuslaitos tutkii etenkin raskasmetallien määriä ihmisravinnoksi käytettävissä sienissä ja marjoissa Montshegorskin ja Suomen rajan välissä yhteistyössä venäläisten partnereiden ja Oulun yliopiston Biologian laitoksen kanssa Osasta näytteitä HY/Radiokemian laboratorio mittaa radionuklidien määrät Metsäntutkimuslaitos, HY/Fysikaalisten tieteiden laitos ja Ilmatieteen laitos tutkivat yhteistyössä ilmansaasteiden vaikutusta kasvien ja ilman väliseen kaasujen vaihtoon ja mäntymetsien kuntoon Ilmatieteen laitos / yleisesittely

HY/Radiokemian laboratorio mittaa radionuklidien määrät Metsäntutkimuslaitos, HY/Fysikaalisten tieteiden laitos ja Ilmatieteen laitos tutkivat

17 syksy 2005: näytteidenotto Lapissa ja Venäjällä marjat: lakka, puolukka, mustikka, variksenmarja sienet: rouskut, tatit, haperot (koosteena, eikä lajikohtaisina näytteinä) Lapissa käytetään 8. VMI:n koealaverkostoa kevät 2006: näytteiden esikäsittely ja kemiallinen analyysi suomalaiset näytteet analysoidaan Rovaniemen toimintyksikön laboratoriossa venäläiset näytteet INEP laboratoriossa, (Apatity, Kuola) Ilmatieteen laitos / yleisesittely

VMI:n koealaverkostoa kevät 2006: näytteiden esikäsittely ja kemiallinen analyysi suomalaiset näytteet

18 Mäntyjen kuntokartoitus värintunnistimella Ilmatieteen laitos / yleisesittely

19 Mäntyjen kunto Lapissa Ilmatieteen laitos / yleisesittely

20 Työpaketti 3: Vesiekosysteemit HY/Radiokemian laitos tutkii raskasmetallien käyttäytymistä vesistöissä ja etenkin pohjasedimenteissä, pohjasedimentit ajoitetaan radiometrisin menetelmin. Toinen tutkimuskohde on raskasmetallien kulkeutuminen maaperästä vesistöihin. Tutkimusalueet ovat Muddusjärvi Inarissa sekä Kuolan niemimaa, jossa kerätään näytteitä venäläisen partnerin avustuksella. Lapin ympäristökeskus tutkii vesistöjen tilaa useassa seurantapisteessä Itä- Lapissa osana rutiiniseurantaohjelmaansa. Projektin loppuvaiheessa Lapin ympäristökeskus analysoi seurantaohjelman tulokset ja tuottaa yhteenvedon niistä. Lapin ympäristökeskus kerää myös tietoja vesistöjen tilasta Venäjän puolella yhteistyössä venäläisen yhteistyökumppanin kanssa. HY/Radiokemian laitos ja Lapin ympäristökeskus tekevät keskenään yhteistyötä näytteiden keräyksen ja laboratoriomenetelmien vertailumittausten parissa. Ilmatieteen laitos / yleisesittely

Lapin ympäristökeskus tutkii vesistöjen tilaa useassa seurantapisteessä Itä- Lapissa osana rutiiniseurantaohjelmaansa.

21 Tutkimuskohde: Umbozero-järvi, Kuolan toiseksi suurin järvi Ilmatieteen laitos / yleisesittely

22 Umbozeron saastelähteet kaukokulkeutuminen: Nikelin, Monchegorskin ja Kantalahden sulatot sekä Apatiitin ja Kirovskin tehtaat ja kaivokset paikalliset lähteet: kaksi kaivosta (toinen apatiitti, toinen ehkä uraani) Ilmatieteen laitos / yleisesittely

23 Sampling at Lake Umbozero Ilmatieteen laitos / yleisesittely

24 Ikä (a) Sedimenttien iänmääritys lyijy-210:n perusteella CIC CRS Keskisyvyys (cm) Ilmatieteen laitos / yleisesittely

25 Pintaveden laatu Syksyn vesistöjen täyskierron aikaan näytteenotot (kartta). Sähkönjohtavuus, ph, alkaliniteetti, O 2, O 2 %, sameus, väri, COD Mn, SiO 2, SO 4, Cl, F, TOC, tot.p, tot.n, NO 3 -N, NH 4 N, K, Ca, Mg, Na, Fe, Mn, Hg, Cd, Cu, Pb, Zn, Ni, As, Cr, V, Pt, Pd. Analyysituloksia tullaan käyttämään hankkeen lopussa laadittavan vesistöraportin aineistona. Ilmatieteen laitos / yleisesittely

26 Rahoitus: Ympäristöministeriö Värriön tutkimusasema Ilmatieteen laitos / yleisesittely

Samankaltaiset tiedostot

Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST)

YMPÄRISTÖN SEURANTAOHJELMA: 2016 alkava ohjelma YMPÄRISTÖN YHDENNETTY SEURANTA (YYS) (XL2041) Pintavesikemiallinen ja biologinen (ks. Liitteet 1 ja 2) ohjelma Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus