PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Istuntoasiakirja B7-0000/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission julkilausuman johdosta työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti EU:n kauppasuhteista Euro Välimeri-maihin (2013/2739(RSP)) Vital Moreira kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta RE\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 B7-0000/2013 Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n kauppasuhteista Euro Välimeri-maihin (2013/2739(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Välimeren unionista ja eteläisistä naapurivaltioista sekä erityisesti 10. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman Kauppa muutoksen välineenä: EU:n kauppa- ja investointistrategia eteläisen Välimeren aluetta varten arabimaiden kevään vallankumousten jälkeen, ottaa huomioon 28. marraskuuta 1995 annetun Barcelonan julistuksen, jolla perustettiin Euroopan unionin ja eteläisen Välimeren maiden välinen kumppanuus, ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tunisian 1, Israelin 2 Marokon 3, Jordanian 4, Egyptin 5, Libanonin 6 ja Algerian 7 väliset Euro Välimeriassosiaatiosopimukset sekä Euroopan yhteisöjen sekä Länsirannan ja Gazan alueen palestiinalaishallinnon puolesta toimivan Palestiinan vapautusjärjestön 8 väliaikaisen Euro Välimeri-assosiaatiosopimuksen kaupasta ja yhteistyöstä, ottaa huomioon etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen, ottaa huomioon Jordanian, Egyptin, Tunisian ja Marokon 25. helmikuuta 2004 allekirjoittaman Agadirin sopimuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean 17. joulukuuta 2012 antaman yhteisen tiedonannon tiiviimmän yhteistyön ja alueellisen yhdentymisen tukemisesta Maghreb-maissa eli Algeriassa, Libyassa, Marokossa, Mauritaniassa ja Tunisiassa (JOIN(2012) 36 lopull.), ottaa huomioon pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta EU:n ja Marokon välillä parhaillaan käytävät neuvottelut, jotka käynnistettiin 1. maaliskuuta 2013, ottaa huomioon kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnit, joilla tuetaan EU:n ja Marokon sekä EU:n ja Tunisian pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppa-alueista käytäviä neuvotteluja, 1 EYVL L 97, , s EYVL L 147, , s EYVL L 70, , s EYVL L 129, , s EUVL L 304, , s EUVL L 143, , s EUVL L 265, , s EYVL L 187, , s. 3. PE v /6 RE\ doc

3 ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle 1, ottaa huomioon 5. marraskuuta 2013 kokoontuneen ministerikokouksen päätelmät, ottaa huomioon siirtymävaiheessa olevien arabimaiden kanssa perustetun Deauvillen kumppanuuden, jonka Deauvilleen kokoontuneet G8-maiden johtajat käynnistivät 21. toukokuuta 2011, ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan, A. ottaa huomioon, että arabikevät on aiheuttanut valtavia muutoksia kyseisissä maissa asuville kansoille, ja katsoo, että Euroopan unioniin kohdistuu huomattavia odotuksia sen suhteen, että EU toimisi tavalla, joka vastaisi Euroopan naapuruuspolitiikan kehyksen mukaisesti annettuja sitoumuksia eteläisille naapurimaille; B. katsoo, että EU:n olisi käytettävä kauppa- ja investointipolitiikkaa koskevia valtuuksiaan ja edistettävä yhteyksien lujittamista ja taloudellista integraatiota Välimeren alueella; C. ottaa huomioon, että kehittyvä poliittinen tilanne eteläisellä Välimerellä edellyttää selkeää ja kannustavaa vastausta Euroopan unionilta, jotta tähän mennessä saavutettuja demokraattisia edistysaskeleita lujitettaisiin ja vielä toteutumattomia tuettaisiin; ottaa huomioon, että kaupankäynti tarjoaa todellisia mahdollisuuksia maiden nostamiseksi köyhyydestä ja uusien tilaisuuksien luomiseksi; D. ottaa huomioon, että taloudellisten ja poliittisten vaatimusten mukaiset pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset tarjoavat keinon parantaa Euroopan unionin ja eteläisen Välimeren maiden välisiä taloudellisia yhteyksiä, etenkin sääntelyn lähentämisen suhteen; E. katsoo, että kaupan vapauttaminen Välimeren maissa ja etenkin maataloustuotteiden kohdalla hyödyttäisi kaikkia Välimeren alueita ilman, että EU:n alueiden talous heikentyisi; F. ottaa huomioon, että monet eteläisen Välimeren maat kärsivät vakavista taloudellisista ongelmista ja kasvun esteistä, kuten huonosta hallinnosta ja pysyvästä työttömyydestä, jonka vuoksi laajat väestöryhmät on jätetty työmarkkinoiden ulkopuolelle; katsoo, että kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan naisten osuus heikkolaatuisissa työpaikoissa on suurin Euro Välimeri-maissa; 1. katsoo, että assosiaatiosopimusten ansiosta Euroopan unionin ja eteläisen Välimeren maiden välillä on jo vahvat kauppayhteydet, joita on lujitettava entisestään käyttämällä näiden sopimusten tarjoamia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia; katsoo erityisesti, että talouden monipuolistaminen on avaintekijä, ja muistuttaa siksi, että palvelualan merkitys 1 COM(2013)0242. RE\ doc 3/6 PE v01-00

4 on koko ajan lisääntymässä eteläisen Välimeren alueella, ja kannattaa eteläisen Välimeren maiden läheisempää integroitumista EU:n palvelujen sisämarkkinoille; 2. vaatii lähentämään sääntelyä aloilla, joilla on vaikutusta kauppaan ja investointeihin mutta myös yleisemmin talouden ohjaukseen ja liiketoimintailmastoon, kuten kilpailuun, immateriaalioikeuksiin, tulleihin ja kaupan helpottamiseen; 3. korostaa, että alkuperäsääntöjen höllentämistä koskevat pyynnöt olisi käsiteltävä alkuperäsääntöjä koskevassa yleiseurooppalaisessa Euro Välimeri-kokouksessa ja että kumulaatio voi toimia ainoastaan, jos samoja sääntöjä sovelletaan kaikissa yleiseurooppalaisen Euro Välimerijärjestelmän maissa; painottaa kuitenkin, että EU:n olisi oltava mahdollisimman joustava yhteisymmärryksen saavuttamiseksi sääntöjen höllentämistä pyytävien kolmansien maiden kanssa; 4. ilmaisee halukkuutensa tarkastella tietyillä aloilla myös tullien ulkopuolisia toimia pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden yhteydessä; 5. pitää myönteisenä, että Euro Välimerialueelle perustetaan kauppaa ja sijoituksia edistävä järjestelmä, jonka avulla talouden toimijat saavat tarvittavat tiedot liiketoiminnan harjoittamisesta alueella, ja muun muassa sääntelystä sekä kaupankäynti- ja sijoitusvirroista; 6. katsoo, että kahdenvälisen lähestymistavan lisäksi EU:n olisi keskityttävä myös alueiden väliseen integraatioon etenkin yhteishankkeiden sekä investointi- ja infrastruktuurihankkeiden kautta; pitää myönteisenä vuonna 2012 tehtyä päätöstä Euroopan jälleenrakennus- ja kehittämispankin toimivaltuuksien jatkamisesta alueella; 7. kehottaa käynnistämään neuvottelut uusista teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevista sopimuksista mahdollisimman monen eteläisen Välimeren maan kanssa, sillä sopimukset ovat keino poistaa kaupan esteitä ja tehdä tuotteista keskinäisesti hyväksyttyjä, jolloin teollisuuden markkinat voitaisiin avata vastavuoroisesti; katsoo, että nämä teollisuustuotteiden ACAA-sopimukset olisi aina mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä DCFTA-sopimuksiin, jotta vältettäisiin rasittamasta kohdemaiden neuvotteluvalmiuksia ja vältyttäisiin päällekkäisiltä säännöksiltä; 8. korostaa, että laajempi alueellinen integraatio eteläisen Välimeren maiden kesken on tärkeää etenkin lisätukea kaipaavien alueellisten arvoketjujen luomisen ja lujittamisen kannalta; pitää valitettavana, että Agadirin sopimus ei ole täyttänyt tehtäväänsä ja että sopimuspuolten välinen kaupankäynti on yhä vähäistä; katsoo, että Euro Välimerimaiden investointeja helpottava järjestely voisi vahvistaa merkittävästi Euro Välimerimaiden kauppakumppanuutta edistämällä avoimuutta ja helpottamalla Euro Välimerimaiden vapaakauppasopimusten soveltamisalaan sisältyvien tuotteiden kauppaa; 9. tähdentää, että DCFTA-sopimukset ovat tarvittaessa hyvä mahdollisuus lisätä kahdenvälistä kauppaa ja käsitellä kysymyksiä, jotka huolettavat molempia osapuolia, kuten talouden kestävää kehitystä ja musertavan nuorisotyöttömyyden vähentämistä; PE v /6 RE\ doc

5 10. panee merkille, että Marokko on edistynyt taloussuhteidensa avaamisessa Euroopan unionin suuntaan, ja pitää tässä yhteydessä myönteisenä DCFTA-sopimusneuvottelujen käynnistämistä Marokon kanssa ja niissä tähän mennessä saavutettuja tuloksia; katsoo, että Marokon kanssa neuvoteltava sopimus voisi olla mallina Tunisian, Jordanian ja Egyptin kanssa käytäville DCFTA-neuvotteluille, vaikka ottaakin huomioon kunkin kauppakumppanin omat erityispiirteet; 11. pitää myönteisenä liikkuvuuskumppanuutta, josta sovittiin Marokon kanssa kesäkuussa 2013 ja joka on ensimmäinen laatuaan EU:n ja Välimeren alueen kumppanin kanssa ja joka helpottaa viisumin myöntämistä tietyille ryhmille, kuten liikemiehille ja tutkijoille; toivoo, että meneillään olevat neuvottelut liikkuvuuskumppanuudesta Tunisian ja Jordanian kanssa saadaan päätökseen lähitulevaisuudessa; 12. toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin tekemisestä maatalous- ja kalastustuotteiden vapauttamista koskevasta EU:n ja Marokon välisestä pöytäkirjasta yhden vuoden kuluttua sen voimaantulosta siten, että arvioinnissa keskityttäisiin EU:n Välimeren alueen kaikkein haavoittuvimpiin alueisiin ja niiden vaikeimmassa asemassa oleviin sektoreihin; katsoo, että Euroopan unionille olisi raportoitava säännöllisesti kuuden kuukauden välein, ja muistuttaa, että sopimukseen kuuluu mekanismeja, joita pitäisi käyttää, jos maatalousala kärsii laajamittaisen tuonnin aiheuttamista vakavista häiriöistä ja menetyksistä; katsoo, että myös pöytäkirjan soveltaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää vakavien ja järjestelmällisten väärinkäytösten vuoksi; 13. on huolissaan Tunisian demokratiakehityksen viimeaikaisesta taantumisesta; muistuttaa, että vakaa siirtyminen demokratiaan on ennakkoehto talouden kehitykselle ja yhteiskunnallisille uudistuksille sekä viime kädessä kansainvälisten investointien houkuttelemiselle ja kestävän kasvu-uran saavuttamiselle; 14. pitää myönteisenä EU:n ja Tunisian assosiaationeuvoston marraskuussa 2012 allekirjoittamaa etuoikeutettua kumppanuutta, johon kuuluu 400 miljoonan euron taloudellinen tuki, jolla helpotetaan taloudellista lähentymistä Euroopan unioniin etenkin palvelujen, investointien ja maatalouden aloilla; kehottaa Tunisian viranomaisia käynnistämään mahdollisimman pikaisesti neuvottelut Euroopan unionin kanssa pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen tekemiseksi; 15. pitää erityisen tärkeänä Tunisian ja EU:n välisten alakohtaisten sopimusten suhteen saavutettua kouriintuntuvaa edistystä; ilmaisee tähän liittyen toiveensa, että maatalouskauppaa koskevat neuvottelut käynnistettäisiin uudelleen; pyytää, että komissio arvioisi, millaisia vaikutuksia maatalous- ja kalastusalan kaupan liberalisoinnista Tunisian kanssa olisi EU:n Välimeren alueiden talouteen; 16. pitää myönteisenä Algerian viranomaisten jälleen aloittamia neuvotteluja WTO:hon liittymisestä, joka on ennakkoehto pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen aloittamiselle; kehottaa Algerian viranomaisia uudistamaan ulkomaalaisomistusta koskevaa lainsäädäntöään ja etenkin täydentävää rahoitusalan lainsäädäntöä; pitää valitettavana, että Libanonin liittyminen WTO:n jäseneksi on jämähtänyt paikoilleen, vaikka keskusteluja asiasta on käyty yli RE\ doc 5/6 PE v01-00

6 15 vuotta; katsoo, että teknisellä tuella voidaan helpottaa molempien maiden liittymistä, mutta se ei kuitenkaan riitä elleivät maat itse halua liittyä WTO:n jäseniksi; 17. muistuttaa, että Turkilla on ollut merkittävää vaikutusvaltaa ja että se oli aktiivisessa roolissa eteläisen Välimeren maiden taloudellisessa integraatiossa; toteaa, että Maailmanpankki on parhaillaan laatimassa raporttia Euroopan unionin ja Turkin välisen tulliunionin mahdollisesta uudistamisesta; ilmaisee toiveenaan, että kyseinen tutkimus voisi tuottaa käyttökelpoisia ideoita helpottamaan tulliunionin kehittämistä erityisesti siten, että jäljellä olevat tavaroiden, palvelujen, julkisten hankintojen, investointien ja kauppakiistojen ratkaisun vapaan liikkuvuuden esteet poistettaisiin; kehottaa tähän liittyen Maailmanpankkia ottamaan huomioon Turkin nykyiset huolenaiheet EU:n ja merkittävien kolmansien maiden välillä neuvoteltavien vapaakauppasopimusten vaikutuksista sen talouteen, sillä tulliunionisopimus Turkin ja EU:n välillä takaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden myös kolmansista maista tuotavien tavaroiden osalta; 18. pitää valitettavana Jordanian viimeaikaisia vientilukuja; pitää myönteisenä, että EU päätti myöntää Jordanialla 180 miljoonan euron lainan vastineena Jordanian talouden sopeuttamis- ja uudistusohjelmalle; kehottaa ministereitä tutkimaan keinoja edistymisen lisäämiseksi tällä alalla Välimeren unionin marraskuisessa kauppaministerikokouksessa; 19. pitää myönteisenä heinäkuussa 2013 julkaistuja suuntaviivoja, joiden mukaan israelilaisilla tahoilla on mahdollisuus hakea apurahoja, palkintoja ja rahoitusvälineitä, mikä selkeyttä unionin kantaa tässä asiassa; vaatii komissiota antamaan viipymättä ohjeet siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden asianmukaisista merkinnöistä; kehottaa ministereitä ja komissiota toimimaan vuoden 2010 toimintasuunnitelman pohjalta ja sitä lujittaen helpottaessaan palestiinalaisten tuotteiden kauppaa muiden Euro Välimerikumppaneiden markkinoille kahdenvälisillä ja alueellisilla toimilla; 20. vaatii eteläisen Välimeren maita ja komissiota käyttämään hyväkseen ministereiden marraskuussa antaman mahdollisuuden tarkastella uudelleen eteläisen Välimeren maiden ongelmia, jotta lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin konkreettisia toimia voidaan yksilöidä; 21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden sekä eteläisten Välimeren maiden valtioiden päämiehille, hallituksille ja parlamenteille, Välimeren unionin pääsihteeristölle ja Välimeren unionin parlamentaariselle edustajakokoukselle. PE v /6 RE\ doc