FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

Transkriptio

1 147

2 FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT Filosofi a, matematiikka, tilastotiede, tietojenkäsittelyoppi tai vuorovaikutteinen teknologia pääaineena voidaan suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: Filosofi an lisensiaatin ja tohtorin tutkinto (A 221/94). Filosofi an tohtorin tutkinto (A 1279/91) 1 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Filosofi an lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä hakijan, joka on suorittanut luonnontieteellisen alan tai muun vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon tai jolla tiedekuntaneuvosto muuten toteaa olevan riittävät tiedot ja valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen asianomaisella tieteenalalla. Lisäksi hakijan on esitettävä toteuttamiskelpoinen opinto- ja tutkimussuunnitelma jatko-opintoja varten. Tiedekunta voi rajoittaa jatkokoulutukseen otettavien uusien opiskelijoiden luku määrää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyden perusteella. 2 Opiskeluoikeuden hakeminen Opiskeluoikeuden hakemiselle ei ole määräaikaa. Ennen opinto-oikeuden hakemista opiskelijan tulee ottaa yhteyttä pääaineeksi suunnittelemansa oppiaineen professoriin/ohjaajaan opinto- ja tutkimussuunnitelman laatimista varten. Opiskeluoikeutta haetaan tiedekunnalta erillisellä hakulomakkeella, jonka saa tiedekunnan kansliasta. Hakemuksessa mainitaan jatkotutkinnon pääaine ja siihen liitetään oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta sekä alustava opinto- ja tutkimussuunnitelma. Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden tulee liittää hakemukseensa pro gradu -tutkielmaa vastaava kirjallinen työ ja selvitys tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista. Jatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut sy ventävät opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai pääaineeseen rinnastettavassa oppiaineessa. Rinnastamisesta antaa lausuntonsa pääaineen professori tai hänen määräämänsä opettaja. Hakemuksessa tulee myös näkyä, millä opinnoilla jatko-opintojen aloittamiseen tarvittavat riittävät tiedot ja valmiudet osoitetaan silloin, kun hakija ei täytä asetettuja ehtoja. Tiedekunnassa fi losofi an lisensiaatin tutkinnon suorittaneella on suoraan opinto-oikeus vastaavaan tohtorin tutkintoon. Muussa koulutusyksikössä tai muulla koulutusalalla lisensiaatin tutkinnon suorittaneille sekä niille, joilla ei ole lisensiaatin tutkintoa, tiedekunta voi myöntää tohtorin tutkintoa varten opiskeluoikeuden kirjallisen hakemuksen perusteella. Hakemuksessa mainitaan pääaine. Hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös lisensiaatin tai ylemmän korkeakoulututkinnon todistuksesta sekä opinto- ja tutkimussuunnitelma. Ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden tulee liittää hakemukseen pro gradu -tutkielmaa vastaava kirjallinen työ ja selvitys tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista. Tiedekunta voi erityisestä syystä myöntää opinto-oikeuden asetuksen (1279/91) mukaisen fi losofi an tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Hakemus osoitetaan tiedekunnalle osoitteella: TAMPEREEN YLIOPISTO 148

3 Lisätietoja saa opintoasiain päälliköltä ja hallintopäälliköltä. Opintojen sisällöstä antavat lisätietoja pääaineen professorit. Jatkotutkinnot 3 Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen Jatko-opiskelijaksi hyväksytylle lähetetään ilmoittautumislomake, jolla hän ilmoittautuu yliopiston opiskelijaksi. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen. Jatko-opiskelijalle lähetetään myös ylioppilaskunnan pankkisiirtolomake siltä varalta, että asian omainen haluaa liittyä ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatko-opiskelijalle vapaaehtoista. Terveydenhoitomaksu ja ylioppilaskunnan jäsenmaksu ovat kuitenkin toisiinsa sidotut: on maksettava joko molemmat tai ei kumpaakaan. Maksun suoritettuaan opiskelija voi käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tarjoamia palveluita. Poissaoleva opiskelija ei maksa mitään opintomaksuja eikä voi myöskään käyttää säätiön palveluita. Jatko-opiskelijoille lähetetään toukokuussa ilmoittautumislomake ja ylioppilaskunnan pankkisiirtokuitti. Maksamalla ylioppilaskunnan jäsenmaksun voi ilmoittautua pankin kautta viitenumeroa käyttäen. Muussa tapauksessa lomake toimitetaan aktuaarinkansliaan henkilökohtaisesti, postitse tai sisäisessä postissa ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. Jos jatko-opiskelija on poistettu yliopiston opiskelijaluettelosta siitä syystä, että hän ei ole välillä tehnyt vuosittaista ilmoittautumista, hänet otetaan uudelleen opiskelijaksi ilmoittautumisen perusteella ilman eri hakemusta. Jatko-opintoja harjoittaville tarkoitettujen apurahojen jaossa kiinnitetään huomiota siihen, onko asianomainen ilmoittautunut Tampereen yliopiston jatko-opiskelijaksi. 4 Vaadittavat opintosuoritukset Opinto-oikeuden saatuaan opiskelija ja tutkimustyötä ohjaava opettaja laativat opiskelijalle yksityiskohtaisen opinto- ja työsuunnitelman kohdassa 4.1. mainittujen opintojen sisällöstä ja suoritustavoista. Suunnitelma on tehtävä vuoden kuluessa opinto-oikeuden saamisesta. Suunnitelman hyväksyy laitoksen johtaja. Jatko-opiskelija on velvollinen laitoksen vaatiessa antamaan selvityksen jatko-opintojensa edistymisestä. 4.1 LISENSIAATIN TUTKINTO Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan: 1 pääaineessa tai pääaineeseen rinnastettavassa oppiaineessa syventävät opinnot ja 40 opintoviikon laajuiset tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatkoopinnot. Näihin opintoihin voidaan sisällyttää sivuaineen tutkielma ja maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä tutkimustyötä tukevia opintoja. Opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista annetaan tarkemmat määräykset jatkotutkintojen opetussuunnitelmissa. 2 lisensiaatintutkimus, jonka tiedekuntaneuvosto hyväksyy. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäisesti ja kriittisesti ratkaista ongelmia tieteellisin menetelmin. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografi a) myös useita yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja ja niihin liittyvä yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijällä on siinä itsenäinen ja osoitettavissa oleva osuus, 149

4 mistä tutkimuksen tekijän tulee antaa kirjallinen selvitys jättäessään tutkimustaan tarkastettavaksi. Samoin voidaan lisensiaatintutkimukseksi hyväksyä sellainen väitöskirjan käsikirjoitus, jolle tiedekuntaneuvosto myöntää julkaisuluvan. Lisensiaatintutkimus jätetään tiedekunnan kansliaan kolmena kappaleena, joista kaksi sidottuna tai kansioituna. Tutkimukseen tulee liittää tiivistelmä sekä suomen että englannin kielellä. Tiivistelmä voidaan julkaista vain tekijän luvalla. Tiedekunta määrää tutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee antaa tutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto. Tutkimuksen tekijälle on ennen tarkastajien valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Tutkimus käsitellään lisensiaattiseminaarissa. Tarkastajien lausunnot lähetetään tutkimuksen tekijälle viimeistään 4 päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Tutkimuksen tekijälle annetaan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Tekijällä on oikeus pyytää tutkimuksen arvostelun siirtämistä tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Opintojen arvostelu Tiedekuntaneuvosto arvostelee lisensiaatintutkimuksen ja päättää siitä annettavasta arvolauseesta tarkastajien lausuntojen perusteella. Tutkimusta arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Pääaineen arvolause määrätään lisensiaatintutkimuksen arvolauseen ja muiden opintosuoritusten laa dun perusteella. Tiedekunta antaa arvolauseen pääaineen professorin ehdotuksesta. Lisensiaatin tutkinnon pääaineen arvostelussa käytetään asteikkoa: tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Mikäli opiskelija suorittaa sivuaineessa syventävät opinnot, arvioidaan sivuaineen opinnot asteikolla: tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Sivuaineen arvolauseesta tekee ehdotuksen tiedekunnalle oppiaineen professori. Mikäli sivuaine on suoritettu toisessa tiedekunnassa tai tiedekorkeakoulussa opiskelijan on toimitettava tiedekunnalle sivuaineopinnot arvostelleen opettajan lausunto TOHTORIN TUTKINTO Filosofi an tohtorin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan: 1 lisensiaatin tutkinnon vaatimuksista kohta 1 ja 2 väitöskirja, jonka tiedekuntaneuvosto julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Väitöskirja Väitöskirjan tulee olla luonnontieteelliseltä alalta oleva itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja sekä niihin liittyvä yhteenveto. Yhteenvedossa on esitettävä koko väitöskirjatutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väitöskirjan tekijällä on ollut niissä itsenäinen ja osoitettavissa oleva osuus, mistä tekijän tulee antaa kirjallinen selvitys tutkimusta esitarkastukseen jättäessään. Mikäli väitöskirja muodostuu useista yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvista tieteellisistä julkaisuista, mikään niistä ei saa olla pelkästään referoiva, vaan jokaisen julkaisun tulee erikseenkin tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia. Mitä väitöskirjasta on säädetty sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja tiivistelmän yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen. Väitöskirjan voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tiedekunnan hyväksymällä muulla kielellä. Suomenkieliseen väitöskirjaan on liitettävä englanninkielinen tiivistelmä. 150

5 Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus on julkaisuluvan saamista varten jätettävä tiedekunnan kansliaan kolmena täydellisenä kappaleena. Samalla on esitettävä todistus jatkotutkinnon opiskeluoikeudesta. Väitöskirja jätetään tarkastettavaksi joko a) sähköisessä muodossa tai b) painettuna. Tiedekunta määrää tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joita pyydetään antamaan perusteltu kirjallinen lausuntonsa siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että voidaan antaa lupa sen julkaisemiseen väitöskirjana. Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. Kun väitöskirjaksi on esitetty useita julkaisuja ja niihin liittyvä yhteenveto, ei aiemmin painettuja julkaisuja tarvitse julkaista uudelleen, vaan julkaisuluvan myöntäminen koskee tällöin yhteenvedon julkaisemista. Julkaisulupa-anomukseen väitöskirja on kuitenkin liitettävä kokonaisuudessaan kolmena kappaleena. Esitarkastuslausunnossa on nimenomaan selvitettävä, muodostavatko julkaisuissa käsitellyt asiat yhtenäisen ongelmaryhmän. Esitarkastajien lausunnot julkaisuluvan myöntämistä varten lähetetään väitöskirjan tekijälle vähintään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Väitöskirjan tekijällä on oikeus pyytää julkaisuluvan myöntämistä koskevan päätöksen siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Jos väitöskirjan tekijä käyttää tätä oikeuttaan, hän saa antaa asiasta oman vastineensa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen mennessä. Julkaisuluvan myöntämisen edellytyksenä on, että väitöskirjaksi aiotun käsikirjoituksen kieliasu on virheetön. Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää julkista väitöstilaisuutta varten valvojan (kustoksen) ja yhden tai kaksi vastaväittäjää. Dekaani määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. Ennen julkista tarkastusta väittelijä luovuttaa tiedekunnalle väitöskirjansa yliopiston kirjaston ohjeiden mukaisesti valmistettuna taltiona (levykkeillä) ja 20 kappaletta paperille monistettuna tai julkaisuina. Samassa yhteydessä väittelijä antaa yliopiston kirjastolle luvan julkaista väitöskirjansa tai väitöskirjan tiivistelmän sähköisessä muodossa tietoverkossa. Yliopiston kirjasto julkaisee väitöskirjan tai väitöskirjan tiivistelmän sähköisessä muodossa tietoverkossa kokoelmassa Tampereen yliopiston väitöskirjat. Sähköisen väitöskirjan ja siitä laadittavan tiivistelmän kirjoitusohjeita saa tiedekunnan kansliasta ja yliopiston kirjastosta. Väitöskirjaan liitettävästä irtolehdestä on käytävä ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan suostumuksella. Väitöskirjan sisältävä taltio ja 20 väitöskirjamonistetta tai väitöskirjan tiivistelmän sisältävä taltio ja 20 julkaistua väitöskirjaa on toimitettava viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedekunnan kansliaan. Kun väitöskirja koostuu useista julkaisuista, vain yhteenveto toimitetaan taltiona. Luettelo artikkeleista on liitettävä yhteenveto-osaan. Paperiversiona artikkeliväitöskirja jätetään 20 täydellisenä kappaleena. Väitöskirjan tiivistelmäosa kirjoitetaan kirjaston antamien ohjeiden mukaista alustaa käyttäen. Väittelijän tulee toimittaa väitöskirjan luovuttamisen yhteydessä myös englanninkielinen lyhyt tiivistelmä väitöskirjastaan kansainvälistä Dissertation Abstracts International (DAI-C) -julkaisua varten. Ohjeita ja kaavakkeita saa tiedekunnan kansliasta. Ennen väitöstilaisuutta väitöskirja on luettavissa yliopiston www-sivuilla ja nähtävänä tiedekunnan kansliassa. Tiedot väitöstilaisuudesta sekä väitöskirjan saatavuudesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedekunnan ilmoitustaululla sekä yliopiston ylläpitämillä www-sivuilla. 151

6 Väitöskirjan arvostelu Virallisen vastaväittäjän (virallisten vastaväittäjien) kirjallinen tarkastuslausunto väitöskirjasta toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väitöskirjan tekijälle samanaikaisesti. Väitöskirjan tekijällä on oikeus pyytää väitöskirjan arvostelun siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Oppiaineen professorilla ja vastaväittäjällä on oikeus olla läsnä asian käsittelyssä tiedekuntaneuvostossa, vaikka he eivät olisikaan tiedekuntaneuvoston jäseniä. Ennen väitöskirjan arvostelua tiedekuntaneuvoston väitöstilaisuuteen määräämä valvoja (kustos) esittää arvionsa väittelijän puolustautumisesta. Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Väitöskirjan tekijälle on ennen esitarkastajien tai vastaväittäjän valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Väitöskirjan arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisua varattava tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan ja vastaväittäjän lausunnoista. 5 Jatkotutkintotodistukset Kun kaikki jatkotutkintoa koskevien määräysten ja opetussuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu, opiskelijan on haettava tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Kirjallinen hakemus, josta ilmenee yksityiskohtaisen opinto- ja työsuunnitelman mukaiset opintosuoritukset toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Todistushakemuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta. Todistushakemusta jätettäessä kaikki suoritusmerkinnät opintoviikkoineen tulee olla suoritusrekisterissä. Lisensiaatin tutkintotodistukseen kirjoitetaan tutkinnon pääaineesta, mahdollisesta sivuaineesta ja lisensiaatintutkimuksesta annetut arvolauseet sekä lisensiaatintutkimuksen nimi. Tohtorin tutkintotodistukseen kirjoitetaan opiskelijan aikaisempi oppiarvo, väitöskirjan nimi ja väitöskirjasta annettu arvolause sekä tieteenala, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. OPETUSSUUNNITELMAT LUKUVUODELLE LISENSIAATIN TUTKINTO 1. Perustutkintoa täydentäviä opintojaksoja n. 20 ov Opintoja ohjaava professori ja opiskelija suunnittelevat opiskelijakohtaisesti tämän kokonaisuuden. Kokonaisuus sisältää täydentäviä opintoja pääaineen keskeisissä kysymyksissä sekä erikseen sovittavia tutkintokokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti valittuja aine- tai syventäviä opintoja pääaineessa tai sivuaineessa. Kokonaisuuteen voidaan sisällyttää myös opintojakso Korkeakoulupedagogiikan perusteet (3 ov). Jatko-opiskelijan, joka ei ole perustutkintonsa osana saavuttanut jatkokoulutuskelpoisuutta jatkotutkinnon pääaineessa, tulee suorittaa täydentäviä uuden pääaineen opintoja siten, että yhdessä aikaisempien opintojen kanssa pääaineesta tulee suoritettua vähintään 70 opintoviikon opinnot. 2. Lisensiaatintutkimuksen aihepiiriin perehdyttävät opinnot n. 10 ov Opintojakson sisällöstä ja suoritustavasta sovittava erikseen opintoja ohjaavan professorin kanssa. 152

7 3. Pääaineen tutkijaseminaari n. 10 ov Seminaarin tavoitteena on ohjata opiskelijaa tieteelliseen tutkimustyöhön ja tutkimusraporttien kirjoittamiseen. Opintojakso voidaan suorittaa myös muulla opintoja ohjaavan professorin kanssa erikseen sovittavalla tavalla siten, että seminaarin opetustavoitteet saavutetaan. 4. Lisensiaatintutkimus Tämä kohta voidaan korvata myös sellaisella fi losofi an tohtorin tutkintoa varten laaditun väitöskirjan käsikirjoituksella, jolle tiedekuntaneuvosto on myöntänyt julkaisuluvan. TOHTORIN TUTKINTO Kohtien 1 4. lisäksi 5. Väitöskirja Katso lisätietoja myös tiedekunnan jatkokoulutusoppaasta /tiedekunnat/inf/tutkinnot.html YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT Informaatiotutkimus pääaineena voidaan suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto (A 245/94). Filosofi an tohtorin tutkinto (A 1279/91) 1 Valintaperusteet Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorit tanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla on haetun jatkotutkinnon pääaineessa syventävät opinnot tai niihin rin nastettavat opinnot. Oppiaineen syventävien opintojen korvaamisesta tai rinnastamisesta muilla opinnoilla päättää oppiaineen professori. Lisäksi hakijan on esitettävä toteuttamiskelpoinen opinto- ja tutkimussuunnitelma jatko-opintoja varten. Tiedekunta voi rajoittaa informaatiotutkimukseen otettavien uusien jatko-opiskelijoiden luku määrää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyden perusteella. 2 Hakeminen Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisoikeutta on haettava kirjallisesti tiedekun nalta. Hakemus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon pääaine ja siihen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös valinta perusteissa mainitusta tutkintotodistuksesta sekä ehdotus opinto- ja tutkimussuunnitel maksi. Ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden tulee liittää anomukseen pro gradu -tutkielmaa vastaava kirjallinen työ ja selvitys tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista. Lisäksi ulkomaalaisen hakijan on annettava luotettava selvitys kielitaidostaan. 153

8 Hakuajat ja hakemusten käsittely Informaatiotutkimus pääaineena suoritettaviin jatkotutkintoihin ei ole erityistä hakuaikaa. Hakemuksista pyydetään informaatiotutkimuksen laitoksen johtajan lausunto. Lisensiaatin tutkintoon johtavat ammatilliset opinnot digitaalisen viestinnän alalla: hakuajoista ja yksityiskohtaisista valintaperusteista tiedotetaan erikseen. 3 Ilmoittautuminen Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain voidakseen käyttää opiskeluoikeuttaan. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa. Vanhoille jatkotutkinto-opiskelijoille lähetetään toukokuussa ilmoittautumislomake ja ylioppilaskunnan tilisiirtolomake sekä ote opintosuoritusrekisteristä. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatkotutkinto-opiskelijalle vapaaehtoista. Ylioppilas kunnan jäseneksi liittyvä ilmoittautuu läsnäolevaksi maksamalla pankkiin ylioppilaskunnan jäsenmaksun tilisiirron omaa viitenumeroa käyttäen ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. Ei-jäseneksi ilmoittautuvan on tehtävä joko läsnä- tai poissaoloilmoitus aktuaarinkansliaan ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. Sen voi tehdä toimittamalla aktuaarinkansliaan ilmoittautumislomake henkilökohtaisesti, postitse tai käyttäen faksia (03) Ilmoittautumisen voi tehdä myös sähköpostitse (aktuaari@uta.fi ) tai puhelimitse (03) Jatkotutkinto-opiskelija, joka ei ilmoittaudu määräaikaan mennessä, menettää tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos jatkotutkinto-opiskelija on poistettu yliopiston opiskelijaluettelosta siitä syystä, että hän ei ole tehnyt vuosittaista ilmoittautumista, hänet otetaan uudelleen opiskelijaksi ilmoittautumisen perusteella ilman hakemusta. Apurahojen jaossa kiinnitetään huomiota siihen, että asianomainen on ilmoittautunut Tampereen yliopiston jatkotutkinto-opiskelijaksi. 4 Opiskeluoikeus yliopiston opintoihin Tiedekuntaan jatkotutkinnon suorittamisoikeuden saanut ja läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua myös muissa tiedekunnissa annettavaan opetukseen. Oikeus perustuu Tampereen yliopiston yleisen tutkintosäännön 13 :ään, joka kuuluu seuraavasti: Tiedekunnissa järjestettävät opinnot ovat sivuaine- tai vapaasti valittavina opintoina avoimia myös yliopiston muiden tiedekuntien tutkinto-opiskelijoille. Jos erityisen paina vista syistä opiskelijoiden määrää joudutaan rajoittamaan, tiedekuntaneuvosto antaa tar kemmat määräykset opintoihin otettavien etusijajärjestyksestä. Opintoja toisessa tiedekunnassa harjoitettaessa noudatetaan ko. tiedekunnan opetussuunnitelmaa ja muita määräyksiä. 5 LISENSIAATIN TUTKINTO Vaadittavat opintosuoritukset Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan 1. noin 40 opintoviikon laajuiset, tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatkoopinnot. Opinnot koostuvat tutkimustyön menetelmällisistä perusteista, pääainetta ja omaa tutkimusalaa syventävistä opinnoista sekä opinto-ohjelmaan soveltuvista muista 154

9 opinnoista. Jatkotutkintoon voi sisältyä kunkin oppiaineen opetussuunnitelmassa erikseen määriteltävällä tavalla orientoivia ja valmentavia sekä muita opintoja, jotka suoritetaan tiedekunnan yhteisillä jatkokoulutuskursseilla. Tutkintoon voidaan sisällyttää myös tiedekunnan hyväksymät ammatilliset erikoistumis opinnot. Opetussuunnitelmassa annetaan tarkemmat määräykset opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista; ja 2. lisensiaatintutkimus, jonka tiedekunta hyväksyy. Lisensiaatintutkimuksen ohjeellinen laajuus on 60 opintoviikkoa. Kohdassa 1 tarkoitettuihin opintoihin voidaan sisällyttää opetussuunnitelmassa ja opiskelijan henkilökohtaisessa opinto-ohjelmassa tarkemmin määrättävällä tavalla sivuaineen tutkielma ja muut syventävät opinnot (laudatur -arvosana) ja maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä tutkimustyötä tukevia opintoja sekä alan valtakunnallisissa jatkokoulutusohjelmissa ja ulkomailla suoritettuja opintoja, artikkeleita ja muita julkaisuja, konferensseissa pidettyjä esitelmiä ja muuta tieteellistä toimintaa. Lisensiaatin tutkinto, jossa suoritetaan ammatilliset opinnot digitaalisen viestinnän alalla: määräyksistä ja opetussuunnitelmasta tiedotetaan erikseen. Tutkimustyön ohjaaja ja tutkimussuunnitelma Puoltaessaan jatkotutkintoa hakevan opiskelijan hakemusta laitoksen johtaja nimeää opiskelijalle ohjaajan. Opiskelija ja tutkimustyötä ohjaava opettaja laativat opiskelijalle opintoohjelman kohdassa 1 mainittujen opintojen sisällöstä ja suoritustavoista. Lisäksi opiskelijan on laadittava yksilöity tutkimussuunnitelma, joka käsitellään jatkokoulutusse minaarissa. Tutkimustyön ohjaajaksi määrätty opettaja hyväksyy opintosuunnitelman opiskelijan hakemuksesta. Tieto opinto-ohjelman hyväksymisestä merkitään opintosuoritusrekisteriin. Lisensiaatintutkimus 1. Tutkimussuunnitelma Lisensiaatin tutkintoa suorittavan tulee laatia tutkimussuunnitelma, joka käsitellään jatko koulu tus seminaarissa. 2. Yhtenäinen käsikirjoitus ja artikkelitutkimus Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa teoreettista perehtyneisyyttä asianomaiseen tie teenalaan sekä kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa alan tieteellisiä tutkimusmene telmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografi a) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä lisensiaatintutkimuksen tavoit teet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli tekijöiden erilliset osuudet eivät ilmene julkaisusta, tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jäte tään tarkastettavaksi. Opiskelijan hakemuksesta painatusluvan saanut väitöskirjan käsikirjoitus voidaan hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi. 3. Tarkastus Lisensiaatintutkimus jätetään tiedekunnan kansliaan neljänä kappaleena, joista kolme sidottuina tai kansioituina. Tutkimukseen tulee liittää erillinen tiivistelmä. Yhden kappaleen tulee olla lävistämätön, koska se toimitetaan työn hyväksy misen jälkeen yliopiston kirjastoon sidottavaksi ja säilytettäväksi. 155

10 Ennen työn jättämistä opiskelijan tulee varmistaa oppiaineen professorilta, että tut kimus on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Tämä on siinäkin mielessä tär keää, että ehdotuksen työn tarkastajiksi tekee pääsääntöisesti oppiaineen profes sori. Tutkimukselle määrätään vähintään kaksi tarkastajaa. Ennen tarkastajien valintaa opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa tarkastajaksi esitettävien mahdollisesta esteellisyydestä. Tarkastajien tulee antaa tutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto. Tutkimus käsitellään jatkokoulutusseminaarissa. Työn tarkastajien määräämisen jälkeen asianomainen laitos sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Tarkastajien lausunnot toimitetaan opiskelijalle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää tutkimuksen arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Lisensiaatintutkimuksen ar vostelee ja siitä annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto tarkastajien lausuntojen perusteella. Tarkastajat voivat esittää käsityksensä lisensiaatintutkimuksesta annettavasta arvolauseesta. Lisensiaatintutkimuksen tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön lisensiaatintutkimuksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Mikäli tarkastusprosessin kuluessa työhön tehdään korjauksia, on korjatut sivut toi mitettava tiedekunnan kansliaan ennen kuin lisensiaatintutkimus viedään tiede kuntaneuvostoon arvos teltavaksi. Tiedekunnan kanslia vastaa tutkimuksen tarkastamisen aikataulua koskeviin kysymyksiin. Lisensiaatintutkimusta (60 opintoviikkoa) arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. 6 TOHTORIN TUTKINTO Vaadittavat opintosuoritukset Yhteiskuntatieteiden ja fi losofi an tohtorin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan 1. lisensiaatin tutkinto tai lisensiaatin tutkinnon vaatimuksista kohta 1 (40 opintoviik koa) ja 2. väitöskirja, jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Väitöskirjan ohjeellinen laajuus on 120 opintoviikkoa. Tutkimustyön ohjaaja ja tutkimussuunnitelma Puoltaessaan jatkotutkintoa hakevan opiskelijan hakemusta laitoksen johtaja nimeää opiskelijalle ohjaajan. Opiskelija ja tutkimustyötä ohjaava opettaja laativat opiskelijalle opintoohjelman kohdassa 1 mainittujen opintojen sisällöstä ja suoritustavoista. Lisäksi opiskelijan on laadittava yksilöity tutkimussuunnitelma, joka käsitellään jatkokoulutusse minaarissa. Tutkimustyön ohjaajaksi määrätty opettaja hyväksyy opintosuunnitelman opiskelijan hakemuksesta. Tieto opinto-ohjelman hyväksymisestä merkitään opintosuoritusrekisteriin. Väitöskirja 1. Yhtenäinen käsikirjoitus ja artikkeliväitöskirja Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. 156

11 Hypermedian opintokokonaisuus Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä 1) yhtenäinen käsikirjoitus (monografi a) tai 2) useita yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia sekä niihin liittyvä yhteenveto (artikkeliväitöskirja). Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väitöskirjan tekijällä on ollut niissä itsenäinen ja osoitettavissa oleva osuus. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Mikäli väitöskirja muodostuu useista yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista, mikään näistä ei saa olla pelkäs tään referoiva, vaan jokaisen julkaisun tulee erikseenkin tarkasteltuna sisältää uusia tulok sia tai näkökohtia. Yhtenäistä väitöskirjaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja yhteenvedon yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen. 2. Väitöskirjan kirjoituskieli Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi taikka tiedekunnan suostumuksella muulla kielellä. Käsikirjoituskielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. Väitöskirjan tekijän tulee huolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton. 3. Sähköinen ja painettu väitöskirja Väitöskirja jätetään tarkastettavaksi joko a) sähköisessä muodossa tai b) painettuna. 4. Esitarkastus Väitöskirjaksi aiotun tutkimuksen käsikirjoitus on väittelyluvan saamista varten jätettävä tiedekunnan kansliaan kolmena täydellisenä kappaleena. Ennen käsikirjoituksen jättämistä opiskelijan tulee varmistaa tutkimustyönsä ohjaajalta, että työ on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Ehdotuksen käsikirjoituksen esitarkastajiksi tekee pääsääntöisesti oppiaineen professori. Käsikirjoituksen jättämiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella tiedekunnan kansliasta. Tutkimukselle määrätään vähintään kaksi esitarkastajaa. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajiksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Esitarkastajia pyydetään antamaan lausuntonsa siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että voidaan antaa väittelylupa. Artikkeliväitöskirjasta annettavassa esitarkastuslausunnossa on selvitettävä, muodostavatko julkaisuissa käsitellyt asiat yhtenäisen ongelmaryhmän. Esitarkastajien lausun nossa voidaan esittää väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista pää töstä. 5. Väittelylupa Esitarkastajien lausunnot väittelyluvan myöntämistä varten lähetetään väitöskirjan teki jälle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuk sen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää väittelylupaa koskevan päätöksen siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. 6. Kustos ja vastaväittäjä sekä väitöstilaisuuden ajankohta Kun väittelylupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää julkista väitöstilaisuutta var ten kustoksen ja yhden tai useampia vastaväittäjiä. Ennen vastaväittäjän valintaa väitte lijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettävän mahdollisesta esteellisyy destä. Dekaani määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. 157

12 Hypermedian opintokokonaisuus Ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja tiedekunnan kansliaan sekä huolehtii salivarauksesta. 7. Väitöskirjakappaleet ja väitöskirjan julkaiseminen Ennen julkista tarkastusta väittelijä luovuttaa tiedekunnalle väitöskirjansa yliopiston kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti valmistettuna levykkeellä ja 20 kappaletta monistettuna paperille tai julkaisuina. Samassa yhteydessä väittelijä antaa yliopiston kirjastolle luvan julkaista väitöskirjansa tai väitöskirjan tiivistelmän sähköisessä muodossa tietoverkossa. Yliopiston kirjasto julkaisee väitöskirjan tai väitöskirjan tiivistelmän sähköisessä muodossa tietoverkossa kokoelmassa Tampereen yliopiston väitöskirjat. Sähköisen väitöskirjan ja siitä laadittavan tiivistelmän kirjoitusohjeita voi pyytää tiedekunnan kansliasta ja yliopiston kirjastosta. Väitöskirjaan liitettävästä irtolehdestä on käytävä ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi informaatiotieteiden tiedekunnan suostumuksella. Väitöskirjan sisältävä levyke ja 20 väitöskirjamonistetta tai väitöskirjan tiivistelmän sisältävä levyke ja 20 julkaistua väitöskirjaa on toimitettava viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedekunnan kansliaan. Kun väitöskirja koostuu useista julkaisuista, vain yhteenveto voidaan toimittaa levykkeellä. Luettelo artikkeleista on liitettävä yhteenveto-osaan. Paperiversiona artikkeliväitöskirja jätetään 20 täydellisenä kappaleena. Väitöskirjan tiivistelmäosa kirjoitetaan kirjaston antamien ohjeiden mukaista alustaa käyttäen. Väittelijän tulee toimittaa väitöskirjan luovuttamisen yhteydessä myös englanninkielinen lyhyt tiivistelmä väitöskirjastaan kansainvälistä Dissertation Abstracts International (DAI)-julkaisua varten. Ohjeita ja kaavakkeita saa tiedekunnan kansliasta. 8. Väitöskirjan julkisuus ja tiedottaminen Ennen väitöstilaisuutta väitöskirja on luettavissa yliopiston www-sivuilla ja nähtävissä tiedekunnan kansliassa. Tiedot väitöstilaisuudesta sekä väitöskirjan saatavuudesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedekunnan ilmoitustauluilla sekä yliopiston ylläpitämillä www-sivuilla. 9. Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu Tiedekunnan määräämän vastaväittäjän kirjallinen tarkastuslausunto väitöskirjasta toimitetaan väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan lausunnosta. Vastineen antamista varten väitöskirjan tekijällä on oikeus pyytää väitöskirjan arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Oppiaineen professorilla ja vastaväittäjällä on läsnäolo- ja puheoikeus väitöskirjan arvostelua koskevissa asioissa tiedekuntaneuvostossa, vaikka he eivät olisikaan tiedekuntaneuvoston jäseniä. Ennen väitöskirjan arvostelua esittää kustos arvionsa väittelijän puolustautumisesta. Vastaväittäjä voi esittää käsityksensä väitöskirjasta annettavasta arvolauseesta. Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Väitöskirjan tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. 158

13 7 Todistukset Jatkotutkinnot Todistusta lisensiaatin tai tohtorin tutkinnosta on haettava kirjallisesti. Tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle laadittu hakemus toimitetaan täytettynä tiedekunnan kansliaan. Todistusanomusta jätettäessä opintosuoritusrekisterissä on oltava tiedot suoritetuista opinnoista. Lisensiaatin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan tutkinnon pääaine, lisensiaatintutkimuksesta annettu arvolause tai mainesana ja lyhyt selvitys tutkintoon sisäl tyvistä muista opintosuorituksista. Tohtorin tutkintotodistukseen kirjoitetaan mahdollisesti suoritettu lisensiaatin tutkinto, väitöskirjan nimi ja väitöskirjasta annettu arvolause sekä tieteenala, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani on päättänyt, että järjestetyn tohtoripromootion jälkeen informaatiotutkimus pääaineenaan väitteleville myönnetään tohtorin tutkinnosta annettavan todistuksen yhteydessä aina myös tohtorin arvo ilman juhlallista vihkimistä. Tieto tohtorin arvosta merkitään tutkintotodistukseen. Ilman juhlallista vihkimistä tohtorin arvon saanut voi halutessaan myöhemmin osallistua tohtoripromootioon. 8 Määräysten voimaantulo Määräykset astuvat voimaan Opiskelija, jonka henkilökohtainen opintosuunnitelma on hyväksytty ennen näiden määräysten voimaantuloa, voi suorittaa opintonsa loppuun hyväksytyn opintosuunnitelman mukaisesti. OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUODELLE INFORMAATIOTUTKIMUS Lisensiaatin tutkimuksen tai väitöskirjan lisäksi tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot (40 ov). 1. Perehtyminen omaan tutkimusalaan (35 ov) Tavoitteena on oman tutkimushankkeen jäsentely sekä kattava perehtyminen omaan tutkimustyöhön liittyvän ongelma-alueen lähestymistapoihin, teorioihin ja metodeihin siten, että osaa suhteuttaa oman tutkimuksensa osaksi tutkimusalansa sekä informaatiotutkimuksen traditiota. Opintosuoritusten sisältö ja suoritustavat täsmennetään jatkoopiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Oppimäärä voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti kirjallisina töinä, kirjallisuustentteinä, osallistumalla sovittaviin jatkokoulutustilaisuuksiin tai tutkijankoulutukseen ulkomailla tai projektityöskentelynä tai muulla tutkimustyön ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Osallistumista alan kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun painotetaan opintosuorituksena. Tutkimustyötä tukevat sivuaineen opinnot, kuten tutkielma, voidaan hyväksyä opintosuoritukseksi. Suoritusten tulee sisältää aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin, jonka yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma. Tutkimuksen etenemisestä raportoidaan seminaarissa tai projektiryhmässä. Informaatiotutkimuksen laitoksen tarjoama opetus: Jatkokoulutusseminaari Tutkimusalakohtaiset erikoisryhmät (mm. tiedonhaun, tiedonhankinnan ja tietohallinnon tutkijaryhmät) 159

14 Jatkokoulutus- ja syventävien opintojen kursseja työn ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla 2. Tieteenteoria ja metodologia (5 ov) Opintojen tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja tieteenteoriasta ja metodologiasta oman tutkimusalan kannalta. Opinnot voi suorittaa luentoina, kirjallisina töinä, seminaareina, kirjatentteinä tai muulla ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Suoritetaan seuraavat kurssit, jotka sisältyvät yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutuksen (Tamcess) tarjontaan: Tieteenteoriaa yhteiskuntatieteilijöille (1 ov) Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät (1 3 ov) Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (1 3 ov) Lisätietoa jatkokoulutuksesta antavat laitoksen professorit. Katso lisätietoja myös tiedekunnan jatkokoulutusoppaasta /tiedekunnat/inf/tutkinnot.html MUITA OHJEITA VÄITÖSKIRJAA KOSKEVAT TOIMET AIKAJÄRJESTYKSESSÄ Väitöskirjan tarkastamista koskevat toimet ovat aikajärjestyksessä seuraavat: 1. Väitöskirjan käsikirjoitus voidaan tehdä yliopiston kirjaston valmiille mallipohjalle, jonka saa ladattua omalle tietokoneelle yliopiston kirjaston kotisivuilta osoitteesta uta.fi /laitokset/kirjasto/vaitokset/tyylipohja.html. Väitöskirjan käsikirjoitus jätetään esitarkastusta varten tiedekunnan kansliaan kolmena (3) täydellisenä kappaleena. 2. Tiedekunta määrää käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Ennen päätöksentekoa opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajaehdokkaista. 3. Tiedekuntaneuvosto myöntää esitarkastajien lausuntojen perusteella julkaisuluvan. Ennen päätöksentekoa opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa lausunnoista. 4. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustoksen ja vastaväittäjän/vastaväittäjät. Ennen päätöksentekoa opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäehdokkaasta tai -ehdokkaista. 5. Dekaani määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. Ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja tiedekunnan kansliaan sekä huolehtii salivarauksesta. Salivarausten puh. (03) Väitöskirjan nimi täsmentyy joskus vielä tarkastusmenettelyn aikana. Väitöstilaisuuden ajankohtaa koskevan ilmoituksen yhteydessä on vielä kertaalleen ilmoitettava väitöskirjan lopullinen nimi. 6. Väittelijä lähettää väitöskirjansa yliopiston kirjastoon hyvissä ajoin pdf-muotoon tallennettuna verkkojulkaisemista varten ja hoitaa mahdollisen painatuksen. 7. Viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta väitöskirjan tekijä täyttää yliopiston kirjaston verkkosivulla /laitokset/kirjasto/vaitokset/lomake.html olevan väitösilmoituksen väitöskirjasta tiedottamista varten. 160

15 8. Viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijä luovuttaa tiedekunnalle 20 painettua tai monistettua väitöskirjaansa. Yliopiston kirjasto kustantaa tiedekunnalle luovutettavat 20 painettua tai monistettua väitöskirjaa, jotka tulevat yliopiston ja kirjaston käyttöön, mikäli väittelijä antaa luvan julkaista väitöskirjansa verkossa ja toimittaa käsikirjoituksensa kirjastoon pdf-muotoon tallennettuna. Tiedekunnan kanslia hoitaa väitöskirjakappaleiden (20) jakelun. 9. Väitöstilaisuus 10. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan. Ennen päätöksentekoa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjän lausunnosta. Tiedekuntaneuvoston arvostelupäätökseen voi hakea oikaisua. 11. Todistusta tohtorin tutkinnosta haetaan tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella. Todistus myönnetään dekaanin päätöksellä. VÄITÖSTILAISUUTTA KOSKEVAT OHJEET Julkisella väitöksellä on ainakin kolme selvästi erottuvaa tehtävää: 1 Se tarjoaa tilaisuuden julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla tavalla tarkastaa, että väittelijä on itse kirjoittanut opinnäytteen, joka tieteelliseltä tasoltaan vastaa väitöskirjoille yleensä asetet tavia vaatimuksia. 2 Se tarjoaa vastaväittäjälle (tai vastaväittäjille) ja niille, jotka virkansa puolesta joutuvat väitöskir jaa arvostelemaan sekä muille aiheesta kiinnostuneille henkilöille tilaisuuden perehtyä perusteel lisesti väitöskirjan sisältöön kuuntelemalla, esittämällä huomautuksia ja kysymyksiä sekä keskustelemalla tekijän kanssa. 3 Se tarjoaa tilaisuuden yliopiston arkisesta työstä hieman poikkeavalla ja sitä näyttävämmällä tavalla julkistaa saavutettuja tutkimustuloksia. Jotta nämä tehtävät voitaisiin tarkoituksenmukaisesti täyttää, noudatetaan väitöksissä tiettyjä tapoja ja muotoja. Nämä tavat ja muodot täydentävät tutkintosääntöjä ja tiedekunnan virallisia määräyksiä. Perinteiset tavat ja muodot muuttuvat kehityksen mukana, ja väitöksen päähenkilöiden on syytä neuvotella ja sopia niiden tarkoituksenmukaisesta soveltamisesta väitöstilaisuuteen. Pukeutuminen Vanhan tavan mukaan väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja mustia liivejä (tai univormua ilman kunniamerkkejä) tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa aamupäiväpukua ilman hattua. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tällöin tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin. Nykyään käytetään frakin sijasta usein myös tummaa pukua tai yliopiston väittelyviittaa. Kustoksen ja vastaväittäjän tulee noudattaa väittelijän valitsemaa pukeutumisvaihtoehtoa. Väittelyviittoja varataan rehtorin sihteeriltä, puh Viittoja voi käydä etukäteen sovittamassa hallintovirastossa. Sisääntulo ja väitöksen avaus Asianosaiset saapuvat väitöstilaisuuteen siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: Informaatiotieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöksen alkaneeksi. 161

16 Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Väittelijä voi tässä yhteydessä, mikäli hän haluaa, esim. jonkun yleisön joukossa istuvan henkilön avustuksella jakaa yleisölle lectio praecursoriansa tekstin, painovirheluettelon tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa. Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä pyytää tiedekunnan määräämää vastaväittäjää esittämään ne muistutukset, joihin hän katsoo väitöskirjan antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluonteisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on useampia, esittää vain ensimmäinen heistä tällaisen yleisen lausunnon. Väitöskirjan tarkastus Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, he voivat sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun toisen vastaväittäjän esille ottamasta kysymyksestä. Myös yleisön joukossa olevat asianharrastajat voivat osallistua keskusteluun ja esittää kysymyksiä sellaisista aiheista, jotka ovat väittelijän ja vastaväittäjän (tai vastaväittäjien) keskustelun kohteina. Kustoksen asiana on jakaa puheenvuorot niitä pyytäneille läsnäolijoille sekä harkintansa mukaan rohkaista yleisöä käyttämään puheenvuoroja. Etusija annetaan kuitenkin väittelijän ja virallisen vastaväittäjän puheenvuoroille. Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, ja koko väitös saa kestää enintään kuusi tuntia. Väitös voidaan keskeyttää virkistystaukoja varten, jotka kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan ja jonka jälkeen hän välittömästi esittää kiitoksensa vastaväittäjälle. Kun vastaväittäjät ovat lopettaneet tarkastuksensa, voidaan keskustelua vielä jatkaa sellaisista asioista, jotka eivät olleet esillä aikaisemmassa käsittelyssä. Tässä mielessä väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan tai haluavat sen johdosta esittää kysymyksiä, pyytämään puheenvuoron kustokselta. Keskustelua jatketaan tämän jälkeen kustoksen johdolla niin kauan kuin on tarpeen, kuitenkin vain edellä mainitun kuuden tunnin määräajan sallimissa puitteissa. Tämän jälkeen kustos päättää tilaisuuden seisaaltaan sanomalla: Julistan väitöstilaisuuden päättyneeksi. Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin sisääntulo. Katso myös tiedekunnan jatkokoulutusopas /tiedekunnat/inf/tutkinnot.html 162