KAUPPATIETEIDEN JA MATKAILUN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOJEN OPINTO OPAS

Transkriptio

1 KAUPPATIETEIDEN JA MATKAILUN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOJEN OPINTO OPAS

2 Toimittanut Tarmo Körkkö Lapin Yliopistopaino Rovaniemi 2006

3 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISTÄ Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot...6 Tiedekunnan hallinto...7 Henkilökunta...7 II JATKOTUTKINTOJEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Valintaperusteet ja hakeminen...8 Ilmoittautuminen...8 LISENSIAATIN TUTKINTO...9 Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan...9 TOHTORIN TUTKINTO...10 Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan...10 Esitarkastus...11 Väitöskirjan julkaiseminen...12 Väitöstilaisuus...16 Väitöstilaisuutta koskevat ohjeet...16 Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu...17 Väitöskirjaa koskevat toimet lyhyesti...17 III TODISTUKSET Todistukset...18 IV JATKOTUTKINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAT JOHTAMINEN...19 MATKAILUTUTKIMUS...22 KAUPPATIETEELLINEN JATKOKOULUTUS...23 LASKENTATOIMI...26 MARKKINOINTI...28 V TUTKIJAKOULUT Tutkijakoulut...31 VI MÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO...32 LIITTEET Opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskeva johtosääntö Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

4

5 LUKIJALLE Tämä opinto opas on tarkoitettu kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan jatkoopiskelijoille ja jatko opiskelijaksi aikoville. Opas sisältää jatkotutkintojen opetussuunnitelmien ja määräysten lisäksi tarkat ohjeet mm. väitöskirjasta ja väitöstilaisuudesta. Oppaasta löytyvät myös keskeiset tiedot tiedekunnasta. Jatko opiskelijan kannattaa tämän oppaan lisäksi tutustua myös tiedekunnan perusopiskelijoille tarkoitettuun opinto oppaaseen, josta löytyvät mm. tiedekunnan oppiaineiden opetussuunnitelmat ja yleiset kuulusteluajat. Hallintopäällikkö

6 6 I YLEISTÄ Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnassa annetaan sekä kauppatieteellisen että yhteiskuntatieteellisen alan koulutusta. Tiedekunta toimii yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisena koulutusyksikkönä. Asetus on liitteenä tämän oppaan lopussa. Taloustieteiden opetusta on Lapin yliopistossa järjestetty vuodesta 1986 alkaen, mutta koska Lapin yliopisto ei ole oma kauppatieteellinen koulutusyksikkönsä, järjestetään kauppatieteellinen koulutus Oulun ja Lapin yliopistojen välisen yhteistyösopimuksen perusteella. Yhteistyön kautta Lapin yliopiston kauppatieteiden opiskelijat saavat valmistuttuaan kauppatieteellisen tutkintonimikkeen. Tutkinnot myöntää Oulun yliopisto. Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnassa voi suorittaa kandidaatin tutkinnon (laajuus 180 op) pääaineina: johtaminen, laskentatoimi, markkinointi ja matkailututkimus. Tiedekunnassa voi suorittaa maisterin tutkinnon (laajuus 120 op) pääaineina: johtaminen, laskentatoimi, markkinointi ja matkailututkimus. Tiedekunnassa on kauppatieteellisellä alalla markkinoinnin ja laskentatoimen pääaineet. Tutkintonimike on kauppatieteiden maisteri. Tutkinnon suorittaminen kestää noin 5 vuotta. Ennen vuotta 2001 aloittaneet laskentatoimen ja markkinoinnin opiskelijat valmistuvat kuitenkin hallintotieteiden maistereiksi, elleivät ole siirtyneet kauppatieteelliseen koulutukseen erikseen määriteltyjen ohjeiden mukaisesti. Yhteiskuntatieteellisen alan pääaineet tiedekunnassa ovat johtaminen ja matkailututkimus. Matkailututkimusta pääaineenaan opiskelevat voivat valita kolmen eri suuntautumisvaihtoehdon A. Matkailumarkkinoinnin, B. Matkailun kulttuurintutkimuksen ja C. Luontomatkailun välillä. Ennen vuotta 1999 opintonsa aloittaneet matkailun opiskelijat voivat ottaa pääaineekseen sosiologian, kansainväliset suhteet, hallintotieteen, laskentatoimen, kansantaloustieteen tai markkinoinnin. Tutkintonimike on yhteiskuntatieteiden maisteri. Tutkinnon voi suorittaa noin 5 vuodessa. Maisterin tutkintoon voi sisällyttää opettajan pedagogiset opinnot (60 op), jotka antavat kelpoisuuden mm. ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten opettajien tehtäviin. Opinnot järjestää kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajankoulutukseen on erillinen haku keväisin. Tiedekunnassa voidaan jatkotutkintoina suorittaa asetuksen (794/2004) mukaisesti kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto, yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto, hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto

7 7 Tiedekunnan hallinto Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta muodostaa tutkimuksen ja opetuksen hallinnon perusyksikön. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani, joiden toimikausi on kaksi lukuvuotta. Tiedekuntaneuvostossa on yhdeksän jäsentä. Professorin viran haltijat ja hoitajat valitsevat keskuudestaan kolmanneksen jäsenistä, muut opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta kolmanneksen sekä opiskelijat kolmanneksen. Kiintiöittäin valitaan vastaava määrä varajäseniä. Tiedekuntaneuvosto valitsee toimikaudekseen dekaanin, joka johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa, toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana sekä ratkaisee ne tiedekunnan toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston ratkaistaviksi. Dekaanin ja tiedekuntaneuvoston tehtävät määritellään Lapin yliopiston johtosäännössä. Henkilökunta Lapin yliopisto, kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta, PL 122, Rovaniemi, puh. (016) /vaihde. Sähköpostiosoitteet Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan dekaanina toimii professori Jari Stenvall ja varadekaanina erikoistutkija, PhD Seppo Aho. Kanslia Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan hallintohenkilökunta on tiedekunnan opintopäällikköä ja hallintosihteeriä lukuun ottamatta yhteinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kanssa. Hallintopäällikkö FM Tarmo Körkkö, puh. (016) vastaa tiedekunnan yleishallinnosta ja taloudesta sekä toimii tiedekuntaneuvoston esittelijänä. Myös jatko opintoihin liittyvät valmistelu ja esittelytehtävät kuuluvat hallintopäällikön tehtäväalaan. Opintopäällikkö YTM Mikko Vehkaperä, puh. (016) vastaa opintoasiainhallinnosta ja tiedekunnan yleisistä suunnittelutehtävistä sekä antaa opintoneuvontaa. Kansainvälisten asiain suunnittelija YTM Saara Koikkalainen, puh. (016) vastaa mm. opiskelija ja opettajavaihdosta, ulkomaalaisista tutkinto opiskelijoista sekä ulkomailla tapahtuvasta harjoittelusta. Opetushenkilöstö, dosentit ja tutkijat löytyvät päivitetystä henkilökuntaluettelosta, joka on nähtävillä Internetissä osoitteessa > Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta > Henkilökunta. Tiedekunnassa suoritettavat jatkotutkinnot Tiedekunnassa voidaan suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: Kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto (Oulun ja Lapin yliopistojen yhteistyösopimus) Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto Hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinto Oulun ja Lapin yliopistojen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti voidaan suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin (KTL, KTT) tutkintoja. Pääaineina voivat olla laskentatoimi ja markkinointi.

8 8 Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon (YTL, YTT) pääaineena voi olla johtaminen tai matkailututkimus. Hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon (HTL, HTT) pääaineena voi olla laskentatoimi tai markkinointi (ennen vuotta 2001 aloittaneet). II JATKOTUTKINTOJEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Valintaperusteet ja hakeminen Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla on haetun jatkotutkinnon pääaineessa syventävät opinnot tai niihin rinnastettavat opinnot. Oppiaineen syventävien opintojen korvaamisesta tai rinnastamisesta muilla opinnoilla päättää oppiaineen professori. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisoikeutta haetaan kirjallisesti tiedekunnan dekaanilta. Oikeutta jatko opintoihin haetaan lomakkeella, jonka saa tiedekunnan kansliasta tai internetistä ( > Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta > Opinnot > Lomakepohjia ja ohjeita). Hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös valintaperusteissa mainitusta tutkintotodistuksesta sekä oppiaineen professorin hyväksymä tutkimussuunnitelma. Ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden tulee liittää hakemukseen pro gradu tutkielmaa vastaava kirjallinen työ ja selvitys tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista. Jokaiselle jatko opinto oikeutta hakevalle määrätään ohjaaja/ohjaajat. Oppiaineen professori ja jatkotutkinto oikeutta hakeva yhdessä sopivat ohjaajasta/ohjaajista. Ohjaajan/ohjaajien nimet tulevat hakulomakkeeseen. Tämä edellyttää hakijalta keskusteluja oppiaineen professorin kanssa ennen hakemuksen lähettämistä. Hakulomake osoitetaan tiedekunnan dekaanille ja toimitetaan hallintopäällikölle. Jatkotutkintoihin ei ole erityistä hakuaikaa, joten hakemuksen voi jättää koska tahansa. Jokaisen jatkotutkintoa suorittamaan hyväksytyn tulee yhdessä ao. oppiaineen professorin kanssa laatia vahvistettu henkilökohtainen jatko opintosuunnitelma. Oppiaineen professorin ja jatko opiskelijan allekirjoittama sopimus jatko opintosuunnitelmaksi toimitetaan hallintopäällikölle kolmen kuukauden kuluessa jatko opiskelijaksi hyväksymisestä. Tiedekunta voi rajoittaa oppiaineisiin otettavien uusien jatko opiskelijoiden lukumäärää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen perusteella. Ilmoittautuminen Jatko opiskelijoiden on ilmoittauduttava yliopiston opiskelijaksi samalla tavalla kuin maisterin tutkintoa suorittavien. Opiskelija voi ilmoittautua joko läsnä olevaksi tai poissaolevaksi. Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa. Ilmoittautumista sekä maksuja koskevat tiedustelut: opiskelupalvelut p. (016) , ,

9 9 LISENSIAATIN TUTKINTO Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan 1. tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatko opinnot. Opinnot koostuvat tutkimustyön menetelmällisistä perusteista, pääainetta ja omaa tutkimusalaa syventävistä opinnoista sekä opinto ohjelmaan soveltuvista muista opinnoista. Tutkintoon voidaan sisällyttää tiedekunnan hyväksymät tutkijakoulutuskurssit sekä ammatilliset erikoistumisopinnot. Kunkin aineen jatko opintojen opetussuunnitelmassa annetaan tarkemmat määräykset opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista. 2. lisensiaatintutkimus, jonka tiedekuntaneuvosto hyväksyy. Kohdassa 1 tarkoitettuihin opintoihin voidaan sisällyttää opetussuunnitelmassa ja opiskelijan henkilökohtaisessa jatko opintosuunnitelmassa tarkemmin määrättävällä tavalla sivuaineen tutkielma ja muut syventävät opinnot (laudatur arvosana) ja maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä tutkimustyötä tukevia opintoja sekä alan valtakunnallisissa jatkokoulutusohjelmissa ja ulkomailla suoritettuja opintoja, artikkeleita ja muita julkaisuja, konferensseissa pidettyjä esitelmiä ja muuta tieteellistä toimintaa. Tutkimustyön ohjaaja ja tutkimussuunnitelma Opiskelija ja oppiaineen professori laativat opiskelijalle henkilökohtaisen jatko opintosuunnitelman. Lisäksi opiskelijan on laadittava yksilöity tutkimussuunnitelma, jonka hyväksyy oppiaineen professori. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus, monografia myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus, artikkelitutkimus, tai muu vastaava tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Yhteenvedossa on esitettävä lisensiaatintutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli tekijöiden erilliset osuudet eivät ilmene julkaisusta, tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi. Tarkastus Lisensiaatintutkimuksen monistus ja kansitus yhdenmukaisiin kansiin tapahtuu yliopistopainossa. Mikäli monistus tapahtuu muualla, on tutkielma vietävä kuitenkin kansitettavaksi yliopistopainoon. Lisensiaatintutkimus jätetään tiedekunnan kansliaan kahtena tai kolmena kappaleena riippuen siitä, määrätäänkö lisensiaatintyölle yksi vai kaksi tarkastajaa. Tutkimukseen tulee liittää erillinen tiivistelmä. Ennen työn jättämistä opiskelijan tulee varmistaa oppiaineen professorilta, että tutkimus on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Tämä on siinäkin mielessä tärkeää, että ehdotuksen työn tarkastajiksi tekee pääsääntöisesti oppiaineen professori. Tutkimukselle määrätään yksi tai kaksi tarkastajaa. Ennen tarkastajien valintaa opiskelijalle varataan

10 10 tilaisuus huomauttaa tarkastajiksi esitettävien mahdollisesta esteellisyydestä. Tarkastajien tulee antaa tutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto. Työn tarkastajan/tarkastajien määräämisen jälkeen asianomainen laitos sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa mahdollisen tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Mikäli ns. julkista tarkastustilaisuutta ei järjestetä, tarkastukseen jätettyä työtä käsitellään avoimessa jatkokoulutusseminaarissa. Tarkastajien lausunnot toimitetaan opiskelijalle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää tutkimuksen arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee ja siitä annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto tarkastajien lausunnon perusteella. Lisensiaatintutkimuksen tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön lisensiaatintutkimuksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lisensiaatintutkimusta arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. TOHTORIN TUTKINTO Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan 1. tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatko opinnot ts. samat jatko opinnot kuin lisensiaatintutkintoonkin. Lisensiaatintutkimus ei ole kuitenkaan välttämätön. 2. väitöskirja, jonka tiedekuntaneuvosto julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Jatko opintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma Opiskelija ja oppiaineen professori laativat opiskelijalle henkilökohtaisen jatko opintosuunnitelman. Lisäksi opiskelijan on laadittava yksilöity tutkimussuunnitelma, joka toimitetaan hallintopäällikölle. Väitöskirjaa ja väitöskirjan tarkastamista koskevat ohjeet ovat jäljempänä tekstissä. Väitöskirja Yhtenäinen käsikirjoitus ja artikkeliväitöskirja Väitöskirjan tulee osoittaa kykyä käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja siinä tulee olla uutta tietoa tuova tieteellinen kontribuutio. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä: 1) yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai 2) yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Sekä monografia että artikkeliväitöskirja perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja muodostavat temaattisen ja tutkimuksellisen kokonaisuuden. Artikkeliväitöskirjan kokonaisuutta arvioitaessa on huomioitava se, kuinka hyvin artikkelit ja yhteenveto muodostavat tutkimuksellisen, syvenevän tieteellisen tekstin.

11 11 Väitöskirjan kirjoituskieli Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tai tiedekunnan suostumuksella muulla kielellä. Käsikirjoituskielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. Väitöskirjan tekijän tulee huolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton. Esitarkastus Esitarkastus toimii ulkopuolisena, akateemisen yhteisön tekemänä tieteellisenä laadunvarmistajana. Esitarkastuksen tehtävänä on pitää huolta siitä, että väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus täyttää tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen tekstin kriteerit. Esitarkastusprosessi alkaa, kun ohjaaja tai ohjaajat esittävät kirjallisesti käsikirjoituksen lähettämistä esitarkastukseen. Ohjaaja/t, hallintopäällikkö ja tieteenalan toinen edustaja neuvottelevat sopivista esitarkastajista. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle esitarkastajat. Esitarkastajia on kaksi. Myös väitöskirjan tekijä voi pyytää tiedekunnalta esitarkastajien määräämistä väitöskirjakäsikirjoitukselleen ja esitarkastusprosessin aloittamista. Ohjaajien tulee huolehtia siitä, että esitarkastukseen lähtevä teksti on esitarkastuskelpoinen. On mahdollista käyttää väitöskirjalautakuntaa, joka varmistaa, että käsikirjoituksen lukee myös ohjausprosessin ulkopuolinen henkilö. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan mahdollisuus huomauttaa esitarkastajien valinnasta. Esitarkastajien valinta Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajat valitaan toisesta yliopistosta, tutkimuslaitoksesta tai ulkomaisesta yliopistosta. Tilanteessa, jossa sopivin ja asiantuntevin esitarkastaja löytyy omasta yliopistosta tai tiedekunnasta, voidaan häntä pyytää toiseksi esitarkastajaksi. Ulkomaalaista esitarkastajaa käytettäessä on pidettävä huolta Lapin yliopistossa käytössä olevien kriteereiden täyttymisestä. Esitarkastajien valinnassa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan sukupuolten välinen tasa arvo. Esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 434/ :ssä säädetään. Esitarkastajien tulee olla väitelleitä. Heidän yhteinen asiantuntemuksensa tulee kattaa arvioitavaksi jätetyn työn tieteenalan tai tieteenalat, aihealueen sekä metodiset ja teoreettiset ratkaisut. Tiedekunnan kanslia pitää huolen käsikirjoituksen sekä esitarkastukseen liittyvien ohjeiden ja asiapapereiden lähettämisestä esitarkastajille. Väitöskirjaksi aiotun tutkimuksen käsikirjoitus on painatusluvan saamista varten jätettävä tiedekunnan kansliaan kolmena täydellisenä kappaleena. Opiskelijan on jättäessään väitöskirjakäsikirjoituksensa tiedekunnan tarkastettavaksi ja väitellessään oltava läsnäolevana opiskelijana kirjoilla yliopistossa. Käsikirjoituksen jättämiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella hallintopäälliköltä. Väittelylupa Esitarkastajien tulee antaa kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta perustellut kirjalliset lausunnot. Lausunnot toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Esitarkastajien lausunnot väittelyluvan myöntämistä varten lähetetään väitöskirjan tekijälle heti niiden saavuttua. Esitarkastajia pyydetään antamaan lausuntonsa siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellaisen

12 12 tieteellisen arvon, että sille voidaan antaa väittelylupa. Artikkeliväitöskirjasta annettavassa esitarkastuslausunnossa on selvitettävä, muodostavatko julkaisuissa käsitellyt asiat yhtenäisen ongelmaryhmän. Esitarkastajien lausunnossa voidaan esittää väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä. Väitöskirjan tekijällä on mahdollisuus esittää esitarkastajien lausuntoon vastine. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää väittelylupaa koskevan päätöksen siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Esitarkastajat voivat esittää lausuntoa tarkentavat kommentit suoraan väittelijälle. Esitarkastuslausuntojen pohjalta tiedekuntaneuvosto tekee lopullisen päätöksen väittelyluvasta. Jos esitarkastuslausunnot ovat ristiriitaiset tai ylimalkaiset tiedekuntaneuvosto voi 1. pyytää esitarkastajia tarkentamaan lausuntoaan tai 2. hankkia lisäinformaatiota päätöksensä tueksi tai 3. hankkia kolmannen lausunnon. Ohjaaja pitää huolen siitä, että lausunnot huomioidaan väitöskirjan viimeistelyssä. Jos väitöslupa evätään tai esitarkastus venyy kohtuuttoman pitkäksi, esitarkastusprosessi raukeaa ja väitöskirja palautuu ohjausprosessiin. Jatkossa on mahdollista käyttää samoja esitarkastajia. Väitöskirjan tekijä vastaa viime kädessä tutkimuksestaan ja väitöskirjan saamasta muodosta sekä sen julkaisemiseen liittyvistä järjestelyistä. Kustos ja vastaväittäjä sekä väitöstilaisuuden ajankohta Kun väittelylupa on myönnetty tiedekuntaneuvosto päättää vastaväittäjästä tai vastaväittäjistä, hyväksyy väitökselle ehdotetun ajankohdan sekä määrää väitöstilaisuuden kustoksen. Ennen vastaväittäjän valintaa väittelijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettävän mahdollisesta esteellisyydestä. Väitöksen ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja hallintopäällikköön. Salivaraukset huolehtii tiedekunnan kanslia niissä tapauksissa kun väittely tapahtuu yliopiston tiloissa. Vastaväittäjän valinnan kriteerit ovat samat kuin esitarkastajien. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Kustoksena toimii yliopistoon virkasuhteessa oleva oppiaineen tai lähiaineen professori tai työn ohjaaja. Väitöskirjan julkaiseminen Väitöskirja julkaistaan ennen väitöstä painettuna. Väitöskirja voidaan julkaista myös sähköisessä muodossa. Mikäli väitöskirja julkaistaan sähköisessä muodossa niin tiedekunnalle tulee toimittaa erikseen hallintopäällikön kanssa sovittava määrä painettuja väitöskirjoja. Väittelijä pitää huolen siitä, että väitöskirja on valmis ja julkisesti saatavilla 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan julkaista yliopiston omassa Acta Universitatis Lapponiensis sarjassa, muussa tieteellisessä sarjassa, kaupallisen kustantajan julkaisemana tai omakustanteena. Kustantajan etsiminen ja julkaisufoorumin valinta on pääosin väittelijän tehtävä. Tiedekunta toimittaa painetut väitöskirjat tiedekunnan kansliaan jäävän kappaleen lisäksi tiedekuntaneuvostolle, yliopiston kirjastoon, vastaväittelijälle, kustokselle, keskushallintoon (rehtorin kanslia, ilmoitustaulukappale). Lisäksi väitöskirjasta ja väittelytilaisuudesta tiedotetaan viestintäyksikön kautta yliopiston ulkopuolelle.

13 13 On suositeltavaa, että väitöskirjan julkaisee kansallinen tai kansainvälinen tieteellinen kustantamo. Väitöskirjan nimilehdestä tai julkaisuun kiinnitetystä erillisestä lehdestä tulee käydä ilmi, että kyseessä on ao. tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä väitöskirja, sekä väitöstilaisuuden aika ja paikka. Tämä koskee myös niitä väitöskirjoja, jotka julkaistaan tieteellisessä sarjassa. Lapin yliopiston Acta Universitatis Lapponiensis julkaisusarjassa ilmestyvä väitöskirja Tiedekunnalle tehtävän esityksen väitöskirjan julkaisemisesta Acta Universitatis Lapponiensis sarjassa tekee kyseessä olevan oppiaineen professori, ja päätöksen väitöskirjan ottamisesta Acta sarjaan tekee tiedekuntaneuvosto. Mikäli väitöskirja ilmestyy yliopiston julkaisusarjassa, noudatetaan väitöskirjan ulkoasua koskevien vaatimusten osalta yliopiston julkaisujen bibliografisia tietoja, tiivistelmiä ja ulkoasua koskevia ohjeita sekä soveltaen yliopiston julkaisutoiminnan ohjeita, joita on saatavana julkaisukoordinaattori Tuula Tervashongalta, puh. (016) , sähköposti: Lisäksi ohjeita voi pyytää hallintopäälliköltä, puh. (016) , sähköposti: Julkaisun tekijä huolehtii itse painatustyöstä. Sarjanumeron ja ISBN numeron saa julkaisukoordinaattori Tuula Tervashongalta, puh. (016) Sarjanumero on pyydettävä ensin. Kirjastoon toimitettavat väitöskirjat toimitetaan sarjamerkinnöin (= julkaisusarjan numero sekä kirjan yksilöivä ISBN numero) ja väitöskirja asuisena: kirjan väliin liitetään nimiösivu, jolle on lisätty tiedot väitöskirjan ajasta ja paikasta ja tieto siitä, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja. Muu kuin Acta Universitatis Lapponiensis julkaisusarjassa ilmestyvä väitöskirja Muun kuin yliopiston Acta sarjassa julkaistavan väitöskirjan painosmäärästä päättää julkaisija. Yliopiston kirjastoon luovutettavaksi tarvitaan kirjasta vähintään 6 kappaletta kokoelmia ja väitöskirjavarastoa varten. Minimipainosmäärään on lisättävä väittelijän omat, vastaväittäjän ja kustoksen kappaleet. Tarkkaan painosmäärään vaikuttaa tiedekuntaneuvoston jäsenten määrä sekä se, edellytetäänkö kirjoja luovutettavan ns. virallisten kappaleiden lisäksi muualle. Yliopistolle (myös kirjastoon) luovutettavien kappaleiden tulee olla väitöskirja asuisia: kirjan väliin liitetään nimiölehti, jolle on lisätty tiedot väitöstilaisuuden ajasta ja paikasta sekä tieto siitä, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja. Omakustanteena julkaistaessa on huolehdittava siitä, että väitöskirjaan tulee ISBN tunnus, jonka omakustanteeseen saa Helsingin yliopiston kirjastosta, Suomen ISBN keskuksesta, puh. (09) , telefax (09) Väitöskirjakappaleet Acta sarjassa ilmestynyttä (monografia tai kokoomaväitöskirjan erillisjulkaisut yhteensidottuna) väitöskirjaa jaetaan yliopistossa eri tahoille vähintään 70 kpl (ulkopuolella kustannettua 50 kpl) seuraavasti: Ennakkojakeluun luovutetaan seuraavat väitöskirja asuiset kappaleet viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta: 12 kpl viestintäpalveluihin: ilmoitustaulukappaleeksi, ala aulaan sekä lehdistökappaleiksi. 1 kpl rehtorille. 20 kpl ennakkojakeluun ennen väitöstilaisuutta jaettavaksi opettajille, opiskelijoille ja muille väitöstilai

14 suuteen osallistuville henkilöille. 14 Rehtorille ja viestintäpalveluille menevät kappaleet toimitetaan yhdellä kertaa yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kansliaan, joka hoitaa jakelun. Väittelijä toimittaa tiedekunnalle ennen väitöstilaisuutta 10 kappaletta väitöskirjoja jaettavaksi väitöstilaisuudessa. Tiedekunnan kanslia hoitaa väitöskirja asuisten kappaleiden jakelun tiedekuntaneuvoston jäsenille. Yliopiston kirjastoon luovutetaan väitöskirjat varustettuna nimiösivulla, jossa väitöstilaisuuden paikka ja aika Acta Universitatis Lapponiensis sarjassa ilmestynyttä tai muuta yliopiston kustantamaa väitöskirjaa 25 kpl Yliopiston ulkopuolella kustannettua 6 kpl. Myös vastaväittäjälle ja kustokselle on annettava omat kappaleet. Tekijänkappaleina väittelijälle luovutetaan 20 väitöskirjaa. Joissain oppiaineissa edellytetään väittelijän luovuttavan väitöskirjaansa myös muille kuin tässä luetelluille tahoille. Asiaa voi tiedustella kustokselta. Tiedottaminen Tiedekunta toimittaa yliopiston viestintään otteen väitöstilaisuuden aikaa, vastaväittäjää ( väittäjiä) ja kustosta koskevasta pöytäkirjasta heti kun asia on tiedekunnassa päätetty. Tiedotusvälineet, Internet Yliopiston viestintä vastaa väitöksen tiedottamisesta tiedotusvälineille ja Lapin yliopiston Internetsivuille. Lisäksi väitöksistä julkaistaan tiedot Lapin yliopiston Kide yhteisölehdessä. Lehden painos vuonna 2006 on kpl, josta yliopiston ulkopuolinen jakelu on noin Tiedottamista varten väittelijä toimittaa vähintään viikkoa ennen väitöstilaisuutta noin yhden liuskan pituisen tiedoteluonnoksen väitöskirjastaan yliopiston viestintään. Viestintä työstää luonnoksesta tiedotteen yhteistyössä väittelijän kanssa. Tiedotteessa tärkein asia eli uutinen tuodaan esille ensimmäisenä, taustat, tutkimusmenetelmät, tutkimuskohteet yms. tiedotteen lopussa. Tiedoteluonnosta tehtäessä tulee ottaa huomioon, ettei kaikkia tutkimustuloksia välttämättä voida uutisoida. Riittää, kun tutkimuksesta poimitaan esille tärkein tai pari tärkeintä tulosta. Tutkimustulosten, kysymyksenasettelun ja menetelmien lisäksi tiedoteluonnos painottaa tutkimuksen, käytännön sovellusten ja suuren yleisön kannalta tärkeitä, mielenkiintoisia ja uutisarvoisia asioita. Kirjoita kuin kertoisit tutkimustuloksistasi alaasi perehtymättömälle henkilölle.

15 Tiedoteluonnokseen tulee liittää lyhyt selonteko väittelijän elämäkertatiedoista: 15 nimi, syntymäaika ja paikka ylioppilastutkinnon valmistumisvuosi ja lukio yliopistotutkinnot, suoritusvuosi ja yliopisto merkittävimmät tutkimustyöhön liittyvät virat muut tärkeimmät päätoimet tutkimustoiminnan pääpiirteet nykyinen toimi ja sen alkamisajankohta nykyinen titteli yhteystiedot (työpuhelinnumero, matkapuhelinnumero, mahdollinen kotinumero, sähköpostiosoite). Tiedoteluonnos ja valokuva väittelijästä toimitetaan sähköpostitse viestintään Valokuva voidaan tarvittaessa ottaa myös viestinnässä. Viestintä huolehtii tiedotteen jakelusta tiedotusvälineille. Toimitukset päättävät uutisen julkistamisesta. Perusjakelu kattaa kaikki tärkeimmät päivälehdet sekä sähköiset tiedotusvälineet. Viestintä huolehtii tiedot myös Helsingin Sanomien Väitöksiä palstalle. Tutkimusaiheen mukaan tiedote lähetetään myös alan aikakauslehdille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tieteenalan kansainvälisiin julkaisusarjoihin tiedottamisesta vastaa väittelijä. Tiedekunta tiedottaa alan väitöksestä omille yhteistyötahoilleen. Tiedottamisen laajuus sovitaan yhteistyössä väittelijän kanssa. Lehdistötilaisuus Mikäli väitöskirjan tutkimustuloksilla on suurta yleisöä kiinnostavaa uutisarvoa, voidaan väitöksestä järjestää erillinen lehdistötilaisuus. Viestintä huolehtii tilaisuuden käytännön järjestelyistä. Viestintä auttaa ja neuvoo väittelijää mielellään niin toimittajien haastatteluihin kuin muuhunkin tiedotusvälineiden kanssa asioimiseen liittyvissä kysymyksissä. Väittelijän kannattaa varautua toimittajien mahdollisiin yhteydenottoihin jo ennen väitöstilaisuutta ja myös sen jälkeen. Väitöskirjan esillepano ja lehdistökappaleet Viestintä asettaa kaksi kappaletta väitöskirjaa 10 päivää ennen väitöstilaisuutta julkisesti nähtäväksi. Toinen kappale laitetaan viralliselle ilmoitustaululle ja toinen yliopiston päärakennuksen ala aulaan. Myös tiedekunnissa ja yliopiston kirjastoissa uusi väitöskirja on hyvä laittaa esille näkyvästi. Väitöskirjasta tulee myös toimittaa lehdistökappaleita (10 kpl) viestintään. Viestintä toimittaa väitöskirjan kuluitta asiasta kiinnostuneille toimittajille. Viestinnän yhteystiedot Irma Kuukasjärvi, puh , Olli Tiuraniemi, puh. (016) , , Faksi: (016) Käyntiosoite: Lapin yliopiston päärakennus, E siipi, 3. kerros, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi Postiosoite: Lapin yliopisto/viestintä, PL 122, ROVANIEMI.

16 16 Väitöstilaisuus Vastaväittäjän tehtävänä on väitöstilaisuudessa tarkastaa väitöskirja suullisesti kiinnittäen huomiota väitöskirjan eri teemoihin. Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Väitöstilaisuuteen saa kokonaisuudessaan kestää enintään 4 tuntia. Kustoksen tehtävänä on sekä avata että päättää väitöstilaisuus. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuoroja ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen. Kustos pitää huolta, ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa liikaa aiheesta. Mikäli tilaisuus kestää yli kaksi tuntia, kustoksen asiana on ilmoittaa virkistystauko. Kustos valvoo myös yleisökeskustelua. Kustos voi antaa tiedekunnalle lyhyen raportin väitöstilaisuuden kulusta. VÄITÖSTILAISUUTTA KOSKEVAT OHJEET Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia väitöstilaisuuden alkamisajaksi ilmoitetun tasatunnin jälkeen. Pukeutuminen Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät joko frakkia mustin liivein tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa aamupäiväpukua ilman hattua, tai jakkupukua. Kustos ja vastaväittäjä pitävät tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin. Kustoksen ja vastaväittäjän tulee noudattaa väittelijän valitsemaa pukeutumisvaihtoehtoa. Sisääntulo ja väitöksen avaus Väitöstilaisuuteen asianomaiset saapuvat siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä/vastaväittäjät. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöksen alkaneeksi. Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan lausumalla: Herra/Rouva kustos, Herra/Rouva vastaväittäjä. Arvoisat kuulijat. Väittelijä voi tässä yhteydessä jakaa yleisölle painovirheluettelon tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa. Ulkomaiselle vastaväittäjälle annetaan käännös lectio praecursoriasta. Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu katse vastaväittäjään päin: Pyydän Teitä Herra/Rouva professori (tohtori jne.) Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset ja huomautukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Alkulausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on useampia, he kaikki esittävät lyhyen yleisen lausunnon, ellei vastaväittäjien ja kustoksen kesken ole etukäteen toisin sovittu. Väitöskirjan tarkastus Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, voivat he sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun yhden vastaväittäjän esille ottamasta kysymyksestä. Myös yleisön joukossa olevat asianharrastajat voivat osallistua keskusteluun ja esittää kysymyksiä sellaisista aiheista, jotka ovat väittelijän ja vastaväittäjän/vastaväittäjien keskustelun kohteina. Kustoksen asiana on jakaa puheenvuorot niitä pyytäneille läsnäolijoille sekä harkintansa mukaan jopa rohkaista yleisöä käyttämään puheenvuoroja, antaen aina kuitenkin etusijan väittelijän ja virallisten vastaväittäjien puheenvuoroille.

17 17 Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, ja koko väitös saa kestää enintään kuusi tuntia. Väitös voidaan keskeyttää virkistystaukoja varten, jotka kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan katse vastaväittäjään suunnattuna. Loppulausunnon jälkeen väittelijä esittää välittömästi kiitoksensa vastaväittäjälle. Jos vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, he kaikki esittävät lyhyen loppulausunnon, ellei vastaväittäjien ja kustoksen kesken ole etukäteen toisin sovittu. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan tai haluavat sen johdosta esittää kysymyksiä, pyytämään puheenvuoron kustokselta. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa aiheesta. Kustos päättää seisaalleen nousten tilaisuuden lausuen: Väitöstilaisuus on päättynyt. Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu samassa järjestyksessä kuin sisääntulo. Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu Tiedekuntaneuvosto voi asettaa väitöskirjan arvosanaehdotuksen tekemistä varten arvosanalautakunnan. Arvosanalautakuntaan voivat kuulua myös vastaväittäjät, esitarkastajat, kustos ja ohjaajat. Arvosanalautakunta asetetaan samanaikaisesti vastaväittäjän tai vastaväittäjien nimeämisen kanssa. Mikäli arvosanalautakuntaa käytetään, arvosanalautakunta tekee tiedekuntaneuvostolle vastaväittäjän / väittäjien lausuntoa täydentävän perustellun ehdotuksen, jossa ehdotetaan väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä sekä hyväksyttäväksi esitettävälle väitöskirjalle arvosanaa. Mikäli arvosanalautakuntaa ei käytetä, vastaväittäjä tai vastaväittäjät antavat yhdessä tai erikseen perustellun kirjallisen lausunnon ja arvosanaehdotuksen tiedekunnalle. Väitöskirjan arvostelussa otetaan huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa. Kustoksen tehtävänä on olla yhteydessä vastaväittäjään tai vastaväittäjiin ja huolehtia arviointiprosessin etenemistä. Tiedekuntaneuvosto päättää lausuntojen perusteella väitöskirjan arvosanasta. Väitöskirja arvostellaan 7 portaisella arviointiasteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Tiedekunnan määräämän vastaväittäjän/vastaväittäjien kirjallinen tarkastuslausunto/ lausunnot väitöskirjasta toimitetaan väitöskirjan tekijälle heti niiden saavuttua. Tutkimuksen tekijälle varataan ennen tiedekuntaneuvoston kokousta tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan/tarkastajien lausunnosta/lausunnoista. Vastineen antamista varten väitöskirjan tekijällä on oikeus pyytää väitöskirjan arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Väitöskirjan tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista.

18 Väitöskirjaa koskevat toimet lyhyesti Väitöskirjan tarkastamista koskevat toimet ovat aikajärjestyksessä seuraavat: Väitöskirjan käsikirjoitus jätetään esitarkastusta varten tiedekunnan kansliaan kolmena (3) täydellisenä kappaleena. 2. Käsikirjoitukselle määrätään vähintään kaksi esitarkastajaa tiedekuntaneuvoston päätöksellä. Ennen päätöksentekoa jatko opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajaehdokkaista. 3. Tiedekuntaneuvosto myöntää esitarkastajien lausuntojen perusteella väittelyluvan. Ennen päätöksentekoa jatko opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa lausunnoista. 4. Tiedekuntaneuvosto määrää kustoksen ja vastaväittäjän/vastaväittäjät. Ennen päätöksentekoa jatko opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäehdokkaasta tai ehdokkaista. 5. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. Ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja hallintopäällikköön. Salivaraukset hoidetaan tiedekunnan kanslian toimesta aina kun väitöstilaisuus järjestetään yliopiston tiloissa. Väitöskirjan nimi täsmentyy joskus vielä tarkastusmenettelyn aikana. Väitöstilaisuuden ajankohtaa koskevan ilmoituksen yhteydessä on vielä kertaalleen ilmoitettava väitöskirjan lopullinen nimi. 6. Väitöskirjan julkistaminen tapahtuu viimeistään kymmenen päivää ennen sovittua väitöstilaisuutta. Tätä varten väittelijä toimittaa väitöskirjaa yhteiskuntatieteiden tiedekunnan hallintosihteerille (puh. (016) ) ilmoitustaulukappaleiksi ja jaettavaksi hallintovirastoon, tiedekuntaan ja kirjastoon. 7. Kokoomaväitöskirjan johdanto osa ja erillisjulkaisut sidotetaan yhteen. Kokoomaväitöskirjaa on toimitettava yliopistolle samat määrät kuin monografiaväitöskirjaa. Jos tämä tuottaa erillisjulkaisujen puutteen takia erityisiä vaikeuksia, on painosmäärästä erikseen sovittava dekaanin kanssa hyvissä ajoin ennen väitöskirjan julkistamista. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan. Ennen päätöksentekoa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjän/vastaväittäjien lausunnosta. Tiedekuntaneuvoston arvostelupäätökseen voi hakea oikaisua. Todistusta tohtorin tutkinnosta haetaan vapaamuotoisella lomakkeella jonka liitteenä on todistus siitä, että kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu. Todistus myönnetään dekaanin päätöksellä. Todistuksen hakemista koskevat tiedustelut: hallintopäällikkö, puh. (016) III TODISTUKSET Todistusta lisensiaatin tai tohtorin tutkinnosta on haettava kirjallisesti. Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan täytettynä tiedekunnan kansliaan. Todistusanomusta jätettäessä jätetään myös todistus siitä, että kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu. Todistuksen suoritetuista opinnoista antaa pääaineen professori. Kauppatieteellisen alan todistusten ollessa kyseessä noudatetaan Oulun ja Lapin yliopistojen välillä solmittua yhteistyösopimusta.

19 19 Lisensiaatin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan tutkinnon pääaine, lisensiaatintutkimuksesta annettu arvolause tai mainesana ja maininta tutkintoon sisältyvästä sivuaineesta arvosanoineen (laudatur merkitään näkyviin). Tohtorin tutkintotodistukseen kirjoitetaan mahdollisesti suoritettu lisensiaatin tutkinto, väitöskirjan nimi ja väitöskirjasta annettu arvolause sekä tieteenala, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. Todistus myönnetään dekaanin päätöksellä. IV JATKOTUTKINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAT Johtamisen jatko opinnot Jatkotutkinto ja jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisenä jatkotutkintona voidaan suorittaa yhteiskuntatieteiden tohtorin tai lisensiaatin tutkinto pääaineena johtaminen. Tieteellisellä jatkokoulutuksella tarkoitetaan tieteelliseen jatkotutkintoon tähtäävää tutkijankoulutusta. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin, sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatko opiskeluoikeus Jatko opiskeluoikeuden myöntämisestä päättää Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan dekaani jatkotutkinnon pääaineen professorin lausunnon perusteella. Jatko opiskeluoikeuden myöntämisen yhteydessä opiskelijalle määrätään jatkotutkinnon valvoja sekä tutkimuksen ohjaaja tai ohjaajat. Oikeus jatko opintojen suorittamiseen voidaan myöntää hakijalle, joka on: 1. suorittanut ylemmän yhteiskuntatieteellisen tai kauppatieteellisen korkeakoulututkinnon pääaineena johtaminen, 2. joka on suorittanut Suomessa jonkin muun ylemmän korkeakoulututkinnon, ja jolla on muuten riittävät tiedot ja valmiudet suorittaa jatkotutkinto pääaineenaan johtaminen, tai 3. joka on suorittanut ulkomailla sisällöltään, tasoltaan ja laajuudeltaan vastaavan tutkinnon, ja jolla on muuten riittävät tiedot ja valmiudet suorittaa jatkotutkinto pääaineenaan johtaminen Jatko opiskeluoikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineen opinnot on suoritettu vähintään hyvin tiedoin ja että tutkintoon kuuluva pro gradu tutkielma (tai vastaava lopputyö) on hyväksytty vähintään arvosanalla cum laude approbatur (tai sitä omalla skaalallaan vastaavalla arvosanalla).

20 20 Kohdassa 2 tai 3 mainitun hakijan tulee ennen jatko opiskeluoikeuden myöntämistä täydentää johtamisen alan tietämystä seuraavasti: JOKO 1102 Johtaminen ja organisointi JOKO 1302 Johtamis ja organisaatiotutkimuksen uusimmat suuntaukset 5 op 8 op Jatko opiskeluoikeuden hakeminen Jatko opiskeluoikeutta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan dekaanilta. Hakemukset toimitetaan tiedekunnan hallintopäällikölle. Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös suoritetusta perustutkinnosta, sekä muista mahdollisista yliopisto opinnoista. Hakemukseen tulee liittää myös alustava jatko opintosuunnitelma. Jatkoopintosuunnitelmasta tulee käydä ilmi jatkotutkintoa varten vaadittavat opinnot ja niiden laajuus, sekä opintojen suunniteltu suoritusaikataulu (ks. myös kohdat 5. ja 6.). Jatko opintosuunnitelman tulee lisäksi sisältää väitöskirjaksi tai lisensiaatintutkimukseksi tarkoitetun tutkimuksen alustava tutkimussuunnitelma. Yleiset jatkotutkintovaatimukset Johtamisen pääaineessa tohtorin tutkintoa varten vaaditaan seuraavat opinnot: 1. tutkimusmetodologiset opinnot, vähintään 12 op, tutkinnon pääaineen jatko opinnot, vähintään 30 op, sivuaineopinnot, enintään 12 op, sekä muut tieteelliset jatko opinnot (tarvittaessa siten, että jatkokoulutuksen opintojen kokonaismääräksi muodostuu vähintään 60 op) 2. väitöskirja (180 op) ja sen julkinen puolustaminen Tutkimusmetodologisten opintojen, tutkinnon pääaineen opintojen ja sivuaineopintojen tulee tukea jatkotutkinnolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Väitöskirjassa tulee osoittaa kykyä itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen, sekä kykyä luoda uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittuja tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos väittelijän osuus on niissä selkeästi osoitettavissa. Lisensiaatin tutkintoa varten vaadittavat opinnot ovat muuten samat kuin tohtorin tutkinnossa, mutta väitöskirjan sijasta opiskelija laatii lisensiaatintutkimuksen. Jatkokoulutuksen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon kun hän on suorittanut yllä kohdassa 1. mainitut jatkokoulutuksen opinnot (yhteensä 60 op), sekä laatinut lisensiaatintutkimuksen (90 op). Lisensiaatin tutkintoon kuuluvassa lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

21 21 Tarkennetut jatkotutkintovaatimukset Tutkimusmetodologiset opinnot 12 op Yleinen tieteenteoria 6 op Opintokokonaisuus suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna seuraavista teoksista: Burrell, G. & Morgan, G Sociological Paradigms and Organisational Analysis. Lontoo: Heinemann. Kuhn, T. 1962/1996. The Structure of Scientific Revolutions. 3. painos. Chicago: The University of Chicago Press sekä soveltuvin osin (professorin kanssa sopien) teoksista: Nickles, T. (toim.) Thomas Kuhn. Cambridge: Cambridge University Press. tai Lakatos, I. & Musgrave, A. (toim.) Criticism and the growth of knowledge: proceedings of the International Colloquium in the Philosophy of Science, London, 1965: vol 4. Cambridge: Cambridge University Press. Yleisen tieteenteorian kirjallisuuskuulustelun suorittamisesta tulee sopia johtamisen professorin kanssa. Kirjallisuuskuulustelun sijaan on mahdollista suorittaa erikseen sopien myös KATAJA:n tai Menetelmätieteiden laitoksen vastaavia opintojaksoja vähintään vastaavassa laajuudessa. Tutkimusmenetelmät 6 op Tutkimusmetodologisiin opintoihin on sisällytettävä tutkimusmenetelmä opintoja vähintään 6 op. Opintoihin on sisällytettävä nk. kvantitatiivisiä menetelmiä vähintään puolet. Opintojen tulee kuulua joko KATAJA:n kurssivalikoimaan tai Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksen syventäviin jaksoihin. Jatkotutkintoihin suunnitelluista opinnoista tulee sopia etukäteen johtamisen professorin kanssa. Pääaineopinnot 30 op Pääaineopinnoissa suositellaan suoritettavaksi KATAJA:n kursseja, jotka tutustuttavat opiskelijat johtamisen alan tutkimusperinteisiin ja toisaalta opiskelijan oman tutkimusalan viimeisimpään tutkimukseen. Erikseen johtamisen professorin kanssa sopien osa opinnoista on mahdollista suorittaa kirjallisuuskuulusteluin tai kirjallisin raportein. Opintoja voidaan suorittaa myös ulkomaisissa yliopistoissa. Ennen opintojen aloittamista, tulee niistä sopia johtamisen professorin kanssa. Sivuaineopinnot 12 op Sivuaineopinnot koostuvat pääsääntöisesti syventävien opintojen tasoisista opintosuorituksista. Sivuaineopintojen tulee tukea pääaineen opiskelua ja tutkimustyötä. Sivuaineopinnoiksi ei lasketa perustutkintoon sisältyviä opintosuorituksia muutoin kuin vähimmäisvaatimusten ylittävältä osalta. Mikäli opiskelija on jo suorittanut kahden tieteenalan syventävät opinnot (ns. sivulaudatur toisessa oppiaineessa), katsotaan sivuaineopinnot suoritetuiksi riippumatta siitä, sisältyvätkö ne jo aiempaan tutkintoon. Johtamisen jatko opiskelija voi suorittaa sivuaineopintonsa esim. suorittamalla laskentatoimen, matkailututkimuksen ja/tai metodologisia syventäviä opintoja. Tällöin ei muodollisesti edellytetä kyseisen op

22 22 piaineen aineopintojen suorittamista. Opiskelijan on kuitenkin itse varmistuttava hallitsevansa riittävät pohjatiedot opintojen suorittamiseksi. Sivuaineopintoihin voidaan sisällyttää myös muiden kuin Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan oppiaineiden syventäviä opintoja. Tällöin opiskelijan tulee itse varmentaa oikeutensa suorittaa kyseisen oppiaineen syventäviä opintojaksoja, mikäli hän ei ole suorittanut oppiaineen aineopintoja. Tapauskohtaisesti voidaan harkita myös aineopintotasoisten opintojaksojen sisällyttämistä sivuaineopintoihin, mutta tällöin asiasta on sovittava markkinoinnin professorin kanssa ennen ko. opintojen aloittamista. Väitöskirja 180 op / Lisensiaatintutkimus 90 op Opiskelijan tulee laatia väitöskirja (kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoa suoritettaessa lisensiaatintutkimus). Väitöskirjan laajuus on 180 opintopistettä ja lisensiaatintutkimuksen 90 opintopistettä. Väitöskirjan saattamiseksi esitarkastukseen edellytetään vähintään yksi esityskerta valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman (KATAJA) puitteissa järjestettävissä johtamisen alan seminaareissa. Mahdollisista korvaavista suorituksista tulee sopia markkinoinnin professorin kanssa. MATKAILUTUTKIMUKSEN JATKO OPINNOT Tutkimuksen ja opetuksen kohteena matkailu on monitiedealue. Matkailualan monitiedealueen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalueeseensa ja kykenee itsenäisesti luomaan tieteellistä tietoa. Lapin yliopiston matkailututkimuksen jatkokoulutusohjelma on monitieteinen tohtoriohjelma, jonka tarkoituksena on kouluttaa monialaisia, kansainvälisilläkin työmarkkinoilla kilpailukykyisiä matkailualan tutkimukseen, opetukseen ja asiantuntijatehtäviin perehtyneitä asiantuntijoita. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot. Nämä opinnot sovitaan yhdessä matkailututkimuksen jatko opintoja koordinoivan matkailun professorin kanssa. Opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Monitieteisenä tutkimus ja opetusalueena matkailututkimuksen jatkokoulutusohjelmassa väitellyt henkilö valmistuu yhteiskuntatieteiden tohtoriksi. Jatkotutkinto voi myös olla hallintotieteiden tai filosofian tohtorin tutkinto riippuen jatkotutkinnon tiedealueesta ja jatkotutkintoon sisällytettävästä aineyhdistelmästä. Matkailututkimuksen suuntautumisvaihtoehdon (matkailumarkkinointi, matkailun kulttuurintutkimus tai luontomatkailu) professorin ja jatkotutkinto oikeutta hakevan henkilön kanssa käytävissä neuvotteluissa tehdään dekaanille osoitettavaan hakemukseen täsmennys tavoitteena olevasta tohtorin tutkinnosta. Matkailualan jatkotutkintoon sisältyy seuraavat opinnot (vähintään 60 op): TMAT0501 Matkailututkimuksen teemat ja trendit 8 op (Trends and Scenarios in Tourism Studies) tai TMAT0502 Matkailu monitieteisen tutkimuksen kohteena 8 op (Multidisciplinary Research in Tourism) TMAT0503 Matkailututkimuksen tutkimusmenetelmät 8 op