Arkadian yhteislyseon vaelluskurssi 2017

Transkriptio

1 Arkadian yhteislyseon vaelluskurssi 2017 Kurssisuunnitelma Mika Sipura & Juha Himanen Johdanto Arkadian yhteislyseossa järjestetään syksyllä 2017 vaelluskurssi liikunnan, terveystiedon, biologian ja maantieteen yhteistyönä. Kurssi koostuu valmistavista yhteisistä tilaisuuksista keväällä ja syksyllä 2017, vaelluksesta Käsivarren erämaassa , yhteenvedosta, ja raportoinnista. Kurssin keskeisimpiä oppisisältöjä ovat: 1) vaellus liikuntasuorituksena, 2) vaellusvarusteiden ja niiden käytön tuntemus, 3) lihashuolto ja palautuminen pitkien suoritusten yhteydessä, 4) vaeltajan ravinto, 5) jokamiehenoikeuden käytännössä, 6) tunturiekosysteemin ja pohjoisten kosteikkoekosysteemien tuntemus, 7) vesitutkimuksen menetelmien perusteet, 8) pohjoisen Suomen tulevaisuudennäkymät ja 9) henkilökohtaisen luontosuhteen syventäminen. Vaelluskurssi on toteutettu aiemmin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vuosina 2012, 2013 ja 2014, ja Käsivarren erämaassa vuonna Kevättalvella kasattu kahden opettajan ja opiskelijan ryhmä on suorittanut elo-syyskuussa noin viikon mittaisen vaelluksen yhteistyössä Muonion lukion kanssa. Vaelluksen aikana on opiskeltu kohdealueen geologiaa ja eliöstöä. Vuosina 2012 ja 2013 omistettiin yksi päivä vaelluksesta Suastunturin kasvillisuuden vertikaalisen jakauman selvittämiseen. Vuosina 2014 ja 2016 on selvitetty tunturivesien veden laatua. Ensimmäinen tutkimusraportti on täällä: Vuoden 2017 vaelluskurssin tavoitteet ovat pääpiirteissään seuraavat: 1. Opiskellaan kevään 2017 aikana erävaelluksen taitoja erikseen sovituissa tapaamisissa. Osan oppitunneista ja harjoituksista järjestävät Kiljavan opiston eräopaslinjan opiskelijat. Syyslukukauden alussa pidetään leiriytymisharjoitus. 2. Suoritetaan vaellus Käsivarren erämaassa Vaellus huipentuu kolmantena päivänä nousuun Haltille, Suomen korkeimmalle kohdalle. Rajapyykille viedään 100- vuotiaan Suomen lippu ja 90-vuotiaan Arkadian yhteislyseon viiri. 3. Reitin varrella toteutetaan vesitutkimuksen näytteenkeruu täysin samalla tavalla kuin vuonna Näin tuloksista voidaan selvittää veden laadun vuosittaista vaihtelua. Opiskelijat pitävät vaelluksella päiväkirjaa ja/tai kuvaavat materiaalia ja raportoivat tapahtumista myöhemmin verkossa. Kurssin jälkeen opettajat ja opiskelijat laativat matkakertomuksen, tai useampia painotukseltaan erilaisia artikkeleita. Nämä pyritään julkaisemaan paikallislehdissä, retkeilyalan lehdissä tai pedagogisissa julkaisusarjoissa, sekä vaelluksesta, retkeilystä ja tiedeopetuksesta kiinnostuneiden keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Tämän koordinoimiseksi opiskelijat jakautuvat kokonaisuuksista vastaaviin työryhmiin.

2 Vaelluksen aikataulu Torstai Lento Helsinki-Ivalo-Kittilä klo Bussi Kittilästä Muonioon. Tutustuminen mahdollisuuksien Muonion lukioon ja Ammattiopisto Lappiaan. Illalla koskiseikkailu Harrinivan lomakeskuksessa. Ennen yöunia kehonkoostumuksen mittaus. Perjantai Bussi Muoniosta Kilpisjärven kautta Didnojoelle klo 8. Matkalla pysähdys Tundreassa, johon jätetään siviilitavarat, ja Kilpishallissa, josta tehdään viimeiset ruokahankinnat. Vaellus Didnojoelta Lossujärven autiotuvalle (noin 14 km) pyritään aloittamaan viimeistään klo 13 (auringonlasku klo 21.26). Matkalla vesinäytteet (1) Didnojoesta ja (2) Lossujärvestä. Kasviruudut (1) Didnojoen voimalan vierestä, (2) Didnojoen varrelta ylängöltä ja (3) Lossujärven rannalta. Lauantai Suomen luonnon päivä (liputuspäivä vuonna 2017). Koko päivän vaellus Urtasvankkaa pitkin Lossujärveltä Pihtsusjärvelle (noin 18 km). Vesinäytteet (3) Urtasvaaralta tulevasta purosta, (4) Urttasmohkkilta tulevasta purosta, (5) Rimmajärvestä, (6) Pihtsusjoesta, (7) Pihtsusjärvestä ja (8) Rassejoesta. Kasviruudut (4) Urtasvaaran alta, (5) Urttasmohkkista (6) Vuomakasjärven kahlaamon rannalta ja (7) Rassejoen rannalta. Sunnuntai Nousu ilman rinkkaa, ruuat päivärepussa Haltille (noin km). Vesinäytteet paluumatkalla (9) Govdajoesta ja (10) Govdajokeen laskevasta purosta. Kasviruudut (8) Govdavaggin pohjoispuolelta ja (9) Haltin rinteestä duniittivyöhykkeen alapuolelta. Maanantai Vaellus Pihtsusjärveltä Meekonjärvelle (noin 11,5 km). Vesinäytteet (11) Vuomakasjoesta ja (12) Bierfejoesta. Kasviruudut (10) Meekonpahdan alta ja (11) Nuukankentältä. Tiistai Vaellus Meekonjärveltä Saarijärvelle (noin 19 km). Vesinäytteet (13) Kahperusjoesta, (14) Guonjarjoesta ja (15) Saarijärvestä. Kasviruudut (12) Kahperusvaaran tunturiylängöltä, (13) Kahperusjoen varresta, (14) Guonjarvaggista ja (15) Guonjarvaaran yläosasta. Keskiviikko Vaellus Saarijärveltä Kilpisjärvelle (noin 12 km). Vesinäytteet (16) Masetjoesta, (17) Marjajoesta ja (18) Cahkaljoesta. Kasviruudut (15) Saarijärveltä (16) Coahpejärven rannasta, (17) Masetvaaran yläosista ja (18) Cahkaljärven tunturikoivuvyöhykkeestä. Majoittuminen Tundrean huoneistoihin ja mökkeihin. Ennen ruokailua kehonkoostumuksen mittaus. Yhteinen päätösillallinen kello Tundrean ravintolassa. Torstai Aamiaisen jälkeen rinkan pakkaaminen lentokuntoon ja bussi Kilpisjärveltä Muonion kautta Kittilän lentokentälle (eväät Kilpishallista). Lento Kittilä-Helsinki klo Aamulla vesinäyte (19) Kilpisjärvestä. Parin viikon kuluttua vaelluksesta esitys Arkadian yhteislyseon opiskelijoille ja henkilökunnalle, ja vesitutkimuksen tutkimusraportin julkaiseminen verkossa. Ohjelmaan voi tulla muutoksia vielä vaelluksen aikana.

3 Työryhmät 1. Mediaryhmän tehtävänä on huolehtia siitä että vaellukselta kertyy mahdollisimman paljon still- ja videokuvaa. Vuonna 2016 esim. Haltin huipulta kertyi materiaalia olemattoman vähän. Mediaryhmän jäsenet kuvaavat still-kuvia ja videoita, editoi niitä vaelluksen jälkeen, ja kokoaa yhteen muiden kuvaamaa materiaalia. Mediaryhmällä on käytettävissä vähintään kaksi järjestelmäkameraa, pokkari, kaksi GoPro-kameraa ja Samsung Gear Vesitutkimusryhmä huolehtii siitä, että vesinäytteet tunturivesistä otetaan suunnitelman mukaan (erityisesti lämpötilan mittaus ja kuvia näytteenotosta yhdessä mediaryhmän kanssa). Tutkimuksesta koostetaan lopulta julkaisu, jossa vuosien 2016 ja 2017 tulokset liitetään yhteen vuoden 2014 tulosten kanssa työnimellä Arkadian yhteislyseon ja Muonion lukion tunturivesitutkimus. 3. Matkan varrella tehdään pieni kasvillisuustutkimus paikasta (2016 vaelluksen 13 paikan lisäksi). Kasvillisuusryhmä huolehtii kasvillisuustutkimuksen järjestelyistä. Kasvillisuustutkimus julkaistaan yhdessä vuoden 2012 Suastunturin kasvillisuustutkimuksen kanssa työnimellä Arkadian yhteislyseon ja Muonion lukion tunturikasvillisuustutkimus. 4. Fysiologiaryhmä toteuttaa Polar-mittareilla ja Omron kehonkoostumusmittarilla tehtävän vaelluksen fysiologia -tutkimuksen (energian kulutus, askeleet, päivittäinen aktiivisuus, muutokset kehon koostumuksessa). Tutkimus julkaistaan työnimellä Arkadian yhteislyseon ja Muonion lukion tutkimus vaeltajan fysiologiasta. 5. Dokumentointiryhmä tekee ja/tai kokoaa matkakertomuksen. Tekstin lisäksi tähän liitetään piirroksia ja maalauksia. 6. Juhlatyöryhmä suunnittelee ja toteuttaa Arkadian ja Suomen juhlavuosiin liittyvät toimet (mm. lippujen vieminen Haltille, Suomen luonnon päivä). 7. Turvallisuusryhmä pohtii ja toteuttaa vaelluksen turvallisuuteen liittyvät käytännön toimet (on mm. hyvin selvillä siitä mitä tulee tehdä jos jokin menee vikaan). On hyvä jos turvallisuusryhmästä ainakin osalla on ensiapukoulutus. Kasvillisuustutkimus Kasvillisuustutkimuksen tavoitteena on 1) Luoda yleiskuvaus vaellusmaiseman kasvillisuudesta ja 2) laatia kuvaus vesitutkimuksessa tutkittujen tunturivesien rantojen kasvillisuudesta. Tutkimus toteutetaan 20 aikataulussa kuvatulla alueella. Käytännössä tutkimus tehdään seuraavasti: 1. Kunkin tutkimusalueen sijainti ja korkeus merenpinnasta määritetään puhelimen GPS:llä. 2. Kullakin alueella määritetään ensin puiden määrä halkaisijaltaan 20 metrin ympyrästä kokoluokittain (tarkka luokitus liitteenä olevassa lomakkeessa). 3. Alueelle heitetään satunnaisesti kaksi kasviruutua, jolta määritetään lajien tai ryhmien peittävyys prosentteina. 4. Kultakin alueelta otetaan paljon maisemakuvia ja sekä lähikuvia vallitsevista ja/tai määrittämättä jääneistä kasveista. 5. Aineisto analysoidaan ja raportoidaan vaelluksen päätyttyä.

4 Vesitutkimus Vesitutkimus tehdään 19 tunturivedestä. Maastossa mitataan vain veden lämpötila, minkä jälkeen puron keskeltä tai vähintään metrin etäisyydeltä rannasta otetaan vesinäyte 250 ml:n muoviastiaan. Jokaisesta tutkittavasta vesistöstä otetaan myös valokuvia useammalta suunnalta (ja mahdollisuuksien mukaan myös veden alta). Vesinäytteet analysoidaan Arkadian yhteislyseon laboratoriossa. Tuloksia verrataan vuoden 2017 tuloksiin ja Hetta-Pallas-reitin vesitutkimuksen tuloksiin. Kaikista vesistä mitataan seuraavat muuttujat: 1. Lämpötila 10 cm:n syvyydellä (digitaalinen lämpömittari) 2. TDS, liuenneen aineen kokonaismäärä (AquaShock Water Purity Kit) 3. Johtokyky (AquaShock Water Purity Kit) 4. ph (Vernier LabQuest2 + PH-BTA) 5. Redox-potentiaali (Vernier LabQuest2 + ORP-BTA) 6. Absorbanssi (YSI 9300 fotometri) 7. Alkaalisuus (YSI 9300 fotometri + YPM188) 8. Alumiinipitoisuus (YSI YPM166) 9. Fosfaattifosforipitoisuus (YSI 9300 fotometri + YPM177) 10. Kaliumpitoisuus (YSI 9300 fotometri + YPM189) 11. Kovuus (YSI 9300 fotometri + YPM804) 12. Magnesiumpitoisuus (YSI 9300 fotometri + YPM193) 13. Nitraattityppipitoisuus (YSI 9300 fotometri + YPM163) 14. Nitriittityppipitoisuus (YSI 9300 fotometri + YPM109) 15. Rautapitoisuus (YSI 9300 fotometri + YPM155) 16. Sulfaattipitoisuus (YSI 9300 fotometri + YPM154) 17. Sulfidipitoisuus (YSI 9300 fotometri + YPM168) 18. Väri ja sameus (YSI 9300 fotometri + YPM188) 19. Heterotrofisten bakteerien kokonaismäärä (3M Petrifilm) 20. Enterobakteerien kokonaismäärä (3M Petrifilm) 21. Koliformiset bakteerit (3M Petrifilm) Vuoden 2014 vesitutkimuksen perusteella mittaukset jälkikäteen tuottavat lähes identtiset tulokset paikan päällä tehtyihin verrattuna jopa bakteerien osalta.

5 Fysiologiatutkimus Vaelluskurssilla 2017 toteutetaan ensimmäistä kertaa fysiologinen tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää mittaamalla 1) mahdollisia muutoksia tutkittavien kehonkoostumuksellisissa muuttujissa, 2) erävaelluksen aikaisia sykemuutoksia ja energiankulutusta ja 3) fyysistä aktiivisuutta askelmittauksin ja mahdollisuuksien mukaan GPS-mittauksella kuljettu matka. 1. Kehonkoostumuksellisten muuttujien tutkiminen. Tutkittaville suoritetaan mittaukset ennen ja jälkeen erävaelluksen Omron BF511 kehonkoostumusmittarilla. Mittauksilla on tarkoituksena selvittää erävaelluksen mahdollisia vaikutuksia seuraaviin fysiologisiin muuttujiin: 1) paino, 2) BMI, 3) rasvaprosentti, 4) luustolihasprosentti ja 5) lepoaineenvaihdunta. 2. Sykkeen ja energiankulutuksen (kcal) mittaaminen erävaelluksen aikana. Tutkittavilta mitataan erävaelluksen aikaista sykettä (liikkeellä ollessaan) Polar A300 HR syke- ja aktiivisuusmittareilla ja H7 sykesensorien avulla. Tavoitteena saada mittauksia jokaiselta vaelluspäivältä ja hyödyntää myös Polar Beat -mobiilisovellusta datan taltiointiin (+GPS). Mittarit ilmoittavat myös tutkittavan mittauksen aikaisen energiankulutuksen. 3. Fyysinen aktiivisuus. Tarkoitus on mitata päivittäistä fyysistä aktiivisuutta Polar A300 HR - mittareilla ja Polar H7 -sykesensoreilla. Mittarit seuraavat ja mittaavat aktiivisuutta ja unta, laskee kalorit ja otetut askeleet. H7 -sykesensorit ovat liitettävissä matkapuhelimiin ladattuun Polar Beat -sovellukseen (+Polar Flow), jolloin on mahdollista saada myös GPS-seurannalla selville kuljettu matka. Data tallentuu ranneyksiköihin, mutta myös sovelluksiin.