Yhteensovittava johtaminen haasteena paremmat ratkaisut

Transkriptio

1 Yhteensovittava johtaminen haasteena paremmat ratkaisut Anne Määttä VTT, asiantuntija (tki), tutkija /13/2016

2 Esityksen rakenne Paljon palveluita käyttävät ja moniasiakkaat Kumuloituneet tuen tarpeet ja pirstaleinen palvelujärjestelmä Ratkaisuna yhteensovittava johtaminen? Hankkeet osana muutostyön kokonaisuutta Sote-uudistus ja uudenlaisen johtajuuden vaatimukset Palveluiden yhteistuottamisen vaatimukset ja mahdollisuudet

3 Paljon palveluja käyttävät ja moniasiakkaat Moniasiakas on joko vuorotellen tai yhtä aikaa monen eri hallinnonalan palveluiden tai etuuksien käyttäjä Asiointia monilla eri välineillä, monin eri kriteerein, monien eri toimijoiden kanssa Paljon palveluja käyttävät asiakkaat: 10 % muodostaa % kaikista kustannuksista Moniasiakkaista voi tulla paljon palveluja käyttäviä, ellei palvelutarpeeseen kyetä vastaamaan Esimerkkinä:

4 Esimerkki Länsi-Pohjan sh-piirin eniten palveluja käyttävät asiakkaat Terveydenhoidon asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluja) Sosiaalipalveluasiakkaat Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaat Vammaispalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluiden asiakkaat Kaikki näistä asiakkaista käyttävät 4-10 erillistä sosiaali-tai terveydenhuollon palvelua

5 Kumuloituneet tuen tarpeet ja pirstaleinen palvelujärjestelmä Nykyjärjestelmä= asiakastiedot pirstoutuneina eri järjestelmissä, vastuut vaihtelevat toimijoittain, kukaan ei tunne asiakkaan kokonaisuutta Mitä tarkoittaa käytännössä: Paljon erillisiä ja irrallisia tukitoimia Vaikeudet arvioida asiakkaan kykyjä tai kyvyttömyyttä hoitaa asioitaan Tietokatkoksia toimijoiden välillä Salassapitosäännösten ylitulkintaa Koordinoimatonta yhteistyötä Asiakkaan putoaminen etuuksien tai palvelujen väliin Päällekkäistä työtä >< poisohjaamista

6 Monitoimijainen ja hierarkkinen palvelujärjestelmä Sisä-, ulko- ja lähiyhteisöringit Rakenteelliset hierarkiat (hallinnonalojen, perus- ja erityispalveluiden väliset) sekä Toimijakohtaiset rajat (julkinen, yksityinen ja III sektori) Toimijakohtaiset roolit Kopin ottajat: nuorisotyö, TYP, sosiaalityö, psykiatrian ja päihdepalvelut Siirtäjät: etuuskäsittely, Kelan asiakaspalvelu, Te-toimisto, oppilaitos Torjujat Lähde: Määttä & Keskitalo (2014) Ulkoringiltä sisärinkiin. Kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

7 Monitoimijaisen yhteistyön haasteet Syyperusteinen sosiaaliturva vastaa hyvin yksittäisiin ongelmiin, moniasiakkaat tekevät palvelujärjestelmän ongelmat näkyväksi Asiakasprosesseja kuvattu yksittäisissä palveluissa, moniasiakkaiden kohdalla hankalaa Sektorirajat, erilliset budjetit ja toimintamallit sekä erilaiset ammatilliset orientaatiot vaikeuttavat yhteistyötä Ei tunneta kaikkia ratkaisuun vaikuttavia sidosryhmiä (julkinen, yksityinen ja III sektori sekä hankkeet) ja heidän potentiaaliaan osaamista on valtavasti kokonaisuus ei ole kenenkään käsissä Sektorijohto (sosiaali-, terveys- ja sivistys) keskenään tasa-arvoista, toisen tontille vaikea tulla ja johtaa kokonaisuutta Ratkaisu: Nykyrakenteen ulkopuolelta tuleva kokoava johtaminen vai yhteiset sopimukset (yhteensovittava johtaminen)?

8 Yhteensovittava johtaminen Taustalla tiedostettu ongelma: - Hallinnonalojen välinen tiedonvaihto satunnaista - Yhteisesti asetetut tavoitteet puuttuvat Tavoite - tarkastella palveluita (horisontaalisena ja vertikaalisena) kokonaisuutena - lisätä monialaista johtamista ja kehittää henkilöstön osaamista yli toimijarajojen Toivottu tulos: opetus-, sosiaali- ja terveystoimen lisäksi kunnan muiden hallinnonalojen, yksityisten yritysten ja järjestöjen palveluiden edustajien tiiviimpi ja koordinoitu yhteistyö Lähde: Perälä & Halme & Nykänen: Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen (2012): ttps://

9 Yhteensovittavan johtajuuden rakentaminen OSUMA-hankkeessa OSallisuutta ja Uusia palvelumalleja MoniAmmatillisen palveluohjauksen keinoin (Pieksämäen kaupungin ja Diakin yhteinen ESR-hanke ) Hankkeessa syntyy: Julkisen, yksityisen ja III sektorin toimijoiden välille koordinoitu ja tavoitteellinen yhdessä tekemisen toimintamalli Neet-nuorten palveluihin. Yhteensovittavaa johtajuutta, jossa koordinoidaan suunnitelmallisesti hyvinvointipalveluja sekä ohjataan uusien asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakentumista

10 Johtajuustarpeiden näkyväksi tekeminen OSUMA-hankkeessa Julkisen, yksityisten ja III sektorin toimijoiden ja toiminnan kartoittaminen Hyvät käytännöt ja haasteet Toimijoiden kohtaaminen ja tiedon kumuloituminen työpajoissa 1) Työntekijät ja lähiesimiehet 2) esimiehet ja sektorijohtajat 3) johto ja III sektori Yhteisten tavoitteiden nimeäminen Muutostarpeiden analyysi ja ratkaisukeinot: konkreettiset toimet Kriittisten vaiheiden nimeäminen (NEET-vaihe, opintojen keskeyttäminen ja II asteen opintojen ulkopuolelle jääminen) Monitoimijaisten asiakasprosessien kuvaukset Sektorijohdon yhteensovittava neuvottelu tarvittavista muutoksista

11 Paikallinen taso: Hankkeet systemaattisessa muutostyössä Hankerahoitus lisää toimintamahdollisuuksia kohderyhmälle ja alueille: Tukee kokonaiskehittämistä, mikäli rakentuu osaksi kunnan strategiaa tai kehitettävää kokonaisuutta Lisäresurssina mahdollistavat poikkeamat perustyöhön Asiakkaat, kuntalaiset ja poliittiset päättäjät aktiivisesti mukaan = osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen rooli! Innovatiiviset mallit voivat juurtua pysyviksi käytännöiksi, mutta ei ilman johdon myötävaikutusta?

12 Alueellinen taso: Proaktiivisuus -> johtaminen-> muutos Hankkeiden verkostoituminen, minkä tahon tulisi koota eri hankkeiden tulokset yhteen? Miten hankkeiden konkreettiset tulokset saadaan tarkasteluun laajempina kehittämis- ja muutostarpeina? Mihin toimijoihin yksittäinen hanke vaikuttaa (sivisote + III sektori, asiakkaat) Ammattilaisten monialaisen yhteistyön tulokset sektorijohdon hyödynnettäviksi ja laajemmin valtakunnallisesti Hankkeiden tulokset laajemmin valtakunnallisesti käyttöön hyödynnettäviksi ja vaikuttamaan kehittämiseen ja päätöksentekoon? Vaikuttavuutta lisää yhteisillä hyvillä käytännöillä Aloitteet kuntapäättäjille, ministeriöille ja valtakunnallisesti hyödynnettäviksi

13 SOTE-taso: Hankkeiden rooli valtakunnallisessa uudistuksessa Hankkeilla tehty monia innovaatioita Monet jäänet alueellisiksi käytännöiksi, osa hävinnyt hankkeen myötä Miten päästään siihen, ettei pyörää keksittäisi aina uudelleen? Johdon roolin merkitys? Miten saadaan hankkeiden tulokset valtakunnallisesti käyttöön? Ohjausryhmien kokoonpano? Tiiviimpi ministeriöyhteistyö? Koordinaatiohankkeiden rooli?

14 SOTE-uudistus ja uudenlaisen johtajuuden vaatimukset Asiakaskeskeinen palveluintegraatio: Eri sote-ammattilaisten osaamista ja eri sotepalveluita ja toimenpiteitä voidaan joustavasti ja oikea-aikaisesti yhdistää asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kustannusvaikuttavasti vastaavaksi kokonaisuudeksi. Palveluketjujen integraatio: Hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin. Järjestämisen integraatio: Yksi vahva järjestäjä joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sote-palveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta. Miten tämä saavutetaan: useita tuottajia -> nykyistä laajempi pirstoutuminen vai johdettu kokonaisuus?

15 SOTE-uudistus ja palvelujen yhteistuottaminen Malleja maailmalta: Co-production = yhteistuottaminen ja co-design = yhteissuunnittelu suhde, jossa kansalaiset ja ammattilaiset tuottavat yhdessä tuloksellisia palveluja. Suunnittelussa ja tuen antamisessa molemmat ovat yhtä merkityksellisiä ja vaikuttavat palvelun laatuun. Palvelujen tuottaminen yhdessä lisää sekä yksilöiden että yhteisöjen elämänlaatua. Lähtökohtana on että kaikilla ihmisillä on potentiaalia ja kykyjä, joita voidaan hyödyntää Alun perin motivaattorina taloudelliset säästöt, viime aikoina nähty myös vahvasti kansalaisosallisuuden lisäämisen keinona. Lähde: Pestoff (2009); NEF:

16 Voivatko hankkeet rakentua osaksi yhteistuottamisen kokonaisuutta? Mitä se tarkoittaa johtajuuden kannalta?

17 Kysymys: Miten johtamasi hanke juurtuu pysyväksi käytännöksi alueellisesti ja valtakunnallisesti?

18 Kysymys: Kenen tehtävä on saada hankkeiden tulokset laajemmin hyödynnettäväksi?

19 Kysymys: Miten ja minkä tahon ylisektorisia ja monialaisia muutoksia tulisi johtaa?

20 Lähteitä Määttä, Anne (2015): Nuorten tukijärjestelmää johdettava kokonaisuutena. Teoksessa: Mirja Määttä & Anne Määttä (toim.) Parempia ratkaisuja työn ja opintojen ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen. VNK:n julkaisuja 16 / df7d983d?version=1.0 Määttä, Anne & Keskitalo, Elsa (2014): Ulkoringiltä sisärinkiin. Kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. (YP 79 (2014):2, ) NEF (New Economics Foundation) Pestoff, Victor (2009) Co-production: VNK:n tiedonanto: Sote- ja aluehallintouudistuksen jatkovalmistelua koskevat hallituksen tarkentavat linjaukset : +ja+maakuntahallintolinjaukset esittelydiat/328c3577-c9d9-40e6-949f-dbccbf26710e

21 Kiitos!