NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2008

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2008

2 NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA Pinta-ala 348 km 2 josta vettä 59 km 2 Asukasluku vuoden lopussa Elinkeinorakenne 2007 (työpaikat) Palvelut 51,7 % Jalostus ja teollisuus 45,4 % Alkutuotanto 1,0 % Tuntematon 1,9 % Tuloveroprosentti v ,0 % Taloustietoja Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot (ulkoiset) olivat 177,1 miljoonaa euroa ja investointimenot 22,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 vuosikate oli 5,6 miljoonaa euroa, 180,2 euroa asukasta kohti. Kaupungilla oli pitkäaikaista lainaa vuoden 2008 lopussa 36,1 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti. Kuntakonsernin lainat olivat 72,147 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti.

3 Nokian kaupungin tilinpäätös 2008

4 Julkaisun taitto Marita Gröndahl Kannen kuva: Yleisöä Hinttalan museorakennuksen edessä Musiikki virtaa Nokialla tapahtumassa Kuvaaja: Mirja Kärnä Paino: Nokian kaupungin keskustulostamo 2009

5 Nokian kaupunki TILINPÄÄTÖS 2008 Sisältö Kaupunginjohtajan katsaus KAUPUNGIN JOHTAMINEN Kaupungin hallinto-organisaatio 1 Kaupunginvaltuusto 2 Kaupunginhallitus 3 TOIMINTAKERTOMUS Yleinen taloudellinen kehitys 6 Kunnallistalouden kehitys 6 Tampereen seudun kehitys 7 Nokian kaupungin talouden kehitys 7 Käyttötalous, verotulot ja valtionosuudet, tuloksen muodostuminen 7 rahoituslaskelma, tase 7 Talousarvion toteutuminen 14 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 15 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 15 Kaupunginhallituksen esitys tuloksen käsittelystä 16 Konsernitarkastelu 17 KOKO KAUPUNGIN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 23 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PALVELUKESKUKSITTAIN Hallintokeskus 29 Hallintopalvelut 29 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 32 Holhoustoimen edunvalvonta 34 Ruokapalvelut 35 Perusturvakeskus 37 Lähipalvelut 37 Perhepalvelut 40 Vanhuspalvelut 43 Erityispalvelut 46 Kasvatus- ja opetuskeskus 49 Hallinto- ja tukipalvelut 49 Perusopetus 51 Erityisopetus 54 Lukio 55 Työväenopisto 57 Varhaiskasvatus 60

6 Kulttuurikeskus 65 Kulttuuritoimi 65 Kirjastotoimi 69 Liikunta- ja nuorisokeskus 73 Liikuntatoimi 76 Nuorisotoimi 79 Tekninen keskus 79 Johto ja hallinto 79 Varikko 81 Tilatekniikka 83 Kunnallistekniikka 86 Maankäyttö 89 Tilatuotanto 92 Aluetuotanto 94 Vesihuoltolaitos 96 Ympäristönsuojeluyksikkö 98 Rakennusvalvontayksikkö 100 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 103 INVESTOINTIEN TOTEUTUMISVERTAILU 104 TULOSLASKELMA 108 RAHOITUSLASKELMA 109 TASE 110 KONSERNIN TULOSLASKELMA 112 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 113 KONSERNITASE 114 LIITTEET Tilinpäätöksen liitetiedot 117 Tuloslaskelman liitetiedot 118 Tasetta koskevat liitetiedot 122 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 125 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 126 Vesihuoltolaitosta koskevat laskelmat 127 Omistuksia muissa yhteisöissä 131 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 132 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista sekä tositelajeista 136 ALLEKIRJOITUKSET 137 TILINTARKASTUSKERTOMUS KAUPUNGINVALTUUSTOLLE 138

7 Paikallisista murheista maailmanlaajuiseen lamaan Lokakuussa 2008 valittu uusi valtuusto viritteli lähes heti vaalituloksen selvittyä itseään strategioiden uudistamistyöhön. Vanha valtuusto joutui kautensa lopussa globaalista taloustaantumasta johtuvien ongelmien keskelle. Päättäessään kautensa viimeisenä asianaan vuoden 2009 budjetista, vanha valtuusto edellytti, että kaupunginhallitus valmistelee talouden sopeuttamisohjelman ja tuo sen valtuuston päätettäväksi viimeistään maaliskuussa Tämän poikkeuksellisen päätöksen syynä oli verotulojen kehityksen äkkipysähdys, ja sen uhkaavat vaikutukset kaupungin palvelujen rahoittamiseen. Talouden sopeuttamisohjelma valmisteltiin palvelukeskuksissa ja lautakunnissa ripeästi ja vastuuntuntoisesti. Lopputuloksena alkuperäisestä ehdotuksesta toimintamenoja alennettiin 4,5 miljoonaa euroa ja investointimenoja saman verran. Tämä on hyvä alku. Laman syvetessä taloustilanne pahenee ja parempien aikojen odottaminen pitkittyy. Pelkään, että jo syksyllä joudutaan ottamaan uusi kierros. Kaupunki joutuu globaalin talouslaman uhrina leikkaamaan menojaan lähivuosina moninkertaisesti tähän vuoteen verrattuna. Kaupungin talous oli vaikeuksissa jo ennen kriisiäkin. Useana vuonna kaupunki on jakanut hyvää yli varojensa. Tilinpäätösvuonna 2008 toimintamenot kasvoivat nettomääräisesti 11 % ja henkilöstömenot 9 %. Yhteisöverojen lasku aiheutti loven verotuloihin, joilla palvelut suurimmalta osin maksamme. Vajetta ei kunnallisveron hyvä kertymä riittänyt paikkaamaan. Viime vuoden tilinpäätös oli 2,4 miljoonaa alijäämäinen. Taantuman kynnykselläkin kaupunki kasvoi. Meitä oli vuoden 2008 lopussa eli 454 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Väestön kasvu oli Nokialla ja koko Tampereen seudulla jonkin verran rauhallisempaa kuin useina edellisinä vuosina. Viime vuonna asuntoja valmistui 259. Se on hyvä määrä, jota muutaman seuraavan vuoden aikana kaiholla katselemme. Työttömyyden vuosikeskiarvo oli 7.3 % eli sama kuin vuotta aikaisemmin. Paljon jälleen tehtiin työtä organisaation eri tasoilla. Jälleen paljossa onnistuttiin, mutta parantamisen varaa edelleen jäi. Palveluprosessien sujuvuus, tuottavuus ja taloudellisuus on kaupungille jatkuva haaste, jossa koulutuksen ja oppimisen kautta lisätään ammattitaitoa, luovuutta ja yhteistyökykyä. On hyvä muistaa vanha viisaus, että ilman taitoa ei intokaan ole hyväksi ja kiirehtivän jalka astuu harhaan. On kuitenkin hyvä myös muistaa, että tämäkin taantuma menee ohi, ennemmin tai myöhemmin. Kriisihoitona on yhdessä huolehdittava, että palveluorganisaatiomme on jälleen iskussa kun palataan normaaliin arkeen. Markku Rahikkala Kaupunginjohtaja

8 Nokian kaupungin kokonaismenot (ulkoiset) (1000 ) Nokian kaupungin kokonaistulot (ulkoiset) (1000 )

9 1

10 KAUPUNGINVALTUUSTO Valtuutetut vuosina SDP Aaltonen Auli lastenhoitaja, työsuojeluvaltuutettu VAS Ahtola Pertti paperityöntekijä, eläk. KOK 1.vpj Ala-Uotila Mika asianajaja, oikeust.lis. SDP Asell Marko kansanedustaja SKP Hernesniemi Herkku pääluottamusmies, eläk. KESK Honkiniemi Tiina emäntä, LVI-eristäjä VAS Hyyti Kristiina teollisuustyöntekijä KOK Hämäläinen Jorma rehtori, saakka SDP Jaakkola Jouko FL.,tutkija VIHR Järvinen Minna luokanopettaja VAS Pj Kallio Seppo kunnallisneuvos KOK Karstila Tuomas radiol.erik.lääk., toimjoht. KOK Kilpikari Päivi varatuomari, käräjätuomari SDP Kivipuro Anna-Leena ammatinopettaja KOK Kork Jarmo lehtori, yks.yrittäjä VIHR Käkönen Jyrki professori KOK Lappalainen Pirkka varatuomari, alkaen SDP Lehto Roope toiminnanjohtaja VAS Lehtonen Anneli lehtori VAS Lehtonen Outi nuorisotyöntekijä KD Luukko Tarja FM, tiedottaja VIHR Lähde Leo lehtori, eläk. KOK Martikkala Esa ins., toim.joht. KOK Mekkonen Erkki maanviljelijä SDP Mellin Pekka palopäällikkö SDP 2.vpj Nenonen Tuomo sosiaalineuvos SDP Nevala Sisko päivähoidon aluejohtaja SDP Nurminen Raija terveydenhoitaja SDP Ojala Reino kaupunginhallituksen pj SKP Palomäki Tuula sairauskassanjohtaja SDP Parkkali Seppo sähköasentaja, eläk. VAS Pesonen Tarja kodinhoitaja, työsuoj.valt. KOK Porraslampi Jari toiminnanjohtaja KESK Pulakka Esko maanviljelijä/insinööri SDP Saarinen Paavo nuohoojamestari SKP Salonen Eero maalari KESK Siuvo Janne talonpoika, insinööri KESK Tuomisto Jaakko FM, rehtori, eläk. KOK Utriainen Päivi liikuntasihteeri VAS Veijola Mervi sairaanhoitaja SDP Vellonen Kari korjaamon esimies VAS Virolainen Rauli vuorotyönjohtaja VAS Virtanen Pekka lääkäri VAS Vuorinen Maija-Liisa toimistonhoitaja 2

11 KAUPUNGINHALLITUS Varsinaiset jäsenet: SDP Pj Reino Ojala kaupunginhallituksen pj SDP Raija Nurminen terveydenhoitaja SDP Jorma Kantanen henkilöstöpäällikkö VAS 1.vpj Marja-Leena Torkki laboratorionhoitaja VAS Mervi Veijola sairaanhoitaja KOK 2.vpj Päivi Kilpikari varatuomari, käräjätuomari KOK Esa Martikkala ins., toim.johtaja KESK Tiina Honkiniemi emäntä, LVI-asentaja SKP Herkku Hernesniemi pääluottamusmies, eläk. Henkilökohtaiset varajäsenet: SDP Marko Asell kansanedustaja SDP Anna-Leena Kivipuro ammatinopettaja SDP Pekka Mellin palopäällikkö VAS Anneli Lehtonen lehtori VAS Pertti Ahtola paperityöläinen, eläk. KOK Vuokko Suuniittu toimittaja KOK Erkki Mekkonen maanviljelijä KESK Esko Pulakka maanviljelijä, insinööri VIHR Minna Järvinen luokanopettaja 3

12 Nokian väestö osa-alueittain vuosina (31.12.) 1980 % 1990 % 2000 % 2008 % KOKO NOKIA , , , ,0 S 1 KESKUSTAAJAMA , , , ,0 T 01 Pohjoispuoli , , , ,1 P 001 Ydinkeskusta , , , ,6 P 002 Kankaantaka , , , ,0 P 003 Myllyhaka , , , ,0 P 004 Alhoniitty 991 4, , , ,1 P 005 Alinen 905 3, , ,2 P 006 Aaroninkorpi, Lähdeniitty , , , ,5 P 007 Harjuniitty, Haavisto , , , ,5 P 008 Vihnus 185 0, , , ,8 P 009 Maatiala 588 2, , , ,6 P 010 Viiki 204 0, , , ,6 T 02 Eteläpuoli , , , ,9 P 011 Nokian kartano 50 0,2 39 0,2 24 0,1 29 0,1 P 012 Koskenmäki , , , ,2 P 013 Vihola-Tyrkkölä 867 3, , , ,4 P 014 Kattilainen , , , ,0 P 015 Kohmala 117 0,5 89 0,3 92 0,4 72 0,2 P 016 Tervasuo 251 1, , , ,9 S 2 MUU NOKIA , , , ,3 T 03 Siuro, Linnavuori, Kulju , , , ,0 P 017 Linnavuori 920 3, , , ,5 P 018 Siuro 715 3, , , ,1 P 019 Kulju 544 2, , , ,4 T 04 Pohjoispuoli 950 4, , , ,5 P 020 Pinsiö 243 1, , , ,3 P 021 Jaakkola 276 1, , , ,8 P 022 Kuljunperä 196 0, , , ,5 P 023 Kauniainen 231 0, , , ,8 T 05 Eteläpuoli , , , ,8 P 025 Sarkola 360 1, , , ,3 P 026 Taivalkunta 289 1, , , ,2 P 027 Sorva 335 1, , , ,9 P 028 Tottijärvi 444 1, , , ,6 P 029 Metsäkulma 315 1, , , ,8 S 3 MUUT (laitokset jne.) 289 1, , , ,7 4

13 NOKIAN VÄESTÖN IKÄRAKENNE Ikäryhmä 1980 % 1990 % 2000 % 2008 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Yht , , , ,0 Nokian väestön ikärakenne % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä % 14,5 14,1 12,2 11,

14 Yleinen taloudellinen kehitys Vuosi 2008 aloitettiin voimakkaan suhdannenousun aikana. Kuitenkin jo talvella 2008 alkoi markkinoilla näkyä epävarmuutta ja talouden tulevaisuudesta esitettiin erilaisia näkemyksiä. Silti talous jatkoi kasvua pitkälle kesän puolelle. Kuntaliiton analyysin mukaan kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen, kun merkittävä yhdysvaltalainen investointipankki haki suojaa velkojiltaan. Sen seurauksena pankkien keskinäinen jo ennestään heikentynyt luottamus romahti, mikä uhkasi halvaannuttaa pankkien väliset lainamarkkinat ja horjuttaa koko kansainvälistä rahoitusjärjestelmää. Julkisen vallan poikkeuksellisten toimenpiteiden johdosta finanssikriisin toistaiseksi kriittisin vaihe on nyt saatu selvitettyä. Pankkien välisten lainamarkkinoiden toiminta onkin asteittain parantunut. Finanssikriisi on sittemmin paitsi laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi myös edennyt seuraavaan vaiheeseen, jonka keskeinen piirre on ylivelkaantuneiden pankkien ja muiden talousyksiköiden liiallisten velkojen vähentäminen. Pankit joutuvat vähentämään velkaantuneisuuttaan, koska luottotappiot ja sijoitusomaisuuden arvonalennukset ovat kuluttaneet pankkien omia pääomia. Täyttääkseen lain edellyttämät vähimmäispääomavaatimukset pankit joutuvat joko myymään omaisuuttaan, supistamaan luotonantoaan tai hankkimaan lisää pääomaa. Vakavan rahoitusmarkkinakriisin seuraukset ovat alkaneet vaikuttaa myös reaalitalouteen. Pankkien luotonannon rajoittaminen on heikentänyt yritysten ja muiden asiakkaiden toimintaedellytyksiä. Nokian kaupunki sai vielä syksyllä lainaa kilpailukykyiseen hintaan. Ennusteiden mukaan marginaalit ovat voimakkaassa nousussa vuoden 2009 puolella. Maailmantalouden kasvu on hidastunut luottokriisin syvenemisen myötä erittäin paljon. Kun vielä viime vuonna maailmankauppa kasvoi runsaat kolme prosenttia, niin arvio vuodelle 2009 on, että maailmankauppa supistuu yli neljä prosenttia. Suomen vientimarkkinat kohtaavat pitkästä aikaa voimakkaasti supistuvat maailmanmarkkinat. Myös vienti tulee supistumaan jopa kymmenen prosenttia. Suomen kansantaloudella on ollut takanaan menestyksellinen viidentoista vuoden mittainen kasvuputki. Sen seurauksena julkisia palveluja on voitu lisätä, kun samalla esimerkiksi henkilöverotusta on voitu keventää. Viime vuoden lopulla alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtamassa jyrkkään alamäkeen, minkä seurauksena kansantuotteemme supistunee tänä vuonna 4-5 prosenttia. Kunnallistalouden kehitys nn Kuntaliiton keräämien alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuonna 2008 yli seitsemän prosenttia. Palvelujen ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkkasumman kasvu oli tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 % ja muiden henkilöstömenojen lisäys 5,5 %. Eri lähteistä saadut kunta-alan palkkasumman kasvuluvut viime vuodelta ovat vaihdelleet kuuden ja runsaan seitsemän prosentin välillä. Palkkasumman kasvun nopeutuminen edellisestä vuodesta johtui muun muassa sopimuskorotusten tasosta. Palkkaliukumat sekä työpanoksen lisääntyminen kasvattivat myös palkkasummaa. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan 5,2 %. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tehypöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käydään heikentyvän kuntatalouden asettamissa raameissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vielä viime vuonna verrattain nopeasti, esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin noin viisi prosenttia. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 7,6 %. Kunnallisveroa kertyi vuonna 2008 kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnallisveron kuukausikertymät kasvoivat suhteellisen voimakkaasti koko vuoden veropohjan hyvän kehityksen ja edellisvuotta suuremman jako-osuuden johdosta. Kuntaryhmän verovuoden 2008 jako-osuutta tarkistettiin vielä joulukuussa 2008, jolloin koko joulukuun kuukausitilitys kasvoi edellisen vuoden tilitykseen verrattuna peräti 27 %. Yhteisöveron tilitykset vaihtelivat kuukausittain merkittävästi. Koko yhteisöveron kertymä kasvoi vuonna 2008 nelisen prosenttia. Nokialla yhteisöveron tuotto sen sijaan jo laski 14 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden mukaan yhteenlasketut vuosikatteet vuonna 2008 näyttäisivät jäävän suurin piirtein vuoden 2007 tasolle. Viime syksynä laadituissa ennusteissa lähdettiin siitä, että vuosikatteet kokonaisuutena ottaen paranisivat vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna. 6

15 Tampereen seutukunnan kehitys Vuonna 2008 Tampereen kaupunkiseudun väestön kasvu jatkui asukkaalla. Kehyskuntien kasvu hidastui 2000-luvun huippuvuosiin verrattuna, mutta kehyskunnat kuuluvat silti maamme nopeimmin kasvaviin kuntiin. Vuoden lopussa seudulla oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asukasta, joista Tampereella ja kehyskunnissa Kunnallistalouden näkymät heikentyivät erittäin nopeasti syksyn 2008 loppupuolella myös seudullamme. Joulukuussa usea merkittävä yritys ilmoitti YT-neuvottelujen aloittamisesta tavoitteena lomautukset ja irtisanomiset. Tampereen seutukunnan kehitystä osaltaan parannetaan kuntien välisellä seutuyhteistyöllä. Vuoden 2008 elo-lokakuun aikana seutukuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät perussopimuksen muutoksen, joka mahdollisti Oriveden liittymisen kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2009 alusta. Seudullinen selvitys päivähoidon, perusopetuksen ja perusterveydenhuollon palveluista valmistui marraskuussa. Selvityksen mukaan kuntien palveluverkolla on korkea käyttöaste, mikä vaikeuttaa palvelujen tarjontaa yli kuntarajan. Seudulla tarvitaankin vuoteen 2030 mennessä kymmeniä päiväkoteja ja kouluja sekä useita terveysasemia kasvavan väestön tarpeisiin. Selvitys esittää yhteissuunnittelumenettelyä varsinkin kuntien rajaalueilla seudullisen optimaalisen palveluverkon rakentumiseksi. Yhteissuunnittelun toteuttamisesta vastaavat seudun hyvinvointityöryhmät kuntien investointi- ja kaavoitussuunnitelmien pohjalta. Hyvinvointipalvelujen seudullista kehittämistä vauhditettiin myös useilla sopimuksilla ja hankkeilla. Jo alkukesästä kunnat sopivat päivähoito- ja perusopetuspalvelujen käyttämisestä yli kuntarajojen. Lisäksi 2008 loppuvuodesta käynnistettiin koulujen seudullinen lukukausiuudistus, kansainvälisen koulun perustamista koskeva selvitystyö, yksityisen päivähoidon kehittämiskeskus-hanke sekä kuntien yhteisen omistajapolitiikan vahvistaminen kuntayhtymissä. Kuntien yhteistyö tiivistyy myös elinkeinotoimessa seudullisen elinkeinoyhtiön aloitettua toimintansa vuoden 2009 alussa. Kuntayhteistyönä tehdyn valmistelun jälkeen kunnat perustivat joulukuussa Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön. Operatiivinen elinkeinoyhteistyö siirtyi yhtiön vastuulle. Nokian kaupungin talouden kehitys Käyttötalous Vuoden 2008 toimintakate, eli toimintamenojen ja tulojen erotus, toteutui alkuperäiseen talousarvioon nähden erittäin hyvin. Kate jäi noin euroa paremmaksi kuin alun perin arveltiin. Vuoden aikana kaupunginvaltuusto myönsi kuitenkin lisämäärärahoja kaikkiaan yli 4,6 miljoonan euron edestä. Näitä ei siis kuitenkaan koko kaupungin tasolla tarvittu, vaan alkuperäisen talousarvion määrärahavaraukset riittivät katetasolla. Käyttötalousmenojen kasvu jatkui jälleen voimakkaana. Ulkoiset käyttömenot palvelutoiminnasta kasvoivat 9,3 %. Luku selvästi suurempi kuin vuonna kuin vuonna 2007 (6,6 %) ja 2006 (5,5 %) ja suurempi myös kuin naapurikunnilla oli. Todellisuudessa menojen kasvu oli kuitenkin vielä suurempaa, sillä vuonna 2008 kirjattiin 2,2 miljoonaa euroa menojen vähennykseksi vesikriisin kuluihin tehdystä varauksesta. Tosin vesikriisi aiheutti myös vuodelle 2008 runsaasti ylimääräisiä menoja. Vesikriisin tiliöinnillä kirjattiin vielä vuodelle ,4 m menoja (v ,5 m ). Palkat ja palkkiot kasvoivat 8,6 % (v ,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtuu sekä erittäin suuresta vakanssilisäyksestä että varsin kalliista kunta-alan sopimuksesta. Palvelujen ostot kasvoivat 14 %, kun varauskirjaukset poistetaan vuoden 2007 luvuista. Edellisen vuoden hitaammasta kasvuvauhdista palattiin siis jälleen voimakkaan kasvun aikaan. Toimintatuotoissa oli 2,2 % kasvu. Maanmyynti ei kasvanut enää entiseen vauhtiin ja taksoja ei korotettu valtakunnallisen tason vauhdissa. Isoimmista lautakunnista perusturvalautakunnan nettomenot lisääntyivät peräti 14,4 prosentilla (v ,0 %) eli 8,3 miljoonalla eurolla. Suurimmat kasvut olivat vanhus- ja erityispalveluissa (yli 16 %). Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenot kasvoivat yli 6,6 prosentilla eli lähes neljällä miljoonalla eurolla. Päivähoito kasvoi eniten eli 10,6 % (v %). Rahoitusosa Kunnallisverotulojen kasvussa palattiin entiselle, hyvälle kasvu-uralle. Vuoden 2007 kasvu oli yllättäen pienempi kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2008 kasvu oli taas selvästi maan keskiarvoa suurempi eli peräti 11,1 %. 7

16 Täysin alkuperäisiä odotuksia vastoin yhteisöverojen tuotto kääntyi laskuun jo vuonna Laskua oli peräti 14,1 %, kun koko maassa kehitys oli vielä positiivinen noin neljä prosenttia. Kiinteistöverojen tuotto kasvoi 5,7 %. Kokonaisuudessaan verotulot kasvoivat 8,6 % eli kuitenkin hitaammin kuin käyttötalousmenot. Valtionosuudet lisääntyivät runsaat kaksi miljoonaa euroa eli 9,2 %. Kasvu oli lähes kokonaan sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksissa. Sen sijaan opetusministeriön alaiset valtionosuudet pienenivät kolmasosaan entisestä tasosta. Kaupungin valtionosuuksissa huomioitu muille kunnille maksama verotulojen tasaus jatkoi kasvuaan. Korkokulut kasvoivat huomattavasti velkamäärän kasvun seurauksena sekä korkotasojen noustessa. Tuloksen muodostuminen Vuonna 2008 vuosikatteeksi kertyi euroa. Se on noin 2,6 miljoonaa huonompi kuin edellisenä vuotena. Vuosikate kattaa poistoista enää 65,6 % ja vain 26,4 % investointien nettomenoista. Tilikauden tulokseksi muodostuu täten euroa. Poistoeron kirjaamisen jälkeen alijäämää kertyy kaiken kaikkiaan euroa. Rahoituslaskelma Nokian kaupungin investoinnit ylittivät jo toisena vuotena peräkkäin 20 miljoonan euron rajan ollen bruttona 22,3 miljoonaa euroa. Tulorahoituksella pystyttiin rahoittamaan investoinneista ainoastaan 26 %. Viimeisen viiden vuoden aikana Nokian kaupunki ei ole pystynyt kertaakaan kattamaan investoinneistaan tulorahoituksella edes puolia. Nyt taso on romahtanut jo lähes neljäsosaan. Investointien rahoitukseen käytettiinkin jälleen lainan ottoa 18 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 4,4 miljoonaa euroa. Lainanoton jälkeen rahavaroissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia Tase Taseen loppusumma nousi 11,7 miljoonaa euroa (vuonna m ) ollen nyt 165,1 miljoonaa euroa. Kasvu perustui lähes täysin aineellisten hyödykkeiden osuuteen. Vesikriisin vuoksi vuonna 2007 tehty 2,2 miljoonan euron pakollinen varaus purettiin vuonna Vastattavalla puolella tilikauden alijäämä pienensi taseen ylijäämätilin saldon noin 12,1 miljoonaan euroon. Lainakanta kasvoi lähes 50 % eli 13,6 miljoonaa euroa ollen nyt 41,8 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskien kaupungin lainakanta on euroa/asukas. Asukaskohtainen lainamäärä lähenee vauhdilla maan kuntien keskiarvoa. Vielä vuoden 2006 tilinpäätöksessä lainaa oli vain 683 euroa/asukas eli lainamäärä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Kaupungin omavaraisuusaste laski edelleen, nyt lähes seitsemällä prosenttiyksiköllä 60,6 %:iin. Se on kuitenkin valtakunnallisessa vertailussa yhä keskiarvojen paremmalla puolella kuten muutkin taseen yleiset tunnusluvut. 8

17 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 18,26 19,61 Vuosikate/Poisto% 65,57 96,14 Vuosikate, /asukas 180,23 267,76 Asukasmäärä

18 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 26,4 40,3 Lainanhoitokate 1,2 2,0 Kassan riittävyys, pv Pääomamenojen tulorahoitus % 21,8 34,3 Asukasmäärä

19 Verotulo- ja valtionosuustuloarvioiden toteutuminen Verotulot Alkup. talousarvio Ta muutokset Ta muutosten jälk. Toteutuma Poikkeama Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien erittely Valtionosuudet Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja tervhuollon valtos Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Yhteensä Kokonaistulot ja -menot TULOT 2008 MENOT 2008 Toiminta % Toiminta % Toimintatuotot ,2 15,4 Toimintakulut ,1 82,5 Verotulot ,5 57,6 Korkokulut 1 859,7 1,1 Valtionosuudet ,1 14,7 Muut rahoituskulut 44,3 0,0 Korkotuotot 841,3 0,5 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Muut rahoitustuotot 427,2 0,2 -Pakollisten varausten muutos 2 206,7 1,2 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast.hyödyk.luovutustappiot -3,3 0,0 -Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutusvoitot ,9-1,2 Investoinnit 0,0 Investoinnit Investoinnit ,5 12,6 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 154,2 0,7 Rahoitustoiminta 0,0 Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutustulot 3 006,9 1,7 Antolainasaamisten lisäykset 56,2 0,0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 421,6 2,5 Antolainasaamisten vähennykset 164,1 0,1 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 10,4 Kokonaistulot yhteensä ,7 100,0 Kokonaismenot yhteensä ,7 100,0 11

20 Nokian kaupunki Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 1 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ

21 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä Oma pääoma yhteensä POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vap.varaus yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0 26 Muut pakolliset varaukset Varaukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 60,6 67,1 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 42,4 33,6 Kertynyt yli-/alijäämä milj Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainat, /asukas Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä

22 Talousarvion toteutuminen Vuoden 2008 talousarvio toteutui kokonaisuutena kahden edellisvuoden tapaan paremmin kuin aikaisempina vuosina. Lautakuntatasolla ainoastaan kulttuurilautakunta ylitti talousarvio alle eurolla. Muut lautakunnat alittivat talousarvion. Asiaan vaikutti toki se, että vuoden aikana myönnettiin runsaasti lisämäärärahoja. Käyttötaloudessa toteumiin vaikuttaa vesikriisiin tehdyn pakollisen varauksen purkaminen vesihuoltolaitokselle sekä valtiolta saadun harkinnanvaraisen valtionosuuden kirjaaminen hallintokuntien tuloksi vesikriisin menojen suhteessa. Toimielimittäin talousarvio toteutui seuraavasti: Kaupunginhallituksen alaisen hallintokeskuksen menot toteutuivat 99,4 %:sti eli noin alle talousarvion. Kun tulotkin alittivat arvion euroa, alittui toimintakate euroa. Alitus syntyi kehittämis- ja elinkeinopalveluissa. Sen sijaan hallintopalveluiden tulosalue ylitti talousarvion käyttömenojen osalta 1,8 %. Myös ruokapalvelut ylittivät menoraaminsa 1,6 %. Perusturvalautakunnan toteuma katetasolla on hämmästyttävän tarkka eli nettomenot alittivat muutetun, lähes 70 miljoonan euron talousarvion noin eurolla. Tulosalueittain eroja kuitenkin syntyi talousarvioon: lähipalveluiden toimintakate ylittyi noin euroa ja perhepalveluiden kate alittui noin euroa. Vanhuspalveluiden kate alittui euroa odotettua paremman tulokehityksen vuoksi. Erityispalveluissa ylitystä oli 0,5 prosenttia katetasolla. Perusturvalautakunnalle myönnettiin vuoden aikana lisämäärärahoja 3,4 miljoonan euroa. Kasvatus- ja opetuslautakunnassa katetason alitus oli lähes miljoona euroa. Pääsyynä oli toimintatuottojen ylittyminen 20 %:lla. Tulosalueittain merkittävimmät poikkeamat talousarvioon ovat perusopetuksen toimintatuottojen ylitys yli eurolla, lukion tuottojen ylitys eurolla ja päivähoidon tuottojen ylitys eurolla eli 11 %:lla. Todettakoon, että perusopetuksen käyttömenoissa toimintamenot ylittyivät vajaalla eurolla 22,5 miljoonan euron talousarviossa. Kulttuurilautakunnan alaisista tulosalueista kulttuuritoimi pysyi perinteisesti budjetissaan, toteuma 98 %. Kirjastotoimi ylitti talousarvion eurolla eli kolmella prosentilla. Liikunta- ja nuorisolautakunnalla on ollut viime vuosina suuria ongelmia pysyä talousarviossaan. Vuosi 2007 oli aikaisempiin vuosiin verrattuna parempi, ja nyt vuonna 2008 ei ylityksiä käytännössä enää tapahtunut. Liikuntatoimen kate oli tosin euroa talousarviota huonompi, johtuen tulojen alittumisesta eurolla. Toimintamenot alittivat talousarvion euroa. Nuorisotoimessa sekä menot että tulot alittivat talousarvion katteen ollessa euroa parempi kuin talousarviossa. Teknisen lautakunnan tulosalueilla oli kokonaisuudessaan suurimmat erot talousarvioon verrattuna. Onneksi kuitenkin niin, että menot alittuivat (8,1 %) ja tulot ylittyivät (2,3 %). Uusi toiminta- ja organisointitapa aiheuttivat yhä sen, että talousarvio ei kaikilta osin ollut kohdallaan. Tulosalueittain prosentuaalisesti eniten eroa tuli hallinnon tulosalueella, jossa menot ylittyivät peräti 27 %. Syynä oli eläkeperusteisten menojen kirjaaminen loppuvuonna tälle tulosalueelle, joka aiheutti eläkekuluihin euron ylityksen. Budjetoinnin vaikeudesta kertoo varikon tulosalueen suuret poikkeamat niin tuloissa kuin menoissa. Kate oli kuitenkin euroa parempi kuin talousarviossa. Maankäytön tulosalueen kate oli myös huomattavasti, eli euroa parempi kuin talousarviossa. Vesihuollon toteumaa on vaikea verrata todellisen toiminnan osalta talousarvioon, sillä vuonna 2007 tehty 2,2 miljoonan euron pakollinen varaus purettiin menojen vähennykseksi tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi valtion harkinnanvaraisesta valtionosuudesta 75 % kirjattiin vesihuoltolaitoksen tuloksi. Niinpä tulot ylittyivät 16 % ja menot alittuivat 42 %. Ilman näitä kirjauksia menot olisivat siis ylittyneet yli euroa ja tulot alittuneet euroa. Näidenkin peruste on selitettävissä vesikriisillä. Rakennus- ja ympäristölautakunta alitti katetasolla talousarvion noin eurolla. Koko kaupungin käyttötalouden kate toteutui 96,1 prosenttisesti eli oli noin 4,9 miljoonaa euroa parempi kuin lisämäärärahapäätöksin muutetussa talousarviossa. Verrattuna alkuperäiseen talousarvioon, voidaan todeta, että sekin olisi katetasolla riittänyt ja jopa alittunut yli eurolla. Niinpä vuoden aikana myönnetyt lisämäärärahat olisi todellisuudessa voitu kattaa tulosalueiden välisillä määrärahasiirroilla. Mikäli muutettu talousarvio olisi toteutunut, olisi vuoden 2008 tulos ollut 6,8 miljoonaa euroa negatiivinen. Katteeseen vaikuttavat kuitenkin edellä mainitut vesikriisivarauksen (2,2 m ) purku menojen vä- 14