NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2008"

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2008

2 NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA Pinta-ala 348 km 2 josta vettä 59 km 2 Asukasluku vuoden lopussa Elinkeinorakenne 2007 (työpaikat) Palvelut 51,7 % Jalostus ja teollisuus 45,4 % Alkutuotanto 1,0 % Tuntematon 1,9 % Tuloveroprosentti v ,0 % Taloustietoja Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot (ulkoiset) olivat 177,1 miljoonaa euroa ja investointimenot 22,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 vuosikate oli 5,6 miljoonaa euroa, 180,2 euroa asukasta kohti. Kaupungilla oli pitkäaikaista lainaa vuoden 2008 lopussa 36,1 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti. Kuntakonsernin lainat olivat 72,147 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti.

3 Nokian kaupungin tilinpäätös 2008

4 Julkaisun taitto Marita Gröndahl Kannen kuva: Yleisöä Hinttalan museorakennuksen edessä Musiikki virtaa Nokialla tapahtumassa Kuvaaja: Mirja Kärnä Paino: Nokian kaupungin keskustulostamo 2009

5 Nokian kaupunki TILINPÄÄTÖS 2008 Sisältö Kaupunginjohtajan katsaus KAUPUNGIN JOHTAMINEN Kaupungin hallinto-organisaatio 1 Kaupunginvaltuusto 2 Kaupunginhallitus 3 TOIMINTAKERTOMUS Yleinen taloudellinen kehitys 6 Kunnallistalouden kehitys 6 Tampereen seudun kehitys 7 Nokian kaupungin talouden kehitys 7 Käyttötalous, verotulot ja valtionosuudet, tuloksen muodostuminen 7 rahoituslaskelma, tase 7 Talousarvion toteutuminen 14 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 15 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 15 Kaupunginhallituksen esitys tuloksen käsittelystä 16 Konsernitarkastelu 17 KOKO KAUPUNGIN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 23 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PALVELUKESKUKSITTAIN Hallintokeskus 29 Hallintopalvelut 29 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 32 Holhoustoimen edunvalvonta 34 Ruokapalvelut 35 Perusturvakeskus 37 Lähipalvelut 37 Perhepalvelut 40 Vanhuspalvelut 43 Erityispalvelut 46 Kasvatus- ja opetuskeskus 49 Hallinto- ja tukipalvelut 49 Perusopetus 51 Erityisopetus 54 Lukio 55 Työväenopisto 57 Varhaiskasvatus 60

6 Kulttuurikeskus 65 Kulttuuritoimi 65 Kirjastotoimi 69 Liikunta- ja nuorisokeskus 73 Liikuntatoimi 76 Nuorisotoimi 79 Tekninen keskus 79 Johto ja hallinto 79 Varikko 81 Tilatekniikka 83 Kunnallistekniikka 86 Maankäyttö 89 Tilatuotanto 92 Aluetuotanto 94 Vesihuoltolaitos 96 Ympäristönsuojeluyksikkö 98 Rakennusvalvontayksikkö 100 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 103 INVESTOINTIEN TOTEUTUMISVERTAILU 104 TULOSLASKELMA 108 RAHOITUSLASKELMA 109 TASE 110 KONSERNIN TULOSLASKELMA 112 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 113 KONSERNITASE 114 LIITTEET Tilinpäätöksen liitetiedot 117 Tuloslaskelman liitetiedot 118 Tasetta koskevat liitetiedot 122 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 125 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 126 Vesihuoltolaitosta koskevat laskelmat 127 Omistuksia muissa yhteisöissä 131 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 132 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista sekä tositelajeista 136 ALLEKIRJOITUKSET 137 TILINTARKASTUSKERTOMUS KAUPUNGINVALTUUSTOLLE 138 PÖYTÄKIRJAN OTE VALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ

7 Paikallisista murheista maailmanlaajuiseen lamaan Lokakuussa 2008 valittu uusi valtuusto viritteli lähes heti vaalituloksen selvittyä itseään strategioiden uudistamistyöhön. Vanha valtuusto joutui kautensa lopussa globaalista taloustaantumasta johtuvien ongelmien keskelle. Päättäessään kautensa viimeisenä asianaan vuoden 2009 budjetista, vanha valtuusto edellytti, että kaupunginhallitus valmistelee talouden sopeuttamisohjelman ja tuo sen valtuuston päätettäväksi viimeistään maaliskuussa Tämän poikkeuksellisen päätöksen syynä oli verotulojen kehityksen äkkipysähdys, ja sen uhkaavat vaikutukset kaupungin palvelujen rahoittamiseen. Talouden sopeuttamisohjelma valmisteltiin palvelukeskuksissa ja lautakunnissa ripeästi ja vastuuntuntoisesti. Lopputuloksena alkuperäisestä ehdotuksesta toimintamenoja alennettiin 4,5 miljoonaa euroa ja investointimenoja saman verran. Tämä on hyvä alku. Laman syvetessä taloustilanne pahenee ja parempien aikojen odottaminen pitkittyy. Pelkään, että jo syksyllä joudutaan ottamaan uusi kierros. Kaupunki joutuu globaalin talouslaman uhrina leikkaamaan menojaan lähivuosina moninkertaisesti tähän vuoteen verrattuna. Kaupungin talous oli vaikeuksissa jo ennen kriisiäkin. Useana vuonna kaupunki on jakanut hyvää yli varojensa. Tilinpäätösvuonna 2008 toimintamenot kasvoivat nettomääräisesti 11 % ja henkilöstömenot 9 %. Yhteisöverojen lasku aiheutti loven verotuloihin, joilla palvelut suurimmalta osin maksamme. Vajetta ei kunnallisveron hyvä kertymä riittänyt paikkaamaan. Viime vuoden tilinpäätös oli 2,4 miljoonaa alijäämäinen. Taantuman kynnykselläkin kaupunki kasvoi. Meitä oli vuoden 2008 lopussa eli 454 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Väestön kasvu oli Nokialla ja koko Tampereen seudulla jonkin verran rauhallisempaa kuin useina edellisinä vuosina. Viime vuonna asuntoja valmistui 259. Se on hyvä määrä, jota muutaman seuraavan vuoden aikana kaiholla katselemme. Työttömyyden vuosikeskiarvo oli 7.3 % eli sama kuin vuotta aikaisemmin. Paljon jälleen tehtiin työtä organisaation eri tasoilla. Jälleen paljossa onnistuttiin, mutta parantamisen varaa edelleen jäi. Palveluprosessien sujuvuus, tuottavuus ja taloudellisuus on kaupungille jatkuva haaste, jossa koulutuksen ja oppimisen kautta lisätään ammattitaitoa, luovuutta ja yhteistyökykyä. On hyvä muistaa vanha viisaus, että ilman taitoa ei intokaan ole hyväksi ja kiirehtivän jalka astuu harhaan. On kuitenkin hyvä myös muistaa, että tämäkin taantuma menee ohi, ennemmin tai myöhemmin. Kriisihoitona on yhdessä huolehdittava, että palveluorganisaatiomme on jälleen iskussa kun palataan normaaliin arkeen. Markku Rahikkala Kaupunginjohtaja

8 Nokian kaupungin kokonaismenot (ulkoiset) (1000 ) Nokian kaupungin kokonaistulot (ulkoiset) (1000 )

9 Nokian kaupunki TILINPÄÄTÖS

10 KAUPUNGINVALTUUSTO Valtuutetut vuosina SDP Aaltonen Auli lastenhoitaja, työsuojeluvaltuutettu VAS Ahtola Pertti paperityöntekijä, eläk. KOK 1.vpj Ala-Uotila Mika asianajaja, oikeust.lis. SDP Asell Marko kansanedustaja SKP Hernesniemi Herkku pääluottamusmies, eläk. KESK Honkiniemi Tiina emäntä, LVI-eristäjä VAS Hyyti Kristiina teollisuustyöntekijä KOK Hämäläinen Jorma rehtori, saakka SDP Jaakkola Jouko FL.,tutkija VIHR Järvinen Minna luokanopettaja VAS Pj Kallio Seppo kunnallisneuvos KOK Karstila Tuomas radiol.erik.lääk., toimjoht. KOK Kilpikari Päivi varatuomari, käräjätuomari SDP Kivipuro Anna-Leena ammatinopettaja KOK Kork Jarmo lehtori, yks.yrittäjä VIHR Käkönen Jyrki professori KOK Lappalainen Pirkka varatuomari, alkaen SDP Lehto Roope toiminnanjohtaja VAS Lehtonen Anneli lehtori VAS Lehtonen Outi nuorisotyöntekijä KD Luukko Tarja FM, tiedottaja VIHR Lähde Leo lehtori, eläk. KOK Martikkala Esa ins., toim.joht. KOK Mekkonen Erkki maanviljelijä SDP Mellin Pekka palopäällikkö SDP 2.vpj Nenonen Tuomo sosiaalineuvos SDP Nevala Sisko päivähoidon aluejohtaja SDP Nurminen Raija terveydenhoitaja SDP Ojala Reino kaupunginhallituksen pj SKP Palomäki Tuula sairauskassanjohtaja SDP Parkkali Seppo sähköasentaja, eläk. VAS Pesonen Tarja kodinhoitaja, työsuoj.valt. KOK Porraslampi Jari toiminnanjohtaja KESK Pulakka Esko maanviljelijä/insinööri SDP Saarinen Paavo nuohoojamestari SKP Salonen Eero maalari KESK Siuvo Janne talonpoika, insinööri KESK Tuomisto Jaakko FM, rehtori, eläk. KOK Utriainen Päivi liikuntasihteeri VAS Veijola Mervi sairaanhoitaja SDP Vellonen Kari korjaamon esimies VAS Virolainen Rauli vuorotyönjohtaja VAS Virtanen Pekka lääkäri VAS Vuorinen Maija-Liisa toimistonhoitaja 2

11 KAUPUNGINHALLITUS Varsinaiset jäsenet: SDP Pj Reino Ojala kaupunginhallituksen pj SDP Raija Nurminen terveydenhoitaja SDP Jorma Kantanen henkilöstöpäällikkö VAS 1.vpj Marja-Leena Torkki laboratorionhoitaja VAS Mervi Veijola sairaanhoitaja KOK 2.vpj Päivi Kilpikari varatuomari, käräjätuomari KOK Esa Martikkala ins., toim.johtaja KESK Tiina Honkiniemi emäntä, LVI-asentaja SKP Herkku Hernesniemi pääluottamusmies, eläk. Henkilökohtaiset varajäsenet: SDP Marko Asell kansanedustaja SDP Anna-Leena Kivipuro ammatinopettaja SDP Pekka Mellin palopäällikkö VAS Anneli Lehtonen lehtori VAS Pertti Ahtola paperityöläinen, eläk. KOK Vuokko Suuniittu toimittaja KOK Erkki Mekkonen maanviljelijä KESK Esko Pulakka maanviljelijä, insinööri VIHR Minna Järvinen luokanopettaja 3

12 Nokian väestö osa-alueittain vuosina (31.12.) 1980 % 1990 % 2000 % 2008 % KOKO NOKIA , , , ,0 S 1 KESKUSTAAJAMA , , , ,0 T 01 Pohjoispuoli , , , ,1 P 001 Ydinkeskusta , , , ,6 P 002 Kankaantaka , , , ,0 P 003 Myllyhaka , , , ,0 P 004 Alhoniitty 991 4, , , ,1 P 005 Alinen 905 3, , ,2 P 006 Aaroninkorpi, Lähdeniitty , , , ,5 P 007 Harjuniitty, Haavisto , , , ,5 P 008 Vihnus 185 0, , , ,8 P 009 Maatiala 588 2, , , ,6 P 010 Viiki 204 0, , , ,6 T 02 Eteläpuoli , , , ,9 P 011 Nokian kartano 50 0,2 39 0,2 24 0,1 29 0,1 P 012 Koskenmäki , , , ,2 P 013 Vihola-Tyrkkölä 867 3, , , ,4 P 014 Kattilainen , , , ,0 P 015 Kohmala 117 0,5 89 0,3 92 0,4 72 0,2 P 016 Tervasuo 251 1, , , ,9 S 2 MUU NOKIA , , , ,3 T 03 Siuro, Linnavuori, Kulju , , , ,0 P 017 Linnavuori 920 3, , , ,5 P 018 Siuro 715 3, , , ,1 P 019 Kulju 544 2, , , ,4 T 04 Pohjoispuoli 950 4, , , ,5 P 020 Pinsiö 243 1, , , ,3 P 021 Jaakkola 276 1, , , ,8 P 022 Kuljunperä 196 0, , , ,5 P 023 Kauniainen 231 0, , , ,8 T 05 Eteläpuoli , , , ,8 P 025 Sarkola 360 1, , , ,3 P 026 Taivalkunta 289 1, , , ,2 P 027 Sorva 335 1, , , ,9 P 028 Tottijärvi 444 1, , , ,6 P 029 Metsäkulma 315 1, , , ,8 S 3 MUUT (laitokset jne.) 289 1, , , ,7 4

13 NOKIAN VÄESTÖN IKÄRAKENNE Ikäryhmä 1980 % 1990 % 2000 % 2008 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Yht , , , ,0 Nokian väestön ikärakenne % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä % 14,5 14,1 12,2 11,

14 Yleinen taloudellinen kehitys Vuosi 2008 aloitettiin voimakkaan suhdannenousun aikana. Kuitenkin jo talvella 2008 alkoi markkinoilla näkyä epävarmuutta ja talouden tulevaisuudesta esitettiin erilaisia näkemyksiä. Silti talous jatkoi kasvua pitkälle kesän puolelle. Kuntaliiton analyysin mukaan kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen, kun merkittävä yhdysvaltalainen investointipankki haki suojaa velkojiltaan. Sen seurauksena pankkien keskinäinen jo ennestään heikentynyt luottamus romahti, mikä uhkasi halvaannuttaa pankkien väliset lainamarkkinat ja horjuttaa koko kansainvälistä rahoitusjärjestelmää. Julkisen vallan poikkeuksellisten toimenpiteiden johdosta finanssikriisin toistaiseksi kriittisin vaihe on nyt saatu selvitettyä. Pankkien välisten lainamarkkinoiden toiminta onkin asteittain parantunut. Finanssikriisi on sittemmin paitsi laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi myös edennyt seuraavaan vaiheeseen, jonka keskeinen piirre on ylivelkaantuneiden pankkien ja muiden talousyksiköiden liiallisten velkojen vähentäminen. Pankit joutuvat vähentämään velkaantuneisuuttaan, koska luottotappiot ja sijoitusomaisuuden arvonalennukset ovat kuluttaneet pankkien omia pääomia. Täyttääkseen lain edellyttämät vähimmäispääomavaatimukset pankit joutuvat joko myymään omaisuuttaan, supistamaan luotonantoaan tai hankkimaan lisää pääomaa. Vakavan rahoitusmarkkinakriisin seuraukset ovat alkaneet vaikuttaa myös reaalitalouteen. Pankkien luotonannon rajoittaminen on heikentänyt yritysten ja muiden asiakkaiden toimintaedellytyksiä. Nokian kaupunki sai vielä syksyllä lainaa kilpailukykyiseen hintaan. Ennusteiden mukaan marginaalit ovat voimakkaassa nousussa vuoden 2009 puolella. Maailmantalouden kasvu on hidastunut luottokriisin syvenemisen myötä erittäin paljon. Kun vielä viime vuonna maailmankauppa kasvoi runsaat kolme prosenttia, niin arvio vuodelle 2009 on, että maailmankauppa supistuu yli neljä prosenttia. Suomen vientimarkkinat kohtaavat pitkästä aikaa voimakkaasti supistuvat maailmanmarkkinat. Myös vienti tulee supistumaan jopa kymmenen prosenttia. Suomen kansantaloudella on ollut takanaan menestyksellinen viidentoista vuoden mittainen kasvuputki. Sen seurauksena julkisia palveluja on voitu lisätä, kun samalla esimerkiksi henkilöverotusta on voitu keventää. Viime vuoden lopulla alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtamassa jyrkkään alamäkeen, minkä seurauksena kansantuotteemme supistunee tänä vuonna 4-5 prosenttia. Kunnallistalouden kehitys nn Kuntaliiton keräämien alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuonna 2008 yli seitsemän prosenttia. Palvelujen ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkkasumman kasvu oli tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 % ja muiden henkilöstömenojen lisäys 5,5 %. Eri lähteistä saadut kunta-alan palkkasumman kasvuluvut viime vuodelta ovat vaihdelleet kuuden ja runsaan seitsemän prosentin välillä. Palkkasumman kasvun nopeutuminen edellisestä vuodesta johtui muun muassa sopimuskorotusten tasosta. Palkkaliukumat sekä työpanoksen lisääntyminen kasvattivat myös palkkasummaa. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan 5,2 %. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tehypöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käydään heikentyvän kuntatalouden asettamissa raameissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vielä viime vuonna verrattain nopeasti, esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin noin viisi prosenttia. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 7,6 %. Kunnallisveroa kertyi vuonna 2008 kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnallisveron kuukausikertymät kasvoivat suhteellisen voimakkaasti koko vuoden veropohjan hyvän kehityksen ja edellisvuotta suuremman jako-osuuden johdosta. Kuntaryhmän verovuoden 2008 jako-osuutta tarkistettiin vielä joulukuussa 2008, jolloin koko joulukuun kuukausitilitys kasvoi edellisen vuoden tilitykseen verrattuna peräti 27 %. Yhteisöveron tilitykset vaihtelivat kuukausittain merkittävästi. Koko yhteisöveron kertymä kasvoi vuonna 2008 nelisen prosenttia. Nokialla yhteisöveron tuotto sen sijaan jo laski 14 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden mukaan yhteenlasketut vuosikatteet vuonna 2008 näyttäisivät jäävän suurin piirtein vuoden 2007 tasolle. Viime syksynä laadituissa ennusteissa lähdettiin siitä, että vuosikatteet kokonaisuutena ottaen paranisivat vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna. 6

15 Tampereen seutukunnan kehitys Vuonna 2008 Tampereen kaupunkiseudun väestön kasvu jatkui asukkaalla. Kehyskuntien kasvu hidastui 2000-luvun huippuvuosiin verrattuna, mutta kehyskunnat kuuluvat silti maamme nopeimmin kasvaviin kuntiin. Vuoden lopussa seudulla oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asukasta, joista Tampereella ja kehyskunnissa Kunnallistalouden näkymät heikentyivät erittäin nopeasti syksyn 2008 loppupuolella myös seudullamme. Joulukuussa usea merkittävä yritys ilmoitti YT-neuvottelujen aloittamisesta tavoitteena lomautukset ja irtisanomiset. Tampereen seutukunnan kehitystä osaltaan parannetaan kuntien välisellä seutuyhteistyöllä. Vuoden 2008 elo-lokakuun aikana seutukuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät perussopimuksen muutoksen, joka mahdollisti Oriveden liittymisen kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2009 alusta. Seudullinen selvitys päivähoidon, perusopetuksen ja perusterveydenhuollon palveluista valmistui marraskuussa. Selvityksen mukaan kuntien palveluverkolla on korkea käyttöaste, mikä vaikeuttaa palvelujen tarjontaa yli kuntarajan. Seudulla tarvitaankin vuoteen 2030 mennessä kymmeniä päiväkoteja ja kouluja sekä useita terveysasemia kasvavan väestön tarpeisiin. Selvitys esittää yhteissuunnittelumenettelyä varsinkin kuntien rajaalueilla seudullisen optimaalisen palveluverkon rakentumiseksi. Yhteissuunnittelun toteuttamisesta vastaavat seudun hyvinvointityöryhmät kuntien investointi- ja kaavoitussuunnitelmien pohjalta. Hyvinvointipalvelujen seudullista kehittämistä vauhditettiin myös useilla sopimuksilla ja hankkeilla. Jo alkukesästä kunnat sopivat päivähoito- ja perusopetuspalvelujen käyttämisestä yli kuntarajojen. Lisäksi 2008 loppuvuodesta käynnistettiin koulujen seudullinen lukukausiuudistus, kansainvälisen koulun perustamista koskeva selvitystyö, yksityisen päivähoidon kehittämiskeskus-hanke sekä kuntien yhteisen omistajapolitiikan vahvistaminen kuntayhtymissä. Kuntien yhteistyö tiivistyy myös elinkeinotoimessa seudullisen elinkeinoyhtiön aloitettua toimintansa vuoden 2009 alussa. Kuntayhteistyönä tehdyn valmistelun jälkeen kunnat perustivat joulukuussa Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön. Operatiivinen elinkeinoyhteistyö siirtyi yhtiön vastuulle. Nokian kaupungin talouden kehitys Käyttötalous Vuoden 2008 toimintakate, eli toimintamenojen ja tulojen erotus, toteutui alkuperäiseen talousarvioon nähden erittäin hyvin. Kate jäi noin euroa paremmaksi kuin alun perin arveltiin. Vuoden aikana kaupunginvaltuusto myönsi kuitenkin lisämäärärahoja kaikkiaan yli 4,6 miljoonan euron edestä. Näitä ei siis kuitenkaan koko kaupungin tasolla tarvittu, vaan alkuperäisen talousarvion määrärahavaraukset riittivät katetasolla. Käyttötalousmenojen kasvu jatkui jälleen voimakkaana. Ulkoiset käyttömenot palvelutoiminnasta kasvoivat 9,3 %. Luku selvästi suurempi kuin vuonna kuin vuonna 2007 (6,6 %) ja 2006 (5,5 %) ja suurempi myös kuin naapurikunnilla oli. Todellisuudessa menojen kasvu oli kuitenkin vielä suurempaa, sillä vuonna 2008 kirjattiin 2,2 miljoonaa euroa menojen vähennykseksi vesikriisin kuluihin tehdystä varauksesta. Tosin vesikriisi aiheutti myös vuodelle 2008 runsaasti ylimääräisiä menoja. Vesikriisin tiliöinnillä kirjattiin vielä vuodelle ,4 m menoja (v ,5 m ). Palkat ja palkkiot kasvoivat 8,6 % (v ,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtuu sekä erittäin suuresta vakanssilisäyksestä että varsin kalliista kunta-alan sopimuksesta. Palvelujen ostot kasvoivat 14 %, kun varauskirjaukset poistetaan vuoden 2007 luvuista. Edellisen vuoden hitaammasta kasvuvauhdista palattiin siis jälleen voimakkaan kasvun aikaan. Toimintatuotoissa oli 2,2 % kasvu. Maanmyynti ei kasvanut enää entiseen vauhtiin ja taksoja ei korotettu valtakunnallisen tason vauhdissa. Isoimmista lautakunnista perusturvalautakunnan nettomenot lisääntyivät peräti 14,4 prosentilla (v ,0 %) eli 8,3 miljoonalla eurolla. Suurimmat kasvut olivat vanhus- ja erityispalveluissa (yli 16 %). Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenot kasvoivat yli 6,6 prosentilla eli lähes neljällä miljoonalla eurolla. Päivähoito kasvoi eniten eli 10,6 % (v %). Rahoitusosa Kunnallisverotulojen kasvussa palattiin entiselle, hyvälle kasvu-uralle. Vuoden 2007 kasvu oli yllättäen pienempi kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2008 kasvu oli taas selvästi maan keskiarvoa suurempi eli peräti 11,1 %. 7

16 Täysin alkuperäisiä odotuksia vastoin yhteisöverojen tuotto kääntyi laskuun jo vuonna Laskua oli peräti 14,1 %, kun koko maassa kehitys oli vielä positiivinen noin neljä prosenttia. Kiinteistöverojen tuotto kasvoi 5,7 %. Kokonaisuudessaan verotulot kasvoivat 8,6 % eli kuitenkin hitaammin kuin käyttötalousmenot. Valtionosuudet lisääntyivät runsaat kaksi miljoonaa euroa eli 9,2 %. Kasvu oli lähes kokonaan sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksissa. Sen sijaan opetusministeriön alaiset valtionosuudet pienenivät kolmasosaan entisestä tasosta. Kaupungin valtionosuuksissa huomioitu muille kunnille maksama verotulojen tasaus jatkoi kasvuaan. Korkokulut kasvoivat huomattavasti velkamäärän kasvun seurauksena sekä korkotasojen noustessa. Tuloksen muodostuminen Vuonna 2008 vuosikatteeksi kertyi euroa. Se on noin 2,6 miljoonaa huonompi kuin edellisenä vuotena. Vuosikate kattaa poistoista enää 65,6 % ja vain 26,4 % investointien nettomenoista. Tilikauden tulokseksi muodostuu täten euroa. Poistoeron kirjaamisen jälkeen alijäämää kertyy kaiken kaikkiaan euroa. Rahoituslaskelma Nokian kaupungin investoinnit ylittivät jo toisena vuotena peräkkäin 20 miljoonan euron rajan ollen bruttona 22,3 miljoonaa euroa. Tulorahoituksella pystyttiin rahoittamaan investoinneista ainoastaan 26 %. Viimeisen viiden vuoden aikana Nokian kaupunki ei ole pystynyt kertaakaan kattamaan investoinneistaan tulorahoituksella edes puolia. Nyt taso on romahtanut jo lähes neljäsosaan. Investointien rahoitukseen käytettiinkin jälleen lainan ottoa 18 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 4,4 miljoonaa euroa. Lainanoton jälkeen rahavaroissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia Tase Taseen loppusumma nousi 11,7 miljoonaa euroa (vuonna m ) ollen nyt 165,1 miljoonaa euroa. Kasvu perustui lähes täysin aineellisten hyödykkeiden osuuteen. Vesikriisin vuoksi vuonna 2007 tehty 2,2 miljoonan euron pakollinen varaus purettiin vuonna Vastattavalla puolella tilikauden alijäämä pienensi taseen ylijäämätilin saldon noin 12,1 miljoonaan euroon. Lainakanta kasvoi lähes 50 % eli 13,6 miljoonaa euroa ollen nyt 41,8 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskien kaupungin lainakanta on euroa/asukas. Asukaskohtainen lainamäärä lähenee vauhdilla maan kuntien keskiarvoa. Vielä vuoden 2006 tilinpäätöksessä lainaa oli vain 683 euroa/asukas eli lainamäärä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Kaupungin omavaraisuusaste laski edelleen, nyt lähes seitsemällä prosenttiyksiköllä 60,6 %:iin. Se on kuitenkin valtakunnallisessa vertailussa yhä keskiarvojen paremmalla puolella kuten muutkin taseen yleiset tunnusluvut. 8

17 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 18,26 19,61 Vuosikate/Poisto% 65,57 96,14 Vuosikate, /asukas 180,23 267,76 Asukasmäärä

18 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 26,4 40,3 Lainanhoitokate 1,2 2,0 Kassan riittävyys, pv Pääomamenojen tulorahoitus % 21,8 34,3 Asukasmäärä

19 Verotulo- ja valtionosuustuloarvioiden toteutuminen Verotulot Alkup. talousarvio Ta muutokset Ta muutosten jälk. Toteutuma Poikkeama Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien erittely Valtionosuudet Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja tervhuollon valtos Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Yhteensä Kokonaistulot ja -menot TULOT 2008 MENOT 2008 Toiminta % Toiminta % Toimintatuotot ,2 15,4 Toimintakulut ,1 82,5 Verotulot ,5 57,6 Korkokulut 1 859,7 1,1 Valtionosuudet ,1 14,7 Muut rahoituskulut 44,3 0,0 Korkotuotot 841,3 0,5 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Muut rahoitustuotot 427,2 0,2 -Pakollisten varausten muutos 2 206,7 1,2 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast.hyödyk.luovutustappiot -3,3 0,0 -Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutusvoitot ,9-1,2 Investoinnit 0,0 Investoinnit Investoinnit ,5 12,6 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 154,2 0,7 Rahoitustoiminta 0,0 Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutustulot 3 006,9 1,7 Antolainasaamisten lisäykset 56,2 0,0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 421,6 2,5 Antolainasaamisten vähennykset 164,1 0,1 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 10,4 Kokonaistulot yhteensä ,7 100,0 Kokonaismenot yhteensä ,7 100,0 11

20 Nokian kaupunki Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 1 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ

21 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä Oma pääoma yhteensä POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vap.varaus yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0 26 Muut pakolliset varaukset Varaukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 60,6 67,1 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 42,4 33,6 Kertynyt yli-/alijäämä milj Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainat, /asukas Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä

22 Talousarvion toteutuminen Vuoden 2008 talousarvio toteutui kokonaisuutena kahden edellisvuoden tapaan paremmin kuin aikaisempina vuosina. Lautakuntatasolla ainoastaan kulttuurilautakunta ylitti talousarvio alle eurolla. Muut lautakunnat alittivat talousarvion. Asiaan vaikutti toki se, että vuoden aikana myönnettiin runsaasti lisämäärärahoja. Käyttötaloudessa toteumiin vaikuttaa vesikriisiin tehdyn pakollisen varauksen purkaminen vesihuoltolaitokselle sekä valtiolta saadun harkinnanvaraisen valtionosuuden kirjaaminen hallintokuntien tuloksi vesikriisin menojen suhteessa. Toimielimittäin talousarvio toteutui seuraavasti: Kaupunginhallituksen alaisen hallintokeskuksen menot toteutuivat 99,4 %:sti eli noin alle talousarvion. Kun tulotkin alittivat arvion euroa, alittui toimintakate euroa. Alitus syntyi kehittämis- ja elinkeinopalveluissa. Sen sijaan hallintopalveluiden tulosalue ylitti talousarvion käyttömenojen osalta 1,8 %. Myös ruokapalvelut ylittivät menoraaminsa 1,6 %. Perusturvalautakunnan toteuma katetasolla on hämmästyttävän tarkka eli nettomenot alittivat muutetun, lähes 70 miljoonan euron talousarvion noin eurolla. Tulosalueittain eroja kuitenkin syntyi talousarvioon: lähipalveluiden toimintakate ylittyi noin euroa ja perhepalveluiden kate alittui noin euroa. Vanhuspalveluiden kate alittui euroa odotettua paremman tulokehityksen vuoksi. Erityispalveluissa ylitystä oli 0,5 prosenttia katetasolla. Perusturvalautakunnalle myönnettiin vuoden aikana lisämäärärahoja 3,4 miljoonan euroa. Kasvatus- ja opetuslautakunnassa katetason alitus oli lähes miljoona euroa. Pääsyynä oli toimintatuottojen ylittyminen 20 %:lla. Tulosalueittain merkittävimmät poikkeamat talousarvioon ovat perusopetuksen toimintatuottojen ylitys yli eurolla, lukion tuottojen ylitys eurolla ja päivähoidon tuottojen ylitys eurolla eli 11 %:lla. Todettakoon, että perusopetuksen käyttömenoissa toimintamenot ylittyivät vajaalla eurolla 22,5 miljoonan euron talousarviossa. Kulttuurilautakunnan alaisista tulosalueista kulttuuritoimi pysyi perinteisesti budjetissaan, toteuma 98 %. Kirjastotoimi ylitti talousarvion eurolla eli kolmella prosentilla. Liikunta- ja nuorisolautakunnalla on ollut viime vuosina suuria ongelmia pysyä talousarviossaan. Vuosi 2007 oli aikaisempiin vuosiin verrattuna parempi, ja nyt vuonna 2008 ei ylityksiä käytännössä enää tapahtunut. Liikuntatoimen kate oli tosin euroa talousarviota huonompi, johtuen tulojen alittumisesta eurolla. Toimintamenot alittivat talousarvion euroa. Nuorisotoimessa sekä menot että tulot alittivat talousarvion katteen ollessa euroa parempi kuin talousarviossa. Teknisen lautakunnan tulosalueilla oli kokonaisuudessaan suurimmat erot talousarvioon verrattuna. Onneksi kuitenkin niin, että menot alittuivat (8,1 %) ja tulot ylittyivät (2,3 %). Uusi toiminta- ja organisointitapa aiheuttivat yhä sen, että talousarvio ei kaikilta osin ollut kohdallaan. Tulosalueittain prosentuaalisesti eniten eroa tuli hallinnon tulosalueella, jossa menot ylittyivät peräti 27 %. Syynä oli eläkeperusteisten menojen kirjaaminen loppuvuonna tälle tulosalueelle, joka aiheutti eläkekuluihin euron ylityksen. Budjetoinnin vaikeudesta kertoo varikon tulosalueen suuret poikkeamat niin tuloissa kuin menoissa. Kate oli kuitenkin euroa parempi kuin talousarviossa. Maankäytön tulosalueen kate oli myös huomattavasti, eli euroa parempi kuin talousarviossa. Vesihuollon toteumaa on vaikea verrata todellisen toiminnan osalta talousarvioon, sillä vuonna 2007 tehty 2,2 miljoonan euron pakollinen varaus purettiin menojen vähennykseksi tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi valtion harkinnanvaraisesta valtionosuudesta 75 % kirjattiin vesihuoltolaitoksen tuloksi. Niinpä tulot ylittyivät 16 % ja menot alittuivat 42 %. Ilman näitä kirjauksia menot olisivat siis ylittyneet yli euroa ja tulot alittuneet euroa. Näidenkin peruste on selitettävissä vesikriisillä. Rakennus- ja ympäristölautakunta alitti katetasolla talousarvion noin eurolla. Koko kaupungin käyttötalouden kate toteutui 96,1 prosenttisesti eli oli noin 4,9 miljoonaa euroa parempi kuin lisämäärärahapäätöksin muutetussa talousarviossa. Verrattuna alkuperäiseen talousarvioon, voidaan todeta, että sekin olisi katetasolla riittänyt ja jopa alittunut yli eurolla. Niinpä vuoden aikana myönnetyt lisämäärärahat olisi todellisuudessa voitu kattaa tulosalueiden välisillä määrärahasiirroilla. Mikäli muutettu talousarvio olisi toteutunut, olisi vuoden 2008 tulos ollut 6,8 miljoonaa euroa negatiivinen. Katteeseen vaikuttavat kuitenkin edellä mainitut vesikriisivarauksen (2,2 m ) purku menojen vä- 14

23 hennykseksi ja valtion miljoonan euron harkinnanvarainen valtionapu vesikriisin menoihin, joka on kirjattu tuloksi tulosalueille vesikriisin menojen suhteessa. Vesikriisin kuluja kirjattiin vuonna ,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 luku oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Kuluja tulee myös vuodelle 2009 vahingonkorvausten muodossa. Verotuloja kertyi noin miljoona euroa vähemmän kuin talousarviossa varattiin. Näin tapahtui, vaikka kunnallisverojen kehitys oli hyvin myönteistä. Syynä oli yllättävä yhteisöverojen tuoton kääntyminen selvään laskuun jo vuonna Alun perin yhteisöverojen uskottiin kasvavan lähes edellisten vuosien vauhdilla. Valtionosuudet toteutuivat lähes suunnitellusti kokonaisuudessaan. Todellisuudessa opetusministeriön myöntämien valtionosuuksien voimakasta laskua ei ollut osattu arvioida oikein. Kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön valtionosuuden odotettua suurempi kasvu kattoi lähes kokonaan em. virhearvion. Rahoituslaskelmassa investoinnit toteutuivat kohtuullisen hyvin. Alkuvuotena vielä jatkunut vesikriisi siirsi osaa investointien työohjelmista seuraavalle vuodelle. Lainanottovaltuuksia jouduttiin pyytämään vuoden aikana valtuustolta lisää, mutta niitä ei kuitenkaan käytetty. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Vuoden 2008 toteuman suurin poikkeama oli yhteisöveron kehityksen muuttuminen negatiiviseksi kun talousarviossa vielä kuviteltiin kasvun jatkuvan lähes yhtä voimakkaana kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi opetusministeriön alaisten valtionosuuksien vähenemä oli merkittävä. Nokian kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa vuoden 2009 talousarviota hyväksyessään, että kaupunginhallituksen tulee valmistella maaliskuun loppuun mennessä muutostalousarvio, jossa huomioidaan taloudellisen tilanteen jyrkkä huononeminen maailmanlaajuisen laman vuoksi. Tässä maaliskuussa hyväksytyssä muutostalousarviossa on em. verokehitys- ja valtionosuusarviot korjattu. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Uusien ohjeiden mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johdon ja henkilöstön toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että kunnan tavoitteet saavutetaan, resursseja käytetään taloudellisesti ja tehokkaasti, toimintaan liittyviä riskejä hallitaan riittävästi, raportointijärjestelmät tuottavat luotettavaa ja oikeaa tietoa ja kunnan toiminta on säännösten ja muiden normien mukaista. Valvonnan katsotaan olevan riittävää, kun johto on suunnitellut ja järjestänyt toiminnot tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti, ja että organisaation päämäärät ja tavoitteet saavutetaan tehokkaasti. Nokian kaupungissa sisäistä valvontaa ohjeistetaan hyväksytyillä sisäisen valvonnan ohjeilla. Niiden mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat koko kaupungin ja kaupunkikonsernin osalta kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Järjestämisvastuuseen kuuluu valvonnan ohjeistaminen ja valvonnan painopisteiden määrittely sekä sisäisen valvonnan toimivuuden seuranta. Vastaava velvoite on lautakunnilla oman toimialansa osalta. Sisäisen valvonnan toteutusvastuu kuuluu laajasti ajatellen jokaiselle kaupungin viranhaltijalle, toimihenkilölle ja luottamushenkilölle. Erityinen valvontavastuu kuuluu palvelukeskusten johtajille. Ohjeen mukaan johtoryhmän tehtävänä on myös laatia vuosittain ohjelma sisäisen tarkastuksen kohteista ja toteuttajista sekä käsitellä sisäisen tarkastuksen yhteenvetoraportti. Tämä käytäntö on laajentunut myöhemmin koskemaan sisäistä valvontaa kokonaisuutena. Vuoden 2008 sisäisen valvonnan erityiskohteet hyväksyttiin laajennetussa johtoryhmässä Niiden toteutuminen on käyty läpi laajennetussa johtoryhmässä ja Yhteenveto on toimitettu tarkastuslautakunnalle. Sisäisen valvonnan erityiskohteisiin valittiin vuodelle 2008 kuusitoista asiakokonaisuutta. Tavoitteena oli, että sanalliseen asian tarkasteluun liitetään konkreettisia mittareita. Asetettujen mittareiden käyttöä jatketaan tulevina vuosina ja mittareiden käyttöön lisätään analyysiä. Kohteet valittiin niin, että ne tukisi- 15

24 vat kaupungin strategian tavoitteita ja johtamisen kohteita. Esimerkkinä ohjelman tuloksista voidaan todeta mm. 26 erilaisen mahdollisen riskikohdan arviointi ja kehittäminen, eräiden muutosprosessien seuranta sekä vesikriisin vaikutusten ja kustannusten selvittäminen. Ohjelman ulkopuolelta rahoitusriskien vähentämiseksi kaupunki teetti keväällä 2008 lainasalkkuanalyysin. Sen pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi ohjeet lainasalkun hallinnalle. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden viimeisessä kokouksessaan uuden laskutus- ja perintäohjeen, jolla pyritään varmistamaan käytäntöjen oikeellisuus ja yhdenmukaisuus kaikissa kaupungin laskutuskohteissa ja -lajeissa. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmien vaihto selainpohjaisiksi järjestelmiksi on auttanut huomattavasti esimiesten talouden ja henkilöstöraporttien seurantamahdollisuuksia. Tämä on todettavissa myös tulosalueiden vastuuhenkilöiden kirjoittamista tulosaluekohtaisista kuvauksista. Prosessiasiantuntija on tehnyt kaupunginjohtajan, talousjohtajan tai muiden palvelukeskusten johtajien toimeksiannosta 45 sisäiseen valvontaan liittyvää erillistä selvitystä, joista on olemassa yli 300 sivua dokumentaatiota. Tavoitteiden toteutumisen ja varojen käytön osalta kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio toteutui molempien osalta varsin hyvin. Merkillepantavaa on kuitenkin, että alkuperäisen talousarvion määrärahat olisivat koko käyttötalouden osalta riittäneet, eikä yli neljän miljoonan euron lisämäärärahoja olisi ollut pakko myöntää, vaan asia olisi voitu hoitaa tulosalueiden välisillä määrärahasiirroilla. Vesikriisi johtui vuoden 2007 puolella tapahtuneesta virheestä, mutta sillä oli vaikutuksia myös talven 2008 toimintaan. Kriisin vaikutuksia ja syitä on arvioitu usealla kaupungista riippumattoman tahon tutkimuksella. Myös kriisijohtoryhmä piti alkukesästä kriisin aikaisen toiminnan arviointiseminaarin, jonka tulokset raportoitiin kaupunginhallitukselle. Usea keskeinen raportti vesikriisistä valmistuu vasta vuoden 2009 puolella. Merkittävimmät kaupungin hankinnat on keskitetty kehyskuntien hankintatoimisto KuHalle, jossa hankintatoimen ammattilaiset vastaavat hankintaprosessista yhdessä palvelukeskusten vastuuhenkilöiden kanssa. Kehyskuntien yhteiset hankintaohjeet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , ja niistä annettiin koulutusta kertomusvuoden aikana. Esimiehille on järjestetty vuoden aikana kehityskeskustelukoulutusta, muutoskoulutusta sekä työlainsäädäntö- ja työturvallisuuskoulutuksia. Kehityskeskusteluopas on valmistunut ja työhyvinvointiohjelma on päivitetty. Sisäisen valvonnan vuosiohjelmaa jatketaan myös taloussuunnittelukaudella pysyvänä käytäntönä. Uusien sovellusten mahdollistamaa HRtoimintojen seurantaa hyödynnetään henkilöstöriskien vähentämisessä. Seuraavana ohjeistukseen liittyvänä tarpeena on havaittu konserniohjeen päivitystarve. Kaupunginhallituksen esitys tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää, että tilikauden tulokseen lisätään poistoeron muutosta ,06 euroa. Tämän jälkeen kertynyt alijäämä ,85 euroa siirretään taseen omaan pääomaan edellisten vuosien ylijäämien vähennykseksi. 16

25 Konsernitarkastelu Kuntien tilinpäätöksissä on konsernitarkastelulla yhä merkittävämpi asema. Nokialla kuntakonsernin merkitys ei ole niin suuri kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Tytäryhteisöjä on kolme, joista ehdottomasti merkittävin on Kiinteistö Oy Ketolanmäki. Muina tytäryhteisöinä ovat Verte Oy ja Siuron Liiketalo Oy. Kiinteistö Oy Ketolanmäki Nokian kaupunki lunasti vuonna 2007 vähemmistöosakkaiden Tampereen Seudun Osuuspankin ja SCA Packaking Finlandin osakkeet. Kaupan jälkeen kaupungin omistus on ollut 100 %. Vuosina 2007 ja 2008 valmisteltiin Kiinteistö Oy Ketolanmäen koko osakekannan myyntiä. Kauppa kuitenkin peruuntui alkuvuonna Yhtiön omistuksessa ja hoidossa oli tilivuoden päättyessä: Vuokranmääritys 26 kpl yksikköjä: Tontteja: 7 kpl omia ,9 m 2 23 kpl vuokra ,9 m 2 Käyttöaste oli v hakijatilanne huomioon ottaen erittäin hyvä 99,17 % (98,73 % v. 2007). Asuntoja irtisanottiin kertomusvuoden aikana 232 kpl, vaihtuvuus oli 21,86 %. Vaihtoja asunnosta toiseen oli 38 kpl (28 kpl v. 2007). Asukkaita oli (1 876 asukasta v. 2007). Henkilökuntaa oli vakituisia 18, kausityöntekijöitä sekä loman sijaisina oli yhteensä 7 eri henkilöä. Kokoaikaisiksi laskettuna henkilömäärä on ollut 20,7. Asuinhuoneistojen vuokrat ovat olleet seuraavat Keskimäärin 7,59 /m 2 /kk 7,86 /m 2 /kk Vaihteluväli 6,11-9,36 /m 2 /kk 6,34-9,62 /m 2 /kk Hoitomenot 4,35 /m 2 /kk 4,49 /m 2 /kk Pääomamenot 3,24 /m 2 /kk 3,38 /m 2 /kk Rakentamattomat 1 kpl oma 4 032,0 m 2 tontit: Rakennuksia: 80 kpl asuinrak. 18 kpl talousrak. Tilavuus: m 3 Asuntopinta-ala: m 2 Huoneistot: asuntoa Liikehuoneistopintaala m 2 Tunnusluvut: Käyttöaste 99,17 % Tyhjäkäyttö 0,06 /asm 2 /kk Vaihtuvuus 21,87 % Vuokrasaamiset 0,19 /m 2 /kk Hoitokulut 3,84 /m 2 /kk keskim. Hoitomenoissa on ns. korjausmarkan osuus keskimäärin 0,30 /m 2 /kk Verte Oy Verte on Nokian Pitkäniemeen sijoittuva ympäristörakentamisen osaamiskeskittymä, joka on aloittanut toimintansa Vertestä muodostuu sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti merkittävä ympäristörakentamisen koulutus-, tutkimus- ja hyvinvointikeskus, jossa on myös alaa tukevaa yritystoimintaa. Verte Oy on erikoistunut ympäristörakentamiseen ja -hyvinvointiin liittyvien yritysten, koulutuksen ja tutkimustoiminnan toimintaympäristöjen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yhtiön merkittävin omistaja on Nokian kaupunki (64,9 %). Muita omistajia ovat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Viheraluerakentajat ry. Päättynyt tilikausi oli Verte Oy:n toinen varsinainen toiminnallinen kausi. Yrityksen toiminta keskittyi oppilaitoksen rakennuttamiseen, Pitkäniemen alueiden ennallistamiseen ja hoitoon, ympäristösuunnitteluun liittyviin konsultaatioihin, Verte Akatemian järjestämiseen sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteutukseen ja valmisteluun. Yhtiön liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli ,00 ja tulos 5.125,84. 17

26 Muu konserni Koska kansanterveystyökin on hoidettu kaupungin omana toimintana, ei kaupungilla ole merkittäviä osuuksia kuntayhtymissäkään. Suurimmaksi osuus on Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jossa Nokialla noin 9 prosentin osuus peruspääomasta. Nokian kaupungin konsernitaseen loppusumma on 200,4 miljoonaa euroa eli lähes neljänneksen kaupungin taseen loppusummaa suurempi. Kuntavertailuissa usein käytetystä tunnusluvusta lainaa/asukas saa paremmin vertailtavan, kun siinä käytetään konsernitaseen lainamäärää. Nokialla tämä tunnusluku on euroa/asukas, kun emokaupungin lainat ovat euroa/asukas. Kaupunginhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniyhteisöjä ohjataan sekä erillispäätöksin että kaupunginhallituksen hyväksymien konserniohjeiden avulla. Kaupunginhallitus ja valtuusto myös esittävät edustajansa valittaviksi konserniyhteisön toimielimiin. Toimivia, nokialaisia konserniyhteistyön muotoja on mm. maksuliikenteen ja rahoituksen hallinnointi yhteisellä konsernitilillä. Myös takaukset ovat olleet luonnollinen osa konserniyhteistyötä. Nokian kaupungin konserniohje on hyväksytty 1990-luvun lopulla, ja se on tarkoitus päivittää lähiaikoina. Konserniohjeilla kaupunginhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja periaatteet sekä täsmentää kaupungin asemaa kuntakonsernin johtajana. Vuonna 2008 laaditussa vuoden 2009 talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2009 Kiinteistö Oy Ketolanmäelle ja Verte Oy:lle. Tilinpäätösten yhteydessä merkittävimmät konserniyhtiöt ovat antaneet selontekonsa toiminnastaan ja taloudestaan kaupunginvaltuustolle. Vuosina 2007 ja 2008 valmisteltua, mutta lopulta peruuntunutta hanketta Kiinteistö Oy Ketolanmäen myynnistä edelsi laaja selvitystyö yhtiön kiinteistöistä ja taloudesta. Täten kaupungilla on yhtiön tilanteesta varsin ajantasainen ja kattava kuva. Myös konsernilainojen osalta merkittävin konserniyhteisö on Kiinteistö Oy Ketolanmäki. Kaupunki teetti oman lainasalkkuanalyysinsä yhteydessä analyysin myös Ketolanmäen lainoista kesällä Selvitys käsitti myös tulevaisuuden toimenpideohjeet. 18

27 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta) 3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot 266 Korkokulut Muut rahoituskulut -298 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät 124 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 26 Vähemmistöosuudet -15 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % 35,5 Vuosikate / Poistot, % 78,8 Vuosikate, euroa / asukas 291 Asukasmäärä

28 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 124 Tulorahoituksen korjauserä Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointi menoihin Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset -56 Antolainojen vähennykset 154 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 378 Oman pääoman muutokset (korjaukset) -78 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset -11 Vaihtomaisuuden muutos -59 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta yhteensä RAHAVAROJEN MUUTOS 264 Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 37,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,5 Lainanhoitokate 1,4 Kassan riittävyys 26 20

29 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 1 3 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset: Osakkuusyhtiöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 6 Muut toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet 25 7 Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 2 3 Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset (ly) Lainasaamiset (ly) 99 3 Muut saamiset (ly) Siirtosaamiset (ly) Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 131 Joukkovelkakirjalainasaamiset 55 Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

30 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Osuus kuntayhtymien pääomasta -470 Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISETN VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus 31 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 6 33 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen: Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Liittymismaksut ja muut velat Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta (ly) Lainat julkisyhteisöiltä (ly) Lainat muilta luotonantajilta (ly) Saadut ennakot (ly) Ostovelat (ly) Liittymismaksut ja muut velat (ly) Siirtovelat (ly) Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVT Omavaraisuusaste, % 50,8 56 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 51,3 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Konsernilainat, /asukas Konsernilainakanta , Konsernilainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2008

NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2008 NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2008 NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA Pinta-ala 348 km 2 josta vettä 59 km 2 Asukasluku vuoden 2008 30 951 lopussa Elinkeinorakenne 2007 (työpaikat) Palvelut 51,7 % Jalostus ja teollisuus

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA

NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2007 NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA Pinta-ala 348 km 2 josta vettä 59 km 2 Asukasluku vuoden 2007 30 485 lopussa Elinkeinorakenne 200 (työpaikat) Palvelut 52,4 % Jalostus 45,1 % Alkutuotanto

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit...

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit... Tilinpäätös 2009 Sisältö Tuloslaskelma... 1 Tase... 2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 3 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 8 Tilintarkastuskertomus... 9 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

(EUR) 800 000 800 000 -400 000-400 000 -800 000-800 000 -1 200 000-1 200 000. Pylväs = kuluva tilikausi; viiva = edellinen tilikausi TALGRAF

(EUR) 800 000 800 000 -400 000-400 000 -800 000-800 000 -1 200 000-1 200 000. Pylväs = kuluva tilikausi; viiva = edellinen tilikausi TALGRAF YHD - Tuloslaskelma, 4.2.2013 8000 8000 4000 4000 01121314151617181910 1010 1110 1210 KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM Ennu Ennu Ennu Ennu -4000-4000 -8000-8000 -1 2000-1 2000 VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot