Learning Bridge väliarviointi

Transkriptio

1 Learning Bridge väliarviointi Hankkeen kehittävä väliarviointi Sami Lehto & Ekku Ristilä

2 Johdanto... 4 Learning Bridge -hanke... 4 Tehdyt toimet Learning Bridge -hankkeessa... 4 Hankkeen väliarvioinnin tavoite... 4 Väliarvioinnin toteutus... 4 Väliarvioinnissa tarkastellut hankkeen eri osa-alueiden tavoitteet... 5 Haastattelut... 6 Tiivistelmät haastatteluista organisaatioittain... 6 Tampereen ammattikorkeakoulu... 6 Tredu... 8 Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (LPKKY) Tampereen kauppakamari Sininen kolmio Oy Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAKK) Tampereen yliopisto (UTA) Tampereen kaupunki Neogames Pirkanmaan ELY-keskus Johtopäätökset Miten eri osa-alueiden tavoitteissa on edetty? Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Pysyvän toimintamallin luominen Verkoston tiimien palvelumallit Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus sekä yleinen käytettävyys Miten Learning Bridge -hankkeen jäsenten koulutusvientiosaaminen on kehittynyt? Miten hankkeen jäsenet arvioivat omaa toimintaansa koulutusviennin kehittämisessä? Millaista apua ja tukea koulutusviennin kehittämisessä kaivattaisiin? Flying Faculty - osaajaverkosto Lakipalvelut Tuotteistamiskoulutukset ja -työpajat Verkostokartta Miten hankkeen jälkimmäisen puolen toimintaa pitäisi kehittää ja suunnata? Tuotteistaminen... 25

3 Keskitytään tärkeimpiin ja toimiviin asioihin Toimintamallien kartoitus (Toimintaedellytykset) Johdon sitouttaminen (Toimintaedellytykset) Luottamus, rohkeus, teot ja oppiminen menestyksen rakentajina Summa summarum Liitteet Teemahaastatteluissa käytetty haastattelurunko (liite 1)... 29

4 Johdanto Learning Bridge -hanke Learning Bridge- pirkanmaalainen koulutusvientiverkosto hankkeen tavoitteena on rakentaa toimiva, pirkanmaalaisen koulutusosaamisen viennistä kiinnostuneiden verkosto. Hankkeen tarkoituksena on kehittää verkoston jäsenten koulutusvientiosaamista, vahvistaa verkoston jäsenten keskinäistä yhteistyötä koulutusviennissä ja löytää koulutusvientiverkostolle jatkossa toimiva managerointimalli pirkanmaalaisen koulutusosaamisviennin organisoimiseksi. Learning Bridge -verkostoon kuuluu korkeakouluja, ammatillisia oppilaitoksia ja koulutusalan yrityksiä Pirkanmaalta. Hanke kuuluu Euroopan Sosiaalirahaston toimintalinjaan 4 (jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR- toiminnassa). Hanketta rahoittavat Tampereen kaupunki, Valkeakosken kaupunki, Länsi- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä sekä Euroopan Unionin Euroopan Sosiaalirahasto, jonka tuen on myöntänyt Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Tarkemmin hankkeesta ja sen tavoitteista Tehdyt toimet Learning Bridge -hankkeessa Learning Bridge hankkeen puolivälin aikoihin toteutetaan kehittävä väliarviointi hankkeen toiminnasta. Väliarvioinnin toteuttamisajankohtaan mennessä Learning Bridge hankkeen ja sen muodostaman verkoston toiminta on ollut varsin monipuolista. Toimintaan on kuulunut muun muassa kansainvälisiä opintomatkoja (Iso-Britannia ja Tanska), hankkeen verkostolle lähetettävä uutiskirje, verkostotapaamisia, projekti- ja ohjausryhmän kokouksia sekä koulutuksia ja seminaareja, joissa on ratkottu koulutusvientiin liittyviä haasteita. Olennaisessa osassa hankkeen toimintaa ovat olleet myös hankkeessa muodostetut ja eri teemoihin perustuvat tiimit. Verkostossa toimivia tiimejä tällä hetkellä ovat yrittäjyys(kasvatus)tiimi, Kiinan ja Venäjän osaajat, All Bright! Summer School -tiimi, opettajainkoulutustiimi ja ICT-osaajien ryhmä. Hankkeen väliarvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena on tuottaa toteuttajille ja rahoittajille ajantasaista tietoa seuraavista asioista: Miten eri osa-alueiden tavoitteissa on edetty, Miten hankkeen jäsenet arvioivat omaa toimintaansa koulutusviennin kehittämisessä, Millaista apua ja tukea koulutusviennin kehittämisessä kaivattaisiin sekä Miten hankkeen jälkimmäisen puolen toimintaa pitäisi kehittää ja suunnata. Väliarvioinnin toteutus Arviointitoimenpiteet kohdentuvat projektisuunnitelman tavoitteisiin ja olemassa olevaan toimintasuunnitelmaan. Arvioinnissa käydään läpi hankkeen aikana syntyneitä asiakirjoja sekä nostetaan esiin hankkeen asiakirjoista kehittämisen kannalta keskeisiä teemoja. Lisäksi arvioinnin

5 toteuttaja haastatteli 10 hankkeen verkostoon kuuluvaa henkilöä edellä mainittuihin teemoihin liittyen. Väliarvioinnin tavoitteena on saada ripeästi, suhteellisen kevyellä toteutuksella kehittävää arviointitietoa hankkeen ja koulutusviennin kehittämiseksi. Arvioinnin tekijät ovat tehneet yhteistyötä hankkeen henkilöstön ja projektiryhmän kanssa onnistuneen arvioinnin suorittamiseksi. Väliarvioinnissa tarkastellut hankkeen eri osa-alueiden tavoitteet Jokaisen tavoitteen alla kerrotaan mitä kyseinen kohta pitää sisällään. Kuvaukset on kopioitu suoraan hankkeen projektisuunnitelmasta. 1. Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Hanke luo alueellisen verkostoperustan koulutusosaamisen viennille, jossa keskeiset aktiivitoimijat ovat mukana, ja jakavat tietyt lähtökohdat. Pirkanmaalaisten koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö on tiivistynyt ja syventynyt. 2. Pysyvän toimintamallin luominen Hanke kehittää pirkanmaalaisen koulutusosaamisen viennin managerointimallin, jossa yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa (vrt. mahdollinen yhteiskunnallinen yritys tai muu liittouma). Hankkeen tuloksena syntyy pysyvä toimintamalli pirkanmaalaisen koulutusosaamisviennin organisoimiseksi. Mahdollinen liiketoimintasuunnitelma tai muu vastaava rakennetaan verkoston toimesta hankkeen päättymisen jälkeen. 3. Verkoston tiimien palvelumallit Hankkeessa kehitetään verkoston tiimien kautta yhteisiä toimintatapoja valituille koulutusosaamisen kärkialoille ja teemoille. Tiimien työn myötä muodostuu selkeitä työkäytäntöjä, asintuntijayhteistyötä ja valmiutta koulutusvientiin. 4. Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen Hankkeen osallistujien kansainväliset yhteydet ovat syventyneet ja lisääntyneet. Kansainvälisiltä kumppaneilta on saatu koulutusalan hyviä käytäntöjä, joustavia ja tehokkaita verkostotoiminnan malleja sekä koulutusviennin osaamista. Kv-kumppanit ovat tutustuneet hyviin koulutuskäytäntöihin, verkostomaisiin toimintamalleihin ja ohjelmapohjaiseen elinkeinotoiminnan kehittämiseen. 5. Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus ja yleinen käytettävyys Hankkeen tulokset ja toimintamallit herättävät kiinnostusta ja ovat kaikkien käytettävissä.

6 Haastattelut Learning Bridgen hankkeen väliarvioinnin toteuttamisessa keskeisenä menetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastatteluihin valittiin 10 Learning Bridgen jäsenorganisaatiota yritysten, yhdistysten, oppilaitosten sekä muiden julkisten toimijoiden joukosta. Teemahaastatteluissa käytetty haastattelurunko muodostettiin yhteistyössä hankkeen projektipäällikön, Elina Harjun, kanssa. Esiin nostetut tavoitteet ovat hankkeen projektisuunnitelmasta ja teemakysymykset organisaatioiden oman toiminnan osalta hankkeen aikana tuotetuista asiakirjoista sekä väliarvioinnin tavoitteista. Teemahaastatteluissa käytetty haastattelurunko löytyy väliarvioinnin liitteestä (LIITE 1). Pirkanmaan Ely -keskuksen ja Neogamesin haastatteluissa kysymysrunkoa sovellettiin, sillä organisaatioiden edustajat eivät olleet ehtineet perehtyä hankkeen toimintaan tarkemmin ennen haastattelua. Väliarvioinnissa haastateltiin seuraavia henkilöitä ja organisaatioita: Tampereen ammattikorkeakoulu, Carita Prokki Tredu, Ritva Haveri Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Salla Majanen Tampereen kauppakamari, Markus Sjölund Sininen kolmio, Juha Lahtinen Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Päivi Puutio Tampereen yliopisto, Liisa Ahlava Tampereen kaupunki, Riitta Juusenaho Neogames, K-P Hiltunen Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo Tiivistelmät haastatteluista organisaatioittain Tampereen ammattikorkeakoulu Taustaa Koulutusviennin suhteen TAMK omaa selkeän strategian, liikevaihdolla varustetun tavoitteen sekä resurssit. Strategisen päätöksen myötä koulutusvientiin on henkilöresursseja, johto tukee koulutusvientitoimintaa ja siitä odotetaan tulevaisuuden kasvua TAMK:n toiminnalle. Learning Bridge nähdään tärkeänä pirkanmaalaisen verkoston solmukohtana ja TAMK ei usko, että ilman verkostoitumista ja yhteistyötä olisi koulutusviennissä mahdollista menestyä. On kuitenkin huomioitava, että nyt on kyse koko Suomen liiketoiminnasta, eikä yksittäisillä kouluilla edes ole resursseja hoitaa suurempia projekteja.

7 TAMK:lla toimi hankkeen alkaessa kaksi henkilöä koulutusviennin parissa, nyt henkilöitä on neljä. Muutos tapahtui TAMK:n strategisen tuen myötä. Koulutusviennin parissa oleva henkilöstö toimii TAMK:n sisäisenä myyntiorganisaationa, jossa jokaisella on oma vastuualueensa. Opettajat sen sijaan toimivat projekteja toteuttavana tahona. TAMK:n segmentistä ei ole toistaiseksi rajattu maita ulos, mutta tiettyihin maihin ja alueisiin on keskitytty muita enemmän. Näitä alueita ovat esimerkiksi Venäjä sekä Lähi-itä. Tällä hetkellä sekä pienet että suuret asiakkaat koetaan tärkeiksi ja niiden pohjalta toiminta on tarkoitus kasvattaa ainakin kymmenkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. TAMK:lla on myös suunnitelma, että vuoteen x mennessä rahoituksesta x prosenttia koostuu koulutusviennistä, mutta tarkkoja lukuja ei ollut haastattelun aikoihin saatavissa. Koulutusvientiin liittyvä viestintä TAMK:ssa kulkee Prokin kautta, jonka lisäksi kaksi muuta henkilöä kuuluu Learning Bridge -hankkeen postituslistalle. Prokki myös osallistuu TAMK:n edustajana Learning Bridge -hankkeen tapaamisiin ja tapahtumiin. Hankkeen tavoitteissa onnistuminen 1. Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Learning Bridge toimii verkoston solmupisteenä, joka on tärkein asia, sillä verkostosta kaikki lähtee liikkeelle. Koulutusvienti on kuitenkin niin uusi asia perinteisessä kentässä, että vaikka periaatteessa ihmisiä on saatu mukaan toimintaan, ei strategisen mandaatin puuttuessa tapaamisiin osallistuta sitoutuneesti. Verkosto tarjoaa kuitenkin väylän eri kontakteihin Pirkanmaalla, mikä on ollut tärkeää. 2. Pysyvän toimintamallin luominen Pysyvää toimintamallia ei ole onnistuttu luomaan ja Learning Bridge onkin enemmän vasta alkuvaiheessa oleva pirkanmaalainen verkosto. Tärkeää on löytää toiminnalle sopiva tasapaino. Esimerkiksi seminaarit ovat olleet erinomaisia ja on tärkeää, että toimintaa on säännöllisesti, mutta ei liian usein. On syytä muistaa, että nyt puhutaan vähintään kymmenen vuoden aikajänteestä, kolmessa vuodessa ei koulutusvientiä vielä tulla saamaan lentoon. 3. Verkoston tiimien palvelumallit Ryhmien toiminnasta suoraan ei ole kommentoitavaa, mutta TAMK peräänkuuluttaa erityisesti aktiivisuutta ja toiminnan ketteryyttä, eikä missään nimessä vanhakantaisten strategioiden luomista. 4. Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen Learning Bridge -hankkeen kautta ei ole kansainvälisiä kontakteja syntynyt. Yleisesti ottaen kontaktit tulevatkin koulujen, ei verkoston, kautta. TAMK on välittänyt joitain kontakteja eteenpäin verkostolle ja tulevat itse kiertämään syksystä lähtien maailmaa. Lisäksi Future Learning Finland:n kautta tulee joitain kontakteja. 5. Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus ja yleinen käytettävyys

8 Ei ole tullut mitään yhteydenottoja asiaan liittyen. Hankkeen jatko ja kehittäminen Hankkeen jatkoa ajatellen olisi tärkeää miettiä rahoitusta, esimerkiksi Pirkanmaan liiton tai ELYkeskuksen tukea tarvitaan. Hankkeen kannalta TAMK ei toivo kiertävää vetovastuuta, vaan on kokenut ulkopuolisen ja intohimoisen vetäjän toimivana. TAMK ei koe Jyväskylän esimerkin kaltaista yritysmallia klusteritoiminnassa hyväksi, vaan toivoo ennemmin toimintaa yhteisen nimen alla, mutta omina yhteisöinään. Yhteinen nimi voisi olla esimerkiksi Tampere All Bright! Edellä mainitun lisäksi TAMK toivoisi koulutusviennin kehittämisen avuksi juridista apua. Learning Bridge voisi kilpailuttaa asianajajia, joilta voisi tarpeen vaatiessa tilata apua. Kansainvälisillä markkinoilla toimiessa tarvitaan käytännössä katsoen aina sopimuksia ja niiden valmistelut ovat haastavia prosesseja. Hankkeen kotisivuille voisi kehittää selkeän esittelyn verkostoon kuuluvien yritysten tarjoamista palveluista, jotta niihin tutustuminen helpottuisi myös muiden verkoston jäsenten näkökulmasta. Lopuksi TAMK esittelee vielä Flying Faculty -ajatuksen, jossa olisi ideana luoda koulutusvientiä tekemään kiinnostuneiden opettajien verkosto yli organisaatiorajojen. Flying Facultyssa voisi hyödyntää esimerkiksi Suomen hienoa virkavapauskäytäntöä, jolloin opettajat voisivat saada lisäpotkua opettamiseensa ja samalla pystyttäisiin palvelemaan ulkomaalaisia ostajia. Tredu Taustaa Tredu on Tampereen kaupungin organisaatio, joka muodostui TAO:n ja Pirko:n yhdistyessä Treduksi viime vuodenvaihteessa. Yhdistymisprosessi on vielä kesken, joka aiheuttaa haasteita strategian ja resurssien suhteen. Nykyisellään Tredu on Suomen toiseksi suurin ammatillinen oppilaitos. Tredu omaa perinteitä ja taustaa koulutusviennin parissa. Aikaisemmin metsäoppilaitos on tehnyt varsin aktiivistakin koulutusosaamisen vientiä yhteistyössä metsäteollisuuden kanssa ja esimerkiksi Venäjällä on ollut siihen liittyvä toimipiste. Kyseinen toiminta on kuitenkin nykyään päättynyt. Innostus koulutusvientiin vaikuttaisi olevan Tredussa kasvussa pienen taantuman jälkeen. Uudet yksiköt ovat kiinnostuneet koulutusviennistä, mutta haasteellisena tekijänä on koettu yksiköiden osaamisen puuttuminen. Lisäksi vuodenvaihteessa tapahtunut yhdistyminen sekä Tredussa meneillään olevan vuoden ajaksi laadittu väliaikainen strategia ilman suoraa resursointia koulutusvientiin ovat aiheuttanut haasteita koulutusviennin kehittämisessä. Tästä huolimatta Learning Bridge -hankkeen toimintaan on osallistuttu aktiivisesti ja Tredussa on tehty periaatepäätös kansainvälistymisen toteuttamissuunnitelman laatimiseksi osana strategiaa. Huomionarvoista Tredun organisaation kohdalla on, että se toimii tilaaja-tuottaja -mallin pohjalta, jolloin Tredun tehtävänä on tuottaa Tampereen kaupungin tilaamia koulutuspalveluita. Tällöin Tampereen kaupungin päätöksenteko vaikuttaa suoraan myös Tredun strategiaan ja siihen miten koulutusvientiä kehitetään.

9 Tredun johto on suhtautunut positiivisesti koulutusviennin kehittämiseen, jonka myötä on saatu ihmisiä mukaan toimintaan. Learning Bridge -hankkeen toiminnassa on ollut mukana noin 15 henkeä, postituslistalla on useita henkilöitä ja joitain tilaisuuksia on pidetty myös Tredun tiloissa. Lisäksi Tredussa on perustettu aikuiskoulutuksen tiimi ja suunnitelmissa on muutaman opettajan resursointi koulutusvientiin liittyviin tehtäviin. Hankkeen tavoitteissa onnistuminen 1. Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Hanke on onnistunut suhteellisen hyvin kokoamaan toimijoita yhteen ja henkilökohtaisten suhteiden luonti verkostossa on ollut tärkeää. Tredussa erityisen merkittävänä pidetään myös yritys-oppilaitos -yhteistyötä, sillä sieltä syntyy innovaatioita. Suurin ongelma yleisesti ottaen on kuitenkin, että keskeisten päättävien elimien yhdistäminen ei ole onnistunut ja se tapahtuu liian monella foorumilla. Verkosto itsessään nähdään kuitenkin tarpeellisena, vaikka toimijoiden heterogeenisyys aiheuttaakin haasteita. 2. Pysyvän toimintamallin luominen Pysyvän toimintamallin puute on ollut toistaiseksi hankkeen suurin heikkous. Toiminta on ollut hyvää, mutta päätöksiä ja palveluja pitäisi pystyä viemään käytäntöön nopeammin. Pelkkien selvitysten teettäminen ei tule riittämään. 3. Verkoston tiimien palvelumallit Palvelumallitiimit ovat olleet hyödyllistä, mutta niihin liittyvää toimintaa on mahdollista kehittää. Esimerkiksi yrittäjyystiimin asioita on viety hyvin eteenpäin, mutta useimpien muiden tiimien kohdalla näin ei ole. Tredulta kaivattaisiin jokaiseen tiimiin lisää toimintaa ja keskeistä johtohahmoa, joka veisi tiimiä eteenpäin. Pilotointi ja keskittyminen tärkeimpiin asioihin ovat avainasemassa. 4. Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen Mullistavia muutoksia ei ole saatu aikaan, mutta Tredussa uskotaan, että aina on mahdollista löytää hankkeen kautta jotain uutta. 5. Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus ja yleinen käytettävyys Mikäli käsikirja koulutusvientiin onnistutaan mallintamaan, uskotaan sen kiinnostavan ympäri maata. Hankkeen jatko ja kehittäminen Learning Bridgen tärkein tavoite olisi määritellä miten koulutusvientiosaamisen myynti järjestetään tulevaisuudessa, sekä päättää toimia yhdessä, sillä yksittäiset hankkeet eivät tule ratkaisemaan koulutusviennin haasteita. Tredu kannattaa perustettavaa yritystä, jonka tehtävänä olisi myynnin hoitamisen lisäksi jatkaa verkoston koordinointia. Yrityksessä tulisi olla myyntiosaamisen lisäksi osaamista rahoitusten ja hanketukien hankkimiseen. Lisäksi Tredulta korostetaan yhteisten pelisääntöjen tärkeyttä perustettavassa yrityksessä.

10 Mikäli yhteisen yrityksen perustamiseen ei päädytä, voisi yhteistyötä olla järkevää syventää ja synnyttää sellaisten muutamien toimijoiden kanssa, jotka toimivat samankaltaisessa toimintaympäristössä, mutta toisaalta myös täydentävät toistensa palvelukokonaisuuksia (esimerkiksi Tredu, TAMK ja TAKK). Koulutusviennin suhteen apua tarvitaan koulutuspakettien hinnoitteluun sekä tuotteistamiseen, joiden tulee olla myös linjassa muiden alan toimijoiden kanssa. Mallit tulee selkeyttää ja toimintatavat sopia yhteisesti. Yhtenä näkökulmana Tredu esittää myös tilojen hyödyntämistä ja kaupallistamista, jota alustavasti joissain projekteissa kokeillaan. Tredussa nähdään positiivisena mahdollisuutena koulujen rahoitusmallien tulevat muutokset, jotka pakottavat miettimään uusia toimintatapoja. Koulutusvientiä kehittäessä tärkeää on kuitenkin miettiä koko Suomen laajuista yhteistyötä ja yhteisten toimintamallien jakamista. Tarjouskilpailut suomalaisten toimijoiden välillä eivät pitkällä aikavälillä palvele kenenkään tarpeita. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (LPKKY) Taustaa LPKKY on mukana kahdessa koulutusvientiin liittyvässä hankkeessa, joista ensimmäinen on Learning Bridge ja toinen Venäjän ja Viron suhteiden parantamiseen keskittyvä Liike. Learning Bridge -hankkeen toiminnassa LPKKY on ollut aktiivinen. Koulutusviennin suhteen LPKKY ei omaa selkeää strategiaa ja toiminnan pienen koon johdosta tavoitteena on ennemminkin pysyä mukana toiminnassa, kuin olla tekemässä uusia aloitteita koulutusviennin suhteen. Halukkuus osallistua toteutuksiin tai erilaisiin osatoteutuksiin kuitenkin on olemassa. Learning Bridge -hankkeen yhteyshenkilönä LPKKY:ssä toimii Salla Majanen, joka osallistuu verkoston tapaamisiin ja vastaa myös viestinnästä organisaation sisällä välittäen viestit asiaankuuluville tahoille. Lisäksi koulutusviennin kannalta huomioitavaa LPKKY:n toiminnassa on fuusioituminen SASKY:n kanssa vuodenvaihteessa Hankkeen tavoitteissa onnistuminen 1. Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Hankkeen aikana verkoston luominen on ollut onnistunutta, jonka lisäksi tapahtumissa on ollut osallistujia ja keskustelua koulutusviennistä on saatu aikaan. 2. Pysyvän toimintamallin luominen Pysyvän toimintamallin luominen on hankalaa, sillä toimintaan osallistuvat verkoston jäsenet vaihtuvat usein ja useilla tapaamiskerroilla on osallistunut uusia henkilöitä mukaan tapahtumiin sekä muuhun ohjelmaan. Ohjeistus kansainvälistymiseen olisi tärkeä, sillä se auttaisi toimimaan, mikäli myytäviä tuotteita tai palveluita onnistutaan luomaan. LPKKY ei omaa kuitenkaan selkeätä näkemystä siitä, mitä Learning Bridge -hankkeen pysyvän toimintamallin tulisi olla. Esiasteena voitaisiin pitää tukea tarjoavaa verkostoa ja jatkossa mahdollisesti yhtiötä toiminnan tueksi.

11 Verkoston pitäisi saada aikaan pilotti-kokeilu, jotta nähdään mihin suuntaan toimintaa on järkevä kehittää ja miten se käytännössä toimii. 3. Verkoston tiimien palvelumallit LPKKY näkee yrittäjyysryhmän päässeen eteenpäin toiminnassaan hyvin. Muiden ryhmien toiminnasta tai uusien ryhmien tarpeellisuudesta ei ole näkemystä. 4. Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen Iso-Britanniaan suuntautuneella matkalla päästiin näkemään ja tutustumaan paikallista toimintaa, sekä vaihtamaan käyntikortteja, mutta matkan anti jäi pitkälti siihen. Samalla reissulla onnistuttiin tutustumaan kuitenkin myös muihin pirkanmaalaisiin matkalla mukana olleisiin verkoston toimijoihin. Kansainvälisiä kontakteja ei ole kuitenkaan juurikaan tullut. Vanhojen suhteiden ei nähdä myöskään syventyneen, vaan ne ovat perinteisesti olleet erittäin henkilösidonnaisia. 5. Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus ja yleinen käytettävyys LPKKY ei tässä vaiheessa näe, että tavoitetta pystyttäisiin kovin kattavasti arvioimaan. Hankkeen jatko ja kehittäminen LPKKY toivoo toimivien juttujen hankkeessa jatkuvan jatkossakin. Ideoita lisätoiminnalle ei juuri esitetty, mutta tuotteistamisen ja koulutusten paketoimisessa kaivattaisiin mahdollisesti apua. Koulutusviennin suhteen LPKKY kuitenkin muistuttaa, että heidän toimintansa mittakaava on hyvin pieni. LPKKY pitää ulkopuolista vetäjää hankkeessa erittäin toimivana ratkaisuna ja toivoo, että verkoston toiminta jatkuisi myös hankkeen jälkeen, sillä tapahtumat on koettu hyödyllisiksi. Lisäksi Flying Faculty ajatusta pidetään hyvänä, mutta yli organisaatiorajojen toimimisessa nähdään haasteita. Tampereen kauppakamari Taustaa Tampereen kauppakamari on elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistävä alueellinen järjestö, jonka toiminnassa on kansainvälinen näkökulma. Learning Bridge -hankkeessa kauppakamarin tehtävänä on olla tukena kansainvälistymisasioissa ja olla mukana hankkeen ohjausryhmässä. Kauppakamari tarjoaa Learning Bridge -hankkeen tueksi sekä verkostoaan että palveluitaan, sillä he toimivat läheisessä yhteistyössä kansainvälistymistä tukevien tahojen kanssa. Lähtökohtaisesti Kauppakamari pyrkii tarjoamaan asiantuntijuuttaan Learning Bridge -verkostolle veloituksetta. Yksi kiinnostava vaihtoehto yhteistyölle voisi olla 2013 vuoden alussa perustettu Team Tampere, joka tarjoaa kansainvälisyyteen liittyviä koulutuksia. Kauppakamarilta ei toistaiseksi ole ehditty osallistumaan mukaan hankkeen tapahtumiin, mutta Learning Bridge -hankkeen viestintää on seurattu ja välitetty eteenpäin asianomaisille tahoille.

12 Hankkeen tavoitteissa onnistuminen 1. Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Kauppakamarilla on käsitys verkoston laajuudesta, mutta pohtivat, että ovatko oppimateriaalien tuottajat, ohjelmisto-osaajat ja vastaavat yritykset mukana? Lähtökohtaisesti kauppakamarilla toivotaan, että yhteistyötä tehtäisiin oppilaitosten ja yritysten välillä ainakin myynnin suhteen. Kauppakamari ei näe opettajia oikeina henkilöinä tekemään myyntiä. 2. Pysyvän toimintamallin luominen Kauppakamari toivoo yhden brändin luomista, jonka alla voitaisiin toimia. Pysyvän toimintamallin luomista on erityisen tärkeä tavoite, jotta rahoituksen loppuessa ei kaikki toiminta loppuisi ja alkaisi alusta. 3. Verkoston tiimien palvelumallit Ryhmien toiminnasta ei toistaiseksi ole tarkkaa käsitystä. 4. Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen Kauppakamari omaa laajan maailmanlaajuisen kauppakamareiden verkoston. Suomessa kauppakamari toimii elinkeinoelämän ja oppilaitosten välisenä viestikapulana. Heidän näkökulmasta kouluilla on kuitenkin parhaat kontaktit, joiden kautta tavoittaa päätöksentekijät koulutusvientiä silmälläpitäen. Toivottavaa olisi, että näitä kontakteja voitaisiin jakaa ja levittää Learning Bridge -verkoston kesken. 5. Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus ja yleinen käytettävyys Kauppakamari ei osaa vastata tuloksien kiinnostavuudesta tai käytettävyydestä tarkemmin. Hankkeen jatko ja kehittäminen Pysyvän toimintamallin luominen on hankkeen kannalta elintärkeää. Tehdäänkö hankkeessa kartoitusta pirkanmaalaisille koulutuksen viejille? Ovatko markkinat esimerkiksi jollain tietyllä alueella? Edellä mainittujen kysymysten lisäksi hankkeen sivutuotteena toivotaan selkeää listausta Pirkanmaan alueen koulutusviennin harjoittajista, jonka avulla saataisiin selkeä kuva kuinka monta toimijaa (oppilaitokset, yritykset, muut tahot) on, jotka voivat viedä pirkanmaalaista koulutusta maailmalle. Kauppakamari painottaa näissä tiedoissa nimenomaan tarkkoja lukuja, ei pelkästään arvioita. Kauppakamari ei voi valita vain yhtä alaa tuettavakseen, mutta mikäli koulutusvienti tulee olemaan todellinen vientiala, niin ala kuuluu - siinä missä muutkin - kauppakamarin toiminnan piiriin. Kauppakamari aikoo osallistua syksyn 2013 aikana Learning Bridge -hankkeen toimintaan, jolloin heillä on mahdollisuus viestiä palveluistaan verkostolle. Muiden palveluiden ohessa kauppakamarilla voisi olla mahdollisuuksia tarjota myös myyntitilaisuuksia verkostolle kutsumalla hanketta esittäytymään kansainvälisille vieraille. Sininen kolmio Oy

13 Taustaa Sininen kolmio on perustettu vuonna 2002 ja organisaatiossa on mukana kolme päätoimijaa. Jokaisella päätoimijalla on omat osaamisalueensa ja verkostonsa. Toimintakenttä kohdistuu oppilaitoksiin, yrityksiin sekä julkisiin toimijoihin. Sinisen kolmion sitoutuminen on toistaiseksi ollut vaihtelevaa. Pienen yrityksen näkökulmasta aikaa voi resursoida enemmän hankkeeseen, kun konkreettiset projektit alkavat. Learning Bridge - toiminta on kuitenkin vahvasti yrityksen intresseissä, sillä yrityksen osaaminen on kansainvälisen koulutuksen sekä osaamisen parissa. Sinisen kolmion näkökulmasta hankkeen toinen vuosi on kaupankäynnin aikaa ja myöskin aikaa hankkeen parissa toimimiseen varataan enemmän. Sininen kolmio aikoo muun muassa tuoda muutaman valmiin tuotteen Learning Bridge -tuotetarjottimelle. Yrityksen näkökulmasta heille luonnollisin tapa toteuttaa koulutusvientiä on olla mukana klustereissa ja verkostoissa. Hankkeen tavoitteissa onnistuminen 1. Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Verkoston kasaamisessa on onnistuttu hämmästyttävän hyvin. Verkostossa vaikuttaisi riittävän innostusta, vaikkakin verkoston jäsenten sitoutuneisuus toimintaan on haaste. 2. Pysyvän toimintamallin luominen Haasteena on, ettei verkoston jäsenten kontakteja olla pystytty jakamaan tähän asti yhteisesti. Jatkon kannalta Sininen kolmio näkee osuuskunnan parhaana yhteistyömallina verkostolle. Osuuskunta tarjoaisi yrityksille ketterän ja toimivan alustan tehdä tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tähän asti verkottuminen henkilökohtaisesti eri toimijoihin on ollut erittäin tärkeää. 3. Verkoston tiimien palvelumallit Osallistuminen palvelumallitiimien toimintaan on ollut pääosin passiivista, myös Sinisen kolmion osalta. Yrityksen näkökulmasta palvelumallien toteuttaminen yhdessä oppilaitosten kanssa on äärimmäisen tärkeää, sillä he voivat esiintyä ulospäin osana suurempaa kokonaisuutta. 4. Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen Sinisen kolmion mielestä kv-kontaktien määrän kasvattamienen ja suhteiden syventämien on parhaiten toteutunut osa-alue. Kaikkien toimijoiden verkostosta voisi luoda yhteisen verkostokartan, jossa määriteltäisiin myös millaisia palveluita verkoston jäsenet voivat tarjota. 5. Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus ja yleinen käytettävyys Tuloksista tai toimintamalleista ei ole toistaiseksi tullut kyselyitä. Learning Bridge -hankkeen yhteinen palvelutarjotin voisi tulevaisuudessa kiinnostaa myös ulkopuolella.

14 Hankkeen jatko ja kehittäminen Verkoston kiinnostuneista toimijoista pitäisi pystyä luomaan jatkossa osaamispankki, jossa kaikille on selvää mitä myydään, kenelle myydään ja kuka toteuttaa. Hankkeen toisella puoliskolla pitäisi keskittyä toteutuksien tuotteistamiseen, eli oman osaamisen kirkastamiseen ja tiivistämiseen, sekä myyntiin. Kaupan saaminen on jatkon kannalta äärimmäisen tärkeää. Verkosto voisi lisäksi ottaa yhdessä pientä riskiä ja toteuttaa suurempia tapahtumia Pirkanmaalla, jonne kutsutaan kansainvälisiä verkostoja sekä esitellään, miten huipputuloksia saadaan aikaan. Sininen kolmio korostaa hankkeen tärkeyttä ja jo saavutettuja tuloksia, sillä ilman vastaavia toiminnan avauksia toimivan liiketoiminnan kehittäminen veisi huomattavasti pidempään. Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAKK) Taustaa TAKK on kehittänyt koulutusvientiä vuodesta 2009 ja ollut mukana Future Learning Finland - klusterin toiminnassa alusta asti. Learning Bridge on TAKK:lle tärkeä alueellinen verkosto. Koulutusvientiä on toteutettu kuitenkin jo pitkään oman strategian pohjalta myös muissa verkostoissa ja yhteistyökumppanuuksissa. Koulutusvienti on osa koko TAKK:n strategiaa, sillä oppilaitoksessa ymmärretään, että koulutuksen julkinen rahoitus tulee tulevaisuudessa pienenemään. TAKK:n koulutusvientistrategia on muodostettu logical framework työkalun avulla, ja siinä on määritetty muun muassa euromääräiset liikevaihtotavoitteet vuoteen 2016 mennessä, toiminnan aluepainotukset, resursointi sekä kärkituotteet. Koulutusvientistrategia on yksi kvstrategian alahaara. TAKK:n kehittämisen yksikkö on kerännyt talon sisältä kiinnostunutta henkilökuntaa toimimaan toteutettavissa vientiprojekteissa. TAKK:n keskeisimpiä kärkituotteita ovat erilaiset työelämäyhteistyön mallit ja esimerkiksi työpaikkakouluttajan koulutus, ympäristöpuoli, palveluosaajapassi sekä johtamiseen ja yrittäjyyteen liittyvät palvelut. Koulutusvientiin liittyvä viestintä TAKK:ssa hoidetaan tiivissä yhteistyössä johtoryhmän ja toimialajohtajien sekä koulutuspäälliköiden kanssa. Learning Bridgeen liittyviä mielenkiintoisia asioita tuodaan esiin säännöllisesti muiden asioiden ohella muun muassa välittämällä tietoa mielenkiintoisista tapahtumista. Johdon tuki Learning Bridge -hankkeen toiminnalle on TAKK:ssa vahvaa. Hankkeen tavoitteissa onnistuminen: 1. Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Verkoston rakentamisessa ei olla vielä riittävän pitkällä. Verkostoon tarvittaisiin mukaan enemmän yrityksiä, sillä koulutusviennin toteuttaminen yhteistyössä yritysten kanssa ja niiden osaamisen hyödyntäminen on TAKK:n näkemyksen mukaan keskeistä. 2. Pysyvän toimintamallin luominen

15 Yhteiset projektit vauhdittaisivat toimintamallin luomista. Heterogeenisyys sekä eri koulutusasteiden välinen hierarkia-ajattelu asettaa haasteita. Pelkästään alueelliseen yhteistyöhön ei ole järkevää sitoutua. 3. Verkoston tiimien palvelumallit Jäsenorganisaatioiden resurssipula on keskeinen ongelma, kun kaikilla jäsenillä ei ole mahdollisuutta sitoutua toimintaan riittävästi. Ongelma näkyy muun muassa siinä, että vastuuta ryhmän sisällä ei ole saatu jaettua, eikä esimerkiksi yrittäjyystiimin elinkaarimallia ole viety loppuun saakka. 4. Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen TAKK painottaa, että kansainvälisten kontaktien määrää pitäisi kasvattaa ottamalla suuret vientiä harjoittavat yritykset mukaan. TAKK:lla yhteistyötä muun muassa Kiillon ja Nokian renkaiden kanssa. 5. Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus ja yleinen käytettävyys TAKK on saanut kyselyitä Itä-Suomesta, Learning Bridge -hankkeella ei kuitenkaan vielä ole mallia jaettavaksi eteenpäin. Hankkeen jatko ja kehittäminen Kv-verkoston kasvattamisesta olisi kaikille hyötyä, mutta myös kansallisia verkostoja tulisi kehittää. Verkostoitumisen painopiste tulisi selkeyttää, esimerkiksi Finnish Consulting Group ja EduCluster ovat mielenkiintoisia kumppaneita. Verkoston jäsenten yhteinen resurssipankki, Flying Faculty, olisi myös TAKK:n näkökulmasta hyödyllinen ja toimisi samalla konkreettisena toimintamallina hankkeessa. Lisäksi TAKK painottaa yritysyhteistyön kehittämistä ja ehdottaa yhteistä tuotteistamistyöpajaa ICT-alan yritysten kanssa, jonka avulla voitaisiin synnyttää uusia myytäviä tuotteita koulutusvientiin. Tampereen yliopisto (UTA) Taustaa Tampereen yliopiston koulutusviennistä vastaa vararehtori apunaan ohjausryhmän kaltainen elin. Lisäksi organisaatioon kuuluu projektiryhmä, joka koostuu asiantuntijoista ja vastaa käytännön toteutuksista. Yliopiston strategian alla toimii kansainvälistymisohjelma, jossa käsitellään koulutusvientiä. Tampereen yliopisto kirjoitti alkuvuodesta aiesopimuksen Turun- ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa yhteisen koulutusvientiin keskittyvän yrityksen perustamisesta. Koulutusviennissä pääasiallisena kohdealueena ovat BRICS -maat, mutta tarkempia tavoitteita ei olla asetettu. Yliopistot ovat luontaisesti UTA:lle sopivia kumppaneita, sillä niillä on samankaltaiset toimintamallit sekä velvoitteet. Kuitenkaan muun alueellisen yhteistyön mahdollisuutta ei haluta sulkea pois.

16 Tällä hetkellä suurpiirteisen arvion mukaan Tampereen yliopistossa käytetään noin 2,5 henkilötyövuotta koulutusvientiin, mutta työtaakka jakautuu noin 40 henkilölle. Koulutusvientiin liittyvää viestintää yliopistolla hoidetaan sekä kokouksissa että oman intranetin kautta. Intranetissä koulutusviennille on perustettu oma ryhmä, jossa myös tietoa Learning Bridge - hankkeesta jaetaan noin 60 muulle henkilölle. Yliopiston opetusneuvosto pohtii syksyllä koulutusviennin tarkoitusta yliopistolla, joka selkeyttänee myös yliopiston toimintaa asian suhteen. Hankkeen tavoitteissa onnistuminen 1. Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Verkoston kokoamisessa on onnistuttu hyvin jo alkuvaiheessa. Tampereen teknillisen yliopiston tulisi olla täydentämässä verkostoa. 2. Pysyvän toimintamallin luominen Verkoston heterogeenisyys asettaa haasteita toimintamallin luomiselle. Onkin syytä pohtia, olisiko järkevämpää luoda useampia toimintamalleja, jotka sopisivat hyvin myös erilaisille mukana oleville tahoille. Lisäksi yhteistyötä yritysten kanssa ei ole saatu toimimaan riittävän hyvin. 3. Verkoston tiimien palvelumallit Yliopistolta on ollut mukana henkilökuntaa muun muassa Kiina -ryhmässä. Tiimien toimintaan osallistuminen on kuitenkin pois muusta työajasta, joten se ei välttämättä ole tärkeysjärjestyksessä korkeimmalla. 4. Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen Yliopisto ei ole saanut uusia kontakteja. 5. Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus ja yleinen käytettävyys Yliopistolle ei ole tullut kyselyitä hankkeeseen liittyen tähän mennessä. Hankkeen jatko ja kehittäminen Learning Bridge -hankkeen aikana synnytettävän toimintamallin luomiseen täytyy jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Verkoston tulisi kartoittaa erilaisia mahdollisia toimintamalleja sekä selvittää miten erilaiset toimintamallit vaikuttavat mukana olevien toimijoiden rooleihin ja koko verkoston johtamiseen. Yliopiston kaltaisella suurella organisaatiolla täytyy olla riittävästi taustatietoja, jotta toimintamallin toteutukseen voidaan lähteä mukaan. Verkostotapaamisissa olisi määriteltävä koulutusvienti-termin merkitys, jolloin voitaisiin helpommin määritellä mitä omien resurssien puitteissa on mahdollista tehdä. Yliopistolla ei ole tällä hetkellä mitään tuotteita valmiina, joten tuotteistamisen koulutukset - ideasta hinnoitteluun nähdään tarpeellisina.

17 Tampereen kaupunki Taustaa Learning Bridge -hanke on saanut alkunsa Top School -hankkeen pohjilta. TOP School -hankkeen tavoite on nostaa Tampereen kaupungin koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöt kansainvälisesti merkittäviksi referenssikohteiksi. Tampereen kaupunki toimii päärahoittajana Learning Bridge -hankkeen kuntaosuudessa ja kaupungilla on selkeät intressit aloittaa koulutusosaamisen vienti ja kaupallistaminen. Kaupungin rooli on ennen kaikkea katsoa laajasta perspektiivistä koko toimintakenttää. Learning Bridge -hankkeen viestintä kaupungin organisaatiossa hoidetaan TOP School -hankkeen kautta, joka on kaupungin strateginen hanke. Näin tieto Learning Bridge -hankkeen toiminnasta kulkee päättäjille saakka. Hankkeen tavoitteissa onnistuminen 1. Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Kaupungin näkökulmasta Learning Bridge -verkoston luomisessa on onnistuttu hyvin ja asian eteen on tehty paljo töitä. Aktiiviset toimijat on löydetty ja uusia jäseniä tulee jatkuvasti lisää. Aktiivinen sitoutuminen verkoston toimintaan on kuitenkin haaste. 2. Pysyvän toimintamallin luominen Toimintamallin luomiselle on tehty paljon avauksia, mutta strukturoitua ja jäsentynyttä mallia ei vielä ole onnistuttu luomaan. Tämä onkin kriittinen piste, johon hankkeen jälkimmäisen puoliskon aikana pitää keskittyä. Tarvitaan konkretiaa, jonka vuoksi toimijoiden kannattaa olla verkostossa mukana. 3. Verkoston tiimien palvelumallit Palvelutarjontaa kehittelevien ryhmien toiminta on ollut hyvää ja hankkeen toiminta perustuukin pitkälti niiden toimintaan. Ryhmien avulla samoista asioista kiinnostuneet tahot saadaan toimimaan keskenään. Erityisen hyvin työssään on onnistunut yrittäjyyskasvatus -tiimi. Yrittäjyyskasvatus yhdistettynä ammatilliseen koulutukseen on muotoutunut yhdeksi toiminnan kärjistä hankkeessa muutenkin. Kaikki ryhmät eivät kuitenkaan ole yhtä aktiivisia, eikä toimimattomien ryhmien toimintaa kannata pitää väkisin hengissä Learning Bridge -hankkeen resursseilla. 4. Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen Kansainvälisten kontaktien hankkiminen on hyvin keskeinen tavoite ja sen eteen on tehty töitä. Suhteiden syventäminen muun muassa Iso-Britanniaan on onnistunut, sillä sen myötä on onnistuttu saamaan esimerkiksi puhujia syksyllä järjestettävään seminaariin. Haasteena kuitenkin on, että Learning Bridge -hankkeen rahoitus ei mahdollista esimerkiksi kansainvälisille messuille osallistumista ulkomailla.

18 5. Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus ja yleinen käytettävyys ESR-rahoitteisten hankkeiden yhtenä ehtona on, että hankkeesta syntyy tietoa, joka on hyödynnettävissä myös muualla. Muissa Suomen kaupungeissa on ollut kiinnostusta Tampereen malliin. Toimintamalli täytyy kuitenkin saada vielä kirkastettua, karsittua ja kiteytettyä, niin hankkeen tuloksista ollaan varmasti kiinnostuneita myös laajemmalti. Hankkeen jatko ja kehittäminen Jatkossa tulisi keskittyä hankkeen kannalta tärkeimpiin ja tuottavampiin asioihin, ja rohkeasti karsia huomiota pois niistä asioista, jotka eivät edistä hankkeen keskeisimpiä tavoitteita. Lisäksi yhteistä tuotetarjotinta pitäisi kehittää niin, että palveluja voidaan tarjota kattavasti potentiaalisille asiakkaille. Nykyinen tuotetarjotin ei toimi sellaisenaan, sillä se on liian suppea ja sen tuotteet eivät ole loppuun saakka tuotteistettuja. Hoitamalla edellä mainitut asiat kuntoon selkiytetään toimintaa ja luodaan samalla pohjaa mahdollisesti perustettavan yrityksen toiminnalle. Oppilaitosten omaa henkilökuntaa ei välttämättä kannata valjastaa myyntiin, vaan heidän osaamisensa on paremmin käytössä koulutusten varsinaisessa toteutuksessa. Toimintamallia kiteyttäessä onkin tärkeää pohtia miten myynti voidaan järjestää tehokkaasti. Koulutusvientiä ei ole perinteisesti nähty oppilaitosten päätehtävänä. Selvää kuitenkin on se, että valtion tuet koulutukselle tulevat muuttumaan ja vähenemään. Tämän takia koulutusvientiasioiden edistämiseen on laitettava painetta ja oppilaitosten johtamisen on myös muututtava vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Ammatillinen koulutus on järkevää pitää viennin kärkenä, sillä Tampereen seudulla on paljon siihen liittyvää osaamista. Lisäksi esimerkiksi hygieniaosaamispassin kouluttaminen ulkomailla ei aiheuta niin paljoa haasteita paikallisen kulttuurin näkökulmasta kuin esimerkiksi opettajakoulutus. Neogames Taustaa Neogames on jäsenpohjainen, voittoa tavoittelematon pelialan yhdistys. Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen on mukana Learning Bridge -hankkeen ohjausryhmässä pääasiassa asiantuntijaroolissa. Learning Bridge hankkeena on Neogamesille lähinnä vain sivujuonne. Neogamesin tehtävänä on välittää tietoa eri pelialan toimijoiden välillä, markkinoida suomalaista pelialaa maailmalla ja Suomessa sekä tehdä yhteistyötä eri tahojen välillä. He eivät tue yksittäisiä yrityksiä, mutta pitävät yhteyttä ruohonjuuritason toimijoihin. Neogamesin kaikki toiminta on suoraan suunnattu kansainvälisille markkinoille, joka on osaltaan luonut pelialasta hyvin yhteisöllistä eivätkä suomalaiset toimijat koekaan kilpailevansa suoraan keskenään. Pelialalla ajatellaan, että jos yksi onnistuu maailmalla, on toisellakin mahdollisuus onnistua. Neogames järjestää myös vientimatkoja ulkomaille.

19 Neogamesin rahoituksesta % tulee jäsenrahoituksena, 45 % Opetus- ja kulttuuriministeriön vientitukena ja jäljelle jäävä osa rahoituksesta koostuu erinäisistä projekteista. Yhdistys työllistää tällä hetkellä suoraan kolme työntekijää. Neogamesin toiminnan pääpaino on ulkomailla ja siellä pirkanmaalaisen brändin sijaan merkitystä on korkeintaan suomalaisella brändillä. Neogames ei ole ollut aktiivisesti mukana hankkeen päivittäisessä toiminnassa, joten se ei voi arvioida, miten hankkeen tavoitteissa on toistaiseksi onnistuttu. Hankkeen jatko ja kehittäminen Learning Bridgen kaltaisten hankkeiden pitäisi ehdottomasti tähdätä ulkomaille ja riittävän suurella rahoituksella. Pelkkä pirkanmaalainen yhteistyö ja verkostoituminen on lähtökohtaisesti liian pientä. Toimintaa pitäisi kasvattaa vähintään kansalliselle tasolle. Haasteina tällä hetkellä kuitenkin on selkeästi resurssien puute sekä oppilaitosten keskinäinen kilpailu. Oppilaitokset eivät voi olla koulutusviennin edelläkävijöitä dynamiikan puutteen vuoksi, jonka takia yritykset ovat elintärkeitä verkostolle. Yritykset ovat kuitenkin usein liian pieniä, joka aiheuttaa ongelmia toimijoiden välille. Veturiyritys on perinteisesti toiminut kattona pienemmille yrityksille ja organisaatioille, joka voisi olla yksi vaihtoehto myös Learning Bridge -hankkeessa ja ehkä se nopein tie toiminnalle. Käytännössä veturiyritys markkinoi, myy sekä tuotteistaa ja oppilaitokset tarjoavat palvelujaan veturiyritykselle. Yhtenä tärkeänä näkökulmana Neogames nostaa esiin markkinoiden koon selvittämisen. Onko markkinoista oikeasti tarkkaa tietoa olemassa? Missä ja minkä suuruisena markkinat sijaitsevat? Mihin ja miten koulutusvientiä tekevät suuntaavat? Learning Bridge -hankkeen olisi syytä tehdä koetoimia markkinoilla ja pyrkiä selvittämään markkinoiden todellista tilannetta. Pirkanmaan ELY-keskus Taustaa ELY-keskus on kehittäjä- ja palveluorganisaatio, joka vastaa muun muassa alueellisten ESRhankkeiden rahoittamisesta. Se on yksi syy siihen, miksi se on mukana myös Learning Bridge - hankkeen ohjausryhmässä. Yritysnäkökulmasta ELY-keskuksen tehtävänä on tukea elinkeinoelämän kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä tarjoamalla muun muassa neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluita. Pirkanmaan ELY-keskus voi osallistumisellaan tarjota kansainvälisen kaupan asiantuntemusta ja verkostoja myös Learning Bridge hankkeelle. Learning Bridge -hankkeen toiminnassa ELY-keskukselta on ollut mukana muutama henkilö ja ohjausryhmän yhteyshenkilö on vaihtunut kerran. Kyseiset henkilöt kuuluvat myös hankkeen postituslistalle ja välittävät viestiä organisaation sisällä asianomaisille henkilöille. Haasteet hankkeessa Haasteena on saada eri toimijat sitoutumaan yhteisen asian hyväksi sekä tuotteistamaan selkeitä paketteja. Konkreettisia tuloksia ei vielä ole nähty. Verkostossa tulisi myös pohtia onko markkinaa selvitetty riittävästi, millaisille tuotteille on todellisuudessa niin paljon kysyntää, että niille kannattaa lähteä rakentamaan yhteisiä tuotteita. Lisäksi toimivaa liiketoimintaa tekevät verkoston jäsenet pitäisi saadaan tekemään tiivistä yhteistyötä muiden kanssa, vaikka näköpiirissä ei ole kassavirtaa.

20 Hankkeen jatko ja kehittäminen Rahaa tarvitaan myyntiin ja kansainvälistymiseen. Hankkeen päättymisen jälkeistä aikaa silmällä pitäen verkoston täytyy kartoittaa erilaisia mahdollisuuksia rahoittaa toimintaa. ELY-keskus peräänkuuluttaa myös strategista ajattelutapaa kaupallistamiseen sekä kansainvälisen kaupankäynnin osaamista. Mitä osaamisia voidaan hyödyntää omista resursseista tai verkostoista ja mitä täytyy hankkia ulkopuolelta? Suomessa käy esimerkiksi paljon kansainvälisiä delegaatioita tutustumassa opetusjärjestelmäämme. Vierailuja pitäisi pystyä hyödyntämään huomattavasti nykyistä tehokkaammin myös kaupallisessa mielessä, sillä ne ovat loistavia myyntitilaisuuksia. Lisäksi ICT-alan liiketoiminnan potentiaalia ja olemassa olevia markkinoita tulee kartoittaa koulutusviennin näkökulmasta.

21 Johtopäätökset Tässä kappaleessa eritellään teemahaastatteluista sekä asiakirjoista tehtyjä johtopäätöksiä hankkeen tavoitteiden, toimijoiden oman työskentelyn sekä tulevaisuuden osalta. Miten eri osa-alueiden tavoitteissa on edetty? 1. Pirkanmaalaisten toimijoiden yhteen kokoaminen Väliarviointiin haastatellut tahot ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä koottuun verkostoon, sillä siinä on edustettuna laajasti julkisen ja yksityisen puolen edustajia. Kiitosta verkostolta keräsivät erityisesti Learning Bridge -hankkeen järjestämät verkostotapaamiset sekä koulutukset. Niiden sisältöihin ollaan oltu erittäin tyytyväisiä ja ne on koettu hyödyllisinä tilaisuuksina verkottua muiden alueen toimijoiden kanssa. Puutteina verkostossa nousi esille suurten pirkanmaalaisten yritysten puuttuminen, joilla on valmiiksi kansainvälistä liiketoimintaa. Näiltä yrityksiltä voitaisiin saada vetoapua kansainvälistymiseen sekä tehdä yhteistyötä ulkomaille suuntautuvissa projekteissa. Verkoston toiminnan kannalta haasteelliseksi nähtiin myös se, ettei Learning Bridge -hankkeen toimintaan olla saatu mukaan verkoston keskeisten toimijoiden johtoa, jotka voisivat vaikuttaa päätöksiin koskien esimerkiksi koulutusvientiin liittyvien tehtävien resursointia. 2. Pysyvän toimintamallin luominen Pysyvän toimintamallin luomisessa ei olla toistaiseksi onnistuttu, mutta hyviä käytänteitä on kuitenkin onnistuttu luomaan. Tavoitetta pidettiin selkeästi kaikkien haastateltujen organisaatioiden mielestä vaikeimpana saavuttaa. Verkostosta esiin nousseita keskeisimpiä haasteita ovat toimijoiden heterogeenisyys, erilaiset strategiset lähtökohdat, kokemattomuus, yhteyshenkilöiden ja verkoston nopea muutos, koulutusasteiden välinen hierarkia-ajattelu sekä päättäjien puuttuminen. Hyviä käytänteitä sen sijaan ovat esimerkiksi kansainvälisten vierailujen hinnoittelumallin luominen ja käyttöönotto sekä verkoston yhteydenpitotavat, kuten koulutukset, viestintä ja tapaamiset. Esiin nousseet ajatukset kulminoituivat kuitenkin lähes poikkeuksetta kaupanteon puuttumiseen. Yhteiset projektit synnyttäisivät luonnollisella tavalla käytänteitä toimia yhdessä ja näin myös edistäisivät toimintamallin syntymistä. Yhteinen taloudellinen hyöty toimisi myös parhaana motivaattorina toiminnan kehittämiselle. Verkoston mielestä yhteistoiminta on hyödyllistä ja malli yhteistyön jatkamiselle täytyy löytää. Toimintamallin luonteesta esitettiin erilaisia näkemyksiä aina verkostomallista osakeyhtiöön ja osuuskuntaan. Useat hankkeen jäsenet myös toivoivat, että erilaisia malleja kartoitetaan ja niiden sopivuutta verkostolle arvioidaan. 3. Verkoston tiimien palvelumallit Palvelumallien luomisessa on onnistuttu osittain. Haasteita asettaa kuitenkin tiimien jäsenten sitoutuminen ryhmien toimintaan. Ongelma näkyy käytännössä siinä, että vastuuta ryhmien sisällä

22 ei saada jaettua, eivätkä asiat etene kokousten välisinä aikoina. Tehottomuus puolestaan johtuu siitä, että hyvin harvalla Learning Bridge -hankkeen verkoston jäsenorganisaatiolla on koulutusvientiin liittyviä strategisia tavoitteita tai resursseja. Kaikki haluavat olla tekemisessä mukana, mutta organisaatioiden oma selkeä panostus kehittämiseen puuttuu muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Kaikilta verkostossa mukana olevilta yhteyshenkilöiltä ei voida odottaa merkittävää kehitystyötä koulutusviennin kehittämisen eteen, mikäli heille ei ole osoitettu toteuttamiseen riittävästi resursseja tai toiminnalta puuttuu tavoitteet ja johdon tuki. Yrittäjyystiimi on onnistunut työssään hyvin. Tiimissä on kehitetty koulutusvientituotteiden elinkaarimallia, joka koostuu useista erilaisista yrittäjyyskasvatuksen tuotteista tarjoten kohderyhmille yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja koulutuksen eri tasoille. Ryhmän menestys perustuu organisoituun toimintaan, jossa ryhmällä on aktiivinen vetäjä sekä jäsenistö, jolla on käytössään resursseja tuoteperheen paketoimiseen ja myymiseen. Yhteisissä tapaamisissa haetaan suuntaviivoja toiminnalle, mutta iso osa työstä tapahtuu myös palaverien ulkopuolella. Omaan tuotepakettiin uskotaan ja sitä lähdetään testaamaan kansainvälisille koulutusalan messuille Pietariin. 4. Kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen ja suhteiden syventäminen Yksi hankkeen tavoitteista on kansainvälisten kontaktien määrän kasvattaminen sekä jo olemassa olevien suhteiden syventäminen. Väliarviointiin haastatellut tahot eivät pääasiallisesti kokeneet, että heidän kansainvälisissä verkostoissaan olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia Learning Bridge -hankkeen aikana. Hyvänä asiana ja poikkeuksena pidettiin uusia suhteita Iso-Britanniaan, joista ainakin Kingstonin yliopiston kanssa yhteistyö jatkuu muun muassa seminaarin muodossa. Kansainväliset kontaktit verkostoon tulevat pääasiassa oppilaitosten toiminnan kautta ulkomaisista yhteistyöoppilaitoksista, kansallisesta Future Learning Finland - koulutusvientiklusterista sekä oppilaitosten tekemästä yhteistyöstä vientiä harjoittavien yritysten kanssa. Kansainvälisen verkoston rakentamisen haasteena pidettiin muun muassa Learning Bridge - hankkeen rahoitusmallia, joka ei mahdollista esimerkiksi kansainvälisille messuille osallistumista myyntitarkoituksessa. Lisäksi suhteiden syventäminen nähtiin hyvin henkilösidonnaisena. Mahdollisuudet kansainvälisten suhteiden määrän kasvattamisessa ja syventämisessä nähtiin nimenomaan verkostotoimijoiden keskinäisten kontaktien vaihtamisessa ja hyödyntämisessä. 5. Tulosten ja toimintamallien kiinnostavuus sekä yleinen käytettävyys Learning Bridgen kaltaisten hankkeiden yhtenä ehtona on tulosten ja toimintamallien käytettävyys sekä hyödynnettävyys yleisesti. Haastatellut verkoston toimijat eivät kuitenkaan kokeneet tässä vaiheessa hankkeen elinkaarta, että tulokset tai toimintamallit olisivat vielä tarpeeksi kiinnostavia kansallisesti. Tulokset ja toimintamallit ovat herättäneet kiinnostusta, kyselyjä sekä yhteydenottoja, mutta tavoitteen todellista onnistumista on vaikea arvioida hankkeen ollessa vielä käynnissä. Yleinen näkemys kuitenkin on, että mikäli konkreettinen toimintamalli onnistutaan luomaan tai kauppoja saadaan aikaiseksi, alkavat Learning Bridge -hankkeen tulokset ja toimintamallit kiinnostamaan laajasti myös muualla Suomessa.