Maakuntauudistuksen mukanaan tuomat kehittämislinjaukset

Transkriptio

1 Maakuntauudistuksen mukanaan tuomat kehittämislinjaukset Aluekehittäminen 2020 Muutosjohtaja Timo Vesiluoma

2 Mikä muuttuu? Hallitusohjelma: Yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen selkeille itsehallintoalueille Lomitus, kunnallista paikallisyksikköä 56 Julkinen hallinto tänään Maaseutuhallintoa 295 kuntaa Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta 190 Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota 22 Pelastuslaitosta Julkinen hallinto vuodesta kuntaa 18 MAAKUNTAA 18 Maakuntien liittoa 15 ELY-keskusta 15 TE-toimistoa 6 Aluehallintovirastoa Valtio Luova Valtio

3 Uudistuksen aikataulu Satasote 11/ /2017 Maakuntauudistuksen esivalmistelu 1 6/2016 6/2017 Maakunta- ja soteuudistuksen esivalmisteluvaihe2: / /18 Syksyllä 17 Eduskuntaan hallituksen esitykset: EK:n valiokunnissa Valinnanvapauslaki-HE, 41 lakia MAKU-II-HE, yli 200 lakia Maantielaki- HE eduskuntaan Kasvupalvelu-HE eduskuntaan Valinnanvapauslakivalmistelu 5/18 Kasvupalvelu- HEvalmistelu Lait hyväksytään eduskunnassa 6/18 10/18 Lait voimaan Maakuntavaalit ESIVALMISTELU MAAKUNNISSA VÄLIAIKAISHALLINTO MAAKUNNISSA MAAKUNTA- VALTUUSTOT Uudistus tehtävänsiirtoineen voimaan 2020 VARSINAINEN TOIMINTA 3

4 Keskeinen muutos uudessa maakunnassa on järjestämisen ja tuottamisen erottaminen toistaan Järjestäjä: Velvollisuus järjestää laissa mainitut maakunnan palvelut, Velvollisuus turvata palvelut, nk. perälauta. Hoitaa viranomaistehtävät (PerL 124 ) Strategiset tehtävät Esimerkki: Aluekehittäminen ja maaseutuhallinto ovat valtaosin järjestämistehtäviä ( sijaitsevat konsernissa ) Kaikki tuen myöntäminen on viranomaistehtävää Tuottaja, tuottamisessa on eri vaihtoehtoja: Maakunnan liikelaitos / liikelaitokset Maakunnan yhtiöt Yksityiset tahot/yhtiöt Esimerkki: valinnanvapaus sotessa Kasvupalvelut: maakunta päättää mitkä palvelut hoidetaan itse, mitkä ulkoistetaan. Läpinäkyvyys: palvelut yhtiöitettävä, jos markkinoilla on kilpailua

5 Maakunnan tarkastuslautakunta Maakuntavaalilautakunta Vaikuttamistoimielimet nuoriso, vammais, vanhus Maakuntakonsernin esimerkkimalli Maakuntavaltuusto Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99) Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Järjestäjän ohjaus ja valvonta Valtuusto: Maakuntastrategia, palvelustrategia, palvelulupaus, hallintosääntö, investointisuunnitelma, talouden ohjaus, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakuntahallitus: Konserniohjaus, Toiminta, hallinto ja talous seuranta ja korjaavat liikkeet sekä sisäinen valvonta ja riskien hallinta Maaseutupalvelut Kehittämisyksikkö Aluekehitys ja kasvu Alueiden käytön palvelut YTH Konserniohjaus Sote järjestäminen Maakunnan muut luottamushenkilöelimet esim. sote-lautakunta, kansainvälisyys ja elinvoima, asiakkuus ja palveluiden hankinta, kokonaisturvallisuus ja pelastus, turvallisuus, kasvu Jaokset: ruotsinkieli, yksilöasiat Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Maakunnan liikelaitos(kset) - ammattijohtokunta ja -johtaja - viranhaltijaorganisaatio Tietohallinto Viestintä Taloushallinto, hankinnat Konsernihallinto Hallinto ja juridiikka, tarkastus ja valvonta Kasvupalvelut Pelastu ja kokonaisturvallisuus Koulutus ja tutkimus Kansainvälisyys Strategia Henkilöstöhallinto Asiakkuus ja palveluiden hankinta Omistajuus Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Tukipalvelut Asiakassuhde Kuva: Kuntaliitto

6 Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2 Satakunnassa Esivalmistelu jatkuu Satakuntaliiton hallinnoimana Esivalmisteluvaihe 2- projektina ajalla VM:n rahoitus 90 %, Satakuntaliitto 10 % Väliaikaishallinnon toiminta on tänä aikana luonteeltaan epävirallista ja valmistelevaa siihen saakka, kunnes Eduskunta on vahvistanut maakuntauudistusta koskevat lait todennäköisesti toukokuussa Muokatut lait tullevat Eduskunnan käsittelyyn 2/2018. Esivalmisteluvaiheen 2 projektimaisella menettelyllä turvataan esivalmistelun jatkuvuus Satakunnassa. Väliaikaishallinto valmistelee asioita epävirallisesti väliaikaishallinnon työlistan mukaisesti. Tarvittavat juridiset päätökset Satakuntaliiton hallintosäännön mukaisesti

7 Maakuntauudistuksen jatkovalmistelun organisointi Satakunnassa kesäkuu 2018 Vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä 15+2 jäsentä Väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) jäsentä Toimi johtoryhmänä t: Maakunnan sotepalvelut - Vanhuspalvelut I&O - Lasten ja perheiden palvelut Lape - Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut - Muut tukipalvelut - Kehittämisyksikkö - Tuotteistustyöryhmä - Ympäristöterveydenhuollon ryhmä - Päivystys 24 h - Terveyden ja hyvinvoinnin työryhmä - Aikuis-päihde ja mielenterveystyöryhmä - Vammaispalvelutyöryhmä - Yhdyspinta-ja sidosryhmätyöryhmä Vaten alaiset muut työryhmät, esim. valmisteluryhmien puheenjohtajien kokous Asioita valmisteleva, palkattu projektitoimisto (noin htv) Maakunnan konsernipalvelut: Talous (liittyy myös maakunnan simulaatiobudjettiin) Hallinto sekä konserni- ja omistajaohjaus Henkilöstöhallinto ja -siirrot Tietohallinto ja ICT-ryhmä Väliaikainen YTelin (2+2+2) Maakunnan elinvoimapalvelut - Aluekehitys - Kasvupalvelut - Maaseutupalvelut - Alueiden käyttö, ympäristö ja liikenne - TTuo Maakuntastrategian valmistelutyön koordinointi Turvallisuus ja varautuminen - maakuntakonserni ja toimialat Maakunnan viestintä

8 Maku-elinvoimapalvelujen kehittämislinja sisältää maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2:ssa: Käsittää seuraavat toimialat: Aluekehityspalvelut Kasvupalvelut (työvoima- ja elinkeinopalvelut) Alueiden käytön palvelut Ympäristöpalvelut Liikennepalvelut Maaseutu- ja lomituspalvelut Jokaisella toimialalla oma valmistelu- tai alaryhmä 6-10 h, jotka tekevät käytännön valmistelutyötä. Luovat mm. suunnitelmia /toimintamalliehdotuksia palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi Kuulevat työssä asiakkaita ja sidosryhmiä. Tekevät yhteistyö konserni-, talous-, maakuntastrategia ja ICT-ryhmien kanssa Ryhmät organisoituvat ja täydentävät kukin tavoitteensa joulukuussa 2017

9 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 4 : Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa maan eri alueiden kehittämiseksi. Alueiden kehittämisen tavoitteena on: 1) vahvistaa alueiden uudistumista, tasapainoista kehittymistä, kilpailukykyä sekä talouden kasvua kaikilla alueilla; 2) vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinvoimaa ja kasvua tukevaa elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa; 3) edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön hyvinvointia, osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta sekä maahanmuuttajien kotoutumista; 4) vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla; 5) parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria 6) parantaa elinympäristön laatua, kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja saavutettavuutta Lisäksi: Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta, laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, laki kotoutumisen edistämisestä (luonnokset )

10 Mitä käytännössä? Alueiden kehittämisen keskeisiä tehtäviä uudessa maakunnassa Strateginen suunnittelu Maakuntastrategia, jota täydentää maakuntaohjelma Aluekehittämisen strateginen kokonaisuus ja maakunnan yleinen kehittäminen Jokaisessa maakunnassa Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito välittävä toimielin: Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnot jatkuvat HVJ Rakennerahasto-ohjelmien välittävän toimielimen tehtävät Satakunnassa: ohjelmavalmisteluun osallistuminen sekä rakennerahastojen hallinnointi ja rahoitusta koskeva neuvonta, maksatustoiminnot, eriyttäminen: kaksi kentällistä toimijoita Maakuntien aseman vahvistaminen seuraavan rakennerahastokauden valmistelussa Maakunnallinen aluekehityksen tilannekuva Alueellinen ennakointi ja siihen liittyvä yhteensovitus. Maakunnan tilannekuva Yhteistyö viranomaisten korkeakoulujen, keskuskaupungin kanssa(lyhyt ja pitkä aikaväli) Maakuntaohjelma osana uutta maakuntastrategiaa Liittyy uusiin aluekehityskeskusteluihin Maakunnan kehityksen seuranta, toimintaympäristön analysointi (tilastot, tutkimukset, trendianalyysit)

11 Mitä käytännössä? Alueiden kehittämisen keskeisiä tehtäviä uudessa maakunnassa Kansainvälistyminen on osa maakunnan tehtäviä Kansainvälinen yhteistoiminta Maakunnan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen (maakuntalaki, ALKE-laki) Maakunnallinen edunvalvonta Maakunnan yleinen edunajaminen sekä kohdennetut edunvalvontatoimet, erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta Maakunnan sisäinen kehittämisen ja edunvalvonnan yhteensovittaminen Kytkeytyy myös ALKEkeskusteluihin Aluekehitykseen liittyvät läpäisevät toiminnot, joita ovat: Sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä, kansanedustajat, kansallinen, ylimaakunnallinen, kansainvälinen) Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen Maakunnan innovaatiotoiminnan kehittäminen Maakunnan osaamispääoman vahvistaminen Entistä laajempi alueellinen yhteistyötarve Sote-yhteistyö on uusi näkökulma

12 Aluekehittämiseen liittyviä tehtäviä uudessa maakunnassa löytyy myös mm. seuraavista palveluista mm.: Maaseudun kehittäminen Kasvupalvelut: työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen Turvallisuus ja hyvinvointi Alueiden käytön palvelut Liikennepalvelut Sote-palvelut 13 eri palvelukokonaisuutta, 26 lakisääteistä tehtävää

13 VALMISTAUTUMINEN SATAKUNNAN JA VALTION ALUEKEHITTÄMISEN KESKUSTELUIHIN Aluekehittämisen keskustelu on uusi valtion ja maakuntien elementti uuteen maakuntahallintoon siirryttäessä valtion ja maakuntien yhteistyön edistämiseksi. Pohjana aluekehittämisen tilannekuva (määrällinen ja laadullinen) TEM koordinoi keskusteluja ja kutsuu kaikki ministeriöt mukaan, uusi maakunta kokoaa tarpeet ja priorisoi ne keskusteluja varten Ensimmäiset keskustelut käydään uutta prosessia harjoitellen Satakunnan keskustelu osalta Työ-ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut kirjeellä sekä maakuntia aluekehittämisen keskustelujen valmistelusta. Keskustelut liittyvät laajemmin uuden maakunnan talouden ja hallinnon simulointiteihin, toimivat maakuntalain 13 :n mukaisten neuvottelujen valmisteluaineistona

14 VALMISTAUTUMINEN SATAKUNNAN JA VALTION ALUEKEHITTÄMISEN KESKUSTELUIHIN Maakunnan tilannekuva Alueprofiili jossa kuvataan tiiviisti maakuntaohjelman painotukset, älykkään erikoistumisen strategiset valinnat sekä maakunnan toiminnalliset alueet ja kehittämisvyöhykkeet. Väestödynamiikka Aluetalouden, kuntatalouden ja työllisyyden dynamiikka Yritys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen dynamiikka Liikkumisen, asumisen ja luonnonympäristön tilannekuva Terveyden ja hyvinvoinnin dynamiikka

15 VALMISTAUTUMINEN SATAKUNNAN JA VALTION ALUEKEHITTÄMISEN KESKUSTELUIHIN Tilannekuvan valmistelun yhteydessä sekä maakuntia että ministeriöitä pyydetään miettimään osaltaan tulevien aluekehittämiskeskustelujen asialistalle nostettavia aiheita. Aiheiden tulee olla aluekehittämisen kannalta merkityksellisiä ja poikkihallinnollisiin kokonaisuuksiin kytkeytyviä. Ministeriöitä ja maakuntia on pyydetty kiteyttämään neuvotteluihin 2-3 (4) keskeisintä aihetta. Aiheiden valinnassa tulee kiinnittää strategisen tason ilmiöpohjaiseen tarkasteluun. Satakuntaa pyydetään toimittamaan agendaesityksensä mennessä työ-ja elinkeinoministeriölle

16 Satakunnan alustavia temaattisia kehittämiskokonaisuuksia

17 Työ- ja elinkeinoministeriön määrälliset tilannekuvat valmiina maakuntien laadullinen tilannekuva valmiina Aluekehittämisen keskusteluihin valmistautumisen aikataulu maakuntien esitykset aluekehityksen keskustelujen teemoiksi ministeriöiden laadullinen tarkastelu maakunnittain valmiina laadullinen tilannekuva valmiina Satakunnan ja valtion aluekehittämisen keskustelu

18 Alue-ennakoinnin merkitys uudessa maakunnassa Arvio: alue-ennakoinnin tarve tulee olemaan laajempaa. Ennakointityö liittyy uudessa maakunnassa mm: Osaamiseen, koulutuksen suuntaamiseen ja kehittämiseen ALKE-neuvotteluihin Monitieteiseen sotealan kehittämiseen: Soten ja muun kehittämisen rajapintoihin, TKI Läpäisevään turvallisuuteen ja varautumiseen ja hyte-työhön Maakunnan talouteen JTS-neuvottelut Eri toimi- ja hallinnonalojen kehitykseen Digitaalisuuteen ja tekoälyyn Yleiseen ilmiöpohjaisuuteen - ilmiökortit Ennakoinnin pohjana ovat aiemmat Satakuntaliiton ja Satakunnan ELY-keskuksen nykyiset alue-ennakointiprosessit

19 Ilmiökortti ennakoinnin työkaluna Kuvaus ilmiöstä: Mistä on kyse? Mitä tiedämme asiasta (faktat, numerot, näkymät, jne.)? Tarvitaanko uutta tietoa? Mitä uhkakuvia tähän liittyy Satakunnassa? Entä mitä mahdollisuuksia? Ennakoidut vaikutukset: Mitä sektoreita ilmiö Satakunnassa erityisesti koskee? Mitä ilmiö meille merkitsee eri sektoreiden näko kulmasta? Mitkä asiat korostuvat lyhyellä aikajänteellä ja mitkä mahdollisesti pitkällä? Tarvittavat toimenpiteet: Mitä Satakunnassa tulisi tehdä? Kenen tulisi tehdä? Mitä tämä tarkoittaa satakuntalaisen edunvalvonnan näkökulmasta? Selkokielinen kuvaus: Tiivistelmä ja tulkinta, mitä satakuntalaisten tulisi tästä ilmiöstä tietää (niin elinkeinoelämän, julkisorganisaatioiden, poliitikkojen kuin kansalaistenkin)? Ketä ilmiö koskettaa Satakunnassa erityisesti ja kehen vaikuttaa?

20 Maakuntastrategian on laaja kokonaisuus Maakuntastrategian valmistelussa ja koordinoinnissa huomioon, mm. Maakuntastrategian pakolliset osa-alueet, maakuntalain 35 :n mukaan: asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (HYTE) maakunnan eri palvelukokonaisuuksien (13) järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa kuvatut palvelutavoitteet sote-palvelulupaukset alueen (maakuntaohjelma), alueiden käytön (maakuntakaavat), elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen maakunnan omistajapolitiikka (yhtiöt, liikelaitokset) maakunnan henkilöstöpolitiikka (henkilöstöstrategia) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Arvion tekeminen maakunnan nykytilasta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen Maakuntastrategian kytkeminen mm. taloussuunnitelmaan maakuntalain 103 :n mukaisesti, kytkös JTS:aan Maakuntalain 23 :n mukaisten osallisuuskeskustelujen huomiointi

21 Maakuntastrategian tasot ja alue-ennakointi Maakunta-ohjelma , maakuntakaavat, HYTE-kertomus, liikennejärjestelmä 3. Maakunnan haluama tulevaisuuden tila, mm. maakuntaohjelma, maakuntakaava Maakunnan konsernistrategia: Johtamisen ydin, Visio, missio, arvot, periaatteet JTSviitekehys 2. Konsernin oma vaikutusalue palveluissa: miten maakunta toimii ja järjestää palvelunsa? Malli: Alasentie-Hakari 2017 mukailtuna

22 Pohdintaa, mm: Kuinka saadaan muutoskitka minimiin, miten ja koska eri toimijat löytävät omat paikkansa? Työntekijöiden huomiointi ja osallisuus? Maakunnan aito itsehallinto- ja vapausaste toimia? Paljonko valtio ohjaa ja mihin kapitaatiopohjainen rahoitus riittää? Miten löydetään luovat yhteyspinnat? Saadaanko uutta aikaan vai sementoidaanko vanhat rakenteet? Miten edistetään yhteistyötä maakunnan eri toimijoiden kesken? Onko riittävä vuorovaikutusta ulospäin? Miten yritykset ja eri sidosryhmät osallistuvat? Löytävätkö maakunta ja valtio toisensa (ALKE-keskustelut) Miten teemme uudessa maakunnassa tuloksellista aluekehittämistä yhdessä kuntien, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa Satakunnan parhaaksi?

23 Kiitos! Facebook.com/satakunta2019