Maakunta- ja soteuudistuksen tavoitteet Pentti Malinen, Kainuun VATE:n pj. Kainuun maakuntauudistuksen henkilöstöinfo

Transkriptio

1 Maakunta- ja soteuudistuksen tavoitteet Pentti Malinen, Kainuun VATE:n pj. Kainuun maakuntauudistuksen henkilöstöinfo Pentti Malinen /Kainuun liitto

2 Lähtökohta: uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on: toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä. toteuttaa järjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin. vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Maakuntauudistuksen tavoitteena on: sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto. luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion, maakuntien ja kuntien välille. 2 -

3 Tuleva kolmitasoinen hallinto Kesällä 2018 perustettavien ja vuoden 2020 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakuntatasolle demokraattinen tulee päätöksenteko (maakuntavaalit). 3

4 KUNNAT Paikallisen osallistumisen, Osaaminen ja sivistys Työnjako kunnan, maakunnan Terveys ja hyvinvointi valtion välillä demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUNNAT Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut VALTIO Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kv-tehtävät Yleinen edunvalvonta (lähde: Maakuntauudistus ja tulevaisuuden kunta / alue- ja kuntaministeri - Anu Vehviläinen, Kainuun liitto /Pentti Malinen

5 5 -

6 Alustava muutosvisio Kainuun maakunnalle KAINUTLAATUISEN PALVELEVA JA ELINVOIMAINEN EDELLÄKÄVIJÄMAAKUNTA = oma-aloitteinen yhteisvastuu uuden Kainuun maakunnan tulevaisuudesta > kärkinä palveluiden ja elinvoiman kehittäminen > hallintokokeilun ( ) pohjalta nousseen edelläkävijyyden määmäärätietoinen uudistaminen kainuulaisten parhaaksi Muutosvisio edellyttää, että Kainuu ottaa ripeästi ja yhteistyösuuntautuneesti omalle vastuulleen muutokseen sisältyvän päätös- ja kehittämisvallan. Kainuun maakuntaohjelmassa todetaan Kainuun olevan maakuntana kainutlaatuinen. Kainut merkitsee joukkoa johtavan edessäkulkijan ja tienraivaajan käyttämää sauvaa. Raivaajahenkeä eli rohkeaa edelläkävijyyttä tarvitaan jälleen, jotta sote- ja maakuntauudistuksen avaamat mahdollisuudet toteutuvat Kainuun erityispiirteiden ja kainuulaisten tarpeiden mukaisesti.

7 MUUTOSVISION VAIKUTUS ESIVALMISTELUUN Muutosprosessissa korostuvat: -aktiivisuus, avoimuus, kattava muutosviestintä, -uudistuksen mahdollisuuksien täysimääräinen ja omaehtoinen hyödyntäminen sekä -Kainuun maakuntakehittämisen edelläkävijyys, kilpailukykyisyyden ja vetovoimaisuuden rakentaminen >>> Laajaa osallistamista, muutoksen yhteistä tekemistä ja aktiivista muutosviestintää korostava valmisteluote, uudistuksen sote- ja maakuntaosuuksien valmistelu yhtenä kokonaisuutena

8 SIIRTYMÄKAUDEN TOIMINTA Esivalmiste lu Väliaikaishallinto Maakuntavaltuusto toimii Nykyiset organisaatiot toimivat Uuden maakunnan käynnistymisvaihe Uusi maakunta toimii 7/20 18 Vaalit Viranhaltijat vastaavat sekä vanhan organisaation toiminnasta että uuden käynnistämisestä VoimaanpanoL 33: shp:n tilinpäätöksen allekirjoittaa maakuntahallitus LGR-Consulting Oy Jouko Luukkonen 8 18

9

10 Henkilöstön siirtymistä ja asemaa koskevat määräajat Henkilöstö siirtyy maakuntiin voimaanpanolain nojalla liikkeenluovutuksen periaattein. Tukipalveluissa työskentelevien henkilöiden kohdalla liikkeenluovutusta sovelletaan, jos tehtävää hoitavan henkilön tehtävistä vähintään puolet on maakuntiin siirtyviin tehtäviin tarkoitettuja tukitehtäviä, 14. Edellä olevaa sovelletaan myös tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirtoon maakuntakonserniin kuuluvaan tai maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön, joka perustetaan mennessä, 14. Luovuttavissa organisaatioissa kunnissa, kuntayhtymissä ja valtiolla tehdään esiselvitystä liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvasta henkilöstöstä. Esiselvityksen siirtyvästä henkilöstöstä on oltava valmis käytännössä mennessä. Siirtoa koskevat yhteistoimintamenettelyt on käytävä luovuttavassa organisaatiossa käytännössä mennessä. Lopullisen selvityksen siirtyvästä henkilöstöstä on oltava käytännössä valmis joulukuussa 2019 (esiselvityksen tietojen päivitys joulukuun 2019 tilanteeseen). 10

11 Kainuun uudistuksen väliaikaishallinnon (=jatkuva esivalmistelu) organisaatio POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ Valmistelun ja viestinnän ohjaus VÄLIAIKAINEN VALMISTELUTOIMIELIN (Kainuun liitto, kunnat, Sote, Pela, ELY, TE tsto, ohjr. pjisto, hlöstöjärj.) VALMISTELUJOHTAJA Vastuuvalmistelijat VIESTINTÄRYHMÄ HENKILÖSTÖ- ASIAT VA. YHTEIS- TOIMINTA- ELIN VÄLIAIKAISHALLINNON TYÖRYHMÄT Toimialakohtainen valmistelu TR 1 Hallintotyöryhmä TR 2 Taloustyöryhmä TR 3 Toimitilatyöryhmä TR 4 Henkilöstötyöryhmä TR 5 Tietohallinto -työryhmä TR 6 Kehittämis- ja suunnittelutyöryhmä TR 7 Soten järjestämis työryhmä (sis. Soten organisointi) TR 8 Soten tuottamistyöryhmä (sis. Valinnanvapa -uspilotointi) TR 9 Varautumisen työryhmä TR 10 Työvoima- ja elinkeinopalvelutyöryhmä TR 11 Maataloustuo -tannon, maaseudun kehittämisen ja ympth:n työryhmä TR 12 Maan- ja vedenkäytön sekä liikenteen työryhmä

12 Maakunnan tarkastuslautakunta Maakuntavaalilautakunta Vaikuttamistoimielimet nuoriso, vammais, vanhus kielivähemmistöt Konserniohjaus Viranhaltijaorganisaatio Maaseutupalvelut Kehittämisyksikkö Aluekehitys ja kasvu Alueiden käytön palvelut YTH Sote järjestämine n Maakuntakonserni Maakuntavaltuusto Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99) valiokunnat Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Maakunnan muut luottamushenkilöelimet esim. sote-lautakunta, kansainvälisyys ja elinvoima, asiakkuus ja palveluiden hankinta, kokonaisturvallisuus ja pelastus, turvallisuus, kasvu Jaostot Järjestäjän ohjaus ja valvonta Liikelaitos (kset) Ammattijohtokunta ja johtaja Viranhaltijat Valtuusto: Maakuntastrategia, palvelustrategia, palvelulupaus, hallintosääntö, investointisuunnitelma, talouden ohjaus, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakuntahallitus: Konserniohjaus, Toiminta, hallinto ja talous seuranta ja korjaavat liikkeet sekä sisäinen valvonta ja riskien hallinta Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Toimialat Vastuu tehtäväalasta ja sen kehittämisestä Tietohallinto Hallinto ja juridiikka, tarkastus ja valvonta Kasvupalvelut Viestintä Koulutus ja tutkimus Kansainvälisyys Taloushallint o, hankinnat Henkilöstöhallinto Asiakkuus ja palveluiden hankinta Järjestäjän ohjaus ja valvonta Konsernihallinto Liikelaitokset Vastuu kustannustehokkaasta palvelutuotannosta Pelastu ja kokonaisturvallisuus Strategia Omistajuus Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote -tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Tukipalvelut Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Asiakassuhde

13 Kainuun maakuntaohjelma

14 Tilannekuva ja yhteistyö muiden maakuntien kanssa ELY-keskuksista siirtyvien tehtävien yhteistyövalmisteluja on koordinoitu maakuntajohtajien ja ELY-ylijohtajien yhteiskokouksissa noin vuoden ajan; seuraava kokous Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen neuvottelukunnat toimivat yhteistyön valmistelujen poliittisena ohjausmekanismina Kainuu osallistuu Pohjois-Suomen nvk:n koordinoimiin valmisteluryhmiin ja kokouksiin Kainuu osallistuu Itä-Suomen valmisteluun erityisesti liikenne- sekä rakennerahasto ja kv. toimintaan liittyvissä asioissa (Itä- ja Pohjois- Suomi) Pohjois-Suomen maakuntahallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat valmistelevat poliittisen tason yhteistyön rakenteita ja linjauksia Valmistelutilanne tehtäväaloittain Kainuun osalta: Sote-tehtävien yhteistyö (lakisääteinen) Kainuu osallistuu Pohjois-Suomen yhteistyöalueen valmisteluun

15 Tilannekuva ja yhteistyö muiden maakuntien kanssa Liikenneasioissa valmistellaan sekä maantienpidon (lakisäät.) että strategisen liikennesuunnittelun (vapaehtoinen) yhteistyötä: Kainuu osallistuu sekä Pohjois- että Itä-Suomen valmisteluun Rakennerahastotehtävissä Pohjois-Suomen maakunnat ovat linjanneet toteuttavansa välittävän viranomaisen tehtävät jokaisessa maakunnassa; rahoitustehtäviä koordinoidaan eri rahoitusvälineiden osalta maakuntien sisällä; Rakennerahasto-ohjelmassa yhteistyöalue on Itä- ja Pohjois-Suomi Vesi- ja kalatalousasioihin liittyen Kainuu asemoituu vesistöalueen mukaisesti yhteistyöhön Pohjois-Pohjanmaan (ja Lapin kanssa); virkamiesvalmistelu käynnissä Pelastus- ja alueellisen varautumisen yhteistyövalmistelu halutaan käynnistää yhdessä kaikkien Pohjois-Suomen maakuntien kesken Kansainvälisissä tehtävissä ensisijainen rakenne on Itä- ja Pohjois-Suomi Mikäli päädytään Pohjois-Suomen tasolla yhteistyön mahdollisimman laajaan integraatioon se edellyttää poliittista tahotilaa työnjakokysymyksissä

16 12. Tärkein muutos, joka tulee saada aikaan, on todellisen vallan ja vastuun ottaminen Kainuussa maakunnan omiin käsiin. Todellinen muutos Kainuun kehityssuuntaan vaatii kuitenkin vahvaa tahtoa ja tulevaisuuden uskoa. Kainuun kehityksen kääntäminen myönteiseen suuntaan oli hallintokokeilumme perimmäinen tavoite. Silloin muutosta ei saatu aikaan. Olemme saaneet uuden mahdollisuuden, joka on käytettävä! Kevät 2018 Kainuun liitto

17 Lisätietoja #kainuu2020 #sote #maakuntauudistus Pentti Malinen/Kainuun liitto 17