RakeNNukseN korjaustarpeiden selvit TäMiNeN ja ennakointi
|
|
- Martti Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5 RAKENNUKSEN KORJAUSTARPEIDEN SELVITTÄMINEN JA ENNAKOINTI Kiinteistön tulevaisuuden suunnittelussa tulee luoda katse toisinaan jopa sadan vuoden päähän. Pitkäjänteisen suunnittelun tarkoitus on tuoda esiin merkittävimpien rakennusosien uusimisajankohdat, jotta uusimistarve ei pääsisi yllättämään. Pitkän aikavälin suunnittelu auttaa ymmärtämään rakennusosien elinkaarten kestoa ja ajoittamaan ylläpito- ja korjaustoimet oikein. Korjaustarpeiden perinpohjainen selvittäminen on koko korjaustoiminnan perusta. Teknisesti selvitetyt korjaustarpeet eivät kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan tietoa omistajan tahdosta, asiakkaiden tarpeista ja kiinteistön ylläpidosta energian menekkitietoineen. Keskeiset korjaustarpeiden selvitystavat ovat seuraavat: 77
2 elinkaariajattelu kiinteistönpidossa Kuntoarvio Asiakkaan tahto Asiakkaan tarpeet ja palautteet Energiakatselmus Energiamenekkien seurantatiedot Energiakustannukset Kiinteistönhoitokustannusten seurantatiedot Korjausohjelman suunnittelussa tarvittavat tiedot omistajalta, asiakkaalta, kiinteistönhoito-organisaatiolta sekä kiinteistönhoitokustannuksista ja menekeistä. 5.1 PTS-ohjelma Käyttöaikatiedot Kiinteistön PTS-ohjelma on korjausrakentamisen tarve- ja hankesuunnitteluasiakirja, joka määritellään kiinteistön korjaustarpeet pitkälle tulevaisuuteen, tavallisesti 1 10 vuoden ajalle. Hyvä ja luotettava PTS syntyy erilaisten työvaiheiden kautta. Jokaisella työvaiheella on selkeä tavoite. Jos jokin työvaihe jää tekemättä tai se tehdään huonosti, syntyy yleensä virheitä, jotka kostautuvat ja kasvattavat kiinteistökustannuksia PTS-ohjelman merkitys Kiinteistöhoitohenkilöstön palutetieto Viankorjaustilastot Korjaushistoria kustannuksineen ylläpitävä aktivoiva PTS-ohjelmalla ohjataan kiinteistön suunnitelmallista ja taloudellisesti hallittua korjaustoimintaa koko rakennuksen elinkaaren ajan. Usein törmätään käsitykseen, että PTS:n tekeminen uudelle rakennukselle ja varojen keruu tulevia korjauksia varten on turhaa, kun kerran rakennus on kaikilta osin aivan kunnossa. Tämä on tietysti totta tarkasteltaessa yhtä rakennusta, koska PTS-ohjelma tulisi olemaan ensimmäisen PTSkauden aikana (10 vuotta) lähes tyhjä asiakirja, lukuun ottamatta rakennusaikaisten virheiden korjaamisia. Suuremmissa rakennusmäärissä korjaustoiminnan varoja tulisi kuitenkin kerätä kaikilta rakennuksilta, 78
3 rakennuksen korjaustarpeiden selvittäminen ja ennakointi eli pääomakustannukset rasittavat myös tätä uutta rakennusta. Asuntoosakeyhtiöt, joissa osakkeenomistajat ovat rahoittaneet rakentamisen pääomakustannukset itse, maksavat näitä pääomakustannuksia investointiin tarvittavan velan muodossa. Esimerkiksi Taloyhtiön kuntotodistukseen on kirjattu, ettei alle kuusi vuotta vanhoihin rakennuksiin tarvita PTS-ohjelmaa. Alle 13 vuotta vanhoihin rakennuksiin puolestaan laaditaan PTS-ohjelma, mutta osakkaiden ei tarvitse varautua kunnossapidon rahoitukseen. Korjaustarpeen ennakoinnin laiminlyönnit ovat yleisiä muun muassa sellaisissa asunto-osakeyhtiöissä, joiden asukkaat ovat enimmäkseen eläkeikäisiä. Haluttaisiin rajoittua vain tavanomaisen hoitovastikkeen maksamiseen ja tyytyä jo hieman rapistuvaan rakennukseen. Usein näissä kohteissa panostetaan pienehköjä summia näkyvien korjausten suorittamiseen, mutta esimerkiksi putkiremontti voi tulla asukkaille suurena yllätyksenä. Tällöin on vain pakko etsiä varat korjauksiin jostakin tai myydä huoneistot epäedulliseen hintaan. Tällaiset katastrofitilanteet voidaan välttää kuntoarvioilla, kuntoluokituksella ja oikein hinnoitellulla PTSohjelmalla. Asunto-osakeyhtiöissä korjausrakentamiseen tarvittavia varoja voidaan kerätä korkeintaan viisi vuotta PTS-ohjelman pituus Sadan vuoden PTS-ohjelma 1 10 vuoden PTS:n rinnalle voidaan laatia esimerkiksi sadan vuoden PTS. Sadan vuoden PTS-ohjelma kuvaa lähinnä rakennusosien todennäköisiä uusimisajankohtia. Tämän ymmärtäminen on pitkäjänteisessä kiinteistönpidossa hyvin tärkeää. Rakennuksen runko saattaa kestää melkein ikuisuuden, mutta monet rakennuksen osista kuluvat loppuun jo 25 vuoden aikana. Vaikka rakennuksen runko kestäisi esimerkiksi 200 vuotta, sen osuus rakentamiskustannuksista on vain noin 25 prosenttia eli rungon osuus rakennuksen keskimääräisessä iässä ei ole kuitenkaan ratkaiseva. Seuraava piirros kuvaa noin sadan vuoden aikana eteen tulevia todennäköisiä rakennusosien uusimisia, laajempia rakennusosien kunnostustöitä sekä todennäköisiä muutos-, laajennus- ja käyttötarkoituksen muutoksia. Asiakkaan tarvitsemat korjaustarpeet ilmenevät yleensä vasta 1 10 vuoden PTS-ohjelmassa. Sadan vuoden PTS voidaan päivittää esimerkiksi aina vuosikymmenen vaihtuessa. 79
4 elinkaariajattelu kiinteistönpidossa = rakennusosien kunnossapitoa = rakennusosien uusimisia (ylläpitävää korjausta) (aktivoitavaa korjausrakentamista) PTS vuotta Kymmenen vuoden PTS-ohjelma 80 PTS 1 10 vuotta käsittää tarvittavien kunnossapitokorjausten sekä rakennusosien elinkaaren päättymisen takia syntyvät rakennusosien uusinnat, joista osa voi olla siten myös aktivoitavia korjauksia. Lisäksi PTS-ohjelmaan voi sisältyä asiakkaan haluamia muutostöitä ja jopa käyttötarkoituksen muuttamisesta johtuvia rakennus- ja taloteknisiä korjauksia. PTS 1-10 vuotta päivitetään keskimäärin viiden vuoden välein. Tekniset korjaustarpeet selvitetään kuntoarvioiden, energiakatselmuksien ja kuntotutkimusten avulla. Asiakkaan muutostarpeet liikerakennuksissa selvitetään yhteisissä, asiakkaan ja omistajan välisissä yhteistoimintaneuvotteluissa, joista laaditaan sopimukset = aktivoitava korjaus = kunnossapitokorjaus = asiakkaan tarvitsema korjaus PTS 1 10 vuotta PTS-ohjelman rakentaminen PTS-ohjelma 1 10 vuodelle perustuu suurelta osin kuntoarviossa laadittuihin toteamuksiin ja kirjauksiin. Kuntoarvio on siten merkittävin asiakirja lähiajan korjaustoiminnalle ja varojen käytölle. Kuntoarvio on kuitenkin usein varsin suppea, lähinnä teknisiä toteamuksia sisältävä asiakirja, jonka laajuus ei aina kata koko rakennuksen tulevaisuutta. Kuntoarvion lisäksi tarvitaankin laajempaa näkökulmaa, joka kuntoarvioon liitettynä voi antaa realistisen pohjan PTS-ohjelmalle. Hallittu PTS-ohjelma tarvitsee siis tuekseen laajaa näkemystä rakennuksen kohtalosta. Teknisen näkökulman lisäksi on tärkeää huomioida aina myös toiminnallinen ja taloudellinen näkökulma. Seuraavassa kuva-
5 rakennuksen korjaustarpeiden selvittäminen ja ennakointi taan mahdollisimman laajasti, mitä kaikkea kymmenen vuoden realistisen PTS-ohjelman laadinnassa tulee ottaa huomioon. 1.4 ASIAKKAIDEN KORJAUSTARPEET 1.KUNTOARVIO 1.1 TEKNISET KORJAUSTARPEET 4. KORJAUSHISTORIA JA RA- KENNUSOSIEN JÄLJELLÄ OLEVAT KÄYTTÖIÄT 1.2 Energiakatselmus 1.3 Kuntotutkimus 5. KIINTEISTÖNHOITOHENKI- LÖSTÖN PALAUTETIETO KORJAUSTARPEISTA 2. ENERGIAN MENEKKI- TIETO VERTAILUINEEN 3. KIINTEISTÖNHOIDON KUSTANNUSSEURANTATIETO VERTAILUINEEN 8. ONKO KÄYTTÖTARKOITUK- SEN MUUTOKSEEN AIHETTA 9. ONKO SUUNNITELTU PE- RUSPARANNUSTA JA MILLOIN 1. Kuntoarvio ja sen uskottavuus 6. ASIAKKAIDEN PALAU- TETIETO (ASIAKASTYYTYVÄISYYS) 7. RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- TARVE TULEVAISUU- DESSA (10-20 a) 10. ONKO ASIAKASSOPIMUK- SET LAADITTU (10-20 a) 11. VAROJEN KÄYTTÖ MAH- DOLLISUUDET KORJAUSRA- KENTAMISEEN Kuntoarvion laadinnasta on olemassa laajoja ohjeistoja, ja kuntoarvioijia on koulutettu ja pätevöitetty. Kuntoarvioijan työtä voi tehdä perusteellisesti ja lähes kaiken mahdollisen huomioon ottaen tai sitten kevyemmin, jolloin tilaajalle jää vielä paljon miettimisen aiheita. Huolimattomasti tehty kuntoarvio on vaarallinen, koska se voi johtaa tilaajan harhaan. Seurauksena voi olla rakennuksen jatkuva tai edelleen kiihtyvä rappeutuminen väärien havaintojen ja toimenpide-ehdotusten seurauksena. Haitallista on myös korjaustarpeiden tarpeeton ennakointi, jolloin rakennusosien ei anneta vanheta todellisen elinkaaren päättymiseen saakka. Tällöin rakennuksen teknistaloudellinen käyttöikä lyhenee ja pääomakustannukset nousevat tarpeettomasti. Kuntoarvioija on tavallaan kahden tulen välissä. Jos hän ei tee korjausehdotuksia kaikista havaitsemistaan vioista, voidaan tulkita, että hän ei ole niitä havainnutkaan. Jos hän taas kirjaa kaikki havaintonsa korjausohjelmaan, hän nostaa siihen tarpeettomiakin korjaustarpeita. Usein kuntoarvioija laatii korjausohjelman niin etupainotteiseksi, ettei kaikkia korjauksia ole mahdollista rahoittaa. Kiinteistö vanhenee yleensä hitaasti, joten paniikkikorjauksiin ei tavallisesti ole aihetta. Poikkeuksen muodostavat tietysti jo aiemmin havaitsematta jääneet piilevät viat, jotka voivat aiheuttaa rakennuksen nopeaa tuhoutumista, homeilmiöitä ja käyt- 81
6 elinkaariajattelu kiinteistönpidossa 82 töseisokkeja. Rakennusryhmän korjausten tulisi jakautua varojen käytön kannalta tasaisesti, vaikka rakennuskohtaiset kustannukset ovatkin vuosikohtaisia ja harvemmin toistuvia. Kuntoarvioijan työhön liittyy aina myös energiakatselmus, jossa todetaan rakennuksen energian kulutustaso ja esitetään korjausten kannattavuus. Vuoden 2008 alussa voimaantullut laki energiatodistuksesta ohjaa pakottavasti ottamaan kantaa rakennuksen energiatehokkuuteen. Teknisten korjaustarpeiden lisäksi kuntoarvion laadintaan tulee sisällyttää asiakkaiden korjaustarpeet. Ne voidaan sopia osaksi teknisiä korjauksia tai siten, että asiakas itse huolehtii niistä tekniseen korjausrakentamiseen sovitettuina. 2. Energian menekkitieto Energian menekkitietoa tarvitaan jo energiakatselmusta laadittaessa, mutta sitä tarvitaan myös koko rakennuksen korjaustoiminnan suunnittelussa. 3. Kiinteistönhoidon kustannusseurantatieto vertailutietoineen Kiinteistönhoitokustannusten seuranta ja vertailu sisältyvät normaaliin kiinteistönhoidon tehokkuuden valvontaan. Hyvin tärkeää seurantatieto on varsinkin laajempia korjaustoimenpiteitä suunniteltaessa. Se on perusta kannattavuuslaskennalle ja korjausten jälkeisen ylläpitokustannustason määrittelylle. 4. Rakennusosien elinkaari, korjaushistoria ja jäljellä olevat käyttöiät Rakennusosilla tarkoitetaan rakennuksen laajoja osakokonaisuuksia, kuten vesikattoa, julkisivupinnoitetta, vesiputkistoa, pintarakenteita jne. Niiden elinkaari on aina rajallinen, ja siksi niiden rakentamis- ja uusimisajankohtien tulisi olla tiedossa. Rakennusosien elinkaarille voidaan ennustaa tutkimuksiin tai kokemukseen perustuvia todennäköisiä käyttöikiä. Koska markkinoille kuitenkin tulee jatkuvasti uusia tuotteita, joista rakennusosat valmistetaan, rakennusosien todellinen käyttöikä saadaan tietää vasta tulevaisuudessa. Kiinteistökustannuksia arvioitaessa rakennusosien käyttöiät joudutaan arvioimaan etukäteen, koska kiinteistöjen omakustannustasoista vuokraa ei muutoin voida asettaa. Silloin kun rakennusosien materiaalit ovat tiedossa ja rakennusosa on luotettavasti rakennettu, ovat todennäköiset käyttöiät yleensä riittävän luotettavia. Rakennusosien teknisiä käyttöikiä
7 rakennuksen korjaustarpeiden selvittäminen ja ennakointi on esitelty kirjan liitteessä 1. On huomattava, että varsinkin taloteknisten laitteiden taloudellinen käyttöikä on usein huomattavasti teknistä käyttöikää lyhyempi. Tähän vaikuttavat rakennuksessa tehdyt talotekniikkaan vaikuttavat muutos- ja laajennustyöt ja kallistuva energian hinta. Rakennusosien käyttöikään vaikuttavat aina seuraavat asiat: asennustavat käyttötavat ja käyttöolosuhteet, mm veden laatu huoltotoiminta ympäristötekijät/asennuspaikka viankorjausnopeudet. Seuraava kaavio esittää eräiden rakennusosien todennäköisiä käyttöikiä. Seuraava piirros esittää eräiden rakennusosien todennäköisiä käyttöikiä. AIKA VUOSIA RAKENNUSOSA Rakennusautomaatio Talotekniset laitteet, yleensä (pyörivät) Talotekniset laitteet, yleensä (säiliöt) Vesijohtohanat Vesi- ja viemärikalusteet (WC,pesuallas ) Vesi-/viemäriputkistot (kupari ja muovi) Viemäriputkistot (valurauta, betoni) Lämmönjakokeskukset Lämpöjohtoputkistot, patterit Öljysäiliöt Ilmastointikojeet Ilmanvaihtokanavat Kylmälaitteet Paineilmalaitteet Palonsammutuslaitteet Sähkölaitteet (pää- ja ryhmäkeskukset) Sähköverkot Valaisimet Tietoverkot Tietolaitteet Vesikatto, huopa Vesikatto, tiili Julkisivu, rappaus Julkisivu, rakennelevy Mitä paremmin elinkaarien päättymisajankohdat ja asiakkaan toiminnan muutokset osataan ennakoida, sitä onnistuneemmin PTS-ohjelma pystytään laatimaan. 83
8 elinkaariajattelu kiinteistönpidossa 5. Kiinteistönhoitohenkilöstön palautetieto Kiinteistönhoitohenkilöstön asiantuntemuksella on paljon annettavaa kuntoarvioita ja PTS-ohjelmaa laadittaessa. Kiinteistönhoitajat seuraavat päivittäin vanhenevan rakennuksen kuntoa ja pitävät vikatilastoja. Heillä on ehdotuksia pienemmistä ja laajemmista korjauksista sekä tietoa energiantuhlaajista. Kuntoarvioijan ensivaiheen tehtäviä ovatkin kiinteistönhoitohenkilöstön haastattelut ja heidän antamansa palautetiedon käsittely. 6. Asiakkaiden mielipiteet ja asiakastyytyväisyyskysely Asiakkaiden mielipiteet rakennuksen teknisistä tai toiminnallisista korjaustarpeista ovat hyvin arvokkaita. Halutaanhan, että asiakas olisi tiloihin tyytyväinen ja viihtyisi vuokranmaksajana mahdollisimman kauan. Mielipiteet voidaan kartoittaa kirjallisin kyselyin tai haastatteluin. Kyselyt ja haastattelut täydentävät asiakkaan (yrityksen) virallisia toiminnallisia muutostarpeita, jotka otetaan huomioon jo kuntoarviota laadittaessa. Asiakaskysely voi koskea mm. seuraavia asioita: sisäilmaston laatu ja terveellisyys sisälämpötilat liikkuminen ja turvallisuus sosiaalitilojen toimivuus ja siivoustaso parkkipaikat, jätehuolto ja ulkoalueiden hoito rakennuksessa esiintyvät viat sovittu viankorjausnopeus viihtyvyyttä vähentävät haitat. 7. Rakennuksen käyttötarve tulevaisuudessa PTS-ohjelmaa tehtäessä on arvioitava myös rakennuksen tulevaisuuden käyttötarve. PTS-ohjelma voidaan laatia perustellusti vasta, kun on selvitetty rakennuksen tuleva käyttötarve eli rakennuksen pääoma-, kunnossapito- ja hoitokustannusten maksaja. Ellei rakennuksen käyttö tulevaisuudessa näytä kovin varmalta, kaikki korjaustarpeet on syytä kyseenalaistaa. Mikäli rakennuksessa ei ole vakituista ja pitkälle tulevaisuuteen sitoutunutta vuokranmaksajaa, omistajan on paneuduttava tarveharkintaan perusteellisesti. 84
9 rakennuksen korjaustarpeiden selvittäminen ja ennakointi Käyttötarpeen ennakoinnissa auttavat myös asianmukaiset vuokrasopimukset. Vuokranmaksajan kanssa laadittu pitkän tähtäimen vuokrasopimus jää monissa, varsinkin julkishallinnon kiinteistöissä usein tekemättä. On luotettu lupaaviin puheisiin, mutta yhteisesti harkittua pitkäaikaista sopimusta ei ole laadittu. Niinpä jo parin vuoden kuluttua vuokranmaksaja on saattanut häipyä ja rakennus jäädä ilman käyttäjää ja vuokranmaksajaa. Käyttötarvetta ja vuokratuottoa koskevat kysymykset eivät kasvavilla paikkakunnilla ole yhtä kriittisiä kuin muuttotappioalueilla, mutta sielläkin asiaa on syytä vakavasti pohtia. Asiaa voi käsitellä vaikka tutulla nelikenttäanalyysillä seuraavasti: MAHDOLLISUUDET - arvonnousu mahdollinen (10 a) - lisääntyvä kysyntä (10 a) - maaltapako pysähtyy HEIKKOUDET (haitat) -pako asutuskeskuksiin lisääntyy -tyhjien tilojen kustannusrasite -nopea arvon aleneminen VAHVUUDET (hyödyt) - hyvä rakennus - edullinen energian saanti - velat eivät paina - vielä UHAT -huono sijainti -vähenevät asiakkaat -aleneva vuokratulo Nelikenttäanalyysiin asetetut tulevaisuudennäkymät voi pisteyttää ja laskea yhteen lopullista päätöksentekoa varten, esimerkiksi seuraavasti: Kommentit ja tulos Mahdollisuudet Epävarmalle näyttää (2) Vahvuudet Tuskin paranevaa hyötyä (4) Heikkoudet Epävarmuus tuloksen teossa (-5) Uhat Tulevaisuus näyttää melko surkealta (-4) YHTEENSÄ +2, +4, -5, -4 LOPPUTULOS -3 Tämän esimerkkirakennuksen käyttötarve ja vuokratuotto näyttävät tulevaisuudessa epävarmoilta. Laajempia korjaustarpeita kannattaa harkita vakavasti ja siirtää päätöstä eteenpäin uutta arviointia varten. 85
10 elinkaariajattelu kiinteistönpidossa 8. Käyttötarkoituksen muutostarpeet Mikäli kiinteistön omistaja haluaa rakennukselleen jatkuvaa käyttöä muuttuvassa yhteiskunnassa, käyttötarkoituksen muutoksiin on syytä varautua. Jos rakennus ymmärretään jo alun perin rakentaa rungoltaan ja talotekniikaltaan helposti muunneltavaksi, tilojen muuntaminen ja jopa käyttötarkoituksen muuttaminen on helpompaa. Käyttötarkoituksen muutosta kannattaa harkita silloin, kun asiakkaiden toiminta muuttuu siten, että rakennus ei palvele sitä enää riittävästi. Muutostarve voi olla yrityskohtainen tai laajempi, jolloin myös muiden samanlaisten yritysten toiminnassa saattaa olla tapahtumassa samanlainen markkinoista johtuva muutos. Asuinrakennuksissa toiminnan muutos ei näy yhtä paljon kuin yritysrakennuksissa. Tosin asuntojenkin palvelutaso muuttuu yleisen kehityksen myötä. Asuntojen muutostarpeeseen vaikuttaa mm. se, että asukkaat haluavat enemmän asuinpinta-alaa, viihtyisämpiä ja väljempiä peseytymis-, keittiö- ja kodinhoitotiloja, hissiä, parempaa sisäilmastoa sekä lisää kodinkoneita ja tietoverkon jokaiseen huoneeseen. Käyttötarkoituksen muuttaminen ajoitetaan yleensä rakennuksen perusparantamisen yhteydessä tehtäväksi. Perusparannuksen lähestyminen tietää sitä, että ylläpitävä korjausrakentaminen lähes pysäytetään 5 10 vuodeksi, ja rakennusta pidetään käyttökelpoisena huoltotöillä ja väliaikaisilla korjaustoimenpiteillä. Siksi PTS-ohjelmaa laadittaessa yhteydessä on pystyttävä päättämään käyttötarkoituksen muutos ja mahdollinen perusparannuksen ajankohta. Mikäli perusparannus on ajankohtainen 20 vuoden aikana, sillä on vaikutusta kaikkien korjaustoimenpiteitten ajoitukseen ja korjausten laajuuteen. Perusparannus tulisi ajoittaa muun muassa liikerakennuksissa asiakkaan vaihtumishetkeen, jolloin myös käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista. Asuinrakennuksissa perusparantaminen ei ole kovinkaan suosittu korjaustapa, koska asumisen pitäisi olla mahdollista jatkuvasti. Yleisin tapa onkin, että putkiremontit tehdään asukkaitten asuessa rakennuksessa. Häiriöaika pystytäänkin hyvällä työn suunnittelulla ja esivalmistelulla pudottamaan alle kolmeen viikkoon. Toinen tapa on järjestää asukkaille tilapäisasunto rakennuksen pihalle, jolloin rakennustyö voidaan tehdä rationaalisemmin ja varsin nopeasti. 86
11 rakennuksen korjaustarpeiden selvittäminen ja ennakointi 10. Asiakassopimukset PTS-ohjelmaa laadittaessa olisi varmistuttava, että asiakkaat pysyvät rakennuksessa mahdollisimman pitkään. Liikerakennusten kohdalla omistajan tulisi neuvotella asiakkaan kanssa pitkäaikainen vuokrasopimus jo ennen PTS-ohjelman laadintaa. Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat ovat sitoutuneet vastikkeen maksuun yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Vuokra-asunnoissa tilanne on huomattavasti ongelmallisempi. Mikäli kukaan ei suostu asumaan korjaustarpeessa olevassa huoneistossa ja maksamaan vuokraa, rakennus jää vajaakäyttöiseksi eikä varoja korjaustoimintaan saada. Tämä ongelma on yleistä ns. hiljenevillä paikkakunnilla, joista työpaikat ovat vähentyneet ja väestö katoamassa. 11. Korjausrakentamiseen käytettävissä olevat varat Mikäli rakennus halutaan pitää alkuperäistä tasoa vastaavassa kunnossa, se kuluttaa myös jatkuvasti varoja pääoman hupenemisen ja kunnossapitokustannusten takia. Ellei tarvetta ole mitoitettu oikein ja varoja siksi kerätään vastikkeina tai vuokrina liian vähän, syntyy vähitellen ns. korjausvelkaa. Liian alhainen vuokratuotto on kompensoitava ajan myötä muista tulolähteistä saatavilla tuloilla (julkishallinnossa veroilla) tai annettava rakennusten laadun laskea. Korjausrakentamiseen tarvittavien varojen määrän tulisi olla kuitenkin aina tiedossa, koska se on perustana realistisen PTS-ohjelman laatimiseen. Korjausrakentamisen yleisin ongelma on, ettei katsota olevan varaa juokseviin, hyvinkin tarpeellisiin kiinteistökorjauksiin. Asenne näkyy siinä, ettei rakennuksen kuntoa ylläpitäviä korjauksia toteuteta. Varsinkin sellaisia korjauksia, jotka eivät ole näkyviä, on helppo siirtää eteenpäin. Tällaisia ovat muun muassa energiatalouden ja sisäilman parantamiseen tähtäävät korjaukset. Perusparannushankkeet ja laajat muutoshankkeet ovat yleensä helpommin rahoitettavia, koska ne ovat mielenkiintoisempia ja niiden rahoitusta suunnitellaan erillisinä investointiprojekteina ja poliittisin päätöksentekomenetelmin. Kun ylläpitävän korjausrakentamisen tarpeita selvitetään kuntoarvioin ja energiakatselmuksin, on helpompi huomata kunnossapitokorjausten tarve ja varautua niiden rahoitukseen. Jotta kuntoarviot energiakatselmuksineen pysyisivät ajantasaisina ja luotettavina, ne tulee päivittää vähintään viiden vuoden välein. Myös kiinteistönhoidossa tulisi huolehtia rakennuksen jatkuvasta hyvästä kunnosta ja korjata pienet korjaustarpeet heti niiden ilmettyä, jottei 87
sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa
sisällys Lukijalle 5 1 KIINTEISTÖJEN MERKITYS JA YLEISET KEHITTÄMISTARPEET 13 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 14 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa 15 1.3 Kiinteistöomaisuuden merkitys ja tavoitteet 16
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotKiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014
Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen
LisätiedotKiinteistöjen kunnossapito
Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma
LisätiedotKIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT
KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT Hallitusforum 24.9.2011 Helsinki Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto
LisätiedotPeter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi
Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy
LisätiedotSuunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen
Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.
LisätiedotUUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN
UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö
LisätiedotHallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto
OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen
LisätiedotLAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä
LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä
LisätiedotKorjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri
Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön
LisätiedotTarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena
Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY
KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka
LisätiedotHallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto
OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys
LisätiedotPeter Ström Asiakkuusjohtaja
Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy
LisätiedotAsunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen
Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto
LisätiedotTALOYHTIÖTAPAHTUMA, KUNTOARVIO JA PTS JARI HALONEN
2 Kuntoarvio ja PTS 3 Kuntoarvion ohjekortit Helmikuussa 2019 on julkaistu uudet asuinkiinteistön kuntoarvion tilaajan ohje ja kuntoarvioijan ohje. Tilaajan ohje RT 103002 Kuntoarvioijan ohje RT 103003
LisätiedotNäytesivut KORJAUS- HANKKEEN. taustavalmistelut
Ennen kuin korjaushanketta voi alkaa suunnitella, on selvitettävä, missä kunnossa kiinteistö nyt on ja mitä korjattavaa siinä on. Selvitys tehdään valmistumisvuoden, vauriohistorian, teknisten selvitysten
LisätiedotElinkaarimallit kiinteistöjen ylläpidossa Yhtiön kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja, kuntoarviot ja -tutkimukset
Elinkaarimallit kiinteistöjen ylläpidossa Yhtiön kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja, kuntoarviot ja -tutkimukset Taloyhtiö 2014-tapahtuma, Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön
LisätiedotKorjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset
Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita
LisätiedotKuntoarviot ja muut selvitykset
Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki
LisätiedotAsiantuntijat avuksi taloyhtiöstrategian työstämiseen
Asiantuntijat avuksi taloyhtiöstrategian työstämiseen ANU NORROS ILMASTOINFON SUUNNITELMALLISEN KIINTEISTÖNPIDON KOULUTUS SYKSY 2017 TALOYHTIÖSTRATEGIA HYVIN TEHTY TALOYHTIÖ- STRATEGIA ON YHDESSÄ SOVITTU
LisätiedotHuollon ja ylläpidon merkitys sisäilmakysymyksissä Maija Lehtinen Espoo, Tilapalvelut-liikelaitos
Huollon ja ylläpidon merkitys sisäilmakysymyksissä 15.3.2019 Maija Lehtinen Espoo, Tilapalvelut-liikelaitos Kaupunkien sisäilmaverkoston yhteiset tavoitteet Päätavoite: kaikki julkiset tilat ovat kunnossa
LisätiedotKorjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas
Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö
LisätiedotPitkäjänteisen ja suunnitelmallisen ylläpidon hyötyjä
Pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen ylläpidon hyötyjä Jari Halonen Yksikön päällikkö, kunnossapito Timo Finnilä Yksikön päällikkö, konsultointi Rakennuskannan arvo Suomessa 460 mrd Asuntovarallisuuden
LisätiedotREMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA
REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä
LisätiedotILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013
Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Työn vaiheet 1. Vaihe Tietokartoitus; vastaavat menettelyt,
LisätiedotKiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä
Kiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä Antti Alanko IV-asiantuntija Rakennusterveysasiantuntija (C-24269-26-18) Ylläpito Ylläpito on jonkin järjestelmän oikean toiminnan
LisätiedotKorjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy
Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen
LisätiedotElinkaarimallit kiinteistöjen ylläpidossa Yhtiön kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja, kuntoarviot ja -tutkimukset
Elinkaarimallit kiinteistöjen ylläpidossa Yhtiön kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja, kuntoarviot ja -tutkimukset Taloyhtiö 2015-tapahtuma, Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön
LisätiedotJulkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN
VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen
LisätiedotTaloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen
Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,
LisätiedotKYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri
KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotEero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä
Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016
LisätiedotKuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys:
Ohjelma Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Kuntoarvioilta 3.3.2011 klo 17.00 alkaen Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen koulutustila Tervetuloa! Mitä laki sanoo viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksestä?
LisätiedotBAFF -SEMINAARI. Asuinkiinteistön toimivuuden mittarit ja rakennusautomaatio
BAFF -SEMINAARI Asuinkiinteistön toimivuuden mittarit ja rakennusautomaatio Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy, toimitusjohtaja Suomen Isännöintiliitto, puheenjohtaja www.matinkylanhuolto.fi Asiakkaiden
LisätiedotTÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA
TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen
LisätiedotTarveselvitysvaiheessa selvitettävät korjauskustannuksiin vaikuttavat asiat. JAMILAHTI Marika Salonen, RI opiskelija, TTS
Tarveselvitysvaiheessa selvitettävät korjauskustannuksiin vaikuttavat asiat JAMILAHTI - 22.9.2017 Marika Salonen, RI opiskelija, TTS Kustannusten muodostuminen Mihin vaikuttaa? Rakennushankeen vaiheet
LisätiedotMÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi
MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNGIN TILALIIKELAITOKSEN RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 2017
ROVANIEMEN KAUPUNGIN TILALIIKELAITOKSEN RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 2017 Sisältö 1. Riskienhallintasuunnitelman perusteet... 3 2. Tilaliikelaitoksen merkittävimmät riskit... 3 2.1 Riskit... 3 2.1.1 Infrastruktuurin
LisätiedotAsunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)
Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,
LisätiedotAntti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy
Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Korjausrakentamisen budjetoinnin, Kiinteistökannanhallinnan ja Suunnitelmallisen kiinteistön ylläpidon työkalu Timbal palvelu
LisätiedotSisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen
Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus
LisätiedotTaloyhtiön energianhallinta ja käyttö
Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010
LisätiedotKorjausrakentamisbarometri Kevät 2012
Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192
LisätiedotTALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014
TALOYHTIÖLLE STRATEGIA Tero Heikkilä 30.1.2014 Isännöintiliiton tavoitteena on isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantaminen. TALOYHTIÖLLE STRATEGIA MIKSI? FAKTA: ASUKKAILLA HUOMATTAVAN KRIITTINEN
LisätiedotVINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy
VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja
LisätiedotTERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA
TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen
LisätiedotMiksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?
Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie
LisätiedotPutkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri
Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien
LisätiedotAntti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi
Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten
LisätiedotTaloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa
Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan
LisätiedotMiten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?
Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä
Lisätiedotkunnonhallintatyökaluista
kunnonhallintatyökaluista 18.6.-15.7.2010 Vastaajia yhteensä 194 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Vastaajat Kokemus isännöinnistä Isännöintiyrityksen koko Alle 3 vuotta (N13) 7 % 1-2 isännöitsijää
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotYlläpito osana kiinteistöstrategiaa
Ylläpito osana kiinteistöstrategiaa TT 2028 työpaja Sari Hildén Miksi kiinteistöstrategia tarvitaan? Kaupungin pystyttävä pitämään huolta siitä, että kaupunkilaiset saavat hyvää palvelua ajanmukaisissa
LisätiedotElinkaariajattelu korjausrakentamisessa. KORJAUSRAKENTAMISEN TUPA-ILTA Risto Kivi Hyvinkää 18.01.2012
Elinkaariajattelu korjausrakentamisessa KORJAUSRAKENTAMISEN TUPA-ILTA Risto Kivi Hyvinkää 18.01.2012 Kiinteistöjen tekninen käyttöikä ja elinkaari Tekninen käyttöikä on aika, jonka rakennus tai rakennuksen
LisätiedotTalousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi
Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013
LisätiedotRyhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015
Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?
LisätiedotSisältö Taloyhtiön elinkaari Elinkaaressa elämistä PTS Hallituksen vuosikello Taloyhtiön tietojen ylläpito Taloyhtiön strategia Asumisen hinta Taloyhtiön arvo 3D piirustukset Valmistautuminen hankkeeseen
LisätiedotILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOARVIO
ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOARVIO Metsolan koulu Allintie 9 48220 Kotka Tarkastus pvm 15.9.2011 ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOARVIO 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. KOHTEEN TIEDOT... 3 1.2. KUNTOARVION
LisätiedotRyhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta
Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi
LisätiedotTarveselvityksestä takuuaikaan
Korjausrakentaminen 2017- tapahtuma Tarveselvityksestä takuuaikaan 7.2.2017 Kari Uusikukka Sisällysluettelo 1. Tarveselvitys + esiselvitykset 2. Hankesuunnittelu 3. Toteutussuunnittelu 4. Rakentamisen
LisätiedotSähköautojen lataus taloyhtiön verkossa
Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Kiinteistöliitto Uusimaa Ry Mia Pujals johtava lakimies, varatuomari Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Taloyhtiösi asialla Yleistä Sähköautojen määrä lisääntyy
LisätiedotREMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA
REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 16.11. 2011 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä rakennustapa
LisätiedotTALOYHTIÖSTRATEGIAN ABC. Anu Norros, taloyhtiöstrategiat palveluvastaava Vahanen PRO Oy Taloyhtiö
TALOYHTIÖSTRATEGIAN ABC Anu Norros, taloyhtiöstrategiat palveluvastaava Vahanen PRO Oy Taloyhtiö 2017 26.4.2017 TALOYHTIÖSTRATEGIA HYVIN TEHTY TALOYHTIÖ- STRATEGIA ON YHDESSÄ SOVITTU SUUNTA SEURAAVALLE
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotKiinteistöjen. elinkaaripalvelut. tahtiranta.fi 075 758 0801
Kiinteistöjen elinkaaripalvelut 075 758 0801 Kuntoarviot Meiltä kiinteistöjen aistinvaraiset kuntoarviot ainetta rikkomattomin menetelmin ja kiinteistöhuoltokorttien kuntoarvio-ohjeita noudattaen. Kuntoarviolla
LisätiedotKorjata vai purkaa? Laatijat: Ulrika Uotila, Olli Teriö, Malin Moisio, Tero Marttila, TTY
24.1.2019 KORJATA VAI PURKAA? Ulrika Uotila, Tampereen yliopisto Olli Teriö Malin Moisio, Tampereen yliopisto Tero Marttila, Tampereen yliopisto 24.1.2019 2 Sisällys Päätöksentekoprosessi Toiminnallinen
LisätiedotGranlund Manager - ohjelmiston käyttöohje kuntoarvioon
Granlund Manager - ohjelmiston kuntoarvioon SISÄLLYS Viimeisin muutos 7.5.2014 Laadittu 28.01.2003 Laatija MPK Tark. / Hyv. JRu Malminkaari 21, PL 59 Puhelin 010 7592 000 Fax 010 7592 421 Y-tunnus 1704694-5
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotLähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014
Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen
LisätiedotAsunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma
Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan
LisätiedotKorjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari
Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa
LisätiedotJulkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?
Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden
LisätiedotKiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA
Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut
LisätiedotTäydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous
Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotMYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA
MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI Myytävät
LisätiedotSisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva
Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilman laatuun liittyviä epäkohtia voi esiintyä eri syistä johtuen ja kaiken ikäisissä rakennuksissa. lähestyessä elinkaarensa loppuaan sisäilman epäkohtiin liittyvät
LisätiedotKORJAUKSEN SUOJELU- ONNISTUNEEN SISÄILMA- EDELLYTYKSISTÄ KOHTEESSA
ONNISTUNEEN SISÄILMA- KORJAUKSEN EDELLYTYKSISTÄ SUOJELU- KOHTEESSA Selja Flink, Senaatti-kiinteistöt Anu Laurila, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Pekka Lehtinen, Museovirasto 15.3.2018 SISÄLTÖ Rakennusperinnön
LisätiedotMauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.
Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-
LisätiedotKORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari
KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan
LisätiedotRakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio
Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennussimulointi tänään Simuloinnin käyttö suunnittelussa lisääntyy Olosuhdevaatimukset
LisätiedotNäytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista
18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti
LisätiedotKorjausrakentamisbarometri / Kevät 2015
Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
LisätiedotENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA
ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja
LisätiedotKiinteistöjen ylläpito ja
Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
LisätiedotEnergiaekspertti. Visual computing Oy. Toimitusjohtaja DI Petri Jyrkkä Puhelin: Sähköposti:
Energiaekspertti Visual computing Oy Toimitusjohtaja DI Petri Jyrkkä Puhelin: 040 7033400 Sähköposti: petri.jyrkka@talopeli.fi Taltio Hausplaner @ bauemotion.de RaumProgramm @ ais-online.de 21.11.2017
LisätiedotKorjaushankkeen valmistelu taloyhtiössä
Korjaushankkeen valmistelu taloyhtiössä TARVE- SELVITYS HANKE- SUUNNITTELU SUUNNITTELU RAKENTAMISEN VALMISTELU RAKENTAMINEN VASTAANOTTO JA TAKUU Kiinteistöilta Oulu 13.1.2010 NYKYTILAN JA KORJAUSTARPEEN
LisätiedotHallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.
3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen
LisätiedotNäytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät
ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten
LisätiedotLänsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA
Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-
LisätiedotENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ
ENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 19.4.2018 SISÄLTÖ Energiansäästösuositukset YM asetuksessa Palvelurakennusten energiatodistuksia ARA:n rekisterissä
Lisätiedot