/004/2009

Transkriptio

1 MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR /004/2009 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen kunnat Lounais-Suomen ympäristökeskus Varsinais-Suomen maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt (dnro 29/004/2003) ja ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) VARSINAIS-SUOMEN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt , että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös ja sen tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa Varsinais-Suomen kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) , FAKSI / FAX (09) , museovirasto.kirjaamo@nba.fi,

2 2(4) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.

3 3(4) Varsinais-Suomen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Varsinais-Suomen kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Varsinais-Suomesta inventointiin otetut uudet kohteet (19), rajaustarkistukset (105) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (34). Varsinais-Suomen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 154 km². Varsinais-Suomelle on ominaisinta rikas keskiaikainen kulttuurinperintö. Suomen linnojen joukossa Turun linna on vanhin ja Kuusiston linnan rauniot on ainutlaatuinen Turun piispojen hallinto- ja turvapaikka. Harmaakivikirkoista kirkkotarhoineen, pappiloineen ja hyvin säilyneine ympäristöineen on tärkeitä esimerkkejä Varsinais-Suomen vanhoissa emäseurakunnissa. Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko lukeutuvat kirkkoarkkitehtuurin historiassa merkittävimpiin. Yli puolet Suomen kartanoista on perustettu Varsinais-Suomeen. Keskiaikaisperäisestä arvokkaasta kartanokulttuurista mainittakoon Kuitian ja Kankaisten kartanolinnat, Louhisaaren kartano, Yläneen Vanhakartano sekä Joensuun, Viurilan ja Vuorentaan kartanot Salossa. Merkittävää kyläasutusta on niin Aurajokilaaksossa kuin Turunmaan saaristossakin. Eritoten Turussa on kaupunkilaitoksen kehityksestä ja suunnitteluihanteista kertovia esimerkkejä keskiajalta tähän päivään. Perinteisiä puukaupunkialueita on Turun lisäksi myös Naantalissa ja Uudessakaupungissa. Ruissalo on yksi Pohjoismaiden varhaisista 1800-luvulla kaupunkien lähialueille syntyneistä huvila-alueista. Kultarannan huvila puutarhoineen ja puistoineen on puolestaan 1910-luvun kokonaistaideteos, joka toimii Tasavallan presidentin kesäasuntona. Arkkitehti Erik Bryggmanin luvuilla suunnittelemat saaristohuvilat ovat ajankohdan tyylikkäitä edustajia. Utö tunnetaan Saaristomeren ulkoporttina jo keskiajalta, linnake-, majakka- ja luotsisaaren rakennettu ympäristö kuvastaa maanpuolustuksen ja merenkulun historiaa. Keskiaikaisperäiset Suuri Rantatie, Hämeen Härkätie, Huovintie, Varkaantie ja Suuri postitie ovat ns. teemakohteita, jotka ulottuvat usean kunnan tai maakunnan alueelle. Liikenteen historiasta kertovat myös Tiehallinnon valitsemat museosillat kuten Muntin silta Taivasalossa samoin kuin Turun 1930-luvun linja-autoasemakin. Valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvia rautatieasemia asuin- ja varikkoalueineen on Salossa, Paimiossa, Turussa, Raisiossa ja Loimaalla. Suomen teollisuushistorian varhaisvaiheista periytyvät ruukkiyhdyskunnat ja rannikon kalkkilouhokset sekä Paraisten kalkkitehdas. Littoisten verkatehdas on yksi Suomen vanhimmista tekstiilitehtaista. Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue ilmentää paitsi merenkulun historiaa, myös Turun ja koko maan toisen maailmansodan jälkeistä laivanrakennusteollisuuden kasvua ja kukoistusta. Valtion rakennustoiminnan tavoitteita eri vuosisatoina ilmentävät mm. Seilin hospitaali Länsi-Turunmaan saaristossa, Käyrän kasvatuslaitos Aurassa, Heikkilän ja Sirkkalan kasarmialueet Turussa sekä Kakolanmäkenä tunnettu vankila-alue. Turun yliopiston laitosrakennukset Yliopistonmäellä muodostavat yhtenäisen arkkitehti Aarne Ervin luvulla suunnitteleman kokonaisuuden ja yliopistollisen keskussairaalan vaiheittain rakennettu kokonaisuus kuvastaa sairaanhoidossa tapahtuneita muutoksia sekä sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteiden kehitystä. Samaan kehityskaareen liittyy myös modernin arkkitehtuurin tunnustettu saavutus Paimion parantola. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen.

4 4(4) Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Varsinais- Suomen tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Varsinais-Suomen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Varsinais-Suomen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä

5 LIITE 1 VARSINAIS-SUOMEN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, :ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai. VARSINAIS-SUOMI Aura Käyrän kasvatuslaitos R- Laukkaniityn kylä R- Varkaantie T Auran tieosuus R+ Kaarina Bryggmanin huvilat T Villa Nuuttila R+ Kuusiston kirkkomaisema p Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue R+ Piikkiön kirkko ja pappila Pukkilan kartanomuseo Suuri Rantatie T Kaarinan tieosuus R+ Tuorlan maatalousoppilaitos Kemiönsaari Bengtskärin majakka Björkbodan ruukinalue Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen R- Hiittisten kirkonkylä R+ Kemiön kirkko ja pappila R+ Kemiönsaaren ulkosaariston kyläasutus T Högsåra R+ Holma Rosala ja Böle R+ Kiilan kylä p

6 Sagalundin kotiseutumuseo R+ Sandön kartano Sjölaxin kartano R+ Strömman kanava T Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas T Stenholmenin louhos, Vestlax Västanfjärdin vanha ja uusi kirkko p Örön linnake Koski Tl Huovintie T Kosken tieosuus p R+ Hämeen Härkätie T Kosken tieosuus p R+ Kosken kirkko Kustavi Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta Katanpään linnake Kustavin kirkkoympäristö p Lypyrtin kylä ja luotsiasema R- Suuri postitie T Kustavin tieosuus Laitila Koukkelan Kauppilan umpipihainen talonpoikaistalo p Suontaan ryhmäkylä R+ Untamalan raittikylä R- Lieto Hämeen Härkätie T Liedon tieosuus R+ Liedon Vanhalinna Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue T R+ Varkaantie T Liedon tieosus R+ Loimaa Huovintie T Loimaan tieosuus p R+ Kanta-Loimaan kirkko R+ Loimaan rautatieasema Vesikosken historiallinen tehdasalue R- Länsi-Turunmaa Atun kartanoympäristö Houtskarin kirkkoympäristö p Iniön kirkonkylä p Korppoonkartano R+ Korppoon kirkko Kuitian kartanolinna

7 Länsi-Turunmaan saaristoasutus T Björkö R- Jumo R- Keistiö R- Kolko p Mossala R+ Åselholm R- Åvensorin kylä ja kalkkikaivos R- Östra Saverkeit ja Västra Saverkeit Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus T Aspö R- Berghamn R- Björkö R- Borstö R- Gullkrona R- Jurmo R- Lökholm R- Nötö R- Sandholm R- Stenskär R- Österskär R- Nauvon kirkko ja kirkonseutu R+ Paraisten kirkko ja Vanha Malmi R- Seilin hospitaali Marttila Masku Mynämäki Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas T Limbergin - Skräbbölen avolouhos U/la Paraisten kalkkitehdas Simonby Utön linnake ja luotsiyhdyskunta Huovintie T Marttilan tieosuus R+ Hämeen Härkätie T Marttilan tieosuus R+ Kankaisten kartanolinna R+ Lempisaaren kartano R- Lemun kirkkoympäristö p Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko R- Maskun kirkko R+ Nyynäisten entinen kuninkaankartano R+ Mynämäen kirkko Karjalankylä ja Karjalan kirkko R+ Karjalan kirkko p Karjalankylä Saaren virkatalo

8 Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Bryggmanin huvilat T R+ Villa Haartman p Kultaranta Lapilan kartano Lookilan yksinäistalo R- Merimaskun kirkko p Naantalin kirkko ja Ailostenniemi Naantalin vanhakaupunki Rymättylän kirkko Velkuan kirkkomaisema p Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema Huovintie T Oripään tieosuus U/la R+ Oripään kirkko p Varkaantie T Oripään tieosuus U/la R+ Paimion kirkonseutu ja pappila p Paimion parantola R+ Paimion rautatieasema p Suuri Rantatie T Paimion tieosuus U/la Wiksbergin kartano Pyhärannan kirkko Rihtniemen kylä Ylikylä p p p Kyrön rautatieasema Mäenpään kylä p Pihlavan kartano p Pöytyän kirkkomaisema Varkaantie T Pöytyän tieosuus p R+ Yläneen kirkonmäki ja pappila R+ Yläneen Vanhakartano Raision rautatieasema Ruskon kirkonmäki R+ Anerionjärven kyläasutus p Angelniemen kirkkoniemi p Haapaniemen linnanraunio Halikon kirkonseutu R- Joensuun kartano R+

9 Sauvo Somero Taivassalo Johannislundin lasitehtaan alue R- Juvankosken historiallinen teollisuusympäristö p Kiskon kirkonkylä p Kosken ruukinalue R+ Kärkelän ruukkiyhdyskunta p Latokartanon historiallinen ympäristö R- Mathildedalin ruukkiyhdyskunta p Mommolan kartano R+ Orijärven kaivosyhdyskunta R+ Perniön asemanseutu p Perniön kirkko ja pappilat Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema T Melkkilä R- Paarskylä R+ Yliskylä R- Ristikartano R+ Pohjankartano R+ Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie p Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema R+ Salon rautatieasemanseutu ja vanha kauppalamiljö R+ Suomusjärven kirkonkylä p Suuri Rantatie T p Salon tieosuus p R+ Strömman kanava T Teijon ruukinalue Tessvärin kartano U/la Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas T R+ Förbyn kalkkilouhos Uskelan kirkonmäki ja Lukkarinmäen esikaupunkiasutus R+ Viurilan kartano R+ Vuorentaan kartano R+ Karunan kartano Paddaisten kartano Sauvon kirkko Sauvon osuuskauppa ja apteekki Hämeen Härkätie T R+ Someron tieosuus U/la Palikaisten kartanomaisema p Someron kirkkoympäristö p Åvikin kartano ja lasitehtaan paikka Museosilta T Suuri postitie T Taivassalon tieosuus Taivassalon kirkko ja pappilat

10 Tarvasjoki Turku Hämeen Härkätie T R+ Tarvasjoen tieosuus p Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue R+ Brinkhallin kartano Bryggmanin huvilat T R+ Solinin vierasmaja R+ Villa Ekman R+ Villa Erstan R+ Villa Solin R+ Villa Staffans R+ Villa Warén R+ Halisten kylämäki p Heikkilän kasarmialue R+ Hospits Betel ja Atrium Kakolanmäki Kakskerran kirkko p Koroistenniemi R+ Kupittaan ruotsalaistaloalue Kuralan kylämäki p Maarian kirkko ja pappila R+ Martinkirkko R+ Pansion Laivateollisuuden asuinalue R+ Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkko Puolalanmäki ja Turun Taidemuseo R- Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen R+ Ruissalon huvila-alue Sirkkalan kasarmit Turun linna Turun hautausmaa siunauskappeleineen Turun linja-autoasema ympäristöineen U/la Turun läntinen ylioppilaskylä Turun Piispankatu Turun rautatieympäristöt R+ Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue R+ Turun yliopisto R- Turun yliopistollinen keskussairaala U/la Varkaantie T R+ Turun tieosuus Vartiovuori ja Luostarinmäki R-

11 Uusikaupunki Kalannin kirkko Kallelan kylä R+ Lokalahden kirkko p Lyökin tunnusmajakka ja luotsiasema Männäisten ruukkiympäristö R- Pyhämaan kirkot ja kyläasutus R+ Sundholman kartano Uudenkaupungin puutalokorttelit Uudenkaupungin rautatieasema Vehmaa Nuhjalan kartano Suuri postitie T Vehmaan tieosuus Vehmaan kirkko ja pappila R- Yhteensä p 34 U/la 3 16 R+ 69 R- 36

12 LIITE 2 PAIMIO LIETO SAUVO SALO SOMERO VEHMAA PÖYTYÄ MYNÄMÄKI LOIMAA LAITILA Varsinais-Suomen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 1 : Museovirasto