/004/2009

Transkriptio

1 MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR /004/2009 Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan kunnat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Etelä-Karjalan maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt (dnro 29/004/2003) ja ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) ETELÄ-KARJALAN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt , että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös ja sen tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa Pirkanmaan kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) , FAKSI / FAX (09) , museovirasto.kirjaamo@nba.fi,

2 2(3) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.

3 3(3) Etelä-Karjalan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Etelä-Karjalan kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Etelä-Karjalasta inventointiin otetut uudet kohteet (10) ja rajaustarkistukset (21). Etelä-Karjalan kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 58 km². Etelä-Karjalan valikoimasta ilmenee alueen merkitys Suomen rajamaakuntana. Valtakunnan rajan läheisyyteen ja sodankäynnin historiaan liittyvät mm. Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki, Taavetin linnoitus Luumäellä sekä Partakosken, Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnakkeet Savitaipaleella. Inventointiin on samaa ilmiötä edustavia kohteita yhdistetty myös teemakohteiksi, jotka voivat ulottua usean kunnan tai maakunnan alueelle, Etelä-Karjalassa niitä ovat puolustushistoriaan liittyvät Suvorovin kanavat sekä Suomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja. Etelä-Karjalassa on korkeatasoisia esimerkkejä Suomen puunjalostusteollisuuden ympäristöistä mm. Imatralla ja Lappeenrannassa. Lappeenrannassa. Saimaan kanavan avaamisella 1856 on ollut suuri merkitys koko Itä-Suomen teollistumiselle. Imatrankosken valjastaminen sähköenergian tuotantoon ja siihen liittynyt voimansiirtoverkon luominen on ollut valtion johtama suurhanke 1920-luvun voimalaitosrakentamisen kaudella. Imatrankoski on myös yksi maamme tunnetuimmista ja varhaisimmista maisemanähtävyyksistä ja siihen liittyy kansallisromanttinen Valtionhotelli. Imatrankosken läheisyyden vaikutus Saimaan vesistöalueen huvilakulttuuriin on havaittavissa Haloniemen huvilayhdyskunnassa Ruokolahdella. Suomen poliittisen historian merkkimieskotien ryhmässä on uutena kohteena presidentti P.E. Svinhufvudin omistuksessa ollut Kotkaniemen tila Luumäellä. Maanviljelysympäristöistä ja talonpoikaisrakentamisesta korkeatasoinen esimerkki on Lyytikkälän tila Suomenniemellä. Valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan tavoitteita ja kehitystä 1900-luvulla ilmentävät Konnunsuon vankila ja Immolan kasarmialue. Liikenteen ja kuljetusten historiasta kertovia kohteita ovat esimerkiksi Niskapietilän tie Tiehallinnon museotievalikoimasta ja valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuva Pulsan rautieasema-alue Lappeenrannassa. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista mainittakoon Lappeen, Lemin, Luumäen, Ruokolahden ja Simpeleen kirkot. Nuijamaan kirkko on jälleenrakennuskauden ensimmäisenä valmistunut kirkko. Lauritsalan kirkko ja seurakuntakeskus on 1960-luvun pohjaratkaisultaan ja tekniseltä toteutukseltaan rohkealinjaista kirkkoarkkitehtuuria. Myös Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko kuuluu Suomen uudemman arkkitehtuurin keskeisiin rakennuksiin sekä arkkitehti Alvar Aallon kansainvälisesti arvostetuimpaan tuotantoon. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Etelä- Karjalan tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen LIITTEET Osastonjohtaja Maire Mattinen 1. Kohdetaulukko: Etelä-Karjalan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Etelä-Karjalan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä

4 LIITE 1 ETELÄ-KARJALAN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, :ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai. ETELÄ-KARJALA Imatra Lappeenranta Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet Imatrankosken kulttuuriympäristö R+ Immolan kasarmialue R+ Kaukopään tehtaan asuinalueet R- Niskapietilän tie T Imatran tieosuus Tornansaaren teollisuusalue ja Niskalammen asuntoalue R+ Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet R+ Konnunsuon vankila R+ Lappeen kirkko Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki R+ Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot Lauritsalan kirkko ja seurakuntakeskus Nuijamaan kirkko Pulsan rautatieasema-alue R+ Rapasaaren rautatieasema Rutolan ylivientilaitos R+ Saimaan kanava R- Salpalinja T Iitiä ja Kydönsuo Ruohosaari, Skinnarila ja Voisalmi

5 Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Lemin kirkko Salpalinja T Kotkaniemen tila Luumäen kirkko Juvola ja Nuppola Kärmeniemi U/m R- Salpalinja T R+ Taavetin linnoitus Askola Suo-Anttila Koitsanlahden hovi R- Parikkalan kirkko R+ Haukkavuoren historiallinen rajapaikka Hiitolanjoen voimalat Niskapietilän tie T Rautjärven tieosuus Sarajärven maantie R+ Simpeleen kirkko U/la Haloniemen huvilat R+ Haukkavuoren historiallinen rajapaikka Niskapietilän tie T Ruokolahden tieosuus Ruokolahden kirkko ja kellotapuli Salpalinja T R- Eräjärvi Syyspohja Sarajärven maantie R+ Suvorovin kanavat T Kukonharju Kutvele Käyhkää Partakosken, Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnakkeet Lyytikkälän talonpoikaistila Suomenkylä Salpalinja T Jauhiala Suvorovin kanavat T Kutvele Taipalsaaren kirkonympäristö

6 Ylämaa Salpalinja T Hostikka R+ Kirppu Yhteensä p 0 U/la 1 9 R+ 14 R- 5

7 LIITE 2 Etelä-Karjalan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt TOH PARIKKALA SUOMENNIEMI RUOKOLAHTI RAUTJÄRVI SAVITAIPALE LEMI TAIPALSAARI IMATRA LUUMÄKI LAPPEENRANTA YLÄMAA Museovirasto 1 :