/004/2009

Transkriptio

1 MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR /004/2009 Pohjois-Karjalan liitto Pohjois-Karjalan kunnat Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjois-Karjalan maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt (dnro 29/004/2003) ja ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) POHJOIS-KARJALAN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt , että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös ja sen tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa Pohjois-Karjalan kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) , FAKSI / FAX (09) , museovirasto.kirjaamo@nba.fi,

2 2(3) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.

3 3(3) Pohjois-Karjalan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Pohjois-Karjalan kohteista. Taulukosta ilmenevät Pohjois-Karjalasta inventointiin otetut uudet kohteet (10), rajaustarkistukset (26) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (2). Pohjois-Karjalan kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on inventoinnissa noin 87 km². Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöä leimaa sijainti kahden valtakunnan kulttuurin ja uskonnon vaikutuspiirissä. Alueen vaarakylät sijaitsevat harvakseltaan esimerkiksi Ilomantsissa, Joensuussa ja Kontiolahdella. Koivuvaltaiset metsät kertovat pitkään jatkuneesta kaskeamisesta. Valtimon Murtovaarassa voi nähdä talonpoikaista rakennuskulttuuria kruununmetsätorpan perustamisajoilta lähtien. Kahden uskontokunnan rinnakkaiseloa Ruotsin valtakuntaan Stolbovan rauhan jälkeen liitetyillä alueilla kuvastavat luterilainen ja ortodoksinen kirkko kumpikin omalla mäellään Ilomantsin Pappilanvaarassa ja Joensuun Kirkkokadulla. Ortodoksista traditiota ovat myös kyläkalmistot ja rajakylien sotien jälkeen rakennetut rukoushuoneet. Ilomantsin vanhimpiin ja suurimpiin kyliin lukeutuva Mekrijärvi liittyy runonlaulajasukuihin ja varhaisiin kalevalaisten runojen keruumatkoihin. Pohjois-Karjalan hovit ovat 1600-luvun puolesta välistä alkaen läänitys- ja rälssialueille rakennettuja virkamiesten asuin- ja hallintopaikkoja Kesälahdella, Kiteellä, Tohmajärvellä, Rääkkylässä, Liperissä ja Lieksassa. Niiden kulttuuriympäristöä voi verrata rintamaiden kartanoihin. Pielisjoen kanavat liittyvät puunjalostusteollisuuden ja kuljetusten nousukauteen kuten Pyhäselän uiton rakenteetkin. Pielisjoen valjastukseen liittyvistä uittokanavista on Kaltimon uittosulku edustavin kokonaisuus. Kuljetusten ja liikenteen historiasta kertovat myös Tiehallinnon museotiet ja sillat, kuten Haarajoen silta Joensuussa ja Vornan tie, joka on osa Sortavalasta Kajaanin kautta Ouluun rakennettua tietä. Sopimukseen valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta lukeutuvat Nurmeksen, Viinijärven ja Uimaharjun rautatieasemat puurakennusmiljöössä. Joensuun rantapuistovyöhyke liittyy sekä maakunnan pääkaupungin että raide- ja vesiliikenteen historiaan. Malmin hyödyntäminen on luonteenomaista Pohjois-Karjalalle. Möhkö on historiallinen järvimalmiruukki, Outokummun kuparikaivos ja Keretin korkea kaivostorni taas kuvastavat suurteollisen kaivostoiminnan alkua. Jälleenrakennuskauteen liittyvät Rasimäen vaikuttava siirtokarjalaisten asutuskylä sekä Kaprakan kuntoutuslaitos, joka tunnetaan niukkana aikana pohjoiskarjalaiseen harjumaisemaan toteutetusta laadukkaasta arkkitehtuurista. Itärajan läheisyyteen ja maanpuolustukseen liittyvä Salpalinja on Suomenlahdelta Lappiin ulottuva teemakohde. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Pohjois- Karjalan tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen LIITTEET Osastonjohtaja Maire Mattinen 1. Kohdetaulukko: Pohjois-Karjalan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Pohjois-Karjalan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä

4 LIITE 1 POHJOIS-KARJALAN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, :ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai. POHJOIS-KARJALA Ilomantsi Joensuu Hattuvaaran vaarakylä Ilomantsin Kauppatien ja Kotimäen alue U/la Ilomantsin Pappilanvaara R+ Kakonahon kylämaisema U/la Mekrijärven kylä ja Sissolan talo R- Möhkön ruukinalue R+ Ostronsaaren Jeskalan pihapiiri U/la Salpalinja T Sonkaja R+ Heinävaaran vaara-asutus Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko Joensuun rantapuistovyöhyke R+ Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö Kiihtelysvaaran kirkko R+ Museosilta T Haarajoen silta Pielisjoen kanavat T R- Häihä Kaltimo (vanha) Kaltimo (uittokanava ja voimalaitos) Saapaskoski Salpalinja T Marjala R+ Uimaharjun rautatieasema Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue R+ Vornan tie

5 Juuka Kesälahti Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Juuan kirkonkylän vanha keskusta R- Äyhkyrin talonpoikaistila R- Pohjois-Karjalan hovit T R- Mäntyniemi Totkunniemen kylä p Kiteen kirkko ja pappila R+ Pohjois-Karjalan hovit T R+ Suorlahti U/la Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö R+ Mönnin ja Selkien vaarakylät R+ Pielisjoen kanavat T R- Haapavirta Jakokoski Mätäsvaaran kaivosyhdyskunta Pankakosken tehdas- ja asuntoalueet R+ Pielisen museo ja kulttuuriympäristö R+ Pohjois-Karjalan hovit T Sarkkila R+ Hovila Salpalinja T Puuruu, Viisikko, Änäkäinen R+ Vornan tie Kaprakan kuntoutuslaitos Pohjois-Karjalan hovit T Lamminniemi Simananniemi R- Pyhäselän uittolaitteet Viinijärven rautatieasema Nurmeksen rautatieasema Nurmeksen vanhan kauppalan alue Ylikylä p Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni R+ ei kohteita Pohjois-Karjalan hovit T Voiniemi R+ Rääkkylän kirkko ympäristöineen R+

6 Tohmajärvi Valtimo Pohjois-Karjalan hovit T Jouhkola Tohmajärven Kirkkoniemi R+ Murtovaaran talomuseo Rasimäen asutuskylä Yhteensä p 2 U/la 3 7 R+ 19 R- 7

7 LIITE 2 Pohjois-Karjalan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt VALTIMO NURMES LIEKSA JUUKA POLVIJÄRVI ILOMANTSI OUTOKUMPU KONTIOLAHTI LIPERI JOENSUU RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI KITEE KESÄLAHTI Museovirasto 1 :