/004/2009

Transkriptio

1 MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR /004/2009 Pirkanmaan liitto Pirkanmaan kunnat Pirkanmaan ympäristökeskus Pirkanmaan maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt (dnro 29/004/2003) ja (dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) PIRKANMAAN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt , että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös ja sen tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa Pirkanmaan kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) , FAKSI / FAX (09) , museovirasto.kirjaamo@nba.fi,

2 2(3) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.

3 3(3) Pirkanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Pirkanmaan kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Pirkanmaalta inventointiin otetut uudet kohteet (17), rajaustarkistukset (43) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (6). Pirkanmaan kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 70 km². Pirkanmaalla on korkeatasoisia esimerkkejä Suomen tekstiili-, puunjalostus- ja lasiteollisuushistorian ympäristöistä mm. Tampereella, Mäntässä, Nokialla, Valkeakoskella ja Nuutajärvellä Urjalassa. Maanviljelysympäristöistä, kartanokulttuurista, talonpoikaisrakentamisesta ja kyläkokonaisuuksista on olennaisia kohteita esimerkiksi Valkeakoskella historiallinen Sääksmäki muinaislinnoineen, kalmistoineen, vuosisataisine viljelyalueineen, kirkkoineen ja kartanoineen, Vesilahdella Onnistaipaleen kylä ja Laukon kartano sekä Hämeenkyrössä Nobel-kirjailija F.E. Sillanpään kodit. Maaseututaajamista mainittakoon Suomen vanhimman kauppalan alue Ikaalisissa ja Karkun asemataajama Sastamalassa. Kansallisromantiikan ajan muistomerkkeihin lukeutuvat taiteilijoiden erämaa-ateljeet, kuten Akseli Gallen- Kallelan Kalela Ruovedellä ja Emil Vikströmin Visavuori Valkeakosken Sääksmäellä. Julkisen suunnittelu- ja rakennustoiminnan ympäristöt ilmentävät rakentamisen tavoitteita ja kehitystä eri vuosisatoina. Inventointiin on samaa ilmiötä edustavia kohteita yhdistetty myös teemakohteiksi, jotka voivat ulottua usean kunnan tai maakunnan alueelle. Sellaisia ovat esimerkiksi Hämeen- ja Kyrönkankaantie sekä Näsijärven reitin kanavat. Muita liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen historiasta kertovia kohteita ovat Tiehallinnon museotievalikoimasta Peräkunnan tie Ruovedellä ja valtakunnallisesti merkittävien asemaalueiden suojelusopimukseen lukeutuvat Lempäälän rautatieasema, Sääksjärven rautatiepysäkki Lempäälässä sekä Lielahden rautatieasema Tampereella. Perinteisiksi rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista mainittakoon Tyrvään vanhan kirkon ja Sastamalan kirkkomaisema sekä Tampereen tuomiokirkko. Modernin kirkkoarkkitehtuurin uusia kohteita inventoinnissa ovat Viialan kirkko Akaalla, Pohjaslahden kirkko Mänttä-Vilppulassa sekä Salokunnan kirkko Sastamalassa sekä Tampereen Kalevan kirkko, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoimaan. Uusia kohteita inventoinnissa ovat myös Suomen modernin arkkitehtuurin, rakennustekniikan ja kaupunkisuunnittelun merkkiteoksina Kalevan kaupunginosa, Hervannan keskusakseli ja Ratinan stadion Tampereella sekä Vatialan siunauskappeli Kangasalla. Sotien jälkeistä uudelleenrakennustyötä edustaa esimerkiksi Nekalan asevelikylä Tampereella. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Pirkanmaan tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Pirkanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Pirkanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä

4 LIITE 1 PIRKANMAAN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, :ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai. PIRKANMAA Akaa Viialan kirkko Hämeenkyrö F.E. Sillanpään kodit T R- Myllykolu Saavutus Töllinmäki Herttualan kylä Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie T Hämeenkyrön tieosuus R+ Hämeenkyrön vanha keskusta Kyröskosken tehdasyhdyskunta Ikaalinen Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie T Ikaalisten tieosuus R- Ikaalisten vanhan kauppalan alue ja Ikaalisten kirkonseutu R- Iso-Röyhiön kylä R+ Koveron kruununmetsätorppa Juupajoki Hyytiälän metsäasema Kallenaution kestikievari Korkeakosken tehdasyhdyskunta R+ Lylyn rautatieasema

5 Kangasala Kangasalan kirkko, kartanot ja suurtilat T Kangasalan kirkko p Liuksialan kartano R- Vääksyn kartano R- Tursola ja Sorola p Kangasalan näkötornit T Haralanharjun näkötorni Keisarinharjun näkötorni Vehoniemen näkötorni Kirkkoharjun näkötorni Vatialan siunauskappeli Kihniö Museosilta T Markkulan silta Kuhmalahti ei kohteita Kylmäkoski ei kohteita Lempäälä Lempäälän rautatieasema Sääksjärven rautatiepysäkki Mänttä-Vilppula Kotiniemen kasvatuslaitos R+ Mäntän tehtaat ja yhdyskunta Pohjaslahden kirkko U/la Vilppulan ja Kolhon rautatieasemat T Kolhon rautatieasema Vilppulan rautatieasema Vilppulan vahtitupa Nokia Kauniaisten ja Kuljun kartanot R+ Nokian kirkko ja Maatialan pappila p Nokian teollisuuslaitokset R- Pitkäniemen sairaala R- Sarkolan ja Vahalahden kyläkeskukset R- Siuronmäki ja rautatieasema R+ Orivesi Längelmäen kirkonkylä p Onnistaipaleen kylä R- Oriveden kirkko Oriveden rautatieasema Tunkelon Isotalo R- Parkano ei kohteita Pirkkala ei kohteita Punkalaidun Punkalaitumen keskustan kylämaisema R-

6 Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Puutikkalan kylä R+ Pälkäneen pitäjänkeskus Raiskion torppa R- Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta T U/la Kalelan erämaa-ateljee Näsijärven reitin kanavat T Kautun kanava R- Muroleen kanava R+ Pekkalan kartano Peräkunnan tie R- Ruoveden kirkonkylä R+ Emil Danielssonin erämaa-ateljee Eskolan ja Tervamäen kylät p R+ Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie T Sastamalan tieosuus Kaltsilan, Uudenkylän ja Vanhankylä viljelymaisema R+ Karkun taajama R+ Kokemäenjoen voimalaitokset T Tyrvään voimalaitos U/la Äetsän voimalaitos R- Salokunnan kirkko Sastamalan kirkkomaisema R+ Tyrvään rautatieasema Tyrvään vanhan kirkon maisema R+ Vammalan kirkko Hatanpään kartano R- Hervannan keskusakseli Hämeenpuisto U/la Kalevan kirkko ja kaupunginosa U/la R+ Kalevankankaan hautausmaa R+ Lapin pientaloalue Lielahden rautatieasema Museosilta T Aunessilta R- Pispalanrinne R- Pyynikin näkötorni Pyynikinrinne Ratinan stadion R+ Tammerkosken teollisuusmaisema R- Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori Tampereen linja-autoasema ympäristöineen R+ Tampereen rautatieasema ja veturitallit R- Tampereen tuomiokirkko Tampereen yleinen sairaala Teiskon kirkko jateiskolan kartano R- Viinikka-Nekalan pientaloalue Nuutajärven lasitehtaan alue Urjalan kirkonmäki p

7 Valkeakoski Historiallinen Sääksmäki T Jutikkalan kartano Sääksmäen kirkko, kartanot ja kylät Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta R+ Visavuoren taiteilijakoti ja ateljee Vesilahti Laukon kartano R+ Virrat Killinkosken tehdasyhdyskunta p Näsijärven reitin kanavat T Herrasen kanava Soinin kylä Ylöjärvi Aurejärven kirkko Haverin kaivosyhdyskunta R- Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie T Ylöjärven tieosuus Kurun kirkonmäki p Ristaniemen yksinäistalo R+ Yhteensä p 6 U/la 4 13 R+ 21 R- 22

8 LIITE 2 Pirkanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt VIRRAT KIHNIÖ PARKANO RUOVESI MÄNTTÄ-VILPPULA IKAALINEN JUUPAJOKI YLÖJÄRVI HÄMEENKYRÖ TAMPERE ORIVESI SASTAMALA PIRKKALA NOKIA KANGASALA KUHMALAHTI VESILAHTI LEMPÄÄLÄ PÄLKÄNE VALKEAKOSKI PUNKALAIDUN KYLMÄKOSKI AKAA URJALA Museovirasto 1 :