/004/2009

Transkriptio

1 MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR /004/2009 Pohjanmaan liitto Pohjanmaan kunnat Länsi-Suomen ympäristökeskus Pohjanmaan museo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt (dnro 29/004/2003) ja ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) POHJANMAAN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt , että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös ja sen tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa Pohjanmaan kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) , FAKSI / FAX (09) , museovirasto.kirjaamo@nba.fi,

2 2(4) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.

3 3(4) Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Pohjanmaan kohteista. Taulukosta ilmenevät mm. Pohjanmaalta inventointiin otetut uudet kohteet (20), rajaustarkistukset (35) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (7). Pohjanmaan kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 100 km². Pohjanmaalla on jääkauden jälkeinen maankohoaminen ollut nopeinta Suomessa. Maankohoamisen vaikutusta viljelymaisemaan ilmentävät poikkeuksellisen hyvin Söderfjärden ja Björköby Mustasaaressa. Pohjanmaan rannikkoasutukselle tyypillisiä kalasatamia lukuisine venevajoineen on useissa jokisuissa ja kalastustukikohtia pienine kalamajoineen ulkosaaristossa. Jokivarsiin rakennetut kaksikerroksiset, punamullatut pohjalaistalot ovat yksi maamme talonpoikaisrakentamisen tunnuskuvista. Niistä edustavia esimerkkejä on Isossakyrössä, Laihialla, Maalahdessa ja Pedersöressä. Pohjanlahden rannikolle ja 1700-luvulla perustetut kauppakaupungit kuvastavat Ruotsin suurvaltaajan ja hyödyn aikakauden talouspoliittisia tavoitteita. Kristiinankaupunkia pidetään maamme parhaiten säilyneenä suurvalta-ajalta periytyvänä puukaupunkina, jossa sekä ruutuasemakaava että rakennuskannan pääosa periytyvät agraarin kauppakaupungin ajoilta. Rannikon laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuoma vauraus ilmenee Pohjanmaan teollisuus- ja kauppaporvarien ja 1800-luvun kartanomaisissa patruunarakennuksissa. Ne on inventoinnissa samaa ilmiötä edustavina kohteina yhdistetty teemaksi. Inventoinnissa teemakohteet voivat ulottua usean kunnan tai maakunnan alueelle. Vaasan ruutuasemakaava, jossa mm. risteävien keskuspuistikkojen yhteyteen on sijoitettu aukioita ja arvorakennuksia, edustaa 1800-luvun loppupuolen kaupunkisuunnittelun uusia ihanteita. Läänien pääkaupunkeihin sijoitetuista julkisista rakennuksista on näyttävä esimerkki Vaasan rantapuistovyöhykkeellä, jossa sijaitsevat hovioikeudentalo, lääninvankila, kruununmakasiini ja maaherrantalo. Muutkin valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan tuloksena syntyneet ympäristöt kuten kasarmialueet, koulukodit ja seminaarialueet ilmentävät rakentamisen tavoitteita ja kehitystä eri vuosisatoina. Liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen historiasta kertovat Adolf Fredrikin postitie Närpiössä ja Pohjanmaan rantatie, joka on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat UNESCO:n maailman luonnonperintökohteeksi valitsemalla alueella ja havainnollistavat erinomaisesti merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä. Tiehallinnon museotieja museosiltavalikoimaan kuuluvat mm. Tuovilan kiviholvisilta Mustasaaressa ja Minnestodsin tie Oravaisten taistelutantereella. Valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvat esimerkiksi Pännäisten rautatieasemanseutu Pedersöressä, Pietarsaaren rautatieasema sekä Vaasan ja Vaskiluodon rautatieasemat. Kirkot kuten Isonkyrön vanha ja uusi kirkko, Pedersören kirkko sekä Luodon kirkko ympäristöineen mielletään perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi. Vaasan Huutoniemen esikaupunkikirkon betoniarkkitehtuuri sekä kerho- ja liikuntatiloja sisältävä tilaohjelma edustaa kirkkorakentamisen uusia ilmiöitä 1960-luvulta. Samalta ajalta on Kråkholman asuinalueen asemakaava Pietarsaaressa. Alueen tiiviiksi nauhaksi rakennetut L-kirjaimen muotoiset matalat tasakattoiset talot muodostavat suojaisia atriumpihoja.

4 4(4) Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Pohjanmaan tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä

5 LIITE 1 POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, :ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja :ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, vai. POHJANMAA Isokyrö Isonkyrön vanha ja uusi kirkko R+ Orisbergin ruukinalue R+ Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner R- Kaskinen Kaskisten ruutukaava-alue R+ Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn Korsnäs Harrströmin kalasatama ja kylä R+ Korsnäsin kirkko ja pappila p Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret T Svetgrundin merkimerkki Moikipään kalasatama R- Kristiinankaupunki Butsbackenin kyläasutus Carlsron huvila Kristiinankaupungin ruutukaava-alue R+ Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama R+ Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta Kruunupyy Alavetelin kirkko Kruunupyyn kirkko ympäristöineen ja Torgaren pappila R+ Kruunupyyn reservikomppania Tastin kylä R+ Teerijärven kirkko ja pappila R+ Laihia Laihian kirkko Laihianjokivarren pohjalaistalot R+ Luoto Luodon kirkko ympäristöineen Öuranin kalasatama p

6 Maalahti Mustasaari Närpiö Oravainen Pedersöre Pietarsaari Bergön satamat ja saaristokylä p Brännön kylä R- Maalahden kirkko ja pappila Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret T Rönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka Lillsanden Strömningsbådan Pohjanmaan teollisuuden kartanot T Åminneborg Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema Åminnen kalasatama R- Björkön kylämaisema R+ Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret Valassaarten majakkayhdyskunta Norrskärin majakkayhdyskunta Ritgrundin majakka Enstenin majakka Yttre Uddskärin luotsivartiotupa Moippevägenin kiviaidat R- Museosilta T Tuovilan kivisilta Pohjanmaan teollisuuden kartanot T Grönvikin lasitehtaan päärakennus p Raippaluodon kylä ja kalasatama R- Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema Adolf Fredrikin postitie R- Museosilta T Nybron silta Närpiön kirkko ja kirkkotallit Pohjanmaan teollisuuden kartanot T Benvikin kartano p Kimon ruukki ja Oravaisten teollisuusyhdyskunta R- Oravaisten kirkko ja hautausmaa p Oravaisten taistelutanner ja Minnestodsin tie Laamannintalo ja Östensön koulukoti p Lappforsin kyläasutus ja Heiden taloryhmä p Lassfolkin ja Härmälän taloryhmät R+ Purmon kirkonmäki R- Pännäisten rautatieasema Starabyn kylä Storsandsundin kyläasutus Ähtävän kirkko ja pappilat R- Kråkholman asuinalue R- Leppäluodon sikuritehdas ja rautatieasema-alue Mässkärin majakka- ja luotsiyhdyskunta Pedersören kirkko ja Kirkkoranta Pietarsaaren historiallinen keskusta R+ Pietarsaaren rautatieasemanseutu R+

7 Pietarsaaren vanha satama Pohjoisnummen puukaupunginosa ja Strengbergin tupakkatehdas Rosenlundin pappila R+ Östanlidin parantola Uusikaarlepyy Munsalan kirkko ja pappila R+ Pohjanmaan teollisuuden kartanot T Kiitolan kartano p Juthbackan sahan päärakennus Kepon kartano Skrivarsin raittiasutus R- Socklothällanin majakka- ja luotsiyhdyskunta Stubbenin majakkayhdyskunta Topeliuksen lapsuudenkoti Kuddnäs Uudenkaarlepyyn historiallinen keskusta R+ Uudenkaarlepyyn seminaari ja Seminaarinkatu p R+ Vaasa Huutoniemen kirkko Höstveden raitti R+ Palosaaren satama-, telakka- ja tehdasalue R+ Strömbergin teollisuus- ja asuinalue Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen R- Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema Vaasan keskuspuistikot ja palokadut Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly R+ Vaasan rautatieasema R- Vaasan tarkka-ampujakasarmit R- Vaasan Vanha hautausmaa R- Vanha Vaasa ja Mustasaaren kirkko R+ Vaskiluodon rautatieasema-alue R+ Vähäkyrö Merikaarron myllykosket, jokivarsiasutus ja Kolkin kartano R- Vähänkyrön kirkonmäki, Kirkkosaari ja pappila R+ Vöyri-Maksamaa Klemetsin taloryhmä R- Rekipellon kyläasutus R+ Tottesundin virkatalo R- Vöyrin kirkko ja kirkonseutu R+ Yhteensä p R+ 18 R- 17

8 LIITE 2 MAALAHTI LAIHIA Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 1 : Museovirasto