Maahanmuuttajien koulutus ja koulutuksen rahoitus Turussa

Transkriptio

1 Muistio Maahanmuuttajien koulutus ja koulutuksen rahoitus Turussa Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiudet toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajilla tarkoitetaan pakolaisia, siirtolaisia, paluumuuttajia ja muita ulkomaalaisia sekä määrätyissä yhteyksissä myös turvapaikanhakijoita. Aikuisten maahanmuuttajien osalta pyritään siihen, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, opinnot ja työkokemus ovat pohjana koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa. Lasten ja nuorten opetus järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimana pääasiassa muun koulutusjärjestelmän sisällä. Kaikenikäisille maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta. Tavoitteena on mahdollisimman toimiva kaksikielisyys: suomen tai ruotsin kielen hallitseminen ja oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitäminen. Kielellinen alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajan kielellisessä alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Työ- ja elinkeinotoimisto tekee alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön työnhakija. Kunnan vastuulla on alkukartoituksen tekeminen maahanmuuttajalle, joka saa toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti. Alkukartoitus voidaan tehdä myös muulle maahanmuuttajalle, jos hän sitä pyytää ja jos hänen arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoituksen perusteella arvioidaan, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen ja ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Tarvittaessa maahanmuuttaja ohjataan saamaan palveluita. Aikuisten koulutus Kotoutumiskoulutus Aikuisten, vuotiaiden asiakkaiden kotoutumiskoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla. Uudet maahanmuuttaja-asiakkaat ohjataan alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman tekemisen jälkeen pääasiassa työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen, jossa noudatetaan Opetushallituksen antamia aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita. Lisäksi koulutuksenjärjestäjällä on oltava näihin perusteisiin pohjautuva opetussuunnitelma. Työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen sisältyy kieli- ja yhteiskuntatietoutta sekä kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Siihen voidaan lisäksi liittää ammatillisesti suuntautunutta kielenopetusta ja osia ammatillisesta koulutuksesta, jotka edistävät työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä.

2 Tarvittaessa kotoutumiskoulutukseen sisältyy luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Työvoimapoliittisena koulutuksena annettu luku- ja kirjoitustaidon koulutus annetaan Opetushallituksen aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Turussa lukuja kirjoitustaidottomien koulutusta järjestää Turun Aikuiskoulutuskeskus. Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii työvoimapoliittiset kotoutumiskoulutukset kilpailutuksen perusteella. Viimeisin kilpailutus tehtiin v Tämän perusteella vuosina Turun seudulla koulutusta ovat järjestäneet Turun Aikuiskoulutuskeskus, Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus, Arffman Consulting Oy ja Galimatias Concept Oy Ab. Vuodesta 2017 alkaen Turun ammatti-instituutti ei ole enää voinut tarjota myytävänä palveluna kotouttamiskoulutusta kilpailuneutraliteetin vuoksi. Kotouttamiskoulutus tulee säilymään ELY:n kilpailuttamana myös ammatillisen koulutuksen reformissa. Osa TE-toimiston asiakkaista opiskelee suomen kieltä ns. omaehtoisessa koulutuksessa. Omaehtoisena suoritettava koulutus tarkoittaa osallistumista opetushallinnon alaisen koulutusjärjestelmän koulutusmuotoon, esim. aikuisten perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen, vapaan sivistystyön opintoihin tai korkeakouluopintoihin. Turussa omaehtoista koulutusta järjestävät esim. Turun iltalukio, Turun ammatti-instituutti, Turun Aikuiskoulutuskeskus, Turun kristillinen opisto ja Paasikivi-Opisto. Turun kaupunki vastaa lasten, äitiys-, vanhempain- ja kotihoidontuen varassa elävien kotiäitien ja yli 65-vuotiaiden koulutuksesta ja opetuksesta. Koulutusta ja opetusta toteuttaa Turun suomenkielinen työväenopisto, jossa on mm. omia kursseja kotiäideille. Suomen kieltä voi edellä mainittujen lisäksi opiskella erilaisilla kursseilla esim. Turun suomenkielisessä työväenopistossa, Turun iltalukiossa tai Turun Kesäyliopistossa sekä erilaisilla opistojen, yhdistysten ja projektien tarjoamilla kursseilla. Maahanmuuttajien suomen kielen osaamista mitataan testeissä, joissa joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan ja lukemaan. Testeissä noudatetaan Opetushallituksen yleisten kielitutkintojen perusteita. Yleisiä kielitutkintoja järjestävät Turussa sekä Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus että Turun aikuiskoulutuskeskus. Tiedot kaikista Turussa järjestettävistä suomen kielen kursseista ja työvoimapoliittisesta koulutuksesta löytyvät verkkosivustolta Perusopinnot ja lukio-opinnot Aikuisena voi suorittaa myös perusopetuksen ja lukion oppimäärän. Opinnot voi suorittaa aikuislukiossa, lukiossa tai kansanopistossa. Ne voi suorittaa myös yksityisopiskelijana peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa. Turun iltalukiossa järjestetään aikuisille maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetukseen johtavaa opetusta. Peruskoulun valmistavaan opetukseen saadaan tukea, joka maksetaan kalenterivuoden lopussa toteutuneen opetuksen mukaisesti. Peruskouluun johtavan opetuksen ja peruskouluopetuksen rahoitus määräytyy yksikköhintaperusteisesti opiskelijamäärän mukaan. Myös aikuisten tutkintoon johtavan lukiokoulutuksen rahoitus määräytyy yksikköhinnan mukaisesti. Lukioon valmistavalle opetukselle on määritelty oma, korotettu yksikköhintansa. Nuorten perusopetukseen valmistava opetus ja aikuisten perusopetus tulevat siirtymään vuoden 2018 alusta perusopetuksesta ja Turun iltalukiosta Turun ammatti-instituutin toteuttamaksi palveluksi.

3 Ammatillinen koulutus Maahanmuuttaja voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon sekä niiden osia näyttötutkintona. Ennen varsinaisia ammatillisia opintoja maahanmuuttajille toteutetaan myös ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta, ns. Valma-koulutusta. Valma-koulutus rakennetaan yksilöllisesti opiskelijan suomen kielen taitojen kohentamiseksi ja ammatillisten tavoitteiden selkeyttämiseksi. Koulutus voi sisältää suomen kielen lisäksi mm. osia ammatillisesta koulutuksesta, työssäoppimista ja opintoneuvontaa ja -ohjausta. Valma-koulutus on omaehtoista koulutusta ja luvanvaraista. Turun seudulla Valma-koulutusta järjestävät Turun ammatti-instituutti ja sen aikuiskoulutus, Turun Aikuiskoulutuskeskus ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko. Vapaa sivistystyö Maahanmuuttaja voi opiskella vapaan sivistystyön oppilaitoksissa sekä maahanmuuttajille suunnatuissa omissa ryhmissä että kaikille avoimissa ryhmissä. Osalle opiskelijoista voidaan myöntää myös valtionavustuksella rahoitettavia opintoseteleitä. Vapaan sivistystyön merkitystä maahanmuuttajien koulutuksessa on tavoitteena kasvattaa. Tällä hetkellä on valmistelussa rahoitusuudistus, jossa maahanmuuttajille suunnattu koulutus muuttuisi 100-prosenttisesti valtionosuudella rahoitettavaksi nykyisen 57 %:n sijasta. Korkeakoulut Maahanmuuttajia opiskelee suomalaisissa korkeakouluissa tutkinto-opiskelijoina kaikille suunnatuissa koulutusohjelmissa, avoimessa korkeakoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa, työvoimakoulutuksessa ja erityisesti maahanmuuttajille tarkoitetussa ammattikorkeakoulujen valmentavassa koulutuksessa. Työvoimakoulutuksena on toteutettu täydennyskoulutuksia korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Turussa järjestetään ammatillisia täydennys- ja pätevöitymiskoulutuksia esim. EU:n ulkopuolelta tuleville sairaanhoitajille tai terveydenhoitajille. Turun ammatti-instituutin ja Turun Aikuiskoulutussäätiön yhteistyö maahanmuuttajien koulutuksessa Turun ammatti-instituutti ja Turun Aikuiskoulutussäätiö tekevät yhteistyötä maahanmuuttajien koulutuksessa. Kotouttamiskoulutus jatkuu edelleen Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa. Kotouttamiskoulutukseen sisältyy myös ammatillisia osioita, ja tavoitteena sen jälkeen on usein sijoittuminen ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen tai suoraan ammatilliseen koulutukseen ja edelleen työllistyminen. Turun Aikuiskoulutussäätiö ja Turun ammattiinstituutti tekevät tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa heille soveltuviin opintoihin. Turun Aikuiskoulutuskeskus voi säätiön ylläpitämänä tarjota kilpailutettua työvoimakoulutusta. Niillä aloilla, joissa säätiöllä ei ole koulutus- ja tutkintotarjontaa mutta Turun ammatti-instituutilla on, Turun Aikuiskoulutuskeskus ja Turun ammatti-instituutti toteuttavat koulutukset yhdessä. Esim. ELY-keskuksen

4 hankkimat koulutukset hotelli- ja ravintola-alan suomea sekä ravintolatyöntekijä toteutetaan siten, että Turun Aikuiskoulutuskeskus vastaa näissä koulutuksissa suomen kielen opetuksesta sekä ohjauksesta ja Turun ammatti-instituutti ammatin opetuksesta. Koulutukset toteutetaan Turun ammatti-instituutin tiloissa. Ohjaava henkilöstö tekee jatkuvaa yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa oppilaitoksen koulutustarjonnan mukaan molemmin puolin. Työvoimakoulutuksen toteuttamisessa vuonna 2017 on toteutuksessa neljä noin kolmen kuukauden kestoista alalle orientoivaa lyhytkoulutusta maahanmuuttajille Lasten ja nuorten opetus ja koulutus Varhaiskasvatus Maahanmuuttajille on tarjolla samat varhaiskasvatuksen palvelumuodot kuin kantaväestöllekin. Kotoutumisen edistämiseksi maahanmuuttajalapsen varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen tasapainoista kehitystä, kahteen kulttuuriin kasvamista, suomen kielen oppimista ja oman äidinkielen säilyttämistä. Turussa ryhmille, joissa on paljon vähän tai ei ollenkaan suomea puhuvia maahanmuuttajataustaisia lapsia ja joiden kotoutumisessa on kulttuurisia haasteita, voidaan antaa lisäresursseja. Ryhmässä voi olla esim. kaksi lastentarhanopettajaa yhden sijasta, ja ryhmäkoko voi olla pienempi. Lisäksi varhaiskasvatuksen tehostetun suomen kielen opetuksen S2-lastentarhanopettajat antavat maahanmuuttajataustaisille lapsille suomen kielen pienryhmäopetusta ja ovat päiväkotien tukena kielenopetuksessa. Pienryhmäopetus on tarkoitettu 5-vuotiaille. Turussa eri alueilla toimivat varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat henkilöstön tukena monikulttuurisen varhaiskasvatuksen haasteissa, vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä, lasten mahdollisten tuen tarpeiden selvittämisessä sekä tuen suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Edelleen varhaiskasvatus järjestää lastenhoidon kotouttaviin ryhmätoimintoihin osallistuvien äitien lapsille. Ryhmä toimii Turun suomenkielisellä työväenopistolla äitien ryhmien välittömässä läheisyydessä. Esi- ja perusopetus Kunnan velvollisuus järjestää esiopetusta koskee myös maahanmuuttajia. Maahanmuuttajataustaiset lapset osallistuvat esiopetukseen tai valmistavaan opetukseen lähipäiväkodin esiopetusryhmässä noudattaen Turun esiopetussuunnitelmaa. Kouluvalmiuksien lisäksi esiopetuksessa on keskeistä kielen kehityksen ja kotoutumisen tukeminen. Turussa maahanmuuttajataustaisille oppilaille, jotka ovat juuri tulleet maahan tai joiden kielitaito tai muut valmiudet eivät muutoin riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen, järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetusta järjestetään myös esiopetuksen yhteydessä niin, että valmistavaan opetukseen osallistuvan lapsen esiopetuspäivän pituus on neljän tunnin sijasta viisi tuntia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus on yksi lukuvuosi, mutta oppilas voi siirtyä perusopetukseen jo aiemmin, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen maksetaan oppilaskohtaista yleiskatteellista valtionosuutta. Turussa vieraskieliset oppilaat sijoitetaan valmistavan opetuksen jälkeen ikäänsä vastaavalle peruskoululuokalle. Heille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan sekä

5 oman äidinkielen opetusta. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaisi mahdollisimman hyvän suomen tai ruotsin kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla perusopetuksen loppuun mennessä. Näihin toimintoihin opetuksen järjestäjä saa valtionavustusta. Nivelvaiheen koulutukset Nivelvaiheen koulutukset ovat koulutuksia, jotka sijoittuvat esimerkiksi peruskoulun tai perusopetukseen valmistavan opetuksen ja toisen asteen tutkintoon johtavan koulutuksen väliin. Tavoitteena on edesauttaa nuoren siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Turussa järjestetään lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta, jonka tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajien ja vieraskielisten opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä lukiokoulutukseen ja menestyä lukio-opinnoissaan. Lisäksi järjestetään valmentavaa koulutusta ennen ammatillista peruskoulutusta. Turussa järjestetään koulutusta myös yläkouluikäisenä tai perusopetusiän ylittäneenä saapuneille nuorille, joilla on peruskouluopinnot suorittamatta. Lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen saadaan valtion rahoitusta. Ammatillinen koulutus Maahanmuuttajien opetus voidaan järjestää ammatillisessa peruskoulutuksessa joustavasti. He voivat opiskella suomen tai ruotsin kieltä toisena kielenä, jolloin nämä opinnot korvaavat äidinkielen opinnot. Vieraskieliset opiskelijat voivat saada myös opetusta omassa äidinkielessään. Rahoitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus maahanmuuttajien yleissivistävään koulutukseen Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu valtionvarainministeriön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Valtiovarainministeriön hallinnoima esi- ja perusopetuksen rahoitus määräytyy ikäluokittaisten (6-vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat) perushintojen ja ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrien perusteella sekä kunnan olosuhteisiin perustuvien lisäyksien ja lisäosien perusteella. Näitä lisäosia saadaan mm. vieraskielisyyden perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle jääneen esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rahoitus on opetuksenjärjestäjäkohtainen ja perustuu opetuksen järjestäjän oppilasmääriin, opiskelijamääriin tai annettujen opetustuntien määriin ja näitä laskennallisia perusteita kohden vahvistettaviin yksikköhintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää esi- ja perusopetukseen rahoitusta sellaisen toiminnan osalta, jota valtiovarainministeriön hallinnoima kuntien ikäluokkapohjainen valtionosuus ei kata. Opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi mm. maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan ja lukiokoulutukseen valmistavan opetuksen rahoitusta. Peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimat rahoitukset menevät kunnan yleiskatteisiin valtionosuuksiin lukuun ottamatta kotikuntakorvauksen tuloja ja menoja, jotka kohdennetaan toimialalle. Kotikuntakorvausta maksetaan opetuksen järjestäjälle oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa.

6 Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus kytketään vuosittaisen laskentapäivän sijasta läsnäolokuukausien määrään. Läsnäolokuukaudella tarkoitetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 30 kalenteripäivän pituista ajanjaksoa, jona oppilas on ollut opetuksen järjestäjän oppilaana. Varainhoitovuoden rahoitus maksetaan valmistavassa opetuksessa arvioidun suoritemäärän perustella. Arvioon perustuvat rahoitukset tullaan tarkistamaan toteutuneiden suoritteiden mukaisiksi varainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavana vuonna, esim. vuoden 2017 arvioitu rahoitus tarkistetaan toteutumaa vastaavaksi vuonna Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen osalta maksetaan vuonna 2017 järjestelmämuutokseen liittyvää siirtymäkorvausta niistä perusopetukseen valmistavan opetuksen 6 16 vuotiaista oppilaista, joille on järjestetty opetusta yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta vuoden 2015 ja 2016 laskentapäivien välillä. Siirtymäkorvauksen saaminen ei edellytä opetuksen järjestäjältä toimenpiteitä, vaan se myönnetään syksyn 2016 oppilastiedonkeruussa ilmoitettujen tietojen mukaisesti. Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä yhden oppilaan osalta enintään yhdeksän läsnäolokuukautta. Tällöin opetuksen laajuuden on vastattava yhden vuoden oppimäärää, joten keskimäärin yhtenä rahoitukseen oikeuttavana läsnäolokuukautena opetusta tulisi olla 6 10 vuotiailla 100 h ja tätä vanhemmilla 111 h. Yksikköhinta saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta (vuonna ,54 euroa) vähennetään 197,23 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 0,186. Opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitusta euromäärä, joka saadaan kertomalla valtion talousarvion rahoissa vahvistettu yksikköhinta (1 185,99 euroa / yksityisen 1 228,33 euroa) läsnäolokuukausien lukumäärällä. Myönnettäessä valtionosuutta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle valtionosuuden perusteenä käytettävästä euromäärästä otetaan vuosina perusopetuksen osalta huomioon 98,97 %. Tätä ei kuitenkaan sovelleta joustavan perusopetuksen lisään eikä perusopetuksen valmistavan opetuksen siirtymäkorvaukseen vuonna Vuoden 2017 opetus- ja kulttuuritoimen yksityiskohtaisessa laskelmassa käyttökustannuksiin myönnetystä valtionosuudesta/rahoituksesta Turun kaupungille perusopetukseen maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen sisältyy rahoitusta edellä mainituin kriteerein laskettuna euroa ja järjestelmämuutoksen siirtymäkorvausta euroa eli yhteensä euroa. Sivistystoimialan osalta vuoden 2017 talousarvion mukaisesti vieraskielisiin käytettävä nettomäärä on yhteensä euroa, josta valmistavaan opetukseen käytetään euroa ja muuhun opetukseen euroa. Valtionosuusjärjestelmänmukaiset tulot kattavat siis hyvin aiheutuneet nettomenot. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitus

7 Lukiokoulutuksen rahoituksen piiriin sisältyy maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Valmistavan koulutuksen rahoitus määräytyy koulutuksen järjestäjän valmistavaa koulutusta saavien opiskelijoiden määrän ja opiskelijaa kohti määrätyn yksikköhinnan tulosta. Valmistavan koulutuksen yksikköhinta perustuu lukiokoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. Valmistavan koulutuksen yksikköhinta saadaan kertomalla lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta luvulla 1,21. Valmistavan koulutuksen vuoden 2017 yksikköhinta on 7 435,46 euroa/opiskelija. Niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat aloittaneet lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen sen jälkeen, kun ovat täyttäneet 18 vuotta, yksikköhinta on 58 % asianomaiselle koulutuksen järjestäjälle opiskelijaa kohden määrätystä valmistavan koulutuksen yksikköhinnasta lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita. Vuoden 2017 rahoitusraportin perusteella Turun kaupungin saama rahoitus edellä mainituin perustein on lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa yhteensä euroa ja yli 18-vuotiaiden osalta euroa. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitus kattaa enintään 50 % toiminnasta aiheutuneista kuluista. Toiminnan jatkamista on syytä harkita vähäisen kysynnän vuoksi. Muun maahanmuuttajille järjestettävän koulutuksen rahoitus Opetushallitus on myöntänyt Turun kaupungille valtionavustusta vieraskielisten sekä saamen ja romanikielisten oppilaiden ja opiskelijoiden esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämiseen vuonna 2016 aiheutuneisiin kustannuksiin yhteensä euroa. Avustus koskee vieraskielisten oppilaiden tai opiskelijoiden suomi toisena kielenä -opetuksen ja/tai muun opetuksen tukemista tunnin osalta, maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen sekä suomenkielisten oppilaiden tai opiskelijoiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen tähtäävän opetuksen tunnin osalta ja saamen kielen ja/tai romanikielen opetuksen 116 tunnin osalta. Valtionavustus kattaa noin 60 % menoista. Aikuisten koulutus Kotoutumiskoulutus Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien, esim. kotiäitien ja eläkeläisten kotoutumiskoulutuksesta vastaa maahanmuuttajan kotikunta. Rahoitus tapahtuu vapaan sivistystyön valtionosuuden kautta, ilman opiskelijan maksuosuutta. Työmarkkinoilla olevien maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen alueellista hankinnasta vastaa ELY-keskus, joka kilpailuttaa koulutuksentarjoajat. Kunnallisena toimijana Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus ei voi enää vuoden 2017 alusta alkaen toimia palvelun tarjoajana kilpailuneutraliteettia koskevien säännösten vuoksi. Ammatillinen koulutus Ammatillisia näyttötutkintoon valmistavia koulutuksia ja tutkintoja rahoitetaan työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena sekä valtionosuusrahoitteisena niin, että ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on

8 myös opiskelijan tai työpaikan omarahoitusosuus. Tällä hetkellä käytettävissä ovat myös valtionavustuksella toteuttavat nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan kohottamisohjelma. Kalenterivuodelle 2017 kohdistuvia valtionosuusrahoituksia: Valtionavustukset aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen Päätös: OKM/491/522/2015 päätös yhteensä euroa, josta vuodelle 2017 on jaksotettu euroa. Toteutus: Tutkintotavoitteisen koulutuksen toteutus, vuotiaat aikuiset, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto Valtionavustukset nuorten aikuisten osaamisohjelmaan Päätös: OKM/226/522/2015 päätös yhteensä euroa, josta vuodelle 2017 on jaksotettu euroa. Toteutus: Tutkintotavoitteisen koulutuksen toteutus, vuotiaat, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto Valtionavustukset nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, vuoden 2017 hakua Päätös: OKM/188/522/2016 päätös yhteensä euroa. Toteutus: vuotiaiden, tutkintoa vailla olevien henkilöiden koulutus Valtionavustukset maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen, vuoden 2017 hakua Päätös: OKM/215/522/2016 päätös yhteensä euroa Toteutus: Maahanmuuttajien oppilaitosmuotoisena koulutuksena järjestettävä ammatillinen koulutus Valtionavustus maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen Päätös: OKM/152/522/2016 päätös yhteensä euroa Toteutus: Maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksena järjestettävä lisäkoulutus Valtionavustus korotetusta koulutuskorvauksesta työnantajille Päätös: OKM/34/522/2017 päätös yhteensä euroa, josta vuodelle 2017 arvioidaan euroa. Toteutus: Korotetun koulutuskorvauksen maksaminen työnantajille vuonna niiden perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden oppisopimuksena toteutettavaan ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen, joille on vuonna tehty ammatillinen perus- tai lisäkoulutuksen oppisopimus Näistä erikseen haettavista ja myönnettävistä valtionavustuksista suoraan maahanmuuttajille kohdistuvaa rahoitusta on euroa vuonna Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön opetus rahoitetaan pääsääntöisesti valtionosuudella ja opiskelijoiden omarahoitusosuudella. Osalle opiskelijoista voidaan myöntää myös opetushallituksen kautta haettavia valtionavustuksella rahoitettavia opintoseteleitä. Avustusten määrät ovat hyvin pieniä suhteessa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrään. Vuosittain Turun suomenkielisessä työväenopistossa opiskelee yli tuhat maahanmuuttajataustaista opiskelijaa, mutta opintosetelirahoituksen määrä on edelleen vuonna 2017 vain euroa. Maahanmuuttajille suunnattuun vapaan sivistystyön koulutuksen rahoitukseen valmistellaan muutosta, niin että rahoitus olisi jatkossa 100 % nykyisen 57

9 %:n sijasta. Tämä koskee ainoastaan KOTO-suunnitelmaan merkittyä maahanmuuttajakoulutusta, jota on noin 100 h/v. Työväenopiston muu maahanmuuttajille suunnattu koulutus, jota on noin h/v, rahoitetaan edelleen 57 %:n valtionosuudella. Liite Opetus- ja kulttuuritoimen yksityiskohtainen laskelma käyttökustannuksiin myönnetystä valtionosuudesta vuodelle 2017, Turun kaupunki