Kittilän Rakennus-ja Ympäristölautakunta Lausunto Valtatie Kittilä

Transkriptio

1 1 Kittilän Rakennus-ja Ympäristölautakunta Lausunto Valtatie Kittilä Lapin ELY-keskus PL Rovaniemi Agnico Eagle Finland Oy:n Ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA); Rikastamon syötemäärän sekä NP rikastushiekan varastointikapasiteetin kasvattaminen Kittilän kultakaivoksella. Loukinen Vesien tila Loukinen on Kittilän suurin joki (1721 km 2 ), kattaen alueen Kumputunturista Kätkätunturiin, ja siten erittäin tärkeä virtavesikokonaisuus kunnan asukkaille sekä Ounasjoen veden laadulle ja eliöstölle. Joen alueella on monenlaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat joen veden laatuun: metsätaloutta, Hukkakeron ampuma-alue, AEF Oy:n kultakaivos, maataloutta ja muita suunniteltuja kaivoshankkeita. Joki luokitellaan turvemaiden keskisuureksi joeksi ja joen veden laatuun vaikuttaa etenkin turvemaiden käyttö. Valuma-alue on vähäjärvinen ja siten pienten virtavesien merkitys joen veden laadulle on merkittävä. Asiakirjoista nousee esiin Seurujoen tila, joka on muuttunut ja on vaarassa muuttua siten että pohjaeläinten ja piilevälajisto muuttuu murtovesilajistoksi ja joen tila heikkenee. Yksittäisen luokittelutekijän luokan aleneminen on sellainen muutos vesimuodostelmassa jota ei voida hyväksyä. Siksi on huomioitavaa, ettei vaihtoehdoissa ole huomioitu vesien puhdistamista tai lieventäviä toimia siten, ettei haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemiin synny. Purkuputken vaihtoehto pitäisi sisällyttää kaikkiin vaihtoehtoihin VE0, VE1 ja VE2, jotta vaihtoehtoja pystyisi arvioimaan. Suunnitelmassa on todettu Seurujoen olevan ekologiselta tilaltaan hyvä. Tätä perustellaan laaditulla Kemijoen vesienhoitosuunnitelmalla ja kuitenkin on huomattava, ettei suunnitelma ole lainvoimainen. Loukinen on merkittävä virtakutuisten kalojen lisääntymis- ja elinalue. Joesta tosin puuttuu edelleen yhteys mereen, jolloin meressä syönnöstävät vaelluskalat eivät voi käyttää luontaista kulkureittiään. Kalaston osalta olisi näin ollen perusteltua luokitella joki ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Luke (Luonnonvarakeskus) teki vuonna 2015 lohen (Salmo

2 2 salar) smolttitutkimusta Loukisen alajuoksulla ja selvitti joen merkitystä lohen poikastuotannossa. Tätä tutkimusta ja mahdollisen purkuputken sijoittamista Loukiseen vaikutuksia lohen elinkiertoon ei ole selvitetty. Euroopanmajava (Castor fiber) kuuluu Ounasjoen eläimistöön. Majavia on tullut Ruotsin puolelta vuodesta 1990 ja Torniojoen valuma-alueelta Kemijoen valumaalueen puolelle arviolta vuodesta Majava palaa Loukiseen 3 5 vuoden kuluessa, jos ei ole jo palannut. Talvi on valtakunnallisen majavalaskennan aikaa, majavat lasketaan joka 3. vuosi. Joen majavaselvitystä ei ole tehty YVAssa. Lähimmät vuonna 2016 havaitut majavat asuvat Lainiojoessa ja Maunujoessa alavirran puolella, josta on esteetön pääsy Loukiseen sekä Torniojoen puolella Tuulijoessa. Saukkoselvitys on hyvin tehty ja osoittaa saukon käyttävän pieniä jokia ja puroja monipuolisesti ravinnon hankintaan. Saukkojen (Lutra lurta) sukupuolten ja DNA:n kerääminen seurantaa varten olisi tarpeellista arvioitaessa saukkojen lukumäärää ja lisääntymisen onnistumista. Saukkojen seurantaa tulisi jatkaa ja kehittää. Kartoituksessa havaitut kolme saukkoa ovat hyvä alku jokiekosysteemin monimuotoisuudelle. Purkuputki Purkuputken vaihtoehdoissa on keskitytty pääosin taloudellisiin seikkoihin. Rajaavaksi vaihtoehdoksi on, ilman perusteluita, valittu esimerkiksi välipumppaamo. Välipumppaamon sijaintia tai huollettavuutta ei ole arvioitu. Pienvesien suojelu on tärkeää ja turvemaiden käsittelyssä on otettava huomion kaikkien pienvesien suojelu ja huolehdittava vesien puhdistamisesta ennen päästämistä luonnonvesiin, esimerkiksi huoltotien rakentamisen yhteydessä. Viitasammakon (Rana arvalis) elinalueet ovat Kittilän Lapin eliömaantieteellisellä alueella harvinaisia. Purkuputken luontokartoituksissa ei ole kartoitettu viitasammakon elinalueita ja ympäristölupakäsittelyssä olisi täydennettävä selvityksiä tältä osin. Toteamus, ettei haittaa aiheuteta, ei ole riittävä. YVA:ssa ei ole perusteltu sitä, miksi kaivosvesien johtamisella Loukisen suualueelle olisi suuri positiivinen vaikutus. Vaihtoehto, joka on valittu, on valittu ilman vaikutusarviointia. Kaivoksen ekologinen haitta laajenisi koko Loukisen valumaalueelle, eli 1721 km 2 :n laajuudelle. Arviointi siitä, että Loukisen purkualue voitaisiin hakea sekoittumisvyöhykkeeksi (s. 218) ja sen seurauksena joen ekologiaan kohdistuvaan piilevälajiston muutokselle, osoittaa että Loukisessa tapahtuisi vesiympäristölle haitallisia ekologisia muutoksia Lisäksi on huomattava, että Loukisen poikki rakennettava diffuusoriputki, joka sekoittaisi jäteveden koko joen poikkileikkaukseen, aiheuttaisi koko joen kalakannalle mahdollisen vaellusesteen ja saattaisi vaikuttaa koko joen sekä Ounasjoen kalastoon merkittävästi. Kalojen vaellukset ovat monimuotoisia ja lähes kaikki kalat vaeltavat. Kalojen lisäksi pikkunahkiaiset (Lampetra planeri) vaeltavat, eikä niiden esiintymistä tai vaelluksia ole selvitetty.

3 3 Loukisen sijaan jätevesiputken teoreettisena purkuvaihtoehtona on tutkittava ainakin sen sijoittaminen Ounasjokeen ja sekä jäteveden aiheuttamat N/P suhteet ja suolaisuuden vaikutus Ounasjoen ekologiaan. Purkuputken esitetyllä linjauksella sijaitsevat pohjavesialueet (Suokupora), A (Kapsajoki) ja B (Kapsajoki), nämä pohjavesialueet ovat luokittelemattomia ja joiden luokittelu tarkentuu vuosina 2017 ja 2018 Lapin Poski2 hankkeessa. Huomattavaa on, että Mantovuomaan yleiskaavassa esitetty tulvasuojelualtaan selvitysalue on ratkaistu jo Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa (ei lainvoimainen), jossa Kittilän tulvasuojelukeinoksi valittiin tulvapenkereet. Välillisenä vaikutuksena putken huoltotie lisää liikennettä ja metsien hakkuita alueella ja sitä kautta heikentää luonnon monimuotoisuutta paljon laajemmalta alueelta kuin pelkkä putkilinja. Tätä vaikutusta ei ole arvioitu. Ounasjoen veden tilaan on kohdistunut paineita ja joen pohjan laadusta on esitetty heikentymisarvioita. Seurantaa esitetään jatkettavan Ounasjoen yhtenäistarkkailussa, mutta olisi kehitettävä seurantamenetelmiä, jolla veden värin ja pohjan rakenteen, levien ja muiden haitta-aine- ja rehevöitymisindikaattoreiden muutokset saataisiin esille. Kun kuormitus on jatkunut jo vuosia, on vertailutietojen oikeantasoinen mitoittaminen tehtävä tarpeen mukaan arvioimalla puhtaan ja kirkkaan Ounasjoen arvoilla. Taimen Taimenen (Salmo trutta) selviytymiseen ja lisääntymiseen vaikuttavia asioita on selvitetty, mutta samanaikaiset istutukset vääristävät tuloksia. Kaivoksen alapuolisten alueiden korkeat taimentiheydet johtuvat alueelle tehdyistä istutuksista ja yläpuolisella alueella pääosin luonnonkudusta. Tutkimuksen osoitus on että taimen selviää ainakin yhden vuoden kaivoksen alapuolisella alueella, muuta arvoa selvityksellä ei juurikaan ole. Huolestuttavaa on Kapsajoen erittäin pienet poikastiheydet. Vertailevaan tutkimukseen olisi löydettävä vastaavanlaiset sähkökalastuskoealat ja selvittää mistä Kapsajoen huono tila johtuu. Taimenen mädin haudontakokeet on mainittu, mutta niiden tuloksia ei ole liitteenä, joten lausuminen siitä on mahdotonta. Pöly Pölyn leviäminen kaivosaleen ulkopuolelle erityisesti poronhoidolle varatulle alueelle voi aiheuttaa haittaa poronhoidolle. Jäkälien ja muiden poron ravintokasvien pinnoille kertyvän pölyn sisältävät haitta-aineet kulkeutuvat myös ihmisen elimistöön. Pölyn leviäminen voi aiheuttaa laajalle levinneenä hajakuormituksen kaltaista haittaa Seurujoelle. NP3 altaan ulkopuolella on havaittu kohonneita arseeni ja antimonipitoisuuksia bioindikaattoritutkimuksissa ja niitä on odotettavissa myös NP4 altaan ulkopuolella. Tarkkailua varten edellytämme yhden pintavesien laadun tarkkailupisteen lisäämistä Seurujoen yläjuoksulle pölyvaikutusten ulkopuolelle.

4 4 Laajennushankkeessa on ryhdyttävä toimiin kaivosalueen ulkopuolelle leviävän pölyn rajoittamiseksi. Melu Maankäyttöselvitys Melun arvioidaan lisääntyvän ja lisääntyvän siten, että asutuilla alueilla melun ohjearvot ylittyvät. Asuttujen kiinteistöjen alueella melu ei saa nousta yli ohjearvojen ja hankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä että melun ohjearvojen alittava asumisviihtyisyys taataan kaikilla asutuilla kiinteistöillä. YVA asiakirjan mukaan kaivoslain 34 (s. 69) säätelee maankäyttöä. Liitteessä viitataan kuitenkin kaivoslain 47 :aan. Melun ja pölyn leviäminen alueen ympäristöön ja niiden vaikutukset alueen ulkopuolelle olisi ratkaistava maankäytön suunnittelulla. Jos kaavoitusta ei toteuteta, niin vastaavat toimet olisi toteutettava YVA:n ja ympäristöluvan menettelyiden yhteydessä. Arvokkaiden luontoalueiden suojelu ja riittävät suojametsävyöhykkeet kaivosalueen ympärille ovat toimia, joita ei ole esitetty maankäyttöselvityksessä. Purkuputki on sellainen rakenne, joka edellyttäisi kaavaa, koska vaihtoehtojen tarkastelu on ollut puutteellista ja asiaa ei ole tarkasteltu kuten kaavoitus edellyttäisi. Vaihtoehtoisesti olisi täydennettävä maankäyttöselvitystä vaihtoehtojen tarkastelulla, jolla päästäisiin kaavan tavoitteisiin eli osallistamiseen ja avoimeen suunnitteluun ja luonnon kannalta parhaan vaihtoehdon huomioimiseen. Maa-ainesluvat Natura-arviointi Viranomaisluvista ( s ) puuttuu Kittilän ympäristöviranomaisen myöntämä maa-aineslupa moreenin ottoon. Ounasjoki on arvioitu luonnontilaiseksi. Joen eläimistö on kuitenkin vääristynyt, koska merivaelteiset eliöt eivät pääse kulkemaan luontaisesti Perämeren ja latvapurojen välillä. Joki on korkeintaan tyydyttävässä tilassa vaellusyhteyden puuttumisen takia. Natura-arvioinnissa on tarkasteltava hankkeen vaikutuksia muihin alueella oleviin hankkeisiin. Vaikutusten arvioinnin yhteydessä on esitetty alueella harjoitettavan metsätalouden haitalliset vaikutukset linnustoon ja muihin eläimiin (s. 286). Lisäksi turvemaiden käyttö vaikuttaa jokien ja pienten purojen veden laatuun. Vuonna 2015 valmistui Luken tutkimus suometsien hakkuiden vaikutuksista veden laatuun (Luke ) ja uutisoitiin jälleen turvemaiden metsätalouden vesiä pilaavasta vaikutuksesta (GTK, JyU, UTu). Arvioinnissa ei ole tarkasteltu metsätalouden ja hankkeen yhteisvaikutuksia ja se on siten puutteellinen. Metsätalouden päästöjen luokittelu hajakuormitukseksi ei ole luonnonsuojelulain (LSL) mukainen peruste jättää

5 5 se huomiotta. Jos alueen puroista ei ole vedenlaatutietoja saatavilla, ei se ole peruste olemaan arvioimatta kaivoksen ja muiden hankkeiden yhteisvaikutuksia. Epäselvyyttä aiheuttavat toisaalla esitettävät metsätalouden päästöt ja toisaalla sen lukeminen hajakuormitukseen. Veden väriä on tarkasteltava ja otettava huomioon pyrittäessä hyvään vesien tilaan. Valuma-alueella tapahtuvassa toiminnassa on tavoitteena oltava kirkkaat ja puhtaat vedet. Purkuputken esitetty sijainti voi aiheuttaa vaeltaville vesieliöille pysyvän vaellusesteen, jolloin Loukisen valuma-alueen yhteys Ounasjokeen katkeaisi. Jäteveden levittäminen koko joen leveydelle ja 8 km matkalle aiheuttaa sen, etteivät Ounasjoen veteen ja Loukisen veteen leimautuneet kalat ja muut eliöt välttämättä pääse nousemaan jätevesiseinän läpi. Vaihtoehtoisesti jätevesien purku ilman sekoitusta ja pistemäinen kuormitus Ounasjoessa saattaisi olla kaloille ja vesieliöille helpompi kiertää ja ohittaa niin ylä- kuin alavirtaankin kuljettaessa. Samalla olisi tutkittava myös Ounasjoen purkuputken veden laimentaminen Loukisen vedellä siten, että haittavaikutukset jäisivät hyväksyttävän pieniksi. Purkuputkea ei ole suunniteltu parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Huomattava on myös Kapsajoen heikko tila, jonka syytä ei ole selvitetty. Not Net Loss-periaatteen mukaiset toimet ja EU:n biodiversiteetitavoitteet 2020 Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeseen ei päästy, vaan monimuotoisuus on edelleen heikentynyt. Edelleen Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden heikentämisen vuoteen 2020 mennessä, ja edelleen suojelemaan ja ennallistamaan elinympäristöjä. EU komissio on säätänyt No Net Loss - periaatteen käytöstä, jossa luontoa tuhoavat hankkeet velvoitetaan korvaamaan vastaavia alueita suojeluun. Kuten hankkeesta mainitaan (s. 286), on luonnon tuho alueella totaalista. Kaivospiirin alueen ja purkuputken alueen korvaaminen luonnolle on tehtävä, jotta luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen saadaan pysäytettyä, ja luonnolle kaivoksesta aiheutettu haitta korvattua. Purkuputken osalta arvio siitä, ettei putken rakentaminen aiheuta haittaa, ei ole perusteltu, sillä 20m aukon raivaaminen ja puiden poisto vievät puissa pesiviltä linnuilta pesimäpaikkoja. Aukko on käytössä koko kaivoksen toiminnan ajan eli pitkäaikaisesti. Kaavoituksessa olisi mahdollista osoittaa suojellut alueet, mutta myös ympäristöluvan velvoitteena on mahdollista esittää pysyvästi suojeltavat alueet. Tämän hankkeen kompensaationa tulee suojella pysyvästi metsäinen vaaran rinne, puronvarsi, lähteitä ja tihkupintoja ja alue jossa esiintyy lapinleinikkiä (Ranunculus lapponicus) sekä helmi- (Aegolius funerus) ja hiiripöllöjä (Surnia ulula) ja muuten monipuolista vastaavaa linnustoa. Alueen suojelupistearvoa ei ole määritetty, kuten aikaisemmin Kuotkon YVA:n yhteydessä alueille määritettiin. Korvaavia alueita

6 6 arvioitaessa suojelupistearvo on käyttökelpoinen työkalu. Ensivaiheessa korvattava alue on oltava kaivospiirin laajennuksen (300ha) ja purkuputken linja-aukon suuruinen 24km + 8km Ounasjokeen (640 ha) ja toisessa vaiheessa koko kaivospiirin korvaava alue osoitettava suojeluun. Suojelu on osoitettava ensisijaisesti läheltä viereisiä suojelualueita erityisesti poronhoidolle varatulta alueelta, toissijaisesti muualta Kittilästä. Kansainväliseen kaivosteollisuuteen kuuluu luonnolle aiheutettujen haittojen No Net Loss -periaatteen mukaisesti kompensointi niin USA:ssa, Australiassa, Saksassa, Hollannissa ja yli 40 muussa maassa. Routa ja sadanta ja ilmastonmuutos Kun ilmasto muuttuu, niin sadannan muutos voimistuu. Samalla 0-asteen ympärillä vaihtelevat lämpötilat yleistyvät ja maaperän eroosio voimistuu. Eroosion voimistuessa vesistöpäästöt lisääntyvät etenkin hienorakeisilla siltti- ja moreenimailla. On selvittämättä, että voimistaako routiminen myös tuulieroosiota ja pölypäästöjä. Kun sadanta lisääntyy, niin usein myös haihdunta pienenee, joten myös valunta lisääntyy, jolloin ilmastonmuutos on huomioitava myös vesitasetta arvioitaessa. Se, kuinka hanke vaikuttaa ilmaston muutokseen sekä kuinka kasvihuonekekaasupäästöt mahdollisesti lisääntyvät, olisi esitettävä YVA:ssa. Ympäristökuormituksen selvittämiseksi olisi selvitettävä myös kullan tuotannon hiilijalanjälki. Virtaaman mittaus Joen virtaaman mittaus on päästöjen valvonnan perusta. Ensisijaisesti on rakennettava ja asennettava laitteisto, jolla Seurujoen virtaama pystytään luotettavasti mittaamaan myös talviaikaan. Pienvesistrategian huomioiminen Vaihtoehtojen arviointi Valtioneuvosto on hyväksynyt pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian Siinä on asetettu tavoitteet pienvesien suojelulle, ennallistamiselle ja kunnostamiselle. YVAssa ei ole huomioitu tätä strategiaa, eikä sitä, kuinka pienvesien tilaa aiotaan parantaa. Vaihtoehdoista VE0, VE1 ja VE2 aiheuttavat niin suuria vaikutuksia ja haitallisia muutoksia Seurujokeen, ettei niitä tule hyväksyä. Toiminnassa on sovellettava asiassa C-461/13 Weser joen ruoppauksesta annettua EU:n tuomioistuimen päätöstä ( ), jossa yhden osa-alueen ylittyminen johtaa joen tilan heikentymiseen. VE0:n osalta kuivatusvesien haitta-ainepitoisuudet tulevat kasvamaan etenkin kloridin ja natriumin osalta. VE1 ja VE2 vaihtoehtojen osalta typen kuormitus kasvaa 30 % nykytasosta sekä natrium-, kloridi- ja haitta-ainepitoisuuksien kasvua.

7 7 Vesistövaikutuksista merkittävimmät kuormitteet ovat typpi (N) ja sulfaatti SO4 2- sekä haitta-aineista arseeni (As), antimoni (Sb), mangaani (Mn) ja nikkeli (Ni). Asbestikuitujen leviämistä esitetään seurattavan kertaluonteisesti, mutta malmin laadun muuttuessa myös kuitujen seuraaminen olisi oltava jatkuvaa. Radioaktiivisten aineiden seurantaa olisi liitettävä seurantaan, kun uusia alueita otetaan louhintaan. Suunnitelmasta ei käy ilmi kuinka vesiin johdettava kuormitus muodostuu ja mitkä ovat pitoisuudet suhteutettuna joen kykyyn vastaanottaa likaisia vesiä. Kuivatusvesien arviot Arseeni (As) Arseenikuormitus on laskettu ainoastaan VE1:ssä (Liite 1). Selvityksessä on todettu, että arseenin osalta kuormitus tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja geokemiallisen koostumuksen muutosten ja arseenikiisun rapautumisen johdosta hajoamistuotteita ei ole huomioitu mallinnuksessa. Arseenikuormitus on arvioitu n. 100 kg/a. Antimoni (Sb) Antimonikuormitus on arvioitu vain VE1 osalta (Liite 1). Louhostiloissa tapahtuvan stibniitin (antimonihohde Sb2S3) rapautumisen osuutta ei ole arvioitu. Antimonikuormitus on arvioitu hieman kasvavan 420 kg/a:sta 427 kg/a:een. Kloridi (Cl) Kloridikuorman oletetaan kasvavan VE kg/a:sta ( kg/a:een (2020). arvo on laskettu myös VE2:lle ollen kg/a ja kg/a. Natrium (Na) Natrium arvio on laskettu vaihtoehdolle VE1, ollen kg/a (2016) ja kg/a (2020). Sulfaatti (SO4 2- ) Kuormitus on laskettu ainoastaan VE1:lle. Vuoden 2016 kuormaksi on arvioitu kg/a ja vuoden kg/a. Typpi (N) Kuivatusvesistä ei ole arvioitu typen osuutta. Typpi on vesistöjen kannalta merkittävä ravinne ja ajoittain kasvua rajoittava alkuaine etenkin Ounasjoessa. Typen osalta rajaarvona on pidettävä 450 μg/l, joka on erinomaisen ja hyvän tilan välinen raja-arvo. Barium (Ba) Kuivatusvesien bariumia esitetään liitteessä seurattavaksi. Bariumin osuutta ei ole YVA:ssa selvitetty, eikä sen mahdollisia vaikutuksia vesiluonnolle. Tarkkailuun tulee lisätä myös barium.

8 8 Kuivatusvesien osalta vaihtoehtotarkastelu on jätetty yhteen vaihtoehtoon ja sen seurauksena vaikutusten arviointi ja siitä lausuminen on hankalaa. Veden laatutiedoissa ei kaikkia haitta-aineita ja niiden määriä ole esitetty (esim. s.182) vaikutuksia arvioitaessa. Pitoisuuksien nousun sijaan olisi tullut esittää pitoisuudet ja kokonaismäärät eri vaihtoehdoissa. Virheellisesti tulkittu taustapitoisuus aiheuttaa harhaa vaikutusten arviointiin eikä sitä tule hyväksyä. YVA:ssa on arvioitu sulfaatin (SO4 2- ) luontaisen taustapitoisuuden (s.206) olevan Loukisessa 35 mg/l. Kyse on kuitenkin kaivoksen aiheuttamasta sulfaattipitoisuuden noususta, jota ei tule käyttää luontaisena taustapitoisuutena. Luontaisena taustapitoisuutena voidaan käyttää Seurujoen mittauspisteen SK4 arvoja, jotka ovat luokkaa 3,5 mg/l (esim ). Verrattakoon, että YVA:ssa on Ounasjoesta käytetty taustapitoisuutta 3,0 mg/l, joka on samaa luokkaa Seurujoen kanssa. Vesiekologisessa tarkastelussa on muidenkin alkuaineiden ja yhdisteiden osalta käytetty taustapitoisuutena likaantunutta vettä, eikä puhdasta Seurujoen vettä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä menettelynä. Sulfaatin osalta on huomattava, että luontaisesti suolattomissa vesissä sen vaikutukset ovat herkästi merkittävämpiä kuin vertailukohteena olevassa Perämeressä. Yli 200mg/l pitoisuudet, sulfaatin osalta, voivat aiheuttavaa haitallisia muutoksia vesieliöille ja tätä on pidettävä varovaisuusperiaatteen mukaisesti vesistövaikutuksissa raja-arvona. Purkuputken esittäminen vaihtoehtojen jälkeen lieventämistoimenpiteenä ei anna kuvaa eri vaihtoehtojen vertailukelpoisuudesta. Epäselväksi jää, että onko purkuputki VE0 vaihtoehdon mukainen toimenpide vai ei? Jos vedet puhdistetaan ja johdetaan kestävällä tavalla ja luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan, eikä melu tai pölyhaittoja aiheuteta ja lausunnossamme esitetyt toimet toteutetaan, niin vaihtoehdoilla ei juurikaan ole eroa. VE2 osalta pohjaveden suojausta ja jätteen sijoittamista pohjaveden pinnan alle ei ole juurikaan arvioitu. Lieventämistoimena esitetty purkuputki on kuvattu parantavan Seurujoen tilaa. Sitä ei kuitenkaan ole arvioitu. On huomioitava, että kun pintavalutuskentät ovat kyllästyneet, niiltä huuhtoutuu ylikyllästyneitä aineita vielä kuormituksen poistuttua. Kun ilmastonmuutos aiheuttaa lisää huuhtoutumista, eivät vaikutukset lopu kuormituksen loppumiseen. Arviointia on täydennettävä ja Seurujoen tarkennettua seurantaa vesiympäristön ja lajiston muutosten seuraamiseksi ja haittojen arvioimiseksi on jatkettava. Pintavalutuskentille sitoutuneet haitta-aineet osittain ylittävät PIMA-asetuksen haittaaine arvot, eikä niitä tule osoittaa käyttöön kaivoksen sulkemisessa ja passiivisena vedenpuhdistusmenetelmänä. On esitettävä kuinka nykyisten pintavalutuskenttien tilaa parannetaan ja mahdollisesti puhdistetaan. Tarkkailuraporteista on havaittavissa että osittain pintavalutuskentiltä johtuu vesistöön enemmän aineita, kuin sille johdetaan. Tämä osoittaa kyllästymisen ja kenttien toimimattomuuden jo vuonna Pintavalutuskenttien osalta on ryhdyttävä sulkemistoimenpiteisiin.

9 9 NP4 altaan vaihtoehtotarkastelut Lopuksi Kaivoksen alueelta on tukittu ruhjeiden kulkua ja suuntaa. Esitetyistä kartoista ei käy ilmi, minne ruhjeet suuntaavat tai onko niiden olemassaoloa huomioitu NP4 altaan pohjarakenteen suunnittelussa. Onko pohjaveden suojelu pysyvän jätteen sijoitusaltaassa riittävää 1m moreenikerroksella ja bitumimembraanilla? Olisi tutkittava vaihtoehtoinen pohjan moreenikerroksen paksuntaminen ja vaikutusten arviointi mahdollisiin ruhjeisiin verrattuna. Rikastushiekka-altaan sijoittumisessa olisi tutkittava myös kaivoksen sulkemisen jälkeisen ajan vedenpuhdistus ja käsittelymekanismit ja sen vaikutus. Kun jätealue sijoitetaan lähelle Seurujokea, ei joen ja jätealueen väliin jää riittävästi tilaa passiivisille suotovesien käsittelylle. Tästä aiheutuu, että suotovesien käsittelyn on oltava pysyvästi aktiivista. YVA:ssa on tarkasteltava myös vaihtoehtojen osalta myös ratkaisujen vaikutukset kaivoksen sulkemiseen. Pidämme louhinnan suuntaamista maan alle parempana kuin uusien louhosten avaamista kaivosalueen ulkopuolelle. Tuotannon kasvattaminen tuo haasteita vesien puhdistamiseen ja niiden kestävään johtamiseen. Kaivostoiminnan laajentaminen tuo velvoitteita luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja luonnolle aiheutettavan haitan kompensointiin. Kullan hinnan on arvioitu nousevan, mutta YVAssa ei ole arvioitu miten käy jos kullan hinta laskee. Luonnon ja ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto on erittäin tärkeää ja siitä on huolehdittava myös mahdollisessa kullan hinnan laskussa. Huomattavaa on, että YVA:n liiteasiakirjassa ei ole sisällysluetteloa, ja sitä olisi täydennettävä, jotta sen käsittely olisi helpompaa. Kittilän Ympäristönsuojeluviranomainen Kittilässä psta VS. Ympäristösihteeri Pekka Nyman

10 10 Liitteet: Environmental Earth Sciences; Metsäojitusten vaikutuksista vesien laatuun T. Kauppila, T. Ahokas, L. Nikolajev-Wikström, J. Mäkinen, M.H.Tammelin, J.J. Meriläinen Luken tiedote valmistuneesta tutkimuksesta suometsien hakkuiden vaikutuksista EU komission asiakirjat koskien No Net Loss periaatteesta Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia