LAPELY/1434/2014 LIITE 1. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET. 1. Kainuun ELY-keskus (Patoturvallisuusviranomainen)

Transkriptio

1 LAPELY/1434/2014 LIITE 1. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Alla on esitetty arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet. KITTILÄN KULTAKAIVOKSEN LAAJENNUS: RIKASTAMON SYÖTEMÄÄ- RÄN JA NP- RIKASTUSHIEKAN VARASTOINTIKAPASITEETIN KASVAT- TAMINEN 1. Kainuun ELY-keskus (Patoturvallisuusviranomainen) 2. Lapin liitto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pyytää patoturvallisuusviranomaisena toimivan Kainuun ELY-keskuksen lausuntoa yllä mainitusta ympäristönvaikutusten arviointiohjelmasta. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on sivulla 90 kerrottu että Uusi rikastushiekka-allas (NP4) toteutetaan patoviranomaisen (Kainuun ELY) hyväksymällä tavalla, kuten olemassa oleva NP3-allas ja sivulla 267 NP4-altaan rakenteet tehdään parasta käytössä olevaa tekniikkaa (BAT) käyttäen sekä patoturvallisuusviranomaisen (KAI-ELY) vaatimusten mukaisesti. Kainuun ELY-keskus toteaa, että koko allasta koskevat vaatimukset määrittää ympäristöluvan myöntäjä, tässä tapauksessa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Allasta koskevat rakennussuunnitelmat hyväksyy ympäristölupaa valvova viranomainen, tässä tapauksessa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirasto (Lapin ELYkeskus). Kainuun ELY-keskus patoturvallisuusviranomaisena ei hyväksy suunnitelmia, mutta valvoo että altaaseen liittyvät rakenteet toteutetaan patoturvalli- suuslain mukaisesti. Käytäntönä on ollut, että Lapin ELY-keskus pyytää koko altaan rakennussuunnitelmia hyväksyessään lausunnon patoturvallisuusviranomaisena toimivalta Kainuun ELY-keskukselta. YVA-selostuksen sivulla 116 on kerrottu, että CIL2-altaan pato on luokiteltu P-padoiksi, mikä vastaa nykyisen lain mukaista 1-luokkaa. Patoturvallisuusviranomainen toteaa, että nykyinen CIL2 -allas oli aikaisemmalta nimeltään NP-allas. NP-allas on luokiteltu Kainuun ELY-keskuksen päivätyllä päätöksellä voimassa olevan patoturvallisuuslain (494/2009) mukaiseen 1-luokkaan. Luokituspäätös on voimassa nimimuutoksesta huolimatta eli CIL2-allas on luokiteltu patoturvallisuuslain mukaiseen 1-luokkaan. Muilta osin Kainuun ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.2. Agnico Eagle Finland Oy suunnittelee Kittilän kaivoksen rikastamon. Voimassa olevassa Tunturi-Lapin maakuntakaavassa NP4 -altaan alue sijoittuu kaivosalueen (EK1906) viereen maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M 4511). Alueen länsipuolelta kulkee moottorikelkkailureitti. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi

2 2/37 Alue sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Maakuntakaavoitustilanne on esitetty lyhyesti arviointiselostuksen luvussa sekä liitteenä kolme olevassa erillisessä maankäyttöselvityksessä. Arviointiselostuksessa on tuotu esiin Tunturi-Lapin maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaisen alueen kaavamääräys. Maakuntakaavassa on myös koko kaava-aluetta koskevia määräyksi muun muassa poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytyksien turvaamisesta. Arviointiselostuksen taulukossa 10 (s. 79), jossa kuvataan hankkeen liittymistä muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin, on tuotu esille Lapin maakuntasuunnitelma Lapin liiton valtuuston hyväksymä Lappi-sopimus on korvannut Lapin maakuntasuunnitelman Lappisopimus yhdistää kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa, maakuntastrategian 2040 ja maakuntaohjelman Lappi-sopimuksen mukaan kaivostoiminnalla on merkittävä rooli Lapin yritystoiminnassa ja uusien työpaikkojen luomisessa. Kaivoslain 47 4 mom. mukaan kaivostoiminnan tulee perustua oikeusvaikutteiseen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioon ottaen asian tulee olla muutoin selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja ELY-keskuksen kanssa. Asian selvittämisen on laadittu maankäyttöselvitys sekä pidetty neuvottelut ( ja ) Kittilän kunnan, Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen kanssa. Alueidenkäytön näkökulmasta rikastushiekka-altaan laajennusta voidaan pitää maakuntakaavasta poikkeamisen osalta hyväksyttävänä eroavuutena. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa muuttaa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen rikastushiekka-alueen laajentaminen nykyisen maakuntakaavassa osoitetun kaivos alueen ulkopuolelle ei aiheuta tarvetta muuttaa maakuntakaavaa. Maankäyttöselvityksessä Tunturi-Lapin maakuntakaavan kaavamerkintöihin tulisi lisätä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen raja. Maankäyttöselvityksen liitteeksi olisi hyvä liittää asiaan liittyvien neuvottelujen muistiot mukaan. Lausuntonaan Lapin liiton virasto toteaa, että esitetty hanke tukee maakunnan tavoitteita eikä vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Esitetty YVA-selostus antaa hyvän pohjan jatkosuunnittelulle.

3 3/37 3. Kittilän Rakennus- ja ympäristölautakunta Loukinen Loukinen on Kittilän suurin joki (1721 km2), kattaen alueen Kumputunturista Kätkätunturiin, ja siten erittäin tärkeä virtavesikokonaisuus kunnan asukkaille sekä Ounasjoen veden laadulle ja eliöstölle. Joen alueella on monenlaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat joen veden laatuun: metsätaloutta, Hukkakeron ampuma-alue, AEF Oy:n kultakaivos, maataloutta ja muita suunniteltuja kaivoshankkeita. Joki luokitellaan turvemaiden keskisuureksi joeksi ja joen veden laatuun vaikuttaa etenkin turvemaiden käyttö. Valuma-alue on vähäjärvinen ja siten pienten virtavesien merkitys joen veden laadulle on merkittävä. Vesien tila Asiakirjoista nousee esiin Seurujoen tila, joka on muuttunut ja on vaarassa muuttua siten että pohjaeläinten ja piilevälajisto muuttuu murtovesilajistoksi ja joen tila heikkenee. Yksittäisen luokittelutekijän luokan aleneminen on sellainen muutos vesimuodostelmassa jota ei voida hyväksyä. Siksi on huomioitavaa, ettei vaihtoehdoissa ole huomioitu vesien puhdistamista tai lieventäviä toimia siten, ettei haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemiin synny. Purkuputken vaihtoehto pitäisi sisällyttää kaikkiin vaihtoehtoihin VE0, VE1 ja VE2, jotta vaihtoehtoja pystyisi arvioimaan. Suunnitelmassa on todettu Seurujoen olevan ekologiselta tilaltaan hyvä. Tätä perustellaan laaditulla Kemijoen vesienhoitosuunnitelmalla ja kuitenkin on huomattava, ettei suunnitelma ole lainvoimainen. Loukinen on merkittävä virtakutuisten kalojen lisääntymis- ja elinalue. Joesta tosin puuttuu edelleen yhteys mereen, jolloin meressä syönnöstävät vaelluskalat eivät voi käyttää luontaista kulkureittiään. Kalaston osalta olisi näin ollen perusteltua luokitella joki ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Luke (Luonnonvarakeskus) teki vuonna 2015 lohen (Salmo salar) smolttitutkimusta Loukisen alajuoksulla ja selvitti joen merkitystä lohen poikastuotannossa. Tätä tutkimusta ja mahdollisen purkuputken sijoittamista Loukiseen vaikutuksia lohen elinkiertoon ei ole selvitetty. Euroopanmajava (Castor fiber) kuuluu Ounasjoen eläimistöön. Majavia on tullut Ruotsin puolelta vuodesta 1990 ja Torniojoen valuma-alueelta Kemijoen valuma-alueen puolelle arviolta vuodesta Majava palaa Loukiseen 3 5 vuoden kuluessa, jos ei ole jo palannut. Talvi on valtakunnallisen majavalaskennan aikaa, majavat lasketaan joka 3. vuosi. Joen majavaselvitystä ei ole tehty YVAssa. Lähimmät vuonna 2016 havaitut majavat asuvat Lainiojoessa ja Maunujoessa alavirran puolella, josta on esteetön pääsy Loukiseen sekä Torniojoen puolella Tuulijoessa. Saukkoselvitys on hyvin tehty ja osoittaa saukon käyttävän pieniä jokia ja puroja monipuolisesti ravinnon hankintaan. Saukkojen (Lutra lurta) sukupuolten ja DNA:n kerääminen seurantaa varten olisi tarpeellista ar-

4 4/37 vioitaessa saukkojen lukumäärää ja lisääntymisen onnistumista. Saukkojen seurantaa tulisi jatkaa ja kehittää. Kartoituksessa havaitut kolme saukkoa ovat hyvä alku jokiekosysteemin monimuotoisuudelle. Purkuputki Purkuputken vaihtoehdoissa on keskitytty pääosin taloudellisiin seikkoihin. Rajaavaksi vaihtoehdoksi on, ilman perusteluita, valittu esimerkiksi välipumppaamo. Välipumppaamon sijaintia tai huollettavuutta ei ole arvioitu. Pienvesien suojelu on tärkeää ja turvemaiden käsittelyssä on otettava huomion kaikkien pienvesien suojelu ja huolehdittava vesien puhdistamisesta ennen päästämistä luonnonvesiin, esimerkiksi huoltotien rakentamisen yhteydessä. Viitasammakon (Rana arvalis) elinalueet ovat Kittilän Lapin eliömaantieteellisellä alueella harvinaisia. Purkuputken luontokartoituksissa ei ole kartoitettu viitasammakon elinalueita ja ympäristölupakäsittelyssä olisi täydennettävä selvityksiä tältä osin. Toteamus, ettei haittaa aiheuteta, ei ole riittävä. YVA:ssa ei ole perusteltu sitä, miksi kaivosvesien johtamisella Loukisen suualueelle olisi suuri positiivinen vaikutus. Vaihtoehto, joka on valittu, on valittu ilman vaikutusarviointia. Kaivoksen ekologinen haitta laajenisi koko Loukisen valuma-alueelle, eli 1721 km2:n laajuudelle. Arviointi siitä, että Loukisen purkualue voitaisiin hakea sekoittumisvyöhykkeeksi (s. 218) ja sen seurauksena joen ekologiaan kohdistuvaan piilevälajiston muutokselle, osoittaa että Loukisessa tapahtuisi vesiympäristölle haitallisia ekologisia muutoksia. Lisäksi on huomattava, että Loukisen poikki rakennettava diffuusoriputki, joka sekoittaisi jäteveden koko joen poikkileikkaukseen, aiheuttaisi koko joen kalakannalle mahdollisen vaellusesteen ja saattaisi vaikuttaa koko joen sekä Ounasjoen kalastoon merkittävästi. Kalojen vaellukset ovat monimuotoisia ja lähes kaikki kalat vaeltavat. Kalojen lisäksi pikkunahkiaiset (Lampetra planeri) vaeltavat, eikä niiden esiintymistä tai vaelluksia ole selvitetty. Loukisen sijaan jätevesiputken teoreettisena purkuvaihtoehtona on tutkittava ainakin sen sijoittaminen Ounasjokeen ja sekä jäteveden aiheuttamat N/P suhteet ja suolaisuuden vaikutus Ounasjoen ekologiaan. Purkuputken esitetyllä linjauksella sijaitsevat pohjavesialueet (Suokupora), A (Kapsajoki) ja B (Kapsajoki), nämä pohjavesialueet ovat luokittelemattomia ja joiden luokittelu tarkentuu vuosina 2017 ja 2018 Lapin Poski2 hankkeessa. Huomattavaa on, että Mantovuomaan yleiskaavassa esitetty tulvasuojelualtaan selvitysalue on ratkaistu jo Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa (ei lainvoimainen), jossa Kittilän tulvasuojelukeinoksi valittiin tulvapenkereet. Välillisenä vaikutuksena putken huoltotie lisää liikennettä ja metsien hakkuita alueella ja sitä kautta heikentää luonnon monimuotoisuutta paljon laajemmalta alueelta kuin pelkkä putkilinja. Tätä vaikutusta ei ole arvioitu.

5 5/37 Ounasjoen veden tilaan on kohdistunut paineita ja joen pohjan laadusta on esitetty heikentymisarvioita. Seurantaa esitetään jatkettavan Ounasjoen yhtenäistarkkailussa, mutta olisi kehitettävä seurantamenetelmiä, jolla veden värin ja pohjan rakenteen, levien ja muiden haitta-aine- ja rehevöitymisindikaattoreiden muutokset saataisiin esille. Kun kuormitus on jatkunut jo vuosia, on vertailutietojen oikeantasoinen mitoittaminen tehtävä tarpeen mukaan arvioimalla puhtaan ja kirkkaan Ounasjoen arvoilla. Taimen Taimenen (Salmo trutta) selviytymiseen ja lisääntymiseen vaikuttavia asioita on selvitetty, mutta samanaikaiset istutukset vääristävät tuloksia. Kaivoksen alapuolisten alueiden korkeat taimentiheydet johtuvat alueelle tehdyistä istutuksista ja yläpuolisella alueella pääosin luonnonkudusta. Tutkimuksen osoitus on että taimen selviää ainakin yhden vuoden kaivoksen alapuolisella alueella, muuta arvoa selvityksellä ei juurikaan ole. Huolestuttavaa on Kapsajoen erittäin pienet poikastiheydet. Vertailevaan tutkimukseen olisi löydettävä vastaavanlaiset sähkökalastuskoealat ja selvittää mistä Kapsajoen huono tila johtuu. Taimenen mädin haudontakokeet on mainittu, mutta niiden tuloksia ei ole liitteenä, joten lausuminen siitä on mahdotonta. Pöly Pölyn leviäminen kaivosaleen ulkopuolelle erityisesti poronhoidolle varatulle alueelle voi aiheuttaa haittaa poronhoidolle. Jäkälien ja muiden poron ravintokasvien pinnoille kertyvän pölyn sisältävät haitta-aineet kulkeutuvat myös ihmisen elimistöön. Pölyn leviäminen voi aiheuttaa laajalle levinneenä hajakuormituksen kaltaista haittaa Seurujoelle. NP3 altaan ulkopuolella on havaittu kohonneita arseeni ja antimonipitoisuuksia bioindikaattoritutkimuksissa ja niitä on odotettavissa myös NP4 altaan ulkopuolella. Tarkkailua varten edellytämme yhden pintavesien laadun tarkkailupisteen lisäämistä Seurujoen yläjuoksulle pölyvaikutusten ulkopuolelle. Laajennushankkeessa on ryhdyttävä toimiin kaivosalueen ulkopuolelle leviävän pölyn rajoittamiseksi. Melu Melun arvioidaan lisääntyvän ja lisääntyvän siten, että asutuilla alueilla melun ohjearvot ylittyvät. Asuttujen kiinteistöjen alueella melu ei saa nousta yli ohjearvojen ja hankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä että melun ohjearvojen alittava asumisviihtyisyys taataan kaikilla asutuilla kiinteistöillä. Maankäyttöselvitys YVA asiakirjan mukaan kaivoslain 34 (s. 69) säätelee maankäyttöä. Liitteessä viitataan kuitenkin kaivoslain 47 :aan. Melun ja pölyn leviäminen alueen ympäristöön ja niiden vaikutukset alueen ulkopuolelle olisi ratkaistava maankäytön suunnittelulla. Jos kaavoitusta ei toteuteta, niin

6 6/37 vastaavat toimet olisi toteutettava YVA:n ja ympäristöluvan menettelyiden yhteydessä. Arvokkaiden luontoalueiden suojelu ja riittävät suojametsävyöhykkeet kaivosalueen ympärille ovat toimia, joita ei ole esitetty maankäyttöselvityksessä. Purkuputki on sellainen rakenne, joka edellyttäisi kaavaa, koska vaihtoehtojen tarkastelu on ollut puutteellista ja asiaa ei ole tarkasteltu kuten kaavoitus edellyttäisi. Vaihtoehtoisesti olisi täydennettävä maankäyttöselvitystä vaihtoehtojen tarkastelulla, jolla päästäisiin kaavan tavoitteisiin eli osallistamiseen ja avoimeen suunnitteluun ja luonnon kannalta parhaan vaihtoehdon huomioimiseen. Maa-ainesluvat Viranomaisluvista ( s ) puuttuu Kittilän ympäristöviranomaisen myöntämä maa-aineslupa moreenin ottoon. Natura-arviointi Ounasjoki on arvioitu luonnontilaiseksi. Joen eläimistö on kuitenkin vääristynyt, koska merivaelteiset eliöt eivät pääse kulkemaan luontaisesti Perämeren ja latvapurojen välillä. Joki on korkeintaan tyydyttävässä tilassa vaellusyhteyden puuttumisen takia. Natura-arvioinnissa on tarkasteltava hankkeen vaikutuksia muihin alueella oleviin hankkeisiin. Vaikutusten arvioinnin yhteydessä on esitetty alueella harjoitettavan metsätalouden haitalliset vaikutukset linnustoon ja muihin eläimiin (s. 286). Lisäksi turvemaiden käyttö vaikuttaa jokien ja pienten purojen veden laatuun. Vuonna 2015 valmistui Luken tutkimus suometsien hakkuiden vaikutuksista veden laatuun (Luke ) ja uutisoitiin jälleen turvemaiden metsätalouden vesiä pilaavasta vaikutuksesta (GTK, JyU, UTu). Arvioinnissa ei ole tarkasteltu metsätalouden ja hankkeen yhteisvaikutuksia ja se on siten puutteellinen. Metsätalouden päästöjen luokittelu hajakuormitukseksi ei ole luonnonsuojelulain (LSL) mukainen peruste jättää se huomiotta. Jos alueen puroista ei ole vedenlaatutietoja saatavilla, ei se ole peruste olemaan arvioimatta kaivoksen ja muiden hankkeiden yhteisvaikutuksia. Epäselvyyttä aiheuttavat toisaalla esitettävät metsätalouden päästöt ja toisaalla sen lukeminen hajakuormitukseen. Veden väriä on tarkasteltava ja otettava huomioon pyrittäessä hyvään vesien tilaan. Valuma-alueella tapahtuvassa toiminnassa on tavoitteena oltava kirkkaat ja puhtaat vedet. Purkuputken esitetty sijainti voi aiheuttaa vaeltaville vesieliöille pysyvän vaellusesteen, jolloin Loukisen valuma-alueen yhteys Ounasjokeen katkeaisi. Jäteveden levittäminen koko joen leveydelle ja 8 km matkalle aiheuttaa sen, etteivät Ounasjoen veteen ja Loukisen veteen leimautuneet kalat ja muut eliöt välttämättä pääse nousemaan jätevesiseinän läpi. Vaihtoehtoisesti jätevesien purku ilman sekoitusta ja pistemäinen kuormitus Ounasjoessa saattaisi olla kaloille ja vesieliöille helpompi kiertää ja ohittaa niin ylä- kuin alavirtaankin kuljettaessa. Samalla olisi tutkittava myös Ounasjoen purkuputken veden laimentaminen Loukisen

7 7/37 vedellä siten, että haittavaikutukset jäisivät hyväksyttävän pieniksi. Purkuputkea ei ole suunniteltu parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Huomattava on myös Kapsajoen heikko tila, jonka syytä ei ole selvitetty. Not Net Loss-periaatteen mukaiset toimet ja EU:n biodiversiteetitavoitteet 2020 Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeseen ei päästy, vaan monimuotoisuus on edelleen heikentynyt. Edelleen Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden heikentämisen vuoteen 2020 mennessä, ja edelleen suojelemaan ja ennallistamaan elinympäristöjä. EU komissio on säätänyt No Net Loss - periaatteen käytöstä, jossa luontoa tuhoavat hankkeet velvoitetaan korvaamaan vastaavia alueita suojeluun. Kuten hankkeesta mainitaan (s. 286), on luonnon tuho alueella totaalista. Kaivospiirin alueen ja purkuputken alueen korvaaminen luonnolle on tehtävä, jotta luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen saadaan pysäytettyä, ja luonnolle kaivoksesta aiheutettu haitta korvattua. Purkuputken osalta arvio siitä, ettei putken rakentaminen aiheuta haittaa, ei ole perusteltu, sillä 20m aukon raivaaminen ja puiden poisto vievät puissa pesiviltä linnuilta pesimäpaikkoja. Aukko on käytössä koko kaivoksen toiminnan ajan eli pitkäaikaisesti. Kaavoituksessa olisi mahdollista osoittaa suojellut alueet, mutta myös ympäristöluvan velvoitteena on mahdollista esittää pysyvästi suojeltavat alueet. Tämän hankkeen kompensaationa tulee suojella pysyvästi metsäinen vaaran rinne, puronvarsi, lähteitä ja tihkupintoja ja alue jossa esiintyy lapinleinikkiä (Ranunculus lapponicus) sekä helmi- (Aegolius funerus) ja hiiripöllöjä (Surnia ulula) ja muuten monipuolista vastaavaa linnustoa. Alueen suojelupistearvoa ei ole määritetty, kuten aikaisemmin Kuotkon YVA:n yhteydessä alueille määritettiin. Korvaavia alueita arvioitaessa suojelupistearvo on käyttökelpoinen työkalu. Ensivaiheessa korvattava alue on oltava kaivospiirin laajennuksen (300ha) ja purkuputken linjaaukon suuruinen 24km + 8km Ounasjokeen (640 ha) ja toisessa vaiheessa koko kaivospiirin korvaava alue osoitettava suojeluun. Suojelu on osoitettava ensisijaisesti läheltä viereisiä suojelualueita erityisesti poronhoidolle varatulta alueelta, toissijaisesti muualta Kittilästä. Kansainväliseen kaivosteollisuuteen kuuluu luonnolle aiheutettujen haittojen No Net Loss -periaatteen mukaisesti kompensointi niin USA:ssa, Australiassa, Saksassa, Hollannissa ja yli 40 muussa maassa. Routa ja sadanta ja ilmastonmuutos Kun ilmasto muuttuu, niin sadannan muutos voimistuu. Samalla 0-asteen ympärillä vaihtelevat lämpötilat yleistyvät ja maaperän eroosio voi-

8 8/37 mistuu. Eroosion voimistuessa vesistöpäästöt lisääntyvät etenkin hienorakeisilla siltti- ja moreenimailla. On selvittämättä, että voimistaako routiminen myös tuulieroosiota ja pölypäästöjä. Kun sadanta lisääntyy, niin usein myös haihdunta pienenee, joten myös valunta lisääntyy, jolloin ilmastonmuutos on huomioitava myös vesitasetta arvioitaessa. Se, kuinka hanke vaikuttaa ilmaston muutokseen sekä kuinka kasvihuonekekaasupäästöt mahdollisesti lisääntyvät, olisi esitettävä YVA:ssa. Ympäristökuormituksen selvittämiseksi olisi selvitettävä myös kullan tuotannon hiilijalanjälki. Virtaaman mittaus Joen virtaaman mittaus on päästöjen valvonnan perusta. Ensisijaisesti on rakennettava ja asennettava laitteisto, jolla Seurujoen virtaama pystytään luotettavasti mittaamaan myös talviaikaan. Pienvesistrategian huomioiminen Valtioneuvosto on hyväksynyt pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian Siinä on asetettu tavoitteet pienvesien suojelulle, ennallistamiselle ja kunnostamiselle. YVAssa ei ole huomioitu tätä strategiaa, eikä sitä, kuinka pienvesien tilaa aiotaan parantaa. Vaihtoehtojen arviointi Vaihtoehdoista VE0, VE1 ja VE2 aiheuttavat niin suuria vaikutuksia ja haitallisia muutoksia Seurujokeen, ettei niitä tule hyväksyä. Toiminnassa on sovellettava asiassa C-461/13 Weser joen ruoppauksesta annettua EU:n tuomioistuimen päätöstä ( ), jossa yhden osa-alueen ylittyminen johtaa joen tilan heikentymiseen. VE0:n osalta kuivatusvesien haitta-ainepitoisuudet tulevat kasvamaan etenkin kloridin ja natriumin osalta. VE1 ja VE2 vaihtoehtojen osalta typen kuormitus kasvaa 30 % nykytasosta sekä natrium-, kloridi- ja haittaainepitoisuuksien kasvua. Vesistövaikutuksista merkittävimmät kuormitteet ovat typpi (N) ja sulfaatti SO42- sekä haitta-aineista arseeni (As), antimoni (Sb), mangaani (Mn) ja nikkeli (Ni). Asbestikuitujen leviämistä esitetään seurattavan kertaluonteisesti, mutta malmin laadun muuttuessa myös kuitujen seuraaminen olisi oltava jatkuvaa. Radioaktiivisten aineiden seurantaa olisi liitettävä seurantaan, kun uusia alueita otetaan louhintaan. Suunnitelmasta ei käy ilmi kuinka vesiin johdettava kuormitus muodostuu ja mitkä ovat pitoisuudet suhteutettuna joen kykyyn vastaanottaa likaisia vesiä. Kuivatusvesien arviot Arseeni (As) Arseenikuormitus on laskettu ainoastaan VE1:ssä (Liite 1). Selvityksessä on todettu, että arseenin osalta kuormitus tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja geokemiallisen koostumuksen muutosten ja arseenikiisun

9 9/37 rapautumisen johdosta hajoamistuotteita ei ole huomioitu mallinnuksessa. Arseenikuormitus on arvioitu n. 100 kg/a. Antimoni (Sb) Antimonikuormitus on arvioitu vain VE1 osalta (Liite 1). Louhostiloissa tapahtuvan stibniitin (antimonihohde Sb2S3) rapautumisen osuutta ei ole arvioitu. Antimonikuormitus on arvioitu hieman kasvavan 420 kg/a:sta 427 kg/a:een. Kloridi (Cl) Kloridikuorman oletetaan kasvavan VE kg/a:sta ( kg/a:een (2020). arvo on laskettu myös VE2:lle ollen kg/a ja kg/a. Natrium (Na) Natrium arvio on laskettu vaihtoehdolle VE1, ollen kg/a (2016) ja kg/a (2020). Sulfaatti (SO42-) Kuormitus on laskettu ainoastaan VE1:lle. Vuoden 2016 kuormaksi on arvioitu kg/a ja vuoden kg/a. Typpi (N) Kuivatusvesistä ei ole arvioitu typen osuutta. Typpi on vesistöjen kannalta merkittävä ravinne ja ajoittain kasvua rajoittava alkuaine etenkin Ounasjoessa. Typen osalta raja-arvona on pidettävä 450 μg/l, joka on erinomaisen ja hyvän tilan välinen raja-arvo. Barium (Ba) Kuivatusvesien bariumia esitetään liitteessä seurattavaksi. Bariumin osuutta ei ole YVA:ssa selvitetty, eikä sen mahdollisia vaikutuksia vesiluonnolle. Tarkkailuun tulee lisätä myös barium. Kuivatusvesien osalta vaihtoehtotarkastelu on jätetty yhteen vaihtoehtoon ja sen seurauksena vaikutusten arviointi ja siitä lausuminen on hankalaa. Veden laatutiedoissa ei kaikkia haitta-aineita ja niiden määriä ole esitetty (esim. s.182) vaikutuksia arvioitaessa. Pitoisuuksien nousun sijaan olisi tullut esittää pitoisuudet ja kokonaismäärät eri vaihtoehdoissa. Virheellisesti tulkittu taustapitoisuus aiheuttaa harhaa vaikutusten arviointiin eikä sitä tule hyväksyä. YVA:ssa on arvioitu sulfaatin (SO42-) luontaisen taustapitoisuuden (s.206) olevan Loukisessa 35 mg/l. Kyse on kuitenkin kaivoksen aiheuttamasta sulfaattipitoisuuden noususta, jota ei tule käyttää luontaisena taustapitoisuutena. Luontaisena taustapitoisuutena voidaan käyttää Seurujoen mittauspisteen SK4 arvoja, jotka ovat luokkaa 3,5 mg/l (esim ). Verrattakoon, että YVA:ssa on Ounasjoesta käytetty taustapitoisuutta 3,0 mg/l, joka on samaa luokkaa Seurujoen kanssa. Vesiekologisessa tarkastelussa on muidenkin alkuaineiden ja yhdisteiden osalta

10 10/37 käytetty taustapitoisuutena likaantunutta vettä, eikä puhdasta Seurujoen vettä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä menettelynä. Sulfaatin osalta on huomattava, että luontaisesti suolattomissa vesissä sen vaikutukset ovat herkästi merkittävämpiä kuin vertailukohteena olevassa Perämeressä. Yli 200mg/l pitoisuudet, sulfaatin osalta, voivat aiheuttavaa haitallisia muutoksia vesieliöille ja tätä on pidettävä varovaisuusperiaatteen mukaisesti vesistövaikutuksissa raja-arvona. Purkuputken esittäminen vaihtoehtojen jälkeen lieventämistoimenpiteenä ei anna kuvaa eri vaihtoehtojen vertailukelpoisuudesta. Epäselväksi jää, että onko purkuputki VE0 vaihtoehdon mukainen toimenpide vai ei? Jos vedet puhdistetaan ja johdetaan kestävällä tavalla ja luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan, eikä melu tai pölyhaittoja aiheuteta ja lausunnossamme esitetyt toimet toteutetaan, niin vaihtoehdoilla ei juurikaan ole eroa. VE2 osalta pohjaveden suojausta ja jätteen sijoittamista pohjaveden pinnan alle ei ole juurikaan arvioitu. Lieventämistoimena esitetty purkuputki on kuvattu parantavan Seurujoen tilaa. Sitä ei kuitenkaan ole arvioitu. On huomioitava, että kun pintavalutuskentät ovat kyllästyneet, niiltä huuhtoutuu ylikyllästyneitä aineita vielä kuormituksen poistuttua. Kun ilmastonmuutos aiheuttaa lisää huuhtoutumista, eivät vaikutukset lopu kuormituksen loppumiseen. Arviointia on täydennettävä ja Seurujoen tarkennettua seurantaa vesiympäristön ja lajiston muutosten seuraamiseksi ja haittojen arvioimiseksi on jatkettava. Pintavalutuskentille sitoutuneet haitta-aineet osittain ylittävät PIMA-asetuksen haitta-aine arvot, eikä niitä tule osoittaa käyttöön kaivoksen sulkemisessa ja passiivisena vedenpuhdistusmenetelmänä. On esitettävä kuinka nykyisten pintavalutuskenttien tilaa parannetaan ja mahdollisesti puhdistetaan. Tarkkailuraporteista on havaittavissa että osittain pintavalutuskentiltä johtuu vesistöön enemmän aineita, kuin sille johdetaan. Tämä osoittaa kyllästymisen ja kenttien toimimattomuuden jo vuonna Pintavalutuskenttien osalta on ryhdyttävä sulkemistoimenpiteisiin. NP4 altaan vaihtoehtotarkastelut Kaivoksen alueelta on tukittu ruhjeiden kulkua ja suuntaa. Esitetyistä kartoista ei käy ilmi, minne ruhjeet suuntaavat tai onko niiden olemassaoloa huomioitu NP4 altaan pohjarakenteen suunnittelussa. Onko pohjaveden suojelu pysyvän jätteen sijoitusaltaassa riittävää 1m moreenikerroksella ja bitumimembraanilla? Olisi tutkittava vaihtoehtoinen pohjan moreenikerroksen paksuntaminen ja vaikutusten arviointi mahdollisiin ruhjeisiin verrattuna. Rikastushiekka-altaan sijoittumisessa olisi tutkittava myös kaivoksen sulkemisen jälkeisen ajan vedenpuhdistus ja käsittelymekanismit ja sen vaikutus. Kun jätealue sijoitetaan lähelle Seurujokea, ei joen ja jätealueen väliin jää riittävästi tilaa passiivisille suotovesien käsittelylle.

11 11/37 4. Kiistalan kyläyhdistys Tästä aiheutuu, että suotovesien käsittelyn on oltava pysyvästi aktiivista. YVA:ssa on tarkasteltava myös vaihtoehtojen osalta myös ratkaisujen vaikutukset kaivoksen sulkemiseen. Lopuksi Pidämme louhinnan suuntaamista maan alle parempana kuin uusien louhosten avaamista kaivosalueen ulkopuolelle. Tuotannon kasvattaminen tuo haasteita vesien puhdistamiseen ja niiden kestävään johtamiseen. Kaivostoiminnan laajentaminen tuo velvoitteita luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja luonnolle aiheutettavan haitan kompensointiin. Kullan hinnan on arvioitu nousevan, mutta YVAssa ei ole arvioitu miten käy jos kullan hinta laskee. Luonnon ja ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto on erittäin tärkeää ja siitä on huolehdittava myös mahdollisessa kullan hinnan laskussa. Huomattavaa on, että YVA:n liiteasiakirjassa ei ole sisällysluetteloa, ja sitä olisi täydennettävä, jotta sen käsittely olisi helpompaa. Seurujoessa on hyvä leväkasvusto. Verkko menee tukkoon ennen kaloja, onki tarttuu levään. Nämä tiedot saatiin viime kesänä kokea useampaan kertaan kalastaessa kakkos alueella. Kesä 2016 oli melko sateinen,joten joessa oli virtaamaakin tavallista enemmän. Kalastajista ei ollut tungosta missään vaiheessa kesää. Saaliina tuli alkukesästä joitain haukia. On varotettu joen veden käytöstä saunavetenä, siitä höyrystyy haitallisia kaasuja. Kaivoksella on kova halu lisätä tuotantoaan, mutta samalla haitat kasvavat. NP-4 allasta suunnitellaan kaivokselle, Seurujoen rantaan, Rouravaaran kylkeen. Siitä tulee iso allas. Mitenhän siellä pohja ja sadevedet saadaan hallitusti hoidettua. Pääsevätköhän ne kulkemaan altaan pohjan ja padon alitse Seurujokeen. Linnuston on todettu olevan aika monipuolinen tulevalla NP-4 allas alueella, kasveista alueella mainitaan Lapin leinikin olevan harvinaisen. Suurikuusikon avolouhos on melko tilava allas. Siinä reunat kestää, eikä jätteet karkaa Seurujokeen. Pohjaa varmaan pitää vahvistaa, onhan koko kaivos alapuolella. Purkuputki on hyvä koko Loukisen latvaosalle. Sotkajoen suussa on moninkertaiset virtaamat Seurujokeen verrattuna. Mahdollisesti Seurujoki alkaa entisöityä eliöstön ja kasvuston suhteen. Kalasto pääsee kasvamaan, vettä voi käyttää saunavetenä, joen pohja puhdistuu. Purkuputki menee pohjavesi alueiden läpi, rakennus vaiheessa huomioitava. Purkuputken päähän anturi joka seuraa reaaliajassa mitä putkesta tulee, määriä ja vahvuuksia.

12 12/37 5. Paliskuntain yhdistys Sulfaatin poistolaitos on aivan uusi, vasta aloittanut toiminnan, toivottavasti vähentää päästöjä merkittävästi. Agnico Eagle Finland Oy suunnittelee kaivostoiminnan laajentamista Kittilän kultakaivoksella. YVA:ssa tarkastellaan rikastamon syötemäärän ja rikastushiekan varastoimiskapasiteetin kasvattamista. Tämä uusi NP4-allas, joka olisi tarvittavan huoltotien kanssa laajimmillaan noin 170 ha, tulee vaatimaan myös kaivospiirin laajennuksen. Vesistövaikutusten lieventämiskeinona on käsitelty noin 24 km pitkän purkuputken rakentamista kaivokselta Loukisen pääuomaan. Putkilinja kaivetaan routasyvyyden alapuolelle, mutta huollon vuoksi linjaukselle rakennetaan huoltotie. Kittilän kultakaivos toimintoineen ja laajennussuunnitelmineen sijoittuu kokonaan Kuivasalmen paliskunnan alueelle. Kaivostoiminnalla on huomattavia vaikutuksia ja kaivostoiminnan laajeneminen tulee entisestään vaikeuttamaan Kuivasalmen paliskunnan poronhoitoa. Paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 6000 ja poronomistajia oli 132 poronhoitovuonna Paliskunnan poronhoito perustuu luonnonlaitumien ympärivuotiseen hyödyntämiseen. Poronhoito on merkittävä elinkeino Kittilässä. Elinkeinolla on paitsi välittömiä, myös välillisiä työllisyysvaikutuksia mm. lihan ja muiden tuotteiden jalostuksessa. Poro ja poronhoito ovat erittäin keskeinen osa Levin ja Kittilän matkailuimagoa. Elinkeinon merkitys syrjäkylien asuttuna pitämiselle, elinvoimaisuudelle ja maisemakuvalle on suuri. Poronhoidon huomioiminen Poronhoitolaki (PHL 848/1990) on erityislaki, joka turvaa poroelinkeinon asemaa ja alueidenkäytöllisiä edellytyksiä. Kuivasalmen paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Alueella maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle (PHL 2 ). Poronhoidon kannattavuus perustuu vapaaseen laidunnusoikeuteen (PHL 3 ). Poronhoitolaissa säädetään myös neuvotteluvelvollisuudesta suunniteltaessa valtion maita koskevia poronhoidon harjoittamiseen vaikuttavia toimenpiteitä (53 ). Laajennussuunnitelmat sijaitsevat valtion maalla, erityisellä poronhoitoalueella, joka on maakuntakaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M 4511). Alueella ei ole voimassaolevaa yleiskaavaa eikä asemakaavoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja Tunturi-Lapin maakuntakaavan yleismääräykset vaativat poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytöllisten toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamista.

13 13/37 Kaivostoiminnan vaikutuksia Kuivasalmen paliskunnassa Kuivasalmen paliskunnassa on Kittilän kultakaivoksen toiminnan lisäksi aktiivista malminetsintää. Kaivostoiminnalla on monenlaisia vaikutuksia paliskunnan poronhoitoon. Kaivostoiminnan seurauksena poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia ovat mm.: (i) (ii) (iii) (iv) (v) Laidunten väheneminen suoraan kaivostoimintojen alle, sekä epäsuorasti laajemmalta alueelta häiriövaikutuksen vuoksi. Uusi tarvittava kaivospiiri olisi ainakin 170 ha nykyistä laajempi. Suuri osa alueen porokarjasta (etenkin tuottava osa, eli vaatimet) ei laidunna kaivoksen lähialueella samalla tavalla kuin ennen. Laidunnuspaine on kasvanut muissa osissa paliskuntaa. Lisäksi kaivoksen länsipuolella oleva moottorikelkkareitti täytyy todennäköisesti siirtää kaivospiirin ulkopuolelle (mahdollisesti kaivoksen itäpuolelle). Porojen vakiintuneet kulkureitit ovat muuttuneet. Ennen poroista suurin osa (75%) tuli keskitalven ajaksi kotitarhoille. Nyt kulkemisen estää kaivoksen kuivatusvesien kastelema jänkä kaivoksen länsipuolella. Poroja joudutaan tuomaan kotitarhoihin autoilla. Joitakin hirvaita ja härkiä kulkee kaivokselle kesällä räkkäsuojaan, vaikka kaivosalue on aidattu. Siellä ne altistuvat erinäisille vaaroille. Kaivoksen vaikutukset poronhoitotöihin. Porojen tiheys on keskipalkisessa alhaisempi kuin ennen ja poroja on ollut vaikeampi koota ja kerätä erotuksiin. Käytännössä poronhoitotyöt ovat siis vaikeutuneet ja lisääntyneet. Kaivosta lähimmän erotusaidan, Suasselän, käsiteltyjen porojen määrät ovat vähentyneet merkittävästi. Myös Liinaharjan aita on käynyt merkityksettömäksi. Porojen liikennevahingot ovat lisääntyneet kaivostoiminnan alkamisen jälkeen. Porokolarit koko paliskunnassa ovat kaksinkertaistuneet. Kasvu on nähtävillä erityisesti kaivokselle johtavilla teillä. Vahingot kohdistuvat tiettyjen poronomistajien poroihin ja ovat siksi merkittäviä. Ne voivat vaikuttaa porokarjan rakenteeseen (liikaa nuoria, kuolleiden tilalle jätettyjä poroja, jotka eivät tuota ennen kuin 3-4 vuoden iässä). Laajeneva kaivostoiminta Kuivasalmen paliskunnassa aiheuttaa huolta elinkeinon jatkuvuudesta. Poronhoidon taloudellinen kannattavuus tulee edelleen heikkenemään mm. lisääntyvien työ- ja lisäruokintakustannusten myötä. Laajenevan kaivostoiminnan vaikutusten kautta elinkeinon mielekäs jatkuvuus alueella voi olla vaakalaudalla. NP4-altaalla laajeneva kaivosalue ei ole enää keskeistä porolaidunta. Silti laajeneva kaivosalue on pois potentiaalisista laidunalueista. Kaivoksen laajeneminen aiheuttaa myös epäsuoria vaikutuksia, esim. kelkkareitin siirtämisen kautta. Raskaan liikenteen määrä tulee kasvamaan, mikä lisää porovahinkoja kaivokselle johtavilla teillä. Liikennevahinkojen

14 14/37 6. LUKE (Luonnonvarakeskus) syntymiseen vaikuttaa liikennekäyttäytymisen lisäksi keliolosuhteet tiellä ja laitumilla. Maan alle kaivettavalla purkuputkilinjalla itsellään ei liene suuria vaikutuksia (maan alla ei synny estevaikutusta), mutta sen tarvitsema huoltotie vie jonkin verran laidunalaa ja jos tietä pidetään talvella auki, voi se houkutella poroja kulkemaan vääriin suuntiin. Jos putkilinjalla on myönteinen vaikutus vedenlaatuun Seurujoessa, on se potentiaalisesti hyvä asia poronhoidon näkökulmasta, olettaen kuitenkin, että Loukisen vedenlaatuun ei aiheudu vaikutuksia. Yksityiskohtaisemmat huomiot YVA-selostuksesta YVA-ohjelman jälkeen kaivosyhtiö on keskittynyt kaivoksen lähialueella olevan sisarmalmion selvittämiseen ja jättänyt sen vuoksi Kuotkon satelliittimalmion hyödyntämisen vaikutusten selvittämisen myöhempään aikaan. Selostuksessa arvioidaan siten ainoastaan NP4-altaan vaikutukset. Poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu osana hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointia. YVA-selostuksessa on arvioitu aiempaa laajemmin myös kaivoksen liikenteen aiheuttamia porokolareita käyttämällä hyväksi niiden sijainneista olemassa olevaa tietoa (v lähtien). Selostuksessa on käsitelty hankkeen vaikutusten lieventämistä ja porokolareiden vähentämiseen olevia keinoja. YVA-menettelyssä on hyödynnetty Kittilän kaivoksen edellisen toiminnan laajennuksen yhteydessä tehtyä porotalousselvitystä (Pöyry Finland Oy 2012) sekä olemassa olevaa paikkatietoaineistoa. Lisäksi on hyödynnetty paliskunnan GPS-pantojen keräämää porojen paikannustietoa vuosilta , asiantuntijahaastatteluita ja keskusteluita, tilastoja ja tutkimustietoja. Paliskunnan kanssa on järjestetty PHL 53 mukaiset neuvottelut. Hankkeen vaikutuksia poron ravintokasveihin, -jäkäliin ja -sieniin ja sitä kautta poronlihaan ei ole arvioitu. Myöskään uuden purkuputken vaikutuksia poronhoidolle ei ole arvioitu. Muuten vaikutukset poronhoitoon on arvioitu hyvin ja muutamia uusiakin menetelmiä käyttäen ja arviointi sisälsi uutta tietoa mm. porokolareista. Kaivosyhtiön ja paliskunnan edustajien tulee käydä läpi vaikutusten lieventämistoimet ja kompensaatiot säännöllisesti. Kuivasalmen paliskunnalle tulee jatkossakin turvata tiedonsaanti ja yhteistyö kaivosyhtiön kanssa. Oikeudenmukaisista korvauksista alueen alkuperäiselle elinkeinolle on syytä sopia hyvissä ajoin ennen kuin kaivostoimintaa laajennetaan. Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kultakaivos sijaitsee Kittilän kunnassa, Kiistalan kylässä, noin 35 km Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. Tuotanto kaivoksella on käynnistynyt vuonna Kaivosyhtiö suunnittelee Kittilän kaivoksen rikastamon tuotantomäärän ja rikastushiekan varastointikapasiteetin kasvattamista.

15 15/37 Tuotantomäärän noston taustalla on kaivoksen mineraalivarantojen kasvaminen aiemmin arvioidusta. Rikastettavan malmimäärän nosto kasvattaa prosessissa syntyvää rikastushiekan määrää. Rikastushiekan varastointikapasiteetin lisääminen voi tapahtua rakentamalla uusi NP4- allas nykyisen rikastushiekka-altaan pohjoispuolelle. Lisäkapasiteettia tarvitaan arviolta vuodesta 2025 lähtien. Altaan suuruus laajimmillaan tulee olemaan 177,6 ha. Arviointiselostuksessa tarkastellaan ohjelmavaiheesta poiketen myös 238 km pituisen purkuputken ja siihen liittyvän huoltotien rakentamista sekä prosessi- ja kuivatusvesien johtamista Loukisen pääuomaan Sotkajoen yhtymäkohdan alapuolelle. Pyydettynä lausuntonaan Luonnonvarakeskus esittää arviointiselostuksesta toimialaansa liittyen seuraavan. Porotalous Kuivasalmen paliskunnan poronhoito perustuu pääosin monipuolisiin luonnonlaitumiin ja porojen vapaaseen laiduntamiseen, vaikka poroille annetaankin kevättalvella lisärehua joko maastoon tai niitä ruokitaan silloin kotitarhoissa. Kittilän kultakaivoksen vaikutuksia Kuivasalmen paliskunnan poronhoitoon ovat olleet mm. laidunalueiden menetykset ja ja niiden käytettävyyden muutokset, porojen laidunnuksen ja laidunkierron muutokset, poronhoidon vaikeutuminen, lisääntyneet liikenneonnettomuudet ja muut menetykset. Kaivosyhtiö ja Kuivasalmen paliskunta ovat kuitenkin sopineet keskenään poronhoitoon kohdistuvien menetysten kompensoimisesta ja ylläpitävät samalla jatkuvaa ja toimivaa neuvotteluyhteyttä. Luke katsoo että arvioitavana olevassa YVA-selostuksessa on selvitetty monipuolisesti Kuivasalmen paliskunnan poronhoito ja siihen liittyvät huomioimisvelvoitteet sekä Kittilän kultakaivoksen tähän asti poronhoidolle aiheuttamat vaikutukset. Selvityksessä on myös hyödynnetty porojen GPS-seurannan aineistoja neljältä vuodelta. YVA-selostuksessa käyvät ilmi edellisessä kappaleessa havaitut vaikutukset poronhoitoon.samalla porojen GPS-seurannan aineistot osoittavat (s. 321), että kaivoksen ympärille ja varsinkin sen pohjois- ja itäpuolelle on syntynyt laaja alue, jossa porot laiduntavat vähän.todennäköinen syy tällaisen välttämisalueen syntymiseen on se, että kaivos on vaikeuttanut ja muuttanut porojen luontaista laidunkiertoa ja liikkumista kyseisellä laidunalueella sekä häiritsee myös muuten porojen laidunnusta, mistä syystä porot välttävät kaivosalueen ympäristöä. Nyt suunniteltu kaivosalueen laajennus uudella rikastushiekka-altaalla merkitsee uutta, lähes 200 ha:n suoraa laidunmenetystä poronhoidolle. Tämä laidunalue tulee olemaan pysyvästi pois porojen käytöstä. Vaikka porot laiduntavat nykyään kyseisellä alueella vähän, se ei myöskään Luken arvion mukaan välttämättä merkitse sitä, että uuden altaan rakentaminen ei lisäisi porojen laiduntamiseen ja laidunkiertoon kohdistuvia häiriötä ja muutoksia. Porojen välttämä alue kaivoksen ympärillä voi

16 16/37 siten edelleen laajeta erityisesti altaan rakentamisen aikana. Myös 23,8 km:n pituisen purkuputken ja siihen liittyvän huoltotien rakentaminen merkitsee poronhoidon kannalta lisää häiriötekijöitä sekä pysyviä muutoksia laitumilla ja porojen laidunten käytössä. YVA-selostuksessa on päädytty siihen, että uuden rikastushiekka-altaan rakentaminen ei aiheuta aikaisempaan nähden lisää häiriötä poronhoidolle. Luke katsoo, että tällaiseen arvioon ei kuitenkaan ole riittävästi perusteita ja siksi altaan rakentamisen vaikutuksia tulee arvioida monipuolisemmin uudelleen Kuivasalmen paliskunnan kanssa. Tämän lisäksi Luke näkee välttämättömänä, että paliskunnan kanssa arvioidaan myös rakennettavan purkuputken ja siihen liittyvän huoltotien rakentamisen vaikutuksia laitumiin ja poronhoitoon. Nyt käsillä olevassa YVAselostuksessa ei viimeksi mainittua ole tehty. Luke näkee myös tärkeänä, että kaivosyhtiö ja paliskunta jatkavat hyvin toiminutta neuvottelu- ja sopimiskäytäntöä keskenään poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi, lieventämiseksi ja kompensoimiseksi. Tämä on erityisen tärkeää myös jatkossa, sillä uuden rikastushiekka-altaan sekä rakennettavan purkuputken ja siihen liittyvän huoltotien todellisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta sen jälkeen kun ne on rakennettu ja ne ovat toiminnassa. Kalatalous Kittilän kultakaivos on johtanut tuotantovaiheen käsiteltyjä jätevesiä (prosessi- ja kuivatusvesiä) Seurujokeen vuodesta 2009 alkaen. Tarkkailutulosten perusteella veteen johdetut jätevedet ovat sisältäneet suoloja (sulfaattia), ammoniumtyppeä sekä raskasmetalleja (mm. nikkeli) ja hivenaineita (mangaani). Kuormitus on näkynyt alapuolisessa vesistössä etenkin kohonneina sulfaatti- ja ravinnepitoisuuksina. Kaivoksen pintavesipäästöjen aiheuttamien vaikutusten kokonaismerkittävyys kalastoon on arvioitu nykyisen toiminnan aikana kohtalaiseksi. Haittoina on mainittu rehevyyden kasvusta aiheutuva pyydysten limoittuminen sekä kaivostoiminnasta aiheutuva negatiivinen mielikuva. Useiden vuosien aikana tehdyt kalaston tutkimus- ja seurantatiedot ovat jääneet monilta osin hyvin yleiselle tasolle. Luke suosittelee kalataloustarkkailuohjelman kehittämistä ja laajentamista vaikutusarvioiden luotettavuuden parantamiseksi (esim. vaikutusalueen laajuus, vertailualueiden käyttö, taimenen istutukset vs. luontainen lisääntyminen). Purkuputken siirron vaikutuksia esimerkiksi koskialueiden kalastoon tulee seurata riittävällä määrällä sähkökalastuksia putken yläpuolisella vertailualueella ja alapuolisella vaikutusalueella. Paras koeasetelma vaikutusten todentamiseen olisi BACI-asetelma (before-after-control-impact), jossa seuranta aloitetaan jo ennen purkuputken rakentamista tulevilla vaikutus- ja vertailualueilla.

17 17/37 YVA-selostuksessa tarkkailujakson Seurujoen ja Loukisen alueen kalasaaliit ovat kalastustiedustelujen perusteella alentuneet kaikkien kalajien osalta ja kokonaissaalis v oli vain viidennes vuoden 2006 saaliista. Muutos on merkittävä ja on osoitus siitä, että alueella on tapahtunut myös kalayhteisö- ja populaatiomuutoksia. Suunnitellun purkuputken rakentamisen Loukiseen on arvioitu alentavan kuormituksen vesistövaikutuksia niin, että vaikutukset olisivat merkitsevuudeltään vain vähäisiä. Putken sijoittaminen kooltaan ja kalastajamääräisesti suurempaan Loukiseen voi kuitenkin aiheuttaa sen, että ko. alueen kalasaaliit pienenevät entisestään. Sulfaatti aiheuttaa suorana fysikaalisena vaikutuksena veden kerrostumista, mutta siitä seuraavia vaikutuksia kalojen käyttäytymiseen tunnetaan huonosti. Veden laadun muuttumiseen jätevesien seurauksena liittyy usein kalojen karkottumista vaikutusalueelta ja toisaalta se voi myös toimia esteenä kalojen pyrkiessä ylävirtaan. Jos sulfaattikuormituksen sekoittumisvyöhyke tulee uuden sijainnin myötä lähemmäksi Ounasjoen pääuomaa, voi se vaikuttaa myös kalojen liikkumiseen tällä alueella. Tällä on suuri merkitys etenkin siinä tapauksessa, jos esim. pääuoman taimenkannan lisääntymisalueena toimii Loukisen valuma-alueen joet. Ounasjokea ja sen sivujokia on suunniteltu käytettävän myös Kemijoen lohen pääasiallisena kotiuttamisympäristönä ja Luke on tehnyt vuosina 2014 ja 2015 lohen (Salmo salar) smolttitutkimusta Loukisen sivujoissa ja sen alajuoksulla. Ounasjoki kuuluu kansallisen kalatiestrategian kärkikohteisiin, jolloin haittavaikutukset voivat vaikeuttaa vaelluskalojen palauttamistavoitteita vähentämällä potentiaalista lohikalojen tuotantopotentiaalia. Luke näkee tärkeänä, että kaivosyhtiön jätevesipäästöjen vaikutuksia tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän laaja-alaisesti suhteessa vaikutusalueen kalatalouden käyttöja hoitosuunnitelmiin ja lohen palauttamissuunnitelmiin. Tarkkailutulosten perusteella veteen johdettavat jätevedet sisältävät myös raskasmetalleja ja haitta-aineita. Kalojen metallipitoisuuksien osalta Luke esittää, että jatkossa elohopea- kadmium- ja lyijypitoisuudet määritettäisiin määräajoin taimenen lisäksi ahvenesta. YVA-selostuksessa tulee myös arvioida, heikentääkö hanke vesienhoitolain mukaisten ekologisen tai kemiallisen tilan tavoitteiden saavuttamista alapuolisissa vesistöissä. Jokien ekologisen tilan arvioinnissa käytetään laatutekijöinä pohjaeläimistöä, kivien pinnoilla kasvavia piileviä ja kalastoa. Tähän mennessä kalasto ei ole ole ollut mukana ekologisen tilan arvioinnissa. Jatkossa sähkökalastuksista saatava tieto kalastosta tulisi saada mukaan ekologisen tilan arviointiin. 7. Kittilän kunta Kittilän kunnanhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan :n 19 kohdalla ja päättänyt lausuntonaan koskien ympäristövaikutusten arviointiselostusta ilmoittaa seuraavaa:

18 18/37 8. Kittilän yrittäjät ry 9. Metsähallitus, Laatumaa - Hanke ei vaikeuta Levin osayleiskaavan toteuttamista, kun sen rakentamisessa otetaan huomioon pohjavesialueet ja mahdollinen tulvasuojelu. - Maankäyttöselvityksen vaikutusten arviointia tulee täydentää kaukomaisemaa koskevien havainnekuvien osalta. Lisäksi maan käyttöselvityksen osallistaminen ja vuorovaikutuksen toteutuminen tulee järjestää. - Maankäyttöselvitystä pidetään riittävänä Kaivoslain 47 :n mukaisena selvityksenä arvioimaan kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suhdetta muuhun alueiden käyttöön. - Riskien minimoimiseksi tulisi selvittää teoreettisena vaihtoehtona jätevesien johtaminen purkuputkella suoraan Ounasjokeen. Muilta osin Kiitilän kunnalla ei ole ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta huomautettavaa. Kittilän Yrittäjät ry:n hallitus on käsitellyt asian hallituksen kokouksessa. Päätös: Kittilän Yrittäjät eivät ota kantaa lausuntopyynnön arviointiselostuksesta. Metsähallituksen asema lausunnon antajana Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamia maa- ja vesialueita. Kittilän Suurikuusikon kaivoksen kaivospiiristä osa sijoittuu Metsähallituksen hallinnassa olevalle kiinteistölle Kittilän valtionmaa IV RN:o Suunniteltu kaivospiirin laajennus sijoittuu osittain samalle kiinteistölle. Myös suunniteltu purkuputki kulkee osittain saman kiinteistön eri palstojen läpi. Yleistä Metsähallituksen näkemyksen mukaan arviointiselostus on varsin asiantuntevasti ja kattavasti laadittu. Siinä on hyvin otettu huomioon Metsähallituksen arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa esille tuomat huomiot mm. Ounasjoen Natura-alueen ja vesistöpäästöjen lievennystoimenpiteiden osalta. NP4-altaan laajennus Uusi NP4-allas ulottuisi toteutuessaan osittain Metsähallituksen hallinnoimalle maalle,koilliskulmastaan laajimmillaan vajaan 50 hehtaarin alueelle. Arvioinnissa on hyvin käsitelty myös uuden rikastushiekka-altaan ympäristövaikutukset. Altaan Seurujoen puoleista reunaa on ohjelmavaiheen lausuntojen perusteella siirretty etäämmäs joesta noin 250 metrin etäisyydelle. Arviointiselostuksen perusteella altaan rakentamisella ei näyttäisi olevan merkittäviä vaikutuksia Metsähallituksen hallinnassa olevien maiden osalta esimerkiksi linnustoon, kasvillisuuteen ja suojelukohteisiin nykyisen toiminnan lisäksi. Vesistövaikutuksia Seurujokeen

19 19/37 lieventää tuotantovaiheessa huomattavasti rakennettava sulfaatinpoistolaitos ja purkuputki Loukiseen. Allas on tarkoitus toteuttaa saman tyyppisillä teknisillä ratkaisuilla (mm. bitumigeomembraani) kuin NP3-allas. Metsähallitus edellyttää, että NP4-altaan pato- ja pohjarakenteiden jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon aiemmat kokemukset ja varmistetaan, että rakenteeseen ei pääse syntymään vuotoja. Purkuputki 10. Geologian tutkimuskeskus YVA-menettelyyn sisällytettiin YVA-ohjelmavaiheesta poiketen myös purkuputken rakentaminen kaivosalueelta Loukisen pääuomaan. Putkilinjan pituus on noin 23,8 kilometriä ja yhdessä huoltotien kanssa kokonaisleveys tulee vaihtelemaan metrin välillä. Metsähallitus pitää purkuputken rakentamista yhdessä uuden sulfaatinpoistolaitoksen kanssa erittäin hyvänä vesistövaikutusten lievennyskeinona. Tällöin myös nykyiset pintavalutuskentät voidaan ohittaa. Purkuputken rakentamiseen liittyy kuitenkin joitakin tarkemmassa suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja. Esitetty linjaus halkoo Kapsajokivarressa metsäsaareketta, jossa sijaitsee rauhoitetun linnun pesäpuu, joka on merkitty asianmukaisesti. Vaikka kyseinen pesä ei ole ollut asuttuna viime vuosina, on se rauhoitettu luonnonsuojelulain (1096/1996) 39 :n mukaisesti. Tämä tulee huomioida putkilinjan jatkosuunnittelussa (linjausmuutoksena) ja toteutuksessa (putken rakentamisajankohta). Putkilinja risteää teiden lisäksi myös useiden käytössä olevien talvitieurien kanssa. Metsähaltitus edellyttää, että talviteiden ylityspaikat, mm. mahdolliset putken eristystarpeet, on huomioitava jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi putkilinja olisi mahdollisuuksien mukaan (siellä missä se kulkee kiinteistörajojen suuntaisesti) järkevää sijoittaa aina kiinteistörajalle metsäpalstojen pirstoutumisten välttämiseksi. Myös Isojängänkuusikossa putkilinjan linjausta on syytä tarkentaa metsätiehen nähden viemällä linja kankaan itäpuolta kankaan ja suon laitaa pitkin. Metsähallitus edellyttää, että putkilinjan yksityiskohtaisesta linjausta suunniteltaessa maanomistajiin ollaan yhteydessä. Geologian tutkimuskeskus (GTK) kiittää saadessaan mahdollisuuden lausua Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kultakaivoksen rikastamon syötemäärää ja rikastushiekan varastointikapasiteetin kasvattamista koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnon huomioissa on keskitytty vain uuden rikastushiekka-altaan sijoittamiseen ja jälkihoidon huomioimiseen ympätistövaikutusten arvioinnissa. GTK on ollut mukana tekemässä tutkimusyhteistyötä Kittilän kultakaivoksen sekä arviointiselostuksen tehneen Pöyry Finland Oy:n kanssa