Kaunissaaren asemakaavan muutos sataman alueella

Transkriptio

1 PYHTÄÄN KUNTA Kaunissaaren asemakaavan muutos sataman alueella Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31500

2 Natura-tarvearviointi I (I) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto Kaava-alueen sijainti Hankealueen kuvaus Kaavasuunnitelma Natura-arvioinnin tarveharkinta Yleistä Arvioinnin kriteerit Aineisto ja epävarmuustekijät Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Natura-alue (FI ) Yleistä Suojeltavat luontotyypit ja lajit Vaikutukset Aallonmurtajat Sataman rakentaminen Liikennöinti Vaikutukset eheyteen Yhteisvaikutukset Lieventämistoimet Johtopäätös Lähteet... 19

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 1 (19) Kaunissaaren asemakaavan muutos sataman alueella 1 Johdanto Pyhtään Kaunissaaren satama-alueen osalle ollaan muuttamassa asemakaavaa. Alueella toimii nykyisin Pyhtään kunnan ylläpitämä vierasvenesatama. Kaavaalueen länsi- ja itäpuolelle sijoittuu myös Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Natura-alue (FI ), joka on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon lintudirektiivin mukaisena alueena (SPA) sekä erityisten suojelutoimien alueena (SAC). Kaavaluonnoksessa on osoitettu aallonmurtaja Natura-alueelle ja tästä syystä kaavan vaikutuksista on tehtävä vaikutusten arviointi Natura- alueen luontoarvoille. Arviointi on tarvearviointi, jossa arvioidaan suunnitelman vaikutuksia Natura-alueen suojeltaviin luontoarvoihin, esitetään johtopäätös siitä, heikentääkö suunnitelma merkittävästi suojelun perustana olevia Natura-arvoja ja onko suunnitelmasta tarpeen laatia luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Natura-arvioinnin tarveharkinnasta on vastannut FM biologi Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä. 2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Pyhtään kunnan Kaunissaaren eteläosassa Paattiniemen ja Verkkoniemen alueella. Kaunissaari on Suomenlahdella noin 15 km etäisyydellä Pyhtään Siltakylästä ja Kotkansaaresta. Kaava-alueen länsi- ja itäpuolelle sijoittuu myös Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Natura-alue (FI ). Kuva 1: Kaavamuutosalue (pohjakartta Maanmittauslaitos).

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 2 (19) 3 Hankealueen kuvaus Suunnittelualue on maa-alueen osalta pääasiassa yksityisessä omistuksessa ja vesialueen sekä aallonmurtajan osalta Kaunissaaren osakaskunnan vesialueella. Alueella toimii tällä hetkellä vierasvenesatama. Suunnittelualueella sijaitsee viisi rakennusta, joissa on seuraavat toiminnot: huoltorakennus, jossa WC ja suihkut; satamakapteenin toimisto; grillikatos; wc; jätekatos (vierasveneille). Kaunissaari on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). 4 Kaavasuunnitelma Asemakaava mahdollistaa vierasvenesatama-alueen laajentamisen ja palveluiden kehittämisen alueella. Kaavassa on tutkittu myös aallonmurtajan sijoittamista Verkkoniemen kärjen ja väylän eteläpuoleiselle alueelle. Asemakaava on laadittu aiemmin laaditun satamasuunnitelman VE2 pohjalta mahdollistaen täten alueelle noin 190 venepaikan käsittävän venesataman sijoittamisen. Asemakaavassa on osoitettu venesatama/venevalkama -korttelialue, joka varataan venesatamalle sekä sitä tukeville palveluille. Alueelle saa sijoittaa venesatamaa palvelevia palvelurakennuksia, matkailua palvelevia rakennuksia sekä esim. myymälä-, ravintola-, ja toimistotiloja. Alueelle saa rakentaa esim. aallonmurtajan, laiturirakenteita, septitankkien tyhjennyspisteen, polttoaineen jakelupisteen sekä muita venesataman toiminnan kannalta tarpeellisia rakenteita. Olemassa olevat rakennukset on rajattu osaksi rakennusalueetta, jolle on mahdollista sijoittaa myös noin 500 k-m 2 kaavamääräysten mukaista uudisrakentamista. Aallonmurtajan pohjoispäähän nykyisen rakennuskannan ja rannan väliin on varattu alue pelastushelikopterin laskeutumisaluetta varten. Tämän laskeutumisalueen toteuttaminen edellyttää tulevan aallonmurtajan tavoin nykyisen rannan muokkausta ja pengerrystä ja merialueen täyttöä. Verkkoniemen eteläpäähän ja väylän eteläpuoliselle vesialueelle on osoitettu ohjeelliset varaukset aallonmurtajille. Aallonmurtajat mahdollistavat sataman sisääntuloväylän paremman suojaamisen eri tuulensuunnilla. Verkkoniemen osalta aallonmurtaja luo niemen jatkeeksi virkistykseen sopivan näköalapaikan.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 3 (19) Kuva 2: Ote kaavaluonnoskartasta (pohjakartta Maanmittauslaitos). Alla on asemakaavamerkinnät.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 4 (19)

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 5 (19) Kuva 3: Ilmakuva kaava-alueesta ja kaavan keskeiset aluevaraukset.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 6 (19) 5 Lainsäädäntö Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (ns. priorisoitu luontotyyppi) tai liitteessä II tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia lajeja (ns. priorisoitu laji), noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. 5 Natura-arvioinnin tarveharkinta 5.1 Yleistä Tarveharkinnassa esitetään johtopäätös, että 1. suunnitelma ei heikennä Natura-arvoja, Natura-arviointia ei tarvita tai 2. hanke heikentää Natura-arvoja ja luonnonsuojelulain mukainen Naturaarviointi on tehtävä. Mikäli ilmenee, että vaikutus on epävarma, on Natura-arviointi myös tehtävä. Natura-tarvearvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Ne ovat: SAC-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SAC alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 7 (19) Heikentämistä arvioitaessa huomioidaan luontotyypin tai lajin suotuisaan suojelutasoon kohdistuvat muutokset sekä hankkeen vaikutus Natura verkoston eheyteen ja koskemattomuuteen, millä tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Heikentyminen voi olla luontotyypin tai lajin elinympäristön laadullista heikkenemistä tai lajin kohdalla yksilöihin kohdistuvaa häiriövaikutusta, yksilöiden kuolleisuuden lisääntymistä ja/tai lisääntymismenestyksen heikkenemistä. Merkittävyyden arvioinnissa keskitytään mahdollisen muutoksen laajuuteen, joka suhteutetaan alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Arviointivelvollisuus kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPA-alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Naturatietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SAC-alueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon. Tarkka vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. Arvioinnissa kuitenkin peilataan myös hankkeen merkitystä ja vaikutuksia koko Natura-alueen ja sen eheyden kannalta. Lisäksi arvioidaan vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. 5.2 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Merkittävyyden arviointiin vaikuttaa muutoksen laajuus. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Vaikutusten suuruutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, joka kuvaa luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuutta tai lajin heikentyvää tai häviävää yksilömäärää suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään (taulukko 1).

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 8 (19) Taulukko 1. Vaikutusten suuruuden luokitus ja käytetty kriteeristö. Lukumääräisiä arvioita ei voida esittää, vaan voimakkuus riippuu muun muassa lajin tai luototyypin esiintymän edustavuudesta ja herkkyydestä muutoksiin. Vaikutukset voivat olla myös epäsuoria. Vaikutuksen suuruus Kriteerit Erittäin suuri vaikutus Voimakas vaikutus Kohtalainen vaikutus Lievä vaikutus Ei vaikutusta Vaikutus kohdistuu luontotyypin säilymisen ja edustavuuden kannalta erittäin merkittävään osaan Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai erittäin merkittävään osaan Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu luontotyypin säilymisen ja edustavuuden kannalta merkittävään osaan Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai huomattavaan osaan Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu luontotyypin säilymisen ja edustavuuden kannalta kohtalaiseen osaan Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai kohtalaiseen osaan Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu luontotyypin säilymisen ja edustavuuden kannalta vähäiseen osaan Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai pieneen osaan Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Ei muutoksia tai muutokset kohdistuvat erittäin pieneen osaan luontotyypistä tai Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutusten todennäköisyyttä on arvioitu seuraavan luokituksen mukaisesti: varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty myös apuna vaikutusten merkittävyyden luokitusta ja arviointia alueen luontoarvoille soveltuviin kriteereihin (taulukko 2). Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi suojeluperusteita heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke heikentää luontotyyppiä tai lajia siten, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden luokitus ja käytetty kriteeristö (Söderman 2003). Vaikutuksen Kriteerit merkittävyys Suuri merkittävyys Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin /lajin katoamiseen lyhyellä aikavälillä. Kohtalainen merkittävyys Hanke heikentää kohtalaisesti suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen pitkällä aikavälillä Vähäinen merkittävyys Hankkeella on vähäisiä vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Merkityksetön Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin, eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 9 (19) Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Komission tulkintaohjeessa todetaan että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Tämä korostaa, että hanke tai suunnitelma ei saa uhata alueen koskemattomuutta eli koko Natura alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. EU tuomioistuin on todennut Natura-alueen koskemattomuudesta (Unionin tuomioistuimen tapaus C-258/11), että luontodirektiivin 6 artiklaa on tulkittava siten, että suunnitelma tai hanke vaikuttaa Natura-alueen koskemattomuuteen, jos se voi estää asianomaisen alueen niiden perustavanlaatuisten ominaispiirteiden kestävän säilyttämisen, jotka liittyvät alueen valinnan perusteena olevan ensisijaisesti suojeltavan luontotyypin esiintymiseen. Tuomioistuin katsoi myös, että koskemattomuuteen luontotyyppinä ei vaikuteta, kun alueen suotuisa suojelun taso säilyy. Tämä merkitsee alueen niiden perustavanlaatuisten ominaispiirteiden kestävää säilymistä, jotka liittyvät olennaisena osana alueen suojeluperusteisten luontotyyppien esiintymiseen. Koskemattomuusarviointi vaatii kokonaisvaltaista ekologista harkintaa, jossa ei pitäydytä yksinomaan suojelun perustana olevissa luontotyypeissä tai lajeissa. Merkittävä heikkeneminen on kyseessä silloin, jos suojelun olennaiset arvot ja ekologinen toimintakyky eivät säily (Kuusiniemi 2001). Merkittävyysmääre on laadullinen, ei määrällinen kriteeri. Natura-alueen eheyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa: elinpiirit ruokailu- ja pesimäalueet ympäristön ravinne- ja hydrologiset suhteet ekologiset prosessit populaatiot Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena (Söderman 2003). Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esimerkiksi alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointia alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 9, minkä lisäksi on huomioitava edellä esitetyt seikat. Arviointi on asianmukainen kun se on aukoton. Arvioinnissa on oltava täydellisiä, täsmällisiä ja lopullisia toteamuksia ja päätelmiä, joiden perusteella voidaan

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 10 (19) hälventää kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys hankkeen tai suunnitelman vaikutuksista asianomaiselle alueelle (Euroopan unionin tuomioistuimen tapaukset C-258/11 ja C-404/09). Taulukko 3. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Kriteerit Merkittävä vaikutus Kohtalaisen vaikutus kielteinen kielteinen Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan. Ei vaikutuksia Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. 5.3 Aineisto ja epävarmuustekijät Tämä Natura-tarvearviointi on laadittu asiantuntija-arviointina, ja se perustuu Natura-tietolomakkeeseen ja päivitettyyn tietolomakkeeseen. Natura-tarvearvioinnissa on hyödynnetty myös seuraavia selvityksiä ja tietolähteitä: - Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Päätös , nro 239/2013/2. Kaunissaaren sataman tuloväylän muuttaminen, satama-altaan ja väylän ruoppaaminen, ruoppausmassojen läjittäminen mereen ja uuden satamalaiturin rakentaminen sekä valmistelulupa hanketta varten, Pyhtää. - Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Päätös , nro 92/2011/4. Kaunissaaren tuloväylän muuttaminen ja ruoppaus, meriaallonmurtajan jatkaminen ja Verkkoniemen väylän ruoppaus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pyhtää. - Heitto, A. ja Vatanen, S. 2013: Kaunissaaren sisääntuloväylän ja sataman ruoppauksen vesistötarkkailuraportti. Kala- ja vesimonisteita nro Hokkanen, M., Jansson, H., Korkeamäki, H., Laiho, J., Laine, A., Malin, M. ja Manninen, S. 2012: Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ja Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C Hokkanen, T. 2012: Itäisen Suomenlahden saaristolinnuston pitkäaikaismuutokset erityisesti vuosina Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 195.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 11 (19) - Hovi, M. & Vatanen, S. 2014: Kaunissaaren sisääntuloväylän ja sataman ruoppauksen vesistötarkkailuraportti vuosina 2013 ja Kala- ja vesimonisteita nro Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Tuula Tanska, Luonnonsuojelubiologi. Alueen luontotyypit, tiedonanto, sähköposti Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry, havaintotoimikunnan puheenjohtaja Vuorio, Ari. Alueen linnusto tiedonanto, sähköposti Metsähallitus Luontopalvelut, Alueen luontotyypit, tiedonanto, sähköposti Velmu, karttapalvelu. Aineiston merkittävin puute on, että tutkittua tietoa luontotyyppien vedenalaisista osista ei ole kaava-alueen Natura-alueen osalla.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 12 (19) 6 Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Natura-alue (FI ) 6.1 Yleistä Alue on laaja neljän kunnan alueelle (Hamina, Kotka, Pyhtää ja Virolahti) ulottuva Natura-alue. Alueen pinta-ala on ha. Alueen suojelun perustana on luontoja lintudirektiivi (SAC/SPA -alue). Itäisen Suomenlahden alue on suurten selkävesien hallitsema ja sijaitsee pääosin ulkosaaristossa ja merivyöhykkeessä. Vesialuetta luonnehtivat saarten ja vedenalaisten harjanteiden rajaamat altaat. Vedenalaisen luontonsa puolesta alue edustaa rannikollamme vaihettumisvyöhykettä mereisimmästä vähemmän mereiseen tyyppiin. Kasvilajisto poikkeaa läntisemmästä saaristosta. Täällä ovat yleisiä mm. rantahirvenjuuri ja muualla harvinainen merenrantavieras. Toisaalta monet Saaristomeren lajit puuttuvat. Alueen rungon muodostaa itäisen Suomenlahden kansallispuisto, jonka saaret ovat etelärannikolle tyypillisiä jyrkkärantaisia ja syvien vesien ympäröimiä, tyrskyjen pieksemiä kalliosaaria, joilla irtaimia maalajeja on vähän. Useimmat saaret ovat puuttomia ja metsäisten saarten kasvillisuus on enimmäkseen jäkäläistä kalliomännikköä. Suurin osa saarista kuuluu itäisen Suomenlahden kansallispuistoon, vesialueita ei sisälly. Kohdetta ehdotetaan ilmoitettavaksi Itämeren suojelukomissiolle Itämeren rannikko- ja merialueiden suojelualueverkostoon Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen mukaisesti eli ns. BSPA-kohteeksi. Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa maa-alueilla ja tärkeimmillä vesialueilla luonnonsuojelulailla (luonnonsuojelualue) sekä pääosalla vesialuetta vesilailla. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. 6.2 Suojeltavat luontotyypit ja lajit Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet (FI ) Natura-alueella on tarkoitus suojella mm. luontodirektiivin luontotyyppejä vedenalaiset hiekkasärkät sekä Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus. Alueella on tarkoitus suojella myös lintudirektiivin liitteen I lintuja ja niiden elinympäristöä sekä alueen muuta linnustoa. Natura-alueella esiintyviä suojeltavia luontotyyppejä on 23 kappaletta, kun huomioidaan Natura 2000-verkoston tietojen täydentämisessä esitetyt luontotyypit (taulukko 4). Metsähallituksen hallinnassa olevat maa-alueet on inventoitu osana Luonnonsuojelualueiden perustiedon keruu -projektia vuosien aikana.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 13 (19) Taulukko 4. Suojelun perusteina olevat luontotyypit (Tietolomakkeen taulukko 3.1). Natura 2000-verkoston tietojen täydentämisessä lisättäväksi ehdotetut luontotyypit on lihavoituna. Poistettaviksi ehdotettavat luontotyypit: 8230 Kallioiden pioneerikasvillisuus. Koodi Nimi Pinta-ala, ha 1110 Vedenalaiset hiekkasärkät Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet Karit ja kalliorantojen levävyöhykkeelliset vedenalaiset osat Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen 534 kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus 1620 Itämeren ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien ja luotojen 1439 ryhmät 1630 Itämeren boreaaliset rantaniityt 5, Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista 6,8 ruohovartista kasvillisuutta 2120 Rannikon liikkuvat Ammophila arenaria -rantakauradyynit 0,7 (valkoiset dyynit) 2130 Rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (harmaat dyynit) 0, Kiinteät, kalkittomat Empetrum nigrum - 0,2 variksenmarjadyynit 2180 Atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen 2,4 metsäiset dyynit 6270 Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 3, Alavat niitetyt niityt 0, Vaihettumissuot ja rantasuot Kasvipeitteiset silikaattikalliot Boreaaliset luonnonmetsät Boreaaliset lehdot Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Fennoskandian metsäluhdat 1,4 91D0 Puustoiset suot 4,4 Suojelun perusteina olevat lajit on esitetty taulukossa 5, missä on mukana Natura 2000-verkoston tietojen täydentämisessä lisättäväksi ehdotetut lajit.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 14 (19) Taulukko 5. Suojelun perusteina olevat lajit (Tietolomakkeen taulukko 3.2). Natura verkoston tietojen täydentämisessä lisättäväksi ehdotetut lajit on lihavoituna. Lisäksi alueella on kaksi uhanalaista lajia. Koodi A200 A169 A062 A045 A215 A224 A202 A236 A103 A099 A320 A338 A640 A066 A277 A007 A063 A190 A193 A194 A048 A107 A199 Laji ruokki (Alca torda) karikukko (Arenaria interpres) lapasotka (Aythya marila) valkoposkihanhi (Branta leucopsis) huuhkaja (Bubo bubo) kehrääjä (Caprimulgus europaeus) riskilä (Cepphus grylle) palokärki (Dryocopus martius) muuttohaukka (Falco peregrinus) nuolihaukka (Falco subbuteo) pikkusieppo (Ficedula parva) pikkulepinkäinen (Lanius collurio) selkälokki (Larus fuscus fuscus) pilkkasiipi (Melanitta fusca) kivitasku (Oenanthe oenanthe) mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) haahka (Somateria mollissima) räyskä (Sterna caspia) kalatiira (Sterna hirundo) lapintiira (Sterna paradisaea) ristisorsa (Tadorna tadorna) teeri (Tetrao tetrix) etelänkiisla (Uria aalge) 1364 harmaahylje (Halichoerus grypus) 6307 itämerennorppa (Pusa hispida botnica)

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 15 (19) 6.3 Vaikutukset Aallonmurtajat Eteläinen aallonmurtaja sijoittuu Natura-alueelle. Pohjoinen sijoittuu noin 30 metrin päähän Natura-alueen ulkorajasta. Eteläisen aallonmurtajan aluevarauksen pituus on noin 100 metriä ja leveys noin 15 metriä. Aallonmurtaja sijoittuu vesialueelle, missä veden syvyys on noin 6-7 metriä. Pohjoinen aallonmurtaja sijoittuu matalalle ranta-alueelle, missä on runsaasti isoja kiviä (kuva 4). Kuva 4: Verkkoniemen edusta on hyvin kivikkoinen. Kuva on otettu 2009 Verkkoniemen edustalta Pitkäniemen suuntaan. Aallonmurtajan rakentaminen tapahtuu ajamalla alueelle louhetta ja hiekkaa. Maa-aines tulee maalta. Aallonmurtajan rakentamisen takia merenpohjan habitaatti tuhoutuu pysyvästi eli aallonmurtajan kohdalta pohjaeläimistö ja - kasvillisuus häviävät. Velmu-eliöyhteisömallin mukaan eteläisen aallonmurtajan alueella on mahdollisesti rakko- ja punaleväyhteisöä. Metsähallitus on vuonna 2014 dropvideoitu suunnitellun eteläisen aallonmurtajan alueen. Videopisteiden kohdalla pohja on paljasta hiekkaa ja soraa ilman erityisiä lajiston monimuotoisuusarvoja (Metsähallitus Maiju Lanki 10/2017). Läheltä on havaintoja (Drop-video) merirokosta (Amphibalanus improvisus) ja meriahdinparrasta (Cladophora rupestris). Kaunissaaren ympäristössä on potentiaalista hiekkasärkkäympäristöä (Velmu, GTK).

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 16 (19) Eteläisen aallonmurtajan alueella on mahdollisesti luontotyyppiä Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus (1610). Vedenalainen kasvillisuus alueella ulottuu arviolta noin 6 metrin syvyiseen veteen. Toinen mahdollinen luontotyyppi on vedenalaiset hiekkasärkät (1110), johon luetaan rannanläheiset hiekkasärkät 20 metrin syvyyteen asti. Alueen muihin luontotyyppeihin ei vaikutuksia muodostu. Aallonmurtajan rakentaminen heikentää arviolta harjusaaret -luontotyypin levinneisyyttä noin 0,03 %:lla. Koska luontotyypin todellista levinneisyyttä ei tunneta, haitta levinneisyydelle on tätä vähäisempi. Mikäli alueella on vedenalaiset hiekkasärkät -luontotyyppiä, luontotyypin levinneisyyteen vaikutus on merkittävästi vähäisempi. Levinneisyys heikkenee noin 0,005 %. Aallonmurtajien vesistötöistä leviää vähäisessä määrin kiintoainesta työkohteen lähelle, koska täyteaines on lähinnä kiviä, soraa ja hiekkaa. Työkohteen lähellä veden laadun muutokset ovat vähäisiä ja muutamassa viikossa töiden jälkeen tilanne tasaantuu. Tulevista vaikutuksista antavat viitteen aikaisemmissa ruoppausvaiheissa tehdyt seurantahavainnot. Kun Kaunissaaren sisääntuloväylää ja satamaa ruopattiin vuonna 2012, vaikutukset olivat vähäisiä. Vesistötarkkailuraportin mukaan (Heitto ja Vatanen 2013) lievää samentumista ilmeni vain työalueiden lähellä. Jälkitarkkailukerralla ( ) vesistötöiden aikaisia vaikutuksia ei havaittu millään havaintopisteellä. Vesistötyöt tapahtuivat Samoin talvella ja keväällä 2014, kun Kaunissaaren satama-allasta sekä tuloväylää ruopattiin ja rakennettiin uusi laituri, jäivät vaikutukset vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi (Hovi ja Vatanen 2014). Vaikutusten suuruus on lievä ja se kohdistuu harjusaaret- tai/ja vedenalaiset hiekkasärkät-luontotyypin säilymisen ja edustavuuden kannalta vähäiseen osaan. Vaikutusten merkitys on vähäinen. Aallonmurtajan rakentamisesta aiheutuu veden samentumisen lisäksi työnaikaista melua. Alueen lähin häiriintyvä linnustokohde on Pienikari, johon etäisyys on noin 550 metriä. Pienikarin linnustollinen arvo ei ole merkittävä, mutta Suurkari, johon etäisyyttä on noin 1 km, on merkittävä linnustokohde. Haitat linnustolle jäävät vähäisiksi. Työaikainen meluhaitta sekoittuu alueella tapahtuvaan normaaliin veneliikenteen tuottamaan meluun ja häiriöön. Todennäköisesti yhdenkään lintulajin pesimäkantaan hankkeella ei ole vaikutuksia. Töiden aikana linnut voivat vältellä Verkkoniemen vesialuetta. Linnuston kohdistuva haittaa voidaan myös lieventää ajoittamalla työ linnuston pesimäkauden ulkopuolelle. Hylkeisiin ei kohdistu merkittävää haitallista vaikutusta. Hylkeiden tärkeät kokoontumisluodot ovat ulompana, yksittäiset hylkeet voivat liikkua alueella saalistusmatkoillaan (Metsähallitus 2014) Sataman rakentaminen Satama-alueen raja on lähimmillään noin 30 metrin päässä Natura-alueen ulkorajasta. Sataman vesistötyöt eivät aiheuta laajaa samentumisvaikutusta ja samentuminen keskittyy pohjan läheisyyteen. Kiintoainesta leviää jonkin verran ympäristöön ja

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 17 (19) Liikennöinti peittää lähistöllä pohjakasvillisuutta sekä pohjaeläimiä niille laskeutuvilla hiukkasilla. Ruoppausmassat eivät myöskään sisällä huomattavia määriä ravinteita tai ympäristölle haitallisia aineita. Käyttökelpoisen fosforin määrä nousee jossain määrin hetkellisesti satama-alueella ja sen lähellä. Kokonaisuudessaan vaikutukset veden laatuun tulevat olemaan vähäisiä ja alueen rehevyyteen toimilla ei ole vaikutusta. Toimenpiteiden aiheuttamat vaikutukset eivät ulotu laajalle ja ulottuvat vähäisesti Natura-alueelle. Vähäiset samentumisvaikutukset kohdistuvat todennäköisesti Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus -luontotyyppiin. Töiden jälkeen vaikutukset häviävät muutamassa viikossa. Satamalaajennuksen rakentamisesta aiheutuu myös työnaikaista melua ja häiriötä. Töiden aikainen melu tai visuaalinen häiriö ei haittaa merkittävästi Pienikarilla tai Suurkarilla pesivää tai levähtävää linnustoa. Kaunissaaren lähialueen linnusto on hyvin tottunut vesiliikenteeseen sekä siitä seuraavaan meluun sataman ja liikenneväylän läheisyydessä. Hylkeisiin ei kohdistu merkittävää haitallista vaikutusta. Kaunissaaren ympäristössä on ympärivuotista yhteyslauttaliikennettä Kaunissaaren ja Kotkan välillä. Kaunissaaren kaupan, ravintolan ja kahvilan tavaratoimitukset hoidetaan yhteysaluksella. Samoin alueen matkailu on hyvin riippuvainen yhteysliikenteestä. Liikennöinti on vilkkaimmillaan avovesikautena lomien aikaan. Kotka-Pyhtää-Kaunissaari -reitillä kuljetetaan vuosittain noin matkustajaa. Lisäksi avovesikautena Kaunissaaren pienvenesatamassa vierailee veneilijöitä. Pienveneilijät ovat Kaunissaarella vakituisesti asuvia tai saaren loma-asukkaita sekä vierailijoita. Kaunissaarella yöpyy vuosittain noin vierailijaa. Lisäksi on myös veneilijöitä, jotka vierailevat muilla lähialueen saarilla ja viereisessä kansallispuistossa. Veneilijöiden määrä painottuu erityisesti keskikesään. Kaavan toteutuminen lisää sataman kapasiteettia ja venevierailijoiden määrää. Veneliikenteen häiriö keskittyy nykyisen jo vilkkaasti liikennöidyn laivaväylän läheisyyteen. Väylä on Pienkarin pohjoispuolella noin 200 m päässä saaresta. Pienkarin linnustolle haitta jää nykyiselle tasolle. Muut häiriintyvä kohteet ovat kauempana väylästä. 6.4 Vaikutukset eheyteen Hankkeella on vähäinen kielteinen vaikutus Natura-alueen eheyteen. Alueen perustavanlaatuiset luontoarvot ja ominaispiirteet säilyvät, eikä kaavan toteutuminen muuta Natura-alueen ekologista rakennetta tai toimintaa. 6.5 Yhteisvaikutukset Natura-alueeseen kohdistuvia muita hankkeita ei ole tiedossa.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 18 (19) 6.6 Lieventämistoimet Kaunissaaren tuloväylän muuttamisen ja ruoppauksen, meriaallonmurtajan jatkamisen ja Verkkoniemen väylän ruoppaushankkeen lupamääräyksissä (Etelä- Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 92/2011/4) todetaan, että - Ruoppaukset ja räjäytykset on suoritettava välisenä aikana siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle sekä linnustolle. Etelä-Suomen AVI:n päätöksessä ( , Nro 239/2013/2) Kaunissaaren sataman ja väylän ruoppauksesta, ruoppausmassojen läjittämisestä mereen sekä uuden satama-laiturin rakentamisesta rajataan ruoppaustoimet suoritettavaksi välisenä aikana. Kaavan toteuttaminen vaatii hyvin samankaltaisia toimia kuin aikaisemmissa hankkeissa, on vastaava rakentamistoiminen ajallinen rajaus ( ) on riittävä vähentämään linnustoon ja meriluonnolle kohdistuvaa haittaa. Lisäksi rakentamisessa on syytä käyttää sellaisia työmenetelmiä ja kalustoa, että veden samentuminen sekä visuaaliset häiriöt ja meluhäiriöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 7 Johtopäätös Kaavahanke toteutuessaan ei kokonaisuudessaan merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Natura-alue on sisällytetty Natura verkostoon. Luonnonsuojelulain mukaista Natura-arviointia ei ole tarvetta laatia.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 19 (19) 8 Lähteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 1998: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. 194 s. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Päätös , nro 239/2013/2. Kaunissaaren sataman tuloväylän muuttaminen, satama-altaan ja väylän ruoppaaminen, ruoppausmassojen läjittäminen mereen ja uuden satama-laiturin rakentaminen sekä valmistelulupa hanketta varten, Pyhtää. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Päätös , nro 92/2011/4. Kaunissaaren tuloväylän muuttaminen ja ruoppaus, meriaallonmurtajan jatkaminen ja Verkkoniemen väylän ruoppaus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pyhtää. Euroopan komissio 2000: Natura alueiden suojelu ja käyttö. Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. 69 s. European Commission 2001: Assessment of plans and projects significantly affecting Natura 2000 sites. Methodological guidance on the provisions of Article 6(3) and (4) of the Habitats Directive 92/43/EEC. a_2000_assess_en.pdf. European Environment Agency 2016: Euroopan ympäristöviraston Natura tietokanta. Hovi, M. & Vatanen, S. 2014: Kaunissaaren sisääntuloväylän ja sataman ruoppauksen vesistötarkkailuraportti vuosina 2013 ja Kala- ja vesimonisteita nro 143. Heitto, A. ja Vatanen, S. 2013: Kaunissaaren sisääntuloväylän ja sataman ruoppauksen vesistötarkkailuraportti. Kala- ja vesimonisteita nro 97. Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Natura-alue (FI ) Natura-tietolomake (4/2015). Korpelainen, H. 2013: Vaikutusten arviointia Natura-alueilla koskevia ohjeita. Ympäristöministeriö. 3s. Kuusiniemi 2001: Biodiversiteetin suojelu ja oikeusjärjestyksen ristiriidat. Teoksessa Oikeustiede. Jurisprudentia, Suomalaisen lakimiesyhdistyksen vuosikirja 2001, s Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997). Neuvoston direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta (NDir 79/409/ETY). OIVA ja LAPIO -ympäristö ja paikkatietolatauspalvelu asiantuntijoille (2016). Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 196 s. Söderman, T. 2007: Luonnonsuojelulain mukaisten Natura-arviointien ja -lausuntojen laatu Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2007. Suomen ympäristökeskus. 75 s. Ympäristöministeriö 2011: Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa Ympäristöministeriö 2013: Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa Ympäristöministeriö 2016: Ympäristöministeriön ehdotus Natura 2000-verkoston tietojen täydentämisestä.