PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA
|
|
- Kirsi-Kaisa Mäkinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29372
2 Natura-arviointi 1 (24) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto Aineisto ja arviointimenetelmät Arvioinnin epävarmuustekijät Arviointiin liittyvä lainsäädäntö Arvioinnin tavoite Arvioinnin kriteerit Muut hankkeet Natura-alueen ympäristössä Natura-alueet ja vaikutukset Yleistä Kulhanvuoren alue (FI ) Yleistä Suojelun toteutuskeinot Luontoarvot Kaavasuunnitelma Vaikutukset Lehtisenneva (FI ) Yleistä Suojelun toteutuskeinot Luontoarvot Kaavasuunnitelma Vaikutukset Pyhä-Häkin alue (FI ) Yleistä Suojelun toteutuskeinot Luontoarvot Kaavasuunnitelma Vaikutukset Julmatlammit - Kitukorpi FI Yleistä Suojelun toteutuskeinot Luontoarvot Kaavasuunnitelma Vaikutukset Johtopäätökset... 22
3 Natura-arviointi 2 (24) Kärkkäinen Jari
4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 1 (22) PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1 Johdanto Kaava-alueena on Saarijärven kaupungin pienvesistöt, paitsi entisen Pylkönmäen kunnan puoleiset pienvesistöt. Kaava-alueeseen kuuluvat keskustan ulkopuolelta kaikki ne vesistöt, jotka eivät ole sisältyneet muihin yleiskaavoihin. Suunnittelualue on jaettu neljään osaan (kuva 1). Kaava-alue koskee ranta-alueita, jolle laaditaan oikeusvaikutteinen rantaosayleis-kaava, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osa käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 ). Kuva 1. Kaava-alue. Yleiskaavoitettavan mannerrannan pituus on yhteensä noin 385 km. Yli yhden hehtaarin kokoisten saarien rantaviivaa on kaikkiaan 8,1 km. Vesistöjen rantaviivaa suunnittelualueeseen kuuluu yhteensä noin 399 km. Järvien rannoilla
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 2 (22) suunnittelu kohdistuu ranta-alueeseen, jonka syvyys on metriä maasto-olosuhteista ja suunnittelutarpeesta riippuen. 2 Aineisto ja arviointimenetelmät Tämä Natura-arviointi on laadittu asiantuntija-arviointina, ja se perustuu Natura-tietolomakkeisiin (Keski-Suomen ympäristökeskus 1996, 2000). Naturatietolomakkeen rinnalla on tarkasteltu myös Natura-tietokantoihin päivitettyjä tietoja, jotka eivät kuitenkaan ole vielä lainvoimaisia (Keski-Suomen ELY-keskus 2016). Arvioinnissa on painotettu tietokantojen päivitettyjä tietoja, jotka ovat ajantasaisempia ja tarkempia. 2.1 Arviointiin liittyvä lainsäädäntö Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hankkeen vaikutukset: - kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, - ovat luonteeltaan heikentäviä, - laadultaan merkittäviä ja - ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (ns. priorisoitu luontotyyppi) tai liitteessä II tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia lajeja (ns. priorisoitu laji), noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on ympäristöministeriön kompensoitava heikennys. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteet, lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta alueelta. Kompensaatioalue on käytännössä heikennyksen vuoksi poistuvaa aluetta laajempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava keskeisiltä osiltaan toteutettuna
6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 3 (22) 2.2 Arvioinnin tavoite ennen toisen alueen suojeluarvojen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura-arviointi koskee ilmenevät Naturatietolomakkeista ja ne ovat: - SAC-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai - SAC alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai - SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai - SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Heikentämistä arvioitaessa huomioidaan luontotyypin tai lajin suotuisaan suojelutasoon kohdistuvat muutokset sekä hankkeen vaikutus Natura verkoston eheyteen ja koskemattomuuteen, millä tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Heikentyminen voi olla luontotyypin tai lajin elinympäristön laadullista heikkenemistä tai lajin kohdalla yksilöihin kohdistuvaa häiriövaikutusta, yksilöiden kuolleisuuden lisääntymistä ja/tai lisääntymismenestyksen heikkenemistä. Merkittävyyden arvioinnissa keskitytään mahdollisen muutoksen laajuuteen, joka suhteutetaan alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Todennäköisyyttä harkittaessa arviointiin on ryhdyttävä, mikäli merkittävät heikentävät vaikutukset ovat todennäköisiä. Arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lintudirektiivin mukaisiksi SPA-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita, luontodirektiivin mukaisiksi SCI-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita sekä Natura verkostoon jo sisällytettyjä alueita. Arvioinnin piiriin kuuluvat myös sellaiset alueet, joista komissio ilmoittaa käynnistävänsä neuvottelut alueen liittämisestä Natura verkostoon (LsL 67 ). Arviointivelvollisuus kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPA-alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura-tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SACalueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon. Tarkka vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. Natura-arvioinnissa kuitenkin peilataan myös hankkeen merkitystä ja vaikutuksia koko Natura-alueen ja sen eheyden kannalta. Lisäksi arvioidaan vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. 2.3 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty, milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 4 (22) ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Merkittävyyden arviointiin vaikuttaa muutoksen laajuus. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: - Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. - Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. - Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. - Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. - Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi suojeluperusteita heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke heikentää luontotyyppiä tai lajia siten, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin, eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Komission tulkintaohjeessa todetaan, että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Tämä korostaa, että hanke tai suunnitelma ei saa uhata alueen koskemattomuutta eli koko Natura alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. EU tuomioistuin on todennut Natura-alueen koskemattomuudesta (Unionin tuomioistuimen tapaus C-258/11), että luontodirektiivin 6 artiklaa on tulkittava siten, että suunnitelma tai hanke vaikuttaa Natura-alueen koskemattomuuteen, jos se voi estää asianomaisen alueen niiden perustavanlaatuisten ominaispiirteiden kestävän säilyttämisen, jotka liittyvät alueen valinnan perusteena olevan ensisijaisesti suojeltavan luontotyypin esiintymiseen. Tuomioistuin katsoi myös, että koskemattomuuteen luontotyyppinä ei vaikuteta, kun alueen suotuisa suojelun taso säilyy. Tämä merkitsee alueen niiden perustavanlaatuisten ominaispiirteiden kestävää säilymistä, jotka liittyvät olennaisena osana alueen suojeluperusteisten luontotyyppien esiintymiseen.
8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 5 (22) Koskemattomuusarviointi vaatii kokonaisvaltaista ekologista harkintaa, jossa ei pitäydytä yksinomaan suojelun perustana olevissa luontotyypeissä tai lajeissa. Merkittävä heikkeneminen on kyseessä silloin, jos suojelun olennaiset arvot ja ekologinen toimintakyky eivät säily (Kuusiniemi 2001). Merkittävyysmääre on laadullinen, ei määrällinen kriteeri. Natura-alueen eheyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa: - elinpiirit - ruokailu- ja pesimäalueet - ympäristön ravinne- ja hydrologiset suhteet - ekologiset prosessit - populaatiot Taulukossa 1 on esitetty esimerkki vaikutusten arvioinnin kriteereistä eheyden kannalta. Taulukko 1. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Söderman 2003 ref. Byron (2000). Vaikutuksen Kriteerit merkittävyys Merkittävä kielteinen Kohtalaisen kielteinen Vähäinen kielteinen Hanke tai suunnitelma (joko yksistään tai muiden kanssa) vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää luontotyyppejä/ elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma (joko yksistään tai muiden kanssa) ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin luontotyyppeihin/ elinympäristöihin/lajeihin. Jos ei voida selvästi osoittaa, että hankkeella tai suunnitelmalla ei ole haitallista vaikutusta alueen eheyteen, vaikutukset on luokiteltava merkittävästi kielteisiksi. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset vaikutus alueeseen ovat ilmeisiä. Myönteinen vaikutus Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi lieventävillä toimenpiteillä luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välille, liikenne- tai virkistyskäyttöpainetta ohjataan pois alueelta tai alueita ennallistetaan. Ei vaikutuksia Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai myönteiseen suuntaan Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena (Söderman 2003). Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esimerkiksi alueen
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 6 (22) hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointia alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 9, minkä lisäksi on huomioitava edellä esitetyt seikat. Natura-arviointi on asianmukainen, kun se on aukoton. Arvioinnissa on oltava täydellisiä, täsmällisiä ja lopullisia toteamuksia ja päätelmiä, joiden perusteella voidaan hälventää kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys hankkeen tai suunnitelman vaikutuksista asianomaiselle alueelle (Euroopan unionin tuomioistuimen tapaukset C-258/11 ja C-404/09). 2.4 Vaikutuksen kesto ja ajoittuminen Kaavan vaikutukset voidaan katso pysyviksi, koska vaikutukset kestävät yli 25 vuotta. Yleiskaavassa osoitettava rakentaminen ajoittuu usealle vuosikymmenelle. Rakentamisen aikana vain Natura-alueella, jolle on osoitettu rakentamista, muodostuu vaikutuksia. Rakentamisen jälkeen Natura-alueille kohdistuu lisääntyvän virkistyskäytön vaikutukset. 2.5 Muut hankkeet Natura-alueen ympäristössä Yhteisvaikutuksissa huomioidaan ne hankkeet, joiden suunnitelmat ovat valmistuneet tai toteutuneet (Euroopan komissio 2000). 2.6 Arvioinnin epävarmuustekijät Arviointi on tehty saatavissa olleiden tietojen perusteella. Etupäässä epävarmuus liittyy ihmisten liikkumisen Natura-alueella, mutta retkeilijöiden määrän kasvu ei pääsääntöisesti ole merkittävä, jotta tällä olisi olennaista merkitystä vaikutusarvioinnissa. 3 Natura-alueet ja vaikutukset 3.1 Yleistä Rantaosayleiskaava-alueelle sijoittuu neljä Natura-alueetta (kuva 2): - Kulhanvuoren alue FI Lehtisenneva FI Pyhä-Häkin alue FI Julmatlammit - Kitukorpi FI
10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 7 (22) Kuva 2. Rantaosayleiskaava-alueelle sijoittuvat Natura-alueet. 3.2 Kulhanvuoren alue (FI ) Yleistä Kulhanvuoren alue luonto on monipuolinen, käsittäen luonnontilaisia soita ja edustavaa metsäluontoa sekä geologisesti arvokkaita kohteita. Alueen metsät ovat pääosin puolukka- ja kanervatyypin mäntyvaltaisia kankaita. Aluetta luonnehtii Kiviharjun-Kulhanvuoren harjujakso, valtakunnallisesti merkittävä harjualue. Harjun pohjoispuolella sijaitseva Syväojanrotko on rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa puro. Alueeseen kuuluu myös Kulhanvuoren vanhojen metsien suojelualue, kaksi yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman kohdetta (Viuhkavuori ja Saunalehto). Alueen pinta-ala on 745 ha Suojelun toteutuskeinot Luontoarvot Natura-alueen toteutuskeinona Kangaslammin ympäristön harjualueella on maaaineslaki ja metsälaki. Muut alueet toteutetaan luonnonsuojelualueina. Vesialueilla toteuttamiskeinona on vesilaki ja rannoilla voi tulla kyseeseen rakennuslaki. Alueen suojeluperusteena on luonto- ja lintudirektiivi (SAC ja SPA-alue). Suojelu kohdistuu kahdeksaan luontotyyppiin. Ympäristöministeriön ehdotuksessa on esitetty lisättäväksi kaksi uutta suojeltavaa luontotyyppiä (taulukko 1).
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 8 (22) Taulukko 2. Suojeltavat luontodirektiivin luontotyypit ja pinta-ala osuudet (%) Naturatietolomakkeen mukaan ja päivitetyn tietolomakkeen tiedot (*) (Ympäristöministeriön ehdotus 2016 tietojen tarkistamisesta ja verkoston täydentämisestä). Päivitykseen on esitetty kaksi uutta luontotyyppiä, jotka on alleviivattu. Lihavoidut luontotyypit ovat ensisijaisia luontotyyppejä. Luontotyyppi Tunnus Pintaalaosuus (%) Pinta-ala (ha) (*) Humuspitoiset lammet ja järvet Vuorten alapuoliset tasankojoet ,6 Vaihettumissuot ja rantasuot Aapasuot Kasvipeitteiset silikaattikalliot Boreaaliset luonnonmetsät Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Puustoiset suo 91D Boreaaliset lehdot* Fennoskandian metsäluhdat* ,7 Taulukko 3. Suojelun perusteina olevat lintudirektiivin liitteen I lajit. Lisättäväksi ehdotettavat lajit ovat lihavoituna. Laji Tunnus Laji Tunnus pyy A104 kehrääjä A224 koskikara A264 laulujoutsen A038 palokärki A236 pohjansirkku A542 pikkusieppo A320 kurki A127 varpuspöllö A217 pikkulepinkäinen A338 idänuunilintu A312 pohjantikka A241 kapustarinta A140 viirupöllö A220 metso A108 liro A166 Suojelu kohdistuu myös luontodirektiivin liitteen II lajiin liito-orava (1910). Lisäksi on ehdotettu korpihohtosammalta (1984) lisättäväksi suojelun perusteihin. Alueella on yksi uhanalainen laji Kaavasuunnitelma Kaavaehdotuksessa on osoitettu kaksi loma-asuntorakennuspaikkaa Naturaalueelle Kangaslammen ( ) rannalle. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat alueelle, missä suojelu toteutetaan maa-aines-, metsä- vesi- ja rakennuslailla. Kaava-alueeseen kuuluvat Natura-alueen osat on osoitettu vesialueeksi (W), luonnonsuojelualueeksi (SL) ja maa-ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY).
12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 9 (22) Kuva 3. Ote kaavakartasta. Kulhanvuoren Natura-alueelle on osoitettu kaksi uutta lomaasuntorakennus-paikkaa. Kuva 4. Kulhanvuoren Natura-alueelle on osoitettu kaksi uutta lomaasuntorakennuspaikkaa, jotka sijoittuvat alueelle missä suojelu toteutetaan maa-aines-, metsä- vesi- ja rakennuslailla.
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 10 (22) Kuva 5. Ilmakuva alueesta Vaikutukset Suorat vaikutukset Natura-alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu Kangaslammen rannalle kaksi uutta loma-asunto-rakennuspaikkaa. Vaikutus kohdistuu harjumetsät -luontotyyppiin, jonka levinneisyys heikkenee noin 0,6 %:lla. Pinta-ala menetys on noin 0,6 hehtaaria. Rakennuspaikat eivät sijoitu edustavalla harjumetsien osalle vaan sen laideosalle. Lisäksi tien rakentaminen uudelle loma-asuntokorttelialueelle vähentää vähäisesti harjumetsien pinta-alaa. Uutta tietä joudutaan rakentamaan noin 150 metriä, jolloin harjumetsää menetetään noin 0,06 ha. Yhteensä harjumetsien pinta-ala heikkenee noin 0,65 % (noin 0,7 ha). Rakentamisella on vähäinen vaikutus luototyypin pirstoutumiseen, koska rakennuspaikat sijoittuvat Natura-alueen laitaosiin. Kokonaisvaikutus harjumetsin suojeluun ja levinneisyyteen on vähäinen. Loma-asutuksesta johtuva kuormitus hieman lisääntyy Kangaslammella, joka edustaa humuspitoiset lammet ja järvet -luontotyyppiä. Uusien rakennuspaikkojen jätevesien käsittelyyn on annettu kaavassa ohjeet ja myös rakentamisen etäisyys rantaviivasta on pyritty osoittamaan sellaiseksi, että rakennuspaikkojen jätevesistä ei aiheutuisi haittaa pintavesille. Toteutettaessa uusi rakentaminen annettujen määräysten mukaisesti, ei Kangaslampeen muodostuva uusi kuormitus ole merkittävä.
14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 11 (22) Yhteisvaikutukset Muihin suojeltaviin luontotyyppeihin (vuorten alapuoliset tasankojoet, vaihettumissuot ja rantasuot, aapasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, luonnonmetsät, puustoiset suo, metsäluhdat ja lehdot). Rakennuspaikat eivät sijoitu alueelle, joka olisi linnustollisesti merkittävä. Suoria vaikutuksia ei muodostu palokärkeen, pikkusieppoon, varpupöllöön, idänuunilintuun tai kapustarintaa, koska rakennuspaikojen luonnonympäristö eivät ole näiden lajien pesimäympäristöä. Rakennuspaikat ovat kuivahkon kankaan männikössä. Myös koskikaraan ei muodostu suoria vaikutuksia, koska laji talvehtii koskipaikoilla. Kapustarinta pesi soilla. Idänuunilintu ja varpupöllön suosivat vanhoja kuusikoita. Pikkusiepot viihtyvät vanhoissa luonnontilaisissa metsissä, joissa on paljon lahopuuta. Se pesii erityisesti metsien kosteissa osissa ja tiheissä osissa, joissa aluskasvillisuus on runsasta. Palokärjen elinympäristönä ovat vanhat tai varttuneet havumetsät. Reviiri on yleensä laaja. Lisäksi rakennuspaikat sijoittuvat alueelle, jolla sallitaan metsätalous, jonka seurauksena metsät ovat luonteeltaan varsin huonoja pesimäympäristöjä vähäisen lahopuuston takia varpuspöllölle, pikkusiepolle, varpuspöllölle ja idänuunilinnulle. Metson elinympäristö on vaihteleva havu- tai sekametsä kankaineen ja rämeineen. Kaavan toteutuminen vähentää hieman lajille sopivaa elinympäristöä, mutta ei heikennä lajin populaation kokoa. Vaikutus suojeltaviin lintuihin on vähäinen. Liito-oravaan ei kohdistu vaikutuksia, koska rakennuspaikoilla kasvaa mäntyvaltaista metsää, missä laji ei viihdy. Rakennuspaikat eivät myös ole luonteeltaan sellaisia, missä korpihohtosammal esiintyy. Lajiin ei kohdistu suoria vaikutuksia. Epäsuorat vaikutukset Kahden rakennuspaikan sijoittuminen Natura-alueelle lisää vähäisesti alueella liikkumista. Sen merkitys luontoarvoille on vähäinen. Linnustoon kohdistuvat häirintä ja kasvillisuuden kuluminen nykyisesti ei juuri lisäänny. Kulhanvuoren Natura 2000-alue sijaitsee lähellä suunniteltua Soidinmäen kuuden voimalan tuulivoimahanketta rajautuen hankealueen eteläreunaan. Lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat vähintään kilometrin päässä Natura-alueesta. Hankkeen Natura-arvioinnin mukaan Soidinmäen tuulivoimahankkeen ei odoteta aiheuttavan välittömiä tai välillisiä merkittäviä haitallisia vaikutuksia Kulhanvuoren Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja eläinlajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella eivät muutu hankkeen toteutuessa. Yhdessä Soidinmäen tuulivoimahankkeen kanssa rantaosayleiskaava ei muodosta merkittäviä vaikutuksia alueen suojeluarvoille Vaikutukset alueen eheyteen Rantaosayleiskaava ja Soidinmäen tuulivoimahanke yhdessä eivät muuta Natura-alueen nykyisiä ekologisia prosesseja ja niiden luonnetta. Suunnitelmalla on eheyteen vähäinen kielteinen vaikutus.
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 12 (22) 3.3 Lehtisenneva (FI ) Yleistä Lehtisennevan alueeseen kuuluu Lehtisenlammen etelärantaan rajoittuva Lehtisenneva puronvarsikorpineen. Alue on melko monipuolinen suo- ja pienvesikokonaisuus. Alueen pinta-ala on 28,7 ha. Lehtisen rannassa kiertää luhtainen nevareunus, joka muuttuu Lehtisen laskupuron suualueen tuntumassa luhtaletoksi. Lehtisennevasta Kortehettoon laskevan puron varressa on muutoin luhtanevaa, samoin umpeenkasvavan Korteheton reunamilla. Korteheton alueelta löytyy myös pensaikkoluhtaa. Lehtisenneva on pääosin harvapuustoista rämettä-nevarämettä. Ruuhipuron varressa on korpia ja korpirämeitä. Lehtisenlammen lounaispuolinen korpi on osittain rehevämpää ruoho- ja heinäkorpea Suojelun toteutuskeinot Luontoarvot Toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki. Suojelu perustuu luontodirektiiviin (SAC -alue). Alueen suojelu perusteiset luontotyypit on lueteltu taulukossa 3. Taulukko 4. Suojeltavat luontodirektiivin luontotyypit ja pinta-ala osuudet (%) Naturatietolomakkeen mukaan ja päivitetyn tietolomakkeen tiedot (*) (Ympäristöministeriön ehdotus 2016 tietojen tarkistamisesta ja verkoston täydentämisestä). Päivitykseen on esitetty yksi uusi luontotyyppi, joka on alleviivattu. Lihavoidut luontotyypit ovat ensisijaisia luontotyyppejä. Luontotyyppi Tunnus Pintaalaosuus (%) Pinta-ala (ha) (*) Humuspitoiset lammet ja järvet ,3 Vuorten alapuoliset tasankojoet 3260 alle 1 0,79 Vaihettumissuot ja rantasuot Letot ,3 Puustoiset suo 91D Kaavasuunnitelma Natura-alueen pohjoispuolelle on esitetty kolmea uutta rakennuspaikkaa (kuva 6). Kaava-alueeseen kuuluvat Natura-alueen osat on osoitettu SL-alueeksi (luonnonsuojelualue).
16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 13 (22) Kuva 6. Ote kaavakartasta. Lehtisennevan Natura-alueen pohjoispuolelle on osoitettu kolme uutta lomarakennuspaikkaa. Korteheton pohjoisrannalla on olemassa oleva rakennuspaikka (RA/1). Kuva 7. Lehtisennevan Natura-alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla.
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 14 (22)
18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 15 (22) Vaikutukset Suorat vaikutukset Suoria vaikutuksia ei muodostu. Epäsuorat vaikutukset Retkeily alueella hyvin vähäisesti lisääntyy. Luontotyyppien osalta vaikutukset ovat vähäisiä tai merkityksettömiä Vaikutukset alueen eheyteen Kaavan vaikutukset eivät muuta Natura-alueen nykyisiä ekologisia prosesseja ja niiden luonnetta. Suojeltavat luontotyyppinen ja lajien suojelutasoon ei ole vaikutuksia. Suunnitelmalla on eheyteen hyvin vähäinen kielteinen vaikutus. 3.4 Pyhä-Häkin alue (FI ) Yleistä Pyhä-Häkin alue sijaitsee Saarijärven ja Kannonkosken rajalla. Sen ydinalueena on Pyhä-Häkin kansallispuisto, jolle ovat tyypillisiä karun Suomenselän vedenjakajamaat. Puiston alueella vuorottelevat kangasmetsät, avosuot, tiheät korvet ja mäntyä kasvavat rämeet. Pyhähäkin kansallispuiston metsät ovat Etelä-Suomen edustavimpia vanhoja metsiä. Pyhähäkin kansallispuiston eteläpuolella harjualue, jonka pohjoisosa on kansallispuiston sisällä. Eteläpuolinen puiston ulkopuolinen alue on enimmäkseen puustoltaan männikköä. Harjualueeseen kuuluu useita rinnakkaisia, paikoin toisissaan kiinniolevia harjuselänteitä sekä näiden välisiä harjukuoppia ja pitkiä harjuhautoja. Alueen eteläosassa on pitkä dyynimuodostuma. Alueen pinta-ala on 2125 ha Suojelun toteutuskeinot Luontoarvot Luonnonsuojelulaki: Pyhähäkin kansallispuisto (toteutunut), Kylmämäen metsät, osa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta Maa-aineslaki, metsälaki, rakennuslaki, vesilaki: Kansallispuiston eteläpuolinen harjualue, valtaosa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta. Suojelu perustuu luonto- ja lintudirektiiviin (SAC ja SPA-alue).
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 16 (22) Taulukko 5. Suojeltavat luontodirektiivin luontotyypit ja pinta-ala osuudet (%) Naturatietolomakkeen mukaan ja päivitetyn tietolomakkeen tiedot (*) (Ympäristöministeriön ehdotus 2016 tietojen tarkistamisesta ja verkoston täydentämisestä). Päivitykseen on esitetty kolmea luontotyyppiä poistettavaksi, jotka on alleviivattu. Lihavoidut luontotyypit ovat ensisijaisia luontotyyppejä. Luontotyyppi Tunnus Pinta-alaosuus (%) Pinta-ala (ha) (*) Humuspitoiset lammet ja järvet ,1 Vuorten alapuoliset tasankojoet 3260 alle 1 2 Keidassuot Muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot Vaihettumissuot ja rantasuot ,8 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 7160 alle 1 0,02 Letot 7230 alle 1 0,3 Aapasuot Kasvipeitteiset silikaattikalliot 8220 alle 1 - Kallioiden pioneerikasvillisuus 8230 alle 1 - Boreaaliset luonnonmetsät Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Puustoiset suo 91D Poistettaviksi ehdotettavat luontotyypit: - Kallioiden pioneerikasvillisuus (8230) - Kasvipeitteiset silikaattikalliot (8220) - Muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot (7120) Luontodirektiivin liitteen II lajeista suojelu kohdistuu liito-oravaan (1910), korpikolvaan (1925) ja lahokapoon (1920). Lisättäväksi on esitetty kahta lajia: haavansahajumi (1928) ja hitupihtisammal (1980). Taulukko 6. Suojelun perusteina olevat lintudirektiivin liitteen I lajit. Lisättäväksi ehdotettavat lajit lihavoituna. Laji Tunnus Laji Tunnus ampuhaukka A098 helmipöllö A223 kaakkuri A001 kuikka A002 kalatiira A193 kehrääjä A224 kapustarinta A140 kurki A127 laulujoutsen A038 liro A166 mehiläishaukka A087 pohjansirkku A542 pyy A104 metso A108 teeri A107 nuolihaukka A099 palokärki A236 pikkulepinkäinen A338 keltavästäräkki A260 kivitasku A277 pohjantikka A241 suopöllö A222 varpuspöllö A217 viirupöllö A220 idänuunilintu A312 sinipyrstö A534 Lisäksi on kaksi uhanalaista lajia.
20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 17 (22) Kaavasuunnitelma Pyhähäkin Natura -alue on merkitty kaavaan suojelualueeksi (SL), MY-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) tai M-1 alueeksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Kuva 8. Ote kaavakartasta. Alueen pohjoisosa. Pyhä-Häkin alueelle ei ole sijoitettu uusia loma-asuntoja. Kuva 9. Ote kaavakartasta. Alueen keskiosa.
21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 18 (22) Vaikutukset Kuva 10. Ote kaavakartasta. Alueen eteläosa. Suorat vaikutukset Yhteisvaikutukset Suoria vaikutuksia ei muodostu. Alueelle ei osoiteta mitään luontoa muuttavaa toimintoa. Epäsuorat vaikutukset Kaavan toteutuminen lisää alueella käyntien määrää. Retkeily ohjautuu pääasiassa kansallispuiston poluille ja taukopaikoille. Tämä ei merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja. Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon osayleiskaava sijoittuu lähimmillään Pyhä-Häkin alueesta noin 8 km päähän. Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 5 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3,45 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Saarijärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan , mutta sitä on valitettu ja valitusprosessi on kesken. Kaavasta on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta ja sen mukaan merkittäviä vaikutuksia ei muodostu Vaikutukset alueen eheyteen Rantaosayleiskaavan ja Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon osayleiskaavan yhteisvaikutukset eivät muuta Natura-alueen nykyisiä ekologisia
22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 19 (22) prosesseja ja niiden luonnetta. Suojeltavat luontotyyppinen ja lajien suojelutasoon ei ole vaikutuksia. Suunnitelmalla on eheyteen hyvin vähäinen kielteinen vaikutus. 3.5 Julmatlammit - Kitukorpi FI Yleistä Julmatlammet-Kitukorpi on Saarijärven kaupungissa sijaitseva kolmesta erillisestä osa-alueesta muodostuva monipuolinen ja arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppejä sisältävä kohde. Julmienlampien aluetta hallitsee lähes pohjois-eteläsuuntainen noin kilometrin mittainen voimakas ruhjelaakso, jonka molemmin puolin on edustavat pystysuorat louhikkoiset jyrkänteet. Ruhjelaakson pohjalla on useita pieniä lampia, jotka yhdessä jyrkänteiden kanssa muodostavat edustavan ja mielenkiintoisen pienimuotoisen maiseman. Rotkon pohjalla on kivikoita ja kaksi pientä suppaa Suojelun toteutuskeinot Luontoarvot Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki. Suojelu perustuu luontodirektiiviin (SAC -alue). Suojelu kohdistuu yhdeksään luontotyyppiin. Natura tietojen päivityksessä on esitetty lisättäväksi kaksi uutta luontotyyppiä ja yhtä luontotyyppiä poistettavaksi. Luontotyyppien lisäksi suojelu kohdistuu saukkoon (1355). Taulukko 7. Suojeltavat luontodirektiivin luontotyypit ja pinta-ala osuudet (%) Naturatietolomakkeen mukaan. Päivitetyn tietolomakkeen tiedot (*) (Ympäristöministeriön ehdotus 2016 tietojen tarkistamisesta ja verkoston täydentämisestä). Päivityksessä on esitetty lisättäväksi kaksi luontotyyppiä ja yhtä luontotyyppiä poistettavaksi. Lisättävät on alleviivattu ja poistettavaksi esitetty on merkitty**. Lihavoidut luontotyypit ovat ensisijaisia luontotyyppejä. Luontotyyppi Tunnus Pinta-alaosuus (%) Pinta-ala (ha) (*) Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet ,7 Niukka-keskiravinteiset järvet** Vuorten alapuoliset tasankojoet ,1 Vaihettumissuot ja rantasuot ,5 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 7160 alle 1 0,06 Letot ,8 Kasvipeitteiset silikaattikalliot ,3 Boreaaliset luonnonmetsät ,6 Boreaaliset lehdot ,8 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit ,6 Puustoiset suo 91D0 10 4
23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 20 (22) Kaavasuunnitelma Julmatlammet-Kitukorpi Natura-alueelle on sijoitettu yksi rakennuspaikka, jolla on laskennallinen rakennusoikeus valtion hankinta- tai korvauspäätöksen perusteeksi. Kaava-alueeseen kuuluva Natura-alueen osa on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueen läheisyyteen on osoitettu viisi uutta lomaasuntoa ja olemassa olevia loma-asuntoja on kuusi. Kuva 11. Ote kaavakartasta. Julmatlammet-Kitukorpi Natura-alueelle on sijoitettu yksi rakennuspaikka, jolla on laskennallinen rakennusoikeus valtion hankinta- tai korvauspäätöksen perusteeksi.
24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 21 (22) Vaikutukset Kuva 12. Ote kaavakartasta. Suorat vaikutukset Yhteisvaikutukset Suoria vaikutuksia ei muodostu. Alueelle ei osoiteta mitään luontoa muuttavaa toimintoa. Epäsuorat vaikutukset Kaavan toteutuminen lisää alueella käyntien määrää jossain määrin. Retkeily ohjautuu pääasiassa alueen poluille ja taukopaikoille. Tämä ei merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja. Saukon elinolot eivät heikkene. Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon osayleiskaava sijoittuu lähimmillään Julmatlammit Kitukorpi alueesta noin 2 km päähän. Haapalamminkankaan
25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 22 (22) tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 5 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3,45 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Saarijärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan , mutta sitä on valitettu ja valitusprosessi on kesken. Kaavasta on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta ja sen mukaan merkittäviä vaikutuksia ei muodostu Vaikutukset alueen eheyteen 4 Johtopäätökset Kaavan ja muiden hankkeiden yhteisvaikutukset eivät muuta Natura-alueen nykyisiä ekologisia prosesseja ja niiden luonnetta. Suojeltavat luontotyyppinen ja lajien suojelutasoon ei ole vaikutuksia. Suunnitelmalla on eheyteen hyvin vähäinen kielteinen vaikutus. Saarijärven kaupungin pienvesistöt rantaosayleiskaava-alueelle sijoittuu neljä Natura-aluetta: Kulhanvuoren alue (FI ), Lehtisenneva (FI ), Pyhä-Häkin alue (FI ) ja Julmatlammit - Kitukorpi (FI ). Kulhanvuoren Natura-alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu kolme lomaasuntorakennuspaikkaa Kangaslammen rannalle. Kaavan toteutuminen heikentää harjumetsien levinneisyyttä noin 0,6 %:lla eli noin 0,6 hehtaaria. Läntisisille rakennuspaikoille joudutaan rakentamaan tie, jonka seurauksena menetetään harjumetsää hieman. Kokonaisuudessaan harjumetsien levinneisyys supistuu noin 0,65 %:lla. Harjumetsien levinneisyys ei mainittavasti supistu. Uusien rakennuspaikkojen ei arvioida merkittävästi heikentävän Kulhanvuoren Natura-alueen suojeluperusteina olevia luontoarvoja. Muille Natura-alueelle ei ole osoitettu loma-asuntoja tai sellaista toimintaa, jolla olisi vaikutusta alueen luontoarvoille. Epäsuorat vaikutukset ovat vähäisiä. Myös yhteisvaikutukset muiden kaavojen kanssa ovat vähäiset. Edellä esitetyn perusteella todetaan, ettei Saarijärven kaupungin pienvesistöt rantaosayleiskaava todennäköisesti aiheuta sellaisia Natura-alueisiin kohdistuvia vaikutuksia, jonka takia niiden suojeltavat luontoarvot merkittävästi heikentyisivät. Niiden ekologisen rakenne ja toiminta säilyvät elinkelpoisena, eikä suojeltavan lajien tai luontotyyppien suojelutaso hankkeen toteutuksen jälkeen heikkene. Suunnitelmalla on alueiden eheyteen vähäinen tai hyvin vähäinen kielteinen vaikutus.
Tuulivoimahanke Soidinmäki
Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotSAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotNatura-arvioinnin sisällöt
Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus
LisätiedotELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin
ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI
LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön
LisätiedotValtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
LisätiedotLuonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio
Lausunto LAPELY/10/07.04/2012 8.11.2013 Taaleritehdas Oy Tamiir Fareed Tapionkatu 4 A 11 40400 Jyväskylä Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio
LisätiedotPuruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus
LIITE 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2: Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P118062 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Porvoonjoen suisto Stensböle Alueen koodi: FI0100074 Pinta ala (ha): 1331 Kunta: Porvoo Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 50 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue) 50 Vastuutaho:
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotVähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995
Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotAilangantunturin tuulipuisto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA WPD FINLAND OY Ailangantunturin tuulipuisto NATURA-TARVEHARKINTA erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P15238P001 2 (17) Ailangantunturin tuulipuisto FCG SUUNNITTELU
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotMuistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta
Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto
LisätiedotKuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO
Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi
LisätiedotYlöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet
Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotLausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen 13.2.2012 NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI:
Lausunto Pöyry Finland Oy Väinönkatu 1 FI-40100 Jyväskylä Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33440 Faksi +358 10 33 44444 www..poyry.fi Päiväys 12.2.2012 Kuvat päivitetty
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotNatura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen
Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
Lisätiedot6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting
6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotToimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Kotiranta 4:193
Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI0309001) tilalla Kotiranta 4:193 Yleiskuvaus Ikaalisten kaupungissa sijaitseva Vatulanharju-Ulvaanharjun harjujakso on kaikkiaan yli
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
Lisätiedotwpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta
60K30003.19 4.6.2008 wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 1 COPYRIGHT PÖYRY ENERGY OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotLiito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa
Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa YM:n aiheeseen liittyvä kirje Metsäkeskuksen kaavoituskoulutus 7.4.2017 Matti Laitio ja Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Kirjeen tausta Aihetta koskevat
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA
NATURA-ARVIOINTI 21.11.2012 METSÄHALLITUS LAATUMAA Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotSoidinmäen tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Soidinmäen tuulivoimapuisto Natura-tarveharkinta FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Naturatarveharkinta 1 (23) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotLausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe
LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3452/2017 Varsinais-Suomi 22.12.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 24.11.2017 Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe
LisätiedotSodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta
Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotLUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 Kaavaluonnoksen selostus 04.06.2018 Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy,
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotMuonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI 16UEC TAALERITEHDAS. Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 12.12.2012 TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.10.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö täydentäminen Luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohta: Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotEU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö
EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta Kaavaluonnoksen selostus 26.03.2019 2019 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija:, Ainonkatu
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI LIITE 4 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulivoimahanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI UITONSALON RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN
SAVONLINNAN KAUPUNKI UITONSALON RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN Kaavaselostus Luonnosvaihe 19.2.2018 Rantakaavan osittainen kumoaminen Savonlinnan kaupungissa koskee osittain tilaa Taivallahti 740-544-20-14.
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
Lisätiedotwpd Finland Oy Metsähallitus Laatumaa
23.6.2009 tark. 1.7.2009 wpd Finland Oy Metsähallitus Laatumaa Mielmukkavaaran tuulipuistohanke Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarvearviointi Mielmukkavaaran tuulipuistohanke Luonnonsuojelulain
LisätiedotPYHÄTUNTURIN OSA-ALUE B ASEMAKAAVA
FCG Planeko Oy Pelkosenniemen kunta PYHÄTUNTURIN OSA-ALUE B ASEMAKAAVA Natura-tarveharkinta 0545-D1019 20.4.2009 FCG Planeko Oy Natura-tarvearviointi I 0545-D1019 20.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee
LisätiedotMETSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Kalkkilammi Sääksjärvi Alueen koodi: FI0100056 Pinta ala (ha): 976 Kunta: Hyvinkää, Nurmijärvi Hallinnoll.alue: Uusimaa (suuralue) 100 Aluetyyppi: SCI Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotKotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite
LisätiedotNaantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus
67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4
LisätiedotEkologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
LisätiedotPerho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset
Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset file://c:\docume~1\velivh~1\locals~1\temp\744ux7j8.htm Sivu 1/1 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotYleiskuvaus. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot. Luontodirektiivin luontotyypit (%):
Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI0309001) tilalla Raivaanmaa 21:0, Kotiranta 4:193, Saunalepo 1:15, Isoluukas 1:48 ja Vähäluukka 1:43 Yleiskuvaus Ikaalisten kaupungissa
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotMuonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaehdotuksen selostus (täydennetty
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaehdotuksen selostus 04.06.2018 (täydennetty 12.10.2018) Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotIIN PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO
TUULIWATTI OY IIN PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Tuuliaapa Iso Heposuo (FI1101402) P27171P001 Iin Palokankaan tuulivoimapuisto 1 (52) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
Lisätiedot