Päätös Nro 92/2011/4 Dnro ESAVI/391/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 92/2011/4 Dnro ESAVI/391/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Kaunissaaren tuloväylän muuttaminen ja ruoppaus, meriaallonmurtajan jatkaminen ja Verkkoniemen väylän ruoppaus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pyhtää Liikennevirasto ja Pyhtään kunta HAKEMUS Hakijat ovat aluehallintovirastoon toimitetussa hakemuksessa pyytäneet lupaa Pyhtään Kaunissaaren venesatamaan johtavan tuloväylän (2,5 m) ruoppaukselle ja linjan muutokselle, nykyisen pengeraallonmurtajan jatkamiseen 110 m matkalta tuloväylän suuntaisesti ruoppauksesta saatavilla massoilla sekä Verkkoniemen 1,5 m väylän syventämiseen 2,5 metrin kulkusyvyyteen Kaunissaaren Pitkäniemen edustalla. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hankealueet sijaitsevat Kaunissaaren osakaskunnan omistamalla vesialueella ( ). Osakaskunta on antanut hankkeelle suostumuksensa eikä edellytä korvausta. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Taustaa Kaunissaaren satama sijaitsee Kaunissaaren eteläkärjessä itäisellä Suomenlahdella noin 15 km Kotkasta lounaaseen. Kaunissaaren ja Kotkan välillä on ympärivuotinen yhteysalusliikenne. Lisäksi saareen on kesäkaudella säännöllinen vuoroveneliikenne Kotkasta ja Pyhtäältä. Vuoroveneliikenteellä on tärkeä merkitys Kaunissaarelle. Kesällä 2008 Kaunissaaressa yöpyi vierailijaa. Lisäksi alueella on pienveneliikennettä. Sataman tuloväylä on nykyisin vaikeasti navigoitavissa varsinkin lounaistuulella. Tuloväylän siirrolla suoraviivaistetaan ja selkeytetään tulolinjaa. Pengeraallonmurtajan jatkamisella helpotetaan liikennöintiä hankalissa tuuliolosuhteissa. Hankalissa tuulioloissa vuoroliikenne on jouduttu ohjaamaan Kaunissaaren pohjoispuolelle. Kaunissaareen pääsee Verkkoniemen väylää pitkin, joka kulkee saaren länsi- ja itäpuolitse. Yhteysalus käyttää idänpuoleista reittiä, vaikka reitin virallinen kulkusyvyys on tätä nykyä ainoastaan 1,5 m yhteysaluksen syväyksen ollessa 2,4 m. Lisäksi väylä on varsin kapea turvalaitteiden VATU 2178 ja kohdalla. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 Merialueen kuvaus Kaunissaaren satamassa on vuonna 1991 rakennetut kaksi ponttoonivierasvenelaituria ja pengeraallonmurtaja sekä aikaisemmin rakennettu yhteysliikennelaituri. Laiturit ja aallonmurtajan harja sekä luiskat on uusittu vuonna Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt vesilain mukaisen luvan aallonmurtajan ja laitureiden rakentamiseen sekä vesialueen ruoppaamiseen ja pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittuihin Kaunissaaren kylän yhteisiin vesialueisiin ja vesijättöalueeseen. Kaunissaari sijaitsee ulkosaaristossa ja saaren eteläpuolinen merialue on avointa ulappaa. Olosuhteet ovat siten hyvin mereiset ja virtaukset sekä veden sekoittuminen voimakasta. Merkitsevät vedenkorkeudet ovat Haminan asteikon mukaan olleet havaintojaksolla seuraavat: HW (ylivedenkorkeus) = +1,97 MHW (keskiylivedenkorkeus) = +1,15 MW (keskivedenkorkeus) = ± 0,00 (MW 2006 ) MNW (keskialivedenkorkeus) = 0,78 NW (alivedenkorkeus) = 1,10 Merentutkimuslaitoksen pitkän ajan keskiarvojen perusteella jäätä alkaa muodostua joulukuun lopussa ja Kotkan edustan merialue jäätyy pysyvästi keskimäärin tammikuun alussa. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun puolivälissä. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan itäisen Suomenlahden tila on heikentynyt ja rehevöitymishaitat lisääntyneet. Itäinen Suomenlahti on Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tietojen mukaan Kaunissaaren edustan merialueen veden laatu on vedenlaatuluokituksen mukaan tyydyttävä (luokka III). 2 Kalastus Hankealueen vesialue kuuluu Kaunissaaren kalastuskunnalle (Kaunissaaren osakaskunnalle). Kaunissaaren tuloväylän läheisyydessä ei harjoiteta kotitarve-, virkistys- eikä ammattikalastusta, ei myöskään Verkkonimen väylän ruoppausalueen läheisyydessä. Pohjaeläimistö Pyhtään edustan pohjaeläimistö on lajistoltaan köyhää ja koostuu pääosin surviaissääskentoukista ja harvasukasmadoista. Muita alueelle tyypillisiä lajeja ovat liejusimpukka ja amerikansukasjalkainen. Hylyt Lähimpänä Kaunissaaren tuloväylää sijaitseva laivahylky sijaitsee noin 2 kilometrin päässä hankealueesta.

3 3 Luonnonsuojelualueet Lähin luonnoltaan arvokas alue on tuloväylän välittömässä läheisyydessä sijaitseva Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, joka sisältyy Natura alueeseen Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet (FI , SCI ja SPA). Verkkoniemen väylän ruoppausalue sijaitsee Natura-alueen sisällä, aivan sen rajan tuntumassa, ja lisäksi harjujensuojeluohjelman alueella (Kaunissaaren-Suurkarin harjualue). Natura-selostuksen mukaan alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Itäinen Suomenlahti on merkittävä saaristolinnuston pesimäalue, jossa tavataan mm. Suomen suurimmat selkälokkiesiintymät ja merkittäviä kalatiira- ja lapintiirayhdyskuntia. Alueella on myös merkittäviä vedenalaisia harjumuodostumia ja silakan kutualueita. Vesienhoitosuunnitelma Hankealue kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja siinä Pyhtää Kotka ulkovedet -vesimuodostumaan. Hankealue on rannikkotyypiltään Suomenlahden ulkosaaristoa. Alueen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. Maankäyttö ja kaavoitus Kaunissaaren venesatama sijaitsee Kymen lääninhallituksen vahvistaman rakennuskaava-alueen sisäpuolelle. Alue on merkitty yleiseksi venevalkama-alueeksi (LV-1) ja lahden pohjukassa yksityiseksi venevalkama-alueeksi (LV-2/s, jolla olevia rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä). Yleinen venevalkama-alue on tarkoitettu valtion ja kunnan käyttöön. Suunniteltu tuloväylän ruoppausalue sekä pengeraallonmurtajan jatko-osa sijoittuvat osin rakennuskaavan LV1-alueelle, mutta suurelta osin rakennuskaava-alueen ulkopuolelle. Ympäristöministeriön vahvistamassa Kymenlaakson seutukaavassa suunnitellut tuloväylä ja pengeraallonmurtaja sijoittuvat pohjavesialueeksi merkitylle alueelle (pv). Verkkoniemen väylän ruoppausalue sijoittuu pohjavesialueelle ja lisäksi suojellulle harjualueelle (sh). (Kaunissaari on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi.) Verkkoniemen väylän eteläpuolella oleva Pienkari ja sen eteläpuoleiset karit on kaavassa merkitty suojelualueiksi (SL). Kymenlaakson maakuntakaava on vireillä.

4 4 HANKESUUNNITELMA Tuloväylä Uuden tuloväylän alkupiste sijaitsee noin 60 m nykyisen tuloväylän koillispuolella. Kulkusyvyydeltään 2,5 metrin tuloväylän (haraussyvyys -3,2 m) leveydeksi tulee 20 m, joka vastaa suunnitteluohjeiden mukaista minimileveyttä ko. väyläsyvyyksillä. Tuloväylän kardinaaliviitat poistetaan ja siirretty linjaus merkitään lateraalijärjestelmän mukaisesti. Merkintä käsittää yhteensä 4 uutta lateraaliviittaa. Aallonmurtajan jatke Haraustason -3,2 m (MW 2000 ) saavuttamiseksi uudella väyläalueella joudutaan louhimaan ja poistamaan lohkareita ja kiviä sekä ruoppaamaan matalikkoa noin 100 metrin matkalla. Vedenalaiset luiskat esitetään ruopattavaksi noin kaltevuuteen 1:5. Louhittavien lohkareiden koko on keskimäärin 1 10 m 3, mutta suurimmillaan lohkarekoko on jopa 30 m 3. Yli kahden kuutiometrin kokoisia poistettavia kiviä on noin 250 m 3 ktr. Ruoppausmassoja muodostuu lisäksi noin m 3 ktr. Suurikokoiset lohkareet on tarkoitus siirtää ruoppaajalla tuloväylän edustan 7 8 metrin syvänteeseen, missä sukeltaja poraa ja panostaa kivet siten, että ne rikkoutuvat 2 3 m 3 :n lohkareiksi. Rikkomisen jälkeen lohkareet siirretään joko tilapäiselle läjitysalueelle nykyisen pengeraallonmurtajan eteläpuolelle tai suoraan pengeraallonmurtajan jatkeen rakenteeksi. Siltä osin kuin ruoppausmassat eivät täytä pengeraallonmurtajalle asetettuja vaatimuksia massat maisemoidaan nykyisen pengeraallonmurtajan merenpuoleiselle sivustalle. Rakennettavan pengeraallonmurtajan jatko-osan harjan leveys vastaa nykyisen pengeraallonmurtajan leveyttä 3,25 m. Aallonmurtaja on tasolla +2,80 m (MW 2000 ). Aallonmurtajaa jatketaan noin 110 m suunnitellun tuloväylän suuntaisesti. Penger rakennetaan kaltevuuteen 1:1,5 ja 1:2. Sisemmät hienojakoisemmat massat erotetaan kuitukankaalla louheverhouksesta. Rakentaminen voidaan aloittaa uuden tuloväylän valmistuttua. Verkkoniemen väylän kunnostusruoppaus Verkkoniemen väylän kunnostusruoppaus sijoittuu Pitkäniemen ja Pienikarin väliselle merialueelle, jonka haraussyvyys on tällä hetkellä -2,1 m ja kulkusyvyys vain -1,5 m merivirtojen kuljetettua hiekkaa alueelle. Madaltuman aluetta on ruopattu aiemmin noin vuonna Kunnostusruoppauksella saadaan koko Verkkoniemen väylän haraussyvyydeksi -3,1 m (MW 2008 ) ja kulkusyvyydeksi -2,5 m. Väylää ruopataan 80 metrin osuudelta ja levennetään samalla osuudella 19 metristä 60 metriin. Vedenalaiset luiskat esitetään ruopattavaksi kaltevuuteen 1:3. Turvalaitteet VATU 2178 ja siirretään uuden reunalinjan mukaisiin paikkoihin. Muuten väylän linjaus pysyy ennallaan.

5 Töiden toteutus HANKKEEN VAIKUTUKSET TARKKAILUSUUNNITELMA Ruoppausmassoja muodostuu noin m 3 ktr. Ne käytetään soveltuvin osin pengeraallonmurtajan rakentamiseen ja loput sijoitetaan nykyisen pengeraallonmurtajan merenpuoleiselle sivustalle. Ruoppaukset ja lohkareiden rikkominen sekä siirto toteutetaan työnaikaisilla järjestelyillä siten, että ne eivät häiritse nykyisen väylän liikennettä. Väylien työnaikaista liikennöintiä helpotetaan tarvittaessa väliaikaisin merkinnöin. Tavoitteena on käynnistää työt vuonna Ruoppaustyötä sekä lohkareiden rikkomista ja siirtoa ei voida toteuttaa avovesikauden ulkopuolella. Hankkeesta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi ruoppaus- ja läjitystyöt olisi hyvä tehdä yhtäjaksoisesti syksyllä esimerkiksi elokuusta alkaen. Hankkeen valmistuttua aallonmurtajapenger ja venesataman tuloväylä siirtyvät Pyhtään kunnan hallintaan. Verkkoniemen väylä säilyy Liikenneviraston hallinnassa. Hanke parantaa merkittävästi sataman käytettävyyttä ja vesiliikenteen toimintaedellytyksiä sekä merenkulun turvallisuutta alueella. Hanke on yleisen tarpeen vaatima. Vesialueen omistajat eivät vaadi korvauksia rakenteiden alle jäävästä vesialueesta (aallonmurtaja). Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu muutoksia virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin. Hankkeesta ei seuraa haitallisia muutoksia vallitsevaan vesialueen tai ranta-alueiden tilaan. Vaikutusalueella ei sijaitse sellaisia rantarakenteita tai laitteita, joille aiheutuisi korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Veden samentuminen on tilapäistä ja lyhytaikaista eikä pysyvästi vaikuta veden laatuun. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat väliaikaisia ja liittyvät veden tilapäiseen samentumiseen ja työkoneiden meluun. Samentuminen saattaa hetkellisesti karkottaa kaloja ruoppaus- ja räjäytyskohteiden läheisyydestä. Lohkareiden rikkomisella ei ole merkittävää vaikutusta vesialueelle, koska rikottavia lohkareita on vähän ja yksittäiseen lohkareeseen käytettävä räjähdysainemäärä vähäinen. Hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelulain tai vesilain vastaisia seurauksia. Ruoppausten vaikutuksia vesialueeseen tarkkaillaan ottamalla vesinäytteitä neljästä tutkimuspisteestä: sataman tuloväylän ruoppausalueen keskeltä (piste 1), tuloväylän ja Verkkoniemenväylän risteyskohdasta (piste 2), 5

6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Verkkonimen väylän ruoppauksien keskeltä (piste 3) ja noin 100 m Verkkoniemen väylän ruoppauksista länteen (piste 4). Näytteet otetaan ennen ruoppaustöiden alkamista, ruoppaus- ja täyttötöiden aikana noin 2 3 viikon välein ja kerran työn päättymisen jälkeen. Näytteistä määritetään lämpötilan ja happipitoisuuden lisäksi sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori sekä liukoinen fosfaatti. Havaittaessa silmämääräisesti selvää samentumista arvioidaan vaikutusalueen laajuus. Raportti tarkkailun tuloksista toimitetaan Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tulokset toimitetaan vesi- ja ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin (PI- VET). Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Pyhtään kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta on pyydetty lausunto luonnonsuojelulain 9 :n ja 65 :n perusteella (Naturaalue, harjujensuojelukohde). Kuulutus on lisäksi lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Kaakkois-Suomen ELY-keskus on todennut, ettei varsinaisessa hakemuksessa ole mainintaa siitä, että hanke sijoittuu osittain Natura-alueelle eikä myöskään selvitystä tai arviota vaikutuksista Natura-alueen luontoarvoihin. Sijoittuminen suhteessa Natura-alueeseen ilmenee vasta hakijan toimittamasta täydennyksestä. Kaunissaaren tuloväylä sijaitsee aivan Natura verkostoon kuuluvan alueen Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet (FI ) rajalla ja Verkkoniemen väylä ko. Natura-alueen sisällä. Natura-alueella on tarkoitus suojella mm. luontodirektiivin luontotyyppejä vedenalaiset hiekkasärkät sekä Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus. Alueella on tarkoitus suojella myös lintudirektiivin liitteen I lintuja ja niiden elinympäristöä sekä alueen muuta linnustoa. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan, jos hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon, hankkeen toteuttajan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. 6

7 Verkkoniemen väylän ruoppausalue sijaitsee valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvalla Kaunissaaren-Suurkarin harjualueella, jossa todennäköisesti on vedenalaisia hiekkasärkkiä tai Itämeren harjusaarten vedenalaista kasvillisuutta. Lisäksi Pienikarin alueella voi olla merkitystä lintujen pesimäalueena. Verkkoniemen väylän osan ruoppauksella voi olla suoria vaikutuksia Natura-alueen luonnonarvoihin ja veden samentumisella saattaa olla välillisiä vaikutuksia luontotyyppeihin. Tästä syystä hakijan tulee täydentää hakemusta selvityksellä ja arviolla hankkeen mahdollisista vaikutuksista Natura-alueen luonnonarvoihin. Ennen luvan myöntämistä on ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta pyydettävä lausunto täydennetystä Natura-alueen vaikutusselvityksestä. Aallonmurtajapenkereestä tulee varsin pitkä (pengertä jatketaan 110 m), mistä syystä penkereeseen tulee jättää kaksi 1,5 m:n levyistä virtausaukkoa tai kaksi halkaisijaltaan 1,5 m:n rumpua sopiville kohdille pohjantasoon -1,5 m, joilla taataan normaali luonnonmukainen virtaus ja estetään satama-alueen rehevöityminen. Aallonmurtaja tulee verhoilla myrskynkestäväksi. Käytettävän kiviaineksen ja sisusmateriaalin on täytettävä puhtaalle maa-ainekselle ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset. Ruoppaukset ja aallonmurtajan rakentaminen tulee toteuttaa välisenä aikana. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa suunnitelmassa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi vaikeuta vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumista. Hakemuksen johdosta ei ole annettu muita lausuntoja eikä jätetty muistutuksia. 7 HAKIJOIDEN SELITYS Hakijoille on varattu tilaisuus antaa selityksensä em. lausunnon johdosta ja pyydetty täydentämään hakemusta Natura-arviolla erityisesti Verkkoniemen väylän ruoppauksen osalta. Selityksessään hakijat ilmoittavat, että pengeraallonmurtajan osalta suunnitelmaa on tarkennettu ELY-keskuksen esittämällä tavalla luonnonmukaisen vedenvirtauksen turvaamiseksi ja satama-altaan rehevöitymisen estämiseksi. Pengeraallonmurtajaan tullaan asentamaan kaksi halkaisijaltaan 1,5 m virtausputkea. Selityksen liitteenä on Alleco Oy:n ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n laatima hankkeen Natura-arvio. NATURA-ARVIO Natura-alue FI (pinta-ala ha) on Euroopan yhteisön tärkeänä pitämä alue (SCI, luontodirektiivi) sekä lintujen erityissuojelualue (SPA). Suurin osa alueen saarista kuuluu itäisen Suomenlahden kansallispuistoon; vesialueita ei sisälly kansallispuistoon.

8 Merialueella esiintyy säännöllisesti useita EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja lintulajeja, muun muassa valkoposkihanhi, merikotka, räyskä, kalatiira ja lapintiira. Pienikarin alueella, joka sijaitsee metrin etäisyydellä ruoppausalueesta, pesii uhanalaisluokituksessa vaarantuneiksi tai silmälläpidettäviksi luokiteltuja lintulajeja. Todennäköisesti ruoppausaluksen liikkuminen työalueella ei häiritse pesimälinnustoa, koska ne ovat tottuneet alusten liikkeisiin väylällä. Sen sijaan voimakas ja äkillinen melu voi säikäyttää pesivät linnut ja altistaa pesät tai poikaset saalistajille. Lisäksi merenpohjan habitaatti tuhoutuu läjitysalueella pysyvästi ja ruoppausalueella väliaikaisesti. Hylkeiden tärkeät kokoontumisluodot ovat ulompana, yksittäiset hylkeet liikkuvat alueella saalistusmatkoillaan. Hylkeet kuitenkin väistävät laivoja ja välttävät työskentelyaluetta, joten vaikutus niihin on todennäköisesti pieni. Todennäköisesti yhdenkään lintu- tai hyljelajin kanta ei hankkeen seurauksena laske pysyvästi. Hylkeisiin ei kohdistu merkittävää haitallista vaikutusta, ei liioin linnustoon, jos Pienkarin lähellä ei tehdä voimakasta melua aiheuttavia töitä Selvitysalueella esiintyy luontotyyppiä Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus (1610), jota edustaa Kaunissaari. Itse Kaunissaari ei kuitenkaan sisälly Naturaalueeseen. Pienikari ja Suurkari edustavat luontotyyppiä Ulkosaariston luodot ja saaret (1620). Molempiin em. luontotyyppeihin kuuluu myös niitä ympäröivät vedenalaiset pohjat ja niiden kasvillisuus. Vedenalaiset hiekkasärkät (1110) -luontotyyppiä ei toimenpidealueen tuntumassa esiinny, sillä harjusaarten yhteydessä esiintyvät hiekkasärkät luetaan luontotyyppiin Verkkoniemen ruoppauksesta voi levitä sedimenttiä Suurkarin pohjoiskärjen rantavyöhykkeeseen. Ruopattava aines on hakijan mukaan kuitenkin enimmäkseen hiekkaa ja soraa, joka ei leviä virtausten mukana kovin laajalle alueelle. Koska paikka on luonnostaan aallokon vaikutuksille altis ja sedimentin määrä vähäinen, voidaan mahdollisen leväpohjille laskeutuvan sedimentin olettaa huuhtoutuvan pian syvempään veteen. Rakkolevän lisääntymisen aikaan heinäkuun alussa kovia pintoja peittävä irtonainen sedimentti saattaa estää itiöiden kiinnittymisen. Hankkeen todennäköiset vaikutukset Natura-alueen vedenalaisiin luontotyyppeihin Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus (1610) sekä Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) ovat käytännössä merkityksettömiä koko Natura-alueeseen suhteutettuna. Välttämällä ruoppaustöitä kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin voidaan ehkäistä rakkolevän lisääntymiselle mahdollisesti aiheutuvat haitat. 8

9 9 ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO NATURA-ARVIOSTA ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti pyytänyt arviosta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon. ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että aineiston merkittävimpiä puutteita on, että tutkittua tietoa luontotyyppien vedenalaisista osista ei ole kuin Suurikarin itäpuolelta, joka ei ole kaikkein todennäköisintä vaikutusaluetta. Arvioinnissa Natura-alueen rajaus on esitetty virheellisesti; sekaannusta lienee aiheuttanut karttapohjalla vihreällä näkyvän itäisen Suomenlahden kansallispuiston raja. Verkkoniemen väylän ruoppausaluehan sijoittuu Natura-alueelle. Kun työtä tehdään myös Natura-alueen sisällä, pitäisi mahdollisina vaikutuksina todeta myös luontotyypin/lajin elinympäristön tuhoutuminen itse ruoppausyössä. Lausunnon liitteenä olevasta ilmakuvasta voi päätellä, että Kaunissaaren- Suurikarin harjualue jatkuu vedenalaisena Kaunissaaren Pitkäniemestä Natura-alueelle Pienikariin. Näin ollen Verkkoniemen väylän ruoppausalueella voi olla luontotyyppiä Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus (1610), joka ELYkeskuksen näkemyksen mukaan on myös Pieni- ja Suurikarin luontotyyppi arviossa esitetyn luontotyypin ulkosaariston luodot ja saaret (1620) sijaan. ELY-keskus pitää arviointia puutteista ja virheistä huolimatta linnuston ja hylkeiden osalta riittävänä ja asianmukaisena. Luontotyyppien osalta arvioinnissa on huomattavia virheitä ja puutteita erityisesti liittyen Verkkoniemen väylän ruoppaukseen. Koska kysymys on kuitenkin olemassa olevan väylän vähäisestä kunnostamisesta eikä väylän kohdalla esiinny luontodirektiivin luontotyyppiä luonnontilaisena, ELY-keskus katsoo, että hanke ei merkittävästi heikennä Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Natura 2000-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Luvan ehtoihin tulee kirjata arvioinnissa esitetyt lieventävät toimenpiteet ja velvollisuus seurata Pieni- ja Suurikarin pesimälinnustoa hankkeiden toteuttamisvuosina sekä toteutuksen jälkeisenä vuotena. Luparatkaisu Korvaukset Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Liikennevirastolle ja Pyhtään kunnalle luvan Kaunissaaren tuloväylän linjauksen muutokseen ja ruoppaamiseen sekä Verkkoniemen väylän kunnostusruoppaukseen 80 metrin osuudella Pitkäniemen edustalla ja aallonmurtajapenkereen jatkamiseen tuloväylän suuntaisesti sekä mahdollisten ylimääräisten massojen sijoittamiseen nykyisen aallonmurtajan eteläreunaan Kaunissaaren edustalla Pyhtään kunnassa. Hankealueet ilmenevät tarkemmin hakemuksen liitteenä olevasta suunnitelmakartasta VRT 2452-D , 1: Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Kaunissaaren osakaskunta (yhteinen

10 vesialue ), jonka vesialueella hankkeet toteutetaan, on antanut toimenpiteille suostumuksensa eikä ole edellyttänyt korvauksia. 10 Lupamääräykset Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Ruoppaukset ja räjäytykset on suoritettava välisenä aikana siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle sekä linnustolle. Yksittäisessä ruoppauskohteessa työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 2) Töiden aikana on väliaikaisin järjestelyin ja merkinnöin varmistettava turvallinen liikennöinti venesatamaan ja väylällä. Mikäli työn suorittamisen vuoksi on tarpeen rajoittaa liikennettä yleisellä kulkuväylällä, on luvan saajien tiedotettava asiasta paikallisesti etukäteen. 3) Luvan saajien on huolehdittava siitä, että hankealueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit säilyvät toimintakelpoisina. 4) Luvan saajat ovat vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 5) Aallonmurtajan jatke voidaan toteuttaa enintään 110 m pitkänä periaatepiirustuksen VRT 2452-D mukaisesti hankkeen ruoppauskohteista saatavilla massoilla ja louheilla rakentamalla. Sen alaosaan on sijoitettava vähintään kaksi halkaisijaltaan 1,5 m olevaa rumpuputkea veden virtauksen mahdollistamiseksi tai vaihtoehtoisesti jättämällä siihen vastaavanlevyiset virtausaukot. 6) Mahdolliset yli jäävät ruoppausmassat on suunnitelman mukaisesti läjitettävä nykyisen aallonmurtajan eteläreunaan tai toimitettava hyötykäyttöön maalle. 7) Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueen tilaan ottamalla vesinäytteitä tarkkailusuunnitelman mukaisista pisteistä 2 4 sekä pisteestä 1, joka on sijoitettu ehdotettua sisemmäksi tuloväylällä (uudet koordinaatit X= , Y= ). Näytteistä on määritettävä ainakin sameus, kiintoaine sekä fosforipitoisuudet. Näytteet tulee ottaa ennen ruoppaustöiden alkamista, ruoppaus- ja täyttötöiden aikana 3 viikon välein sekä kuukausi aallonmurtajan valmistumisen jälkeen. Näytteiden tutkimustulokset on heti niiden valmistuttua toimitettava Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Työt on aloitettava viimeistään kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osin loppuun viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa.

11 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Luvan saajien on huolehdittava väylien asianmukaisesta merkitsemisestä ja pidettävä ne sekä aallonmurtaja asianmukaisessa kunnossa. 11) Luvan saajien on ilmoitettava muutettujen väylien käyttöönotosta 30 päivän kuluessa kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle ja Pyhtään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samoin on ilmoitettava myös aallonmurtajan valmistumisesta. Ilmoitukseen on liitettävä väyläalueelta merikartta, joka osoittaa väylien lopullisen sijainnin. Vastaavasti aallonmurtajasta on sen valmistuttua toimitettava lopullista sijaintia ja kokoa osoittava karttapiirros. 11 Perustelut Yleiset perustelut Kaunissaaren tuloväylän siirto ja ruoppaaminen, aallonmurtajan pidentäminen sekä Verkkoniemen väylän kunnostusruoppaus saaren edustalla Pitkäniemen ja Pienikarin välisellä 80 metrin väyläosuudella parantavat Kaunissaaren sataman käytettävyyttä ja vesiliikenteen toimintaedellytyksiä sekä merenkulun turvallisuutta alueella. Hanke on yleisen tarpeen vaatima. Hankealue sijoittuu detaljikaavassa (rakennuskaavassa) osaksi yleiselle venevalkama-alueelle (LV-1), osaksi kaavoittamattomalle alueelle. Vesialueen omistava Kaunissaaren osakaskunta on antanut hankkeelle läjityksineen suostumuksensa. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä on Natura verkostoon, itäisen Suomenlahden kansallispuistoon sekä harjujensuojeluohjelmaan sisältyviä alueita, mistä syystä aluehallintovirasto on pyytänyt hankkeesta valvontaviranomaisen, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon. Tämä puolestaan edellytti lausunnossaan, että hakija täydentää hakemustaan luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla hankkeen vaikutusten Natura-arviolla, jonka hakija on sitten teettänyt. Tuloväylän uusi linjaus ja aallonmurtajan jatke sijoittuvat Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet -nimisen Natura alueen (FI , SCI ja SPA) välittömään läheisyyteen, lähimmillään noin 100 metrin etäisyydelle sen rajasta. Kyseisellä alueella on tähänkin asti ollut vilkasta veneliikennettä risteävistä väylistä ja venesatamasta johtuen. Lähin Natura-alueeseen sisältyvä lintukari, Pienikari, sijaitsee kuitenkin varsin etäällä, noin 600 metrin päässä. Alueen ruoppauksesta ja täytöstä saattaa vähäisessä määrin levitä kiintoainesta myös Natura-alueelle, joskin ruopattava aines on lähinnä kiviä, soraa ja hiekkaa, joiden leviäminen vesifaasissa on olematonta tai vähäistä. Suurempien lohkareiden räjäytykset tehdään veden alla, mikä vähentää kappaleiden sinkoutumista ja lisäksi vaimentaa melun.

12 Verkkoniemen väylän syventäminen ja leventäminen vajaan 80 metrin osuudella Pitkäniemen edustalla osuu Natura-alueen sisälle. Aluetta ruopataan noin 0,25 ha:n alalta. Koska kyseessä on kuitenkin olemassa oleva väylä, jota on ruopattu aiemminkin, ei suojeltua luontodirektiivin luontotyyppiä, Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus (1610), esiinny kyseisessä kohdassa luonnontilaisena. Kyseessä ei liioin ole luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi. Ruoppaus levittää jonkin verran pohjasedimenttiä ympäristöön ja peittää lähistöllä pohjakasvillisuutta sekä pohjaeläimiä niille laskeutuvilla hiukkasilla. Vaikutus voidaan kuitenkin arvioida vähäiseksi aallokon vaikutuksesta johtuen (ulapan mereiset olosuhteet) ja ruoppauksen vähäisyydestä johtuen (1 500 m 3 ). Etäisyys Pienikariin on noin 200 metriä, mutta haitat linnustolle tai mahdollisille hylkeille jäävät ruoppauksen lyhytkestoisuudesta ja ajoituksesta johtuen vähäisiksi ja vastaavat niiden kannalta likimain liikennöintiä väylällä. Ruoppaaminen alueella voidaan edellä todetun perusteella hyväksyä. Hanke kokonaisuudessaan ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Kaunissaaren ympärillä olevat alueet on sisällytetty Natura verkostoon. Ruoppauksista ja läjityksistä aiheutuu ohimenevää, tilapäistä veden samentumista toimenpidealueiden läheisyydessä sekä jonkin verran työnaikaista melua. Pohjaeläimistö ja -kasvillisuus tuhoutuu siltä osin kuin se jää pengerrakenteen alle sataman läheisyydessä. Ruoppauskohteissa pohjaeläimistö ja -kasvillisuus palautuvat hitaasti vähitellen. Hanke ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvän tavoitteen, Pyhtää-Kotka ulkovedet -vesimuodostuman hyvän ekologisen tilan saavuttamista vuoteen 2015 mennessä. Hanke ei mainittavasti vaaranna harjujensuojeluohjelmaan sisältyvän Kaunissaaren-Suurkarin harjualueen suojelun tarkoitusta. Hankkeesta suunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset ovat siten olemassa. Yksityiskohtaiset perustelut Ruoppausten ajankohtaa on rajoitettu vesiluonnolle ja virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi (ravinteiden mobilisaatio pohjasta) ja linnuille ym. aiheutuvan häiriön minimoimiseksi (lupamääräys 1). Töiden aloittaminen elokuussa on kuitenkin perusteltua, koska työt edellyttävät myös sukeltamista ja riittävää luonnonvaloa sekä myrskyttömyyttä. Määräyksessä on otettu huomioon se, ettei räjäytyksiä tehdä Pienikarin lähellä. Kulku satamaan on voitava hoitaa myös töiden aikana, mistä syystä luvan saajien on huolehdittava turvallisista tilapäisjärjestelyistä (lupamääräys 2). Ennen töihin ryhtymistä on läjitysalueen tai aallonmurtajan linjalla mahdollisesti sijaitsevat johdot ja kaapelit kartoitettava (lupamääräys 3). Luvan 12

13 saajat ovat vesilain mukaisesti vastuussa hankkeesta ulkopuolisille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta tai haitasta ja sen korvaamisesta (lupamääräys 4). Uusi aallonmurtaja on varsin pitkä ja maisemallisesti näkyvä. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti rakennettaessa se vähentäisi merkittävästi veden vaihtuvuutta sisemmällä satama-altaassa ja saattaisi johtaa veden laadun heikkenemiseen sisälahdessa. Tästä syystä aallonmurtajaan on asennettava virtausaukkoja (lupamääräys 5). Aallonmurtaja voidaan myös, varsinkin jos syntyvät ruoppausmassat eivät riitä koko 110 metrin osuudelle, rakentaa suunniteltua lyhyempänä. Ruoppausmassoja saattaa jäädä yli tarpeen, jolloin ne voidaan hakemuksen mukaisesti läjittää nykyisen aallonmurtajan eteläreunalle. Massat saattavat kuitenkin olla hyvälaatuista soraa tai hiekkaa, joka on mahdollisuuksien mukaan aiheellista toimittaa hyötykäyttöön (lupamääräys 6). Muualle merialueelle ruoppausmassoja ei saa sijoittaa. Ruoppausten ja läjitysten vaikutuksia vesialueeseen on tarpeen tarkkailla erityisesti Natura-alueen sijainnista johtuen (lupamääräys 7). Yksi tarkkailupisteistä on sijoitettava hakemuksessa esitettyä lähemmäksi venesatamaa, jotta voidaan paremmin arvioida vaikutuksia veden laatuun lahdessa. Tarkkailutulokset on jokaisen tarkkailukerran jälkeen viipymättä toimitettava valvontaviranomaisille, jotka voivat tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin haittojen lieventämiseksi. Yksityiskohtaisempi veden laadun tarkkailu ei kuitenkaan ole tarpeen vaikutusten toteamiseksi. Pesimälinnuston tarkkailua suojelualueella ei ole edellytetty, koska etäisyys päätyökohteesta Pienikariin on niin suuri (600 m) eikä töitä saa suorittaa loppukeväällä eikä alkukesällä. Töiden aloittamista ja raportointia koskevat määräykset (lupamääräykset 8, 9, 11) on annettu valvonnan toteuttamiseksi. Merkintä- ja huolehtimisvelvoite on annettu turvallisuuden vuoksi (lupamääräys 10). 13 Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 2 luvun 3, 4, 6 :n 2 momentti, 11, 11 a, 14 a ja 4 luvun 6 Luonnonsuojelulain 9, 65 ja 66 TÖIDENALOITTAMISLUPA Aluehallintovirasto myöntää Pyhtään kunnalle ja Liikennevirastolle luvan aloittaa luvassa tarkoitetut ruoppaus- ja täyttötyöt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen. Perustelut Ruoppaukset liittyvät olemassa olevan venesataman toimintaan ja ovat tarpeen saaressa välttämättömän yhteysaluksen kulkua varten. Aallonmurtajan rakentaminen tehdään osaksi samanaikaisesti ruoppausten kanssa materiaalin turhan välivarastoinnin välttämiseksi. Kysymys on hankkeesta, jonka kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä Kaunissaaren asukkai-

14 den näkökulmasta ja kunnan matkailuelinkeinon kannalta. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijoille huomattavaa haittaa. Olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Koska hakijoina on kunta ja valtio, ei vakuuden asettamista edellytetä. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto lupahakemuksesta sekä lausunto hakijan teettämästä Natura-arviosta on otettu huomioon luparatkaisussa. Asianosaiset eivät ole esittäneet asiassa muistutuksia tai vaatimuksia. 14 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Perustelut Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan m 3 ktr:n suuruista ruoppausta tai vesialueen täyttöä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Ruopattava massamäärä tässä on noin m 3 ktr. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Liikennevirasto Pyhtään kunnanhallitus Pyhtään kunta Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikenneviraston Helsingin väyläyksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Helsingissä ja päätöksestä kuulutetaan Pyhtään kunnan virallisella ilmoitustaululla.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) kartta hankealueista näytteenottopisteineen 2) valitusosoitus Tapio Kovanen Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen. HIP/tv

16 Liite1

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.