NATURA 2000 TIETOLOMAKE

Transkriptio

1 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form NTUR 2000 TIETOLOMKE Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu neuvoston direktiivi 2009/147/EY sekä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY 1

2 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form TIETOLOMKE Erityissuojelualueille (SP), ehdotuksille yhteisölle tärkeiksi alueiksi (psi), yhteisölle tärkeille alueille (SI) ja erityisten suojelutoimien alueille (S) 1. LUEEN TUNNISTUS 1.1. TYYPPI 1.2. LUEEN KOODI 1.3 LUEEN NIMI: Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet FI ENSIMMÄINEN TÄYTTÖJNKOHT 1.5. PÄIVITYSJNKOHT VSTUUTHO: Metsähallitus 1.7. JNKOHT, JON LUE ON ILMOITETTU J OSOITETTU/LUOKITELTU ERITYISLUEEKSI jankohta, jona alue on luokiteltu SP-alueeksi: Kansallinen oikeusperusta SP-alueen osoittamiselle: Valtioneuvoston päätös jankohta, jona aluetta on ehdotettu SI-alueeksi: jankohta, jona alue on vahvistettu SI-alueeksi (*): jankohta, jona alue on osoitettu S-alueeksi: Kansallinen oikeusperusta S-alueen osoittamiselle: setus 354/2015 Huomautus/huomautukset (**): (*) (** (*) Valinnainen kenttä. Ympäristöasioiden pääosasto dokumentoi ajankohdan, jona alue on vahvistettu SI-alueeksi (asiaa koskevan EU-luettelon hyväksymispäivä). (**) Valinnainen kenttä. Huomautuksia voidaan antaa esimerkiksi sellaisten alueiden luokittelu- tai osoittamisajankohdista, jotka koostuvat alunperin erillisistä SP- ja /tai SI-alueista 2

3 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form 2. LUEEN SIJINTI 2.1 LUEEN KESKIPISTE (desimaaliasteina) Pituusaste Leveysaste 27, , PINT-L (ha): 95628,00 99,1 2.3 MERIPINT-LN OSUUS (%): 2.4 PITUUS (km): 2.5 HLLINNOLLINEN LUEKOODI J -NIMI: NUTS II -tason koodi FI1 FIZZ Unionin alueen nimi Etelä-Suomi NUTS-alueisiin sisältymätön merialue 2.6 LUONNONMNTIETEELLISET VYÖHYKKEET: % (*)) % (*)) lppivyöhyke ( oreaalinen vyöhyke ( tlantin vyöhyke ( % (*)) Mustanmeren vyöhyke vyöhyke ( % (*)) Mannervyöhyke ( % (*)) Makaronesian vyöhyke ( % (*)) Välimeren vyöhyke ( % (*)) Pannonian vyöhyke ( % (*)) rovyöhyke ( % (*)) (*) Jos alue sijitsee useammalla kuin yhdellä luonnonmaantieteellisellä vyöhykkeellä, ilmoitetaan peittävyysprosentti kullakin vyöhykkeellä (valinnainen). 3

4 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form 3. TIEDOT LUEEN EKOLOIST 3.1. LUEELL ESIINTYVÄT LUONTOTYYPIT SEKÄ LUEEN RVIOINTI NIIDEN OSLT: Liitteen I mukaiset luontotyypit Koodi PF NP Pinta-ala (ha) Luolat (lkm) D ,2 6,8 0,7 0,4 0,2 2,4 3,1 0, ,4 4,4 Tietojen laatu M M M M M D Edustavuus Suhteellinen pinta-ala lueen arviointi Suojelu Yleisarviointi PF: Merkitään "x" ensisijaisuuden ilmoittamiseksi, jos luontotyyppivoi esiintyä sekä ensisijaisesti suojeltavassa että muussa muodossa (6210, 7130, 9430) NP: Merkitään "x", jos luontotyyppiä ei enää esiinny alueella (valinnainen) Pinta-ala: Ilmoitettaessa voidaan käyttää desimaaliarvoja Luolat: Jos luontotyypeistä 8310 ja 8330 (luolat) ei ole saatavilla arvioita pinta-alasta, ilmoitetaan luolien lukumäärä Tietojen laatu: = "Hyvä" (esimerkiksi tutkimusten perusteella), M = "Kohtalainen" (esimekiksi osittaisten tietojen ja ekstrapolaation perusteella), P = "Huono" (esimerkiksi karkea arvio) 4

5 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form 3.2 DIREKTIIVIN 2009/147/EY 4 RTIKLN J DIREKTIIVIN 92/43/ETY LIITTEEN II MUKISET LJIT SEKÄ LUEIDEN RVIOINTI NÄIDEN OSLT Koodi lueen populaatio Tieteellinen nimi S NP Koko Yksikkö Luok Tietojen Tyyppi Minimi Maks. -ka laatu 3.3 MUUT TÄRKEÄT KSVI- ja ELÄINLJIT Laji Laji Yleisarv. Eristyneisyys M 1364 Halichoerus grypus p 0 10 i M M 6307 Pusa hispida botnica p 3 50 i M 007 Podiceps auritus r 1 5 p 045 ranta leucopsis r p 048 Tadorna tadorna r 1 4 p 062 ythya marila r 0 2 p M 063 Somateria mollissima r p 066 Melanitta fusca r p 098 Falco columbarius c p DD D 099 Falco subbuteo r 8 10 p M 103 Falco peregrinus c p DD 107 Tetrao tetrix p p 169 renaria interpres r p 190 Sterna caspia c p DD 190 Sterna caspia r p 193 Sterna hirundo r p 194 Sterna paradisaea r p 199 Uria aalge r 0 1 p 200 lca torda r p 202 epphus grylle r p 215 ubo bubo p 1 2 p M 224 aprimulgus europaeus c p DD D 224 aprimulgus europaeus r 0 1 p M 236 Dryocopus martius p 1 3 p M 236 Dryocopus martius c p DD D 246 Lullula arborea c p DD D 277 Oenanthe oenanthe r p M 320 Ficedula parva r 2 5 p M 338 Lanius collurio r 2 4 p M 640 Larus fuscus fuscus r p lueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia lueen populaatio Perustelut Koko Yksikkö Luokka Liite Muut luokat Ryhmä Koodi Tieteellinen nimi S NP Minimi Maksimi IV V D I egialia arenaria P X I assida murraea R X I rypticus quisquilius V X I Opatrum sabulosum V X I Ostrinia palustralis P X L rthonia spadicea P X L haenotheca stemonea P X L liostomum griffithii P X L Platismatia norvegica V X L Sclerophora peronella P X P alium verum R X P Salsola kali V X Ryhmä Populaatio lueen arviointi Suojelu Ryhmä: = Sammakkoeläimet, = Linnut, F = Kalat, FU = Sienet, I = Selkärangattomat, L = Jäkälät, M = Nisäkkäät, P = Kasvit ja R = Matelijat Koodi: Lintujen ja liitteiden IV ja V lajien osalta tulisi tieteellisen nimen lisäksi käyttää viiteportaalissa annettua koodia. S: Merkitään kyllä, kun lajia koskevat tiedot ovat arkaluontoisia ja niitä sen vuoksi ei aseteta yleisesti saataville 5

6 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form NP: Merkitään "x", jos lajia ei enää esiinny alueella (valinnainen) Tyyppi: p = pysyvä, r =pesivä/lisääntyvä, c = levähtävä, w = talvehtiva (kasvien ja muiden kuin muuttavien lajien osalta merkitään "pysyvä") Yksikkö: i = yksilöt, p = parit tai muut yksiköt populaatioyksiköitä ja koodeja koskevan standardoidun luettelon mukaisesti ottaen huomioon luontotyyppidirektiivin 12 ja 17 artikla (raportointi) (ks. viiteportaali). Luokka (runsausluokat): = Yleinen, R = Harvinainen, V = Hyvin harvinainen, P = Esiintyvä. Perusteluluokat: IV, V: Luontotyyppidirektiivin liitteissä IV ja V olevat lajit, : Kansallinen punainen lista, : Kotoperäinen (endeemi), : Kansainväliset yleissopimukset ja D: muu syy Tietojen laatu: = "Hyvä" (esimerkiksi tutkimusten perusteella), M = "Kohtalainen" (esimerkiksi osittaisten tietojen ja ekstrapolaatin perusteella"), P = "Huono" (esimerkiksi karkea arvio) ja DD = "Ei tietoja" (tätä luokkaa käytetään vain,jos populaation koosta ei voida tehdä edes karkeaa arviota; tässä tapauksessa populaation kokoa koskeva kenttä voidaan jättää tyhjäksi, mutta runsausluokkia koskeva kenttä on täytettävä). 6

7 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form 4. LUEEN KUVUS 4.1. LUEEN YLEISPIIRTEET: Koodi Luontotyyppiluokka Peittävyys (%) N01 Merialueet ja merenlahdet 99 N05 Kivikot, soraikot, somerikot, merenrantakalliot ja pienet saaret 1 N17 Havupuumetsät 0 N19 Sekametsät 0 LUONTOTYYPPIEN KOKONISPEITTÄVYYS 100 % LUEEN MUUT OMINISPIIRTEET Itäisen Suomenlahden alue on suurten selkävesien hallitsema ja sijaitsee pääosin ulkosaaristossa ja merivyöhykkeessä. Vesialuetta luonnehtivat saarten ja vedenalaisten harjanteiden rajaamat altaat. Vedenalaisen luontonsa puolesta alue edustaa rannikollamme vaihettumisvyöhykettä mereisimmästä vähemmän mereiseen tyyppiin. Kasvilajisto poikkeaa läntisemmästä saaristosta. Täällä ovat yleisiä mm. rantahirvenjuuri ja muualla harvinainen merenrantavieras. Toisaalta monet Saaristomeren lajit puuttuvat. lueen rungon muodostaa itäisen Suomenlahden kansallispuisto, jonka saaret ovat etelärannikolle tyypillisiä jyrkkärantaisia ja syvien vesien ympäröimiä, tyrskyjen pieksemiä kalliosaaria, joilla irtaimia maalajeja on vähän. Useimmat saaret ovat puuttomia ja metsäisten saarten kasvillisuus on enimmäkseen jäkäläistä kalliomännikköä. Kalliosaarten vastapainona ovat harjusaaret mm. kahden kilometrin pituinen Pitkäviiri, joka on merestä kohonnut matala pitkittäisharju hiekkarantoineen ja laajoine rantamatalikkoineen. Ulko-Tammion, Ristisaaren ja eräiden muiden saarten sisäosissa on myös reheviä lehtoja. Vepsu ja Pulterit ovat ulko- ja sisäsaariston rajalla sijaitsevia kallioisia saaria, joiden pinta-alasta suurin osa on kalliomännikköä. lavammissa osissa on myös kuusikkoa sekä pieniä lehtoja. Rannat ovat pääosin kivikkoisia hiekkarantoja tai kalliorantoja, mutta myös pieniä matalakasvuisia rantaniittyjä tavataan. Saaria ympäröivät vedenalaiset hiekkasärkät. Saarten linnustoon kuuluu mm. pikkutikka, idänuunilintu ja lapintiira. Selkäluodot, Suuri Kiviluoto, Kaurakari, Ruskiakari ja Loppi ovat pieniä ulkosaariston saaria, jotka ovat myös tärkeitä selkälokin ja riskilän pesimäalueita. Kuorsalon Vanhankylänlahti on luonnontilainen suurehko glo-järvi, jonka rannoilla vuorottelevat komeat rantakalliot ja ruovikot. Sijainti meren saaressa on todennäköisesti vaikuttanut sen säilymiseen luonnontilaisena. Järven rannoilla kasvaa tyypillisiä merenrantakasveja kuten keltamaksaruohoa ja ruoholaukkaa. lueen linnustoon kuuluvat lapintiira ja lokit LUEEN LUONNE J MERKITYS Itäinen Suomenlahti on erittäin merkittävä saaristolinnuston pesimäalue, mm. Suomen suurimmat selkälokkiesiintymät ja merkittäviä kala- ja lapintiirayhdyskuntia. lueella on merkittäviä vedenalaisia harjumuodostumia ja silakan kutualueita. Vanhankylänlahti on ainoita kokoluokkansa luonnontilaisena säilyneitä glo-järviä. luetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. lueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita. Suurimpia uhkia meriveden rehevöityminen ja saastuminen. lueen suojelutavoite: Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita: * alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys * alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla * alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään 7

8 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form hoitotoimenpiteillä * luontotyypin, lajin elinympäristön laatua tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein * luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein 8

9 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form 4.3 UHT, KUORMITUKSET J TOIMET, JOILL ON VIKUTUKSI LUEESEEN Kaikkein tärkeimmät vaikutukset ja toimet, joilla on suuria vaikutuksia alueeseen KIELTEISET VIKUTUKSET MYÖNTEISET VIKUTUKSET RVIOINTI- SKL UHT J KUORMITUKSET (koodi) PILNTU- MINEN SISÄPUOLELL / ULKOPUOLELL (i o b) RVIOINTI- SKL TOIMET, HOITO (koodi) PILNTU- MINEN SISÄPUOLELL / ULKOPUOLELL (i o b) H K02.03 b H H01 b H F02 i H H03.01 o H I01 b Muita tärkeitä vaikutuksia, joilla kohtalaisia/vähäisiä vaikutuksia alueeseen KIELTEISET VIKUTUKSET MYÖNTEISET VIKUTUKSET RVIOINTI- SKL UHT J KUORMITUKSET (koodi) PILNTU- MINEN SISÄPUOLELL / ULKOPUOLELL (i o b) RVIOINTI- SKL TOIMET, HOITO (koodi) PILNTU- MINEN SISÄPUOLELL / ULKOPUOLELL (i o b) M i M 01 o L i L F01 o L D03.02 b L i L F03.01 i L F02.03 i M H04.02 o M D06 i rviointiskaala: H = suuri, M = kohtalainen, L = vähäinen Pilaantuminen: N = Typpikuormitus, P = Fosfori-/fosfaattikuormitus, = Happokuormitus/hapettuminen, T = Toksiset epäorgaaniset kemikaalit, O = Toksiset orgaaniset kemikaalit, ja X = Monenlaisia pilaavia aineita. i = sisäpuolella, o = ulkopuolella, b = sekä sisä- että ulkopuolella. 4.4 OMISTUSSUHTEET (valinnainen) Julkinen Tyyppi (%) Kansallinen/ liittovaltion taso 92 Valtio/maakunta Paikallinen/ kunnallinen Muu julkinen Yhteisomistus Yksityinen 8 Ei tiedossa Yhteensä TIETOLÄHTEET (VLINNINEN) -Metsähallitus 1988: Itäisen Suomenlahden kansallispuiston runkosuunnitelma. - Metsähallitus, SU 4: s. -Hokkanen, T. & Hokkanen, M. 1993: Ruokin ja selkälokin vuoden 1993 pesintä ja pitkäaikainen kannankehitys itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Metsähallituksen 9

10 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form luonnonsuojelujulkaisuja, No s. -Hokkanen T. & M. Ruokin ja selkälokin seuranta. - inventointiraportteja 1994, 1995, Metsähallitus, etelärannikon puistoalue -irola, J. 1982: Virolahden Vilkkilänturan linnusto. - Kymenlaakson Luonto 23(4): irola, J. 1983: Kymenlaakson merenlahtien linnusto. - Lintukymi 5: Komiteamietintö 1981:32: Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. - Maa- ja metsätalousministeriön lintuvesityöryhmä, Helsinki, 197 s. -lueen linnuston Natura-inventointi v (Seppo rönlund). -Lehtojensuojelutyöryhmän mietintö 1988:16. -Jantunen, J., Saarinen, K., Marttila, O. & Hering, F. 1999: Kaakkois-Suomen perinnemaisemat. Etelä-Karjala. Kymenlaakso.- lueelliset ympäristöjulkaisut 124. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskus. Kouvola. S Tanska, T./Kaakkois-Suomen ympäristökeskus: Muistio Tietokantatäydennys 2016: - Ekebom, J., Sahla, M., Kalliola, R. 2013: Luontodirektiivin raportointi 2013 Laguunit ja Riutat (julkaisematon, julkaisu valmisteilla) - Hokkanen, T. 2012: Itäisen Suomenlahden saaristolinnuston pitkäaikaismuutokset erityisesti vuosina Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja s. - Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen ROV-aineisto Metsähallituksen muistio Metsähallitus : VELMU-inventoinnit (mukaan lukien inventoiniten yhteydessä saatu kokemusperäinen maastotieto), sisältäen myös FINMRINET Life+ -hankkeen tiedot. - Metsähallitus 2008: Itäisen Suomenlahden luonnonhoidon ja ennallistamisen toimenpidesuunnitelma. - Metsähallituksen arkisto, Tikkurila. 81 s. - Metsähallitus 2012: Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ja Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. - Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja s. -Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi. MHIS ja YSIS -tietokannat, luontotyyppiaineisto Metsähallitus 2013: Natura-alueiden tila-arviointien lajikohtaiset tiedot. - Metsähallitus 2014: Uhanalaisen lajin kannanseuranta-aineisto. - Suomen ympäristökeskus 2013: Hertta (Eliölajit-tietojärjestelmä) (lajit) ja 4/2013 (luontotyypit). Linkit: 5. LUEEN SUOJELUN TIL (VLINNINEN) 5.1 SUOJELULUETYYPIT KNSLLISELL J LUEELLISELL TSOLL Koodi Peittävyys (%) FI00 99 FI LUEEN YHTEYDET MUIHIN LUEISIIN: -osoitettu kansallisella tai alueellisella tasolla Tyypin koodi lueen nimi Tyyppi Peittävyys (%) -osoitettu kansainvälisellä tasolla Tyyppi lueen nimi Tyyppi Peittävyys (%) Helcom Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet/ Eastern ulf of Finland rchipelago and waters = LUEEN OSOITTMINEN Suurin osa saarista kuuluu itäisen Suomenlahden kansallispuistoon, vesialueita ei sisälly kansallispuistoon. 10

11 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form Veroluoto, Lontti-Pulteri, Vuori-Pulteri, Vasikka-Pulteri ja Tervakari sekä suurimmat osat Pulteria ja Vepsua kuuluvat Vepsun ja Pulterin luonnonsuojelualueeseen (yksityinen suojelualue). Pihlajaluoto, Leviäluoto sekä pajaluoto ovat ranta- ja yleiskaavan suojelualueita. Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa maa-alueilla ja tärkeimmillä vesialueilla luonnonsuojelulailla (luonnonsuojelualue) sekä pääosalla vesialuetta vesilailla. lueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. 11

12 LUEEN KOODI: FI NTUR 2000 Data Form 6. LUEEN HOITO 6.1 LUEEN HOIDOST VSTV(T) THO(T): Metsähallitus Kaakkois-Suomen ELY-keskus 6.2 HOITOSUUNNITELM(T): Onko hoitosuunnitelma laadittu? X Kyllä Ei, mutta valmisteilla Ei Nimi: Linkki: - Metsähallitus 2012: Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ja Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja s. - Metsähallitus 2008: Itäisen Suomenlahden luonnonhoidon ja ennallistamisen toimenpidesuunnitelma. - Metsähallituksen arkisto, Tikkurila. 81 s SUOJELUTOIMET 7. LUEEN KRTT INSPIRE ID -tunnus: Onko kartta toimitettu PDF-tiedostona? (valinnainen) Kyllä Ei Tiedot alkuperäisestä kartasta, jota käytetty sähköisten rajausten digitoimisessa (valinnainen). 12