Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) 15 vuodeosastoa

Transkriptio

1 1(195) Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) 15 vuodeosastoa Organisaatiokohtaiset testausraportit Raportti R8-KYS Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintahanke (HH)

2 2(195) Versiohistoria Versio Päivitys Tekijä Kuvaus Senja Karjalainen Ensiluonnos Taina Pitkäaho Tekstin tarkennuksia, sisällön tuottaminen Tarja Tervo-Heikkinen Tekstin ja kuvioiden tarkastus/ täsmennykset Taina Pitkäaho Ulkoasun yhtenäistäminen Tiina Romppanen Liite 10 Taina Pitkäaho Taina Pitkäaho Tarja Tervo-Heikkinen Liite 10 erotettu omaksi tiedostoksi. Tarkistus ja hyväksyntä Tarja Tervo-Heikkinen Liite 10, liitetty dokumenttiin, ulkoasun tarkistus ja stilisointi

3 3(195) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HOITOTYÖN HENKILÖSTÖMITOITUS- JA TULOSTUNNUSLUVUT YKSIKÖITTÄIN Hoitotyön intensiteetti Hoitojaksojen lukumäärä Hoitopäivät Hoitoisuusluokiteltujen päivien prosenttiosuus bruttohoitopäivistä Keskimääräistä suurempaan hoidon tarpeeseen luokitellut hoitopäivät Päivystyksenä ja hoidonvarauksena alkaneet hoitojaksot Toimintaympäristön intensiteetti Sairaansijojen lukumäärä Nettokuormitus Bruttokuormitus Brutto- ja nettokuormituksen erot Potilasvaihtuvuus DRG-ryhmien lukumäärä Lisä- ja ylityöt Osastofarmaseutti Laitoshuolto Osastonsihteerit ja tekstinkäsittelijät Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön lukumäärä Hoitotyön nettotyötunnit Hoitotyön työpanos potilasta kohti Hoitotyön tunnit potilasta kohti Hoitotyön tunnit hoitopäivää tai käyntiä kohden Sairaanhoitajien tekemien työtuntien prosenttiosuus Määräaikaisen hoitohenkilöstön tekemien työtuntien prosenttiosuus Varahenkilöstön käyttö Keikkalaisten tekemien työtuntien prosenttiosuus Täydennyskoulutus Hoitajien itsenäiset vastaanotot Hoitotyön tulos Hoitojakson pituus Sairauspoissaolojen prosenttiosuus Hoitohenkilöstön vaihtuvuus Työtapaturmat HaiPro-ilmoitukset Käsihuuhteen tilausmäärät Sairaalainfektioilmoitukset CLES-mittarin tulokset HOITOTYÖN HENKILÖSTÖMITOITUS- JA TULOSTUNNUSLUVUT OSASTOTYYPEITTÄIN Hoitotyön intensiteetti Potilasmäärä Bruttohoitopäivät Päivystyksenä alkaneet hoitojaksot...82

4 4(195) Keskimääräistä suurempaan hoidon tarpeeseen luokiteltujen potilaiden prosenttiosuus bruttohoitopäivistä Toimintaympäristön intensiteetti Sairaansijojen lukumäärät Brutto- ja nettokuormitus DRG-ryhmien lukumäärät Potilasvaihtuvuus Tukipalvelujen prosenttiosuus Lisä- ja ylityöt Hoitotyön voimavarat Hoitotyön tunnit per bruttohoitopäivä tai käynti Sairaanhoitajien prosenttiosuus Määräaikaisen hoitohenkilöstön tekemien työtuntien prosenttiosuus Varahenkilöstön prosenttiosuus Keikkalaisten prosenttiosuus Hoitotyön tulos Hoitojakson pituus Sisäinen ja ulkoinen vaihtuvuus Sairauspoissaolot HaiPro-ilmoitukset Käsihuuhteen tilausmäärät CLES-mittarin tulokset LIITE 1. VeTeHH KYSin vuodeosastoaineiston yksiköt LIITE 2. VeTeHH KYSin vuodeosastoaineiston tietolähteet LIITE 3. VeTeHH KYSin vuodeosastoaineiston tunnuslukujen laskukaavat LIITE 4. VeTeHH KYSin aineiston tuottamisen erityistilanteet LIITE 6. Hoitojakson keston, sairaanhoitajien osuuden ja hoitotyön tunnit per bruttohoitopäivä tai käynti kuvaajat yksiköittäin LIITE 7. Sairauspoissaolojen ja bruttokuormituksen kuvaajat yksiköittäin LIITE 8. Hoitohenkilöstön vaihtuvuuden, bruttokuormituksen ja keskimääräistä suurempaan hoidon tarpeeseen luokiteltujen hoitopäivien osuuden kuvaajat yksiköittäin LIITE 9. Hoitotyön tunnit per bruttohoitopäivä tai käynti ja bruttokuormituksen kuvaajat yksiköittäin Liite 10: Osastokohtainen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen optimaalinen taso tarkasteltuna tulostunnuslukujen kautta Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

5 5(195) 1 JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan hoitotyön henkilöstömitoitusta ja tulosta Kuopion yliopistollisen sairaalan 16 somaattisella vuodeosastolla. Raportissa ei arvioida hoitotyön henkilöstömitoitusta ja tulosta yksikkötasolla. Arvio siitä, onko mitoitus ollut riittävä tuottamaan halutut tulokset, tulisi tapahtua yksikön toimintaan perehtyneiden toimesta. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hankkeessa oli neljä (4) osahanketta. Näistä yksi oli Hoitotyön henkilöstöhallinta (VeTeHH) -hanke ( joka puolestaan muodostui useista erillisistä tehtävistä. Näistä tehtävistä kuusi liittyi hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnuslukujen määrittämiseen ja testaamiseen. VeTeHH - osahankkeen tarkoituksena oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi. Tavoitteena oli lisätä hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta terveydenhuollossa siten, että hoitotyön vaikuttavuuden seuranta organisaatio-, toimintayksikkö- ja valtakunnan tasolla mahdollistuisi. Tässä hankkeessa henkilöstövoimavarojen hallintaa koskevat tiedot koostuivat pääosin organisaation sähköisistä tietojärjestelmistä poimittavista tiedoista koskien hoitotyön intensiteettiä, hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja, hoitotyön prosessia ja tulosta. Edellä esitetty ryhmittely perustuu Donabedianin (1988) 1 rakenne-prosessi-tulos (RPT) -malliin ja Partasen (2002) 2 erikoissairaanhoidon hoitotyön henkilöstömitoituksen alustavaan arviointi- ja suunnittelumalliin. Oletuksena on, että terveydenhuollossa hyvä rakenne (henkilöstömitoitus) tuottaa onnistuneen prosessin kautta halutut tulokset. VeTeHH:ssa määriteltiin kirjallisuuteen ja ohjaus- sekä projektiryhmän arviointiin perustuvat kansallisesti yhtenäisesti kerättävät hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnusluvut. Nämä luvut koottiin viiden (5) erikoissairaanhoidon organisaation, kahden (2) perusterveydenhuollon ja yhden yksityisen sairaalan tietojärjestelmistä vuodelta 2009 aikasarjana kuukausitasolla. Aineisto koottiin erikoissairaanhoidon organisaatioista kustakin somaattiselta vuodeosastolta, perusterveydenhuollon organisaatioista kultakin viideltä (5) vuodeosastolta ja yhden yksityisen sairaalan vuodeosastolta. Organisaatiot olivat: HUS, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (15 osastoa) VSSHP, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (14 osastoa) SATSHP, Satakunnan sairaanhoitopiiri (15 osastoa) PSHP, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (15 osastoa) PSSHP, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (16 osastoa) Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymä (5 osastoa) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä (5 osastoa) Tekonivelsairaala COXA (1 vuodeosasto) Osastojen valintaperusteena oli, että potilas- ja henkilöstödata olivat kohdistettavissa samaan yksikköön. Taulukossa 1 ja liitteessä 1 on esitetty KYSin osastot, joista tunnusluvut kerättiin. Tunnuslukujen tuottamiseen liittyvät keskeiset asiat on kuvattu seuraavissa liitteissä: Liitteessä 2 on esitetty tietojärjestelmät/ohjelmat/raportit, joista tunnuslukujen tuottamiseen tarvittavat primaariluvut oli poimittavissa. 1 Donabedian A The quality of care. How can it be assessed? Journal of the American Medical Association 260(12), Partanen P Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Kuopio,

6 6(195) Liitteessä 3 on esitetty, miten primaariluvuista on tuotettu tunnuslukuja. Liitteessä 4 on esitetty tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä erityistilanteet Raportin rakenne Raportissa kuvataan KYSin aineiston 16 somaattisen vuodeosaston hoitotyön henkilöstömitoitusta ja tulosta tunnuslukujen avulla. Mitoitusta tarkastellaan hoitotyön intensiteettiä, toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja ja hoitotyön tulosta indikoivilla tunnusluvuilla seuraavasti: Osastoittain/yksiköittäin Osastotyypeittäin (operatiivinen n = 6, konservatiivinen n = 7, lasten akuuttiosasto n = 1, viikko-osasto = Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö n = 1 ja päivä-osasto = dialyysiosasto n = 1) Osasto tai osastotyypin mukaan hoitotyön henkilöstömitoitus- tai tulostunnuslukua kuvaillaan Tunnusluvun 12 havaintokerran keskiarvo eli tunnusluvun arvo keskimäärin Tunnusluvun aikasarja, havaintokerran (kuukauden) keskiarvo, n = osastoa Lisäksi liitteissä 6-8 on esitetty tulostunnusluvista, sairauspoissaolot, hoitojakson kesto ja hoitohenkilöstön vaihtuvuus yhdessä yhden tai kahden hoitotyön henkilöstömitoitustunnusluvun kanssa osastoittain aikasarjana. Liitteessä 9 on esitetty kahden hoitotyön henkilöstömitoitustunnusluvun hoitotyön tunnit per bruttohoitopäivä tai käynti ja bruttokuormituksen kuvaajat yksiköittäin. Liitteessä 10 on esitetty osastokohtaisesti seuraavien tulostunnuslukujen: hoitojakson keskimääräisen keston, sairauspoissaolojen osuuden ja hoitohenkilöstön vaihtuvuuden aikasarjoista kolme optimikuukautta. Samoilta kuukausilta on poimittu myös muut kerätyt hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnusluvut. Tällä kuvataan osastojen optimaalista tilannetta vuodelta Taulukko 1. Raportissa mukana olevat yksiköt; yksikkökoodit, -nimet ja raportissa käytetyt kuvioiden värikoodit Yksikkö Väri Yksikön nimi 2201 Nivelkirurgian yksikkö ja selkäkeskus 2202 Kirurgian osasto 2, urologia 2207 Kirurgian osasto 7, gastroenterologia 2209 Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö B2251 Neurokirurgian osasto 2301 Synnytysvuodeosasto 2305 Naistentautien vuodeosasto 2801 Keuhkosairauksien osasto 2405 Lasten akuuttiosasto 2601 Ihotautiosasto ( alkaen) 2651 Syöpätautien osasto 2101 Sydänosasto (2241, alkaen) 2102 Sisätautien osasto (yleissisätaudit) 2103 Sisätautien osasto (hematologia) 2106 Sisätautien osasto (munuais-, reuma- ja infektiotaudit) 4630 Dialyysiosasto

7 7(195) 2 HOITOTYÖN HENKILÖSTÖMITOITUS- JA TULOSTUNNUSLUVUT YKSIKÖITTÄIN 2.1 Hoitotyön intensiteetti Hoitojaksojen lukumäärä Hoitojaksojen keskimääräisissä lukumäärissä kuukauden aikana oli paljon vaihtelua (Kuvio 1). Ihotautien osastolla (2601) oli vähiten hoitojaksoja (yksikössä oli kesällä neljän viikon sulku, jolloin ihotautien hoitojaksot kirjautuvat keuhkosairauksien vuodeosastolle). Osastolla 2209 (Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö) oli lisäksi päiväkirurgisia potilaita keskimäärin 184 henkilöä kuukaudessa, minkä vuoksi pelkästään hoitojaksojen lukumäärän tarkastelu ei kuvasta oikein yksikön toiminnan laajuutta. Eniten hoitojaksoja oli yksikössä B2251 (neurokirurgian osasto). Yli 150 hoitojaksoa keskimäärin kuukaudessa oli puolella aineiston osastoista. Dialyysiosastolla (4630) ei hoitojaksoja ole lainkaan, koska osasto toimii avohoidon yksikkönä/päiväosastona lkm B2251 KUVIO 1. Hoitojaksojen lukumäärä (lkm), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

8 8(195) Tarkasteltaessa hoitojaksojen lukumäärän kuukausittaisia keskiarvoja (n = 15 osastoa), oli hoitojaksoja eniten maalis- ja syyskuussa ja vähiten heinäkuussa (Kuvio 2) lkm Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 2. Hoitojaksojen lukumäärä (lkm), aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 15 osastoa), Potilasmäärä Potilasmäärällä tarkoitetaan hoitojaksojen ja käyntien yhteismäärää (käynneissä ei ole otettu huomioon soittokäyntejä). Tarinan ortopedian ja käsikirurginen yksikkö (2209) ja dialyysiosasto (4630), joissa suurin osa potilaista oli käynneillä, hoitivat keskimääräisesti eniten potilaita kuukauden aikana (Kuvio 3) lkm B Hoitojaksot Käynnit KUVIO 3. Hoitojaksojen ja käyntien lukumäärät (= potilasmäärä), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

9 9(195) Dialyysiosasto (4630) toimii avohoidon yksikkönä, jossa potilaat käyvät hoidossa yleensä sarjahoidon käynnillä. Yksi dialyysihoidettava potilas käy tyypillisesti hoidossa kolme kertaa viikossa yhden hoitokerran kestäessä 4-4,5 tuntia. Osasto toimii kuutena päivänä viikossa maanantaista lauantaihin siten, että maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina potilaita hoidetaan kahdessa vuorossa klo 7-21 välisellä ajalla ja tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin vain aamuvuorossa klo Aamuvuoron aikana hoidetaan tyypillisesti 18 potilasta ja iltavuoron aikana potilasta. Sunnuntaisin ja aamuvuoropäivien ilta-aikoina on hoitohenkilökunnalla varallaolo. Vuoden 2009 aikana yksikössä hoidettiin päivystyksenä yhteensä 71 potilasta eli päivystyskäyntejä oli keskimäärin kuusi kuukauden aikana. Osaston eristyspaikoilla (2 kpl) hoidetaan eristyspotilaat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Eristyspotilaalla on aina omahoitaja, kun muuten yksi hoitaja hoitaa vuoronsa aikana tavanomaisesti neljän potilaan dialyysin. Tarkasteltaessa potilasmäärän kuukausittaisia keskiarvoja (n = 16 osastoa), oli potilaita hoidettu eniten syyskuussa ja vähiten heinäkuussa (Kuvio 4) lkm Tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVIO 4. Potilasmäärän (lkm), aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 16 osastoa), 2009

10 10(195) Hoitopäivät Nettohoitopäivien lukumäärä on sairaalan virallinen tilastoitava hoitopäivien lukumäärä. Nettohoitopäivät tarkoittavat yksikön hoitopäivien lukumääriä ilman kotiinlähtöpäivää. Aineiston yksiköissä nettohoitopäivien lukumäärä kuukausikeskiarvona vaihteli hoitopäivän välillä (Kuvio 5). lkm B KUVIO 5. Nettohoitopäivien lukumäärät (lkm) keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

11 11(195) Bruttohoitopäivien lukumäärällä tarkoitetaan hoitopäiviä, jolloin potilas on ollut sisäänkirjattuna osastolle. Bruttohoitopäiviin lasketaan myös potilaan kotiinlähtöpäivä. Kuukausikeskiarvon mukaan eniten bruttohoitopäiviä oli ollut yksiköissä 2101 (sydänosasto), 2651 (syöpätaudit) ja 2102 (yleissisätaudit) ja vähiten yksiköissä 2209 (Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö), 2601 (ihotautiosasto) ja 2202 (urologinen osasto) (Kuvio 6). Yksikön 2209 bruttohoitopäivien lukumäärä ei anna oikeaa kuvaa yksikön toiminnasta, sillä suurin osa yksikössä hoidetuista potilaista oli päiväkirurgisia kävijöitä. Dialyysiosastolla (4630) ei ole hoitopäiviä lainkaan, minkä vuoksi yksikkö ei ole tarkastelussa mukana lkm B KUVIO 6. Bruttohoitopäivien lukumäärät (lkm), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

12 12(195) Tarkasteltaessa bruttohoitopäivien kuukausikeskiarvoja (n = 15 osastoa), oli bruttohoitopäiviä tuotettu eniten tammi- maalis- ja syyskuussa ja vähiten heinäkuussa (Kuvio 7) lkm Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 7. Bruttohoitopäivien lukumäärät (lkm) aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 15 osastoa), Hoitoisuusluokiteltujen päivien prosenttiosuus bruttohoitopäivistä Aineiston hoitoisuusluokitustiedot olivat puutteellisia osassa yksikössä, johtuen hoitoisuusluokitusjärjestelmän vaihtumisesta Osassa yksiköitä hoitoisuustiedon kirjaaminen oli lopetettu kokonaan uuden järjestelmän käyttöönottoa odoteltaessa tai oli käytetty molempia luokituksia: Monitor alkuvuoden ja Rafaela loppuvuoden. Hoitoisuusluokitusjärjestelmien tietoja ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska mittari ja hoitoisuusluokkien lukumäärät ovat erilaisia (Monitorissa neljä ja Rafaelassa viisi hoitoisuusluokkaa). (Taulukko 2.) TAULUKKO 2. Vuoden 2009 aikana yksiköissä käytössä ollut hoitoisuusluokitusjärjestelmä Yksikkö Hoitoisuusluokitusjärjestelmä 2201 Rafaela koko vuosi 2202 Monitor koko vuosi 2207 Monitor koko vuosi 2209 Monitor osasta yksikössä hoidettavista potilaista (Paljon päiväkirurgisia kävijöitä) B2251 Tammi-huhtikuu Monitor. Touko-syyskuu ei mitään luokitusta. Loka-joulukuu Rafaela 2301 Tammikuu Monitor. Helmi-syyskuu ei mitään luokitusta. Loka-joulukuu Rafaela 2305 Tammikuu Monitor. Helmi-elokuu ei mitään luokitusta. Syys-joulukuu Rafaela 2801 Koko vuosi Monitor 2405 Koko vuosi Rafaela 2601 Koko vuosi Monitor 2651 Koko vuosi Monitor 2101 Koko vuosi Monitor 2102 Koko vuosi Monitor 2103 Koko vuosi Rafaela 2106 Koko vuosi Monitor /2009 alkaen Rafaelan PolihoiQ-mittari käytössä

13 13(195) Monitor-hoitoisuusluokitusjärjestelmässä hoitoisuusluokiteltujen bruttohoitopäivien lukumäärä voi olla 100 %, jos hoitoisuusluokittelu on tehty jokaiselle bruttohoitopäivälle. Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmässä potilaan tulopäivälle ei tehdä erillistä hoitoisuusluokitusta potilaan saapuessa osastolle klo välillä. Potilaan tulopäivän hoitoisuus otetaan huomioon määritettäessä toisen hoitopäivän hoitoisuutta klo 15:een saakka. Rafaela- järjestelmää käyttävissä yksiköissä hoitoisuusluokiteltujen bruttohoitopäivien lukumäärä voi siten olla 100 % vain silloin, kun potilaita ei oteta lainkaan sisälle vuodeosastolle klo välillä. Toisin sanoen; mitä enemmän yksikössä on päivystyksenä alkaneita hoitojaksoja (sisäänkirjaus klo 15-24), sitä suurempi osa bruttohoitopäivistä on luokittelematta. Luokiteltujen bruttohoitopäivien prosenttiosuus vaihteli 36 ja 100 %:n välillä (Kuvio 8). Sydänosastolla (2101) ja munuais-, reuma- ja infektiotautien (2106), keuhkosairauksien (2801), syöpätautien (2651) ja ihotautien (2601) osastoilla hoitoisuusluokitus oli tehty kaikista tai lähes kaikista hoitopäivistä. Yksiköissä 2305 (naistentautien osasto), B2251 (neurokirurgian osasto) ja 2301 (synnytysvuodeosasto) hoitoisuusluokiteltujen bruttohoitopäivien osuus oli alhainen, koska yksiköt ottivat Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöön loppuvuodesta 2009, eikä kaikkia hoitopäiviä luokiteltu perehtymisvaiheessa. Luokiteltujen päivien osuus oli %, joka oli periaatteessa niin alhainen, ettei se kuvannut potilaiden hoitoisuutta osastoilla riittävän luotettavasti. (Kuvio 8.) % B KUVIO 8. Hoitoisuusluokiteltujen päivien prosenttiosuus (%), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

14 14(195) Keskimääräistä suurempaan hoidon tarpeeseen luokitellut hoitopäivät Potilaiden hoitoisuuden eroja eri yksiköiden välillä voidaan tarkastella keskimääräistä suurempaan hoidon tarpeeseen luokiteltujen hoitopäivien perusteella. Keskimääräistä suurempaa hoidon tarvetta kuvaavat Monitor-hoitoisuusluokitusjärjestelmässä hoitoisuusluokat III ja IV ja Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmässä hoitoisuusluokat III, IV ja V. Keskimääräistä suurempaan hoidon tarpeeseen oli luokiteltu yksiköiden potilaista % (kuukausikeskiarvo). Vähiten keskimääräistä suurempi hoidon tarpeeseen luokiteltuja potilaita oli kuukausikeskiarvon mukaan ihotautiosaston (2601) potilailla ja eniten nivelkirurgian yksikössä (2201). (Kuvio 9). Tarkastelussa eivät ole mukana yksiköt 2301 (synnytysvuodeosasto), 2305 (naistentautien vuodeosasto) ja B2251 (neurokirurgian osasto) puuttuvien hoitoisuusluokitustietojen takia % Keskiarvo Minimi Maksimi KUVIO 9. Hoitoisuusluokkiin III, IV ja V-luokiteltujen potilaiden prosenttiosuus yksikön bruttohoitopäivistä (%), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009.

15 15(195) Hoitoisuusluokkiin IV tai V eli raskashoitoisiin hoitopäiviin luokiteltujen hoitopäivien prosenttiosuus bruttohoitopäivistä oli yli 25 % (kuukausikeskiarvo) yksiköissä 2207 (gastroenterologia), 2201 (nivelkirurgia) ja 2405 (lasten akuuttiosasto). Yksikön 2209 (Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö) luokittelu ei kuvaa kaikkia yksikössä hoidettuja potilaita, koska päiväkirurgisia kävijöitä ei luokiteltu vuoden 2009 aikana. Myöskään tässä tarkastelussa eivät ole mukana 2301, 2305 ja B2251 yksiköt, koska prosenttiyksikköä hoitopäivistä oli luokittelematta. (Kuvio 10) % Keskiarvo Minimi Maksimi KUVIO 10. Hoitoisuusluokkiin IV ja V-luokiteltujen hoitopäivien prosenttiosuus yksikön bruttohoitopäivistä (%), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

16 16(195) Raskashoitoisten hoitopäivien prosenttiosuudella ja hoitotyön resurssien välillä ei ollut selkeää yhteyttä eri yksiköiden välillä (Kuvio 11). Yksikköä 2405 (lasten akuuttiosasto) lukuun ottamatta raskaasti potilaansa luokittelevilla osastoilla (2207 gastroenterologia, 2201 nivelkirurgia) olivat hoitotyön tunnit per bruttohoitopäivä tai käynti tavanomaista tasoa. Yksikön 2207 hoitotyön tuntien per hoitopäivä tai käynti-tunnusluvussa on huomioitava, että kaikki yksikön 2207 potilaiden hoidossa käytetyt hoitotyön resurssit eivät ole tunnusluvussa mukana yksikön yhteistoimimisen vuoksi urologian yksikön (2202) kanssa (yksikkö 2207 saa hoitotyön resursseja yksiköstä 2202). Potilaiden hoitoisuuden ja hoitotyön resurssien vaihtelevan yhteyden vuoksi on huomioitava, että potilaiden luokittelu saattaa olla erilaista eri yksiköissä tai vaihtoehtoisesti hoitotyön resurssit eri yksiköissä voivat olla epäsuhdassa potilaiden hoidon tarpeeseen. Lisäksi on myös huomioitava, että selittäviä tekijöitä on myös muita ja monimuotoisessa toiminnassa yhtenäisyys ei ole läheskään aina mahdollista. (Kuvio 11.) % Hoitoisuusluokkiin IV ja V-luokitellut hoitopäivät yksikön bruttohoitopäivistä Hoitotyön tunnit per bruttohoitopäivä tai käynti 1 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 tunnit KUVIO 11. Hoitoisuusluokkiin IV ja V-luokiteltujen potilaiden prosenttiosuus yksikön bruttohoitopäivistä (%) ja hoitotyön tunnit per bruttohoitopäivä tai käynti (tunnit), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

17 17(195) Päivystyksenä ja hoidonvarauksena alkaneet hoitojaksot Operatiivisissa yksiköissä hoitoon saapumistapana oli useimmiten hoidonvaraus ja konservatiivisilla osastoilla päivystys (Kuvio 12). Yksiköissä 2601 (ihotautien osasto), 2801 (keuhkosairauksien osasto), 2102 (urologinen osasto) ja 2207 (gastroenterologinen osasto) on molempia hoitoon saapumistapoja lähes yhtä paljon. Dialyysiosastolle (4630) potilaat saapuivat ajanvarauksena yleensä sarjahoitokäynnille, minkä vuoksi yksikkö ei ole hoitojaksolle saapumistavan tarkastelussa mukana. Päivystyskäyntejä dialyysiosastolla on vain pieni osa käynneistä (keskimäärin 6 käyntiä kuukaudessa). Päivystys ja hoidonvaraus saapumistapojen lisäksi potilaat voivat tulla hoitojaksolle erikoisalasiirtona omassa sairaalassa, siirtona ajanvarauspoliklinikalta osastohoitoon ja sairaalasiirtona. (Kuvio 12.) % B Päivystys Hoidonvaraus KUVIO 12. Päivystys- ja hoidonvaraus hoitojaksojen osuus kaikista yksikön hoitojaksoista (%) keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

18 18(195) Päivystyshoitojaksojen osuuden ja hoitojakson keston pitenemisen välillä oli useimmilla osastoilla lineaarinen yhteys. Poikkeuksena tästä olivat yksiköt 2405 (lasten akuuttiosasto) ja 2301 (synnytysvuodeosasto), joissa oli paljon päivystyksenä saapuneita potilaita hoitojakson keskimääräisen keston ollessa lyhyt. Päinvastainen poikkeus on yksikkö 2651 (syöpätautien osasto), jonne potilaat tulevat hoidonvarauksena pidemmille hoitojaksoille. (Kuvio 13.) % vrk B Päivystyshoitojaksojen %-osuus Hoitojakson kesto KUVIO 13. Päivystyksenä alkaneiden hoitojaksojen prosenttiosuus (%) hoitopäivistä ja hoitojakson kesto vuorokausina (vrk), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, Tarkasteltaessa päivystyksenä alkaneiden hoitojaksojen prosenttiosuuden kuukausikeskiarvoja (n = 15 osastoa), oli niitä eniten heinäkuussa (45 %) ja vähiten helmikuussa (33 %) (Kuvio 14) % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 14. Päivystyksenä alkaneiden hoitojaksojen prosenttiosuus (%), aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 15 osastoa), 2009

19 19(195) 2.2 Toimintaympäristön intensiteetti Sairaansijojen lukumäärä Sairaansijojen lukumäärällä tarkoitetaan virallisten sairaansijojen ja kalenteripäivien lukumäärän tuloa kuukauden ajanjaksolla. Sairaansijojen lukumäärällä voidaan verrata yksiköiden kokoa toisiinsa. Eniten sairaansijoja oli ollut yksikössä 2651 (syöpätautien osasto) ja vähiten viikko-osastona toimivassa yksikössä 2209 (ortopedinen ja käsikirurginen osasto) (Kuvio 15). Toiseksi vähiten sairaansijoja oli ollut yksikössä 2601 (ihotautien osasto), jonka toiminta oli sulussa juhannuksesta neljä viikkoa, jolloin ihotautien potilaat oli hoidettu keuhkosairauksien vuodeosastolla. Yhteensä osastoilla (n=16) oli käytössä sairaansijaa vuonna (Kuvio 15.) lkm B KUVIO 15. Sairaansijojen lukumäärä (lkm) keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

20 20(195) Tarkasteltaessa sairaansijojen (ss) lukumäärää kuukausikeskiarvoina (n = 16), oli sairaansijoja käytössä eniten tammikuussa (705 ss) ja vähiten heinäkuussa (601 ss) (Kuvio 16) lkm Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 16. Sairaansijojen lukumäärä (lkm) aikasarjana, kuukausikeskiarvot (n = 16 osastoa), Nettokuormitus Nettokuormituksella tarkoitetaan nettohoitopäivien lukumäärän (hoitopäivät pois lukien kotiin lähtöpäivä) suhdetta kalenterikuukauden sairaansijojen lukumääriin silloin, kun hoitojakson kesto on vähintään kaksi hoitopäivää. Jos hoitojakson kesto on yksi päivä, lasketaan kotiinlähtöpäivä nettohoitopäiviin mukaan. Kuormitusluvuissa on huomioitu loma-aikojen toiminnan sairaansijojen lukumäärän vähennykset. Nettokuormitus on sairaalan virallinen tunnusluku yksikön kuormituksen tarkasteluun, minkä perusteella esim. kuormituksen tavoitevaihteluväli määritellään. Yksikön 2209 (Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö) nettokuormitusta ei voi laskea pelkästään nettohoitopäivien perusteella, koska yksikössä on hoitopäiviin verrattavia päiväkirurgisia käyntejä keskimäärin 184 kappaletta kuukaudessa. Tämän vuoksi yksikön 2209 nettokuormitus laskettiin nettohoitopäivien ja päiväkirurgisten käyntien lukumäärien summana. Yksikkö 2209 oli lisäksi suljettu heinäkuun ajan, minkä vuoksi keskimääräinen kuormitus on laskettu toimintakuukausien mukaan. Dialyysiosaston (4630) nettokuormitus on laskettu siten, että yksikössä on 20 sairaansijaa kuutena päivänä viikossa (ma - la). Yksikön nettokuormitus oli yli 100 % kaikkina kuukausina, koska yksikössä hoidetaan kolmena päivänä viikossa potilaita myös iltavuorossa. Aineiston yksiköiden nettokuormituksen vaihteluväli oli 57 ja 111 %:n välillä (Kuvio 17). Useimmissa yksiköissä nettokuormitus oli alle 80 %. Yli 80 % keskimääräinen nettokuormitus oli yksiköissä 2207 (gastroenterologian osasto), 2106 (munuais- ja reumaosasto), 2101 (sydänosasto), 2102 (yleissisätautien osasto) ja 2103 (synnytysvuodeosasto). Nettokuormituksen minimin ja maksimin vaihteluväli eri kuukausina oli tyypillisesti noin 20 %. Poikkeuksena tästä olivat yksiköt 2202 (urologian osasto) ja 2405 (lasten akuuttiosasto), joissa kuormituk-

21 21(195) sen vaihteluvälit olivat %. Kuormituksen laaja vaihteluväli kuvastaa yksikön toiminnan kausittaista suunnittelematonta vaihtelua (sairaansijojen määrää ei ole vähennetty esim. loma-aikoina). Osaston 2405 kuormituksen minimi kuvaa kesäajan toimintaa, jolloin osasto oli toiminut yhteisosastona lasten kirurgisen osaston (2206) kanssa. (Kuvio 17.) % B Keskiarvo Minimi Maksimi KUVIO 17. Nettokuormitusprosentti (%) keskimäärin, minimi ja maksimi kuukaudessa, osastoittain, 2009 Tarkasteltaessa nettokuormituksen keskiarvon (n = 16 osastoa) vaihtelua kuukausittain, oli nettokuormitus ollut korkein helmi- maalis- ja syyskuussa ja alhaisin joulukuussa (Kuvio 18) % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 18. Nettokuormitusprosenttien (%) aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 16 osastoa), 2009

22 22(195) Bruttokuormitus Bruttokuormitusta laskettaessa hoitopäivien lukumääriin lasketaan myös potilaan kotiinlähtöpäivä. Bruttokuormitusta käytetään nettokuormituksen sijaan hoitotyön voimavarojen käyttöä kuvaavana tunnuslukuna, koska se huomioi kaikki hoitopäivät, jolloin potilaat ovat olleet sisäänkirjattuna vuodeosastolla. Bruttokuormitusta laskettaessa tulo- ja lähtöpäivät tulevat huomioiduiksi kokonaisina hoitopäivinä. Osalla osastoja on kuitenkin huomioitava, että uusien hoitojaksojen potilaat voivat tulla iltapäivän tai illan ja yön aikana (esim. päivystys). Lähtöpäivänä potilaiden kotiuttaminen pyritään toteuttamaan aamuvuoron aikana, mutta osa potilaista kotiutuu myös muuhun aikaan. Poikkeuksena tästä ovat yksiköt, joissa potilaat kutsutaan esim. lääkeinfuusioita varten osastolle jo aamusta, jolloin vuodeosastolta kotiin pääseviä potilaita ei ole vielä kotiutettu. Esimerkiksi hematologian osastolla (2103) hoidetaan potilaita hoidonvarauksena päivähoidossa, jolloin kaikki kutsutut potilaat tulevat klo 8 mennessä ja lähtevät pääsääntöisesti aikaisintaan klo aikaan ja pisimmillään illan aikana. Keskimääräinen bruttokuormitus vaihteli yksiköissä % välillä (Kuvio 19) % B KUVIO 19. Bruttokuormitusprosentti (%) keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

23 23(195) Bruttokuormituksen kuukausikeskiarvot (n=16 osastoa) vaihtelivat vain vähän (kuvio 20) % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 20. Bruttokuormitusprosenttien (%) aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 16 osastoa), 2009

24 24(195) Brutto- ja nettokuormituksen erot Brutto- ja nettokuormituskuvaajat kuvaavat lähes samalla tavalla kuormituksen välisiä suhteellisia eroja yksiköiden välillä. Brutto- ja nettokuormituksen ero oli keskimäärin 19 prosenttiyksikköä (Kuvio 21). Ero oli alhaisimmillaan 12 prosenttiyksikköä ja korkeimmillaan 29 prosenttiyksikköä. Yksiköissä, joissa on paljon lyhyen hoidon potilaita, oli brutto- ja nettokuormituksen ero korkeampi kuin yksiköissä, joissa pitkien hoitojaksojen osuus oli suurempi. (Kuvio 21). 140 % B Bruttokuormitus-% Nettokuormitus-% KUVIO 21. Brutto- ja nettokuormitusprosentti (%) keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

25 25(195) Potilasvaihtuvuus Potilasvaihtuvuudella tarkoitetaan potilasmäärän ja kuukauden sairaansijojen lukumäärän suhdetta (potilasmäärällä tarkoitetaan hoitojaksojen ja käyntien yhteismäärää). Potilasvaihtuvuuden lukuarvoa tulkitaan siten, että mitä suurempi luku on, sitä lyhyemmän aikaa yksi potilas on hoitojaksolla. Esimerkiksi ihotautiosaston (2601) vaihtuvuuden lukuarvo oli 13 % eli 13 % sairaansijoista sai uuden potilaan päivittäin. Potilasvaihtuvuus oli suurinta yksikössä 4630 (dialyysiosasto) ja päiväkirurgisia potilaita hoitavassa yksikössä 2209 (ortopedinen ja käsikirurginen osasto)(kuvio 22). Perinteisillä vuodeosastoilla potilasvaihtuvuus oli suurinta yksiköissä 2305 (naistentautien osasto), 2405 (lasten akuuttiosasto) ja B2251 (neurokirurgian osasto). Vähäisintä vaihtuvuus oli osastoilla 2601, 2651 (syöpätautien osasto) ja 2202 (urologian osasto) % B KUVIO 22. Potilasvaihtuvuus prosentteina (%) keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

26 26(195) Potilasvaihtuvuusprosentin kuukausikeskiarvot (n=16 osastoa) vaihtelivat % välillä (Kuvio 23) % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 23. Potilasvaihtuvuus prosentteina (%) aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 16 osastoa), 2009

27 27(195) DRG-ryhmien lukumäärä DRG-ryhmien lukumäärällä tarkoitetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä erikoissairaanhoidon tuotteita, joilla kuvataan ja hinnoitellaan tuotettuja palveluja. Hoitojakson tai käynnin DRGryhmä määräytyy potilaalle kirjatun päädiagnoosin, mahdollisten sivudiagnoosien, tehtyjen toimenpiteiden ja hoidon keston perusteella. Yksikön toiminnan näkökulmasta DRG-ryhmien lukumäärällä voidaan kuvata hoidettavien potilaiden hoidossa olon syiden vaihtelua. DRG-ryhmien lukumäärä vaihteli aineiston yksiköissä 7 61 ryhmän välillä. Vähiten DRGryhmiä oli dialyysiosastolla ja eniten sisätautien yksiköissä. (Kuvio 24.) lkm B KUVIO 24. DRG-ryhmien lukumäärä (lkm) keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

28 28(195) Hoitotyön osaamisen näkökulmasta yksiköt, joissa on vähän DRG-ryhmiä, ovat yleensä erityisosaamisen yksiköitä. Erityisosaamisen yksiköissä hoitohenkilöstön korvaaminen yleisellä hoitotyön osaamisella on vaikeaa ja työntekijän perehdytysaika on tavanomaista pidempi. Osastot, joissa on paljon DRG-ryhmiä, vaativat hoitotyön tekijältä laajaalaisempaa ja yleisempää kliinisen hoitotyön osaamista. Yksiköt, joissa oli paljon DRGryhmiä, käyttivät eniten keikkalaisia (Kuvio 25) lkm 30 3 % B DRG-ryhmien lukumäärä Keikkalaisten tekemät tunnit hoitotyön nettotunneista KUVIO 25. DRG-ryhmien lukumäärä (lkm), keskimäärin kuukaudessa ja keikkalaisten tekemien tuntien prosenttiosuus hoitotyön nettotunneista, keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

29 29(195) Lisä- ja ylityöt Lisä- ja ylitöitä tehtiin aineiston yksiköissä vähän. Kun laskettiin lisä- ja ylityötuntien osuutta hoitotyön nettotyötunneista, niin nettotyötunteihin ei laskettu työvoimapalvelun henkilöstön tekemiä tunteja. Lisätyötuntien prosenttiosuus yksikön hoitohenkilöstön nettotyötunneista vaihteli 0,1 ja 1,8 %:n välillä (Kuvio 26). 2,0 1,8 1,8 1,6 1,4 % 1,2 1,0 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 0,8 0,7 0,6 0,4 0,2 0,1 0,2 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0, B KUVIO 26. Lisätyötuntien prosenttiosuus hoitotyön nettotyötunneista (%), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

30 30(195) Ylitöiden osuus yksikön hoitohenkilöstön nettotyötunneista vaihteli 0,7 ja 2,9 %:n välillä (Kuvio 27). 3,5 3,0 2,9 % 2,5 2,0 1,5 1,3 1,3 1,4 1,5 1,5 1,7 1,7 1,8 1,8 2,0 2,2 1,0 0,5 0,7 0,8 0,8 0, B KUVIO 27. Ylityötuntien prosenttiosuus hoitotyön nettotyötunneista (%), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009 Sekä lisä- että ylitöitä oli tehty eniten yksiköissä 2301 (synnytysvuodeosasto), 2305 (naistentautien osasto) ja 4630 (dialyysiosasto) ja vähiten yksiköissä 2209 (Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö), 2801 (keuhkosairauksien osasto) ja 2101 (sydänosasto) (Kuvio 28). % 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, B Lisätyötuntien osuus Ylityötuntien osuus KUVIO 28. Lisä - ja ylitöiden prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyötunneista (%), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

31 31(195) Lisätöitä oli tehty keskimäärin eniten huhtikuussa ja vähiten loppuvuodesta ja ylitöitä eniten maaliskuussa ja vähiten heinä- ja joulukuussa. Tarkasteltaessa lisä- ja ylitöiden prosenttiosuuden kuukausikeskiarvoa (n = 16 osastoa), oli lisä- ja ylitöitä tehty eniten maalis- ja huhtikuun aikana (Kuvio 29). 4,0 3,8 3,5 3,2 3,0 % 2,5 2,0 2,5 2,0 2,2 2,1 2,1 1,6 1,6 2,2 2,6 1,5 1,0 0,5 0,6 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 29. Lisä- ja ylityötuntien prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyötunneista (%) aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 16 osastoa), Tukipalvelut Tukipalveluilla tarkoitetaan niiden ammattiryhmien työpanosta, joka suuntautuu osastolla pääsääntöisesti välilliseen potilashoitoon sekä potilashoitoa mahdollistaviin tehtäviin. Tukipalveluja tuottavilla ammattiryhmillä tarkoitetaan tässä raportissa osastonsihteereitä, tekstinkäsittelijöitä, osastofarmaseutteja ja laitoshuoltajia. Osastofarmaseutti oli yhdeksässä (9) yksikössä. Laitoshuollon ja osastosihteereiden tai tekstinkäsittelijöiden tukipalveluja oli kaikissa yksiköissä. Tukipalveluja tuottaviin ammattiryhmiin valittiin tekstinkäsittelijät, vaikka hoitohenkilöstö ei tee yleensä sanelujen kirjoitusta. Tähän valintaan päädyttiin, koska useimmiten yksiköissä osastonsihteerit tekevät sekä tekstinkäsittelyä että muuta osastonsihteerin työtä. Pelkkään tekstinkäsittelyyn käytettyä osastonsihteerin työpanosta olisi siten ollut mahdotonta eritellä. Tekstinkäsittelijän työpanoksella on merkitystä myös vuodeosastopotilaan hoitoprosessiin tilanteissa, joissa sanelut vaativat pikaista kirjoitusta esim. jatkohoidon järjestämiseksi tai kun potilas tarvitsee hoitojakson epikriisin kotiutustilanteessa. Tiedon saatavuuden näkökulmasta saneluiden nopean kirjoituksen merkitys on kuitenkin vähentynyt viime vuosina digisaneluiden yleistymisen myötä, koska digisanelu voidaan kuunnella milloin tahansa sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Työnjako hoitohenkilöstön ja tukipalveluja tuottavien ammattiryhmien välillä vaihtelee yksiköissä sen suhteen, mitkä tehtävät kuuluvat hoitohenkilöstölle ja mitkä esim. osastosihteereille ja laitoshuoltajille. Tyypillisesti työnjaoltaan eri tavalla toteutettuja työtehtäviä ovat esim. laboratoriotilausten tekeminen, ajanvaraus ja ruuan jakaminen potilaille sekä erilaisten tarvi-

32 32(195) ketilausten tekeminen. Tämän vuoksi eroja tukipalvelujen suhteellisissa määrissä ei voida suoraan tulkita eroiksi hoitotyötä tukevissa tukipalveluissa eri yksiköiden välillä. Tukipalveluista laitoshuollon ja farmasian palveluja oli ostettu tietyn työpanoksen verran palveluntuottajilta yhtä suurena määränä joka kuukaudelle. Näiden tukipalvelujen osuuden vaihtelu hoitohenkilöstön työpanoksesta perustui siis hoitohenkilöstön nettotyöpanoksen vaihteluun, tukipalveluiden pysyessä muuttumattomana kuukausittain (havaintokerroittain). Sihteerien ja tekstinkäsittelijöiden nettotyöpanos vaihteli kuukausittain osastoilla sen mukaan, miten paljon ko. ammattiryhmillä oli erilaisia poissaoloja. Tukipalvelujen työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilökunnan nettotyöpanoksesta kuukausikeskiarvona vaihteli 18,6 51,9 prosenttiyksikön välillä (Kuvio 30). Suurin tukipalvelujen osuus suhteessa hoitotyön nettotyöpanokseen oli yksikössä 2209 (Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö), jossa hoidetaan päiväkirurgisia potilaita viikko-osastona ja potilaiden vaihtuvuus on suuri. Vähiten tukipalvelujen käyttöä oli potilasvaihtuvuudeltaan suurella, päiväosastona toimivalla dialyysiosastolla (4630). Lähes kaikissa yksiköissä (lukuun ottamatta osastoa 2209 ja 2202, urologinen osasto) laitoshuollon tukipalveluja oli eniten eri tukipalvelumuodoista. (Kuvio 30.) % B Farmasia Laitoshuolto Osastonsiht. KUVIO 30. Tukipalvelujen työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta (%), keskimäärin kuukaudessa, osastoittain, 2009

33 33(195) Tukipalveluiden osuuden kuukausikeskiarvo (n = 16 osastoa) vaihteli 26,8 31,1 välillä. Tukipalvelujen suhteellinen osuus oli alimmillaan huhtikuussa ja korkeimmillaan lokakuussa. (Kuvio 31.) 32,0 31,0 3 29,0 % 28,0 27,0 26,0 25,0 24,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 31. Tukipalvelujen prosenttiosuus (%) aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 16 osastoa), 2009

34 34(195) Osastofarmaseutti Osastofarmasian palveluja oli yhdeksällä osastolla. Osastofarmaseutin työpanos vaihteli ¼ ja 1 ½ työpanoksen välillä kuukaudessa. Yksiköistä puolella oli osastofarmaseutilla vuosiloman sijainen apteekista, muilla sijaisena toimivat osaston sairaanhoitajat. Vuoden 2009 aikana osastofarmasian työpanokset olivat lisääntyneet yksikössä 2207 (gastroenterologinen osasto) ja yksikössä 2405 (lasten akuuttiosasto). Osastolla 2207 farmasian työpanosta oli lisätty puolesta työpanoksesta yhteen kesäkuusta alkaen ja 2405:llä yhdestä työpanoksesta puolestatoista lokakuun alusta alkaen. Yksiköiden hoitotyön nettotyöpanokseen suhteutettuna osastofarmaseuttien työpanos vaihteli osastofarmasian yksiköissä 1,1 ja 5,8 prosenttiyksikön välillä (Kuvio 32). Suhteellisesti eniten osastofarmaseutin palveluja oli yksikössä 2103 (hematologian osasto) ja vähiten yksikössä 2201 (nivelkirurgian yksikkö). Osaston 2207 prosenttiluku on kuitenkin liian korkea, koska hoitotyön tuntimäärässä on huomioitu ainoastaan yksikön 2207 tunnit, vaikka todellisuudessa osastofarmaseutti tuottaa tukipalveluja myös yksikköön 2202 (urologian osasto). (Kuvio 32.) 7,0 6,0 5,0 5,1 5,8 % 4,0 3,3 3,7 3,9 3,0 2,0 2,1 2,1 2,4 1,0 1, B KUVIO 32. Osastofarmasian työpanoksen prosenttiosuus hoitotyön nettotyöpanoksesta keskimäärin kuukaudessa (%), osastoittain, 2009

35 35(195) Laitoshuolto Laitoshuollon työpanos hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta vaihteli 10 ja 24 %:n välillä. Alhaisin laitoshuollon työpanos suhteessa hoitotyön nettotyöpanokseen oli yksikössä 2405 (lasten akuuttiosasto) ja korkein yksikössä 2209 (Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö). Yksikössä 2405 oli eniten hoitohenkilöstön työpanosta, mikä laskee laitoshuollon suhteellista osuutta muihin yksiköihin verrattuna. (Kuvio 33.) % B KUVIO 33. Laitoshuollon työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta keskimäärin kuukaudessa (%), osastoittain, 2009

36 36(195) Laitoshuollon osuuden kuukausikeskiarvo (n = 16 osastoa) vaihteli 14,2 15,5 välillä. Laitoshuollon suhteellinen osuus oli alimmillaan joulukuussa ja korkeimmillaan toukokuussa. (Kuvio 34.) 16,0 15,5 15,0 % 14,5 14,0 13,5 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 34. Laitoshuollon työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta (%), aikasarja, kuukausikesiarvot (n = 16 osastoa), 2009

37 37(195) Osastonsihteerit ja tekstinkäsittelijät Osastonsihteereiden ja tekstinkäsittelijöiden työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta vaihteli 6 29 % välillä eri yksiköissä. Eniten osastonsihteereiden tai konekirjoittajien työpanosta oli yksikössä 2209 (Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö) ja vähiten yksikössä 2301 (synnytysvuodeosasto). (Kuvio 35.) Osastonsihteereiden ja tekstinkäsittelijöiden prosenttiosuus hoitotyön nettotyöpanoksesta vaihteli kaikissa aineiston yksiköissä eri kuukausina vain vähän (Kuvio 35) % B KUVIO 35. Osastonsihteereiden ja konekirjoittajien työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta keskimäärin kuukaudessa (%), osastoittain, 2009

38 38(195) Osastonsihteereiden ja tekstinkäsittelijöiden prosenttiosuus hoitotyön nettotyöpanoksesta vaihteli kuukausikeskiarvon mukaa % välillä. (Kuvio 36) % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 36. Osastonsihteereiden ja tekstinkäsittelijöiden nettotyöpanoksen prosenttiosuuden vaihtelu hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta (%), aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 16 osastoa), Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön lukumäärä Hoitohenkilöstön lukumäärä on poikkileikkaustieto, jolla tarkoitetaan yksikön hoitotyötä tekevän henkilöstön työsopimusten lukumäärää kunkin kuukauden 1. päivänä. Henkilökunnan lukumäärällä ei voida tulkita suoraan eroja henkilöstöresursoinnissa, sillä poikkileikkaustieto kertoo vain kuun ensimmäisenä päivänä voimassaolevien työsopimusten määrään. Poikkileikkaustieto ei myöskään kerro onko otoksessa olevat henkilöt ko. päivän työssä vai poissa. Lisäksi yksiköissä työskentelevää varahenkilöstöä ei ole poikkileikkaustiedoissa mukana.

39 39(195) Hoitohenkilöstön lukumäärä vaihteli yksiköissä 14 ja 45 henkilön välillä. Yksiköissä, joissa oli enemmän sairaansijoja, oli myös enemmän hoitohenkilöstöä. Poikkeuksena tästä ovat yksiköt 2405 (lasten akuuttiosasto) ja 2301 (synnytysvuodeosasto), joissa sairaansijoihin nähden oli suhteessa enemmän hoitohenkilöstöä. Poikkeavan alhainen hoitohenkilökunnan lukumäärä suhteessa sairaansijoihin oli osastoilla 2201 (nivelkirurgian yksikkö) ja 2651 (syöpätautien osasto) verrattuna muihin yksiköihin. (Kuvio 37.) Sairaansijojen lkm Sairaansijojen lukumäärä B2251 Hoitohenkilökunnan lukumäärä KUVIO 37. Hoitohenkilöstön ja sairaansijojen lukumäärä keskimäärin kuukaudessa (lkm), osastoittain, Hoitohenkilöstön lkm Hoitotyön nettotyötunnit Hoitotyön nettotunneissa on huomioitu yksikön oman vakituisen ja sijaishenkilökunnan keskimääräiset nettotyötunnit kuukauden aikana. Sijaishenkilökunnan tekemiin nettotunteihin laskettiin määräyskirjalla työsuhteessa olevien (mukaan lukien keikkalaiset) ja varahenkilöstön tekemät tunnit. Hoitotyön nettotunneissa ei ole voitu huomioida niitä työtunteja, joita yksikössä on tehty toisen osaston henkilökunnalla silloin, kun omassa apua antavassa yksikössä on rauhallisempaa. Hoitotyön nettotunneilla voidaan kuvata yleisesti hoitohenkilöstön nettotyöpanosta eri yksiköissä, mutta ei vertailla osastojen nettotuntien määrää ilman suhteutusta johonkin toiseen keskeiseen tunnuslukuun.

40 40(195) Alhaisimmat nettotyötunnit olivat yksikössä 2209 (Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö), joka toimii viikko-osastona ja oli kokonaan sulussa heinäkuun ajan. Korkeimmat hoitotyön nettotunnit olivat lasten akuuttiosastolla (Kuvio 38.) 6000 Tunnit B KUVIO 38. Hoitotyön nettotyötunnit keskimäärin kuukaudessa osastoittain, 2009 Hoitohenkilöstöresursseja yksiköiden käytössä oli läpi vuoden melko tasaisesti tammi-, kesäja marraskuuta lukuun ottamatta. Korkeimmillaan nettotuntien kuukausikeskiarvo (n = 16 osastoa) oli huhtikuussa ollen 14 % (462 tuntia) enemmän kuin kesäkuussa, jolloin nettotuntien määrä oli alhaisimmillaan. (Kuvio 39.) Tunnit Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 39. Hoitohenkilöstön nettotyötunnit aikasarja, kuukausikeskiarvot (n = 16 osastoa), 2009

41 41(195) Hoitotyön työpanos potilasta kohti Yhden potilaan saama hoitotyön työpanos laskettiin jakamalla kuukauden potilasmäärä (hoitojaksot ja käynnit) kuukauden hoitohenkilöstön nettotyöpanoksella. Hoitohenkilöstön nettotyöpanoksessa on otettu huomioon varahenkilöstön työpanos. Yhtä potilasta kohden hoitotyön työpanos vaihteli 2 ja 0,25 työpanoksen välillä. Työpanos oli yli 12 kertaa suurempi suurimman työpanoksen yksikössä pienimmän työpanoksen yksikköön verrattuna. Yksiköiden välistä työpanoksen vertailua potilasta kohden vaikeuttaa se, ettei tunnusluku ota huomioon eroja hoitojaksojen keskimääräisessä kestossa eri yksiköiden välillä. (Kuvio 40.) 0,30 0,25 0,25 Työpanos 0,20 0,15 0,11 0,11 0,12 0,14 0,14 0,14 0,14 0,14 0,15 0,16 0,20 0,21 0, B KUVIO 40. Hoitotyön työpanos potilasta kohti keskimäärin kuukaudessa osastoittain, 2009

42 42(195) Hoitotyön tunnit potilasta kohti Hoitotyön tuntien määrä potilasta kohti laskettiin jakamalla kuukauden potilasmäärä (hoitojaksot ja käynnit) kuukauden hoitohenkilöstön nettotyötunneilla. Hoitotyön nettotyötunteja oli keskimäärin potilasta kohden 3,8 40,8 tuntia (Kuvio 41). 45,0 4 40,8 35,0 31,7 32,4 Tunnit 3 25,0 2 17,6 19,0 20,5 21,7 22,1 23,0 23,6 23,7 23,9 25,9 15,0 12,5 1 5,0 3,8 5, B KUVIO 41. Hoitotyön tunnit potilasta kohti keskimäärin kuukaudessa osastoittain, 2009