Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa"

Transkriptio

1 Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa Poliklinikkatoiminnan tunnusluvut erikoissairaanhoidossa, saatavuus ja testaus Viisi sairaanhoitopiiriä Raportti R 6 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto -hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT Helena Tirkkonen, projektikoordinaattori, TtM

2 SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTON KUVAUS 5 3. TULOKSET POLIKLIINISISTA TUNNUSLUVUISTA Hoitotyön intensiteetti. 3.2 Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitotyön voimavarat Hoitotyön tulos Toimialojen väliset erot tunnusluvuissa Sairaanhoitopiirien ja toimialojen väliset erot POHDINTA. 34 LIITTEET LIITE 1. Hoitotyön intensiteetti Ensikäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 2. Hoitotyön intensiteetti Uusintakäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 3. Hoitotyön intensiteetti Sarjahoitokäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 4. Hoitotyön intensiteetti Konsultaatiohoitokäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 5. Hoitotyön intensiteetti käyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 6. Hoitotyön intensiteetti Lääkärivastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa,,,, LIITE 7. Hoitotyön intensiteetti Toimenpidevastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 8. Hoitotyön intensiteetti Hoitajavastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE. Hoitotyön intensiteetti Sähköisen asioinnin kautta tapahtuvan vastaanoton lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 10. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuusluokat 3 ja 4 lukumäärät kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 11. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuusluokka 5 lukumäärät kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE. Hoitotyön intensiteetti Luokittelemattomien hoitokäyntien määrä organisaatioittain;,,,, LIITE 13. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuuspisteiden lukumäärä organisaatioittain;,,,, LIITE 14. Hoitotyön intensiteetti Prosenttiosuus käynneistä, jolloin potilaiden hoitoisuus alittaa optimaalisen hoitoisuuden organisaatioittain;,,,, LIITE 15. Hoitotyön intensiteetti Prosenttisuus käynneistä, joilla potilaiden hoitoisuus ylittää optimaalisen hoitoisuuden organisaatioittain;,,,, LIITE 16. Hoitotyön intensiteetti Optimaalisen hoitoisuuden päivien

3 3(38) %-osuus organisaatioittain;,,,, LIITE 17. Hoitotyön intensiteetti Toteutunut hoitoisuusprosentti kuukausittain (toteutunut hoitoisuus per hoitaja kuukauden aikana optimaaliseen hoitoisuuteen verrattuna) LIITE 18. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitohenkilöstön sisäinen vaihtuvuus organisaatioittain;,,,, LIITE1. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitohenkilöstön ulkoinen vaihtuvuus organisaatioittain;,,,, LIITE 20. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön kokonaistunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 21. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön poissaolotunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 22. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön työpanos kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 23. Hoitotyön voimavarat Sairaanhoitajien kokonaistunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 24. Hoitotyön voimavarat Sairaanhoitajien poissaolotunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 25. Hoitotyön tulos 1-3 päivän sairauspoissaolot kuukausittain organisaatioissa;,,,, TAULUKOT TAULUKKO 1. Polikliinisten tunnuslukujen saatavuus organisaatioittain 6 TAULUKKO 2. Aineiston keruupoliklinikat sairaanhoitopiireittäin.. 7 TAULUKKO 3. Tutkimuksessa mukana olleiden viiden (,,,, ) sairaanhoitopiirin poliklinikka aineisto vuodelta 200 kuukausittain... 8 KUVIOT KUVIO 1. Ensikäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin KUVIO 2. Uusintakäyntien mediaani kuukausitasolla sairaanhoitopiireittäin.. 10 KUVIO 3. Sarjahoitokäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin. 10 KUVIO 4. käyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin.. 11 KUVIO 5. Sairauspoissaolot 1 3 vrk sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KYVIO 6. Sairauspoissaolot 1 3 vrk toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 7. Ensikäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 8. Ensikäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO. Uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 10. Uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 11. Ensi- ja uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO. Ensi- ja uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 13. käyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausittain vuonna KUVIO 14. käyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 1

4 4(38) KUVIO 15. Sarjahoitokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 16. Sarjahoitokäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 17. Lääkärivastaanottojen lukumäärät sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 18. Lääkärivastaanottojen lukumäärät toimialoittain kuukasitasolla vuonna KUVIO 1. Toimenpidevastaanotot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 20. Toimenpidevastaanotot toimialoittain kuukasitasolla vuonna KUVIO 21. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla Vuonna KUVIO 22. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla Vuonna KUVIO 23. Sähköinen asiointi sairaanhoitopiireittäin kuukasitasolla vuonna KUVIO 24. Sähköinen asiointi toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 25. Vastaanottokäynnit per hoitajien kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin Kuukausitasolla vuonna KUVIO 26. Vastaanottonkäynnit per hoitajien kokonaistunnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 27. Työtunnit per käynti sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 28. Työtunnit per käynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 2. Ensikäynnit per uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 30. Ensikäynnit per uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 31. Sairaanhoitajien poissaolotunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 32. Sairaanhoitajien poissaolotunnit toimialueittain kuukausitasolla Vuonna KUVIO 33. Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärät sairaanhoitopiireittäin Kuukausitasolla vuonna KUVIO 34. Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärät organisaattioittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 35. Sairaanhoitajien kokonaistunnit per hoitohenkilöstön kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 36. Sairaanhoitajien kokonaistunnit per hoitohenkilöstön kokonaistunnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 37. Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 38. Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 3. Sairauspoissaolot 1 3 vrk sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla Vuonna KUVIO 40. Sairauspoissaolot 1 3 vrk toimialoittain kuukausitasolla vuonna

5 5(38) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Projektissa oli tarkoituksena kerätä hoitotyön intensiteettiä, hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja ja hoitotyön tulosta kuvaavat tunnusluvut viidestä sairaanhoitopiiristä; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (), Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiristä (), Satakunnan sairaanhoitopiiristä (SaTSHP), Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä () ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä (). Hoitotyön henkilöstöhallinnan polikliiniset tunnusluvut haettiin sairaanhoitopiirien eri tietojärjestelmistä. Kaikkia tunnuslukuja ei saatu valituista organisaatioista. (Taulukko 1.) 2. AINEISTON KUVAUS Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä Hoitotyön intensiteettiä kuvaavat käyntityyppi- ja vastaanottotyyppi -tunnusluvut saatiin kaikista organisaatioista. RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedot saatiin osalta in poliklinikoista. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä kuvaavista tunnusluvuista saatiin hoitajien ulkoinen vaihtuvuus kaikista viidestä organisaatiosta. DRG-ryhmistä saadut tiedot jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska ne eivät olleet luotettavia joko liian suuren lukumäärän tai puutteellisten tietojen takia. (Taulukko 1.) Hoitotyön voimavarat saatiin kaikkien organisaatioiden tietojärjestelmistä. Hoitotyön voimavaroja kuvaavat tunnusluvut koostuivat laskennallisista vastaanottokäynneistä hoitajaa kohden, työtunneista käyntiä kohden, sairaanhoitajien kokonaistuntimäärän ja hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärän suhteesta, sairaanhoitajien poissaolotunneista sekä heidän kokonaistunneista. (Taulukko 1.) Hoitotyön tulosta kuvaavista tunnusluvuista haittatapahtumia (HaiPro) ei voitu käyttää tilastollisessa analyysissa tapausten vähyyden takia. Potilastyytyväisyysmittausten tulokset saatiin :stä ja henkilöstötyytyväisyysmittausten tulokset kahdesta sairaanhoitopiiristä. Tulokset eivät olleet vertailukelpoisia, koska mittauksissa oli käytetty eri mittareita. Lyhyet sairauspoissaolot saatiin kolmesta organisaatiosta. (Taulukko 1.)

6 6(38) TAULUKKO 1. Polikliinisten tunnuslukujen saatavuus organisaatioittain. Muuttuja SaTSHP Hoitotyön intensiteetti * käyntityyppi: Ensikäynti x x x x x Uusintakäynti x x x x x Sarjahoitokäynti x x x x x Konsultaatiokäynti x x x x x * vastaanottotyyppi: Lääkärivastaanotto x x x x x Toimenpidevastaanotto x x x x x Hoitajavastaanotto x x x x x Sähköinen asiointi x x x x x käynti x x x x x * hoitoisuusluokkien 3,4,5 %-osuus x käynneistä Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti * DRG-ryhmä - x 2 - x 3 x * hoitajien vaihtuvuus: Sisäinen vaihtuvuus x x - x x Ulkoinen vaihtuvuus x x x x x Hoitotyön voimavarat * käyntiä / hoitaja x x x x x * työtunnit / käynti x x x x x * sh-kokonaistunnit/ x x x x x hoitohenkilökunnan kokonaistunnit * sh poissaolotunnit x x x x x * sh kokonaistunnit x x x x x Hoitotyön tulos * potilastyytyväisyys x - * henkilöstötyytyväisyys - x 4 - x 4 - * 1-3 vrk sairauspoissaolot x - x x - * Haittatapahtumat (HaiPro) 1 x x x x x 1 Haitta/vaaratapahtumia ilmoitettu vähän, joten jätetty pois analyysista. 2 DRG ryhmien lukumäärät ovat mahdollisesti avohoitokäyntien lukumääriä, joten tieto jätetty pois analyysista 3 DRG-ryhmien tiedoista puuttui noin yksi kolmasosa. 4 Henkilöstötyytyväisyyttä mitattu eri mittarilla ssä ja ssä Jokaisesta sairaanhoitopiiristä oli mukana viisi saman alan poliklinikkaa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka-aineistot ovat neljästä sairaanhoitopiiristä, joten puolet aineistonkeruupoliklinikoista oli eri erikoisalojen yksiköitä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin () aineisto eroaa muista siinä, että sen tiedot muodostavat kuuden erikoisalan poliklinikoista, joista naistentautien-, lastentautien- ja kirurgianpoliklinikoiden aineistot on kerätty myös sairaanhoitopiirin kuuluvista muista sairaaloista (Porvoon sairaala, Jorvin sairaala, Peijaksen sairaala). (Taulukko 2.)

7 7(38) TAULUKKO 2. Aineiston keruupoliklinikat sairaanhoitopiireittäin. Poliklinikka Syöpätaudit HYKS x x x x Sädehoito x Keuhkosairaudet Jorvin sairaala x x x x Porvoon sairaala Sisätaudit Porvoon sairaala TYKS x x x Loimaan alues. Naistentaudit Jorvin sairaala x x x x Kätilöopiston sairaala Naisten klinikka Porvoon sairaala x x x x Jorvin sairaala Kirurgia Jorvin sairaala x x x x Meilahden sairaala Peijaksen sairaala Äitiys x x Silmätaudit x x Korva-, nenä- ja x x x x kurkkutaudit Kuulokeskus x Ihotaudit x x x Gastroenterologia x x x Neurologia x x x Tuki- ja liikuntaelin x kirurgia Hammas-, suu- ja x leukasairaudet Reumataudit x Ortopedia x Analysoitaessa aineistoa eri poliklinikat luokiteltiin toimintansa mukaisesti operatiivisiin, konservatiivisiin, lastentautien ja päivystyspoliklinikoihin. Operatiiviset poliklinikat olivat kirurgia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas- ja suusairaudet, silmätaudit, naistentaudit, ortopedia, traumatologia, tuki- ja liikuntaelinkirurgia. Konservatiivisiin kuuluivat sisätaudit, sisätautien gastroenterologia, keuhkosairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, neurologia, reumataudit. Toimintatapansa erityisyysluonteisuuden vuoksi lastentautien ja päivystyspoliklinikka pidettiin omina ryhminään. (Taulukko 3.) TAULUKKO 3. Tutkimuksessa mukana olleiden viiden (,,,, ) sairaanhoitopiirin poliklinikka aineisto vuodelta 200 kuukausitasolla

8 8(38) Min Max Md 25 % 50 % 75 % HOITOTYÖN INTENSITEETTI Käyntityyppi: Käynnit Ensikäynnit Uusintakäynnit Ensi/Uusintakäynnit - *3.0 *0.4 *0.3 *0.4 *0.5 Sarjahoitokäynnit Konsultaatiokäynnit Vastaanottotyyppi: Lääkärivastaanotto Toimenpidevastaanotto Hoitajavastaanotto Sähköisen asiointi käynnit Hoitoisuusluokkien 3,4,5 % -osuus käynneistä HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖN INTENSITEETTI Hoitajien vaihtuvuus Hoitajien vaihtuvuus HOITOTYÖN VOIMAVARAT Käyntiä/hoitaja Työtunnit/käynnit 0, Sh kokonaistunnit Hoitajien kokonaistunnit Sh-poissaolotunnit Hoitajien -poissaolotunnit Käynnit/ kokonaistunnit HOITOTYÖN TULOS Potilastyytyväisyys Henkilöstö-tyytyväisyys 1-3 vrk sairauspoissaolot Haittatapahtumat Käynnit on laskettu ensikäyntien ja uusintakäyntien summana. Muita käyntejä ei ole otettu huomioon, koska aineisto on summa-aineisto ja lisäksi yksittäisten käyntien luonnetta ei pysty jäljittämään. Mahdollisesta on, että päivystys-, sarjahoito- ja konsultaatiokäynnit ovat suurimmaksi osaksi uusintakäyntejä. Käynnit per hoitohenkilökunnan kokonaistunnit on laskettu ensi- ja uusintakäyntien lukumäärä jaettuna hoitohenkilökunnan kokonaistunneilla. Työtunnit per käynti on laskettu hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärä jaettuna käyntien (ensi- ja uusintakäynti) yhteislukumäärällä. Tunnusluku *ensi/uusintakäyntien suhde on tärkeä siksi, että epävarmoissa tapauksissa saatetaan kutsua potilas turhaan uusintakäynnille. Sairaanhoitajien kokonaistuntien lukumäärä suhteessa hoitohenkilöstön kokonaistunteihin mittaa sairaanhoitajien osuutta koko hoitohenkilökunnan työpanoksesta. 3. TULOKSET POLIKLIINISISTA TUNNUSLUVUISTA

9 (38) 3.1 Hoitotyön intensiteetti Käyntityypit Tarkasteltaessa käyntityyppien (ensi-, uusinta-, sarjahoito- konsultaatio- ja päivystyskäynti) kuukausivaihteluita eri organisaatioissa, ensikäyntien määrät lisääntyivät maaliskuussa Satakunnassa, :ssa ja etenkin Varsinais-Suomessa. Heinäkuussa ensikäynnit vähenivät etenkin TYKS:ssä, mutta Satakunnassa kesäaika ei vaikuttanut käyntimääriin. Kaikkien muiden sairaanhoitopiirien ensikäynnit lisääntyivät marraskuussa ja laskivat joulukuussa, sen sijaan Satakunnan keskussairaalassa joulukuun käyntimäärissä oli selkeä lisäys. (Kuvio 1, liite 1-5.) Kuvio 1. Ensikäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin. Uusintakäyntejä oli eniten :ssä. Maaliskuussa kaikissa organisaatioissa oli ruuhkahuippu. Heinäkuussa uusintakäynnit lähes puolittuivat kaikissa organisaatioissa, joten potilaat oli kutsuttu kesäkuussa poliklinikalle ja :ssä toukokuussa. Syyskuussa oli seuraava ruuhkahuippu muissa sairaanhoitopiireissä paitsi :ssä, jossa se ajoittui lokakuuhun. Joulukuussa kaikissa organisaatioissa käyntimäärät laskivat selvästi. (Kuvio 2, liite 2.)

10 10(38) Kuvio 2. Uusintakäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin Sarjahoitokäynneissä oli eniten vaihtelua organisaatioiden välillä. Käyntejä oli eniten :ssä ja vähiten :ssä. Satakunnan keskussairaalassa ruuhkahuiput olivat huhtikuussa ja heinäkuussa, kun taas elokuussa käyntimäärät putosivat roimasti. :ssä ruuhkahuiput olivat syys- ja marraskuussa. :ssä sarjahoitokäyntien määrät olivat tasaisen nousujohteisia, mutta käyntimäärät lisääntyivät toukokuusta alkaen saavuttaen elokuussa ennätysmäärän, jonka jälkeen käyntimäärät laskivat. :ssä käyntimäärät putosivat jyrkästi maaliskuusta alkaen. (Kuvio 3, liite 3.) Kuvio 3. Sarjahoitokäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin

11 11(38) Konsultaatiokäynneistä erottuu muista organisaatioista, sillä sen mediaanit olivat joka kuukausi yli 100. :n ne ovat tasaisesti luokkaa 50, :n ja :n alle 10 ja :n tasaisena näiden kolmen keskellä. (Liite 4.) :ssä oli vähiten päivystyskäyntejä., ja olivat käyntimääriltään samaa luokkaa, mutta profiileiltaan erilaisia. :n ja :n käyntiprofiilit olivat samansuuntaisia, sillä niiden ruuhkahuiput osuivat samoille kuukausille; maalis-, syys- ja joulukuulle, mutta kesäaikana :n ruuhkahuippu oli kesäkuussa ja :n heinäkuussa. Satakunnan keskussairaalassa päivystyskäynneissä oli jyrkkä väheneminen heinäkuussa. Elo- ja joulukuussa siellä oli eniten käyntejä. (Kuvio 4, liite 5.) KUVIO 4. käyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin Vastaanottotyypit Lääkärivastaanotoissa neljällä yliopistosairaalalla oli heinäkuussa selkeä lasku, mutta tästä trendistä poikkesi. :ssä oli eniten lääkärivastaanottoja. Vastaanottoja oli eniten syyskuussa kaikissa muissa organisaatioissa paitsi :ssä. :n ja :n lääkärivastaanotoissa oli suurimmat aikavaihtelut. Toiminta oli tasaista :ssä ja :ssä heinäkuuta lukuun ottamatta. (Liite 6.)

12 (38) Organisaatioista ja erottuivat selkeästi muista, kun tarkastellaan toimenpidevastaanottojen määrää. Molempien organisaatioiden alkuvuosi oli tasaista, mutta kesäkuussa :n toimenpidevastaanottojen määrä kasvoi ennen heinäkuun jyrkkää laskua. :n ja :n toiminta oli melko tasaista. :ssä oli tasaisen vähän toimenpidevastaanottoja. (Liite 7.) Hoitajavastaanottojen käyntimäärät laskivat jyrkästi heinäkuussa kaikissa organisaatioissa paitsi :ssä. Syyskuussa oli eniten hoitajavastaanottoja :ssa, :ssä sekä :ssä, kun taas :ssä ja :ssä oli eniten hoitajavastaanottoja lokakuussa. Hoitajavastaanottojen kuukausittainen määrä vaihteli eniten :ssa. (Liite 8.) Sähköisen asioinnin mediaanit olivat melko samaa luokkaa muissa organisaatioissa paitsi :ssä, jossa mediaanit olivat selkeästi muita suuremmat. :ssä kahden ensimmäisen kuukauden aikana ne olivat huomattavasti alhaisemmat kuin muualla, mutta kevään edetessä ne nousivat jyrkästi ja olivat toukokuusta lähtien toiseksi suurimmat. Kaikkien organisaatioiden sähköinen asiointi notkahti heinäkuussa. (Liite.) Hoitoisuusluokat Hoitoisuusluokat polikliinisesta hoidosta saatiin vain :sta, joten hoitoisuusluokkien 3, 4 ja 5 prosenttiosuudet oli saatavissa vain sieltä mukana olleilta poliklinikalta. Aineisto on tammi- ja helmikuulta viideltä poliklinikalta ja loppuvuoden ajan kymmeneltä poliklinikalta. Luokittelut puuttuivat kokonaan HYKS Meilahden ja Peijaksen sairaaloiden kirurgian poliklinikoilta. Optimaalisen hoitoisuuden arviointi saatiin tammi- ja helmikuussa vain Jorvin sairaalan lastentautien ja kirurgian poliklinikoilta ja muina kuukausina lisäksi Jorvin sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalta. Polikliinisista potilaista vain hyvin harvat ovat hoitoisuudeltaan luokkaan 4 tai 5 kuuluvia. (Liite )

13 13(38) 3.2 Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitajien vaihtuvuus Hoitajien vaihtuvuutta tarkasteltiin sisäisenä ja ulkoisena vaihtuvuutena. Hoitajien sisäinen vaihtuvuus saatiin neljästä organisaatiosta (,,, ), joissa kaikissa se oli melko vähäistä (min max: ; 0 5, ; 0 28, ; 0 21, ; 0 53). :ssa oli tammikuussa ja joulukuussa selkeät huiput sisäisessä vaihtuvuudessa. (Liite 18.) Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus oli vähäisintä :ssä. Vaihtuvuus oli suurinta :ssa syyskuussa, :ssä tammikuussa, :ssa heinäkuussa ja :ssä maaliskuussa. (Liite 1.) 3.3 Hoitotyön voimavarat Hoitotyön voimavaroja tarkasteltiin laskemalla käyntien määrää hoitajaa kohden. Vastaanottokäynneissä hoitohenkilökunnan kokonaistunteja kohden oli vaihtelua sairaanhoitopiirien kesken. Lisäksi hoitotyön voimavarojen tarkastelu tehtiin laskemalla työtuntien määrät käyntiä kohden. Ongelmana tässä tarkastelussa oli päivystyskäynnit, jotka vinouttavat tuloksen. Laskettaessa sairaanhoitajien kokonaistuntien suhdetta hoitohenkilökunnan kokonaistunteihin voitiin todeta, että pienimmissä sairaanhoitopiireissä sairaanhoitajien osuus koko henkilökunnan työpanoksesta oli vähäisempi. (Liite 22). Sairaanhoitajien poissaolotunnit ovat suurimmat isommissa sairaanhoitopiireissä, mutta toisaalta niissä on myös enemmän työntekijöitä. (Liite 24.) Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärä korreloi sairaanhoitopiirin koon kanssa. (Liite 23.) 3.4. Hoitotyön tulos Potilastyytyväisyys ja henkilöstötyytyväisyys raportoidaan :n tulosten yhteydessä raportissa "Avohoitotoiminnan kehittäminen tunnuslukujen avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä" s.13 ja 17).

14 14(38) Lyhyet 1-3 päivän sairauspoissaolot Kuvioissa 5 ja liitteessä 25 kuvataan lyhyiden sairauspoissaolojen jakauma sairaaloittain. Sairauspoissaolotiedot puuttuvat kahdesta sairaanhoitopiiristä (, ). Osallistuneilla poliklinikoilla oli keskimäärin 3 lyhyttä sairauspoissaoloa kuukaudessa (mediaani 3, ka. 3.8). Poissaolokertojen määrä vaihteli nollasta 25 poissaolokertaan. Lyhyiden (1-3 vrk) sairauspoissaolojen lukumäärillä oli positiivisen yhteys sairaanhoitopiirin kokoon. Suuremmassa sairaanhoitopiirissä oli enemmän lyhyitä sairauspoissaoloja. Kuvio 5. Lyhyet 1 3 päivän sairauspoissaolot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 Kuvio 6. Lyhyet 1 3 päivän sairauspoissaolot toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

15 15(38) Haittatapahtumat Haittatapahtumien raportointia ei voitu käyttää tunnuslukuja tai niiden yhteyksiä analysoitaessa, koska aineisto on niukka. Haittatapahtumia oli raportoitu tapahtuvaksi eri organisaatioiden poliklinikoilla kuukaudessa ainoastaan yksittäisiä tai ei lainkaan. 3.5 Toimialojen väliset erot tunnusluvuissa Tunnuslukuja tarkasteltiin luokittelemalla ne poliklinikoiden toiminnan mukaan operatiiviseen, konservatiiviseen, lastentautien ja päivystysalueen yksiköihin. Ensikäyntien lukumäärät vaihtelivat kuukausittain eniten operatiivisilla toimialoilla. Uusintakäyntien osalta vaihtelu ei ollut päivystystä lukuun ottamatta suurta toimialojen välillä. Ensi- ja uusintakäyntien yhteenlaskettu lukumäärä operatiivisella toimialalla oli suurempi kuin muilla toimialoilla. käyntien jakaumat olivat samanlaiset, paitsi joillekin poliklinikoille oli tyypillistä huomattavasti keskimääräistä runsaampi päivystystoiminta. Sarjahoitokäynnit olivat keskittyneet konservatiivisille ja operatiivisille toimialoille. Toimenpidevastaanotot olivat keskittyneet operatiivisen toimialan yksiköihin. Hoitajavastaanottojen jakaumat olivat kaikilla toimialoilla samankaltaiset. Tästä poikkeuksena on päivystys, jossa ei ollut hoitajavastaanottoja lainkaan ja toisaalta :n konservatiivisen toimialan poliklinikka, jossa niitä oli huomattavasti muita enemmän. Lyhyissä sairauspoissaoloissa oli vain vähän eroa toimialojen kesken, mutta niissä oli havaittavissa poliklinikkakohtaisia eroja. Vastaanottokäynneissä hoitohenkilökunnan kokonaistunteja kohden oli vaihtelua toimialojen välillä, siten että eniten käyntejä hoitajaa kohden oli operatiivisen toimialan joillakin poliklinikoilla. Tutkimuksessa hypoteesina oli, että liiallinen työn kuormittavuus lisää hoitohenkilöstön vaihtuvuutta ja lyhyiden sairaslomien määrää. Tutkimuksen tulosten mukaan hoitajien vaihtuvuus oli kiinni vain osaston tai sairaanhoitopiirin koosta. Mikään muu tekijä kuin se, että isossa yksikössä hoitajat vaihtuvat, ei tällä aineistolla selittänyt vaihtuvuutta. Tutkimusrajoituksena oli koko poliklinikan, sairaalan tai sairaanhoitopiirin vastauksien puuttuminen, joita olisi tarvittu poliklinikkakohtaisten tunnuslukujen sijaan.

16 16(38) Valtakunnallisessa aineistossa analyysin ongelmana olivat puuttuvat tiedot potilastyytyväisyydestä tai henkilökunnan tuloskunnosta. Analyysia vaikeutti se, että tiedot oli kerätty eri organisaatioissa erilaisilla mittareilla tai joitakin tietoja puuttui täysin. 3.6 Sairaanhoitopiirien ja toimialueiden väliset erot Hoitotyön intensiteetti Hoitotyön intensiteetin eroja tarkasteltiin käyntityyppien (ensi-, uusinta-, sarjahoito- ja konsultaatiokäyntien) mukaan kuukausittain sairaanhoitopiireissä ja eri toimialoilla erikseen. Ensikäyntien lukumäärät vaihtelevat eniten :ssa ja operatiivisella toimialoilla. (Kuviot 7 8.) SHPt Ensikäynnit Kuvio 7. Ensikäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Ensikäynnit Kuvio 8. Ensikäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

17 17(38) Vaihtelu uusintakäynneissä ei ollut suurta sairaanhoitopiirien ja toimialojen välillä lukuun ottamatta päivystystä. (Kuvio 10.) SHPt Uusintakäynnit Kuvio. Uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Uusintakäynnit Kuvio 10. Uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

18 18(38) Käyntien eli ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä on operatiivisella toimialalla suurempi kuin muilla toimialueilla. (Kuvio 11.) Sairaanhoitopiirien välillä ei ole suurta eroa, mutta vaihtelua sairaanhoitopiirin eri osastojen välillä on. (Kuvio.) Toimialue Käynnit Kuvio 11. Ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 SHP Käynnit Kuvio. Ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200

19 1(38) käyntien jakaumat ovat samanlaiset lukuun ottamatta sitä, että joissakin yksiköissä on huomattavasti enemmän päivystystoimintaa. (Kuviot ) SHPt käynnit Kuvio 13. käyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue käynnit Kuvio 14. käyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

20 20(38) Sarjahoitokäyntien jakaumat ovat hyvin samankaltaisia eri sairaanhoitopiireissä ja ne ovat keskittyneet konservatiiviselle ja operatiiviselle toimialalle. (Kuvio ) SHPt Sarjahoitokäynnit Kuvio 15. Sarjahoitokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolle vuonna 200 Toimialue Sarjahoitokäynnit Kuvio 16. Sarjahoitokäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

21 21(38) Toisena hoitotyön intensiteettiin vaikuttavana asiana tarkasteltiin vastaanottotyyppien (lääkäri-, toimenpide- ja hoitajavastaanottojen sekä sähköisen asioinnin ja päivystyskäyntien) lukumäärien eroja eri sairaanhoitopiireissä ja toimialoilla. (Kuviot ) Suurimmissa sairaanhoitopiireissä oli eniten lääkärivastaanottoja. (Kuvio 17.) SHPt Lääkärinvo Kuvio 17. Lääkärivastaanottojen lukumäärät sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 Toimialue Lääkärinvo Kuvio 18. Lääkärivastaanottojen lukumäärät toimialoittain kuukasitasolla vuonna 200

22 22(38) Toimenpidevastaanotot ovat keskittyneet operatiivisen toimialojen osastoille, joten siitä aiheutunee hajonta sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna. (Kuvio 1 20.) SHPt Toimenpidevo Kuvio 1. Toimenpidevastaanotot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Toimenpidevo Kuvio 20. Toimenpidevastaanotot toimialoittain kuukasitasolla vuonna 200

23 23(38) Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat ovat hyvin samankaltaisia lukuun ottamatta yhtä :n konservatiivisen toimialueen osastoa, jossa hoitajavastaanottojen lukumäärä on ollut huomattavasti muita suurempi. (Kuvio ) SHPt Hoitajavo Kuvio 21. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Hoitajavo Kuvio 22. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

24 24(38) SHPt Sähköinenasiointi Kuvio 23. Sähköinen asiointi sairaanhoitopiireittäin kuukasitasolla vuonna Toimialue Sähköinenasiointi Kuvio 24. Sähköinen asiointi toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

25 25(38) Hoitotyön voimavarat Hoitotyön voimavarat tunnusluvut koostuvat laskennallisista vastaanottokäyntejä hoitajaa kohden, työtunnit käyntiä kohden ja sairaanhoitajien kokonaistuntimäärä per hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärä -luvuista sekä sairaanhoitajien poissaolotunnit ja sairaanhoitajien kokonaistunnit -tunnusluvuista. Vastaanottokäynneissä (ensi- ja uusintakäynnit yhteensä) per hoitohenkilökunnan kokonaistunnit oli vaihtelua sairaanhoitopiirien välillä ja eniten käyntejä per hoitaja oli operatiivisen toimialan joillakin osastoilla. (Kuviot ) SHP Vastaanottokaynnit_per_kokonaistunnit Kuvio 25. Vastaanottokäynnit per hoitajien kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Vastaanottokaynnit_per_kokonaistunnit Kuvio 26. Vastaanottonkäynnit per hoitajien kokonaistunnit toimialoittain vuonna 200

26 26(38) Työtunneissa (hoitohenkilökunnan kokonaistunnit) per käynti (ensi+uusintakäynti), päivystys vääristää jakauman. (Kuvio 27.) SHP Tunnit_käynti Kuvio 27. Työtunnit per käynti sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Tunnit_käynti Kuvio 28. Työtunnit per käynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

27 27(38) Ensikäyntejä suhteessa uusintakäynteihin on eniten operatiivisilla toimialoilla. (Kuvio 2 30.) Toimialue Ek_per_Uk Kuvio 2. Ensikäynnit per uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna SHP Ek_per_Uk Kuvio 30. Ensikäynnit per uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen

Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) 11 poliklinikkaa Organisaatiokohtaiset

Lisätiedot

Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen

Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen Taina Pitkäaho Projektikoordinaattori, TtT, kätilö -hanke PSSHP Esityksen sisältö - :stä lyhyesti - Hoitohenkilöstön voimavarojen hallinnan

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

VeTe. Tunnuslukujen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa keskussairaalasairaanhoitopiirissä. VeTe- loppuseminaari Tampere-talo 6.9.

VeTe. Tunnuslukujen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa keskussairaalasairaanhoitopiirissä. VeTe- loppuseminaari Tampere-talo 6.9. Tunnuslukujen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa keskussairaalasairaanhoitopiirissä - loppuseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Piia Astila-Ketonen, projektisuunnittelija, TtM Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Ehdotukset kansallisesti yhtenäisiksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuiksi Erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Satakunnan keskussairaalan vuodeosastojen tunnuslukuaineiston kuvaileva analyysi vuodelta 2009

Satakunnan keskussairaalan vuodeosastojen tunnuslukuaineiston kuvaileva analyysi vuodelta 2009 Satakunnan keskussairaalan vuodeosastojen tunnuslukuaineiston kuvaileva analyysi vuodelta 29 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 29 211 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintahanke

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

25 TAULUKKO 3: Osastojen hoitohenkilöstö (nettomäärä) Osasto (ss) Minimi Maksimi Keskiarvo Moodi Keskihajonta 2101 (26) 17,8 21,3 19,5 18,9 1,13 2102 (30) 21,5 25,1 22,6 21,6 1,17 2103 (18) 14,1 18,1 16,2

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007

Lisätiedot

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202 Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014 AURA 5 7... 1 1 1 6 9 10 SISÄTAUDIT 34 58 2 5 1 1 6 6 43 70 10C Sydänkeskus 3 3 1 3.. 3. 7 6 10E Endokrinologia 5 6.... 2. 7 6 10G Gastroenterologia 3 8 1... 1 3 5 11 10H Hematologia.. 1 1... 2 1 3 10I

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta (2013) Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 Esityksessä käsitellään Auditoinnin taustaa Auditointimenetelmää

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen AURA 6.. 1 7 10 SISÄTAUDIT 54 3 2 9 68 10C Sydänkeskus 4 3. 3 10 10E Endokrinologia 5.. 2 7 10G Gastroenterologia 5 1. 2 8 10H Hematologia 1 1.. 2 10I Infektiosairaudet. 1. 1 2 10K Kardiologia 15.. 4 19

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana 01-12, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana AURA 2 10 SISÄTAUDIT 10 10C Sydänkeskus 6 10E Endokrinologia 5 10G Gastroenterologia 3 10H Hematologia 4 10P Päivystyssisätaudit 1 10R Reumatologia

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen hallinnoijana Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Kaarina Tanttu, projektipäällikkö

Lisätiedot

Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5.

Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5. Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5.2014 Jyväskylä Maarit Raappana, K-S SHP, TtM, Ylihoitaja maarit.raappana@ksshp.fi

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä 30.3.2015

Kokouspäivämäärä 30.3.2015 Satakunnan sairaanhoitopiiri Kokouspäivämäärä 30.3.2015 PÖYTÄKIRJANOTE 50 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SELVITYS OSTOPALVELUISTA VUODELTA 2014 JA SAIRAANHOIDON OSTOPALVELUIDEN RAPORTTI 1-2KK / 2015

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Johdanto Vuonna 2012 THL järjesti terveyskeskusten potilastietojärjestelmien pääkäyttäjille rokotusten kirjausja rokotusrekisteri -koulutuspäivät. Koulutuspäivillä

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti Benchmarking yhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Voiko DRG:hen luottaa koodistot ja kirjaaminen laatuanalyysin valossa DRG-käyttäjäpäivät 5.-6.11. Rovaniemi

Voiko DRG:hen luottaa koodistot ja kirjaaminen laatuanalyysin valossa DRG-käyttäjäpäivät 5.-6.11. Rovaniemi Voiko DRG:hen luottaa koodistot ja kirjaaminen laatuanalyysin valossa DRG-käyttäjäpäivät 5.-6.11. Rovaniemi Satu Rautio Datawell Oy Kliinisen koodauksen prosessi sairaalassa 2 Konsultaatiot Kuvantaminen

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) 15 vuodeosastoa

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) 15 vuodeosastoa 1(195) Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) 15 vuodeosastoa Organisaatiokohtaiset

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Poliklinikkatoiminnan hoitohenkilöstön voimavaroja kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen

Poliklinikkatoiminnan hoitohenkilöstön voimavaroja kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrittäminen ja saatavuus Poliklinikkatoiminnan hoitohenkilöstön voimavaroja kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen Raportti

Lisätiedot

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Professori Martti Talja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Tulevaisuuden megatrendejä (1) Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kansantuotetta

Lisätiedot

THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala

THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31-5 - 1.6.1999 THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala Hoitotyö ja kustannusseuranta (Monitor) SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy vuosina 2007 2012 Tillgången till specialiserad sjukvård åren 2007 2012

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy vuosina 2007 2012 Tillgången till specialiserad sjukvård åren 2007 2012 Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy vuosina 2007 2012 Tillgången till specialiserad sjukvård åren 2007 2012 Pirjo Häkkinen +358

Lisätiedot

Hoitokertomuksen pilotoinnin kokemuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Hoitokertomuksen pilotoinnin kokemuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Hoitokertomuksen pilotoinnin kokemuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Satu Pitkänen, projektityöntekijä, KSSHP, MediKes satu.pitkanen@ksshp.fi Tapio Ala-Hiiro, järjestelmäasiantuntija, KSSHP, MediKes

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa!

PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa! PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa! Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 210.000 asukasta SAIRAANSIJAT Ihotaudit ja allergologia - Keuhkosairaudet 24 Kirurgia 136 Korva-, nenä-

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON PALVELUHINNASTO 2015

TERVEYDENHUOLLON PALVELUHINNASTO 2015 Pieksämäen kaupungin perusturva Perusturvalautakunta 19.1.2015 TERVEYDENHUOLLON PALVELUHINNASTO 2015 Voimaan 1.2.2015 alkaen PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN PERUSTURVA TERVEYDENHUOLLON PALVELUHINNASTO 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset OYS Erva-alueelta (2015)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset OYS Erva-alueelta (2015) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset OYS Erva-alueelta (2015) Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti Kansallinen DRG keskus DRG-käyttäjäpäivät, Lahti 3.-4.12 2015 Esityksen sisältö Auditoinnin tausta

Lisätiedot