Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa"

Transkriptio

1 Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa Poliklinikkatoiminnan tunnusluvut erikoissairaanhoidossa, saatavuus ja testaus Viisi sairaanhoitopiiriä Raportti R 6 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto -hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT Helena Tirkkonen, projektikoordinaattori, TtM

2 SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTON KUVAUS 5 3. TULOKSET POLIKLIINISISTA TUNNUSLUVUISTA Hoitotyön intensiteetti. 3.2 Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitotyön voimavarat Hoitotyön tulos Toimialojen väliset erot tunnusluvuissa Sairaanhoitopiirien ja toimialojen väliset erot POHDINTA. 34 LIITTEET LIITE 1. Hoitotyön intensiteetti Ensikäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 2. Hoitotyön intensiteetti Uusintakäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 3. Hoitotyön intensiteetti Sarjahoitokäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 4. Hoitotyön intensiteetti Konsultaatiohoitokäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 5. Hoitotyön intensiteetti käyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 6. Hoitotyön intensiteetti Lääkärivastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa,,,, LIITE 7. Hoitotyön intensiteetti Toimenpidevastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 8. Hoitotyön intensiteetti Hoitajavastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE. Hoitotyön intensiteetti Sähköisen asioinnin kautta tapahtuvan vastaanoton lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 10. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuusluokat 3 ja 4 lukumäärät kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 11. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuusluokka 5 lukumäärät kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE. Hoitotyön intensiteetti Luokittelemattomien hoitokäyntien määrä organisaatioittain;,,,, LIITE 13. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuuspisteiden lukumäärä organisaatioittain;,,,, LIITE 14. Hoitotyön intensiteetti Prosenttiosuus käynneistä, jolloin potilaiden hoitoisuus alittaa optimaalisen hoitoisuuden organisaatioittain;,,,, LIITE 15. Hoitotyön intensiteetti Prosenttisuus käynneistä, joilla potilaiden hoitoisuus ylittää optimaalisen hoitoisuuden organisaatioittain;,,,, LIITE 16. Hoitotyön intensiteetti Optimaalisen hoitoisuuden päivien

3 3(38) %-osuus organisaatioittain;,,,, LIITE 17. Hoitotyön intensiteetti Toteutunut hoitoisuusprosentti kuukausittain (toteutunut hoitoisuus per hoitaja kuukauden aikana optimaaliseen hoitoisuuteen verrattuna) LIITE 18. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitohenkilöstön sisäinen vaihtuvuus organisaatioittain;,,,, LIITE1. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitohenkilöstön ulkoinen vaihtuvuus organisaatioittain;,,,, LIITE 20. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön kokonaistunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 21. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön poissaolotunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 22. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön työpanos kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 23. Hoitotyön voimavarat Sairaanhoitajien kokonaistunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 24. Hoitotyön voimavarat Sairaanhoitajien poissaolotunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 25. Hoitotyön tulos 1-3 päivän sairauspoissaolot kuukausittain organisaatioissa;,,,, TAULUKOT TAULUKKO 1. Polikliinisten tunnuslukujen saatavuus organisaatioittain 6 TAULUKKO 2. Aineiston keruupoliklinikat sairaanhoitopiireittäin.. 7 TAULUKKO 3. Tutkimuksessa mukana olleiden viiden (,,,, ) sairaanhoitopiirin poliklinikka aineisto vuodelta 200 kuukausittain... 8 KUVIOT KUVIO 1. Ensikäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin KUVIO 2. Uusintakäyntien mediaani kuukausitasolla sairaanhoitopiireittäin.. 10 KUVIO 3. Sarjahoitokäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin. 10 KUVIO 4. käyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin.. 11 KUVIO 5. Sairauspoissaolot 1 3 vrk sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KYVIO 6. Sairauspoissaolot 1 3 vrk toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 7. Ensikäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 8. Ensikäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO. Uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 10. Uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 11. Ensi- ja uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO. Ensi- ja uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 13. käyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausittain vuonna KUVIO 14. käyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 1

4 4(38) KUVIO 15. Sarjahoitokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 16. Sarjahoitokäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 17. Lääkärivastaanottojen lukumäärät sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 18. Lääkärivastaanottojen lukumäärät toimialoittain kuukasitasolla vuonna KUVIO 1. Toimenpidevastaanotot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 20. Toimenpidevastaanotot toimialoittain kuukasitasolla vuonna KUVIO 21. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla Vuonna KUVIO 22. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla Vuonna KUVIO 23. Sähköinen asiointi sairaanhoitopiireittäin kuukasitasolla vuonna KUVIO 24. Sähköinen asiointi toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 25. Vastaanottokäynnit per hoitajien kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin Kuukausitasolla vuonna KUVIO 26. Vastaanottonkäynnit per hoitajien kokonaistunnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 27. Työtunnit per käynti sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 28. Työtunnit per käynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 2. Ensikäynnit per uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 30. Ensikäynnit per uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 31. Sairaanhoitajien poissaolotunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 32. Sairaanhoitajien poissaolotunnit toimialueittain kuukausitasolla Vuonna KUVIO 33. Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärät sairaanhoitopiireittäin Kuukausitasolla vuonna KUVIO 34. Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärät organisaattioittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 35. Sairaanhoitajien kokonaistunnit per hoitohenkilöstön kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 36. Sairaanhoitajien kokonaistunnit per hoitohenkilöstön kokonaistunnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 37. Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna KUVIO 38. Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus toimialoittain kuukausitasolla vuonna KUVIO 3. Sairauspoissaolot 1 3 vrk sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla Vuonna KUVIO 40. Sairauspoissaolot 1 3 vrk toimialoittain kuukausitasolla vuonna

5 5(38) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Projektissa oli tarkoituksena kerätä hoitotyön intensiteettiä, hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja ja hoitotyön tulosta kuvaavat tunnusluvut viidestä sairaanhoitopiiristä; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (), Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiristä (), Satakunnan sairaanhoitopiiristä (SaTSHP), Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä () ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä (). Hoitotyön henkilöstöhallinnan polikliiniset tunnusluvut haettiin sairaanhoitopiirien eri tietojärjestelmistä. Kaikkia tunnuslukuja ei saatu valituista organisaatioista. (Taulukko 1.) 2. AINEISTON KUVAUS Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä Hoitotyön intensiteettiä kuvaavat käyntityyppi- ja vastaanottotyyppi -tunnusluvut saatiin kaikista organisaatioista. RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedot saatiin osalta in poliklinikoista. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä kuvaavista tunnusluvuista saatiin hoitajien ulkoinen vaihtuvuus kaikista viidestä organisaatiosta. DRG-ryhmistä saadut tiedot jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska ne eivät olleet luotettavia joko liian suuren lukumäärän tai puutteellisten tietojen takia. (Taulukko 1.) Hoitotyön voimavarat saatiin kaikkien organisaatioiden tietojärjestelmistä. Hoitotyön voimavaroja kuvaavat tunnusluvut koostuivat laskennallisista vastaanottokäynneistä hoitajaa kohden, työtunneista käyntiä kohden, sairaanhoitajien kokonaistuntimäärän ja hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärän suhteesta, sairaanhoitajien poissaolotunneista sekä heidän kokonaistunneista. (Taulukko 1.) Hoitotyön tulosta kuvaavista tunnusluvuista haittatapahtumia (HaiPro) ei voitu käyttää tilastollisessa analyysissa tapausten vähyyden takia. Potilastyytyväisyysmittausten tulokset saatiin :stä ja henkilöstötyytyväisyysmittausten tulokset kahdesta sairaanhoitopiiristä. Tulokset eivät olleet vertailukelpoisia, koska mittauksissa oli käytetty eri mittareita. Lyhyet sairauspoissaolot saatiin kolmesta organisaatiosta. (Taulukko 1.)

6 6(38) TAULUKKO 1. Polikliinisten tunnuslukujen saatavuus organisaatioittain. Muuttuja SaTSHP Hoitotyön intensiteetti * käyntityyppi: Ensikäynti x x x x x Uusintakäynti x x x x x Sarjahoitokäynti x x x x x Konsultaatiokäynti x x x x x * vastaanottotyyppi: Lääkärivastaanotto x x x x x Toimenpidevastaanotto x x x x x Hoitajavastaanotto x x x x x Sähköinen asiointi x x x x x käynti x x x x x * hoitoisuusluokkien 3,4,5 %-osuus x käynneistä Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti * DRG-ryhmä - x 2 - x 3 x * hoitajien vaihtuvuus: Sisäinen vaihtuvuus x x - x x Ulkoinen vaihtuvuus x x x x x Hoitotyön voimavarat * käyntiä / hoitaja x x x x x * työtunnit / käynti x x x x x * sh-kokonaistunnit/ x x x x x hoitohenkilökunnan kokonaistunnit * sh poissaolotunnit x x x x x * sh kokonaistunnit x x x x x Hoitotyön tulos * potilastyytyväisyys x - * henkilöstötyytyväisyys - x 4 - x 4 - * 1-3 vrk sairauspoissaolot x - x x - * Haittatapahtumat (HaiPro) 1 x x x x x 1 Haitta/vaaratapahtumia ilmoitettu vähän, joten jätetty pois analyysista. 2 DRG ryhmien lukumäärät ovat mahdollisesti avohoitokäyntien lukumääriä, joten tieto jätetty pois analyysista 3 DRG-ryhmien tiedoista puuttui noin yksi kolmasosa. 4 Henkilöstötyytyväisyyttä mitattu eri mittarilla ssä ja ssä Jokaisesta sairaanhoitopiiristä oli mukana viisi saman alan poliklinikkaa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka-aineistot ovat neljästä sairaanhoitopiiristä, joten puolet aineistonkeruupoliklinikoista oli eri erikoisalojen yksiköitä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin () aineisto eroaa muista siinä, että sen tiedot muodostavat kuuden erikoisalan poliklinikoista, joista naistentautien-, lastentautien- ja kirurgianpoliklinikoiden aineistot on kerätty myös sairaanhoitopiirin kuuluvista muista sairaaloista (Porvoon sairaala, Jorvin sairaala, Peijaksen sairaala). (Taulukko 2.)

7 7(38) TAULUKKO 2. Aineiston keruupoliklinikat sairaanhoitopiireittäin. Poliklinikka Syöpätaudit HYKS x x x x Sädehoito x Keuhkosairaudet Jorvin sairaala x x x x Porvoon sairaala Sisätaudit Porvoon sairaala TYKS x x x Loimaan alues. Naistentaudit Jorvin sairaala x x x x Kätilöopiston sairaala Naisten klinikka Porvoon sairaala x x x x Jorvin sairaala Kirurgia Jorvin sairaala x x x x Meilahden sairaala Peijaksen sairaala Äitiys x x Silmätaudit x x Korva-, nenä- ja x x x x kurkkutaudit Kuulokeskus x Ihotaudit x x x Gastroenterologia x x x Neurologia x x x Tuki- ja liikuntaelin x kirurgia Hammas-, suu- ja x leukasairaudet Reumataudit x Ortopedia x Analysoitaessa aineistoa eri poliklinikat luokiteltiin toimintansa mukaisesti operatiivisiin, konservatiivisiin, lastentautien ja päivystyspoliklinikoihin. Operatiiviset poliklinikat olivat kirurgia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas- ja suusairaudet, silmätaudit, naistentaudit, ortopedia, traumatologia, tuki- ja liikuntaelinkirurgia. Konservatiivisiin kuuluivat sisätaudit, sisätautien gastroenterologia, keuhkosairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, neurologia, reumataudit. Toimintatapansa erityisyysluonteisuuden vuoksi lastentautien ja päivystyspoliklinikka pidettiin omina ryhminään. (Taulukko 3.) TAULUKKO 3. Tutkimuksessa mukana olleiden viiden (,,,, ) sairaanhoitopiirin poliklinikka aineisto vuodelta 200 kuukausitasolla

8 8(38) Min Max Md 25 % 50 % 75 % HOITOTYÖN INTENSITEETTI Käyntityyppi: Käynnit Ensikäynnit Uusintakäynnit Ensi/Uusintakäynnit - *3.0 *0.4 *0.3 *0.4 *0.5 Sarjahoitokäynnit Konsultaatiokäynnit Vastaanottotyyppi: Lääkärivastaanotto Toimenpidevastaanotto Hoitajavastaanotto Sähköisen asiointi käynnit Hoitoisuusluokkien 3,4,5 % -osuus käynneistä HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖN INTENSITEETTI Hoitajien vaihtuvuus Hoitajien vaihtuvuus HOITOTYÖN VOIMAVARAT Käyntiä/hoitaja Työtunnit/käynnit 0, Sh kokonaistunnit Hoitajien kokonaistunnit Sh-poissaolotunnit Hoitajien -poissaolotunnit Käynnit/ kokonaistunnit HOITOTYÖN TULOS Potilastyytyväisyys Henkilöstö-tyytyväisyys 1-3 vrk sairauspoissaolot Haittatapahtumat Käynnit on laskettu ensikäyntien ja uusintakäyntien summana. Muita käyntejä ei ole otettu huomioon, koska aineisto on summa-aineisto ja lisäksi yksittäisten käyntien luonnetta ei pysty jäljittämään. Mahdollisesta on, että päivystys-, sarjahoito- ja konsultaatiokäynnit ovat suurimmaksi osaksi uusintakäyntejä. Käynnit per hoitohenkilökunnan kokonaistunnit on laskettu ensi- ja uusintakäyntien lukumäärä jaettuna hoitohenkilökunnan kokonaistunneilla. Työtunnit per käynti on laskettu hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärä jaettuna käyntien (ensi- ja uusintakäynti) yhteislukumäärällä. Tunnusluku *ensi/uusintakäyntien suhde on tärkeä siksi, että epävarmoissa tapauksissa saatetaan kutsua potilas turhaan uusintakäynnille. Sairaanhoitajien kokonaistuntien lukumäärä suhteessa hoitohenkilöstön kokonaistunteihin mittaa sairaanhoitajien osuutta koko hoitohenkilökunnan työpanoksesta. 3. TULOKSET POLIKLIINISISTA TUNNUSLUVUISTA

9 (38) 3.1 Hoitotyön intensiteetti Käyntityypit Tarkasteltaessa käyntityyppien (ensi-, uusinta-, sarjahoito- konsultaatio- ja päivystyskäynti) kuukausivaihteluita eri organisaatioissa, ensikäyntien määrät lisääntyivät maaliskuussa Satakunnassa, :ssa ja etenkin Varsinais-Suomessa. Heinäkuussa ensikäynnit vähenivät etenkin TYKS:ssä, mutta Satakunnassa kesäaika ei vaikuttanut käyntimääriin. Kaikkien muiden sairaanhoitopiirien ensikäynnit lisääntyivät marraskuussa ja laskivat joulukuussa, sen sijaan Satakunnan keskussairaalassa joulukuun käyntimäärissä oli selkeä lisäys. (Kuvio 1, liite 1-5.) Kuvio 1. Ensikäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin. Uusintakäyntejä oli eniten :ssä. Maaliskuussa kaikissa organisaatioissa oli ruuhkahuippu. Heinäkuussa uusintakäynnit lähes puolittuivat kaikissa organisaatioissa, joten potilaat oli kutsuttu kesäkuussa poliklinikalle ja :ssä toukokuussa. Syyskuussa oli seuraava ruuhkahuippu muissa sairaanhoitopiireissä paitsi :ssä, jossa se ajoittui lokakuuhun. Joulukuussa kaikissa organisaatioissa käyntimäärät laskivat selvästi. (Kuvio 2, liite 2.)

10 10(38) Kuvio 2. Uusintakäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin Sarjahoitokäynneissä oli eniten vaihtelua organisaatioiden välillä. Käyntejä oli eniten :ssä ja vähiten :ssä. Satakunnan keskussairaalassa ruuhkahuiput olivat huhtikuussa ja heinäkuussa, kun taas elokuussa käyntimäärät putosivat roimasti. :ssä ruuhkahuiput olivat syys- ja marraskuussa. :ssä sarjahoitokäyntien määrät olivat tasaisen nousujohteisia, mutta käyntimäärät lisääntyivät toukokuusta alkaen saavuttaen elokuussa ennätysmäärän, jonka jälkeen käyntimäärät laskivat. :ssä käyntimäärät putosivat jyrkästi maaliskuusta alkaen. (Kuvio 3, liite 3.) Kuvio 3. Sarjahoitokäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin

11 11(38) Konsultaatiokäynneistä erottuu muista organisaatioista, sillä sen mediaanit olivat joka kuukausi yli 100. :n ne ovat tasaisesti luokkaa 50, :n ja :n alle 10 ja :n tasaisena näiden kolmen keskellä. (Liite 4.) :ssä oli vähiten päivystyskäyntejä., ja olivat käyntimääriltään samaa luokkaa, mutta profiileiltaan erilaisia. :n ja :n käyntiprofiilit olivat samansuuntaisia, sillä niiden ruuhkahuiput osuivat samoille kuukausille; maalis-, syys- ja joulukuulle, mutta kesäaikana :n ruuhkahuippu oli kesäkuussa ja :n heinäkuussa. Satakunnan keskussairaalassa päivystyskäynneissä oli jyrkkä väheneminen heinäkuussa. Elo- ja joulukuussa siellä oli eniten käyntejä. (Kuvio 4, liite 5.) KUVIO 4. käyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin Vastaanottotyypit Lääkärivastaanotoissa neljällä yliopistosairaalalla oli heinäkuussa selkeä lasku, mutta tästä trendistä poikkesi. :ssä oli eniten lääkärivastaanottoja. Vastaanottoja oli eniten syyskuussa kaikissa muissa organisaatioissa paitsi :ssä. :n ja :n lääkärivastaanotoissa oli suurimmat aikavaihtelut. Toiminta oli tasaista :ssä ja :ssä heinäkuuta lukuun ottamatta. (Liite 6.)

12 (38) Organisaatioista ja erottuivat selkeästi muista, kun tarkastellaan toimenpidevastaanottojen määrää. Molempien organisaatioiden alkuvuosi oli tasaista, mutta kesäkuussa :n toimenpidevastaanottojen määrä kasvoi ennen heinäkuun jyrkkää laskua. :n ja :n toiminta oli melko tasaista. :ssä oli tasaisen vähän toimenpidevastaanottoja. (Liite 7.) Hoitajavastaanottojen käyntimäärät laskivat jyrkästi heinäkuussa kaikissa organisaatioissa paitsi :ssä. Syyskuussa oli eniten hoitajavastaanottoja :ssa, :ssä sekä :ssä, kun taas :ssä ja :ssä oli eniten hoitajavastaanottoja lokakuussa. Hoitajavastaanottojen kuukausittainen määrä vaihteli eniten :ssa. (Liite 8.) Sähköisen asioinnin mediaanit olivat melko samaa luokkaa muissa organisaatioissa paitsi :ssä, jossa mediaanit olivat selkeästi muita suuremmat. :ssä kahden ensimmäisen kuukauden aikana ne olivat huomattavasti alhaisemmat kuin muualla, mutta kevään edetessä ne nousivat jyrkästi ja olivat toukokuusta lähtien toiseksi suurimmat. Kaikkien organisaatioiden sähköinen asiointi notkahti heinäkuussa. (Liite.) Hoitoisuusluokat Hoitoisuusluokat polikliinisesta hoidosta saatiin vain :sta, joten hoitoisuusluokkien 3, 4 ja 5 prosenttiosuudet oli saatavissa vain sieltä mukana olleilta poliklinikalta. Aineisto on tammi- ja helmikuulta viideltä poliklinikalta ja loppuvuoden ajan kymmeneltä poliklinikalta. Luokittelut puuttuivat kokonaan HYKS Meilahden ja Peijaksen sairaaloiden kirurgian poliklinikoilta. Optimaalisen hoitoisuuden arviointi saatiin tammi- ja helmikuussa vain Jorvin sairaalan lastentautien ja kirurgian poliklinikoilta ja muina kuukausina lisäksi Jorvin sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalta. Polikliinisista potilaista vain hyvin harvat ovat hoitoisuudeltaan luokkaan 4 tai 5 kuuluvia. (Liite )

13 13(38) 3.2 Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitajien vaihtuvuus Hoitajien vaihtuvuutta tarkasteltiin sisäisenä ja ulkoisena vaihtuvuutena. Hoitajien sisäinen vaihtuvuus saatiin neljästä organisaatiosta (,,, ), joissa kaikissa se oli melko vähäistä (min max: ; 0 5, ; 0 28, ; 0 21, ; 0 53). :ssa oli tammikuussa ja joulukuussa selkeät huiput sisäisessä vaihtuvuudessa. (Liite 18.) Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus oli vähäisintä :ssä. Vaihtuvuus oli suurinta :ssa syyskuussa, :ssä tammikuussa, :ssa heinäkuussa ja :ssä maaliskuussa. (Liite 1.) 3.3 Hoitotyön voimavarat Hoitotyön voimavaroja tarkasteltiin laskemalla käyntien määrää hoitajaa kohden. Vastaanottokäynneissä hoitohenkilökunnan kokonaistunteja kohden oli vaihtelua sairaanhoitopiirien kesken. Lisäksi hoitotyön voimavarojen tarkastelu tehtiin laskemalla työtuntien määrät käyntiä kohden. Ongelmana tässä tarkastelussa oli päivystyskäynnit, jotka vinouttavat tuloksen. Laskettaessa sairaanhoitajien kokonaistuntien suhdetta hoitohenkilökunnan kokonaistunteihin voitiin todeta, että pienimmissä sairaanhoitopiireissä sairaanhoitajien osuus koko henkilökunnan työpanoksesta oli vähäisempi. (Liite 22). Sairaanhoitajien poissaolotunnit ovat suurimmat isommissa sairaanhoitopiireissä, mutta toisaalta niissä on myös enemmän työntekijöitä. (Liite 24.) Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärä korreloi sairaanhoitopiirin koon kanssa. (Liite 23.) 3.4. Hoitotyön tulos Potilastyytyväisyys ja henkilöstötyytyväisyys raportoidaan :n tulosten yhteydessä raportissa "Avohoitotoiminnan kehittäminen tunnuslukujen avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä" s.13 ja 17).

14 14(38) Lyhyet 1-3 päivän sairauspoissaolot Kuvioissa 5 ja liitteessä 25 kuvataan lyhyiden sairauspoissaolojen jakauma sairaaloittain. Sairauspoissaolotiedot puuttuvat kahdesta sairaanhoitopiiristä (, ). Osallistuneilla poliklinikoilla oli keskimäärin 3 lyhyttä sairauspoissaoloa kuukaudessa (mediaani 3, ka. 3.8). Poissaolokertojen määrä vaihteli nollasta 25 poissaolokertaan. Lyhyiden (1-3 vrk) sairauspoissaolojen lukumäärillä oli positiivisen yhteys sairaanhoitopiirin kokoon. Suuremmassa sairaanhoitopiirissä oli enemmän lyhyitä sairauspoissaoloja. Kuvio 5. Lyhyet 1 3 päivän sairauspoissaolot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 Kuvio 6. Lyhyet 1 3 päivän sairauspoissaolot toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

15 15(38) Haittatapahtumat Haittatapahtumien raportointia ei voitu käyttää tunnuslukuja tai niiden yhteyksiä analysoitaessa, koska aineisto on niukka. Haittatapahtumia oli raportoitu tapahtuvaksi eri organisaatioiden poliklinikoilla kuukaudessa ainoastaan yksittäisiä tai ei lainkaan. 3.5 Toimialojen väliset erot tunnusluvuissa Tunnuslukuja tarkasteltiin luokittelemalla ne poliklinikoiden toiminnan mukaan operatiiviseen, konservatiiviseen, lastentautien ja päivystysalueen yksiköihin. Ensikäyntien lukumäärät vaihtelivat kuukausittain eniten operatiivisilla toimialoilla. Uusintakäyntien osalta vaihtelu ei ollut päivystystä lukuun ottamatta suurta toimialojen välillä. Ensi- ja uusintakäyntien yhteenlaskettu lukumäärä operatiivisella toimialalla oli suurempi kuin muilla toimialoilla. käyntien jakaumat olivat samanlaiset, paitsi joillekin poliklinikoille oli tyypillistä huomattavasti keskimääräistä runsaampi päivystystoiminta. Sarjahoitokäynnit olivat keskittyneet konservatiivisille ja operatiivisille toimialoille. Toimenpidevastaanotot olivat keskittyneet operatiivisen toimialan yksiköihin. Hoitajavastaanottojen jakaumat olivat kaikilla toimialoilla samankaltaiset. Tästä poikkeuksena on päivystys, jossa ei ollut hoitajavastaanottoja lainkaan ja toisaalta :n konservatiivisen toimialan poliklinikka, jossa niitä oli huomattavasti muita enemmän. Lyhyissä sairauspoissaoloissa oli vain vähän eroa toimialojen kesken, mutta niissä oli havaittavissa poliklinikkakohtaisia eroja. Vastaanottokäynneissä hoitohenkilökunnan kokonaistunteja kohden oli vaihtelua toimialojen välillä, siten että eniten käyntejä hoitajaa kohden oli operatiivisen toimialan joillakin poliklinikoilla. Tutkimuksessa hypoteesina oli, että liiallinen työn kuormittavuus lisää hoitohenkilöstön vaihtuvuutta ja lyhyiden sairaslomien määrää. Tutkimuksen tulosten mukaan hoitajien vaihtuvuus oli kiinni vain osaston tai sairaanhoitopiirin koosta. Mikään muu tekijä kuin se, että isossa yksikössä hoitajat vaihtuvat, ei tällä aineistolla selittänyt vaihtuvuutta. Tutkimusrajoituksena oli koko poliklinikan, sairaalan tai sairaanhoitopiirin vastauksien puuttuminen, joita olisi tarvittu poliklinikkakohtaisten tunnuslukujen sijaan.

16 16(38) Valtakunnallisessa aineistossa analyysin ongelmana olivat puuttuvat tiedot potilastyytyväisyydestä tai henkilökunnan tuloskunnosta. Analyysia vaikeutti se, että tiedot oli kerätty eri organisaatioissa erilaisilla mittareilla tai joitakin tietoja puuttui täysin. 3.6 Sairaanhoitopiirien ja toimialueiden väliset erot Hoitotyön intensiteetti Hoitotyön intensiteetin eroja tarkasteltiin käyntityyppien (ensi-, uusinta-, sarjahoito- ja konsultaatiokäyntien) mukaan kuukausittain sairaanhoitopiireissä ja eri toimialoilla erikseen. Ensikäyntien lukumäärät vaihtelevat eniten :ssa ja operatiivisella toimialoilla. (Kuviot 7 8.) SHPt Ensikäynnit Kuvio 7. Ensikäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Ensikäynnit Kuvio 8. Ensikäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

17 17(38) Vaihtelu uusintakäynneissä ei ollut suurta sairaanhoitopiirien ja toimialojen välillä lukuun ottamatta päivystystä. (Kuvio 10.) SHPt Uusintakäynnit Kuvio. Uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Uusintakäynnit Kuvio 10. Uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

18 18(38) Käyntien eli ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä on operatiivisella toimialalla suurempi kuin muilla toimialueilla. (Kuvio 11.) Sairaanhoitopiirien välillä ei ole suurta eroa, mutta vaihtelua sairaanhoitopiirin eri osastojen välillä on. (Kuvio.) Toimialue Käynnit Kuvio 11. Ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 SHP Käynnit Kuvio. Ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200

19 1(38) käyntien jakaumat ovat samanlaiset lukuun ottamatta sitä, että joissakin yksiköissä on huomattavasti enemmän päivystystoimintaa. (Kuviot ) SHPt käynnit Kuvio 13. käyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue käynnit Kuvio 14. käyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

20 20(38) Sarjahoitokäyntien jakaumat ovat hyvin samankaltaisia eri sairaanhoitopiireissä ja ne ovat keskittyneet konservatiiviselle ja operatiiviselle toimialalle. (Kuvio ) SHPt Sarjahoitokäynnit Kuvio 15. Sarjahoitokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolle vuonna 200 Toimialue Sarjahoitokäynnit Kuvio 16. Sarjahoitokäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

21 21(38) Toisena hoitotyön intensiteettiin vaikuttavana asiana tarkasteltiin vastaanottotyyppien (lääkäri-, toimenpide- ja hoitajavastaanottojen sekä sähköisen asioinnin ja päivystyskäyntien) lukumäärien eroja eri sairaanhoitopiireissä ja toimialoilla. (Kuviot ) Suurimmissa sairaanhoitopiireissä oli eniten lääkärivastaanottoja. (Kuvio 17.) SHPt Lääkärinvo Kuvio 17. Lääkärivastaanottojen lukumäärät sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 Toimialue Lääkärinvo Kuvio 18. Lääkärivastaanottojen lukumäärät toimialoittain kuukasitasolla vuonna 200

22 22(38) Toimenpidevastaanotot ovat keskittyneet operatiivisen toimialojen osastoille, joten siitä aiheutunee hajonta sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna. (Kuvio 1 20.) SHPt Toimenpidevo Kuvio 1. Toimenpidevastaanotot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Toimenpidevo Kuvio 20. Toimenpidevastaanotot toimialoittain kuukasitasolla vuonna 200

23 23(38) Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat ovat hyvin samankaltaisia lukuun ottamatta yhtä :n konservatiivisen toimialueen osastoa, jossa hoitajavastaanottojen lukumäärä on ollut huomattavasti muita suurempi. (Kuvio ) SHPt Hoitajavo Kuvio 21. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Hoitajavo Kuvio 22. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

24 24(38) SHPt Sähköinenasiointi Kuvio 23. Sähköinen asiointi sairaanhoitopiireittäin kuukasitasolla vuonna Toimialue Sähköinenasiointi Kuvio 24. Sähköinen asiointi toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

25 25(38) Hoitotyön voimavarat Hoitotyön voimavarat tunnusluvut koostuvat laskennallisista vastaanottokäyntejä hoitajaa kohden, työtunnit käyntiä kohden ja sairaanhoitajien kokonaistuntimäärä per hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärä -luvuista sekä sairaanhoitajien poissaolotunnit ja sairaanhoitajien kokonaistunnit -tunnusluvuista. Vastaanottokäynneissä (ensi- ja uusintakäynnit yhteensä) per hoitohenkilökunnan kokonaistunnit oli vaihtelua sairaanhoitopiirien välillä ja eniten käyntejä per hoitaja oli operatiivisen toimialan joillakin osastoilla. (Kuviot ) SHP Vastaanottokaynnit_per_kokonaistunnit Kuvio 25. Vastaanottokäynnit per hoitajien kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Vastaanottokaynnit_per_kokonaistunnit Kuvio 26. Vastaanottonkäynnit per hoitajien kokonaistunnit toimialoittain vuonna 200

26 26(38) Työtunneissa (hoitohenkilökunnan kokonaistunnit) per käynti (ensi+uusintakäynti), päivystys vääristää jakauman. (Kuvio 27.) SHP Tunnit_käynti Kuvio 27. Työtunnit per käynti sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna Toimialue Tunnit_käynti Kuvio 28. Työtunnit per käynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200

27 27(38) Ensikäyntejä suhteessa uusintakäynteihin on eniten operatiivisilla toimialoilla. (Kuvio 2 30.) Toimialue Ek_per_Uk Kuvio 2. Ensikäynnit per uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna SHP Ek_per_Uk Kuvio 30. Ensikäynnit per uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Ehdotukset kansallisesti yhtenäisiksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuiksi Erikoissairaanhoito

Lisätiedot

25 TAULUKKO 3: Osastojen hoitohenkilöstö (nettomäärä) Osasto (ss) Minimi Maksimi Keskiarvo Moodi Keskihajonta 2101 (26) 17,8 21,3 19,5 18,9 1,13 2102 (30) 21,5 25,1 22,6 21,6 1,17 2103 (18) 14,1 18,1 16,2

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2011 Jokilaakson sairaala (poissuljettu Keski-Suomen shp:n jonossa olevat) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Poliklinikkatoiminnan hoitohenkilöstön voimavaroja kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen

Poliklinikkatoiminnan hoitohenkilöstön voimavaroja kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen Poliklinikkatoiminnan hoitohenkilöstön voimavaroja kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen Avohoitotoiminnan kehittäminen tunnuslukujen avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Raportti R 4 Vetovoimainen ja

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012 RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012 Karviaiselle on laadittu raportointisuunnitelma aikatauluineen. Karviaisen vuoden 2012 raportointisuunnitelma koostuu 3 osavuosikatsauksesta (31.3.; 30.6.; ja 30.9.) ja 8 kuukausittaisesta

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

ERVA -tapaaminen

ERVA -tapaaminen ERVA -tapaaminen 27.08.20 Hyh Johanna Bjerregård Madsen Vuodeosastohoidon tarve vähenee miten reagoimme hoitohenkilöstön kannalta oikein? Henkilöstövoimavarojen johtaminen Henkilöstövoimavarojen johtaminen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI Jäsenkunnat yhteensä, kustannukset: TYKS ja alueellinen erikoissairaanhoito V_erikoisala_ja_selite AVOHOIDON KUSTANNUKSET VUODEOSASTOHOIDON KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0-EI ERIKOISALAA 0 19 111

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Johdanto Vuonna 2012 THL järjesti terveyskeskusten potilastietojärjestelmien pääkäyttäjille rokotusten kirjausja rokotusrekisteri -koulutuspäivät. Koulutuspäivillä

Lisätiedot

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Johdanto Vuonna 2012 THL järjesti terveyskeskusten potilastietojärjestelmien pääkäyttäjille rokotusten kirjausja rokotusrekisteri -koulutuspäivät. Koulutuspäivillä

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Yhteistyöryhmä

Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä 17.11.201 1. Perusterveydenhuolto 2. Aikuissosiaalipalvelut 3. Palveluasuminen 4. Kotihoito. Hyvinvointineuvola & kouluasiat 6. Muut asiat Happy or not Pyhtää elokuu ja lokakuu 201 Potilasjono

Lisätiedot

Kapitaatiohinnoittelu

Kapitaatiohinnoittelu Kapitaatiohinnoittelu Info 24.11.2016 vesa.voutilainen@jkl.fi Hinnoittelun perusteet Valinnanvapauden palvelut hinnoitellaan Sitran sääntökirjan mukaisella kapitaatiomallilla Perustana palvelujen aluekohtainen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2008 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.12.2008 tilanne 1 Yleistä 31.12.2008 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Henkilöstömitoituksen suunnittelu kompleksisessa toimintaympäristössä

Henkilöstömitoituksen suunnittelu kompleksisessa toimintaympäristössä Henkilöstömitoituksen suunnittelu kompleksisessa toimintaympäristössä Taina Pitkäaho, projektikoordinaattori TtM, TtT-opiskelija, kätilö -hanke PSSHP, KYS Taustayhteisöt - hanke () 2009-2011 Hoitotyön

Lisätiedot

Rakenteisesti kirjatun tiedon hyödyntäminen työn organisoimisessa ja kehittämisessä

Rakenteisesti kirjatun tiedon hyödyntäminen työn organisoimisessa ja kehittämisessä Rakenteisesti kirjatun tiedon hyödyntäminen työn organisoimisessa ja kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Kristiina Junttila, TtT Erikoissuunnittelija HYKS, Hoitotyön kehittämiskeskus

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli maaliskuun lopulla 427, mikä on 4 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lisätiedot