Kunnanhallituksen jatkokokous

Transkriptio

1 Kunnanhallituksen jatkokokous 342 Ensilumen harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet, keskustelu 343 Yleishallinnon ja terveystoimen määrärahat 344 Taloussuunnitelman valmistelu 345 Vuoden 2014 tuloveroprosentti, ehdotus valtuustolle 346 Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit, ehdotus valtuustolle 347 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä, ehdotus valtuustolle 348 Lastenhoitotoiminnan kuntarahoitus (MLL), varaus sosiaalitoimen määrärahoihin 349 Maa-ainesten ottaminen Valkeaharjun hiekka- ja sora-alueelta 350 Työn vaativuuden arviointijärjestelmän kehittäminen 351 Atk-vastaavan tehtäväkohtainen palkka 352 Vuoden yrittäjän palkitseminen 353 KKTM ry:n tiedotuslehden julkaisemisen kustannukset 354 Maa-ainesten ottaminen Valkeajoen sora-alueelta, lausunto 355 Maa-alueen vuokraaminen Tunturi-Lapin Kuljetus ja Maansiirto Oy:lle 356 FIS-tykkikisojen avajaiset 357 Kansanterveystyön kuntayhtymän toiminta, neuvotellaan 358 Rakennuslupatilanteen kartoitus 359 Muut asiat

2 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Kunnanhallituksen jatkokokous Aika ti klo Paikka kunnantalo Läsnä Sakari Silén puheenjohtaja Matti Myllykangas varapuheenjohtaja Juha Niemelä Raija Lehtimäki jäsen Katja Muotka Pirkko Rauhala Markku Vuollo Poissa Laillisuus ja päätös- todettiin (340 ) valtaisuus Asiat Kosti Hietala valtuuston puheenjohtaja Olavi Airaksinen varapuheenjohtaja Annika Muotka Sirpa Hartojoki, esittelijä Anneli Uusitalo hallintosihteeri, npitäjä Kari Palviainen liikunnanohjaaja 342 Merja Hietala taloussihteeri 343 ja 344 Pöytäkirjan allekirjoitus Sakari Silén Anneli Uusitalo ja varmennus puheenjohtaja npitäjä Pöytäkirjan tarkastus ma , kunnantalo Raija Lehtimäki Pirkko Rauhala Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä ti klo 11 15, kunnantalo Anneli Uusitalo hallintosihteeri

3 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallintosäännön 12. sisältää määräykset jatkokokouksen pitämisestä. Jos kokousasioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jäävät asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä taikka npitäjä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä (kuntalain 58 ). Kokouskutsu toimitettiin 29. ja esityslista Jatkokokouksesta on sähköpostitse ilmoitettu kokouksesta poissa olleille, Katja Muotkalle ja Annika Muotkalle. Pj. Puheenjohtaja totesi paikalla olevat luottamushenkilöt ja viranhaltijat sekä kokouksen päätösvaltaiseksi ja laillisesti koolle kutsutuksi.

4 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Pöytäkirjan tarkastaminen ja tarkastajien valinta Kuntalain 50 :n mukaan valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset mm. n laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä. Kunnan hallintosäännön mukaan tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. päätti , että kaksi jäsentä tarkastaa n kokousta seuraavan viikon ensimmäisenä arkipäivänä, ja hyväksyi myös etätarkastuksen. Päätös Hallitus valitsi tarkastajiksi Raija Lehtimäen ja Pirkko Rauhalan.

5 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Ensilumen harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet Oloksen tykkikisat järjestetään marraskuuta ja avajaiset 14. päivänä. Kilpailutapahtuman yhteydessä on tarkoitus tiedottaa ensilumen jatkosta ja latumaksuista. Liikunnanohjaaja Kari Palviainen oli kutsuttu kokoukseen kertomaan ensilumen latujen valmistumisesta, harjoitteluolosuhteista ja kustannuksista. Palviainen selosti mm. tehtyjä töitä, niiden valvontaa ja kustannuksia sekä esiintyneitä ongelmia. Hän kertoi liikunnanohjaajan roolista ja ensilumen latujen valmisteluun käyttämästään työajasta ja peräsi päivämäärää, mihin asti latumaksua peritään. Keskustelussa nähtiin tärkeäksi päättää etukäteen ensilumen latumaksun perimiselle määritelty aika (2½ 3 viikkoa). Useissa puheenvuoroissa todettiin, että ensilumen järjestelyihin ja maksuihin tulee saada selkeyttä. Katja Muotka ja Olavi Airaksinen saapuivat kokoukseen kesken asian käsittelyn.

6 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Yleishallinnon ja terveystoimen määrärahat vastaa yleishallinnon ja terveystoimen talousarvioehdotuksen valmistelusta. Yleishallinnon talousarviokohta sisältää mm. kunnanvaltuuston ja -hallituksen, kunnallisverotuksen, hallinto-osaston, toimistoyksikön, keskuskeittiön ja hanketoiminnan määrärahat. Kohta sisältää myös jäsenmaksut ja kunnan osuuden alueellisen pelastuslaitoksen ja Tunturi-Lapin Kehitys ry:n menoihin. Yleishallinto vastaa mm. keskitetyistä toiminnoista ja Asunto Oy Kulleron ja Kiinteistö Oy Kotikonnun taloudenhoidosta. Talousarviovalmistelu sisältää seuraavat määrärahavaraukset (suluissa toimintakate): EU-vaalit euroa, tulot euroa (510 euroa) kunnanvaltuusto euroa kunnanhallitus euroa, tulot euroa ( euroa) Lapin pelastuslaitos euroa EU-hankkeet euroa kunnallisverotus euroa edustus euroa ystävyyskuntatoiminta euroa hallituksen myöntämät avustukset euroa muu toiminta euroa keskushallinto euroa, tulot euroa ( euroa) toimistoyksikkö menot ja tulot euroa monistus-, toimisto- ja pankkipalvelut euroa, tulot euroa ( euroa) atk-palvelut euroa, tulot euroa ( euroa) tiedotustoiminta euroa henkilöstöhallinto euroa työterveyshuolto euroa, tulot euroa (5 000 euroa) keskuskeittiö euroa, tulot euroa (2 787 euroa) matkailustrategiahanke euroa, tulot (3 320 euroa) ensilumi euroa, tulot euroa ( euroa) Tunturi-Lapin Kehitys ry euroa terveyskeskus euroa ympäristöterveydenhuolto euroa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä euroa Muurolan sairaala euroa Lapin päihdeklinikka euroa syöpäpotilaiden hoitopäivämaksut euroa. Taloussuunnitelmaan liitetyn henkilöstösuunnitelman mukaan yleishallinnon henkilömäärä on kuluvana vuonna 27, samoin suunnitelmavuosina. Hallinto-osastoon kuuluu, taloussihteeri, hallintosihteeri, atkvastaava, maaseutupäällikkö ja maataloussihteeri sekä emäntä, keittäjä ja 7 ravitsemustyöntekijää. Määräaikaisiin ja sijaisiin on merkitty matkailukoordinaattori ja lähinnä kansanterveystyön kuntayhtymän taloushallinnon

7 Muonion kunta Esityslista/ 22/ tehtäviin palkattu toimistosihteeri sekä keskuskeittiön osa-aikainen työntekijä. Hallinto-osastossa on marraskuusta 2008 toiminut toimistoyksikkö, joka myy hallinnollisia palveluja hallintokunnille. Alkujaan siihen kuului 11 toimistosihteeriä, ja henkilöstösuunnitelmaan on merkitty 9½ toimistosihteeriä. Avustuksissa on euron suuruinen avustus sellaista kylää varten, jossa ei ole kunnan kiinteistöä. Ennalta kohdistamattomiin hankkeisiin (projekteihin) on merkitty euroa, Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry:n kautta toteutettavien hankkeiden kuntaosuuksiin euroa ja Kiinteistö Oy Muonion Kotikonnun ja Asunto Oy Kulleron tukemiseen euroa. Valmistelu sisältää varauksen myös opetus- ja kulttuuriministeriön avustamalle ensilumitoiminnalle ja matkailustrategiahankkeelle sekä euron varauksen pelastuslaitoksen toimintaan (korotus 2,6 %). Kunnanjohtaja ratkaisee hallintosäännön 53 :ssä tarkoitettuihin hankkeisiin osallistumisen, jos talousarviossa on erikseen määritelty euromääräinen yläraja. Atk-vastaava Jukka Alatalolta saadun vuosien työasemien hankintasuunnitelman mukaan siirtyminen vuonna 2014 uuteen käyttöjärjestelmään edellyttää työaseman uusimista vuosittain, koska uudet käyttöjärjestelmät vaativat työasemilta tiettyä suorituskykytasoa. Koulujen atk-luokkien koneita uusittaessa määrä voi olla suurempi. Atk-palveluja myydään kansanterveystyön kuntayhtymälle. Yleishallinnon menot ovat yhteensä euroa ja terveystoimen euroa; yleishallinnon tulot euroa. Terveystoimessa merkittävin muutos on ympäristöterveydenhuollon hoitaminen neljän kunnan yhteistoimintasopimuksen perusteella siten, että isäntäkuntana toimii Sodankylän kunta. Perusterveydenhuollon menoihin on merkitty euroa ja erikoissairaanhoidon menoihin euroa. Ehdotus Päätös hyväksyy yleishallinnon ja terveystoimen määrärahat valmistelun mukaisena. Taloussihteeri Merja Hietala selosti valmistelua. Päätösvaiheessa hän ei ollut paikalla. Juha Niemelä teki kannatuksetta jääneen esityksen ensilumen meno- ja tulomäärärahan korottamisesta. Hallitus hyväksyi n ehdotuksen ja totesi, että määrärahoihin voidaan tehdä teknisluonteisia tarkistuksia ja ensilumitoiminnan mahdollisesta jatkamisesta ja latumaksusta neuvotellaan ennen seuraavaa taloussuunnitelman käsittelyä.

8 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Taloussuunnitelman valmistelu , 273 Lainsäädäntö vastaa kuntalain 23 :n mukaan kunnan taloudenhoidosta ja kunnanvaltuuston päätösten valmistelusta, joten sillä on päävastuu myös talousarvion valmistelusta. Alkuvuodesta kunnan keskushallinnossa tulee laatia talousarviokehykset seuraavaa talousarviovuotta varten, minkä jälkeen hallitus hyväksyy kehykset ja laadintaohjeet. Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion ja -suunnitelman tulee sisältää kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se tulee laatia siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain 65 sisältää säännökset myös talouden tasapainottamisesta ja alijäämän kattamisesta. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kuntatalouden kehitysnäkymiä Osana maamme talouden tasapainottamistoimenpiteitä myös kuntien toimintaan ja talouteen kohdistetaan niin rakenteellisia kuin suoraan rahoituspohjaan vaikuttavia muutoksia. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kestävä ja elinvoimainen kuntarakenne, jolla turvataan palvelujen yhdenvertainen saatavuus koko maassa. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti ja kuntalain uudistus ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Suomen Kuntaliitto selostaa kesäkuun kuntatalousjulkaisussaan 2/2013 mm. yleistä taloudellista tilannetta sekä verotuksen ja valtionosuuksien muutoksia. Viime vuonna bruttokansantuote väheni 0,2 %, ja Suomen Pankki on arvioinut tämän vuoden talouskasvuksi 0,8 % ja ensi vuoden 0,7 %. Kuntaliitto on edellyttänyt valtion talousarvion valmistelussa, että kuntien tehtäviä ei laajenneta vaan velvoitteita supistetaan eikä kuntiin suunnata lisäleikkauksia jo tehtyjen lisäksi ja että kuntien peruskorjausinvestointeja avustetaan vähintään 200 miljoonalla eurolla. ( net Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot ja julkaisut > Julkaisut, kuntataloustiedotteet.)

9 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Valtiovarainministeriö on arvioinut, että ensi vuoden kokonaistuotanto lisääntyy runsaalla 1:llä ja seuravana vuonna noin 2 prosenttiyksiköllä. Ensi vuoden inflaatioennuste on 2,5 ja seuraavan vuoden 2 %. Kunta-alan ansiotasoindeksin kohoamisen arvioidaan hidastuvan tuntuvasti (3,6 > 1,8 %). Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna esim. peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 %, arvio tälle vuodelle 2,3 %. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin (lähes 4 %), sen sijaan yhteisöveron tilitykset alenivat merkittävästi (yli 27 %). Kevään kehysriihen ja myös aiemmat päätökset vaikuttavat kuntien verotuloihin ensi vuonna; mm. yhteisöverokantaa alennetaan 24,5 %:sta 20 %:iin ensi vuodesta alkaen. Muutoksia on tarkoitus korvata kuntakohtaisesti lisäämällä valtionosuutta ja muuttamalla kuntien jako-osuutta. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna vain pari prosentti kuluvaa vuotta enemmän. Kunnan taloustilanne Muonion kunta on ollut yksi erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevista kunnista, ja sisäasiainministeriön asettamalta arviointiryhmältä saatiin kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 9 :n mukainen selvitys ja ehdotus palveluiden turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Arviointiryhmä ehdotti, että kunta toteuttaa kuntalain 65 :n mukaisen talouden tervehdyttämisohjelman, joka sisällytetään talousarvioon ja siihen liittyvään taloussuunnitelmaan. Suunnittelukaudella tilikausien yhteenlasketun tuloksen tulee olla vähintään 2,8 miljoonaa euroa ja taseeseen kertynyt alijäämä katettuna viimeistään vuoden 2013 lopussa. Lainakannan tulee olla alle vuoden 2006 tason suunnittelukauden lopussa. Taloussuunnitelmassa ja siihen liitetyssä talouden tasapainottamisohjelmassa kuluvan vuoden toimintakatteeksi on arvioitu noin , vuosikatteeksi ja ylijäämäksi euroa. Verotuloiksi on arvioitu 7,730 ja valtionavuiksi 8,008 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinneiksi on merkitty 2,238 ja lainakannaksi 8,168 miljoonaa euroa (3 420 euroa asukasta kohden). Talouden tasapainottamissuunnitelmassa ei ensi vuodelle ole arvioitu merkittäviä muutoksia. Ohjelman mukaan alijäämät saadaan katettua mutta lainakanta kohoaa edelleen (3 795 euroa asukasta kohti). Talousarvion elokuun toteutuma osoittaa kuitenkin, että terveydenhuollon menot ovat jo nyt ylittyneet merkittävästi. Vuoden 2012 tilinpäätös osoitti noin euron alijäämää, joten vuodenvaihteessa alijäämää oli yhteensä noin miljoona euroa. Talousarviokäsittelyssä valtuusto hyväksyi kuluvan vuoden lainanotoksi 2,2 miljoonaa euroa, josta on tarkoitus käyttää nykyisten lainojen takaisinmaksuun miljoona euroa. Tähän mennessä pitkäaikaista lainaa on nostettu 1,5 miljoonaa ja syksyn aikana on tarkoitus nostaa lisää euroa.

10 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Valtuusto päätti korottaa kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttia 0,25:llä ja käytössä olevia kiinteistöveroprosentteja 0,05 prosenttiyksiköllä. Verotilaston ennakkotietojen mukaan kunnallisveroa kertyy viime vuodelta yli 6,3 miljoonaa (+0,7 %) ja yhteisöveroa vajaat 0,5 miljoonaa euroa (-17,7 %) ja veroja on tilitetty yli 6,6 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden kiinteistöveron maksuunpano on euroa. Verontilityslain muutos tarkoittaa mm. jäännös- ja kiinteistöverotilitysten aikaistamista. Kunnanjohtaja on pyytänyt lautakunnilta talouden tasapainottamisesityksiä. Sosiaalilautakunta on hyväksynyt sosiaalitoimen suunnitelman ja sivistyslautakunta toimenpiteitä toiminnan suunnittelun pohjaksi. Taloussihteeri Merja Hietala on valmistellut talousarvion ja -suunnitelman laadintaohjeen, joka perustuu viime vuoden tilinpäätökseen, kuluvan vuoden talousarvioon ja puolen vuoden talousarvion toteutumaan sekä ensi vuoden meno- ja tulokehitystietoihin ja -ennusteisiin. Verotuloiksi on arvioitu 8 ja valtionosuuksiksi 8,4 miljoonaa euroa. Ohjeesta on toimitettu sähköpostitse kopio hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle. Esityslistan ohessa on toimitettu paperituloste. Ehdotus hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman laadintaohjeen ja sen mukaisesti päättää mm., että palveluissa selvitetään mahdollisimman tehokkaat ja kustannusvaikutuksiltaan edullisimmat toimintatavat taksat ja maksut tarkistetaan vastaamaan kustannuskehitystä palkkoihin varataan 2 %:n korotus, muutoin talousarvion raamina on vuoden 2013 toteutumaennusteen taso, kumpanakin suunnitelmavuotena korotusta 2 % hallintokuntien esitysten tulee olla valmiina viimeistään Ohjetta täydennetään, jos käyttötalouden meno- tai tulopohjassa tapahtuu merkittäviä muutoksia ja jos valtionosuus- tai verotusjärjestelmän perusteisiin ja ennusteisiin tulee olennaisia muutoksia. Muutettu ehdotus hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman laadintaohjeen ja sen mukaisesti päättää mm., että palveluissa selvitetään mahdollisimman tehokkaat ja kustannusvaikutuksiltaan edullisimmat toimintatavat taksat ja maksut tarkistetaan vastaamaan kustannuskehitystä palkkoihin varataan 1 %:n korotus, muutoin talousarvion raamina on vuoden 2013 toteutumaennusteen taso, kumpanakin suunnitelmavuotena korotusta 2 % hallintokuntien esitysten tulee olla valmiina viimeistään 4.10.

11 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Ohjetta täydennetään, jos käyttötalouden meno- tai tulopohjassa tapahtuu merkittäviä muutoksia ja jos valtionosuus- tai verotusjärjestelmän perusteisiin ja ennusteisiin tulee olennaisia muutoksia. Päätös Taloussihteeri Merja Hietala selosti kunnan taloustilannetta ja ilmoitti, että terveystoimen määrärahat ovat jo ylittyneet ja näillä näkymin tilinpäätöksestä tulee alijäämäinen. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan vielä voi esittää, koska osa tuloista toteutuu vasta loppuvuodesta ja näyttää siltä, että verotuloja kertyy hieman arvioitua enemmän. Kokouksessa keskusteltiin mm. henkilöstömenoista ja palkkavarauksen riittävyydestä ja todettiin, että rakennemuutosratkaisut heijastuvat kuntiin ja heikentävät niiden tilannetta. Hallitus hyväksyi n muutetun ehdotuksen., 334 Talousarvion sitovuustasona on tehtävätason nettomenot (toimintakate), investoinneissa nettomenot hankkeittain. Hallitus hyväksyi 2.9. talousarvion raamiksi vuoden 2013 toteutumaennusteen mukaisen tason palkkoihin 1 %:n korotus. Talousarviokehys on siten 15,75 miljoonaa euroa. Kunnanjohtaja on pyytänyt hallintokuntia tekemään esityksiä talouden tasapainottamiseksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Maaseutulautakunta 5.9., 4 Lautakunta hyväksyi kuluvan vuoden tasolla olevan talousarviopohjan. Elinkeinolautakunta 8.8., 5 Lautakunta vahvisti alustavan talous- ja toimintasuunnitelman ja täsmentää päätöstään lokakuun aikana. Maaseutupäällikkö toteaa kirjeessään 4.10., että esitys ei sisällä mitään merkittäviä menokorotuksia tai muutoksia. Sivistyslautakunta 1.10., 96 Lautakunnan esityksen mukaiset käyttötalousmenot ovat euroa ja toimintakate euroa. Lautakunta on esittänyt lasten kotihoidon tuen kuntalisän käyttöön ottamista kokeiluluontoisena ajalla Määrärahavaraus sisältyy talousarvioehdotukseen. Sosiaalilautakunta 22.8., 48, ja 3.10., 54 Lautakunnan esityksen mukaiset käyttötalousmenot ovat euroa ja toimintakate euroa. Oleellinen rakenteellinen muutos liittyy vanhusten palveluihin, joissa tavoitteena on tukea ikäihmisten mahdollisuutta asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan.

12 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Tarkastuslautakunta , 33 Tarkastustoimen määrärahavaraus on yhteensä euroa. Tekninen lautakunta 9.10., Teknisen toimen menomäärärahat ovat ja tulot euroa, joten toimintakate on euroa (nousua 4,3 %). Lautakunnan päätöksen mukaan vielä tarvitaan tarkistuksia, jotta hallituksen asettamaan tavoitteeseen päästään. Ensi vuoden investointimenot ovat euroa (tulot , ) ja suunnitelmavuosien ja euroa. Tarkistetun kohdeluettelon mukaan ensi vuoden rakennus- ja korjaushankkeet ovat yhteensä euroa (tulot , ) ja kummankin suunnitelmavuoden euroa. Hallintokuntien valmistelun jälkeen on tehnyt tarkistuksia yhteensä euroa, ja muita muutoksia on yhteensä euroa (kaikki muutokset , ). Ehdotusten ja tarkistusten perusteella toimintakate on noin (+5,7 %), vuosikate (+13,4 %) ja ylijäämä euroa. Vuosien talousanalyysistä toimitetaan kopio esityslistan ohessa. Tekniseltä osastolta saadusta tarkistetusta investointisuunnitelmasta jaetaan kopio kokouksessa. Ehdotus Päätös merkitsee tässä vaiheessa hallintokuntien määrärahaesitykset ja valmistellut tarkistukset tiedoksi ja keskustelee alustavasti taloussuunnitelmasta. Taloussihteeri Merja Hietala selosti kunnan taloustilannetta, taloussuunnitelman valmistelua ja hallintokuntien käsittelyn jälkeen tehtyjä tarkistuksia sekä kertyneen alijäämän kattamismahdollisuuksia. Hän toi esille myös merkittävimmät muutokset kuluvan vuoden talousarvioon. Taloussihteeri poistui ennen päätöksen tekemistä. Kokouksessa keskusteltiin mm. eräiden kiinteistöjen kunnosta, käyttötarkoituksen muutoksesta ja myymisestä ja kevyen liikenteen väylän rakentamisesta noin 200 m:n matkalle. Useissa puheenvuoroissa todettiin, että talousarvio pitää rakentaa realistiseksi. Hallitus hyväksyi n ehdotuksen.

13 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Vuoden 2014 tuloveroprosentista päättäminen Kunnan verotulot koostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon ja koiraverosta, ja kunnallisvero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista ja muiden verojen perusteista. Verotusmenettelylain mukaan kunnan tulee kuitenkin ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunnan tuloverotuksella verotettava tulo on merkittävin kunnan tuloerä. Verotuksen tuloarvio määräytyy arvioitavan verotettavan tulon ja tuloveroprosentin mukaan. Tuloveroprosentin määräämisen perustana ei lain mukaan tarvitse olla laskelmia, sillä päätös on kunnallispoliittinen. Käytännössä laskelmia ja arvioita on kuitenkin tarpeen tehdä mm. sen selvittämiseksi, selviääkö kunta entisellä tuloveroprosentilla. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kuntatalouden kehitysnäkymiä Suomen Kuntaliitto selostaa kesäkuun kuntatalousjulkaisussaan 2/2013 mm. yleistä taloudellista tilannetta sekä verotuksen ja valtionosuuksien muutoksia. Viime vuonna bruttokansantuote väheni 0,2 %, ja Suomen Pankki on arvioinut tämän vuoden talouskasvuksi 0,8 % ja ensi vuoden 0,7 %. Kuntaliitto on edellyttänyt valtion talousarvion valmistelussa, että kuntien tehtäviä ei laajenneta vaan velvoitteita supistetaan eikä kuntiin suunnata lisäleikkauksia jo tehtyjen lisäksi ja että kuntien peruskorjausinvestointeja avustetaan vähintään 200 miljoonalla eurolla. ( net Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot ja julkaisut > Julkaisut, kuntataloustiedotteet.) Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin (lähes 4 %); sen sijaan yhteisöveron tilitykset alenivat merkittävästi (yli 27 %). Kevään kehysriihen päätökset ja myös aiemmat päätökset vaikuttavat kuntien verotuloihin ensi vuonna; mm. yhteisöverokantaa alennetaan 24,5 %:sta 20 %:iin ensi vuodesta alkaen. Muutoksia on tarkoitus korvata kuntakohtaisesti lisäämällä valtionosuutta ja muuttamalla kuntien jakoosuutta (veroprosentin korotus ei vaikuta valtionosuuksien tasaukseen). Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna vain pari prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Suomen Kuntaliitto selostaa veroprosenttien ilmoittamista yleiskirjeessään nro 18/ Koska tänä vuonna marraskuun 17. päivä on sunnuntai, määräaikalain perusteella veroprosentti-ilmoitus tulee tehdä viimeistään 18. päivänä.

14 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Kunnan verotulot Yhtenä kunnan talouden tasapainottamistoimenpiteenä kunnanvaltuusto korotti tuloveroprosenttia yhdellä ja puolella prosenttiyksiköllä. Talouden tasapainottamissuunnitelma sisälsi puolen prosenttiyksikön suuruisen veroprosentin korotuksen myös vuodelle 2012, mutta valtuusto päätti siirtää sitä vuodella. Alustavat laskelmat osoittivat tuolloin, että kiinteistöveron poistamisella verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasausmenettelystä kertyy enemmän kuin taloussuunnitelmaan sisältyvällä puolen prosenttiyksikön tuloveron korotuksella. Valtuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 0,25:llä ja kiinteistöveroprosentteja 0,05 prosenttiyksiköllä. Verotilaston mukaan kunnallisveroa kertyy viime vuodelta yli 6,3 miljoonaa ja yhteisöveroa vajaat 0,5 miljoonaa euroa ja veroja on tilitetty yli 6,6 miljoonaa euroa. Verontilityslakiin tehty muutos tarkoittaa mm. jäännös- ja kiinteistöverotilitysten aikaistamista. Kuluvan vuoden verotuskustannukset ovat euroa, ja ensi vuoden kustannuksiksi on arvioitu euroa. Vuoden 2012 kiinteistöveron määrä oli noin euroa ja kuluvan vuoden maksuunpano noin euroa. Lokakuun verotilaston mukaan kunnalle verovuodelta 2012 kertyvän kunnallisveron määrä on euroa (+0,9 %) ja yhteisöveron euroa ( 18,5 %). Kiinteistöveroa lukuun ottamatta verovuoden veroja tilitetään kunnalle usean kalenterivuoden aikana. Lokakuun tilaston mukaan kunnallisveroa on kuluvana vuonna tilitetty euroa (+5,5 %) ja yhteisöveroa euroa (+11,5 %). Tuloveroprosentin (20,75 %) korottaminen puolella prosenttiyksiköllä merkinnee noin euron lisäystä kunnan verotuloihin. Kuluvan vuoden talousarviossa verotuloiksi on arvioitu euroa: kunnallisvero , yhteisövero ja kiinteistövero euroa. Ehdotus Päätös esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää pitää ensi vuoden tuloveroprosentin nykyisen 20,75 prosentin suuruisena. Keskustelun kuluessa Matti Myllykangas esitti tuloveroprosentin korottamista 21:een; esitys ei saanut kannatusta. Hallitus hyväksyi n ehdotuksen.

15 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen Kunnan verotulot koostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon ja koiraverosta. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuuston on päätettävä mm. kiinteistöveroprosenteista, mutta käytännössä ajankohta määräytyy verotusmenettely- ja kiinteistöverolaissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden mukaisesti. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan valtuusto määrää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä. Vuonna 1993 käyttöön otetusta kiinteistöverosta säädetään kiinteistöverolaissa. Kiinteistön sijaintikunnalle maksettava vero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön tai rakennuksen edellisen vuoden verotusarvosta. Verovapaita ovat mm. metsät ja maatalousmaat, yleiset vedet, torit, katu- ja muut liikennealueet, autiokirkot, linnat, linnoitukset ja luostarit sekä eräät puolustusvoimien kiinteistöt, kuten myös kunnan omalla alueellaan omistamat kiinteistöt. Yhteisomistuksessa olevista kiinteistöistä kukin omistaja on velvollinen suorittamaan veron omasta osuudestaan. Verohallinnon toimittama vero ei ole omistajakohtainen, vaan se määrätään jokaisesta kiinteistöstä erikseen. Veroa ei määrätä, jos se on pienempi kuin 17 euroa. Valtuuston on määrättävä vähintään kaksi kiinteistöveroprosenttia: yleinen ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Valtuustolla on lisäksi oikeus määrätä rakentamattoman rakennuspaikan, muiden asuinrakennusten (lähinnä vapaa-ajan asuinrakennusten), voimalaitosten ja yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentit. Mikäli näitä veroprosentteja ei erikseen määrätä, kohteisiin sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kiinteistöveron ongelmia ja kehittämisvaihtoehtoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Työryhmä, jossa on valtionvarainministeriön, verohallinnon ja Suomen Kuntaliiton edustus, on esittänyt, että ensi vaiheessa kiinteistöverojärjestelmää kehitetään korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäksi todellisia arvoja. Verotusarvoja on tarkoitus korottaa ja asuinrakennusten ikäalennuksen enimmäismäärää alentaa asteittain. On arvioitu, että tonttihinnat ovat kohonneet vähintään 10 % sen jälkeen kun aluehintoja on viimeksi joltain osin tarkistettu. Kiinteistöverolakia ja mm. kiinteistöjen arvostusta on ehdotettu muutettavaksi (pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistöveroprosentti, tuulivoimalaitosten verotusarvo ja kiinteistökohtaisten tietojen luovuttaminen). Tarkoitus on, että lait tulevat

16 Muonion kunta Esityslista/ 22/ voimaan mahdollisimman pian ja kiinteistöverolain ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. Kesäkuun 2012 alusta voimaan tulleella kiinteistöverolain muutoksella on lisätty verovelvollisen vastuuta kiinteistötietojen oikeellisuudesta. Verohallinto lähettää vuosittain ennen kiinteistöveron määräämistä selvityksen rekisterissään olevista tiedoista, ja verovelvollisen tulee tarkistaa tiedot ja korjata tai täydentää niitä tarvittaessa. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen maanalaisen rakennusoikeuden lukemisesta kiinteistön verotusarvoa määrättäessä osaksi kiinteistön rakennusoikeutta. Suomen Kuntaliitto selostaa lainmuutoksia ja veroprosenttien ilmoittamista yleiskirjeessään nro 18/ Koska tänä vuonna marraskuun 17. päivä on sunnuntai, määräaikalain perusteella veroprosentti-ilmoitus tulee tehdä viimeistään 18. päivänä. Kiinteistöveroprosenttien rajat ja määräytymisperusteet Kiinteistöveroprosenttien rajat ovat seuraavat: yleinen 0,60 1,35 vakituiset asuinrakennukset 0,32 0,75 muut asuinrakennukset 0,60 1,35 voi olla enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti yleishyödyllisen yhteisön rakennukset ja maapohja 0,00 1,35 voimalaitokset 0,60 2,85 rakentamaton rakennuspaikka 1,00 3,00. Maapohjan vero määräytyy yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan (0,60 1,35) riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen kiinteistöä käytetään, poikkeuksena yleishyödyllisen yhteisön ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverotus. Veroprosenttia sovelletaan myös teollisuus-, toimisto-, myymälä- ja varastotiloihin sekä julkisiin rakennuksiin. Maamiesseuran, nuorisoseuran ja työväenyhdistyksen omistaman yhdistys- ja seurantalon kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä yleisen veroprosentin alarajaa (0,60) alhaisemmaksi, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä (sovelletaan myös maapohjaan). Veroprosentti voi olla myös 0,00. Jos valtuusto määrää näille rakennuksille oman veroprosentin, kunta ei voi nimetä rakennuksia, joihin veroprosenttia sovelletaan, vaan verohallinto tutkii, mitkä rakennukset täyttävät ehdot. Pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi valtuusto määrää vähintään 0,32 ja enintään 0,75 (huoneistojen pintaalasta vähintään puolet vakituisessa asumiskäytössä). Samaa veroprosenttia sovelletaan myös asuinrakennukseen liittyviin talous- ja autotallirakennuksiin.

17 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Valtuusto voi määrätä erikseen veroprosentin niille rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun kuin vakituiseen asumiseen. Tämä veroprosentti (0,60 1,35) voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Valtuusto voi määrätä erikseen voimalaitoksiin kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin sovellettavan veroprosentin, joka voi olla enintään 2,85. Pieniin vesi- ja tuulivoimalaitoksiin (nimellisteho enintään 10 megavolttiampeeria) sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kiinteistöveroa sovelletaan vain tuulivoimalan perustuksiin, runkoon ja konehuoneeseen. Kaikki Suomen tuulivoimalat jäävät selvästi nimellistehorajan alapuolelle. Kunnalla on mahdollisuus määrätä asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle rakennuspaikalle yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi veroprosentti, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Mahdollisuus ei koske loma-asutusta varten kaavoitettuja rakennuspaikkoja. Jos vero otetaan käyttöön, kunnan tulee vuosittain selvittää ne rakennuspaikat, jotka täyttävät veron edellytykset, ja ilmoittaa tiedot verovirastolle. Mm. teknisen lautakunnan esityksen perusteella mahdollisuutta rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin määräämiseen yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeammaksi ei ole käytetty. Teknisessä osastossa on kuluvana syksynä selvitetty rakentamattomien rakennuspaikkojen määrää kuntakeskuksen asemakaava-alueilla. Enontekiön kunta on seutukunnan kunnista ainoana ottanut käyttöön rakentamattoman rakennuspaikan korotetun kiinteistöveron (3 %). Vuoden 2013 kiinteistöveroprosentit ja veron kertyminen Valtuusto korotti vuosien 2007, 2008, 2010, 2012 ja 2013 kiinteistöveroprosentteja siten, että yleisen kiinteistöveron korotus on yhteensä 0,40, vakituisten asuinrakennusten 0,15 ja muiden asuinrakennusten 0,20 prosenttiyksikköä. Kuluvan vuoden kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat (korotus 0,05 prosenttiyksikköä): yleinen 0,90 vakituiset asuinrakennukset 0,40 muut asuinrakennukset 1,00. Verohallinnon tilaston mukaan vakituisten asuinrakennusten verotusarvot ovat kuluvana vuonna yhteensä noin 40,2, muiden asuinrakennusten 20,6, yleisten rakennusten 32,8 ja maapohjan 11,3 miljoonaa euroa. Yleishyödyllisessä käytössä olevien rakennusten verotusarvot ovat yhteensä noin euroa ja maapohjan euroa sekä pienvoimalaitosten euroa. Rakennusten verotusarvot ovat kaikkiaan noin 94 miljoonaa ja maapohjien verotusarvot yli 11 miljoonaa euroa.

18 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Verohallinnon lokakuun tilaston mukaan kiinteistöveroa on viime vuonna pantu maksuun euroa. Kuluvana vuonna maksuunpanon määrä on euroa, ja syys-lokakuussa on tilitetty noin euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa kiinteistöverotuloksi on arvioitu euroa. Valtuusto ei ole määritellyt erikseen yleishyödyllisessä käytössä olevien kiinteistöjen veroprosenttia, joten kiinteistöverosta vapauttamiseen on sovellettu kiinteistöverolain 37 ja verotusmenettelylain 88 :ää. totesi periaatepäätöksessään , että mm. kyläyhdistykset ovat sellaisia yleishyödyllisiä yhteisöjä, joille hallitus voi myöntää kiinteistöverosta vapautuksen joko kokonaan tai osittain. Kuluvan vuoden kiinteistöverosta hallitus on myöntänyt noin 550 euron suuruisen vapautuksen (vuositasolla yhteensä noin euroa). Kiinteistövero ei sisälly verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasausmenettelyyn. Vuoden 2011 alustavat laskelmat osoittivat, että muutoksen vaikutus kunnan valtionosuuksiin oli noin euroa. Vuoden 2012 kiinteistöveroprosentteja määrättäessä Sallan ja Enontekiön kunnissa oli esillä kiinteistöveron määrääminen myös valtion omistamille suojelu- ja erämaa-alueille. Myös kunnanhallitus keskusteli asiasta ja päätti esittää Lapin liitolle verottamismahdollisuuksien selvittämistä. Ehdotus ei tee esitystä kunnanvaltuustolle asuntotarkoitukseen kaavoitetun rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron määräämisestä yleistä kiinteistöveroa korkeammaksi. Rakentamattomat tontit selvitetään kuntakeskuksen asemakaavoitustyön valmistelun yhteydessä. Hallitus esittää valtuustolle, että se päättää pitää ensi vuoden kiinteistöveroprosentit nykyisen suuruisina, jolloin prosentit ovat seuraavat: yleinen 0,90 vakituiset asuinrakennukset 0,40 muut asuinrakennukset 1,00. Muutettu ehdotus esittää kunnanvaltuustolle, että se pitää ensi vuoden kiinteistöveroprosentit nykyisen suuruisina, jolloin prosentit ovat seuraavat: yleinen 0,90 vakituiset asuinrakennukset 0,40 muut asuinrakennukset 1,00. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero otetaan käyttöön vuonna Ensi vuoden aikana selvitetään ne rakentamattomat rakennuspaikat, joille voidaan määrätä yleistä kiinteistöveroa korkeampi veroprosentti. Päätös Hallitus hyväksyi n muutetun ehdotuksen.

19 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Lasten kotihoidon tuen kuntalisän maksamisesta päättäminen Kunnanvaltuusto , 49 (muut asiat, lapsiperheiden tukeminen) , 275 Lauri Kyllönen kiinnittää valtuutetuille jakamassaan aloitteessa huomiota päivähoidon järjestämisvelvollisuuteen ja edullisempana vaihtoehtona kannustaa tukemaan vanhempia, jotta lapsia hoidetaan kotona. Kotihoidontuen kuntalisää maksetaan normaalisti perheelle, jossa toinen vanhemmista hoitaa lasta kotona. Kyllönen esittää, että ensi vuoden alusta lukien maksetaan kuukausittaisena kotihoidontuen kuntalisänä 200 euroa ensimmäisestä lapsesta ja 50 euroa seuraavista lapsista. Tämä ns. Muonio-lisä maksettaisiin myös lapsesta, joka osallistuu esikouluun tai päiväkerhotoimintaan. Aloitteeseen sisältyy myös perhetyöntekijän tarjoaminen lapsiperheiden avuksi ja perheiden muistaminen esimerkiksi lampaantaljan lahjoittamisella vastasyntyneelle. Puheenjohtaja ilmoitti, että aloite toimitetaan sivistys- ja sosiaaliosastoille valmisteltavaksi. Kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaan mm. vuoden 2011 aloitteita. Se merkitsi Kyllösen aloitteen tiedoksi ja edellytti, että aloitteisiin suhtaudutaan kuntalain tarkoittamalla tavalla ja että ne valmistellaan ja käsitellään nykyistä nopeammalla aikataululla. Kotihoidon tukea voi saada perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja (esim. sukulainen) taikka yksityinen päivähoidon tuottaja (esim. päiväkoti). Tuen taso on matala, eikä se mahdollista pienituloisille ja vähävaraisille perheille tosiasiallista valinnanvapautta hoitaa lastaan tai lapsiaan kotona. Muun muassa tästä syystä useat kunnat maksavat lasten kotihoidon tuen kuntalisää. Toinen keskeinen perustelu lasten kotihoidon tuen kuntalisälle on, että kunnat ovat arvioineet kuntalisällä olevan myönteisiä vaikutuksia kunnalle. Kuntalisä vahvistaa kunnan lapsimyönteistä imagoa ja voi vähentää päivähoidon kysyntää. Suomen Kuntaliiton keväällä 2012 tekemän selvityksen mukaan lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan 99 kunnassa (84 kuntaa vuonna 2010). Kuntalisän suuruus on keskimäärin 148 euroa kuukaudessa ( euroa). Perheen kaikkien lasten hoitamista kotona edellyttää 80 % kunnista ja 67 % edellyttää, että vanhempi hoitaa itse lasta. Alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on päivähoitolain mukaisesti subjektiivinen oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Muoniossa päivähoitoa tarvitsevien lasten lukumäärä on viime vuosina kasvanut, joten päiväkotia

20 Muonion kunta Esityslista/ 22/ on ryhdytty laajentamaan, mutta päivähoitohenkilöstön saatavuus on haastavaa. Toimivan ja pysyvän päiväkotihoidon rakenteen ylläpitäminen on tärkeää, jotta päivähoitolaissa kunnille määriteltyä velvoitetta voidaan noudattaa. Yhä useampi kunta muistaa vastasyntyneitä kuntalaisia rahalla tai lahjalla. Keväällä 2012 Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan vauvan syntymään liittyvän lahjan perheelle antaa 67 kuntaa ja lahjan arvo vaihtelee merkittävästi ( euroa). Vauvarahaa maksetaan pääsääntöisesti pienissä kunnissa. Joissakin kunnissa vauvaperhe saa lahjaksi perhetyön palveluja, maksutonta kotipalvelua tai kunta maksaa synnyttämisestä aiheutuneet sairaalakulut. Perheitä muistavat lisäksi erilaiset järjestöt ja yhdistykset. Suomen Lapsiperheiden Etujärjestö ry esitti (dnro 114/ ) saapuneessa aloitteessa, että kotivanhemmille myönnetään oikeus alennukseen heidän käyttäessään julkisia palveluja. Kirjeessä viitataan ryhmiin, jotka heikentyneen maksukykynsä takia saavat alennuksia erilaisten julkisten palvelujen käytössä (työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet). Esimerkkinä mainitaan liikuntapaikat, kulttuuripalvelut ja kulkuvälineet. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntavaaliohjelmassa todetaan mm., että kunnat ovat päävastuussa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista, että lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehtiminen tuo kunnalle säästöjä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja että perheillä tulee olla mahdollisuus valita omaan tilanteeseensa sopiva päivähoitoratkaisu. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Muonion yhdistys ry viittaa kirjeessään kuntavaaliohjelman lisäksi YK:n lasten oikeuksien sopimuksen kolmanteen artiklaan todeten, että kaikissa lasta koskevissa päätöksissä on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu ja että kotihoidontuen kuntalisä on tarpeellinen tulonlisä Muonion nuorille perheille, koska se tarjoaa pienen lisätulon ja mahdollisuuden lasten kotihoitoon. Kirjeessä viitataan sivistyslautakunnan päätöksen perusteluihin ja todetaan, että kaikkea ei voi rahassa mitata ja että lapsen etu on arvokkaampi. Kirjeestä on toimitettu kopio hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle kokouskutsun mukana ja muille se toimitetaan esityslistan ohessa. Lautakuntakäsittely Sivistyslautakunta on käsitellyt Lauri Kyllösen aloitetta lasten kotihoidon kuntalisästä ja sosiaalilautakunta 1.8. Päivähoitoa tarvitsevien lasten lukumäärän kasvun takia päiväkotia on ryhdytty laajentamaan ja määräajassa pystytty vastaamaan hoitopaikkojen kysyntään. Haasteita on ensisijaisesti henkilöstön saatavuudessa ja myös kausityön aiheuttamassa vaihtelussa. Päiväkodissa ja perhepäiväkodissa on yhteensä 54 ja tilapäisissä ryhmäperhepäiväkodeissa 16 hoitopaikkaa sekä perhepäivähoidossa 16 vakituista paikkaa.

21 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Syntyvien lasten ikäluokka on viime vuosina ollut lasta (alle 3-vuotiaita 60 90). Jos kotihoidon tuen kuntalisää maksettaisiin arviolta 40:stä alle 3-vuotiaasta lapsesta 200 euroa kuukaudessa, kustannukset olisivat vuositasolla euroa. Jos kotihoidon tuen kuntalisän sisaruuskorotusta maksettaisiin 50 euroa kuukaudessa alle 3-vuotiaasta sisaruksesta, arvio kustannuksista 10 lapsen mukaan olisi euroa vuodessa. Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on perusteltu todellisten mahdollisuuksien antamisella lasten kotihoitoon, jolloin esiin on noussut erityisesti lasten etu. Kuntalisän tulisi kuitenkin olla euromäärältään merkittävä, jotta vanhemmat kotihoitovaihtoehdon valitsisivat. Kuntalisällä on myös myönteisiä vaikutuksia kuntakuvaan, ja se saattaa lisätä lapsiperheiden halukkuutta kuntaan muuttamiseen. Usein toivotaan, että lasten kotihoidon tuen kuntalisä vähentää tarvittavien päivähoitopaikkojen määrää ja siten päivähoidosta aiheutuvia kustannuksia. Eräiden kuntalisän käyttöön ottaneiden kuntien kokemukset ovat osoittaneet, että päivähoitopaikkojen määrä pieneni arvioitua vähemmän, ja samaan johtopäätökseen on päädytty vuonna 2011 tehdyssä pro gradu -tutkimuksessa. Tutkimuksessa todettiin pienituloisella ja alhaisella koulutustasolla olevan suuremman yhteyden kotihoitoon kuin kuntalisällä. Lasten kotihoidon tuen kustannuksia ei siten todennäköisesti pystyttäisi kattamaan päivähoidon järjestämisestä toivottavilla säästöillä. Saatujen kokemusten perusteella osa kunnista onkin lopettanut kuntalisän maksamisen. Muoniossa, jossa päivähoitohenkilöstön satavuus on haastavaa, on toimivan ja pysyvän päivähoidon rakenteen ylläpitäminen tärkeää. Kotihoidon tuen kuntalisän myötä ei siten voitaisi päivähoidon järjestämiseen tehdä merkittäviä muutoksia. Toisen haasteen tuo kunnan taloudellinen tilanne. Kriisikuntaohjelman edellyttämissä tavoitteissa pysyminen vaatii tarkkaa harkintaa toimintojen järjestämisessä ja kustannusten muodostamisessa. Sivistystoimen muista toiminnoista lasten kotihoidon tuen kuntalisään tarvittavaa lisämääräraha ei ole löydettävissä. Tavoiteltaessa perheiden huomioimista ja syntyneiden lasten toivottamista tervetulleeksi kuntaan muodostaa syntyville annettava lahja kunnan taloudellisen tilanteen huomioon ottaen paremman tavan. Tämä käytäntö olisi perusteltua ottaa käyttöön vuoden 2013 alusta lukien, mikäli valtuusto myöntää tarkoitukseen määrärahaa. Lahjan arvo voisi olla esimerkiksi 100 euroa, jolloin kustannukset vuositasolla olisivat euroa. Sosiaalitoimessa on lastensuojelun perhetyöntekijä, joka keskittyy lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Hän on ollut järjestämässä lastensuojeluperheiden leiritoimintaa yhdessä muiden

22 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Tunturi-Lapin kuntien kanssa ja järjestänyt kaikille muoniolaisille lapsiperheille suunnattuja retkiä perheiden yhdessä olemisen ja myös tekemisen tukemiseksi. Kotipalvelu on keskittynyt pitkälti ikäihmisten tarvitsemien palvelujen tuottamiseen, ja lapsiperheiden tukipalveluja ostetaan tarvittaessa yksityisiltä. Kotipalvelua tarvitsevien lapsiperheiden määrä on kuluvana vuonna lisääntynyt. Uusia kotipalveluvakansseja suunniteltaessa kotipalvelutyön sisältöä suunnataan lapsiperheiden arjen tukemiseen. Sivistyslautakunta esittää, että lasten kotihoidon tuen kuntalisää ei oteta käyttöön ja että kunta muistaa ensi vuoden alusta alkaen syntyviä lapsia noin 100 euron arvoisella lahjalla ja varautuu tarkoitukseen yleishallinnon määrärahoissa. Sosiaalilautakunta päätti sivistyslautakunnan arvion pohjalta esittää, että kunnassa ei toistaiseksi oteta käyttöön lasten kotohoidon tuen kuntalisää, ja yhtyä syntyvien lasten muistamisessa sivistyslautakunnan esitykseen. Lautakunta totesi samalla, että lapsiperheiden kotiin annettavan tuen saatavuus on turvattava poikkihallinnollisella yhteistyöllä sosiaalitoimen, sivistystoimen, nuorisotyön ja kolmannen sektorin välillä sekä laatimalla lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Ehdotus Päätös esittää valtuustolle, että se päättää seuraavaa: Kunta suhtautuu periaatteessa hyvin myönteisesti lasten kotihoidon tuen kehittämiseen. Perheille on tarjottava monipuolisia vaihtoehtoja lastensa hoidon järjestämiseen. Ensisijaisesti lasten kotihoidon tuen tasoa tulisi nostaa valtiovallan päätöksin, jotta erilaisissa kunnissa asuvilla lapsiperheillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet päivähoitoa koskevien ratkaisujen tekemiseen. Muonio-lisä vahvistaisi osaltaan Muonion mainetta lapsiystävällisenä kuntana, ja se voisi lisätä perheiden ja lasten määrää kunnassa, mikä on tärkeää kunnan tulevaisuuden kannalta. Se monipuolistaisi kunnan päivähoidon kokonaisuutta ja toisi nykyistä useammalle lapsiperheelle todellisen mahdollisuuden hoitaa lapsensa kotona. Kunnalla ei kuitenkaan ole edellytyksiä sisällyttää lasten kotihoidon tuen kuntalisää vuoden 2013 talousarvioon. Kunta tulee seuraamaan aktiivisesti lasten kotihoidon tuen kuntalisän vaikutuksia muissa kunnissa ja tarvittaessa arvioi uudelleen mahdollisuutta ottaa lasten kotihoidon tuen kuntalisä käyttöön. Kunta muistaa Muoniossa syntyneitä lapsia alkaen noin 100 euron arvoisella lahjalla, ja varaa tarkoitukseen määrärahan yleishallinnon talousarvioon. Hallitus hyväksyi n ehdotuksen.

23 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Kunnanvaltuusto , 50 Päätös Keskustelun kuluessa valtuutettu Anne-Mari Keimiöniemi totesi, että syntyvyys on kasvussa eikä esim. kotihoidon vaikutuksia päivähoitoon ole selvitetty. Hän esitti Katja Muotkan kannattamana vuoden pituisen koeajan hyväksymistä. Hallituksen puheenjohtajana toimiva valtuutettu Juha Niemelä totesi, että kyseessä on kompromissi, ja ilmoitti, että talousarvion käsittelyn yhteydessä selviää, minkä hallintokunnan määrärahoihin mahdollinen lasten muistamisen varaus tehdään. Koska lasten kotihoidon tuen kuntalisästä oli tehty hallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja esitti, että nimenhuutoäänestyksessä hallituksen ehdotuksen kannalla olevat äänestävät jaa ja koeajan kannalla olevat ei. Valtuusto hyväksyi äänestystapa- ja äänestysesityksen. Nimenhuutoäänestyksessä annettiin 17 jaa-ääntä ja 4 eiääntä (liite nro 18). Puheenjohtaja ilmoitti äänestystuloksen ja totesi valtuuston hyväksynyt hallituksen ehdotuksen., 347 Lasten kotihoidon tuen kuntalisästä jaettiin viime keväänä kysely niihin perheisiin, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia. Kyselyyn vastasi 32 perhettä. Kokopäivähoidossa olevien lasten lukumäärä on vuosina kasvanut vuosittain keskimäärin 5:llä. Yhden lapsen päiväkotihoidon kustannukset ovat noin euroa kuukaudessa, mikä tarkoittaa 5 lapsen kokopäivähoidon kustannuksina noin euroa vuodessa. Kyselyn perusteella on arvioitu, että kuntalisän avulla päivähoitolasten määrä vähenisi lapsella. Sivistyslautakunta päätti esittää, että lasten kotihoidon tuen kuntalisä otetaan käyttöön kokeiluluontoisena ajalla Kuntalisän suuruudeksi lautakunta esittää 150:tä euroa kuukaudessa ensimmäisestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja 50:tä euroa seuraavasta alle kouluikäisestä lapsesta. Sivistystoimen talousarvioehdotus sisältää määrärahavarauksen kokeilua varten (noin euroa). Kuntalisän saamisen ehtona on, että lapsella on oikeus lakisääteiseen lasten kotihoidon tukeen ja perheen kaikki lapset hoidetaan kotona (poikkeuksena kuntoutukselliset syyt ja esiopetus). Kuntalisää maksetaan kotihoidon tuen korotuksena vain silloin, jos lakisääteisen hoitolisän määrä on vähintään 10 euroa kuukaudessa maksetaan hakemuksesta perheen nuorimman lapsen iän mukaan ei makseta, jos perheelle maksetaan vanhempainpäivärahaa ei makseta takautuvasti eikä kuukautta lyhyemmältä ajalta.

24 Muonion kunta Esityslista/ 22/ Kuntalisä parantaa perheiden mahdollisuutta valita itselleen sopiva hoitomuoto ja uudistaa osaltaan päivähoidon palvelurakennetta. Se vähentää painetta esimerkiksi uusiin päiväkoti-investointeihin. Kokeilun toivotaan vähentävän nykyisten, väliaikaisten päivähoitotilojen tarvetta ja määräaikaisen henkilöstön käyttöä. Sivistystoimi seuraa kuntalisän vaikutuksia päivähoidon kysyntään ja kustannuksiin. Tunturi-Lapin muissa kunnissa kuntalisä on käytössä. Ehdotus Päätös esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy lasten kotihoidon tuen kuntalisän käyttöön ottamisen kokeiluluontoisena ajalla ja kuntalisän suuruuden sivistyslautakunnan esityksen mukaisena. Hallitus hyväksyi n ehdotuksen.