Tehdään yhdessä ohjausta -projektin Ohjaamo-haastattelut 2017

Transkriptio

1 Tehdään yhdessä ohjausta -projektin Ohjaamo-haastattelut 2017 Ohjaamo Ilmajoki, Valmennustarpeiden kartoitus ja yhteistyöstä sopiminen Tarvekartoitushaastattelu

2 Haastattelijat: Mervi Pasanen, Auli Sesay, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Päivi Pukkila, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Teksti: Anna-Kaisa Tiihonen Kuvat: Auli Sesay, Anna-Kaisa Tiihonen, Martti Hänninen 2017 Lisätietoja Projektipäällikkö Auli Sesay TESSU Tehdään yhdessä ohjausta projekti (ESR) kohtaamo.info/tessu twitter.com/tessuprojekti Projektin ohjausryhmä: Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti (puheenjohtaja) Ari-Pekka Leminen, Työ- ja elinkeinoministeriö Auli Sesay, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Ari Hyyryläinen, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) Leena Kaikkonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Terhi Laine, Diakonia-ammattikorkeakoulu Anu Raudasoja, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anna Smirnoff, Åbo Akademi Mikko Mattila, Tampereen kesäyliopisto Pasi Savonmäki, Keski-Suomen ELY-keskus Joni Rossi, Jyväskylän nuorisovaltuusto Anna-Kaisa Tiihonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu (sihteeri) Henri Helander (asiantuntija), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2

3 Sisällys 1. Johdanto TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja Haastattelukäyntien toteutus Ohjaamo Ilmajoen tarvekartoituskäynti Haastattelukäyntiin osallistujat Ohjaamo Ilmajoki Ohjaamo Ilmajoen toimijat Ohjaamo Ilmajoen toimintatapa Yhteistyökumppanit Muut Etelä-Pohjanmaan Ohjaamot Tarvittava valmennustuki Yhteistyöstä sopiminen Lähteet...16 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti (ESR) on Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulujen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Åbo Akademin yhteishanke. Projektin yhteistyökumppanina toimivat Keski-Suomen ELY-keskuksen toteuttama Kohtaamo-hanke (ESR) ja Tampereen kesäyliopiston toteuttama OHTO Ohjauksen tehostaminen opintopolku.fi -palvelua hyödyntämällä -projekti (ESR) sekä valtakunnallinen nuorisoalan palvelu- ja kehittämiskeskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Lisäksi yhteistyötä tehdään Ohjaamojen tuki nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa -projektin (ESR) sekä OSMO Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin projektin (ESR) kanssa. TESSU-projektia rahoitetaan Osuva ohjaus -kokonaisuudesta, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuutta. 3

4 1. Johdanto Parhaillaan Suomessa rakennetaan eri alueilla nuorten matalankynnyksen Ohjaamo-palvelumallia osana nuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste. Toimintamalli rakentuu tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarjoavasta monialaisesta Ohjaamosta sekä eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Ohjaamon ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, elämänhallinnan, urasuunnittelun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisen tuki, kouluttautumisen ja työllistymisen tuki. Osuva ohjaus -teemakokonaisuus kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuuteen. Siinä toteutetaan koulutus- ja valmennuskokonaisuuksia Ohjaamojen ja Opintopolku.fi -palvelua käyttävän ohjaushenkilöstön monialaisen ohjaus- ja yhteistyöosaamisen vahvistamiseksi. Osuva ohjaus -kokonaisuuden projektit toimivat tiiviissä yhteistyössä Ohjaamojen kehittämistä koordinoivan Kohtaamo-hankkeen kanssa. 2. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti kuuluu Osuva ohjaus -teemakokonaisuuteen. TESSU tarjoaa räätälöityjä konsultointeja ja valmennuksia alueellisten ja paikallisten Ohjaamojen henkilöstölle ja heidän emo-organisaatioidensa johdolle. Valmennuksilla vahvistetaan Ohjaamojen palvelukykyä, yhteistyöosaamista, yhdessä tekemistä ja moniammatillisia toimintatapoja. Valmennukset räätälöidään kunkin Ohjaamon kanssa tarpeiden mukaan (toteutustapa, sisällöt, kesto, aikataulu jne.). Valmennus voi olla kertaluontoinen tai pidempi prosessi. Teemat voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin kokonaisuuksiin: monialainen ja moniammatillinen verkosto- ja yhteistyöosaaminen vertaisoppimisen ja sisäisen motivaation kehittäminen ja ylläpito Ohjaamo -toiminnassa Ohjaamon koordinointi ja johtaminen asiakastyön laatutekijänä. TESSUn tuki voi valmennuksen lisäksi olla konsultointia, fasilitointia, sparraamista, koutsaamista. Osa valmennuksista on ruotsinkielisiä. 4

5 3. Haastattelukäyntien toteutus Koska jokainen Ohjaamo lähtee oman alueensa lähtökohdista kehittää nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja, TESSU-projektin tavoitteena on tarjota sellaista Ohjaamohenkilöstön tarvitsemaa tarvelähtöistä ja syventävää tukea, joka on helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla. Lisäksi valmennuksissa ja konsultaatioissa haetaan uudenlaisia tapoja yhteistyöosaamisen ja yhdessä tekemisen kehittämiseen. Valmennus käynnistyy tarvekartoituksella, jossa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa Ohjaamoista mm. perehtymällä Kohtaamo-hankkeen aiempiin selvityksiin ja haastattelemalla Kohtaamon henkilöstöä. Ohjaamot voivat kutsua TESSUn kylään tutustumaan Ohjaamoon ja keskustelemaan valmennustarpeistaan. Keskustelut voidaan käydä myös verkossa. Tällöin sovitaan valmennuksen ja/tai konsultaation alustavista sisällöistä ja käytännön toteutuksesta. Keskustelujen pohjana käytetään alla olevaa Monialainen Ohjaamotyö -nelikenttää (kuva 1), jossa kuvataan monialaisen yhteistyön, yhdessä tekemisen ja verkostotyön elementtejä. Nelikenttä on holistinen kuvaus siitä, minkälaista erilaista osaamista Ohjaamoissa tulee olla, kun puhutaan monialaisesta ja -ammatillisesta ohjauspalvelusta. Monialainen ja -ammatillinen yhteistyöosaaminen sisältävät ajatuksen verkostomaisesta toimintatavasta. Kuvion avulla ohjaamotoimijat pystyvät jäsentämään ja käsitteellistämään omaa toimintaansa ja se auttaa ohjaamotoimijoita näkemään monialaisen yhdessä tekemisen kokonaisuuden. Kuva 1. Verkostomainen yhteistyöosaaminen. 5

6 4. Ohjaamo Ilmajoen tarvekartoituskäynti 4.1 Haastattelukäyntiin osallistujat Karoliina Ala-Luopa, etsivä nuorisotyöntekijä, Ilmajoen kunta Anna Alvari, etsivä nuorisotyöntekijä, Ilmajoen kunta Minja Engström, nuoriso-ohjaaja, Ilmajoen kunta Annukka Haapa-aho, Ohjaamo Etelä-Pohjanmaan projektipäällikkö, Sedu Minna Kallinen, yksilövalmentaja, Startti-paja, Ilmajoen kunta Iina Kallio-Kujala, nuoriso-ohjaaja, Ilmajoen kunta Tiina Leikas, Jik ky, terveyden edistämisen koordinaattori, JiK Sirpa Rintala, työllisyysasiantuntija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Joanna Silver, projektikoordinaattori, Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -projekti, Sedu Haastattelijat Päivi Pukkila, TESSU-valmentaja, Hämeen ammattikorkeakoulu AOKK Mervi Pasanen, TESSU-valmentaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu AOKK Auli Sesay, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu AOKK Anna-Kaisa Tiihonen, projektisuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu AOKK Kuva 2. Haastattelijat Päivi Pukkila, Auli Sesay, Anna-Kaisa Tiihonen, Mervi Pasanen. TESSU Tehdään yhdessä ohjausta projekti. 6

7 5. Ohjaamo Ilmajoki Ohjaamo Ilmajoki -palvelua on valmisteltu Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa (ESR-rahoitteinen). Tavoitteena on luoda Ohjaamoiden verkostomalli ja monialaisena yhteistyönä Ohjaamo-toimintaa eri puolille maakuntaa. Tarkoituksena on luoda pysyviä palvelujärjestelmiä. Hankkeessa on mukana 13 kuntaa, ja Ohjaamo-toimintaa kehitetään parhaillaan yhteensä seitsemällä alueella. Etelä-Pohjanmaalle perustetaan niin kunnallisia kuin seutukuntien yhteisiä Ohjaamoja. Ratkaisuihin vaikuttavat muun muassa asukasmäärä, etäisyydet, palvelujen määrä ja niiden tämänhetkinen tuottamistapa. Ohjaamo EP -hanke pyrkii kokoamaan yhteen monialaiset toimijat ja luomaan pysyviä, aukottomia ja matalankynnyksen palvelujärjestelmiä kuntiin ja Etelä-Pohjanmaalle alueellisesti. Toiminta on sopimuksiin perustuvaa ja Ohjaamo-toiminnan tarkoitus on toimia yhden luukun periaatteella, jossa saa henkilökohtaista neuvontaa ja tukea työllistymiseen, koulutukseen ja muuhun mieltä askarruttaviin tilanteisiin. Keskeistä toimintamallissa on, että hyödynnetään olemassa olevia prosesseja ja palveluita, eikä luoda uusia työnimikkeitä. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu ja palveluketjuja voidaan selkeyttää poistamalla päällekkäistä työtä. Tavoitteena on päästä yhteistyöstä yhteiseen työhön. Ohjaamossa kehitetään uusia toimintatapoja ja palveluita nuorten ja sidosryhmien kanssa yhdessä. (Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeen verkkosivu sekä Silver 2017.) Kuva 3. Seppälän nuorisotalo Ilmajoella. 7

8 Ilmajoen Ohjaamon rakentaminen on edennyt pitkälle vuoden 2017 mittaan. Verkoston kokemus yhteistyöstä jo tätä ennen on auttanut uuden palvelun käyntiin saamisessa. Ohjaamon työntekijät ovat tehneet paljon taustatyötä yhdessä, ja palvelu avataan asiakkaille vuoden 2018 alussa. Ohjaamon tilat on suunniteltu Seppälän nuorisotalon yhteyteen. Ohjaamon koordinaattorina toimii Mari Roos. Ohjaamon toimintaa on suunniteltu aiempaan verkostoyhteistyöhön pohjautuen. Palvelukartat kuntalaisten ja nuorten palveluista olivat olemassa jo ennen tätä hanketta. Haastattelussa esiteltiin uusi nuorten palvelukartta, jossa palvelut on esitetty vuorokaudenaikojen mukaan. Haastattelua seuraavalla viikolla Ilmajoella oli tulossa verkostokokous ja tiedotustilaisuus Ohjaamosta. Siihen oli kutsuttu mm. kuntajohtajia. Tilaisuuden uskottiin vievän eteenpäin yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa ja tuovan mahdollisuuksia sitouttaa toimijoita Ohjaamotyöhön. Ilmajoen Ohjaamo tulee toimimaan yhteisissä tiloissa Startti-pajan kanssa. Ohjaamon suunniteltu olevan avoinna tiistaisin ja torstaisin klo Aukioloajoissa huomioitu se, että läheisestä oppilaitoksesta pääsee käymään asiakkaita myös välituntien aikana. Alustavasti on suunniteltu, että Ohjaamossa päivystäisi aina yksi henkilö ydintiimistä, esimerkiksi etsivä nuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaaja tai Startti-pajan ohjaaja. Ohjaamon tilaan tulee väliseinällä erotettu tila etsivien nuorisotyöntekijöiden ja Startti-pajan ohjaajan tekemää ohjaustyötä varten. Tila on tiiviisti nuorisotilojen rinnalla, mutta Ohjaamolla on oma ulko-ovi, minkä uskotaan madaltavan kynnystä eri ikäisille asiakkaille. Koska käytännön valmistelut ja työntekijäjoukkokin olivat jo aika valmiina Ohjaamon käynnistämistä varten, nousevat Ohjaamossa keskeisiksi selvitettäviksi asioiksi tällä hetkellä erityisesti sisällölliset kysymykset esimerkiksi se, mitä eri palveluita ja asiantuntijoita Ohjaamosta jatkossa löytyy. Joitakin toimijoita pyritään vielä saamaan mukaan yhteistyöhön. Kuva 4. Tarvekartoitushaastattelu Ilmajoen Ohjaamossa. Alueella pohditaan tällä hetkellä sitä, missä vaiheessa Etelä-Pohjanmaan Ohjaamoihin on hyvä määritellä koordinointivastuu eli kuka koordinaattori jatkossa on ja kuka hänen sijaisensa. Tämä asia mietityttää myös 8

9 tulevaan maakuntauudistukseen liittyen. Puoliväliriihestä tullut Ohjaamojen vakiinnuttamiseen ja koordinointiin suunnattu rahoitus ohjataan aluksi TE-toimistoille ja sitten maakunnalle. Nyt käynnistyvässä Ohjaamossa halutaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon tulevaisuuden muutokset, jotta kehittämissuuntaan ei jouduttaisi muuttamaan kovin paljon sitten 1,5 vuoden kuluttua. Etelä-Pohjanmaan alueelle on tulossa ministeriön myöntämästä rahoituksesta e. Raha on suunnattu Ohjaamojen työhön, niiden vakiinnuttamiseen ja koordinointiin, ja sen käyttö on suunniteltava yhteistyössä Ohjaamon kanssa. Tämä rahoitus on hyvä asia, sillä kuntien johdon kanssa keskusteltaessakin nousee usein esille kysymyksiä siitä, miten TE-kasvupalvelut järjestetään jatkossa ja jääkö kuntaan enää mitään palveluja. Isona kysymyksenä on myös se, kuinka väliaika ennen maakuntauudistusta hoidetaan. Näitä asioita pohditaan esimerkiksi suunniteltaessa Ohjaamojen hankintoja. Tulevan viikon keskustelutilaisuuden toivottiin seuraavan myös keskusteluyhteyttä johtotasolle näiden asioiden sopimista varten. 5.1 Ohjaamo Ilmajoen toimijat Ohjaamon toiminnan käynnistymisvaiheessa mukana olevia toimijoita Ilmajoella: Etsivät nuorisotyöntekijät Kunnan nuoriso-ohjaaja ja nuorisotyöntekijä Startti-pajan ohjaaja Jibbo Nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen työntekijä Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -projekti, hallinnoijana Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä, Sedu ja hankkeen toiminta-aika on Joidenkin em. toimijoiden kanssa neuvotellaan vielä siitä, millainen rooli niillä on Ohjaamotyössä. Ydintoimijoiden lisäksi otetaan mukaan yhteistyöhön muita ulkopuolisia toimijoita. Ohjaamotyöstä ovat kiinnostuneita myös 4H, Kela, JIKky (sosiaali- ja terveyspalvelut) (1, TE-toimisto sekä oppilaitokset. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on koettu luontevaksi painopisteeksi alkuvaiheessa, koska nuoret ovat osoittaneet tarvetta jatko-opintoihin ohjaukselle. Yläkoulu ja lukio sijaitsevat aivan Ohjaamon vieressä, lisäksi alueella tarjoaa koulutusta mm. Etelä-Pohjanmaan opisto. Oppilaitosten kanssa oli suunnitteilla tapaaminen 19.9., jolloin keskustellaan yhteistyöstä ja oppilaitoksen roolista opinto-ohjaajan, kuraattorin ja rehtorien kanssa. Myös päihde- ja mielenterveyspuoli ovat nousseet tarpeissa esille, minkä vuoksi yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa on tärkeää. ELY-keskuksen edustaja kertoi, että Ohjaamotyöhön osallistuva työhallinnon edustaja on tulossa mukaan myös TESSU-valmennukseen, vaikka henkilöä ei olekaan vielä nimetty. Kaikissa Etelä-Pohjanmaan Ohjaamoissa tulee olemaan tavoitettavissa joko TE-toimiston asiantuntija tai ammatinvalintapsykologi. 1) JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä on Ilmajoen ja Kurikan kaupungin yhdessä perustama liikelaitoskuntayhtymä, jonka tehtävänä on tuottaa jäsenkunnilleen kuuluvat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, vanhustenhuollon palvelut, ympäristöterveydenhuollon palvelut sekä Kurikan sosiaalitoimen palvelut. 9

10 5.2 Ohjaamo Ilmajoen toimintatapa Ohjaamon tiloissa Seppälän nuorisotalolla on tarkoitus olla päivystämässä ja aukioloaikaan asiakkaita vastaanottamassa yksi palveluohjaaja. Ohjaamon työntekijöille sovitaan ns. Ohjaamovuorot muun työn ohelle. Tarkoituksena on, että Ohjaamossa on tavallisesti paikalla palveluohjaaja sekä asiantuntija (sovittuna aikana). Startti-pajan toimisto on Ohjaamon kanssa yhteisessä tilassa. Asiakkaiden erilaisiin ohjauksen tarpeisiin pyritään vastaamaan järjestämällä myös henkilökohtaista ohjausta tukeva tila Ohjaamoon. Ohjaamon tiloihin rakennetaan erillinen rauhallisempi toimistotila asiakkaiden ohjaukseen. Haastattelussa keskusteltiin myös tulevan Ohjaamon asiakkaista. Kohderyhmän tarkkaa määrää ei osattu määritellä. Kunnan nuorten palvelujen periaatteena on kuitenkin ollut, että ketään ei jätetä palvelujen ulkopuolelle tai seuraavalle päivälle. Ohjaamoa tullee koskemaan sama toimintaperiaate ketään ei jätetä odottamaan huomiseen sillä on havaittu, että asioiden siirtäminen seuraavaan tapaamiskertaan ei nuorten kohdalla kannata. Seppälän nuorisotalolla tehdään tiivistä yhteistyötä kaikkien työntekijöiden ja toimijoiden kanssa, mikä helpottaa myös Ohjaamon monialaisen yhteistyön käynnistämistä. Pienessä kunnassa on kuitenkin vaikea järjestää sitä, että eri palvelujen asiantuntijoita olisi koko ajan läsnä Ohjaamon tilassa. Yhteydenottotavoista kuitenkin sovitaan, ja samasta talosta löytyvät monet yhteistyökumppaneista. TESSU-projektin valmentajat kannustivat Ohjaamon työntekijöitä pohtimaan, millä tavoin kaikkien toimijoiden osaamista hyödynnetään yhteisessä työssä ja suunnittelussa. Ohjaamossa monialaisuudesta on hyötyä esimerkiksi siten, että se mahdollistaa keskustelun ja konsultoinnin asiakkaan ohjauksessa. Kuva 5. Ohjaamo Ilmajoki avataan vuoden 2018 tässä tilassa. Kuvassa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa - ja TESSU-projektien työntekijöitä: Mervi Pasanen, Joanna Silver, Päivi Pukkila, Annukka Haapa-aho ja Anna-Kaisa Tiihonen. 10

11 Ohjaamo Etelä-Pohjanmaan toimijat ovat käyneet benchmarkaamassa Oulussa Byströmin taloa. Siellä huomattiin, mitä yhteinen ote työhön voi tarkoittaa. Se voi olla esimerkiksi yhteisiä sopimuksia siitä, miten asiakasta kontaktoidaaan tapaamisten jälkeen. Lisäksi kuultiin, että siellä tehdään jatkuvasti yhteistä kehittämistä. Osallistujille esiteltiin Monialainen Ohjaamotyö -välineen, ns. nelikentän, sisältöjä ja käytiin siihen liittyen keskustelua. Nelikentän muotoon on kirjattu teemoja, asioita ja ilmiöitä, joita esiintyy Ohjaamoja rakennettaessa (ks. kuva 1) ja, joista on käytävä keskustelua yhteisesti kaikkien Ohjaamon toimijoiden kanssa. Lisäksi TESSU-valmennuksissa voidaan tarkastella Ohjaamon toimintaa verkostotutkan avulla. Siihen sijoitetaan Ohjaamon ydintoimijat ja verkosto asiakkaan näkökulmasta. Haastattelussa TESSU-valmentajat Mervi Pasanen ja Päivi Pukkila nostivat esille huomioita Ohjaamoista ja valmennusten myötä tehdyistä havainnoista. TESSU-valmennuksen aikana käydyissä keskusteluissa on huomattu, että Ohjaamon työntekijöillä voi olla erilainen näkemys esimerkiksi asiakkaan ohjauksesta. Työskentelyn edetessä voi nousta tarvetta työstää yhteistä näkemystä asioista, joiden aluksi on ajateltu olevan ihan kunnossa ja kaikkien tiedossa. Lisäksi monialaisen yhteistyön rakentamisessa on huomioitava se, että myös uudet työntekijät pääsevät mukaan ja jakavat saman yhteisen ymmärryksen Ohjaamotyöstä. Pukkila korosti, että yhteinen aika ja keskustelu edistävät yhteisen työn kehittymistä, ja asialle on löytynyt selvää vahvistusta myös monialaisen yhteistyön tutkimuksista. Kerrottiin myös TESSU-monialaisuusmittarista, jota voidaan hyödyntää valmennusprosessin osana siinä vaiheessa, kun Ohjaamo on toiminut jo jonkin aikaa. Ohjaamon markkinointi Ilmajoen Ohjaamo-palvelua markkinoidaan Ohjaamo Ilmajoki -nimellä. Sille tulee omat logot ja muu markkinointiaineisto. Logossa tulee näkymään sekä Etelä-Pohjanmaa että Ilmajoki. Nuorten kuuleminen Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -projekti järjestää aktiivisesti mahdollisuuksia kuulla kohderyhmän ääntä. Erilaisia nuorten ryhmiä tavataan ja palvelun kehittämisessä huomioitavia toiveita kerätään esimerkiksi oppilaitoksissa, työpajoilla, nuorisovaltuustoissa ja oppilaskunnissa. Eri ikäisiltä nuorilta saadun tiedon avulla pyritään rakentamaan Ohjaamosta sisällöllisesti oikeanlainen, erilaisiin nuorten tarpeisiin vastaava, palvelu. Projektikoordinaattori Joanna Silver toimii vastuuhenkilönä tämän tiedon keräämisessä. 11

12 Kuva 6. Seppälän nuorisotalo. 5.3 Yhteistyökumppanit Ilmajoella nuorten palveluissa tehtävän yhteistyön kerrotaan olevan saumatonta. Toiset toimijat tunnetaan aidosti. Nykyisten Ohjaamon toimijoiden joukkoon liittyvistä muista yhteistyökumppaneista on paremmin tietoa sen jälkeen, kun on järjestetty Ohjaamoa koskeva iso tiedotustilaisuus kunnassa. Myös yritysten kanssa lähdetään selvittelemään yhteistyötä lähitulevaisuudessa. Yhteistyömahdollisuudet muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa on hyvä selvittää myös. Alueella toimii muitakin kehittämishankkeita, joiden kohteena ovat nuoret. Erona muihin kehittämishankkeisiin mainittiin se, että Ohjaamo on suunnattu kaikille nuorille ja toiminta on pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää. Nuorten jatkopolkuja suunnitellaan aina yhteistyössä työvoima-, sosiaali- tai terveyspalvelujen kanssa, eikä päällekkäistä työtä tulla tekemään esimerkiksi nuorten aktivointisuunnitelmien osalta. Haastattelujen osallistujat kertoivat, että nuorisotalolla on tehty nuorille aktivointisuunnitelmia, mutta niiden tekijänä ei tule jatkossakaan olemaan Ohjaamo. 5.4 Muut Etelä-Pohjanmaan Ohjaamot Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hanke koordinoi ja tukee Ohjaamotoiminnan kehittämistä maakunnassa, mutta paikallisten Ohjaamojen käytännön rakentamisesta vastaavat paikalliset toimijat. Ohjaamo Kurikka tulee toimimaan samalla tavalla kuin Ilmajoen Ohjaamo, fyysisenä palvelupisteenä ja verkoston voimin. Siellä on vielä kesken Ohjaamon tilan järjestäminen. Ohjaamo Seinäjoen kehittäminen on vielä alkumetreillä, mutta Ohjaamotoimintaa sinne toivotaan saatavan. Kaupungissa on niin paljon asukkaita, että Ohjaamoa olisi mahdollista pitää avoinna useana päivänä viikossa. Ohjaamo Lapua on tulossa 2. asteen oppilaitosten uudelle kampukselle. 12

13 Ohjaamo Kauhava tulee toimimaan alueellisena Ohjaamona, jossa on mukana Lappajärvi ja Evijärvi. Kehittäminen on vielä alkumetreillä, ja johtoryhmiä ollaan tapaamassa. Ohjaamo Alajärvi-Vimpeli on tulossa myös. Johtoryhmä on linjannut asian. Alueellinen Ohjaamo syntynee lisäksi kuusiokuntien alueelle, yhteistyössä ovat mukana Alavus, Soini, Kuortane ja Ähtäri. Suupohja ja Kauhajoki eivät toistaiseksi ole perustamassa tämän hankkeen myötä omaa Ohjaamoa, mutta toimintaa kehitetään mahdollisesti myöhemmin. Kuva 7. Nuorisotiloista näkymä Ohjaamon tiloihin. Ohjaamolla on käytössä myös oma sisäänkäynti. 13

14 6. Tarvittava valmennustuki Haastatteluun osallistuneille kerrottiin TESSU-projektista ja siitä, että TESSU-valmennuksilla voidaan tukea kaikkia Ohjaamo-brändin mukaan toimivia Ohjaamoja. Ohjaamon taustalla ei tarvitse olla ESR-projektia, vaan tärkeämpää on, että Ohjaamo-toiminta on ministeriön antamien suositusten mukaista. Lisäksi tuotiin esille, että suositellaan vähintään kolmen (3) valmennuskerran prosessia, sillä yksittäiset valmennuskäynnit eivät yleensä tuota tulosta. Ilmajoella Ohjaamon yhteisen työn rakentamista on mahdollista päästä nyt tukemaan heti Ohjaamon käynnistymisestä alkaen. Ohjaamotoiminnan alkuvaihe on hyvä ajankohta TESSU-valmennusprosessin käynnistämiseen. Valmentajina tulevat toimimaan Mervi Pasanen sekä Päivi Pukkila. Heillä on kokemusta erilaisten Ohjaamotiimien valmennuksesta ja näin mahdollisuus siirtää sitä tietoa hyödynnettäväksi myös Ilmajoella. TESSU-valmennuksissa käsiteltäviä ja työstettäviä teemoja ovat esimerkiksi, kuinka yhteistyöstä saadaan synnytettyä yhteinen työ, eri organisaatioiden erilaisten kulttuurien yhteensovittaminen sekä Ohjaamon omanlainen työote. Usein käsitellään Ohjaamon arvoja tai pelisääntöjä. Myös asiakasprosesseja on käsitelty monialaisen yhteisen työn näkökulmasta. Monialainen Ohjaamotyö -kuvassa (ks. kuva 1) on esitetty myös teemoja, joihin TESSU-valmennusprosessissa on mahdollista syventyä. Valmennukset ovat yhdessä työstämistä ja pohdiskelua, ja osallistujat itse tuottavat niihin sisällön. Valmentajat tuovat vain syötteitä, he voivat kertoa esimerkkejä, mutta eivät luennoi. Valmennuksen osallistujat Ohjaamo päättää, mille kohderyhmälle valmennusprosessi toteutetaan. Valmennukseen voivat osallistua Ohjaamon ydinjoukko sekä laajemmin verkostoa. Paikalle kutsuttava osallistujaryhmä riippuu valmennuksen tavoitteesta jos halutaan kehittää vain tiimin keskinäistä yhteistyötä, silloin ei kannata pyytää koko verkostoa mukaan. Projektitoimijoiden mukaan Ilmajoella tiimi on ollut yhteistyössä jo pidempään ja toisia tunnetaan. Kysymyksenä on se, keitä muita vielä vastuutetaan yhteiseen Ohjaamoon ja pyydetään mukaan valmennukseen, jotta yhteistyössä päästään eteenpäin. Ohjaamoon halutaan sitoutuvan myös muiden alojen osaajia. Valmennus voidaan toteuttaa myös niin, että ensimmäisellä kerralla, ikään kuin kick-off-tilaisuudessa, on koolla laajasti verkoston toimijoita ja rakennetaan ns. isoa kuvaa, ja myöhemmissä tapaamisissa paikalla olisi lähinnä vain ydintiimi. TESSU-valmennuksiin muualla Ohjaamoissa on kutsuttu toisinaan myös taustaorganisaatioiden esimiehiä. Sovittiin, että Ohjaamon tiimi pohtii vielä, keitä kutsutaan mukaan valmennusprosessiin. Paikalla olijoita muistutettiin vielä siitä, että TESSU-valmennus ei kuitenkaan toimi tiedotustilaisuutena niille yhteistyökumppaneille tai alueen verkoston toimijoille, jotka ovat ainoastaan kiinnostuneita kuulemaan lisää Ohjaamosta. Mukaan kannattaa aina ottaa vain niitä henkilöitä, jotka ovat aidosti yhteydessä Ohjaamo-palvelun toteuttamiseen ja ovat jollain tavalla mukana sen kehittämisessä. TESSU-valmennus pyrkii tiivistämään Ohjaamossa tehtävää yhteistyötä sekä auttamaan toimijoiden sitouttamisessa. Keskusteltiin myös Ohjaamo-hanketoimijoiden osallistumisesta valmennukseen. Valmennuksesta olisi mahdollista saada tietoa kehittämistyöhön, vaikuttamiseen ja muiden alueen kuntien Ohjaamojen rakentamiseen. Osallistujat kertoivat selvittävänsä ennen valmennuksia myös mm. terveyspuolelta mukaan tulevan työntekijän (esim. nuorisopsykiatria, mielenterveys- ja päihdepalvelut). 14

15 Valmennuksen mahdollisia sisältöjä Keskusteltiin asioista, joista valmennus Ilmajoella voisi rakentua. Alkuvaiheen valmennuksessa keskeisenä teemana voisi olla toisten osaamisiin tutustumisen ja yhteisen tavoitteen kirkastaminen. Siitä on hyvä jatkaa yhteisten pelisääntöjen miettimisellä, joka liittyy myös sitoutumiseen. Myös asiakkaan näkökulmasta prosessien tarkastelu voi viedä eteenpäin pohdintaa pelisäännöistä ja ohjauksesta Ohjaamossa. Tärkeää valmennuksessa on ollut se, että tiimillä on aikaa yhteiseen keskusteluun ja syntyy jotain konkreettista. Sen työstämistä voidaan jatkaa valmennusten välillä Ohjaamon tiimin kesken. Prosessiin on mahdollista yhdistää myös joitakin uraohjauksen kysymyksiä. Ohjaamotyöhön perehtyminen ja sitoutuminen: Ilmajoen Ohjaamoa valmistellut tiimi tuntee toisensa ja Ohjaamon rakentamiseen on sen puolesta hyvät pohjat olemassa, mutta muille työntekijöille ja yhteistyökumppaneille asia on vielä vieraampi. Yhteisen valmennuksen yhdeksi tavoitteeksi voisi ottaa Ohjaamotoiminnan avaamisen ja siihen perehdyttämisen. Todettiin, että myös tulevan viikon tiedotustilaisuus avaa asiaa verkostolle. Ohjaamoon toivotaan hyvää, sitoutunutta asiantuntijatiimiä. Sitoutuminen on tärkeä asia niin Ohjaamossa koko ajan päivystäville kuin muualta tuleville työntekijöille. Tavoitteena olisi kestävän pohjan rakentaminen. Haastattelun yksi osallistuja pohti, että ehkäpä TESSU-valmennuksessa päästään kuulemaan, mihin tässä asiassa ensin kompastutaan. Ohjaamon oma toimintatapa ja tehtävät: Ohjaamoon toivotaan syntyvän myös uudenlaista toimintatapaa. Ohjaamon toimenkuvien avaamisen yhteydessä on ehkä mahdollista havaita, onko toimintatavoissa jotain kehitettävää. TESSU-valmennuksessa lähdetään usein liikkeelle toisten työntekijöiden osaamiseen ja työhön tutustumisesta, jonka pohjalta myös lähdetään rakentamaan yhteistä työtä. Haastattelun osallistujat kokivat tärkeäksi, että tämän kehittämistyön ja Ohjaamotyön myötä voidaan itse oppia paljon ohjaajana. Osaamisvaatimukset ovat tänä päivänä isoja, kaikesta tulisi tietää jotain. Ohjaamon uudenlainen toimintamalli edellyttääkin sitä, että tehtäisiin enmmän työtä yhdessä ja jaettaisiin osaamista. Ei ole tarkoitus mennä Ohjaamoon tekemään täsmälleen samaa työtä kuin omassa organisaatiossa. Osallistujille kerrottiin myös havainnoinnista, jota TESSU-valmentajien on mahdollista tehdä ja näin saada tietoa Ohjaamon arjesta valmennuksen pohjaksi. 7. Yhteistyöstä sopiminen Sovittiin, että Ohjaamon koordinaattorin, Mari Roosin, kanssa keskustellaan tässä haastattelussa käsitellyistä asioista ja sovitaan tarkemmin valmennuksen toteuttamisesta, sisällöistä ja valmennuspäivien aikataulusta. Ensimmäiselle valmennuskerralle soveltuvaksi ajankohdaksi valittiin pe klo Valmennukset järjestetään Seppälän nuorisotalossa. Valmennuksen ohjelman luonnos toimitetaan aina yhteyshenkilölle ja tiimille ennen valmennuspäivää. 15

16 8. Lähteet Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -verkkosivu. Etela-Pohjanmaa Silver, Joanna 2017: Ohjaamo on rantautunut Etelä-Pohjanmaalle. Nuorisotakuu Etelä-Pohjanmaa -blogi. Haapa-aho, Annukka 2017: Missä täällä on Ohjaamo? Nuorisotakuu Etelä-Pohjanmaa -blogi. Tarvekartoitushaastattelu Seppälän nuorisotalolla