Ohjaamo Lappeenranta, Monari Valmennustarpeiden kartoitus ja yhteistyöstä sopiminen. Haastattelukäynti

Transkriptio

1 Ohjaamo Lappeenranta, Monari Valmennustarpeiden kartoitus ja yhteistyöstä sopiminen Haastattelukäynti

2 Haastattelijat: Louhi Marjaana, Mäkinen Seija, Sesay Auli, Silvasti Jaana (sihteeri) JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Teksti: Jaana Silvasti, Auli Sesay Kuvat: Auli Sesay, Martti Hänninen 2016 JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Lisätietoja Projektipäällikkö Auli Sesay TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti (ESR) (tulossa syksyllä 2016) twitter.com/tessuprojekti Projektin ohjausryhmä: Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti (puheenjohtaja) Ari-Pekka Leminen, Työ- ja elinkeinoministeriö Auli Sesay, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Ari Hyyryläinen, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) Leena Kaikkonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anu Raudasoja, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anna Smirnoff, Åbo Akademi Mikko Mattila, Tampereen kesäyliopisto Pasi Savonmäki, Keski-Suomen ELY-keskus Joni Rossi, Jyväskylän nuorisovaltuusto Anna-Kaisa Tiihonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu (sihteeri) Henri Helander (asiantuntija), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2

3 Sisällys Johdanto TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja Haastattelukäyntien toteutus Ohjaamon Lappeenrannan haastattelukäynti - osallistujat Etelä-Karjalan Ohjaamon taustaa Ohjaamo Lappeenranta, Monari Ohjaamo Lappeenrannan toimijat Tarvittava valmennustuki ja yhteistyöstä sopiminen Lähteet...10 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti (ESR) on Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulujen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Åbo Akademin yhteishanke. Projektin yhteistyökumppanina toimivat Keski-Suomen ELY-keskuksen toteuttama Kohtaamo-hanke (ESR) ja Tampereen kesäyliopiston toteuttama OHTO Ohjauksen tehostaminen opintopolku.fi -palvelua hyödyntämällä -projekti (ESR) sekä valtakunnallinen nuorisoalan palvelu- ja kehittämiskeskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Lisäksi yhteityötä tehdään Mikkelin ammattikorkeakoulun toteuttaman Ohjaamojen tuki nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa -projektin (ESR) kanssa. TESSU-projektia rahoitetaan Osuva ohjaus -kokonaisuudesta, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuutta. 3

4 Johdanto Parhaillaan Suomessa rakennetaan eri alueilla nuorten matalankynnyksen Ohjaamo-palvelumallia osana nuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste. Toimintamalli rakentuu tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarjoavasta monialaisesta Ohjaamosta sekä eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Ohjaamon ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, elämänhallinnan, urasuunnittelun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisen tuki, kouluttautumisen ja työllistymisen tuki. Osuva ohjaus -teemakokonaisuus kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuuteen. Siinä toteutetaan koulutus- ja valmennuskokonaisuuksia Ohjaamojen ja Opintopolku.fi -palvelua käyttävän ohjaushenkilöstön monialaisen ohjaus- ja yhteistyöosaamisen vahvistamiseksi. Osuva ohjaus -kokonaisuuden projektit toimivat tiiviissä yhteistyössä Ohjaamojen kehittämistä koordinoivan Kohtaamo-hankkeen kanssa. 1. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti kuuluu Osuva ohjaus -teemakokonaisuuteen. TESSU tarjoaa räätälöityjä konsultointeja ja valmennuksia alueellisten ja paikallisten Ohjaamojen henkilöstölle ja heidän emo-organisaation johdolle. Valmennuksilla vahvistetaan Ohjaamojen palvelukykyä, yhteistyöosaamista, yhdessä tekemistä ja moniammatillisia toimintatapoja. Valmennukset räätälöidään kunkin Ohjaamon kanssa tarpeiden mukaan (toteutustapa, sisällöt, kesto, aikataulu jne.). Valmennus voi olla kertaluontoinen tai pidempi prosessi. Teemat voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin kokonaisuuksiin: monialainen ja moniammatillinen verkosto- ja yhteistyöosaaminen, vertaisoppimisen ja sisäisen motivaation kehittäminen ja ylläpito Ohjaamo -toiminnassa, Ohjaamon koordinointi ja johtaminen asiakastyön laatutekijänä. TESSUn tuki voi valmennuksen lisäksi olla konsultointia, fasilitointia, sparraamista, koutsaamista. Osa valmennuksista on ruotsinkielisiä. 4

5 2. Haastattelukäyntien toteutus Koska jokainen Ohjaamo lähtee oman alueensa lähtökohdista kehittää nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja, TESSUn tavoitteena on tarjota sellaista ohjaamohenkilöstön tarvitsemaa tarvelähtöistä ja syventävää tukea, joka on helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla. Lisäksi valmennuksissa ja konsultaatioissa haetaan uudenlaisia tapoja yhteistyöosaamisen ja yhdessä tekemisen kehittämiseen. Valmennus käynnistyy tarvekartoituksella, jossa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa Ohjaamoista mm. perehtymällä Kohtaamo-hankkeen aiempiin selvityksiin ja haastattelemalla Kohtaamon henkilöstöä. Ohjaamot voivat kutsua TESSUn kylään tutustumaan Ohjaamoon ja keskustelemaan valmennustarpeistaan. Keskustelut voidaan käydä myös verkossa. Tällöin sovitaan valmennuksen ja/tai konsultaation alustavista sisällöistä ja käytännön toteutuksesta. Keskustelujen pohjana käytetään alla olevaa nelikenttää (kuva 1), jossa kuvataan monialaisen yhteistyön, yhdessä tekemisen ja verkostotyön elementtejä. Nelikenttä on holistinen kuvaus siitä, minkälaista erilaista osaamista Ohjaamoissa tulee olla, kun puhutaan monialaisesta ja -ammatillisesta ohjauspalvelusta. Monialainen ja ammatillinen yhteistyöosaaminen sisältävät ajatuksen verkostomaisesta toimintatavasta. Kuvion avulla ohjaamotoimijat pystyvät jäsentämään ja käsitteellistämään omaa toimintaansa ja se auttaa ohjaamotoimijoita näkemääm monialaisen yhdessä tekemisen kokonaisuuden. Kuva 1. Verkostomainen yhteistyöosaaminen 5

6 3. Ohjaamon Lappeenrannan haastattelukäynti - osallistujat Jenna Ahlberg, Ohjaamokoordinaattori Jonna Huttunen, Ohjaamonuorisotyöntekijä Minna Tarkiainen, Nuorisoneuvoja, nuorisotoimi Sirpa Räikkönen, Projektipäällikkö/nuorisotoimenjohtaja, Lappeenrannan kaupunki Kuva 2. Haastattelijat vasemmalta Auli Sesay, Marjaana Louhi, Seija Mäkinen. Kuvasta puuttuu Jaana Silvasti. TESSU Tehdään ohjausta yhdessä -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4. Etelä-Karjalan Ohjaamon taustaa Lappeenrannan kaupunki käynnisti yhdessä Imatran kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten, kanssa kolmivuotisen ESR-hankkeen, jonka tavoitteena on uuden nuoria palvelevan toimintamallin kehittäminen ja juurruttaminen osaksi kuntien normaalia toimintaa koko Etelä-Karjalan alueella ( Lappeenranta/Tietoa-Ohjaamo-hankkeesta). Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Eksote sekä Etelä-Karjalan muut kunnat olivat mukana valtiovarainministeriön (VM) kuntakokeilun nuorisotakuuosiossa. Maakunnan kunnat, Eksote ja TEtoimisto ovat sitoutuneet kokeilussa edistämään nuorisotakuun toteutumista muun muassa ohjaamotoimintamallin avulla. Kuntakokeilu päättyy vuoden 2016 lopussa ( Etelä-Karjalan ohjaamossa nuorille tarjottavia palveluja kootaan seudullisiin toimipisteisiin, joissa keskeistä ovat ennaltaehkäisevät ja asiakaslähtöiset palvelut sekä ratkaisukeskeinen työote. Etelä- Karjalan ohjaamossa työskentelee maakunnallinen ohjaamotiimi, johon kuuluu osa-aikainen projektipäällikkö ja kolme osa-aikaista koordinaattoria. Hankeen projektipäällikkönä toimii Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen 6

7 ( Ohjaamokoordinaattoreina toimivat Jenna Ahlberg (Lappeenranta) ja Taina Leskinen (Imatra). Etelä- Karjalan Ohjaamo avasi ovensa Etelä-Karjalan ohjaamon tavoitteena on edistää nuorisotakuun toteutumista ja nuorten sijoittumista koulutuksen, työelämän tai erilaisten muiden tukitoimien piiriin. Ohjaamon tarjoaa nuorille matalankynnyksen palveluohjausta moniammatillisten tiimien toimesta. Ohjaamon ydintoimintaa ovat henkilökohtainen tiedotus, neuvonta ja ohjaus sekä arjen- ja elämänhallinnan tuki. Ohjaamo tukee nuoria sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisessä sekä urasuunnittelussa, kouluttautumisessa ja työllistymisessä. Hankkeen avulla kehitetään myös nuorille suunnattua työpaja- ja harrastetoimintaa nuorten lähtökohdista käsin ( Lappeenranta/Tietoa-Ohjaamo-hankkeesta). Ohjaamo -palvelupisteet sijaitsevat Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoissa: Lappeenrannassa nuoriso- ja monitoimitalo Monarilla ja Imatralla nuorisotalo Koskiksessa. Lappeenrannan ohjaamo palvelee Lappeenrannan seutukuntaa (Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) ja Imatran ohjaamo Imatran seutukuntaa (Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala). Ohjaamo -palvelupisteiden toimintaa täydennetään Eksoten liikkuvilla matalankynnyksenpalveluilla ja toimintamalleilla ( Haastattelu-käynnillä keskityttiin Lappeenrantaan, Imatran mahdollinen haastattelukäynti sovitaan erikseen. 5. Ohjaamo Lappeenranta, Monari Ohjaamo Lappeenranta tukee vuotiaita nuoria arjen- ja elämänhallinnassa sekä edistää nuorisotakuun toteutumista. Nuoret saavat tukea sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisessä sekä urasuunnittelussa, kouluttautumisessa ja työllistymisessä. Lisäksi nuorille kehitetään työpaja- ja harrastetoimintaa nuorten lähtökohdista. Ohjaamossa henkilökohtaista neuvontaa, esimerkiksi koulutusneuvontaa, on saatavilla ajanvarauksella Ohjaamon ollessa kiinni tai nuoren halutessa myös aukioloaikoina yhteisissä tiloissa. Lisäksi Ohjaamossa on pienryhmätoimintaa, ja erilaisia harrastepajoja nuorten tarpeiden mukaan. Nuorille on nyt tehty harrastekysely, mitä harrastepajoja he toivoisivat. Tällä hetkellä toimii seuraavat harrrastepajat: graffitipaja, muutama erilainen sisäliikuntapaja, muutama bändipaja, puutyöpaja, cajon-rummun rakennuspaja, discotanssipaja ja luovan toiminnan ryhmä. Osassa ryhmistä on vain satunnaisia kävijöitä, osassa enemmän. Ohjaamo Lappeenranta sijaisee samassa rakennuksessa kuin Nuorisotila Monari Anni Swanin katu 7:ssä ja on avoinna 4 päivänä viikossa, jolloin Ohjaamoon voi mennä ilman ajanvarausta. Samat tilat toimivat nuorisotilana tiistai-, keskiviikko-, perjantai- ja lauantai-iltaisin. Nuorisotilatoiminta käynnistyy arkena samantien, kun Ohjaamo sulkee ovensa. 7

8 Kuva 3. Sisääntuloaula ja oleskelutila Monarin keskeinen sijainti ja toimitilat koettiin hyviksi. Toisen kerroksen tiloissa on parhaillaan työtiloja vapaana, joten sinne olisi mahdollista ottaa uusia toimijoita nopeallakin aikataululla. Nuorten keskuudessa Monari koetaan nuorten omaksi tilaksi, ei virastotaloksi. Uusien ikkunateippausten myötä Ohjaamo saa lisää kaivattua näkyvyyttä. Lisäksi toivottiin, että Ohjaamo nähtäisiin yleisesti positiivisempana eikä vain ns. ongelmanuorten paikkana. Nuti-tilastojen mukaan Ohjaamolla oli asiakaskäyntejä 386 kpl välillä syyskuu-joulukuu Pääasiassa olivat yli 18 vuotiaita ja eniten on keskusteltu koulutuksesta ja opiskelusta (42 %), työhön liittyvistä asioista (34 %) ja omaan kotiin liittyvistä asioista (15 %). Muita asiointien aiheita on ollut 740 käyntiä ja tästä 45 % keskustelua, 38 % vapaata oleskelua. Tammikuusta maaliskuuhun 2016 asiakaskäyntejä on ollut 407 kpl. Tästä valtaosa 77 % on ikäryhmältään vuotiaita. Keskimääräiäinen asioinnin kesto on ollut 1-2 tuntia tai yli 2 tuntia. Työstä on keskustltu eniten (36 %) ja sen jälkeen koulutuksesta (23 %) ja omasta taloudesta. Osa asiakkaista asioi Ohjaamossa lyhyesti (one stop), jolloin asia hoidetaan saman tien kuntoon. Nämä nuoret tarvitsevat apua esimerkiksi toimeentulohakemuksen täyttämiseen tai toivovat vinkkejä kesätöiden etsimiseen. Osa asiakkaista tarvitsee hieman tukea, jolloin vapaan keskustelun aikana Ohjaamon toimija tekee pikakartoituksen, mitä apua nuori tarvitsee ja kenen asiantuntijan luokse hänet ohjataan, mieluiten saman katon alla. Osa puolestaan tarvitsee paljon tukea, osa myös sosiaalista kuntoutusta. Näiden lisäksi osa nuorista tulee vain viettämään aikaa Etelä-Karjalan Ohjaamolle ja sen lomassa myös juttelemaan joko toistensa tai aikuisten kanssa. Kuva 4. Kaikki tilat nuorten käytössä 8

9 5.1 Ohjaamo Lappeenrannan toimijat Kuva 5. Toiseen kerrokseen tiloja katsomaan Ohjaamo Lappeenrannassa työskentelee nuoriso- ja etsivä nuorisotyöntekijöitä sekä nuorisoneuvoja ja lisäksi toimijoita, jotka käyvät päivystystyyppisesti Ohjaamossa. Hanketyöntekijöinä ovat projektipäällikkö, ohjaamokoordinattorit (Lappeenranta ja Imatra) sekä Eksoten kehittäjäkoordinaattori. Hanketyöntekijät tapaavat toisiaan yhteisessä palaverissa noin kaksi kertaa kuukaudessa noin 1h kerrallaan. Ohjaamossa Monarilla työskentelevät pitävät viikoittaista 1-2h tapaamista, jossa jakavat kuulumisiaan. Ohjaamossa käy kerran viikossa TE-toimiston asiantuntijoita (ammatinvalinnan ohjauksen psykologi ja nuorten palveluiden asiantuntijat). TE-toimiston työntekijöistä kaksi on vaihtuvaa, yksi on pysyvä. TEtoimiston palveluiden saatavuus koetaan tällä hetkellä riittäväksi, vaikka oppilaitosten hakuaikoina ammatinvalinnan ohjauksen palvelut voivat ruuhkautua. Vähitellen TE-toimiston rooli on selkiytynyt Ohjaamossa ja yhteistyö on saatu sujumaan. TE-toimiston asiantuntijat antavat osittain kevyempää ohjausta ja neuvontaa työllisyyteen liittyen ja lisäksi tekevät työllistymissuunnitelmia. TE-toimiston työntekijät ovat toivoneet sosiaalitoimen työntekijää työparikseen. Kelan nimetty asiantuntijan kanssa on sovittu Lync-yhteydestä yhtenä iltapäivänä viikossa, mutta tätä palvelua ei ole vielä käytetty, koska siihen ei ole ollut vielä tarvetta. Sosiaalitoimen aikuissosiaalityön ohjaajan/sosiaalityöntekijän läsnäolo Ohjaamolla on koettu kokeilun (2h/viikko) jälkeen turhaksi ja sen ei nähty antavan juurikaan lisäarvoa Ohjaamo-toiminnalle. Oppilaitosyhteistyö ei ole lähtenyt kunnolla käyntiin, vaikka peruskoulun yläasteen luokat käyvätkin tutustumassa Monarin tiloihin ja toimintaan. Ohjaamolla ei ole päivystävää opoa, mutta se koettaisiin hyväksi. Terveydenhoitaja on tavattavissa Monarilla 2h viikossa. Terveydenhoitajan resurssi on kartoitettu pelkästään asiakastyöhön eikä sisällä yhteisiä kokoontumisia muiden toimijoiden kesken. Monari tarjoaa myös liikuntaneuvojan palveluita erikseen sovittavana ajankohtana. Liikuntaneuvojan työtila on Monarilla toisessa kerroksessa ja hän on paikalla aina mahdollisuuksien mukaan. Liikuntaneuvonta on pääasiassa henkilökohtaista yksilötapaamista, mutta lisäksi liikuntaneuvoja vetää nuorille erilaisia liikuntaan liittyviä ryhmiä (mm. monikulttuurisen liikunta yhdistää -hankkeen äiti-lapsi jumppa). Liikuntaneuvojan palveluita ei ole vielä löydetty parhaalla mahdollisella tavalla. 9

10 Vapaan oleskelun ja jutustelun tärkeys näkyy Monarilla siten, että sen lomassa pystytään olemaan avuksi mm. nuorten elintapahoihinkin liittyvissä asioissa, koska Liikunta yhdistää -hanke on fyysisesti läsnä ja tavoitettavissa Monarisssa. Liikunta yhdistää -hanke toimii aktiivisesti eri tapahtumissa. Ohjaamon työntekijät luottavat toisiinsa ja siihen, että jokainen hoitaa omat työnsä loppuun asti. Sisäistä viestintää toteutetaan pääasiassa sähköposti-viestinnällä ja intrasta löytyvillä kokousmuistioilla. 6. Tarvittava valmennustuki ja yhteistyöstä sopiminen Kuva 6. keskustelua valmennustuesta Käytiin vilkasta keskustelua siitä, millaisia haasteita ja tuen tarpeista Ohjaamolla on. Nostettiin esiin, kuinka tärkeää on pitää yllä työntekijöiden innostuneisuutta arjen työssä. Tärkeäksi koettiin myös yhteisen ohjausnäkemyksen selkeyttäminen, työkaverin ammattitaidon arvostaminen sekä yhteisen työn ja toimintakulttuurin syntyminen. Iso kysymys oli myös Ohjaamotoiminnan juurtuminen ja jatko sitten, kun ESR-rahoitus päättyy (hanke). Tällä hetkellä yhteisen ajan puute hankaloittaa kehittämistyötä. Yhteiselle keskustelulle ja yhdessä oppimiselle ei ole aikaresursseja, jolloin samoista asioista keskustellaan useassa pienemmässä ryhmässä. Yhteisen näkemyksen synnyttäminen vaikeutuu. Kuva 10. Ollaan yhteydessä!, sanoo Seija Mäkinen Keskustelua herätti myös se, että uudenlaisen oman Ohjaamon työkulttuurin syntyminen vaatii vanhoista emo-organisaatioiden työtavoista irti päästämistä ja sitä, että yhdessä tehdään uutta työkulttuuria ja työyhteisöä kohti yhteistä Ohjaamoa. Sovittiin, että järjestetään valmennukset erikseen Lappeerannalle ja Imatralle. Lappeenrannan ensimmäiseksi valmennuspäiväksi sovittiin alustavasti maanantai kl Lappeenrannan valmennus toteutetaan toiminnallisesti ja siihen kutsutaan Ohjaamon työntekijät ja heidän esimiehensä. Imatran osalta sovitiiin alustavasti oma haastattelukäynti klo 12. Päivämäärä vahvistetaan vielä Ohjaamo Imatran Marika Venton kanssa (siirtyy toisiin tehtäviin, mutta toimii jatkossa uuden ohjaamokoordinaattorin esimiehenä). 7. Lähteet Etelä-Karjalan Ohjaamon Monarin verkkosivut. Viitattu Haastattelutallenne