YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄN LAADUKKAAN PIENTALOASUMISEN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄN LAADUKKAAN PIENTALOASUMISEN LOPPURAPORTTI KUUMA-SEUTU Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

2 2012 KUUMA-KUNNAT Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Satu Lavinen, Kaisa Junkkonen & Arja Sippola KUVAT KUUMA-kunnat/Eriksson Arkkitehdit ellei toisin mainita.

3 1. HANKKEEN KUVAUS TAVOITTEET JA RAJAUS RAHOITUS PROJEKTIORGANISAATIO JA OSALLISET TULOKSET TUTKIMUS JA ANALYYSI SEMINAARIT OPINTOMATKA ASUKASKYSELY VIESTINTÄ TIIVISTELMÄ EKOTEHOKKUUDEN JA LAADUN ARVIOINNISTA EKOTEHOKKUUDEN OSATEKIJÄT LAADUN OSATEKIJÄT ALUEIDEN ARVIOINNIN TULOKSET JATKOKEHITYS JOHDANTO LAATUKORTTEIHIN...13

4 5. KORTIT...22 X A KUUMA-KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT EKOTEHOKKUUS Energia Kasvihuonekaasupäästöt Materiaalitehokkuus Ekosysteemi B LAADUN OHJAUS Asukasvuorovaikutus Tontinluovutusehdot Rakentamisen ohjaus C ALUE Maankäytön tehokkuus Palvelut Alue- ja korttelirakenne Asuinalueen teemat Kaupunkipientaloesimerkkejä

5 D LÄHIYMPÄRISTÖ Paikan ominaispiirteet Näkymät ja avaruus Viheralueet Kadut ja reitit Pysäköinti Pihamiljöö Ohjeita pienille tonteille E ESIMERKKIALUEET Anttila (Mäntsälä) Enäjärvi (Vihti) Etelä-Kolsari (Kirkkonummi) Haarajoki (Järvenpää) Hakala (Hyvinkää) Klaavonkallio (Tuusula) Kotojärvi (Pornainen) Länsi-Taasjärvi (Sipoo) Ratsutila (Nurmijärvi) Virrenkulma (Kerava)

6 LOPPURAPORTTI 1/22 1. HANKKEEN KUVAUS Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen hanke (jäljempänä KUUMA-Laatuasumisen hanke) pyrkii vastaamaan seuraaviin asumisen ja asuntoalueiden kehittämishaasteisiin: 1) ekotehokkuuden parantamiseen mukaan lukien haja-asutuksen leviämisen hillintä, 2) rakentamisen laatutason nostamiseen, sekä 3) kuntien ja valtion aiesopimuksessa tavoitellun asuntotuotannon tämänhetkisen vajeen kiinni kuromiseen. Yhdyskuntarakennetta eheyttävä laadukas pientaloasumisen nähdään kattavan paitsi ekotehokkaasti sijoitetut ja suunnitellut laadukkaat talot pihoineen, myös rakennettu ja luonnonympäristö, virkistysalueet, toimiva liikennejärjestelmä, pysäköinti, työpaikat ja palvelut. Liikenne- ja palvelujärjestelmien kehitys vähähiilisemmiksi liittyy kiinteästi projektin aihepiiriin. Pääpaino on asemakaava-alueelle sijoittuvassa ja joukkoliikenteeseen sekä kevyeen liikenteeseen tukeutuvassa pientaloasumisessa. Pientaloasumisella tarkoitetaan tässä suunnitelmassa paitsi omakotityyppistä rakentamista, myös muuta tavanomaista kerrostalorakentamista pienempimittakaavaisempaa asuntorakentamista, joka voi sisältää sekoittuneesti erityyppisiä omakoti-, paritalo-, rivitalo-, ryhmä- ja kerrostaloasuntoja. Projektissa ei pyritä tiettyjen alueiden suunnitteluun, vaan laadukkaan asumisen periaatteiden ja mallien hahmotukseen yleisemmällä tasolla, alueen sisäinen variaatio huomioon otettuna. Uusien pientaloalueiden lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan myös vanhojen pientaloalueiden täydennysrakentaminen. Maaseutumaisille kunnille eheyttävä yhdyskuntarakentaminen ja pientaloasumisen sijoittaminen asemakaavoitettaville alueille on suuri haaste. Ongelmana on ollut, että asukkaat preferoivat perinteistä väljää omakotiasumista eikä tiivis pientaloasuminen välttämättä ole lähtökohtaisesti houkuttelevaa heille. Siksi on tärkeää löytää ne vetovoimatekijät, jotka edistävät pientalorakentamisen ohjautumista nykyisen rakenteen ja keskeisten liikenneväylien tuntumaan. Hankkeen lähtökohtia ja taustatekijöitä on kuvattu liitteessä C TAVOITTEET JA RAJAUS I: Päätehtävä on löytää alueen pientaloasumiselle kestävän kehityksen mukaisia rakenne- ja laatukriteerejä, joiden avulla voidaan vetovoimaisuudesta tinkimättä luoda nykyistä tavanomaista pientaloasutusta selvästi ekotehokkaampia pientaloalueita. II: Projekti on oppiva hanke: se hyödyntää sekä aikaisemmin toteutettujen että parhaillaan käynnissä olevien innovaatiohankkeiden, tutkimusten ja selvitysten tuloksia ja hankkeen seminaareissa tutkijoiden kanssa käytäviä keskusteluja. Tavoitteena on luoda uutta tietoa aikaisemman pojalta. III: Tavoitteena on saada kuntien päättäjät omaksumaan ja hyväksymään uusia ekotehokkuuteen perustuvia pientaloalueiden suunnittelu- ja toteutusmalleja mallikorttien tai vastaavien ohjeiden avulla. IV: Projektin kautta pyritään saamaan aikaan kumppanuuteen perustuvia pientaloalueiden kaavoitus- ja toteutushankkeita, joissa selvityksen kautta löydettäviä parhaita käytäntöjä ja malleja sovelletaan. V: Projektissa pyritään nostamaan tiedotuksella eri elämäntilanteessa olevien (mm. ikäihmiset) ja eri kulttuuritaustaisten väestöryhmien (mm. työperäiset maahanmuuttajat) tietotasoa ja kehittämään suhtautumista asumisen laatukriteereihin. Lisäksi asumisen kysynnästä pitää saada kattava kuva. Haja-asutusalueet eivät kuulu projektin piiriin. Yksittäisten asuinrakennusten tilojen jäsentely ja talotekniset ratkaisut ovat projektin rajauksen ulkopuolella. Tutkimuksessa ei niin ikään ole otettu kantaa olemassa olevaan lainsäädäntöön. Ohjelman tavoitteet ovat varsin kunnianhimoiset ja niiden toteutuminen edellyttää voimakasta tahtotilaa asumisen koko ketjussa päättäjistä viranhaltijoihin, elinkeinoelämän toimijoihin, maanomistajiin, asukasjärjestöihin ja asukkaisiin.

7 2/22 LOPPURAPORTTI 1.2. RAHOITUS Hankkeen rahoittivat KUUMA-kunnat, Uudenmaan liitto sekä Ympäristöministeriö PROJEKTIORGANISAATIO JA OSALLISET Tilaaja oli KUUMA -seutu (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti). Hanketta valvoi ohjausryhmä ja toteutusta ohjasi hanketyöryhmä. Ohjausryhmä käsitteli hanketta tarpeen mukaan. Tilaukset hoiti KUUMA-seudun puolesta hankintayksikkönä Järvenpään kaupunki. Hanke alkoi projektisuunnitelman laadinnasta v ja se päättyi v Projektisuunnitelman koordinaattorikilpailutusta varten laati KUUMA- seudun tilauksesta v Finnish Consulting Group FCG:n Rosa Vihavainen. Hankkeen toteutti vuosina Eriksson arkkitehdit Oy:n koordinoima monialainen asiantuntijatyöryhmä: Eriksson Arkkitehdit Oy: Arja Sippola (vastuullinen koordinaattori, arkkitehti SAFA), Satu Lavinen (koordinaattorin varahenkilö, arkkitehti, taiteen maisteri), Kaisa Junkkonen (maisema-arkkitehti), Anna Böhling (maisema-arkkitehti), Anniina Korkeamäki (arkkitehti), Emma Grönholm (medianomi), Joonas Mikkonen (arkkitehti SAFA), Patrick Eriksson (toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA), Julio Orduna Sanchez (maisema-arkkitehti, visualisointi) sekä Maarit Suomenkorpi (maisema-arkkitehti). Destia Oy: Heimo Rintamäki (johtava konsultti, DI), Anne Ekholm (nuorempi konsultti, FM). Entrecon Oy: Kyösti Pätynen (toimitusjohtaja, KTM). Granlund Oy: Pia Sormunen (osaston johtaja, Energia- ja ympäristöosasto, TkT), Lassi Loisa (Energia-asiantuntija, LEED AP, insinööri AMK) sekä Heikki Lonka (johtava asiantuntija, TkT). Aalto-yliopisto, YTK/Mapita Oy: Marketta Kyttä (erikoistutkija, FT). Ohjausryhmä Ohjausryhmäna toimi Kuuma-seudun kuntien kehitysjohtajista koostuva KUUMA kilpailukykyjohtoryhmä. Ohjausryhmä esitteli hankkeen etenemistä KUUMA- hallitukselle ja kuntien päättäjille. Ryhmässä olivat Annukka Lehtonen (Hyvinkää), Minna Karhunen (Järvenpää), Pekka Kauranen (Kerava), Marko Tiirinen (Kirkkonummi), Lauri Pouru (Mäntsälä), Aarno Kononen (Nurmijärvi), Seija Marttila (Pornainen), Mikko Aho (Sipoo), Hannu Haukkasalo (Tuusula) sekä Tarja Jokiniemi (Vihti). Hanketyöryhmä Hanketta ohjaavana hanketyöryhmänä toimi KUUMA- kuntien yhteinen kaavoittajaryhmä. Hanketyöryhmä kokoontui kaavoittajaryhmän kokousten yhteydessä. Hanketyöryhmään kutsuttiin ajoittain Ympäristöministeriön ja Uudenmaan liiton edustajia. Ryhmässä toimi hankkeen aikana seuraavia kaavoitustoimen viranhaltijoita: Kaija Hapuoja (Tuusula), Mikko Aho (Sipoo), Mika Ahonen (Hyvinkää), Aila Elo (Kerava), Ilkka Holmila (Järvenpää), Asko Honkanen (Tuusula), Matti Hult (Vihti), Seppo Itkonen (Hyvinkää), Anne Jarva (Hyvinkää), Matti Kanerva (Sipoo), Aarno Kononen (Nurmijärvi), Tero Luomajärvi (Kirkkonummi), Pilvi Nummi (Järvenpää), Miia Perätalo (Vihti), Lea Piistari-Niemelä (Kerava), Lauri Pouru (Mäntsälä), Tapio Sillfors (Mäntsälä), Simon Store (Kirkkonummi), Ulla-Maija Upola (Pornainen) sekä Merja Vikman-Kanerva (Uudenmaan liitto/kerava). Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila vastasi projektisuunnitelmasta ja koordinaattorikilpailutuksesta sekä toimi konsulttiyhdyshenkilönä koko hankkeen ajan Muut osalliset Tärkeimmiksi sidosryhmiksi on nähty kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset sekä infra- ja ympäristörakentamisesta vastaavat virkamiehet. Samoin kunnanhallitukset ja -valtuustot sekä kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavat lautakunnat ovat avainasemassa. Hankkeen yhteydessä kuultiin tuotantosektoria, talotehtaiden ja rakennusliikkeiden edustajia. Myös Ympäristöministeriötä informoitiin hankkeesta. Ideana oli että osalliset osallistuvat seminaareihin ja muuhun hankkeen toimintaan intressiensä mukaan. Tärkeänä pidetty asukasvuorovaikutus rajautui hankkeessa internet-kyselyyn ja avoimiin seminaareihin.

8 LOPPURAPORTTI 3/22 2. TULOKSET 2.1. TUTKIMUS JA ANALYYSI Hanke toteutettiin pääosin työohjelman mukaisesti. KUUMA-hankkeeseen tehtiin aihealueeseen liittyvää perustutkimusta pääosin keväällä ja kesällä Perustutkimuksessa perehdyttiin laadun ja ekotehokkuuden tutkimukseen kirjallisuuden ja seminaariosallistumisen muodossa. Tutkimusmateriaalista koottiin oleellisimpia teemoja tiivistetysti lähtökohtaraporttiin. Raportissa käsiteltiin muun muassa yhdyskuntarakennetta eheyttävän ja laadukkaan suunnittelun keskeistä käsitteistöä, yhteiskunnallisia megatrendejä ja kaupunkikulttuurin uudenlaisia ilmentymiä, kaupunkiseutujen muutosta ja elinympäristön koetun laadun tutkimusta. Lähteinä käytettiin pääosin suomalaisia ajankohtaisia tutkimuksia. Taustatietotutkimuksesta saatua tietoa on käytetty pohjana esimerkkialueiden arvioinnin laadun kriteerien määrittelyssä ja mallikorttiteemojen valinnassa. Kuuma-alueiden esimerkkikohteiden (pientaloalueiden) arviointiin kehitettiin yksinkertainen arviointityökalu. Arviointiin on otettu mukaan niitä tekijöitä, joiden on katsottu vaikuttavan merkittävimmin ekotehokkuuteen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä elinympäristön laadun kokemiseen ja joita on mahdollista arvioida edes jossain määrin luotettavasti kaavamateriaalin ja muun julkisesti saatavilla olevan aineiston perusteella. Tavoitteena oli pystyä tunnistamaan alueiden välisiä eroja niiden ekotehokkuuden osatekijöissä. Arviointityökalun pohjana on toiminut Eriksson arkkitehtien Tekes-rahoitteisen tutkimus- ja kehityshankkeen tuloksena kehitetty ekotehokkuustyökalu, jota on Kuuma-laatuasumisen hanketta varten muokattu niin, että se on mahdollisimman yksinkertainen, mutta kuitenkin suuntaa-antava. Hankkeen tärkein tulos on sarja Laatukortteja. Viimeistellyissä laatukorteissa kuvataan keskeisimmät tekijät, joista yhdyskuntarakennetta eheyttävä laadukas pientaloasuminen rakentuu. Kortteja voidaan käyttää suunnittelun apuvälineenä sekä suunnitelmien tai alueiden arvioinnissa. Ne ovat esitteen kaltaisia 2-8 sivun laajuisia oppaita. Yleiskortit (19 korttia) jakaantuvat neljään osaan jotka valottavat ekotehokkuutta, aluetason ominaisuuksia, lähiympäristön toteutuksen laatua sekä laadun ohjaamista hallinnon eri tasoilla. Korteissa on runsaasti kuvaesimerkkejä toteutuneista suunnitteluratkaisuista. Osa esimerkeistä on räväkämpiä, osa maanläheisempiä, jotta lukijalle piirtyisi kuva mahdollisuuksien kirjosta. Lisäksi yksi kortti taustoittaa KUUMA-kuntien kehityskulkua ja näkymiä mm. väestöennusteen ja tonttivarannon kautta. Kuntien esimerkkialueista on tehty omat korttinsa (10 korttia). Kortteihin valikoitui KUUMA-alueella aiemmin suunniteltuja ja toteutettuja pientaloalueita ja -kohteita, joilla on mielletty olevan hankkeen kannalta merkittäviä ominaisuuksia ja toimivia ratkaisuja. Alueiden ekotehokkuus- ja laatuarvioinnin tulosten tiivistelmä esitellään korteissa runsaan kuvituksen ja tärkeimmiksi katsottujen kaavamerkintöjen kera. Kortteja on mahdollista lukea tulosteena ja selata sähköisenä. Kortit esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa SEMINAARIT Hankkeessa pidettiin kolme seminaaria vuonna 2011 (22.3., 24.3 ja 14.4.). Seminaareihin osallistui osallistujaa kullakin kerralla. Vuoden 2011 ensimmäinen seminaari oli tähdätty KUUMA-poliitikoille. Seminaarit on tarkoitettu kaikkien osallisryhmien edustajille: viranomaisille, päättäjille, tuotannon ja kolmannen sektorin edustajille ja muille halukkaille. Toiseen seminaariin ( ) kutsuttiin luottamushenkilöitä ja asiantuntijoita paneelikeskusteluun, kolmanteen ( ) alustamaan laadukkaan pientaloasumisen ja hyvän elinympäristön lähtökohdista eri näkökulmista (esim. liikenne, talosuunnittelu ja -tuotanto, ryhmärakennuttaminen, maahanmuuttajien asumistarpeet). Hankkeen loppuseminaari pidettiin Lisäksi laatukortteja katselmoitiin projektin aikana hanketyöryhmän voimin vuonna 2012 kahdessa työpajassa:1.2. ja 1.6.

9 4/22 LOPPURAPORTTI 2.3. OPINTOMATKA Opintomatka tehtiin Kaksipäiväisellä opintomatkalla vierailtiin Helsingin, Sipoon ja Porvoon laadukkaissa pientalokohteissa. Ekskursiolla käytiin katsomassa mm. Helsingin Eko-Viikkiä, asumisoikeusasuntoaluetta Jakomäessä, esivalmisteisia puutaloja Myllypurossa sekä palkittua puurakentamista Puotilassa ja Vuosaaren Omenamäessä. Useimpien kohteiden taustalla on ollut sama rakennuttaja, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto, joka on asettanut korkean laadun yhdeksi päätavoitteistaan, asuntojen hallintamuodosta riippumatta. Hintahaitarin toisessa päässä olivat kohteet Sipoonranta ja Porvoon Länsiranta. Opintomatkaan kuului myös seminaariosuus, jonka otsikkona oli kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyön kehittäminen. Alustajana toimi kaupunginarkkitehti, TkT Jari Heikkilä Oulun rakennusvalvonnasta. Oulun esimerkin pohjalta on jo käynnistetty Järvenpäässä uudentyyppistä pientalorakentamisen ohjausta. Opintomatkan toisena päivänä kohteena oli Porvoon kaupunki kehityshankkeineen, esittelijänä kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen. Kuvia seminaarista ja ekskursiolta

10 LOPPURAPORTTI 5/ ASUKASKYSELY Asiantuntijat tarvitsevat tietoa kuntiin/kunnissa muuttavien asukkaiden näkökulmasta: paikallisista vetovoimatekijöistä, elinympäristöön kohdistuvista odotuksista, tarpeista, sekä joustokyvystä preferenssien suhteen. Suunnittelijoiden ja asukkaiden nimeämien laatutekijöiden korrelaatioon tutkiminen houkutteli, mutta osoittautui resursseihin nähden ylivoimaiseksi. Lisäksi laatukokemusta pitäisi ehkä seurata pitkittäistutkimuksena, siihenkään kaksivuotinen hanke ei sovellu. Siksi päädyttiin kokeiluluontoiseen asukaskyselyyn, jossa selvitettiin KUUMA-seudulle hakeutuvien ihmisten arvoja ja asumispreferenssejä, alueellista kysyntää ja seutujen ominaispiirteitä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Mapita Oy:n ja Etuovi.comin kanssa. Kysely oli online asti, näyttöjä ja vastauksia saatiin kaikkiaan 312 kpl (tosin käyttökelpoisten vastausten määräksi jäi 262). Millaiset ihmiset hakeutuvat KUUMA-kuntiin? Suurin osa vastaajista, liki 50%, edusti kahden vanhemman lapsiperhettä. Lapsuuden kasvuympäristöksi mainittiin useimmiten pientalovaltainen esikaupunki (23,7%) tai maaseutukylä (19,8%). Hyvien kulkuyhteyksien suhteen eri kunnista kiinnostuneiden välille syntyi tilastollisesti erittäin merkittävä ero, samoin kuin pientalomaisuudenkin suhteen, jossa kuitenkin oli huomattavasti enemmän vaihtelua kuntien välillä. Merkitseviä olivat myös alueen palvelut ja asunnon ominaisuudet. Kiinnostavimmiksi kunniksi vastaajat listasivat Tuusulan (15%), Järvenpään (15%) ja Mäntsälän (9%). Lähes joka kunnan kohdalla hyvät kulkuyhteydet tai sijainti nostettiin eniten arvostetuksi vahvuudeksi. Seuraavilla sijoilla vuorottelivat pientalovaltaisuus ja asunnon tai elinympäristön ominaisuudet. Useimmat vastaajista etsivät pitkäaikaista kotia. Kotosalla oleilua, yhteyksiä laajoille virkistysalueille arvostettiin ja lähipalveluita suosittiin. Etenkin kyselyn avovastauksissa korostui omakotiasumisen vankka kysyntä. Nykyisten tonttien kokoa arvostellaan, halutaan tontteja johon mahtuu muutakin kuin pallogrilli. Tulokkaat eivät olleet yhdestä muotista. Kyselyssä nousi esiin selvästi erilaisia asukasprofiileja. Esimerkiksi rauhallista ja väljää omakotiasumista arvostava tee-se-itsetyyppi hakee palvelunsa omalla autollaan. Vastaavasti kaupunkivihreät haluavat elää ekologisesti, arvostavat joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia sekä suosivat lähipalveluja. He nauttisivat asumisesta pienemmälläkin tontilla. Kaupunkivihreiden selvä erottuminen omana joukkonaan tarkoittaa sitä, että kunnissa on kysyntää myös kaupunkimaiselle, tiiviimmälle pientaloasumiselle. Se taas on hyvä uutinen hankkeen lähtöasetelman kannalta: kunnissa tarvitaan jatkossakin monipuolista asuntotuotantoa ja erilaisia asuinalueita.

11 6/22 LOPPURAPORTTI 2.5. VIESTINTÄ Kuuma-laatuasuminen pyrkii synnyttämään keskustelua asumisen laadusta sekä luomaan uusia toimintamalleja päättäjien, luottamushenkilöiden, virkamiesten ja asukkaiden keskuuteen. Maankäytön ja asumisen ratkaisut koskettavat kaikkia, ja kaikki katsovat asiaa omalta kantiltaan. Viestinnän avulla tavoitellaan laajaa näkyvyyttä osallisten keskuudessa sekä muutosta ajattelussa ja käyttäytymistä. Tavoitteena on saada hanke lanseerattua tärkeimpien sidosryhmien silmissä positiivisessa valossa hyväksyntä on muutoksen edellytys. Viestinnän pääpaino on ollut verkkosivuissa ja tiedotteissa. Verkkosivut julkaistiin osoitteessa ja niitä päivitettiin hankkeen aikana. Sivusto rakennettiin ilmaiselle Google sites -alustalle. Ratkaisu mahdollisti verkkosivujen nopean toteutuksen. Tiedotusvälineille lähetettiin vuosina useita tiedotteita. Kuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille on lähetetty seminaarikutsuja sekä tiedote. Kutsuja ja tiedotusta on tehty yhteistyössä kuntien tiedottajien ja KUUMAtiedottajan kanssa. Viereinen sivu: vasemmalla asuinalueen valintaan vaikuttavia tekijöitä, oikealla vastaajien preferenssiprofiilit KUUMA-kuntia koskevasta kyselystä. Oikealla ruutukaappaus hankkeen verkkosivuista.

12 LOPPURAPORTTI 7/22 3. TIIVISTELMÄ EKOTEHOKKUUDEN JA LAADUN ARVIOINNISTA Yksi hankkeen tavoitteista oli löytää kriteerejä asuinalueiden ekotehokkuudelle ja elinympäristön laadulle. Alle on listattu alueiden arvioinnissa käytettyjä osatekijöitä, jotka perustuvat ajankohtaiseen tutkimukseen. Arviointityökalun pohjana on toiminut Eriksson arkkitehtien Tekes-rahoitteisen tutkimus- ja kehityshankkeen tuloksena kehitetty ekotehokkuustyökalu, jota on Kuuma-laatuasumisen hanketta varten muokattu niin, että se on mahdollisimman yksinkertainen, mutta kuitenkin suuntaa-antava. Tärkeimpiä lähteitä ovat olleet mm. VTT:n ja SYKE:n viimeaikaiset julkaisut. Arviointityökalua kehitettiin ja testattiin useaan otteeseen mm. marraskuussa 2011 järjestetyssä työpajassa, johon osallistui kymmenen Eriksson Arkkitehtien suunnittelijaa. Ensimmäisen arviointikierroksen aikana saatujen kokemusten perusteella kriteerejä, osa-alueita, pisteytystä jne. muokattiin paremmin käyttötarkoitukseensa sopivaksi. Työkalussa tarkastellaan ekotehokkuuden ja laadun osatekijöitä yksi kerrallaan. Osatekijää arvioidaan kysymys-vastaus-pisteytys -periaatteella. Maksimipistemäärä jokaiselle osatekijälle on 2. Arviointiin on otettu mukaan niitä tekijöitä, joiden on katsottu vaikuttavan merkittävimmin ekotehokkuuteen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä elinympäristön laadun kokemiseen ja joita on mahdollista arvioida edes jossain määrin luotettavasti kaavamateriaalin ja muun julkisesti saatavilla olevan aineiston perusteella. Koska tavoitteena oli läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus, ei laskennalliselle tielle lähdetty. Tästä syystä arviointimenetelmä tuottaa pisteitä eikä Watteja tai hiilidioksiditonneja. Määrällisiä tuloksia antavia työkaluja on markkinoilla lukuisia, mutta esimerkiksi rakennusten elinkaaren aikaisten päästöjen laskeminen voi tuottaa menetelmästä riippuen merkittävästi toisistaan poikkeavia tuloksia. Lukuja tärkeämpi tavoite oli luoda sapluuna, joka kiinnittää käyttäjän (tai lukijan) huomiota ekotehokkuuden kannalta merkittäviin osatekijöihin. Saadut ekotehokkuus- ja laatupisteet palautetaan neljään osa-alueeseen (energiankulutus, päästöt, materiaalitehokkuus ja ekosysteemi). Osatekijöitä painotetaan eri tavoin ja osa-alueiden väliset painokertoimet vaihtelevat ja tämä vaihtelu tuottaa alueiden väliset erot. Painokertoimien valinnassa on tukeuduttu ajankohtaiseen tutkimustietoon. Pisteitä ei lasketa yhteen. Arviointityökalun toimintaperiaate ja taustaoletukset kuvataan tarkemmin liitteessä A EKOTEHOKKUUDEN OSATEKIJÄT Arviointiin valitut ekotehokkuuden osatekijät ovat: Joukkoliikenne Alue osana yhdyskuntarakennetta Maankäytön tehokkuus Lähipalvelujen saavutettavuus Kevyt liikenne Lämmitysmuoto Paikallinen energiantuotanto Olevan rakennuskannan hyödyntäminen Hiili- ja materiaalikierto Rakennetun maan ekologinen arvo Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus Hulevesien hallinta Rakennusten energiankulutus on merkittävästi ekotehokkuuteen vaikuttava tekijä. Sitä ei kuitenkaan voitu ottaa mukaan arviointiin yksittäisiä rakennuksia koskevien tietojen saannin haasteellisuuden vuoksi. Asuinalueen rakennusten energiatehokkuutta ei myöskään voida suosia saatikka sanella kaavassa, tontinluovutuksen yhteydessä ja rakentamisen ohjauksessa kylläkin. Alun perin mukana oli myös passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen, mutta projektin edetessä se katsottiin (vuonna 2012 voimassa olevien ja sitä vanhempien rakennusmääräysten mukaisten uudisrakennusten osalta) ennemminkin viihtyisyyttä kuin ekotehokkuutta oleellisesti parantavaksi osatekijäksi. Koska arviointi painottuu nimenomaan aluetasolle, tiputettiin osatekijä pois. Viereisellä sivulla on esimerkkinä erään alueen saamat pisteet sekä ekotehokkuuden ja laadun osatekijöiden (vaakarivit) ja osa-alueiden (pystysarakkeet) väliset kertoimet.

13 8/22 LOPPURAPORTTI 3.2. LAADUN OSATEKIJÄT EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 1,5 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 1 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 0 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 1 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 1 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 0 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 2 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 2 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 0 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 0 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 0 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 1,5 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 1 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 2 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 1 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 2 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 0 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 1 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 2 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 2 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 1 2x 2x 1x 3x Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Vaikka arvioinnista oli tarkoitus tehdä puhtaasti julkiseen kaavoitusmateriaaliin tukeutuva, varsinkin elinympäristön laadun arvioinnissa lopulliseen pisteytykseen vaikuttivat myös paikan päällä tehdyt aistinvaraiset havainnot ja valokuvamateriaali. Tarkastelunäkökulma oli löytää alueiden suunnitelmista ja toteutuksista puitteita, jotka edistävät laadukkaan elinympäristön kokemista. Laatutekijöitä ei voi todentaa pelkän kaavamateriaalin avulla. Arviointiin valitut osatekijät ovat: Joukkoliikenne Lähipalvelujen saavutettavuus Kevyt liikenne Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus Palvelujen monipuolisuus Asuinkorttelien elinkaariominaisuudet Yksityisyyden säätely Kohtaaminen ja yhteisöllisyys Väljyys Vehreys Kaupunkitila ja arkkitehtuuri Ympäristöhäiriöiden torjunta Turvallisuus Esteettömyys tiputettiin pois, koska sitä ei voitu arvioida luotettavasti aluetason tarkastelussa. Katu- ja virkistysalueet kuuluvat katu-/puistosuunnittelun piiriin, rakennusvalvonta voi tarvittaessa puuttua piha-alueiden puutteellisiin ratkaisuihin, ja sisätilojen esteettömyydestä määrää Rakennusmääräyskokoelma.

14 LOPPURAPORTTI 9/ ALUEIDEN ARVIOINNIN TULOKSET KUUMA-esimerkkialueet arvioitiin hankkeessa kehitellyllä työkalulla, tavoitteena ekotehokkuuden osatekijöiden havainnollistaminen käytännössä. Tavoitteena oli, että esille nousisi eri näkökulmista laadukkaita alueita, joita voitaisiin käyttää konkreettisina esimerkkeinä ekotehokkuuden havainnollistamisessa. Jokaisesta KUUMA-kunnasta arvioitiin yksi asuinalue. Alueet olivat: Anttila (Mäntsälä), Enäjärvi (Vihti), Etelä-kolsari (Kirkkonummi), Haarajoki (Järvenpää), Hakala (Hyvinkää), Klaavonkallio (Tuusula), Kotojärvi (Pornainen), Länsi-Taasjärvi (Sipoo), Ratsutila (Nurmijärvi) sekä Virrenkulma (Kerava). Seuraavassa on tiivistettynä yleiset havainnot alueiden saamista pisteistä sekä alueiden välisistä eroista ja samankaltaisuuksista. Kunkin alueen saamat pisteet perusteluineen on esitetty aluetta kuvaavassa kortissa. Alueiden täysimittaiset arvioinnit ovat tämän raportin liitteessä D. Alueiden energiankulutuksesta saamat pisteet vaihtelivat välillä 25% -77,5% (Kotojärvi, Pornainen vs. Ratsutila, Nurmijärvi). Hiilidioksipäästö-pisteet vaihtelivat välillä 30,9% %- 65,7% (Kotojärvi, Pornainen vs. Ratsutila, Nurmijärvi). Materiaalitehokkuudessa ei syntynyt suurtakaan hajontaa: kaikki saivat pisteitä 40,6% -67,2% (Anttila, Mäntsälä vs. Virrenkulma, Kerava). Ekosysteemipisteet jäivät kaikilla selvästi muita osa-alueita heikoimmiksi vaihdellen välillä 25-50% (Anttila, Mäntsälä vs. Hakala, Hyvinkää & Kotojärvi, Pornainen). Tähän syynä oli myös se että kyseisen osa-alueen maksimipistemääräkin oli pienin. Siten yhdenkin osatekijän jääminen vajaaksi aiheutti suuremman notkahduksen kuin vaikkapa energiankulutuksen kohdalla. Sosiaalisen säätelyn pisteet vaihtelivat välillä 52,2% - 87% (Kotojärvi, Pornainen vs. Klaavonkallio, Tuusula). Toiminnallisuuspisteet vaihtelivat välillä: 39,6% - 89,6% (Kotojärvi, Pornainen vs. tasapistein Hakala, Hyvinkää ja Klaavonkallio, Tuusula). Luonnonläheisyyspisteet vaihtelivat välillä: 64,3% - 100% (Kotojärvi, Pornainen vs. Länsi-Taasjärvi, Sipoo & Klaavonkallio, Tuusula). Asukasryhmien huomiointia kuvaavat pisteet vaihtelivat välillä: -30,7 % - 93,2% (Kotojärvi, Pornainen vs. Hakala, Hyvinkää).

15 10/22 LOPPURAPORTTI ANTTILA (MÄNTSÄLÄ) ETELÄ-KOLSARI (KIRKKONUMMI) ENÄJÄRVI (VIHTI) ENERGIANKULUTUS 38,7 % PÄÄSTÖT 38,7 % MATERIAALITEHOKKUUS 40,6 % EKOSYSTEEMI 25,0 % ENERGIANKULUTUS 61,3% PÄÄSTÖT 61,3% MATERIAALITEHOKKUUS 52,8% EKOSYSTEEMI 33,3% ENERGIANKULUTUS 47,6% PÄÄSTÖT 53,4 % MATERIAALITEHOKKUUS 43,9% EKOSYSTEEMI 27,8% NÄIN LUET TULOKSIA: NUOLEN VÄRI JA PROSENTTILUKU KERTOVAT, PALJONKO ALUE SAI PISTEITÄ SUHTEESSA MAKSIMIPISTEMÄÄRÄÄN. SOSIAALINEN SÄÄTELY 52,9 % TOIMINNALLISUUS 45,9 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 49,3% TOIMINNALLISUUS 58,3% SOSIAALINEN SÄÄTELY 66% TOIMINNALLISUUS 64,6 % VAALEA NUOLI TAUSTALLA: PARHAAN ALUEEN PISTEET ALUEEN X PISTEET, % LUONNONLÄHEISYYS 78,6 % LUONNONLÄHEISYYS 78,6% LUONNONLÄHEISYYS 78,6% TOIMINNALLISUUS 75 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 37,5 % 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 60,2% 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 60,3% 0% 25% 50% 75% 100% TUMMA NUOLI PÄÄLLÄ: HUONOIMMAN ALUEEN PISTEET HAARAJOKI (JÄRVENPÄÄ) ENERGIANKULUTUS 47,1 % PÄÄSTÖT 52,9 % HAKALA (HYVINKÄÄ) ENERGIANKULUTUS 69,1 % PÄÄSTÖT 63,2 % KLAAVONKALLIO (TUUSULA) ENERGIANKULUTUS 64,7% PÄÄSTÖT 58,8% JOS VAALEA NUOLI PUUTTUU, ALUE SAI JOUKON PARHAAT PISTEET. JOS TUMMA NUOLI PUUTTUU, ALUE SAI JOUKON HUONOIMMAT PISTEET. MATERIAALITEHOKKUUS 43,3% MATERIAALITEHOKKUUS 58,3 % MATERIAALITEHOKKUUS 53,3% 0-20% EKOSYSTEEMI 37,5% EKOSYSTEEMI 50,0 % EKOSYSTEEMI 37,5% 21-40% SOSIAALINEN SÄÄTELY 69,6% SOSIAALINEN SÄÄTELY 80,4 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 87,0% 41-60% TOIMINNALLISUUS 72,9% TOIMINNALLISUUS 89,6 % TOIMINNALLISUUS 89,6% LUONNONLÄHEISYYS 67,9% LUONNONLÄHEISYYS 82,1 % LUONNONLÄHEISYYS 100,0% 61-80% % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 72,7% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 93,2 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 88,6% 0% 25% 50% 75% 100% 0% 25% 50% 75% 100% 0% 25% 50% 75% 100% KOTOJÄRVI (PORNAINEN) LÄNSI-TAASJÄRVI (SIPOO) RATSUTILA (NURMIJÄRVI) VIRRENKULMA (KERAVA). ENERGIANKULUTUS 25 % ENERGIANKULUTUS 53,4% ENERGIANKULUTUS 77,5% ENERGIANKULUTUS 71,1 % PÄÄSTÖT 30,9 % PÄÄSTÖT 47,6 % PÄÄSTÖT 65,7% PÄÄSTÖT 65,2 % MATERIAALITEHOKKUUS 41,7 % MATERIAALITEHOKKUUS 50,6 % MATERIAALITEHOKKUUS 51,1% MATERIAALITEHOKKUUS 67,2 % EKOSYSTEEMI 50,0 % EKOSYSTEEMI 45,8 % EKOSYSTEEMI 33,3% EKOSYSTEEMI 70,8 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 52,2 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 76,8 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 62,3% SOSIAALINEN SÄÄTELY 63,8 % TOIMINNALLISUUS 39,6 % TOIMINNALLISUUS 75 % TOIMINNALLISUUS 75,0% TOIMINNALLISUUS 66,7 % LUONNONLÄHEISYYS 64,3 % LUONNONLÄHEISYYS 100,0 % LUONNONLÄHEISYYS 67,9% LUONNONLÄHEISYYS 67,9 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 30,7 % 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 71,6 % 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 81,9% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 67,1 % 0% 25% 50% 75% 100% 0% 25% 50% 75% 100%

16 LOPPURAPORTTI 11/22 Miten luonnon ympäröimä Kotojärvi voi saada monta kymmentä prosenttia vähemmän pisteitä luonnonläheisyydestä kuin Klaavonkallio Tuusulan keskustassa? Vastaus on arviointimenetelmän painotuksissa: pisteytys on laadittu siten että se painottaa voimakkaasti joukkoliikennettä, uusiutuvista lämmönlähteistä tuotettua kaukolämpöä, hyvin saavutettavia lähipalveluja ja virkistysalueita sekä ylivertaisia kevyen liikenteen yhteyksiä. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylät antavat paljon pisteitä luonnonläheisyys -osa-alueelle. Pyörätien puute verottaa Kotojärven pisteitä. Pisteytys suosii myös täydennysrakentamista, tehokasta maankäyttöä, lyhyitä välimatkoja kodin ja palvelujen välillä ja monipuolisesti kaavoitettuja alueita. Painotuksista johtuen selvästi kaupunkimaiset alueet saivat paljon pisteitä sekä ekotehokkuudesta että elinympäristön laadusta. Ekotehokkuudessa pistehajonta oli vähäisempi. Ekotehokkuuspisteiden kärjessä olivat Nurmijärven Ratsutila, Keravan Virrenkulma ja Hyvinkään Hakala. Neljän eniten laatupisteitä saaneen alueen joukossa ainoastaan Sipoon Länsi-Taasjärvellä oli omakotitaloja. Tosin tämäkin kaava sisältää kerros- ja rivitaloja. Säätöä kaipaisivat kenties myös osatekijöiden ja osa-alueiden väliset painokertoimet. Vaikka osatekijöitä painotettaisiin toisella tavalla, saattaisivat tulokset olla yhtä hyviä. Painokertoimet eivät kuitenkaan ole sattumanvaraisia. Arvioinnissa käytetyt ekotehokkuuden ja laadun osatekijät ovat osin ristiriitaisia: ekotehokkuuden kannalta olisi parasta rakentaa alue valmiiksi kerralla ja tehokkaasti. Useiden laatutekijöiden kannalta olisi hyvä jättää joustonvaraa. Esimerkiksi rakennusoikeuden vaiheittainen käyttö luo alueelle uusia ajallisia kerrostumia, vaihtelua ja rikkautta. Se myös luo edellytyksiä muuntojoustavuudelle eli eri asukasryhmien huomioimiselle. Kuitenkin väljästi kaavoitetut tontit saattavat pysyä vuosikymmeniä vajaasti rakennettuina. Nämä seikat mielessä pitäen pisteytyksestä on sen yksinkertaisuudesta huolimatta haluttu tehdä mahdollisuuksien mukaan avarakatseinen: esimerkiksi matala korttelitehokkuus tuottaa laatupisteitä Väljyys -osatekijän kautta ja laskee alueen ekotehokkuuspisteitä Maankäytön tehokkuus -osatekijän kautta. Asuinalueen hyvyys on monitahoista! Ei ole epäilystäkään, etteikö jokaisella arvioidulla esimerkkialueella olisi tyytyväisiä asukkaita JATKOKEHITYS Arviointimenetelmän äärimmilleen viedystä yksinkertaisuudesta johtuen muutamankin osatekijän vajaat pisteet riittävät dramaattiseen pudotukseen luonnonläheisyyden pisteissä. Tämä on nopeutetun menetelmän sisäänrakennettu heikkous. Karkeudesta seuraa muitakin ongelmia: joskus pisteitä tulee liian helpolla (rima liian matalalla) joskus pisteitä ei tule yhdellekään (rima liian korkealla) tai sitten alueiden väliset erot ovat liian pieniä (asteikko on liian karkea ja kaikki sijoittuvat samalla kohdalle asteikkoa). Menetelmä on helpohkosti muunnettavissa pisteytykseltään moniulotteisemmaksi, mutta samalla työläämmäksi. Tarkkuutta voisi saada myös terävöittämällä osa-aluekohtaisia kynnysarvoja, joiden ylittyessä tai alittuessa pisteitä alkaa kertyä. Yksinkertaisuuden vuoksi lienee melkoisen mahdotonta löytää osa-alueiden otsikoita, jotka kuvaisivat ekotehokkuutta ja laatua tyhjentävästi ja ristiriidattomasti. Viimeinen huomio liittyy asukkaiden kokemuksiin. Menetelmä ei tällä kertaa sisältänyt asukaspalautetta. Vaikka menetelmä soveltuukin asukaskäyttöön yksinkertaisuutensa ja käyttämiensä tietolähteiden avoimuuden pohjalta, siinä ei ole erityistä karttakäyttöliittymää. Se ei sovellu reitteihin tai paikkoihin liittyvän paikkatiedon keräämiseen. Tiedot eivät tallennu tietokantoihin, joten arkistointi ja alueiden vertailu on toistaiseksi työlästä. Laajamittainen käyttö edellyttää sovelluskehitystä.

17 12/22 LOPPURAPORTTI

18 LOPPURAPORTTI 13/22 4. JOHDANTO LAATUKORTTEIHIN Tuotetut laatukortit valikoituivat useiden tekijöiden summana. Asiakas toivoi konkreettisia esimerkkejä ja helposti lähestyttävää esitysmuotoa. Lisäksi haluttiin nostaa esiin mahdollisimman monia toteutuneita esimerkkejä KUUMA-kunnista. Vieressä listattujen yleisten ohjekorttien otsikot eivät kuitenkaan vastaa yksi yhteen aiemmin esitellyn arviointimenetelmän ekotehokkuuden tai laadun osatekijöitä (tai osa-alueita). Osatekijät eivät nimittäin taipuneet kovinkaan hyvin korttimuotoon. Lähestyimme asiaa toista kautta. KUUMA-kuntien lähtökohtia ja neljää ekotehokkuuden osa-aluetta esittelevää korttia lukuun ottamatta yleiset kortit kertovat alueiden elementeistä, joihin otetaan kantaa jokaisen asuinalueen suunnittelun yhteydessä. Nämä elementit suunnitellaan kohteesta riippuen vaihtelevin painotuksin, ekotehokkuuden ja elinympäristön laadun kannalta vaihtelevalla menestyksellä. Kaavoituksen yhteydessä lyödään lukkoon muun muassa alueelle jätettävät viheralueet. Samalla tarkastellaan alueen rakennettavuutta, pienilmastoa, kevyen liikenteen reittitarvetta ja ympäristöhäiriöitä: virkistysalue voi olla taloa huonommalla maaperällä tai osin melulle alttiina. Vastaavasti asuinalueella käytetyt teemat ja korttelirakenne vaikuttavat suoraan paikan kaupunkitilaan, talojen arkkitehtuuriin ja sitä kautta koko alueen omaleimaisuuteen. Lähiympäristö-otsikon alla olevat kortit käsittelevät siis kodin välitöntä, päivittäin koettua lähiympäristöä (pihat, kadut, viheralueet). Esimerkiksi kadut ja reitit linjautuvat osin maaston, osin kaupunkikuvallisen idean tai korttelimallin perusteella. Linjaukset on mahdollista tehdä maansiirtoja minimoiden tai niistä välittämättä. Tällä taas on suora vaikutus alueen toteutuksen materiaalitehokkuuteen. Viheralueet antavat suoraan pisteitä sekä ekotehokkuuden että laadun osa-alueisiin. Näkymät ja avaruus heijastelevat samoja seikkoja, joita on käsitelty laatupisteytyksen Väljyys -osatekijän kohdalla ja näiden huomioiminen edistää luonnonläheisyyden kokemisen ja sosiaalisen säätelyn mahdollisuuksia alueella. Hyvää ympäristöä ei synny vain suunnittelupöydällä. Myös hallinnollisia keinoja voi ja pitää käyttää silloin kun halutaan edistää rakennus- ja lähiympäristön suunnittelun ja toteutuksen tasoa. Tästä on esimerkkejä kolmella hallintokortilla. KUUMA-kuntien lähtökohdat Ekotehokkuus-kortit Energia Kasvihuonekaasupäästöt Materiaalitehokkuus Ekosysteemi Alue-kortit Kaupunkipientaloesimerkkejä Maankäytön tehokkuus Palvelut Alue- ja korttelirakenne Asuinalueen teemat Lähiympäristö Paikan ominaispiirteet Näkymät ja avaruus Viheralueet Kadut ja reitit Pysäköinti Pihamiljöö Ohjeita pienille tonteille Laadun ohjaus Asukasvuorovaikutus Tontinluovutusehdot Rakentamisen ohjaus Esimerkkialue-kortit: Anttila (Mäntsälä) Enäjärvi (Vihti) Etelä-kolsari (Kirkkonummi) Haarajoki (Järvenpää) Hakala (Hyvinkää) Klaavonkallio (Tuusula) Kotojärvi (Pornainen) Länsi-Taasjärvi (Sipoo) Ratsutila (Nurmijärvi) Virrenkulma (Kerava)

19 14/22 LOPPURAPORTTI

20 LOPPURAPORTTI 15/22

21 16/22 LOPPURAPORTTI LAATUKORTTIEN LÄHTEET A-konsultit Pitkämäki Rakentamistapaohje. 1. osa-alue. Ahonen, Anna-Mari Hämeenlinna - asumiskaupunki. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki. Arvola, Anne Asuinympäristön ominaisuudet ja asukkaan arvot. Kuluttajatutkimusnäkökulman sovellus asuinympäristön koetun laadun tutkimukseen. Espoo: VTT. Better Place. Verkko-osoite: Birell, Annika Keskisuurten kaupunkien tontinluovutuspolitiikka. Diplomityö. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulu, insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan maanmittaustieteiden laitos. Espoo. Browne Laura, Poikola Antti, Ruodemäki, Asta. Kaupungin Kangas. Osallistuvan kaupunkisuunnittelun ideointijakso Jyväskylässä. Hub Jyväskylä. Ekoboxi. Suomen arkkitehtiliiton kestävän suunnittelun sivusto. Verkko-osoite: Faehnle, Maija, Bäcklund, Pia & Laine, Markus (toim.) Kaupunkiluontoa kaikille, Ekologinen ja kokemuksellinen tieto kaupungin suunnittelussa. Tutkimuksia - Helsingin kaupungin tietokeskus 2009:6. Geologian tutkimuskeskus GTK kartta-aineistot. Verkko-osoite: Hakaste, Harri & Ahonen, Sanna Eko-Viikki. Tavoitteet, toteutus ja tulokset. Helsinki: Helsingin kaupunki, Ympäristöministeriö. Hedelmäpuita kerrostalopihalle. Esite.Verkko-osoite: Heikkilä, Jari. Pientalojen laadunohjaus Oulussa. Seminaariesitys. Porvoo, Helsingin katutila - ohjeita ja esimerkkejä. Katutilan elementtien suunnittelu. Ohje on jaettu 3 lukuun, jotka ovat ladattavissa. Verkko-osoitteet: pdf, ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL 2017). Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2020 (MAL 2020). Helsinki-pientalo -esite. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki suunnittelee 2009:3.

22 LOPPURAPORTTI 17/22 Henkilöliikennetutkimus Liikennevirasto. Verkko-osoite: Holmila, Ilkka. Case Järvenpään Lepola uuden asuntoalueen synnyttämisen kipuja. Seminaariesitys. Kuntatekniikan päivät Hulevesiopas Helsinki: Kuntaliitto. Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelma - joukkoliikenne-osion tekninen raportti WSP Finland Oy, Strafica Oy. Julkisesti nähtävillä. Blogi maankäytön suunnitteluun liittyvästä verkko-osallistumisesta, työkaluista ja menetelmistä. Jalkanen, Riitta Asuinaluesuunnittelu. Helsinki: Rakennustieto. Jyväskylän Kannas -verkkosivut. Verkko-osoite: Jäteasianyksikkö, Suomen Ympäristökeskus. Verkko-osoite: Jääskeläinen, Maija Hyvin suunniteltu pientalo. Työkalu toimivan pientalon suunnitteluun. Diplomityö. Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto. Verkko-osoite: Kahden lähekkäin rakennettavan pientalon paloturvallisuuden tulkintoja. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Verkko-osoite: Kalenoja, Hanna, Kiiskilä, K.; & Heikkilä, K. Liikkuminen vapaa-ajalla. Tutkimus vapaa-ajan matkojen ominaisuuksista ja vapaa-ajan matkoihin vaikutettavuudesta. Tiehallinnon selvityksiä 28/2009. Kanninen Vesa, Kontio Panu, Mäntysalo Raine, Ristimäki Mika Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot. Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 101. Kivelä, Tuomas. Omatoiminen rakennuttaminen Helsingissä. Seminaariesitys Kasso, T Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa. Helsinki: Keskuskauppakamari. Kasvimaita kerrostalopihoille. Esite. Verkko-osoite: ja Katupoikkileikkausten suunnitteluohjeet. Verkko-osoite:

23 18/22 LOPPURAPORTTI Kauppa kaavoituksessa Helsinki: Ympäristöministeriö. Kaupunkiviljely. Ympäristöjärjestö Dodo ry:n verkkosivut. Verkko-osoite: Korjaustieto. Ympäristöministeriö. Verkko-osoite: Korpivaara, Aila (toim.) Tiivis ja matala korttelirakenne - asuntorakentamisen typologiaa. Helsinki: Rakennustieto. Koski, Kimmo Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne. Helsinki: Ympäristöministeriö. Koskinen, Mervi (2007). Uudenmaan maisemarakenneselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus. Kuntaliitto Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous - tietoa kuntapäättäjille. Helsinki. Verkko-osoite: Kyttä, Marketta Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. Helsinki : YIT. Kytösaho Ifa. Helsinki vuokraa ja myy tontteja eko- ja energiatehokkaasti. Seminaariesitys Laakso, Seppo ja Kostiainen, Eeva, Lönnqvist, Henrik Kaavavarannon yhteys asuntotuotantoon Helsingissä ja Helsingin seudulla. Helsinki: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Lahti, Pekka Matala ja tiivis kaupunki. Helsinki: Rakennustieto. Lahti Pekka, Nieminen Jyri, Virtanen Markku Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Lahti, Pekka Energiatehokkuuden merkitys maankäytössä, kaavoituksessa ja yhdyskuntien rakentamisessa. Seminaariesitelmä. ARA Levi Summit Lahti, Pekka, Nieminen, Jyri, Nikkanen, Antti & Puurunen, Eero Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO). VTT tutkimusraportti VTT-R Espoo:VTT. Lappalainen, Markku Energia- ja ekologiakäsikirja, Suunnittelu ja rakentaminen. Helsinki: Rakennustieto. Laskureita hiilijalanjäljen arviointiin ja seurantaan. Suomen ympäristökeskus. Verkko-osoite: Leikkialueiden suunnittelu. Sisäasiainministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, kaavoitusohjeita 2/1974. Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa Helsinki: Ympäristöministeriö.

24 LOPPURAPORTTI 19/22 Lilja, Raimo Materiaalitehokkuuden alueelliset ohjauskeinot - esiselvitys. Ympäristöministeriön raportteja 11/2009. Luoma, Kalevi Kunnan mahdollisuudet uusiutuvan energian, paikallisen energiantuotannon ja energiansäästön edistämisessä. Seminaariesitys. Ilmastonäkökulma energiantuotantoon uusiutuvan energiantuotannon lisääminen kunnissa -seminaari, , Helsinki. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Verkko-osoite: Manninen, Rikhard & Puustinen, Sari Tiivistä ja matalaa Helsingin seudulle. Helsinki: Rakennustieto. Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uudenmaan liiton julkaisuja E verkko-osoite: Materiaalitehokas talorakentaminen. Motiva oy. Verkko-osoite: Materiaalitehokkuuden edistäminen kunnissa. Motiva oy. Verkko-osoite: Melkas, Perttu & Ylitalo, Marko. Matka lähikauppaan kertoo kotitalouden ekotehokkuudesta. Verkko-osoite: Meurman, Otto. I Asemakaavaoppi. Helsinki: Rakennuskirja Oy. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Liikennevirasto. Liikenneviraston ohjeita 7/2010. Verkko-osoite: Oulun kaupunki Energiakortti. Verkko-osoite: Oulun kaupunki Pientalon laatu. Verkko-osoite: Oulun kaupunki Rakennustapaohjeet omakotirakentajille, Pohjois-Ritaharjun länsiosa, Jahtila (korttelit ). Peloton - uuden talouden tekijät. Sarja opaskortteja asumisen, liikkumisen ympäristövaikutuksista. Verkko-osoite: Pienet pientalotontit - mahdollisuus vai mahdottomuus? Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus. Verkko-osoite: selvitys, verkko-osoite: Putkonen, Lauri, toim. (2007) Rakennettu Uusimaa. Uudenmaan rakennettu kulttuuriperintö. Inventointiluonnos. Uudenmaan liitto. Rajala, Pasi ym Energiatehokkuus kaavoituksessa. Skaftkärr, Porvoo. Kaavarunkovaiheen loppuraportti. Sitran selvityksiä 41.

25 20/22 LOPPURAPORTTI Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus. Opas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalle Invalidiliitto ry. Verkko-osoite: Reihe, Hanna & Kallio, Riikka Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut. Helsinki: Rakennustieto. Ristimäki Mika, Kalenoja Hanna ja Tiitu Maija Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Vyöhykkeiden kriteerit, alueprofiilit ja liikkumistottumukset. Verkko-osoite: Tattersall, Peter. WikiVermo. Osallistavan kaupunkisuunnitteluprojektin loppuraportti. Verkko-osoite: net/ptatters/wikivermo. Sairinen, Rauno (toim.) Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laatu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B96. Shared Space. Room for everyone. A new vision for public spaces. Verkko-osoite: Sipoon Länsi-Taasjärven rakennustapaohje. Sjöroos Pia Suomalainen pientaloalue. Pientaloaluesuunnitelma Järvenpäähän. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto. Espoo. Tukea perinnebiotooppien hoitoon. Ympäristökeskus. Verkko-osoite: Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas. SuRaKu Suunnittelu - Rakentaminen - Kunnossapito Helsinki: HKR &SOTERA. Uudenmaan liiton tietopalvelu. Verkko-osoite: Uudenmaan liiton tietopalvelu. Maankäyttö. Verkko-osoite: Taajama-aste. Verkko-osoite: Työpaikkaomavaraisuus. Verkko-osoite: Väestöennuste Verkko-osoite: Uusiutuva energia. Motiva Oy. Verkko.-osoite: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Verkko-osoite: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus , liiteaineisto. Vehviläinen, Iivo, ym Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Sitran selvityksiä 39. Ladattavissa:

26 LOPPURAPORTTI 21/22 Vihdin Enäjärven rakennustapaohje. Viheralueiden hoitoluokitus. Viherympäristöliitto ry julkaisu 36 Virtanen, Pekka V Kunnan maapolitiikka. Helsinki: Rakennustieto. Vuores. Verkko-osoite. y1_viherosayleiskaava. Jyväskylän kaupunki. Verkko-osoite: Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun opetusmateriaali. Verkko-osoite: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä. Urban Zone -tutkimushanke. Ympäristöministeriö. Verkko-osoite: 2http:// asp?contentid=417504&lan=fi.

27 22/22 LOPPURAPORTTI 5. KORTIT X KUUMA-KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT

28

29 KUUMA-KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT KUNTIEN YHTEISET JA ERILAISET PIIRTEET KUUMA-kunnat eroavat toisistaan niin maankäytön jakauman, yhdyskuntarakenteen, työpaikkaomavaraisuuden, väestönkasvun kuin taajama-asutuksenkin suhteen. Yhdyskuntarakenteensa puolesta Kuuma-kunnat voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava ovat pitkälle kaupungistuneita. Toisena ryhmänä ovat monikeskuksiset Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti, joissa on paitsi useita elinvoimaisia taajamia, myös laajat maaseutualueet. Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen ovat väkiluvultaan pienimpiä ja vähiten kaupunkimaisia. Helsingin hyväksi tapahtuneen aluevähennyksen myötä Sipoon kunta tehosti maankäytön suunnitteluaan ja tekee tällä hetkellä mm. osayleiskaavayhteistyötä Helsingin ja Vantaan kanssa. KUUMA-UNTIEN ASUKASLUVUT, ASUKASTIHEYS JA PINTA-ALAT ASUKASLUKU VÄESTÖNT HEYS MAAP NTA-ALA MAKEAA VETTÄ MER VETTÄ P NTA-ALA YHTEENSÄ Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen S ipoo Tuusula Vihti YHTEENSÄ KUUMA-kuntien asukasluvut , väestöntiheys per maa-km 2 ja pinta-alat Asutus KUUMA-alueella v Taajamaväestön osuus koko väestöstä Maankäytön jakauma. Asukaslukutaulukon lähde Entrecon Oy, tietolähteet: Väestötietojärjestelmä, Maanmittauslaitos, Uudenmaan liitto. Asutuskartan lähde: Entrecon Oy, tietolähde: Ruututietokanta & Tilastokeskus

30 KUUMA-KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT 2/8 KUUMA-KUNTIEN VÄESTÖENNUSTE KASVU Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti YHTEENSÄ KUUMA-KUNTIEN VÄESTÖNLISÄYS KASVU % Hyvinkää ,3% Järvenpää ,8% Kerava ,2% Kirkkonummi ,0% Mäntsälä ,8% Nurmijärvi ,8% Pornainen ,8% Sipoo ,8% Tuusula ,2% Vihti ,7% YHTEENSÄ ,1% * Taulukoiden ja karttojen lähteet ja tietolähteet kuvattu viereisellä sivulla. Ennusteet elävät jatkuvasti.

31 3/8 KUUMA-KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT VÄESTÖN KEHITYS KUUMA-KUNNISSA Helsingin seudun ja sen ulkopuolisten alueiden välinen muuttoliike on vahvassa yhteydessä seudun työmarkkinoihin. Seudun sisällä muuttoliike on sidoksissa seudullisiin asuntomarkkinoihin. Vuosina suhteellisesti ja lukumääräisesti suurin kasvu osui Kirkkonummelle (+18,0 %). Kasvulukujen kakkosena ja kolmosena ovat maaseutumaisemmat kunnat Pornainen (+16,8%) ja Mäntsälä (14,8+). Samalle kuntakolmikolle on myös ennustettu rajuin väestönkasvu vuoteen 2030 asti. Vuosina Nurmijärvi on prosentuaalisesti nelossijalla ja lukumääräisesti toisella sijalla heti Kirkkonummen jälkeen, mutta sen väestönkasvu tasaantuu Sipoon ja Vihdin kiilatessa ohi. Varsinkin Sipoon 2000-luvun alkuvuosien ja 2010 jälkeisen ajan muutosluvut ovat huomattavan erilaiset aluevähennyksen johdosta. Vanhat ja kypsät kaupungit Hyvinkää ja Järvenpää ovat kasvaneet maltillisimmin. HELSINGIN SEUDUN MAL-YHTEISTYÖ KUUMA-Laatuasumishankkeenkin taustalla vaikuttava Helsingin seudun yhteistyö perustuu vuonna 2005 tehtyyn valtion ja 14 kunnan aiesopimukseen, joka uusittiin v Yhteistyön kohteena ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne, seudulliset palvelut sekä seudun yhteinen edunvalvonta. Yhteisvastuullisen asuntopolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on monipuolisen asuntotarjonnan lisääminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla. Aiesopimuksen mukaan Helsingin seudun asuntotuotannon tavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain. Asuntotuotannosta vähintään 20 prosenttia tulee olla ARA-vuokraasuntoja, joiden tulee ensisijaisesti olla normaaleja vuokra-asuntoja. Tavoitteet perustuvat mm. arvioituun väestönkasvuun sekä käytettävissä olevaan kaavavarantoon (yleiskaavat ja asemakaavat). Tavoitteiden saavuttaminen kunnissa on epätodennäköistä, sillä markkinatilanne ei suosi ARA-tuotantoa (ainakaan kirjoitushetkellä). ARA-hintoja olisi myös syytä tarkistaa. Koko Helsingin seudun kuntien alueella oli vahvistetuissa asemakaavoissa noin 10 miljoonaa k-m 2 rakennettavissa olevaa tonttimaavarantoa. Luvussa on mukana tyhjät ja vajaasti rakennetut tontit. Varannosta 2/3 on pientalotontteja,1/3 kerrostalotontteja. Kuluneiden 30 vuoden keskimääräisellä rakentamistahdilla tämä varanto riittäisi noin 10 vuoden rakentamista varten. Vajaasti rakennettujen tonttien pitäminen samanarvoisena tyhjien tonttien kanssa antaa kuitenkin harhaanjohtavan kuvan tonttimaavarannosta. Tyhjät tontit rakennetaan suhteellisen nopeasti, kun taas vajaasti rakennetuilla tonteilla on taipumus jäädä pitkiksi ajoiksi vaille lisärakentamista. Teksti perustuu mm. MAL 2017 ja MAL2020 -aineistoon. Kuvat:5. Työpaikat suhteessa työllisiin KUUMA-kuntien väestöennusteita & Työpaikat (8.) ja väestönkasvu (9.) osuvat samoille alueille. 10. Kuntien väestönlisäys Sipoon aluevähennys vaikuttaa lukuun. 11. Helsingin seudun ensisijaisten kohdealueiden asuntotuotantotavoitteet vuosille (turkoosi) ja tuotantoarviot vuosille (violetti). Kartta on yhdistetty 2 kartasta. Lähteet (jos ei mainittu kuvassa): Väestötaulukko ja kartat: Entrecon Oy. Tietolähteet: Ruututietokanta, Tilastokeskus. Väestöennuste : Nurmijärven kunnan kehityskuva 2040/Tilastokeskus. Asuntotuotanto-yhdistelmäkartta: MAL aiesopimuksen liite.

32 KUUMA-KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT 4/8 ASUMISEN KYSYNTÄ & ASUKASPROFIILEJA Millaiset ihmiset hakeutuvat KUUMA-kuntiin? Asiaa tutkittiin joulukuussa 2011-tammikuussa 2012 KUUMA-Laatuasumis-hankkeen yhteydessä toteutetulla internet-kyselyllä yhteistyössä Etuovi.com-verkkopalvelun kanssa. Kyselyyn osallistui 262 vastaajaa. Suurin osa vastaajista, liki 50%, edusti kahden vanhemman lapsiperhettä. Lapsuuden kasvuympäristöksi mainittiin useimmiten pientalovaltainen esikaupunki (23,7%) tai maaseutukylä (19,8%). Hyvien kulkuyhteyksien suhteen eri kunnista kiinnostuneiden välille syntyi tilastollisesti erittäin merkittävä ero, samoin kuin pientalomaisuudenkin suhteen, jossa kuitenkin oli huomattavasti enemmän vaihtelua kuntien välillä. Merkitseviä olivat myös alueen palvelut ja asunnon ominaisuudet. Elinympäristön ominaisuuksissa oli lähes merkitsevä ero. Kiinnostavimmiksi kunniksi vastaajat listasivat Tuusulan (15%), Järvenpään (15%) ja Mäntsälän (9%). Lähes joka kunnan kohdalla hyvät kulkuyhteydet tai sijainti nostettiin eniten arvostetuksi vahvuudeksi. Seuraavilla sijoilla vuorottelivat useimmiten pientalovaltaisuus ja asunnon tai elinympäristön ominaisuudet. Useimmat vastaajista etsivät pitkäaikaista kotia. He arvostivat kotosalla oleilua, yhteyksiä laajoille virkistysalueille sekä suosivat lähipalveluita. Etenkin kyselyn avovastauksissa korostui omakotiasumisen vankka kysyntä. Nykyisten tonttien kokoa arvostellaan, halutaan tontteja johon mahtuu muutakin kuin pallogrilli. Tulokkaat eivät olleet yhdestä muotista. Kyselyssä nousi esiin selvästi erilaisia asukasprofiileja. Esimerkiksi rauhallista ja väljää omakotiasumista arvostava tee-se-itsetyyppi hakee palvelunsa omalla autollaan. Vastaavasti kaupunkivihreät haluavat elää ekologisesti, arvostavat joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia sekä suosivat lähipalveluja. He nauttisivat asumisesta pienemmälläkin tontilla. Kaupunkivihreiden selvä erottuminen omana joukkonaan tarkoittaa sitä, että kunnissa on kysyntää myös kaupunkimaiselle, tiiviimmälle pientaloasumiselle. Se taas on hyvä uutinen hankkeen lähtöasetelman kannalta: kunnissa tarvitaan jatkossakin monipuolista asuntotuotantoa ja erilaisia asuinalueita

33 5/8 KUUMA-KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT Myös Metsäntutkimuslaitoksen ja Tampereen sekä Joensuun yliopistojen tutkimuksessa Luonto ja ihmisten hyvinvointi ( , henkilön satunnaisotos Helsingistä ja Tampereelta) tunnistettiin yhteyksiä erilaisten profiilien ja asuinalueiden vetovoimatekijöiden välillä. 12. Kuntien vahvuuksia. Ote Etuovi.com -kyselyn tuloksista. Pylväät ovat ko. vahvuuden kunkin kunnan kohdalla maininneiden vastaajien prosenttiosuuksia. 13. Kyselyssä esiin nousseet 4 asukasprofiilia. 14. Asukasluokat eroavat toisistaan asuinpaikan valintatekijöiden perusteella. METLA. 14. KUNTIEN NÄKYMÄT Hyvinkään yhdyskuntarakenteeltaan eheää ja selvärajaista kaupunkia ympäröivät laajat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. Siksi kunnan asukastiheys näyttää ensisilmäyksellä matalalta, vaikka peräti 90% väestöstä asuu kaupungissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Kaupunki on harjoittanut pitkäjänteistä maa- ja kaavoituspolitiikkaa siten, että uudisrakentamisalueet on kaavoitettu kaupungin omistamalle maalle. Näin on saatu varmistettua alueiden nopea rakentuminen taloudellisella tavalla. Lähes kaikki kaavavarantoalueet ovat kaupungin omistuksessa. Hyvinkää on merkittävä omakotitonttien tuottaja Helsingin seudulla. Varhain teollistuneen kaupungin haasteen on täydennysrakentaminen. Kaupunkirakennetta hajottavat laajat pientaloalueet, joita on lähellä keskustaakin, sekä rautatie- ja ratapiha-alueet. Keskustan läheisten alueiden täydennysrakentamisen yhteydessä on myös usein tarvetta maaperän puhdistamiseen. KUUMA-alueen tiheimmin asutuissa Keravalla ja Järvenpäässä on kaavoitettu tehokkaasti jo 60-luvulta lähtien. Asumiseen sopivasta maasta on pulaa molemmissa. Maanomistus on pirstoutunutta ja rakentamisreserviä on paljon asutuskäytössä olevilla, vajaasti rakennetuilla tonteilla. Keravan uudet asuntorakentamisen alueet sijoittuvat nykyisen rakenteen yhteyteen eivätkä vaadi tavanomaista suurempia infrainvestointeja. Kaupunkia halkovien isojen liikenneväylien aiheuttaman melun ja tärinän torjunta on suuri haaste. Varsinkin raideliikenteen kannalta edulliset alueet ovat alttiita radasta johtuville haitoille. Moottoritien itäpuolisten alueiden rakentaminen edellyttää meluntorjuntaa. Keravan pinta-ala on pieni ja asuntotuotannon turvaaminen vuoden 2020 jälkeen edellyttää raakamaan hankintaa. Järvenpäässä uudisasemakaavoja laaditaan vain kaupungin maalle. Keskusta-alueella olevan valmiin kaavavarannon toteutumista hidastaa pääosin yksityinen tontinomistus. Vanhoilla alueilla väki vähenee. Keravan tapaan rata teettää suuria investointeja kaupungin pääkasvusuunnissa mm. Lepolan Ristinummen ja Purolan alueilla. Lisäksi tarvitaan kynnysinvestointeina kalliita katu- ja tiejärjestelyjä, kuten Poikkitien parantaminen. 15. Hyvinkään rakenne on selvärajainen. 16. Järvenpään Poikkitie lännestä kuvattuna. Kyselytulokset: Mapita Oy, Liisa Tyrväinen/METLA. Kartat: Entrecon Oy, Ruututietokanta, Tilastokeskus

34 KUUMA-KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT 6/8 Tuusulassa asuntotuotannon tavoitteiden toteutuminen edellyttää maanhankinnan onnistumista. Kunnan maanomistus ei ole ollut merkittävää, mikä näkyy taajamarakenteessa, mutta viimeaikaiset hankinnat Lahelasta ja Rykmentinpuiston alueelta ovat muuttaneet tilannetta. Taajamia (Hyrylä, Jokela, Kellokoski) kehitetään erillisten teemojen mukaisesti: Tuusulan keskustaa kehitetään pikkukaupunkimaisena, Jokelaa puutarhakaupunki-idean mukaisesti ja Kellokosken keskustaa Vanhan valtatien varressa tukeutuen Ruukin ja Keravanjoen ympäristöön. Hyrylässä Rykmentinpuiston varuskunta-aluetta ja ympäristöä kehitetään tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi monipuoliseksi ja virikkeelliseksi keskusta-, asuin-, virkistys-, ja työpaikka-alueeksi sekä eheytetään nykyistä Hyrylän taajamarakennetta. Nurmijärven maankäyttö perustuu 2011 hyväksyttyyn maankäytön kehityskuva selvitykseen. Kunta haluaa jatkossakin profiloitua pientalovaltaisena kuntana, koska monet muuttavat Nurmijärvelle nimenomaan rauhallisen, turvallisen ja luonnonläheisen elinympäristön houkuttelemana. Monikeskuksisen, laajan kunnan yhdyskuntarakenteen hallittu kehittäminen, sekä uusien asuntoalueiden yhdyskuntatekniikka ja palvelut vaativat suuria investointeja. Yhdyskuntarakennetta täydennetään ja eheytetään. Erityisesti Klaukkalassa ja Kirkonkylässä tavoitteena on tiivistää taajamarakennetta, Rajamäen ja Röykän tarjotessa väljempää asumista. Asemakaavavaranto on niukka, helpoimmat alueet ovat jo käytössä. Mittava maanhankintatarve edellyttää kaikkien maapoliittisten keinojen käyttämistä. Kaikissa taajamissa ja lähes kaikilla kohdealueilla on kevyen liikenteen väylien tai alikulkujen rakentamistarpeita. Kirkkonummen asukasmäärä on kasvanut rajusti pääkaupunkiseudun kasvupaineen ohjautuessa ympäryskuntiin, eivätkä ennusteet osoita merkkejä paineen pienenemisestä. Kasvun painopiste on keskisellä ja itäisellä Kirkkonummella, kantatie 51:n ja rantaradan vyöhykkeellä, joka kytkeytyy länsimetron vaikutusalueeseen. Kunnan kaavavaranto on hyvä. Valtaosan rakennusmaasta ollessa yksityisillä on kunta kaavoittanut merkittävästi yksityismaita. Kunnan on tehostettava maanhankintaansa. Tärkeimmät kunnan omistuksessa olevat kohteet sijaitsevat Masalassa, Veikkolassa ja Kantvikissa. Alueet rakennetaan pääasiassa 2020-luvulla. Kunnan vetovoima kasvaa, kun Länsiväylän moottoritie (kantatie 51) on rakennettu Espoosta Kirkkonummen kuntakeskukseen

35 7/8 KUUMA-KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT Mäntsälä on maapinta-alaltaan suurin KUUMA-kunta, jossa on päätaajama sekä useita kyliä. Vaikka 50% kunnan asukkaista asuu päätaajamassa 3 kilometrin säteellä asemalta, oikoradan tuomaa etua ei ole voitu täysin hyödyntää - uudet asemat odotuttavat itseään eikä junaliikenteen palvelutaso ole paras mahdollinen. Maaseuturakentamista ei voi nykylainsäädännöllä estää, eikä se ole mielekästäkään. Kunta harjoittaa määrätietoista maapolitiikkaa eikä nykyään kaavoita yksityisten maita. Kasvu painottuu nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja sisäiseen kasvuun erityisesti kirkonkylän keskustan ja asemanseudun välisellä alueella luvulla kunnan tontinmyynti on keskittynyt pelkästään 2 kilometrin säteelle asemasta. Palveluja ja kauppoja ei karkuuteta maanteiden varsille, vaan keskustaa tiivistetään edelleen. Pornaisiin on hakeuduttu tyypillisesti väljän ja luonnonläheisen asumisen perässä kunta on kasvanut voimakkaasti. Kunnan tavoitteena on ohjata pääosa kasvusta kirkonkylään, palvelujen ääreen ja vaihtelevankokoisille tonteille; vain kirkonkylässä on asemakaavoitettua aluetta. Kunnan merkittävin maanomistus sijoittuu kirkonkylän taajaman eteläiselle laajenemissuunnalle. Alueet tukeutuvat Pornainen-Nikkilä maantiehen, joka toimii kunnan julkisen liikenteen pääreittinä. Kunnan etelä- ja pohjoisosassa ohjataan suunnitelmallisesti haja-asutuksen sijoittumista ja määrää kylien osayleiskaavoilla. Yhtenäiset metsäalueet säilyvät. Hyvien yhteyksien päähän Järvenpääntien varteen on kehittymässä laaja työpaikka-alue. Myös Vihdissä on monta keskusta, ja noin kolmannes asuinrakentamisesta on perinteisesti sijoittunut haja-asutusalueelle. Liikenneinfran ja peruspalvelujen lisärakentaminen edellyttävät suuria investointeja. Tavoitteena on, että yhä suurempi osuus kunnan väestöstä asuisi palveluiden läheisyydessä ja haja-asutuksen osuus pienenee. Tavoitteen saavuttamisen edellytys on riittävä palvelujen läheisyyteen kaavoitettujen kohtuuhintaisten omakotitonttien tarjonta. Koska olemassa oleva pientalopainotteinen kaavavaranto kattaa vain muutaman vuoden tarpeen, pyrkii kunta toteuttamaan aktiivista maanhankintaa kasvun painopistealueilta. Niihin laaditaan osayleiskaavoja rakentamispaineiden mukaisessa järjestyksessä. Kärjessä on Nummelan eteläosan asukkaan asuinalue. Otteita kuntien maankäytön suunnitelmista. Kuvat eivät ole samassa mittakaavassa. 17. Hyrylän hankkeita. Tuusulan kaavoituskatsaus Nurmijärven päätaajamat ja kylät kartalla. Nurmijärven kehityskuva Kirkkonummen eteläosan hankkeita. Ote Kirkkonummen kaavoitusohjelmasta Mäntsälän visiokartta ja osa kartan merkeistä. Mäntsälän alueidenkäytön tavoitteet (MAT). Suositukset ja toteutuspolku vuoteen Ote Pornaisten keskusta-alueen kehittämissuunnitelmasta. Kuvaan on merkitty mm. tärkeät rakennukset, näkymät ja kehityskohteet sekä ongelmakohdat.

36 KUUMA-KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT 8/8 Sipoon kasvupotentiaali on Helsingin metropolialueen suurimpia. Maaseutumaisena säilyneen kunnan asutuksesta jopa 2/3 sijoittui takavuosina haja-asutusalueille. Sittemmin kunta on määritellyt strategiassaan ja sen maankäytöllisiä periaatteita linjaavassa yleiskaavassa 2025 tavoitteekseen luoda maankäytölliset edellytykset metropolialueen laajentumiselle itään. Kasvustrategian mahdollistamiseksi kaavavarantoa pitää tuottaa noin 5 %:n keskimääräiselle kasvulle seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tavoitteena on suunnata pääosa kunnan tulevasta kasvusta asemakaavoitettaville taajama-alueille hyvin joukkoliikenneyhteyksien ääreen ja näin pienentää haja-asutuksen osuutta. Strategisella osayleiskaavoituksella luodaan edellytyksiä pidemmällä aikavälillä kasvustrategian toteuttamiselle. Strategisista osayleiskaavoista ajankohtaisimmat ovat Eriksnäsin, Talman ja Sibbesborgin osayleiskaavat sekä kolmen kunnan (Helsinki, Vantaa ja Sipoo) yhteinen Östersundomin yleiskaava. Asemakaavoituksessa pääpaino on Nikkilässä ja Söderkullassa, joihin suunnitellaan laajentumisalueita sekä tiivistetään rakennetta ja mahdollistetaan joukkoliikenteen kehittäminen. LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL 2017) Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2020 (MAL 2020) KUUMA-kuntien Maapoliittiset ohjelmat, Kehityskuvat ja Kaavoituskatsaukset ja -ohjelmat. Laakso, Seppo ja Kostiainen, Eeva, Lönnqvist, Henrik Kaavavarannon yhteys asuntotuotantoon Helsingissä ja Helsingin seudulla. Helsinki: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. 22. Sipoon osayleiskaava Pääpaino on Talman, Nikkilän ja Söderkullan (Sibbesborg, Eriksnäs) ympäristössä sekä Östersundomissa. Uudenmaan liiton tietopalvelu. Maankäyttö. Verkko-osoite: Taajama-aste. Verkko-osoite: Työpaikkaomavaraisuus. Verkko-osoite: Väestöennuste Verkko-osoite: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus , liiteaineisto.

37 A EKOTEHOKKUUS Energia Kasvihuonekaasupäästöt Materiaalitehokkuus Ekosysteemi

38

39 ENERGIA Tähän korttiin on kerätty esimerkkejä ratkaisuista, joilla yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa voidaan parantaa alueen energiatehokkuutta. Alueen energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan sen sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta syntyvän energiankulutuksen minimointia. Aihetta käsitellään myös Kasvihuonekaasupäästöt-kortissa. Rakentaminen, rakennusten käyttö ja liikenne ovat merkittävimpiä energiankulutuksen osatekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa yhdyskuntasuunnittelulla. Yhdyskunnan energiankulutusta voidaan vähentää rakentamalla energiatehokkaita rakennuksia, kestäviä energiantuotannon järjestelmiä ja vähentämällä autoliikenteen määrää. Toisen puolen energiankulutuksesta muodostaa asuminen ja yksilöiden elintavat, jotka ovat jokaisen yksilön omalla vastuulla. 1. UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Energiantuotannon ja -kulutuksen merkitykseen ympäristön kannalta vaikuttaa kulutuksen määrän lisäksi se tapa, jolla energia tuotetaan. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on keskeisin syy uusiutuvan energian käytön lisäämiselle, mutta sitä puoltavat myös muut tavoitteet, kuten bioenergian ja muun kotimaisen energian käytön edistäminen, tutkimuksen ja tuotekehitykseen panostaminen ja energiasektorin huoltovarmuuden ylläpitäminen (Lähde: Uusiutuva Energia, Motiva). Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puolestaan puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. Uusiutuva energia saattaa olla vielä investointivaiheessa vanhaa tekniikkaa kalliimpaa, mutta teknologia kehittyy jatkuvasti. EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti myös Suomi on velvollinen parantamaan energiatehokkuuttaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. EU:n asettamien tavoitteiden muut kohdat ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla sekä uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 prosenttiin. EU velvoittaa Suomea muun muassa rakentamaan lisää tuulivoimaa MW edestä vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman osuuden sähkönkäytöstä pitäisi kasvaa nykyisestä 0,3 %:sta 6 %:iin, eli 20-kertaiseksi. Tuulivoiman suhteen Suomi on toistaiseksi tullut jälkijunassa. Väite tuulen vähyydestä ei pidä paikkaansa, sillä tuuliolosuhteet ovat riittävät kannattavien tuulivoimaloiden ylläpitoon jopa vähemmän tuulisissa maissa. Saksassa, jossa tuulee keskimäärin yhtä paljon kuin Suomessa, on käytössä jo nyt satakertainen määrä tuulivoimaa Suomeen verrattuna. 1. Energian loppukäyttö jaettuna sektoreittain vuonna Loppukäytöllä tarkoitetaan rakennuksiin ostettua energiaa. Lähde: Vehviläinen ym Suomen tuulivoima on sijoittunut suhteellisen tasaisesti ympäri maata. Tuuliolot ovat varsin hyvät tuulivoiman tuottamiseen. Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli 130 tuulivoimalaa, joiden energiantuotantokapasiteetti oli 197 MW. Vuonna 2010 Suomessa otettiin käyttöön uutta tuulivoimaa 50 MW. Bulgariassakin saatiin enemmän aikaiseksi: 198 MW. Tuulivoiman käytönaikaisista vaikutuksista ovat merkittävimpiä ääni-, maankäyttöja maisemavaikutukset. Kuva: VTT 2.

40 ENERGIA 2/6 3 Keravan biovoimalaitos tuottaa sähköä ja prosessi- ja kaukolämpöä. Voimalaitoksen sähköteho on noin 21 MW. Voimalaitoksen polttoaineena käytetään kotimaisia puupolttoaineita: puusivutuotteita, metsätähdehaketta, risuja ja kantoja. Voimalaitos lisää kotimaisten polttoaineiden käyttöä ja edistää kohtuuhintaisen ja ympäristöystävällisen kaukolämmön ja sähkön paikallista tuotantoa. Tuotanto kattaa noin 75 % Keravan kaupungin kaukolämmön tarpeesta ja noin 25% Keravan Energian sähkön hankinnasta. (Kuva ja teksti: www. keravan-biovoimalaitos/) 3. MITEN ENERGIATEHOKKUUTEEN VOIDAAN VAIKUTTAA KAAVOITUKSELLA? Energiankulutukseen ja päästöihin vaikuttavien tekijöiden kanssa ollaan tekemisissä kaikilla suunnittelutasoilla. Maakunnallisella tasolla sekä yleis- ja osayleiskaavatasoilla suunniteltaessa eri toimintojen sijainnilla voidaan vaikuttaa merkittävästi syntyviin liikennemääriin. Energiatehokkuutta voidaan parantaa rakentamalla uusia alueita niin, että ne eheyttävät olevaa yhdyskuntarakennetta, jolloin etäisyydet eri toimintojen välillä muodostuvat lyhyiksi ja liikennemäärät pienenevät. Yksi keino yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen on täydennysrakentaminen. Aluetehokkuuden tulisi olla riittävä, jotta lämmön ja sähkön yhteistuotannon, infrastruktuurin sekä kattavan julkisen liikenteen verkoston ja palveluiden toteuttaminen olisi kannattavaa. Energiatehokkuuden kannalta paras vaihtoehto energiantuotannolle on paikallisesti tuotettu uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä. Paikallinen tuotanto mahdollistaa lyhyet siirtoetäisyydet, jotka ovat kustannus- ja energiatehokkaampia. Uusiutuva energia on periaatteessa päästötöntä ja loppumatonta. Asemakaavatasolla merkittävää on rakennusten sijoittaminen rakennettavilla alueilla niin, että vältytään turhilta maansiirroilta ja paalutukselta. Alueen sisäisten reitistöjen tulisi kannustaa liikkumiseen kävellen tai pyörällä; kevyen liikenteen verkoston tulisi olla ylivertainen autoliikenteeseen verrattuna. Alueen mitoituk- sen tulisi mahdollistaa uusiutuvien energiamuotojen keräinten asentamisen, vaikkei se kaavanlaadintahetkellä olisikaan ajankohtaista. Lisäksi yksittäisten rakennusten suuntauksella, rakennusmateriaaleilla, talotekniikalla ja energiatehokkuuden maksimoinnilla voidaan parantaa niiden lämpömukavuutta, passiivisen aurinkoenergian ja valon hyödyntämistä sekä lämmitykseen ja viilentämiseen kuluvan energian määrää ja hiilijalanjälkeä. ALUEELLISET ENERGIANTUOTANTOMUODOT Rakennusten lämmitysenergiatarpeen ekologista jalanjälkeä voidaan pienentää kolmella tavalla: tuottamalla lämmitysenergia tehokkaammin, käyttämällä energiaa tehokkaammin tai siirtymällä ympäristöystävällisempään polttoaineeseen. Alueen energiatehokkuutta voidaan parantaa kiinnittämällä huomiota em. kolmeen tekijään paikalliset mahdollisuudet ja lähtökohdat huomioiden. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP, combined heat and power) on normaalia erillistuotantoa tehokkaampaa ja siksi ympäristöystävällistä. Kaukolämmön ympäristövaikutuksiin vaikuttaa käytetty polttoaine: ympäristörasitusta voidaan pienentää, jos alueella on mahdollista käyttää paikallisista biopolttoaineista tuotettua yhteistuotantoenergiaa. Ympäristöystävällisin sähköntuotanto tapahtuu uusiutuvista energialähteistä. Sähköntuotannon osa- tai kokonaisomavaraisuus lisää myös asumisen turvallisuutta mahdollisten kriisitilanteiden aikana.

41 3/6 ENERGIA CASE SKAFTKÄRR - ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA Skaftkärr - Energiatehokkuus kaavoituksessa -hankkeessa kehitettiin energiatehokkuuden ohjaamiskeinoja ja suunnittelua sekä etsittiin kaavoituksen keinoja päästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa selvitettiin erilaisten energiaratkaisujen vaikutuksia kaavoitukseen ja vaihtoehtotarkastelun avulla tutkittiin erilaisten ratkaisujen merkitystä energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Hankkeen johtopäätöksinä todettiin, että maankäytön ratkaisuilla on merkittävä vaikutus alueiden energiatehokkuuteen ja hiilitaseeseen. Keskeinen merkitys on sillä, millaisia sijoitusratkaisuja eri maankäyttömuodoille tehdään kaupunkirakenteessa. Sijaintitekijöiden merkitys on oleellinen siksi, että huomattava osa alueiden energiankulutuksesta ja hiilipäästöistä aiheutuu liikenteestä. Alueiden keskeinen sijainti suhteessa palveluverkkoon ja keskuksiin, lähipalvelut sekä sekoittunut maankäyttörakenne voivat tukea ulkoisen liikennöintitarpeen minimointia ja antaa parhaimmat lähtökohdat joukkoliikennejärjestelmälle. Alueen sisäisellä maankäytön suunnittelulla voidaan edistää kevyen liikenteen edellytyksiä. Skaftkärrin tapauksessa alueelle suunniteltiin pikapyörätie, joka tarjosi nopean ja autotieyhteyttä suoremman reitin keskustaan. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä voidaan parantaa esimerkiksi joukkoliikennekaduilla ja sujuvia linjastoja palvelevilla katuverkkosuunnittelulla. Tiivis kaupunkirakenne vähentää verkkopituuksia (kadut, vesihuoltoverkosto, energiahuolto ja televerkostot), mikä sekä vähentää rakentamis- ja käyttökustannuksia sekä energiankulutusta että parantaa verkostojen teknistä toimivuutta. Samalla edellytykset keskitettyjen tehokkaiden järjestelmien, kuten kaukolämmön, käyttöönottoon paranevat. Kaavoituksen yhteydessä on syytä tutkia ja huomioida kaikki mahdolliset energiantuotannon vaihtoehdot alueelle, sillä monet lämmitysratkaisut ja niiden päästö- ja kustannusvaikutukset ovat paikkaan sidottuja Energiatehokkaimman ja vähäpäästöisimmän rakennemallivaihtoehdon löytämiseksi vertailtiin neljää eri energiamallivaihtoehtoa (kuvat 1-4) vaihtoehdolle 0+ (vanha kaavarunko) suoritettuihin laskelmiin. Ratkaisumalleille laskettiin energiankulutus ja päästöt, ja laskelmien pohjalta tehtiin johtopäätöksiä erilaisten ratkaisujen vaikutuksista alueen energiatehokkuuteen ja laadittiin suunnitteluperiaatteet kaavarunkoa (kuva 5) varten. Kuvat ja teksti: Rajala, Pasi ym

42 ENERGIA 4/6 Suomen oloissa realistisia paikallisen uusiutuvan energian tuotantomuotoja ovat aurinko- ja tuulisähkö sekä paikallinen biovoimalaitos, jossa tuotetaan sekä lämpöä että sähköä. Suunnittelu täytyy toteuttaa paikallisista lähtökohdista. Kannattavuuteen vaikuttavat mm. polttoaineiden saatavuus, paikalliset ilmasto-olosuhteet, asukasmäärä 6. KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden ekotehokkuuden arviointimenetelmä. Keravan Virrenkulma sai energiankulutuksen osa-alueesta 71,1%. Hyviin pisteisiin vaikuttivat Keravan voimalaitoksessa tuotettu kaukolämpö, hyvät joukkoliikenneyhteydet, virkistysalueiden saavutettavuus ja maaperän hyvä rakennettavuus. Virrenkulman alue sijaitsee Kalevan kaupunginosassa, pääradan ja Tuusulan kunnanrajan välissä. Keravan keskustaan on runsaat kaksi kilometriä. Yllä ote alueen ortokuvasta. 6. MITEN KAAVOITUS EDISTÄÄ ENERGIATEHOKKUUTTA? Sijoittamalla uusi rakentaminen nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen välittömään läheisyyteen. Rakentamalla infraa ja maata tuhlailematta. Kaupunkialueilla aluetehokkuus noin 0,3/20 asukasta/ha on edellytys alueen infraverkon, palvelujen ja kattavien julkisen liikenteen yhteyksien toteuttamiselle kannattavasti. Toteuttamalla alueen energiantuotanto paikallisista lähtökohdista niin, että se pohjautuu mahdollisimman paljon uusiutuvaan energiaan. Kaukolämpö paikallisesti keskitettyä, jolloin sitä saadaan tuotettua tehokkaasti, sähköntuotanto hajautettua, joka tuo varmuutta ja kriisivalmiutta. Huomioimalla alueen mitoituksessa potentiaaliset paikallisen energiatuotannon tilavaraukset. Kaavoittamalla rakentaminen helposti rakennettaville alueille, välttämällä leikkauksia ja täyttöjä sekä kiinnittämällä huomiota alueen pienilmastoon ja rakennusten suotuisiin suuntauksiin. ja olemassa oleva infraverkosto. Uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevan lisäenergian tuottamiseen voidaan kuitenkin varautua kaikilla uusilla alueilla. Esimerkiksi rakennusten suuntaaminen etelään ja varjojen minimoiminen eteläpinnoilla mahdollistaa aurinkokeräinten asentamisen. Seuraavalla sivulla on esimerkki aluetason energiantuotantomahdollisuuksista, niiden vahvuuksista ja heikkouksista (kuva 7). PRIMÄÄRIENERGIAKERTOIMET Heinäkuussa 2012 voimaan tulleet uudet energiatehokkuutta parantavat rakennusmääräykset velvoittavat laskemaan rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen. Sille määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto, jota kuvataan primäärienergiakertoimella. Primäärienergialuvun avulla pyritään kuvaamaan energianlähteistä saatavissa olevan energian määrää suhteessa siihen kuluviin luonnonvaroihin eli polttoaineen määrään. Tuotannon primäärienergiankerroin kertoo, kuinka monta yksikköä polttoainetta tarvitaan yhden energiayksikön tuottamiseksi. Mitä alhaisempi tuotannon kerroin on, sen parempi hyötysuhde ja sitä vähemmän polttoainetta kuluu. Seuraavalla sivulla on eri energiamuodoille laskentaan määrätyt primäärienergiakertoimet.

43 5/6 ENERGIA ENERGIAMUOTOJEN PRIMÄÄRIENERGIAKERTOIMET sähkö 1.7 kaukolämpö 0,7 kaukojäähdytys 0,4 fossiiliset polttoaineet 1,0 rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaikeet 0,5 Lähde: Suomen rakentamismääräyskokoelma / D3, 2012 ESIMERKKEJÄ PAIKALLISISTA ENERGIANTUOTANTORATKAISUISTA Taajaman kaukolämpölaitos tai yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto (myös kaukojäähdytys) Yksittäinen tuulivoimala tuulipuisto Aurinkokeräimet - aurinkopuisto Jätteenpoltto energiaksi tai kaatopaikkakaasu lämmityskäyttöön Maalämpöpumppu Hybridilämmitys (aurinko, mikrotuulivoima rakennuksen lisäenergialähteenä) 7.. Lähde: Kalevi Luoma, Kuntaliitto. Kuva: Lassi Loisa, Granlund Oy.

44 ENERGIA 6/6 ENERGIATEHOKKAAN RAKENNUKSEN SUUNNITTELUPERIAATTEITA: (Perustuu suomalaisen passiivitalon määritelmään) rakennuksen harkittu suuntaus ja aukotus passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen kompakti muoto = mahdollisimman pieni muotokerroin hyvä lämmöneristys hyvä ilmatiiveys (ilmanvuotoluku n50 < 0,6 1/h) Lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta (korkealla hyötysuhteella) Vesikiertoinen tuloilman esilämmitys/ -jäähdytys ylikuumenemiselta suojaaminen kylmäsiltojen minimointi ikkunoiden ja ovien hyvä lämmöneristävyys energiatehokkaat talotekniikan laiteratkaisut ja seuranta- ja hallintajärjestelmät energiatehokkaat kodinkoneet (A++ malleja) valaistus kokonaan energiasäästölampuilla tai LED-valaisimilla, lisäsäästöä automaattisilla ohjausjärjestelmillä Paikallinen uusitutuvan energian tuotanto esim. aurinkosähkö ja/tai aurinkolämpö Lämpöä varaava massa tasaa lämmönvaihtelua Lämmitys- ja jäähdytysenergian tarve kwh/m 2 /a rakennuksen sijainnista riippuen Primäärienergian tarve kwh/m 2 /a 8: Kariston energiatehokas mallitalo. Kuva: Eriksson Arkkitehdit Oy. LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA: Lahti, Pekka, Nieminen, Jyri, Nikkanen, Antti & Puurunen, Eero Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO). VTT tutkimusraportti VTT-R Espoo: VTT. Lappalainen, Markku Energia- ja ekologiakäsikirja, Suunnittelu ja rakentaminen. Helsinki: Rakennustieto. Luoma, Kalevi Kunnan mahdollisuudet uusiutuvan energian, paikallisen energiantuotannon ja energiansäästön edistämisessä. Seminaariesitys. Ilmastonäkökulma energiantuotantoon uusiutuvan energiantuotannon lisääminen kunnissa -seminaari , Helsinki. Rajala, Pasi ym Energiatehokkuus kaavoituksessa. Skaftkärr, Porvoo. Kaavarunkovaiheen loppuraportti. Sitran selvityksiä 41. Sairinen, Rauno (toim.) Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laatu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja B96. Uusiutuva energia. Motiva Oy. Verkko.-osoite: fi/toimialueet/uusiutuva_energia/. Vehviläinen, Iivo, ym Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Helsinki: Sitran selvityksiä

45 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Tämä kortti esittelee yhdyskuntasuunnittelun keinoja vähentää ihmisen aiheuttamia, ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä. Merkittävin kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, jonka osuus kokonaispäästöistä on 85%. Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannosta. Toiseksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja on liikenne (18%), jonka osuus on kasvussa. Kortti keskittyy erityisesti liikenteeseen ja erilaisten toimintojen saavutettavuuteen, sillä energiantuotantoa ja alueellisia energiaratkaisuja tarkastellaan Energia-kortissa. Uudisrakennusten energiatehokkuutta säätelee rakennusmääräyskokoelma ja rakennuslupaprosessi. PÄÄSTÖT JA YHDYSKUNTARAKENNE Kaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi liikenteeseen. Maakunta- ja yleiskaavatasolla linjataan merkittävimmät yhteydet, jotka toimivat pohjana tarkemmalle asemakaava- ja katusuunnittelulle. Hajautunut yhdyskuntarakenne lisää eri toimintojen välisiä etäisyyksiä, lisää liikennettä ja vaikeuttaa kunnallistekniikan, palvelujen, energiantuotannon ja joukkoliikenteen toteuttamista kannattavasti. Maankäyttöä käsitellään kuntatalouden ja palvelujen kannalta Maankäytön tehokkuus ja Palvelut -korteissa. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tarkoittaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja elinympäristön laadullista parantamista. Kasvu ja uusi rakentaminen suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle, sen kiinteäksi jatkumoksi tai julkiseen liikenteeseen tukeutuvaksi satelliittiyhdyskunnaksi. Uudessa tiiviimmässä kaupunkirakenteessa kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristön laadullisten tekijöiden korostamiseen ja ympäristöhäiriöiden, kuten melun, torjumiseen. Yhdyskuntarakenteeseen tukeutumista voidaan arvottaa esimerkiksi alueen sijainnin perusteella, tarkastelemalla etäisyyttä kuntakeskukseen, josta löytyvät jokapäiväisten peruspalveluiden lisäksi ainakin tärkeimmät keskustapalvelut (terveyskeskus, posti, pankki ja joukkoliikenteen terminaali, juna- tai linja-autoasema). Seuraavalla aukeamalla on esimerkkejä KUUMA-kuntien yhdyskuntarakennetta eheyttävistä asuinalueista. VÄHÄPÄÄSTÖISEMMÄN KUNNAN ABC Yhdyskuntarakenne on tiivis, etäisyydet ovat lyhyet. Täydennysrakennetaan olemassa olevan kunnallistekniikan, palvelujen ja joukkoliikenteen yhteyteen, mm. kaupunkirakenteen sisällä olevat joutomaat. Sekoitetaan toimintoja (työ, asuminen, palvelut, vapaa-aika). Etsitään uusi käyttötarkoitus vanhoille, käytöstä poistuneille rakennuksille. Suunnitellaan energiantuotanto paikallisista lähtökohdista, uusiutuvista energialähteistä. Panostetaan kattaviin, turvallisiin ja viihtyisiin kevyen liikenteen verkostoihin. Nostetaan joukkoliikenteen palvelutasoa. Rakennetaan energiatehokkaasti ja kartetaan energiaintensiivisiä rakennusmateriaaleja. Kannustetaan asukkaita vähäpäästöiseen elämäntapaan. 1. Ympäristöministeriön Urban Zone -hankkeen liikennevyöhykkeitä. Lähde: Urban Zone 2. 1.

46 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2/6 2. Kaksi esimerkkiä taajaman keskustan tiivistämisestä, missä vanha, kunnallisteknisten verkostojen ympäröimä pelto on muutettu asuinalueeksi. Nurmijärven Ratsutila (2.-5.) on tehokas asuinalue Klaukkalan ydinkeskustassa. Alueella on kerrostaloja, pientaloja sekä liike- ja toimistotilaa. Korttelitehokkuus on 0,8. Tuusulan Klaavonkallio (6.-8.) Hyrylän keskustassa ansioituu mm. joukkoliikenteen palvelutason sekä palveluiden saavutettavuuden osalta. Suuri puistoalue laskee tehokkuutta, mutta tarjoaa ulkoilumahdollisuuksia

47 3/6 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Hyvinkään Hakalassa arkipäivän palvelut ja viheralueet sijaitsevat kivenheiton päässä kotiovelta. Keskustakorttelista (oranssi ja lila alue kaavakartan yläreunassa) löytyy lähikaupan lisäksi paljon muutakin toimintaa. Etäisyys alueen asunnoista kortteliin on ~ m. Aukeaman kuvat ovat KUUMA-kuntien asuinalueilta

48 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 4/6 MITÄ TARKOITTAA HYVÄ SAAVUTETTAVUUS? Saavutettavuus on sekä fyysinen että koettu ilmiö. Sijaintitekijöitä ovat toimintojen sijainti suhteessa asutukseen, liikenneväyliin, joukkoliikenteen reitteihin, pysäkkeihin sekä kevyen liikenteen väyliin. Toimintojen sijaintia suhteessa asuntoihin voidaan tarkastella eri etäisyysvyöhykkeisiin perustuen. Esteettömyys on osa saavutettavuutta. Päivittäisessä elämässä tarvittavien lähipalvelujen tulisi sijaita kävelyetäisyydellä kodista tai korkeintaan lyhyen pyörämatkan päässä. Lähipalveluiksi määritellään yleisesti kauppa, päiväkoti ja ala-aste. Jos liikkumiseen ilman autoa halutaan kannustaa, tulisi kevyen liikenteen reitin kohteeseen olla houkuttelevampi valinta kuin autolla liikkuminen. Houkuttelevuutta lisäävät ainakin reitin turvallisuus, autoreittejä lyhemmät välimatkat ja laadukas toteutus. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että viihtyisässä ympäristössä kävellään ja pyöräillään useammin ja pidempiä matkoja kuin epäviihtyisässä ympäristössä. KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa enintään 500m päässä kotoa sijaitsevat joukkoliikenteen pysäkit ja lähipalvelut ovat hyvin saavutettavia m säteellä kotoa sijaitsevat pysäkit ja palvelut määritellään kohtalaisesti saavutettaviksi. Tyypillisesti pysäkeille jalan kuljettu matka lasketaan enintään sadoissa metreissä. 14. Veli Silvon oivaltava piirros esittää palvelut ja toiminnot jalankulkijan perspektiivistä. Tiiviissä kaupungissa toiminnot ovat kävelyetäisyydellä. Lähipalvelujen sijoittamisedellytyksiä (mm. väestöpohjaa) ja kuntataloutta tarkastellaan korteissa Palvelut- ja Maankäytön tehokkuus. 13. Lyhyempi etäisyys kevyen liikenteen reittejä pitkin mitattuna ja laadukkaat, esteettömät reitit kannustavat liikkumaan jalkaisin tai pyörällä auton sijaan. 14.

49 5/6 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT CASE SKAFTKÄRR: SAAVUTETTAVUUTTA KATU- JA REITTIHIERARKIALLA Skaftkärrin energiakaavarungossa on monin tavoin pyritty mahdollistamaan autoton elämä. Tähän on pyritty korkealuokkaisilla kevyen liikenteen väylillä ja uudentyyppisellä katuhierarkialla. Kevytliikenne jaetaan pikapyöräilyn ja muun kevyen liikenteen väyliin, jotka voi erottaa tosistaan. Aluetta halkoo pyöräilyn kokoojakatu, pikapyörätie, johon on yhdistetty aurinkokeräinkatos. Mahdollisimman lyhyt etäisyys Porvoon keskustaan ja korkealuokkaiset kevyen liikenteen väylät kannustavat jalankulkuun ja pyöräilyyn. Julkisen liikenteen käyttöä on kaavarungossa edistetty joukkoliikennekadulla, jonka varrelle sijoittuu alueen tihein asuminen. Joukkoliikennekadulla on bussien, pikapyöräilyn ja muun kevyen liikenteen ajoväylät. Alueen rakentaminen toteutetaan vaiheittain. JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Autoriippuvuuden kannalta avainkysymys on, eteneekö yhdyskuntarakenteen eheytyminen joukkoliikennevyöhykkeelle, missä valtaosa kaupunkiseutujen väestöstä asuu. Käytännössä lapsiperheille olisi pystyttävä tarjoamaan houkutteleva asumisvaihtoehtoja joukkoliikennevyöhykkeellä. Joukkoliikenteen osalta tarvittaisiin paikoitellen jopa 30 % asukastiheyden tasokorotus, jotta sillä olisi vaikutusta liikkumiskäyttäytymiseen. Tämä edellyttää maankäytön tehostamisen lisäksi liikennejärjestelmän laaja-alaista kehittämistä. Suomen kansainvälisessä vertailussa harva yhdyskuntarakenne tarjoaa tähän loistavan mahdollisuuden! Harvaa, nauhamaista rakennetta on mahdollista täydennysrakentaa luonto- ja virkistysalueita uhkaamatta. Tavoitteeksi tulisi asettaa yhdyskuntarakenne, jossa asuntokunnat pärjäävät keskimäärin yhdellä autolla. 15. Skaftkärrin kaavarunkovaiheen kevyen liikenteen reitit. Kuvaa on muokattu taittosyistä. Lähde: Pöyry Finland Oy. KIMPPAKYYTEJÄ JA KEHITTYNEEMPIÄ AUTOJA Vaihtoehtoiset energialähteet eivät vielä toistaiseksi (vuonna 2012) ole kypsyneet siihen pisteeseen, että ne olisivat kuluttajalle todellinen vaihtoehto. Etanoli-, biodiesel-autot ovat marginaalissa. Sähköautojen yleistymisen esteenä on latausinfrastruktuurin (ml. latauspisteiden) puute ja verotus. Liiketoimintamallit hakevat muotoaan. Yksi ratkaisu sähköautojen latausongelmaan voisi olla The Better Place -yhtiön ratkaisu: auto ja sen akku ovat toisistaan erilliset tuotteet, ihan kuten auto ja polttoaine ovat. The Better Placen mallissa kuukausimaksu kattaa akkuvuokran, akun lataamisen ja akun vaihdot pika-asemilla. Swap Station-asemien ulottuvilla autoilijoilla on potentiaalisesti rajaton ajosäde. Akun vaihto tapahtuu kolmessa minuutissa. Tämäntasoisia palveluja odotellessa täytyy vielä toistaiseksi tyytyä arkisempiin vaihtoehtoihin ,17. The Better Place -lataustolppa Tanskassa ja akunvaihtoasema Israelissa. Lähde:

50 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 6/6 LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA: Better Place. Verkko-osoite: Henkilöliikennetutkimus Liikennevirasto. Verkkoosoite: urakoitsijat_suunnittelijat/konsulteille/henkiloliikennetutkimus. ENTÄS ASUKKAAN OMAT VALINNAT? Kalenoja, Hanna, Kiiskilä, K.; & Heikkilä, K. Liikkuminen vapaa-ajalla. Tutkimus vapaa-ajan matkojen ominaisuuksista ja vapaa-ajan matkoihin vaikutettavuudesta. Tiehallinnon selvityksiä 28/2009. Laskureita hiilijalanjäljen arviointiin ja seurantaan. Suomen ympäristökeskus. Verkko-osoite: syke/co2laskuri. Viereisestä kaaviosta näkyy että asuminen ja liikenne ovat keskivertosuomalaisen suurimmat päästölähteet. Vaikka keskivertopäästöt tiedetäänkin, on oman hiilijalanjäljen pienentäminen hyvä aloittaa mittauksella. Jokainen voi vaikuttaa omiin päästöihinsä. Ilmastodieetti on työkalu kansalaisten omien kasvihuonepäästöjen seurantaan ja vähentämiseen. Sen avulla voi laskea oman hiilipainonsa ja löytää itselleen sopivan ilmastodieetin. Myös Pieniä tekoja -sivustolla on useita hyviä vinkkejä Liikkumista voi arvioida esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen laskurilla: Vapaa-ajan matkat ovat noin 40 prosenttia kotimaassa tehdyistä matkoista, ja niiden osuus kasvaa edelleen. Elämäntapasidonnaisina ne kytkeytyvät muita matkoja enemmän henkilökohtaisiin mieltymyksiin. Siksi niiden vaikutettavuus on kiistanalaista. Lähde: Kalenoja ym. 20,21. Keskivertosuomalaisen päästöt ja esimerkki arkitekojen vaikutuksista. Lähde: Demos Helsinki. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Liikennevirasto. Liikenneviraston ohjeita 7/2010. Verkkoosoite: lo_ _ohje_joukkoliikenteen_web.pdf. Peloton - uuden talouden tekijät. Sarja opaskortteja asumisen, liikkumisen ympäristövaikutuksista. Verkko-osoite: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä. Urban Zone -tutkimushanke. Ympäristöministeriö. Verkko-osoite: 2http://www. ymparisto.fi/default.asp?contentid=417504&lan=fi.

51 MATERIAALITEHOKKUUS Materiaalien ja luonnonvarojen kestävä käyttö on sekä eko- että kustannustehokasta. Tähän korttiin on kerätty esimerkkejä ratkaisuista, joilla voidaan vähentää materiaaleista aiheutuvaa energiankulutusta, päästöjä ja jätteen määrää. MATERIAALITEHOKKUUDEN EDISTÄMISKEINOJA Tuotteet: tehokas tuotanto, käyttö ja elinkaaren pidentäminen Palvelut: huomioidaan elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset sekä palveluiden ostotoiminnassa että niiden tuottamisessa Hankinnat: elinkaariarviointiin perustuva päätöksenteko Yhdyskuntasuunnittelu ja infrarakentaminen: yhdyskuntarakennetta eheyttävä maankäytön suunnittelu, maansiirtojen minimointi Talorakentaminen: elinkaaren pidentäminen, muunneltavuus, kestävät materiaalivalinnat, jätteiden minimointi MITÄ ON MATERIAALITEHOKKUUS? Suomen ympäristökeskuksen määrittelee materiaalitehokkuuden mahdollisimman suuren hyödyn tuottamiseksi käytettyyn materiaalipanokseen nähden. Luonnonvaran pitäminen käytössä mahdollisimman pitkään on ympäristön kannalta järkevää. Samalla vähennetään syntyvän jätteen määrää. Materiaalitehokkuudella on myös suora yhteys kustannuksiin. Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Kuluttajat ja kotitaloudet ovat avainasemassa materiaalitehokkaiden tuotteiden ja palvelujen kysynnässä, ja yritykset ja elinkeinoelämä niiden tuottamisessa. Kunnissa suurimmat materiaalivirrat aiheutuvat infrarakentamisesta ja energiantuotannosta. Merkittävä määrä energia- ja materiaalipanoksia liikkuu myös palveluissa, esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa. Kuntien ohjauskeinoja ovat neuvonta ja tiedon jakelu, jätemaksut ja niiden tuottojen viisas käyttö, jätelupaehtojen määrääminen ympäristöluvissa ja omien hankintojen materiaalitehokkuus. Kunta voi suosia alueellaan toimivia kierrätyskeskuksia, vuokrauspalveluja, sekä huoltoon ja korjaukseen erikoistuneita yrityksiä. Lisäksi se voi tukea kauppojen ylijäämäruuan jakelua yhdistysten kautta ruoka-apua tarvitseville. 1. Materiaalitehokkuus on enemmänkin luonnonvarojen kestävän käytön yksi työväline. Sitä tai jätteen synnyn ehkäisyä voidaan vain hyvin rajoitetussa määrin toteuttaa jätehuollon organisoinnilla. Materiaalitehokkuus on käytännössä hyvää taloudenpitoa, kestäviä tuotteita ja materiaalien hallintaa. Kuva havainnollistaa materiaalitehokkuuden keinoja (Lähde: Lilja, R. 2009). 1.

52 MATERIAALITEHOKKUUS 2/6 MITEN MATERIAALITEHOKKUUTEEN VOI VAIKUTTAA KAAVOITUKSELLA? Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan eri toimintojen sijaintiin. Uuden alueen sijoittuminen suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa siihen, miten paljon vanhaa infrastruktuuria ja rakennuskantaa voidaan hyödyntää osana uutta kaupunkirakennetta. Kaavoituspolitiikalla voidaan mahdollistaa logistisesti järkevä ylijäämämassojen hyötykäyttö, mikä on oleellista materiaalitehokkaassa suunnittelussa. Seudullisella tasolla maakuntakaavassa tehtävät ratkaisut ovat keskeisiä, kuntatasolla suurin merkitys on yleiskaavalla. Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa suunnittelemalla harkitusti uutta, hyödyntämällä olevaa rakennetta, täydentämällä yhdyskuntarakennetta, korjaamalla vanhaa rakennuskantaa ja minimoimalla syntyvän jätteen määrää. PAIKAN LÄHTÖKOHDAT HUOMIOIVA RAKEN- TAMINEN JA MAANSIIRTOJEN MINIMOINTI Raskaat maansiirrot ja niihin liittyvät kuljetukset kuluttavat energiaa ja tuottavat päästöjä, jonka takia niitä tulisi minimoida ja suunnitella mahdollisimman hyvin etukäteen. Kun maansiirtoja on kuitenkin tehtävä, tulisi massojen siirtoetäisyydet suunnitella mahdollisimman pieniksi, ja mahdollisimman paljon maa-ainesta tulisi voida hyödyntää alueen sisällä. Myös siirtotavalla on merkitystä: maakuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat moninkertaiset suhteessa vesi- ja raidekuljetukseen. Rakennuspaikan lähtökohdat ja maastonmuodot huomioivalla rakennusten sijoittelulla ja suunnittelulla voidaan vähentää vaadittavien maaleikkausten ja -täyttöjen määrää. Maaperän rakennettavuus vaikuttaa rakennuksille ja muille rakenteille valittaviin perustamistapoihin. Erityisesti hienojakoisten ja eloperäisten maalajien vaikeasti hallittavat ja hallitsemattomat siirtymät lisäävät perusrakenteiden vaurioitumisriskiä ja pohjanvahvistustarvetta. Kalliolle rakentaminen taas aiheuttaa tarvetta louhinnoille. Rakentaminen tulisikin mahdollisuuksien mukaan sijoittaa helposti rakennettaville kantaville kitka- ja moreenimaille, maisemarakenteellisesti alarinteeseen. Laaksojen savialueita ja jyrkkäpiirteistä rinnemaastoa tulisi välttää rakennuspaikkoja valitessa. Myös tulvaalueet ja veden luonnolliset virtausreitit tulisi entistä paremmin huomioida rakennusalueita suunnitellessa. ELINKAARIARVIOINTI (LCA, LIFE CYCLE ASSESSMENT) Elinkaariarviointi tarkoittaa tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arviointia raaka-aineiden hankinnasta loppusijoitukseen. Menetelmän laajuutta voidaan muuttaa työn tavoitteista riippuen. Viralliset ympäristömerkit perustuvat tuotteiden ympäristövaikutusten elinkaaritarkasteluun. Elinkaariarviointia käytetään myös hankintojen apuvälineenä, teollisuuden ja palvelujen kehittämisessä, investointien ympäristöarvioinneissa, tiedottamisessa ja markkinoinnissa

53 3/6 MATERIAALITEHOKKUUS Mäntsälän Anttilan aluetta on kaavoitettu useassa jaksossa. Ensimmäisen osan eli vuoden 1992 asuntomessualueen teemana oli rinnerakentaminen. Vaikka osa Anttilasta sijoittuukin vaikeasti rakennettavaan rinteeseen, on asuntojen sijoittelussa pyritty huomioimaan maastonmuodot ja pyritty välttämään leikkauksia ja pengerryksiä. Se näkyy kaavassa epäsäännöllisen muotoisina tontteina ja katuina. Ote vuoden 2000 asemakaavasta(2.). Vanha kunnalliskoti jatkaa elämäänsä päiväkotikäytössä (3.) 4. Nurmijärven Tykkitorninmäki on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, jonka yhteyteen on sijoitettu uudisrakentamista. Suunnittelun lähtökohtana ovat vanhat suojellut rakennukset ja olemassa oleva aluerakenne. Rakennettuihin alueisiin on suunniteltu hienovaraista täydennysrakentamista. Olemassa oleva tiestö ja kevyen liikenteen väylät on säilytetty ja niitä on täydennetty. Kuvassa Tykkitorninmäen vanha kasarmi (kuva kaavaselostuksesta). 5. Rakennuksen elinkaaren vaiheet, kuva Puuinfon ja Suomen Metsäsäätiön oppaasta Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki, opas kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja kiinteistönhallintaan

54 MATERIAALITEHOKKUUS 4/6 RAKENNUSMATERIAALIT Rakennusmateriaalien aiheuttama ympäristökuormitus voidaan huomioida vaatimuksena tai vertailukriteerinä rakennusmateriaalien valinnassa uudis- ja korjausrakentamiskohteissa. Suomesta löytyy muutamia esimerkkitapauksia, joissa kunnan rakennusjärjestyksessä on ohjeistettu rakennusmateriaalien valinnassa. Esimerkiksi Jyväskylässä rakennusjärjestyksessä velvoitetaan käyttämään rakentamisessa materiaaleja, joiden terveellisyydestä, kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta ja luotettavaa tietoa. Rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämisessä keskitytään yleensä energiatehokkuuden parantamiseen. Rakennuksen elinkaarenaikaisen ympäristökuormituksen kannalta energiatehokkuudella onkin usein suurempi vaikutus kuin materiaalivalinnoilla. Tulevaisuudessa materiaalien merkitys ympäristökuormituksen kannalta kuitenkin kasvaa rakennusten energiatehokkuuden parantuessa. Ekotehokkaassa rakentamisessa huomioidaan energiatehokkuuden lisäksi aina myös materiaalinäkökulma. Kunnat voivat käyttää materiaalitehokkuuden optimointia tavoitteena rakennuksen suunnittelussa sekä vaatimuksena tai vertailukriteerinä rakennusmateriaalien valinnassa uudis- ja korjausrakentamiskohteissa. Elinkaaritarkastelun avulla rakennuttaja voi asettaa rakennukselle kestävän kehityksen vaatimuksia. Tämän hetkisen tietämyksen mukaan yleisesti käytetyistä rakennusmateriaaleista pienin hiilijalanjälki on puulla, mikä perustuu puun hiilinieluvaikutukseen ja metsien uusiutumiskykyyn. Ratkaisevaa on kuitenkin rakennusmateriaalin koko elinkaari: se, mistä se on peräisin ja mitä sille tehdään rakennuksen purkuvaiheessa. Puulle parhaat vaihtoehdot purkuvaiheessa ovat uudelleenkäyttö tai poltto energiaksi. Puu on joka tapauksessa hiilijalanjälki ja energiatehokkuusnäkökulmista muita rakennusmateriaaleja, kuten betonia ja terästä, parempi vaihtoehto myös materiaalien valmistuksen aikana syntyvistä päästöistä johtuen. ESIMERKKEJÄ ERÄIDEN MATERIAALIEN VALMISTUKSESTA AIHEUTUVISTA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖISTÄ CO 2 - päästö kiloina per tuotettu materiaalikilo. puu 1,41 puukuitu, puhallettava 0,91 puukuitulevy 0,58 vaneri 0,68 kalkkihiekkatiili 0,14 betonielementti 0,12 punatiili 0,22 kivivilla 1,41 lasivilla 1,47 rakenneteräs 0,2 sinkkilevy 2,36 polyuretaani 4,40 alumiini 11,92 Osa materiaaleista varastoi hiiltä. Niiden hiilijälki on negatiivinen. Lähde: Suomen arkkitehtiliiton kestävän suunnittelun sivusto Myllypuron puisessa kaupunkikylässä rakennusten runko- ja julkisivumateriaalina on käytetty puuta.

55 5/6 MATERIAALITEHOKKUUS JÄTTEET JA KIERRÄTYS Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä ja vähentää sen jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Tällä tavoin edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan ympäristöongelmia. Jätelain mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätteestä aiheutuvat vaarat ja haitat ympäristölle ja terveydelle on ehkäistävä, ja aiheutuneet haitat korjattava. Yhä suurempi osa yhdyskunnissa syntyvästä jätteestä voidaan nykyään ottaa hyötykäyttöön joko rakennusmateriaalina tai energiana. Kunnissa on enenevästi rakennettu jätteenpolttolaitoksia, jotka hyödyntävät yhdyskuntajätettä energiantuotantoon. Jätteenpolton positiivisia puolia on, että jätteen sisältämä energia saadaan hyödynnettyä ja samalla tuotetaan lisäenergiaa teollisuuden ja asutuksen tarpeisiin. Jätettä poltettaessa syntyy kuitenkin herkästi supermyrkyiksi luokiteltuja PCDD/F-dioksiineja ja furaaneja, joten savukaasujen puhdistukseen on kiinnitettävä huomiota - toisaalta, näitä myrkkyjä syntyy myös kaatopaikoilla. Lisäksi on huomioitava, että jätteenpolttolaitos vaatii jatkuvaa polttoainetta eli jätettä, mikä saattaa vaikeuttaa jätelainsäädännön keskeisen tavoitteen, jätteen syntymisen ehkäisyn, edistämistä. Kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrää tulee minimoida, mutta ensisijaisesti siihen tulisi pyrkiä kierrättämisen, lajittelun, uusiokäytön ja jätteen synnyn ehkäisemisen edistämisellä. Materiaalitehokkuuden edistäminen ja siihen kuuluva jätehuollon suunnittelu tulisikin kunnissa suunnitella kokonaisvaltaisesti. Ensisijaisesti on pyrittävä jätteen synnyn minimointiin ja toissijaisesti sen uudelleenkäytön ja hyödyntämisen edistämiseen. Näihin tekijöihin voidaan kunnissa vaikuttaa mm. ohjaus- ja lupatoiminnalla, hankinnoilla ja neuvonnalla Kunnissa kierrätystä voidaan edistää sijoittamalla lajittelupisteitä helposti saavutettavaksi lähelle lähipalveluja. Kierrätyspisteissä kerätään lasia, paperia, kartonkia, pienmetallia ja vaatteita. Kuva. Co 2 -raportin artikkeli uusia kierrätyspisteitä pääkaupunkiseudulla, 8. Jätepiste kannattaa sijoittaa pysäköintialueen yhteyteen. Samalla reissulla hoitaa monta asiaa. Tässä Kirkkonummen Sepänkannaksen Molok-säiliöitä. Suurin osa astiasta on maan alla, joten astia tarvitsee vähän tilaa ja lopputulos on siisti. Erillistä katosta ei tarvita. Tyhjennysväli voi olla hieman pidempikin

56 MATERIAALITEHOKKUUS 6/6 VIISI KEINOA MATERIAALITEHOKKUUDEN PARANTAMISEEN KUNNISSA: Ympäristö- ja materiaalitehokkuustavoitteet otetaan osaksi kunnan strategiaa. Maankäyttöpolitiikka, joka huomioi materiaalikysymykset ja mahdollistaa materiaalien hyötykäytön. Kestävät hankinnat. Uusiomateriaalien hyödyntäminen infra- ja maarakentamisessa. Jätteen synnyn vähentämiseen kannustavat jätehuoltomääräykset, -maksut ja -hankkeet. MATERIAALITEHOKKUUDEN KESKEISET KYSYMYKSET RAKENTAMISESSA: Rakennuksen elinkaari ja muunneltavuus. Myrkyttömien materiaalien ja rakennustuotteiden suosiminen. Uusiutuvien materiaalien käyttö, mikäli se on elinkaarinäkökulmasta järkevää. Kestävästi tuotettujen puutuotteiden suosiminen. Rakennusjätteiden minimointi ja kierrätys. Lähde: Motiva Oy LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA: Ekoboxi. Suomen arkkitehtiliiton kestävän suunnittelun sivusto. Verkko-osoite: Jäteasianyksikkö, Suomen Ympäristökeskus. Verkko-osoite: Korjaustieto. Ympäristöministeriö. Verkko-osoite: korjaustieto.fi. Lilja, Raimo Materiaalitehokkuuden alueelliset ohjauskeinot - esiselvitys. Ympäristöministeriön raportteja 11/2009. Materiaalitehokas talorakentaminen. Motiva oy. Verkkoosoite: Materiaalitehokkuuden edistäminen kunnissa. Motiva oy. Verkko-osoite: Kirkkonummeln Kolsarin paikoitellen hyvinkin jyrkkä maasto on ajanut rakentajat käyttämään paikallista materiaalia mm. aitoihin ja ylipäänsä sopeuttamaan piharakentaminen maastonmuotoihin, ei toisinpäin. 10.

57 EKOSYSTEEMI Tähän korttiin on kerätty tietoa siitä, miten yhdyskuntasuunnittelulla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien hyvinvointia. Aihetta on sivuttu myös mm. Viheralueet ja Paikan ominaispiirteet -korteissa. EKOSYSTEEMI Ekosysteemillä tarkoitetaan tietyn alueen elollisen ja elottoman luonnon eli kasvien, eliöiden sekä valon, lämmön, ilman ja ravinteiden muodostamaa kokonaisuutta. Rakentamisella ja ihmisen toiminnalla on vaikutuksia ekosysteemeihin ja luonnon biologiseen monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin; joidenkin lajien elinmahdollisuudet huononevat, kun taas toisaalta ihmisen toiminta, kuten maanviljelys, synnyttää uudenlaisia elinympäristöjä. Ekosysteemien toiminnan kannalta rakentaminen olisi ensisijaisesti ohjattava vähäarvoisille alueille, jotta luontoarvoja sisältävät alueet jäisivät rakentamisen ulkopuolelle. Arvokkaita alueita ovat harvinaiset tai uhanalaiset ekosysteemit, esim. Natura- tai luonnonsuojelualueet, mutta myös maa- ja metsätalousmaat. Ne ovat ruoan tuotannon ja taloudellisten näkökantojen lisäksi tärkeitä hiilidioksidin sitojia ja eliöiden elinympäristöjä. Myös pohjavesien muodostumisalueet olisi jätettävä rakentamisen ulkopuolelle, sillä tiiviit pinnat, kuten katot ja kadut, estävät veden imeytymistä maaperään. Rakentaminen vaikuttaa myös pohjaveden puhtauteen hulevesien mukana valuvien epäpuhtauksien muodossa. 1. Ote Kirkkonummen Etelä-Kolsarin alueelle tehdystä kasvillisuusalueiden ja eläinten kulkureittien selvityksestä. Rakentaminen pyrittiin sijoittamaan niin, että paikallisesti arvokkaat luontoalueet säilyisivät. Kaavaselostuksessa todetaan, että ekologisen käytävän toiminnan varmistamiseksi luonnonalueen tai viheralueen leveyden kaavoitetulla alueella tulisi olla m. Etelä-Kolsarissa virkistysalueeksi jäävä rakentamaton alue ei ole leveydeltään aivan kaavaselostuksessa asetun tavoitteen mukainen, mutta se on maaston ja kasvillisuuden osalta suojainen ja rauhallinen uuteen asutukseen nähden Maankäytön suunnittelun yhteydessä tehtävien selvitysten perusteella annetaan suosituksia rakentamisen sijoittamisen kannalta. Ekologinen luokitus voi perustua esimerkiksi kasvillisuus-, topografia-, geologia- ja rakennettavuusluokituksiin. Kuvassa Sipoon Länsi- Taasjärven asemakaavaan laadittu ekologinen luokitus. Tavoitteesta jättää punaisella merkityt ei-alueet rakentamatta jouduttiin jonkin verran tinkimään. 2.

58 EKOSYSTEEMI 2/6 KUINKA KAAVOITUS EDISTÄÄ LUONNON MONIMUOTOISUUTTA? Kaavoitushankkeisiin liittyy aina paikan lähtökohtien ja luonnon olosuhteiden selvittäminen. Selvitysten laajuus riippuu hankkeen laajuudesta ja merkittävyydestä. Merkittäviksi arvioiduista hankkeista kuuluu tehdä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVA:n tavoitteena on estää rakentamisen haitallisia vaikutuksia ympäristöön. YVA tehdään kaikista hankkeista, joista saattaa aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia. Lisäksi tehdään tarvittava määrä muita selvityksiä alueen ympäristöarvojen kartoittamiseksi ennen päätöksentekoa. Yleiskaavatasoisella suunnittelulla vaikutetaan varsinkin alueellisten viheralueverkostojen syntymiseen ja ekologisten käytävien säilymiseen rakennetussa ympäristössä. Selvitysten avulla luontoarvot voidaan tunnistaa ja rakentaminen suunnata ensisijaisesti vähäarvoisimmille alueille. Asemakaavatasoisessa suunnittelussa merkittävää on lähivirkistysalueiden, suotuisan pienilmaston ja -ekosysteemien ylläpitäminen sekä hulevesien paikallinen suunnittelu. Arvokkaiden yksittäisten luontokohteiden, kuten vanhojen puiden ja olevan kasvillisuuden säilyttäminen tuo uudelle alueelle myös vehreyttä. POHJA- JA PINTAVEDET Rakennetuilla alueilla on merkittävä vaikutus ympäristönsä vesitalouteen, sillä tiiviit pinnat, kuten kadut ja katot, nopeuttavat veden normaalia kiertoa. Rakennettujen alueiden pintavaluntaa kutsutaan hulevesiksi. Hulevesi kerää itseensä kaduilta ja muilta kaupunkialueen pinnoilta kiintoainetta, ravinteita ja myrkyllisiä aineita kuten raskasmetalleja. Nämä haitta-aineet joutuvat suoraan vesistöihin sadevesiviemäteitä pitkin johdettavan huleveden mukana. Arvokkaille veden imeytymisalueille kuten harjuille ja vesien kerääntymisalueille rakennettaessa vaikutetaan haitallisesti vesitalouteen ja sitä kautta tulevan asuinalueen luonnonolosuhteisiin. Yhdyskuntasuunnittelun osalta on tärkeää tehdä suunnittelun kohdealueen luonnonolosuhteiden kartoitus, johon kuuluu tärkeänä osana myös pohja- ja pintavesiosolohteiden tutkiminen. Kartoitettavat tekijät ovat topografia, geologia ja geohydrologia, sadanta, pintavedet ja virtausolosuhteet sekä kasvillisuus. Hulevesien suunnittelussa tulee tarkastelun kohteena olevaa aluetta käsitellä kokonaisuutena. Luonnonmukaiset hulevesien hallintamenetelmät jakautuvat toimintaperiaatteensa mukaan hulevesien vähentämiseen, käsittelyyn, viivyttämiseen ja johtamiseen. Kokonsa ja sijoittumisen puolesta voidaan puhua alueellisista ja paikallisista (tontti- tai korttelikohtaisista) menetelmistä. Paikallisten menetelmien tarkoituksena on useimmiten vähentää huleveden määrää, tasata huleveden virtaamia ja poistaa huleveden mukana kulkeutuvia epäpuhtauksia mahdollisimman lähellä huleveden syntypaikkaa. Alueellisten menetelmien tarkoituksena on vähentää ja tasata huleveden aiheuttamaa tulvariskiä. Käytännössä hulevesien hallintamenetelmät kuitenkin toteuttavat useampaa periaatetta samanaikaisesti. HULEVESIEN KÄSITTELYMENETELMÄT PARHAIMMASTA HUONOIMPAAN VAIHTOEHTOON: 1. Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan. 2. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä. 3. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista. 4. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön tai sekavesiviemärissä puhdistamolle.

59 3/6 EKOSYSTEEMI 3. Helsingin Eko-Viikki on ekotehokkaamman rakentamisen koealue, joka on ensimmäinen kaupunkimainen ekoasuinalue Suomessa. Viikissä ekologisuutta on tutkittu laajasti, mikä tarkoittaa ekologisten tavoitteiden soveltamista niin alueen rakenteeseen suhteessa luonnonympäristöön kuin rakentamisen teknologiaan. Alueen suunnitelmassa rakennettu ympäristö ja vihersormet vuorottelevat. Asemakaavaan sisällytettiin määräys, jonka mukaan tulee rakenteellisin ja muin toimenpitein mahdollisimman suuressa määrin hidastaa sade-, sulamis- ja kattovesien virtausta sekä imeyttää vedet maaperään. Tällä pyrittiin pitämään luonnonsuojelualueelle virtaavat hulevedet mahdollisimman puhtaina ja parantamaan kasvillisuuden elinmahdollisuuksia. Kuvassa kuivatusvesien hallintasuunnitelma. (Lähde: Eko-Viikki, Tavoitteet, toteutus ja tulokset, Helsingin kaupunki, Ympäristöministeriö 2004.) 4. Hyvinkään Kravunarkunmäen tulevalle asuntomessualueelle (2013) laadittiin kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelu pohjaksi hulevesien hallintaselvitys. Ensimmäisen vaiheen hulevesisuunnitelmassa laskettiin alueelle syntyviä hulevesivirtaamia sekä nykyisessä että rakennetussa tilanteessa sekä esitettiin ehdotuksia hulevesien viivytysaltaiden paikoiksi, joita alustavasti huomioitiin jo kaavaluonnosta tehtäessä. Toinen vaihe, jossa huleveden viivytysperiaatteita tutkittiin tarkemmin, valmistui kesällä Kuvassa ote hulevesisuunnitelmasta. (Kravunmäki, asuntomessualue ja osa Metsäkaltevan keskustaa, asemakaavan selostus, 2010) 3. 4.

60 EKOSYSTEEMI 4/6 KAUPUNKILUONTO JA EKOSYSTEEMIPALVELUT Ympäristökeskuksen määritelmän mukaan ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä, joita kaupunkiluonto tarjoaa runsaasti. Tällaisia palveluita ovat mm. ravinnontuotanto ja erilaisten raaka-aineiden tuotanto, mutta kaupunkioloissa mahdollisuus ulkoiluun ja rentoutumiseen ovat erityisen tärkeitä asukkaiden fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin parantamisessa. Viheralueet turvaavat yhtäaikaisesti myös lajien elinympäristön säilymisen, puhdistavat ilmaa ja vettä, tekevät myrkyttömäksi kaupunkiperäisiä haitta-aineita, sitovat hiilidioksidia, vähentävät tulvariskiä imemällä hulevesiä sekä ovat esteettisesti viehättäviä ja usein kulttuurillisesti arvokkaita. Ekosysteemipalveluiden säilyminen edellyttää, että viheralueita ja niiden muodostamia verkostoja takastellaan jatkuvina ja yhtenäisinä kokonaisuutena. Kunnat ja kaupungit voivat edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta rakentamalla tiiviisti niin, että suuria luontoalueita säilyy pirstoutumattomana. Pienet viheraluelaikut rakennetussa ympäristössä eivät yksinään voi tarjota lajeille riittävästi elinympäristöjä, mutta ne voivat toimia osana laajempaa viheralueverkostoa ja ekologisina käytävinä Viljelypalstat voivat toimia viheralueverkoston osana ja lähellä asutusta. Espoon Suurpellon 5. osa-alueelle on suunniteltu viljelypalstoja asuinkortteleiden väliin. Ote Suurpelto IV-V:n lähiympäristösuunnitelmasta. 6. Viheralueverkostojen suunnittelu on tärkeää, jotta asumisen yhteydessä olevat lähivirkistys- ja viheralueet muodostavat laajemman kokonaisuuden. Kuvassa ote Jyväskylän kaupungin viherosayleiskaavasta, jonka tavoitteena on osoittaa viheralueverkoston tärkeimmät viheralueet ja niitä yhdistävät viheryhteydet. Kaavan tavoitteena on turvata riittävä, monipuolinen ja laadullisesti hyvä viheralueiden verkosto sekä painottaa viheralueiden arvoa tärkeänä maankäyttömuotona ja hyvän elinympäristön osatekijänä. Osayleiskaavalla halutaan nostaa viheralueiden arvostusta niin virkamiesten, päättäjien kuin asukkaiden silmissä, jotta niiden sisältämiä arvoja ei unohdettaisi lyhytnäköisten hankkeiden ja intressien paineessa. Viherosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sen rinnalla laaditaan täydentäviä suunnitelmia teemoittain (näitä kutsutaan yhteisnimellä viherrakennesuunnitelma). 5.

61 5/6 EKOSYSTEEMI ARVOKKAIDEN YMPÄRISTÖJEN VAALIMINEN... Maankäytön suunnittelun lisäksi luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää luontoalueiden ja maisemien hoidolla. Taajamissa sijaitsevat virkistysalueet pitävät usein sisällään kulttuurivaikutteisia eli ihmisen toiminnan luomia ympäristöjä kuten perinnebiotoopit, sekä taajamametsiä. Näiden ympäristöjen kasvillisuus ja eliöstö on erityisen herkkää muutokselle ja vaatii elinvoimansa säilyttääkseen hoitoa. Taajamametsät ovat usein alttiina kovalle kulutukselle ja pusikoitumiselle. Taajametsiä hoidetaan mm. säännöllisillä harvennuksilla ja kulun ohjaamisella merkityille reiteille, mikä säästää metsänpohjaa. Perinnebiotooppeja, perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä ja laitumia, uhkaa laiduntamisen loppuminen, rehevöityminen ja metsittyminen. Noin 90 % perinnebiotooppien luontotyypeistä on luokiteltu joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. Alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat alueensa asiantuntijaviranomaisia perinnebiotooppien hoidossa. Metsähallitus vastaa hallinnoimiensa luonnonsuojelualueiden perinnemaisemien hoidosta. Perinnebiotooppien hoitoa rahoitetaan pääasiassa maatalouden ympäristötuen erityistuen avulla. Erityistukea voivat hakea maanviljelijät sekä rekisteröidyt yhdistykset. Luonnon monimuotoisuutta voidaan suojelun keinoin varjella myös kaupunkimaisilla alueilla. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot.... JA UUSIEN SYNNYTTÄMINEN Arvokkaita luontokohteita ja -alueita voidaan siis varjella suojelun ja hoidon keinoin. Maankäytön suunnittelulla voidaan myös luoda uusia elinympäristöjä, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta rakennetuilla alueilla. Kaupunkiviljelyn suosio on lisääntynyt viime vuosina. Viljelyä voidaan harrastaa puistoissa, viheralueilla, pihoilla ja parvekkeilla - tai vaikkapa kaupungin katoilla. Maankäytön suunnittelussa viljelylle voidaan osoittaa erityisiä alueita, jotka toimivat osana viheralueverkostoa. Kaupunkiviljelyllä on merkitystä myös mm. paikallisen ruuantuotannon ja hyvinvoinnin kannalta (kuva 8. seuraavalla sivulla). LUONNON MONIMUOTOISUUDEN EDISTÄMINEN TAAJAMISSA: 1. Arvokkaiden luontoalueiden jättäminen rakentamisen ulkopuolelle, suojelualueiden perustaminen 2. Jatkuvan viheralueverkoston turvaaminen 3. Perinnebiotooppien ja -maisemien hoito 4. Taajametsien hoito 5. Arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen ja hyödyntäminen uudessa kaupunkirakenteessa 6. Uusien luonnonympäristöjen luominen esim. kaupunkiviljelyllä tai rakennettujen alueiden muuttamisella kasvillisuusalueiksi 7. Myös kaupunkioloissa pusikoitumista voidaan pitää kurissa laiduntamalla. Jyväskylän kaupungin maisemanhoitajat lepotauolla. Kuva: Kristiina Pentikäinen.

62 EKOSYSTEEMI 6/6 LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA: Faehnle, M., Bäcklund, P., Laine, M Kaupunkiluontoa kaikille, Ekologinen ja kokemuksellinen tieto kaupungin suunnittelussa. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Hakaste, Harri & Ahonen, Sanna Eko-Viikki. Tavoitteet, toteutus ja tulokset. Helsinki: Helsingin kaupunki, Ympäristöministeriö. Hulevesiopas Helsinki: Kuntaliitto. Kaupunkiviljely. Ympäristöjärjestö Dodo ry:n verkkosivut. Verkko-osoite: Tukea perinnebiotooppien hoitoon. Ympäristökeskus. Verkko-osoite: asp?node=24558&lan=fi. y1_viherosayleiskaava. Jyväskylän kaupunki. Verkko-osoite: Puutarhanhoidon etuja eri näkökulmista katsottuna. lähde:

63 B LAADUN OHJAUS Asukasvuorovaikutus Tontinluovutusehdot Rakentamisen ohjaus

64

65 ASUKASVUOROVAIKUTUS Asukkaiden osallistuminen oman elinympäristönsä suunnitteluun ja arviointiin on yksi alueellisen demokratian toteuttamismuoto. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, jotta eri mielipiteet tulisivat esille kaavoituksessa. Velvoitteen lisäksi vuorovaikutus on osa kestävyyden sosiaalista ulottuvuutta: osallisuus sitouttaa ja auttaa hyväksymään omaan ympäristöön liittyvät muutokset. Kaikki paikan piirteet eivät käy ilmi asiantuntijaselvityksistä. Vuorovaikutuksen avulla virkamiehet ja luottamushenkilöt voivat saada arvokasta tietoa asukkailta ja muilta alueen käyttäjiltä. ASUKASOSALLISTUMISEN ABC Hankkeen merkittävyys, laajuus ja tavoitteet sanelevat vuorovaikutuksen tarpeen. Vuorovaikutus suhteutetaan hankkeen kokoon. Eri keinot soveltuvat eri osallistujamäärille ja hankkeen vaiheisiin. Kaikki menetelmät vaativat aineiston valmistelua ja jälkikäteistyötä, mm. yhteenvetojen tekemistä ja jakelua, tai julkaisua verkkosivuilla. Verkko-osallistuminen mahdollistaa suuret osallistujamäärät, mutta saattaa edellyttää erityisiä ohjelmistoja ja erityisosaamista. Perusteellisempaa keskustelua ja tiedonvaihtoa saadaan tapaamalla pienellä porukalla useita kertoja. Työpajamainen työskentely voi tapahtua karttojen, kuvien, tussien, post-it-lappujen ja yksinkertaisten pienoismallien avulla. MAANKÄYTTÖ JA OSALLISTUMINEN Osallistuminen ei rajoitu vain virallisiin asukastilaisuuksiin. Osallisia ovat nimittäin asukkaiden ja maanomistajien lisäksi kaikki, joiden oloihin maankäyttöratkaisulla voi olla vaikutusta. Kuntalaiset voivat aina vaikuttaa ympäristöönsä olemalla itse yhteydessä kaavoittajiin, osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja kaavoista järjestettäviin esittely- ja keskustelutilaisuuksiin, sekä tekemällä aloitteita. Jokaisesta kaavasta tehdään kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat ja kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Suunnitelmassa selvitetään myös osalliset, sekä keinot vuorovaikutuksen järjestämiseksi. Suunnitelman valmistumisesta tiedotetaan kuulutuksella, joka voi olla myös kuulutus kaavan vireille tulosta. Kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (MRA 30 ). Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä (MRL 65, MRA 27 / MRA 30 ) kuntalaiset voivat tehdä kaavasta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. Kaavat hyväksyy joko kunnanvaltuusto tai merkitykseltään vähäisten asemakaavamuutosten osalta kunnanhallitus, tai pelkkä ympäristö-, tekninen tai vastaava lautakunta (lautakuntien nimet vaihtelevat kunnittain). Hyväksymispäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 1. Kaavoitusprosessi ja siihen liittyvä muodolliset vaikuttamismahdollisuudet. Hyvinkään kaavoituskatsaus Elinympäristöön vaikuttaminen ei rajoitu ainoastaan muodollisiin tilaisuuksiin. Jokainen rakennushankkeeseen ryhtyvä nimittäin muokkaa oman asuinalueensa ilmettä, toisin sanoen asuinkuntansa rakennettua ympäristöä omilla valinnoillaan. Tavanomaisin virkamiesten ja asukkaiden välinen vuorovaikutus tapahtuukin rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Lisää aiheesta on Rakentamisen ohjaus-kortissa.

66 ASUKASVUOROVAIKUTUS 2/6 VUOROVAIKUTUS KAAVAN MUKAAN Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja laajuus vaihtelevat kaavan merkittävyyden ja vaikutusten laajuuden mukaan. Merkittävissä hankkeissa on perusteltua järjestää jo kaavan aloitusvaiheessa vuorovaikutustilaisuus, jossa osallistujat voivat tuoda esiin omia tavoitteitaan ja näkökulmiaan. Osallisten osallistumismotivaatio heikkenee, mikäli toiminnan vaikuttavuutta ei pystytä uskottavasti osoittamaan. Kaavoittajan haasteena on sovitella yhteen eri näkemykset. Varhaisessa vaiheessa painopiste on lähtötietojen, paikan olosuhteiden sekä hankkeen tavoitteiden havainnollistamisessa sekä ideoiden ja näkökulmien jakaminen monensuuntaisesti kuntalaisten ja suunnittelijoiden kesken. Suunnitelmien edetessä voidaan vertailla vaihtoehtoja sekä niiden etuja ja haittoja. Olipa hanke pieni tai suuri, maankäytön suunnittelun luonteesta johtuen kartta on usein luontevin työskentelypohja. Yhdyskunnan toiminnot, asuminen, palvelut, työpaikat ja liikenne vaativat kaikki erilaista jalansijaa ja ovat sidoksissa fyysisiin paikkoihin. Puhutaan välimatkoista (etäisyydet esim. kauppaan ja kouluun), pinta-aloista (talot, tontit), kerrosluvuista (rakennukset ja muut rakennelmat), sekä ihmis- ja liikennemääristä. Myös lähtötiedot ja kaavatyön aikana selvitettävät asiat ovat usein karttamuodossa (pohjavesialueet, maaperä, rakennettavuus, saastuneet maat, luontoarvot, rakennettu- ja kulttuuriympäristö ym.). Usein tilaisuudet järjestetään työpajoina, joissa osallistujat keskustelevat pienryhmissä ja merkitsevät kartalle tärkeitä paikkoja ja ideoita. Keskustelussa näkökulmat ja ideat jalostuvat, ja niille löydetään myös perusteluja. Osallistujat voivat oppia toisiltaan. Noin 4-8 henkilön ryhmät toimivat parhaiten, ryhmäkoon kasvaessa kommunikaatio heikkenee ja hiljaisten jäsenten määrä kasvaa. ELINYMPÄRISTÖN LAADUN TUTKIMINEN Suomalaisten asumistoiveita ja elinympäristön koettua laatua on tutkittu kasvavassa määrin viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvinkin erilaisilla metodeilla. Aihe on tärkeä, mutta erittäin haastava tutkimuskohde. Sitä on luodattu niin karttaotteiden, kyselylomakkeiden kuin haastatteluiden avulla. Asukkaiden paikkaan sidottuja kokemuksia on kartoitettu myös karttakäyttöliittymään perustuvalla pehmogis-menetelmällä. KUUMA-kuntien PehmoGIS-tutkimuksissa on selvitetty mm. elinympäristön koetun laadun ja yhdyskunnan rakenteen välisiä yhteyksiä. VTT:n tutkimuksissa on puolestaan sovellettu kuluttajatutkimukseen kehitettyä askellus- eli laddering-menetelmää. Menetelmässä esitetään tutkimuskohteen ominaisuudet, niiden seuraukset ja käyttäjien/kuluttajien arvot graafisina ketjuina. Eri arvoketjujen yhteydet toisiinsa esitetään arvokartoilla. Näiden tutkimuksellisesti rikkaiden menetelmien heikkous on usein se, että ne eivät ole kaavoittajan perustaitojen ja -työkalujen piirissä. Tutkiminen edellyttää erityisosaamisen ostamista ja siksi menetelmät tulevat kyseeseen vain todella merkittävissä kaavoissa. Kaikissa laadullisissa menetelmissä tutkimuksen ydin on sisällön analyysi. Sen työläys taas riippuu kerätystä tiedosta, aineiston tarkkuudesta ja laajuudesta sekä kysymyksen asettelun rajauksesta Pienoismalli WikiVermo -projektissa Espoossa syksyllä 2009 (2.). Kuva ja metodi: Peter Tattersall. Post-it-laput sopivat hyvin monenlaiseen työskentelyyn. Niillä voi listata, kommentoida ja ryhmitellä asioita nopeasti ja joustavasti (3.). Kuva: Demos Helsinki.

67 3/6 ASUKASVUOROVAIKUTUS MATALAN KYNNYKSEN VUOROVAIKUTUSKEINOJA Entäs jos ei ole aikaa eikä taitoa nikkaroida verkkosivuja, tehdä videointeja eikä muutakaan trendikästä? Tärkeintä on matala kynnys, niin viranhaltijoille kuin asukkaille. Karttatyöskentelyssä tussit ja post-it-laput sopivat lähtötietojen ja suunnitelmien käsittelyyn mittakaavasta riippumatta. Käsiteltäviä aiheita kannattaa rajata. Samoin näyttää valokuvia alueista, joissa sama asia on ratkaistu hyvin tai huonosti. Kuvakortit tai nopea, simppeli mallintaminen auttavat saamaan kiinni käsiteltävästä aiheesta. Mallinnusmateriaaleina toimii melkein mitkä tahansa askartelutarvikkeet. Myös erilaiset eläytymistekniikat ja tarinallisuus madaltavat asukkaiden kynnystä kertoa tärkeäksi kokemistaan arvoista ja kokemuksista (jäljempänä esimerkki Jyväskylästä). Graafisessa fasilitoinnissa kuvittaja dokumentoi työpajan keskustelun ja ideat fläppipaperille (kuva alla). Minimenetelmillä puolestaan voidaan pyytää täsmätietoa alueen tietyistä ominaisuuksista. Tarvitaan periaatteessa vain karttaote, ohjeet ja tehtävänanto, esimerkiksi Merkitse kartalle asuinalueesi mukavimmat (tai pelottavimmat) kohdat. Menetelmää voi soveltaa yhteisellä kävelykierroksella, julkaisemalla tehtävänanto tiedostoineen verkossa tai postittamalla se asukkaille. Tulokset joutuu tietysti puhtaaksikirjoittamaan. 4. Askellusmenetelmän tuloksia Vantaan Kartanonkoskelta. Pallukat kuvaavat paikan ominaisuuksia, seurauksia ja käyttäjien arvoja. 5. Sipoon kunta järjesti v kansainvälisen kestävän yhdyskunnan Sibbesborgin suunnittelukilpailun. Kilpailun valmisteluvaiheen työpajoissa kuvasihteeri kirjasi keskustelun pääkohdat fläpille.

68 ASUKASVUOROVAIKUTUS 4/6 CASE: KUNINKAANTAMMEN SPARRAUSKLUBI Helsingin Kuninkaantammen kaavoitus alkoi vuoden 2008 alussa. Suunnittelussa sovellettiin uudenlaista lähestymistapaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin Sanomien asuntosivut kokosivat sparrausklubin tuomaan työhön kaupunkilaisten ideoita ja arkikokemusta. Julkiseen hakuilmoitukseen vastasi satakunta kiinnostunutta. Heistä valittiin kahdeksan eri puolilla Helsingin seutua asuvaa, eri-ikäisiä ja eri asioista kiinnostunutta klubilaista. Klubi kokoontui useita kertoja käsittelemään eri teemoja. Tämä onkin klubin merkittävin ero tavanomaisiin työpajoihin verrattuna: ihmiset tapaavat toistuvasti ja Myös Porvoon Skaftkärrin hankkeessa on kokeiltu sparrausklubia. Klubeissa kuten muussakin asukasvuorovaikutuksessa kannattaa pyrkiä saamaan jäseniä, jotka tulevat eri puolilta kuntaa, ovat eri ikäisiä sekä kiinnostuneet eri asioita. Voidaan tietysti kysyä, onko pieni asukasjoukko edustava otos tulevista käyttäjistä ja ovatko he intressivapaita? Kysymykseen voinee vastata kysymyksillä: eivätkö kaikki halukkaat ole aitoja osallisia ja eikö ole parempi luodata tavoitteita ja luonnoksia pienellä porukalla kuin ei ollenkaan? Intressivapaita ihmisiä ei ole, vaan roolit sanelevat intressit. CASE: TUUSULAN RYKMENTINPUISTO Rykmentinpuiston kyselyllä selvitettiin alueen kiinnostavuutta ja vahvuuksia sekä uusia kehittämisehdotuksia keväällä Vastaajia pyydetään kommentoimaan alustavaa suunnitelmaa ja esittämään ideoita. Alueen kiinnostavuutta ja vahvuuksia voi arvioida karttanäkymässä, jossa on esitetty alueen rakennemalli. Kehittämisehdotuksia voi tehdä toisessa näkymässä, jonka pohjalla on suunnitelman havainnekuva. Kaavoittajille tieto tulee digitaalisena ja valmiiksi paikkaan sidottuna. 6. PehmoGIS-ruutukaappauksia Tuusulan Rykmentinpuiston pehmogis-kyselystä. Käyttäjä voi merkitä kartalle myönteistiä tai kielteisiä havaintoja ja ehdottaa alueelle uusia toimintoja.

69 5/6 ASUKASVUOROVAIKUTUS CASE: JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KANGAS Jyväskylän kaupunki osti vuonna 2010 entisen Kankaan paperitehtaan alueen. Osa tehdasrakennuksista säilyy, osa puretaan. Sijainti on keskeinen ja alueelle rakentuu seuraavien vuosien aikana Jyväskylän kaupunkikeskustan jatke - mutta minkälainen? Kaupungin Kangas oli kaupungin hallinnoiman CLIQ-hankkeen* tuottama osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottiprojekti. Ennen alueen osayleiskaavatasoisen arkkitehtuurikilpailuohjelman laadintaa kaupunki ja HUB Jyväskylä** kutsuivat yksittäisiä kansalaisia ja yhteisöjä tuottamaan ideoita siitä, mitä hyvä kaupunki tarkoittaisi Kankaan tulevaisuudessa. Kaupungin puolella ideointiprojektin tuloksia hyödyntää etenkin kaavoituksesta vastaava Kaupunkirakennepalvelut. Osallistumista leimassi sekä into että epäily siitä, onko tällaisella avoimella ideoinnilla kuitenkaan vaikutusta itse suunnitteluprosessiin. Vaikuttavuutta lopputulokseen ei vielä voida arvioida, mutta ideat huomioitiin arkkitehtuurikilpailun ohjelman laadinnassa ja kilpailutöiden arvioinnissa. Ideoinnissa haluttiin tarjota matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia, kuten avoin ideointifoorumi ja tarinamenetelmät. Lisäksi järjestettiin työpajoja eri menetelmillä, otettiin vastaan ideatuotoksia, kerättiin näkemyksiä avoimella verkkofoorumilla ja jalkauduttiin ostoskeskukseen. Prosessiin osallistui tavalla tai toisella noin 600 ihmistä, joista noin 150 työpajoihin. Ideointijakson medianäkyvyys oli laaja: verkkosivusto keräsi helmi-maaliskuussa 2011 noin kävijää Kaupungin Kangas -hankkeen tuotoksia. Yksi ideatuotos (7). Tuotoksia jätettiin yhteensä 32. Yksi Päivä Kankaalla -metodilla tehty tarina (8.). Tarinat kerättiin ihmisiltä anonyymisti joko paperimuodossa tai verkon kautta. Metodi: Anne Kalliomäki. Hankkeen avoin ideafoorumilla pystyi äänestämään ja kommentoimaan muiden ehdotuksia. Tässä paljon kommentteja kerännyt Tourujokea koskeva ehdotus (9.). * CLIQ (Creating Local Innovation through a Quadruple Helix), Jyväskylän kaupungin hallinnoima kansainvälinen hanke. Hankkeessa tutkittiin toimintamallia, jossa kansalaiset otetaan mukaan tasavertaisena kumppanina innovaatioiden tuottamiseen. ** Hub Jyväskylä on 2011 perustettu yhteisöllinen toiminta- ja työympäristö, jonka tavoitteena on edistää sosiaalisia innovaatiota ja muutosta

70 ASUKASVUOROVAIKUTUS 6/6 CASE: HÄMEENLINNAN VERKKOVALTUUSTO Myös Hämeenlinnan Hyvä asuminen -hankkeessa vuosina kehitettiin asukasosallistumista. Virkamiehet ja poliitikot tarvitsivat tietoa kaupunkilaisten palvelutarpeista ja kehitysideoista. Tavoitteena oli lisätä vuoropuhelua, tarjota uudenlainen vaikuttamismahdollisuus, sekä lisätä panelistien asiantuntijuutta. Päätettiin kehittää asukaspaneeli. Toimintaperiaate oli seuraava: panelisteja rekrytoitiin tiedotusvälineissä ja ilmoittautuminen tapahtui internetissä. Paneelisivuille toimitettiin taustamateriaalia ja kysymyksiä. Panelistit vastasivat tai antoivat kommentteja ja ideoita aiheeseen verkkosivuilla. Paneelikierroksen järjestämiseen oli ohjeet ja pelisäännöt. Kierroksen jälkeen vastauksista laadittiin yhteenveto kaupunginvaltuuston ja virkamiesten käyttöön. Tulokset olivat esillä myös kaupungin verkkosivuilla. Ensimmäinen paneeli tammikuussa 2006 käsitteli kaupunkistrategian kehittämistä. Käynnistysvaiheen jälkeen toimintaa pyöritettiin minimaalisin taloudellisin panostuksin. Verkkovaltuusto oli nopeasti ja edullisesti koolle kutsuttava aktiivisten henkilöjen muodostama elin, jonka vastausprosentti oli laimeimmillaankin parempi kuin satunnaisesti valituilla ryhmillä. Paneeli edusti kaupunkilaisia melko tasapuolisesti sekä iän että kaupunginosien suhteen. Se myös miellettiin neutraalimmaksi kuin puhtaasti palveluhallintokuntien asiakkaista koostuvat ryhmät, kuten pikkulasten vanhemmat. Jatkokehittämisen tarvetta nähtiin tulosten viemisessä virkamiestyön ja päätöksenteon tueksi. VERKKOFOORUMIN PYSTYTYSPULMIA? Ideointiin on tarjolla useita maksuttomia ja maksullisia verkkopalveluja, joita voi liittää kaavoitushankkeiden verkkosivuihin. Foorumit mahdollistavat kommentoinnin lisäksi äänestämisen ja ne voivat olla arvokas lisä luodatessa yleisiä tuntoja vaikkapa asukkaille tärkeimmistä säilytettävistä elementeistä. Foorumit voivat olla suljettuja tai avoimia. Kannattaa kysellä verkkotyökaluista opiskelijoilta, harjoittelijoilta ja tuttavapiirin teini-ikäisiltä. Nuorempi polvi tuntee usein verkon tarjonnan. Samoin asukasjärjestöissä voi olla foorumien pystytykseen ja ylläpitoon liittyvää osaamista ja kiinnostusta. Verkkosovellukset, jotka tätä kirjoittaessa ovat muodissa, voivat olla kahden vuoden päästä suljettuja tai muuttuneet toiminnallisuuksiltaan radikaalisti. Oleellista ei ole, millä verkkopalvelulla palaute tai ideat kerätään vaan se, vuorovaikutuksen tuotokset ylipäänsä kerätään talteen. LÄHTEET: Ahonen, Anna-Mari Hämeenlinna - asumiskaupunki. Hämeenlinna : Hämeenlinnan kaupunki. Arvola, Anne. Asuinympäristön ominaisuudet ja asukkaan arvot. Kuluttajatutkimusnäkökulman sovellus asuinympäristön koetun laadun tutkimukseen. VTT Browne Laura, Poikola Antti, Ruodemäki, Asta. Kaupungin Kangas. Osallistuvan kaupunkisuunnittelun ideointijakso Jyväskylässä. Hub Jyväskylä. Julkisesti nähtävillä. Blogi maankäytön suunnitteluun liittyvästä verkko-osallistumisesta, työkaluista ja menetelmistä. Jyväskylän Kannas -verkkosivut. Verkko-osoite: Kyttä, Marketta Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. Helsinki : YIT. Tattersall, Peter. WikiVermo. Osallistavan kaupunkisuunnitteluprojektin loppuraportti. Verkko-osoite: slideshare. net/ptatters/wikivermo

71 TONTINLUOVUTUS Tontinluovutus on osa kunnan maapolitiikkaa. Tontinluovutuskäytännöillä on välitön vaikutus kuntatalouteen, rakentamisen edellytyksiin ja kunnan vetovoimaisuuteen. Kunnissa on nykyään kolme maapolitiikan perusuraa : I: Kunta hankkii raakamaata, kaavoittaa sen, ja luovuttaa tontteja (tämä vaihtoehto on perinteisin). II: Kunta hankkii toteuttajan omistamalleen maalle kilpailun kautta (suunnittelu-/toteutus-/laatukilpailut, menettelyyn voi liittyä kaavankin laatiminen) ja luovuttaa tontteja. III: Maankäyttösopimukset. Kunta sopii kaavoituksesta ja toteutuksesta maanomistajan kanssa. Maanomistaja maksaa kunnalle korvauksen kaavoituksesta ja yhdyskuntateknisistä investoinneista. Kaavan valmistuttua maanomistaja jakaa tontit. Kuntien omien pientalotonttien luovuttamistavoiksi on vakiintunut kiinteä hinnoittelu, kilpailuttaminen ja arvonta halukkaiden ostajien/vuokraajien kesken. Arvonta tai erilaiset hinnoittelumallit eivät kuitenkaan ohjaa rakentajia ekotehokkuuteen tai laadukkaaseen rakentamiseen. Myös pientalotonttien luovutuksessa voitaisiin käyttää nykyistä monipuolisemmin erilaisia ehtoja ekotehokkuuden ja laadun edistämiseksi. Laatupanostus vaatii kaavoitukselta ja rakennusvalvonnalta viitseliäisyyttä ja aktiivisuutta, koska kaavan ja siihen liittyvän muun materiaalin määräykset ja suositukset edellyttävät neuvonta- ja valvontatyötä. Lisää aiheesta neuvonta-kortilla. I: KUNTA KAAVOITTAA OMILLE MAILLEEN Monipuolisuus ja tasavertaisuus ovat tärkeitä seikkoja tontinsaajan valinnassa. Valintamenetelmien sopivuus riippuu paljolti siitä, riittääkö tontteja kaikille hakijoille sekä siitä, saako vapaita tontteja vain kaupungilta vai myös vapailta markkinoilta. Valinnan ohjaustarve on yleensä sitä suurempi, mitä niukemmin tontteja on tarjolla. Jos kaupunki on ainoa tontinluovuttaja, on syytä varmistaa, että kaikilla hakijoilla on mahdollisuus saada tontti. Jos tontteja on hyvin saatavilla myös vapaalla markkinalla, on ehkä perustellumpaa jakaa kaupungin tontit vain tietyille hakijaryhmille, esimerkiksi sosiaalisin tai perhepoliittisin perustein. Menettelytapa ei ole ollut ajankohtainen KUUMA-kunnissa, missä kysyntä on pääsääntöisesti ylittänyt tarjonnan. Myyntiin vai vuokralle? Uuden alueen rakentamisesta syntyvät verkostojen (mm. vesi, energia ja kadut) ja puistojen rakentamiskustannukset katetaan usein tontinmyyntituloilla. Myynti tuottaa tuloa juuri silloin, kun kustannuksia on eniten. Vuokratulot taas saadaan tasaisesti pitkän ajan kuluessa. Pitkällä tähtäimellä myynnistä saatavien tulojen hyöty laimenee, sillä kunnallistekniikan ylläpito, huolto ja palvelujen tuottaminen tuottavat jatkuvasti menoja. Ne katetaan helpommin jatkuvien vuokratulojen avulla. Vuokraamisessa on muitakin etuja. Kunnan intressi on yleensä, että uudet alueet rakennetaan suunnitellussa aikataulussa. Tästä syystä esimerkiksi Lahti vuokraa kaikki kiinteähintaiset AO-tontit. Tontinsaaja voi ostaa tontin vasta, kun se on rakennettu. Tontit saadaan tehokkaasti rakennettua, Helsingin Haapatiellä on kolmen erillispientalon ryhmä kaupungin vuokratontilla. Tontti luovutettiin parhaat luonnokset ja hankesuunnitelman esittäneelle ryhmälle. Talot on toteutettu eri tavoin: kaksi on rakennettu paikan päällä pitkästä tavarasta platform-tekniikkaa hyödyntäen, yksi talotehtaan toimittamaan runkoon. Kuva 2: Miina Vuorinen

72 TONTINLUOVUTUS 2/6 koska vuokrasopimus on helppo purkaa, jos rakentamisvelvoite ei täyty. Myös rakentaja hyötyy vuokrauksesta, koska hänen ei tarvitse sijoittaa rahojaan tonttiin silloin, kun menoja on muutenkin paljon. Vuokrauksen ongelmat tulevat esiin vuokrasopimusten umpeutuessa. Tonttien käyvät arvot nousevat vuokrakauden aikana yleensä moninkertaisesti elinkustannusindeksiin sidottuihin vuokriin nähden. Vuokrakauden lopussa vuokratontin pääoma-arvo ei vastaa läheskään sen hetkistä käypää hintatasoa. Sopimuksia uusittaessa vuokria joudutaan usein korottamaan moninkertaisiksi. Tämä on vuokralaisille vaikea pala, mutta eettisesti ongelmallinen myös kaupungille. Oulun kaupunki on profiloitunut kaukokatseisella maapolitiikallaan ja aktiivisella rakennusvalvonnallaan. Kaupungin kehittymistä ja kasvamista on voitu edistää monipuolisella ja riittävällä tonttitarjonnalla jo vuosia. Tämä on ollut mahdollista kaupungin määrätietoisen ja aktiivisen maapoliittisen toiminnan ansiosta. Kaupunki luovuttaa 2/3 omakotitonteistaan vuokraamalla. Kerrossekä rivitalotontteja, sekä yritystontteja myydään vain erityistapauksissa. Oulun vuotuiset tonttien vuokratulot (17 M ) ovat noin kolminkertaiset myyntituloihin (6 M ) nähden. Oulussa jaetaan AR- ja AK-tontit sekä isommat liike- ja teollisuustontit niin sanotussa ammattirakentajien haussa kaksi kertaa vuodessa. Samassa haussa luovutetaan sekä vuokrattavat että hintakilpailussa myytävät tontit. KUUMA-kunnista erityisesti Hyvinkää on harjoittanut pitkäjänteistä maapolitiikkaa. Tonttien hinnoittelusta lisää Annika Birellin tutkielmassa Oulun kaupungin tontinjaon peruskriteerit. Ammattirakentajien haku (4.), omakotitalotonttien arvonnan esivalinta(5.) ja omakotitonttien jakoperiaate. Alkuperäiset kaaviot: Annika Birell. Kaavioita on muokattu MILLAISILLA EHDOILLA EKOTEHOKKUUTTA JA LAATUA? ekologiset ehdot: energiankulutukseen, kasvihuonekaasupäästöihin, materiaalitehokkuuteen tai ekosysteemeihin liittyvät ehdot. Esimerkiksi lämmitysjärjestelmän energiatehokkuutta koskevat vaatimukset/suosiminen. Tampereen Vuoreksen asuntomessualueella kaupunki perii passiivi- ja nollaenergiataloilta vain puolet tontinvuokrasta viideltä ensimmäiseltä vuodelta. Ks myös Honkasuo. erityiset teemat tai laatuehdot: tavoitteena rakentamisen kaupunkikuvallinen, arkkitehtoninen, toiminnallinen tai muu laatu. Ks. Lepola seuraavalla aukeamalla. taloudelliset ja tekniset ehdot: arvioidaan hakijan valmiuksia toteuttaa rakennushanke LAATUKOUKKUJA TONTINLUOVUTUKSEN ERI VAIHEISIIN suunnitteluvaraus kaavatyön aikana, tontinvaraus kaavan pohjalta määräajaksi tontinluovutusehdot kauppakirjassa tai kaavan liitteenä (kaavassa maininta rakentamistapaohjeiden noudattamisvelvotteesta) tontinkäyttösuunnitelman hyväksyttäminen ennen rakennuslupaa toteutustavat ja -ajan sanktiointi

73 3/6 TONTINLUOVUTUS II KILPAILUMENETELMÄT KAAVOITUKSESSA JA TONTINLUOVUTUKSESSA Kilpailumenetelmillä voidaan monipuolistaa asuntotuotantoa ja edistää ekotehokkuus- ja laatutavoitteita. Helsinki pitää tontinluovutuskilpailuja strategisena työkaluna, joka lisää asuntojen yksilöllisyyttä ja muunneltavuutta sekä edistää pihojen ja yhteistilojen esteettömyyttä. Osallistujien tulee tehdä ehdotus kohteen luonnossuunnitelmiksi. Kohteet varataan parhaiden suunnitelmien esittäjille. Myös erillispientalo- ja ryhmärakentamistontteja on luovutettu sekä ilmoittautumismenetelmällä että luonnossuunnitelmien perusteella. Helsinki vaatii hankesuunnitelmat, joissa kuvataan hankkeen toteutus, aikataulu, kustannus- ja rahoitusarvio, sekä eri alojen asiantuntijat referensseineen. Omatoimiryhmiä ei juurikaan ole osallistunut kilpailuihin. Malli vaatii suurta etukäteispanostusta eikä sittenkään voi olla varma tontin saamisesta. Useissa toteutuneissa hankkeissa ainakin yksi ryhmän jäsen on ollut arkkitehti. Vaikka ammattitaitoinen pääsuunnittelija on ehdottoman tärkeä, pitää mallia kehittää, jotta hankkeeseen ryhtymisen kynnys laskee. Helsingissä on pohdittu omien hakujen järjestämistä ryhmille pelkkien hankesuunnitelmien perusteella. Tämäkin toimintamalli edellyttää kunnalta lisätyötä ja riittäviä henkilöresursseja. Helsingin Honkasuon alueesta järjestettiin vuonna 2010 kaksivaiheinen tontinvarauskilpailu: 1. kilpailuvaihe (hiilijalanjäljen ja energiatehokkuuden tarkistuslaskenta) välikritiikki 2. kilpailuvaihe. Kriteereillä ohjattiin suunnittelua ja rakentamista kohti vähähiilisiä ratkaisuja, edesautettiin tuotekehitystyötä sekä energiankulutuksen mittaamista ja kokonaissäästöä. Aalto-yliopisto tarkisti laskelmilla ehdotusten rakennetyypit, rakenneliitosten hiilijalanjäljen sekä saavutettavan energiatehokkuuden. Seuraavassa on lueteltu voittajaehdotuksen tärkeimmät energiatehokkuus- ja kestävyysratkaisut: arkkitehtuuri on energiataloudellista. Monet ratkaisut eivät vaadi erityistä talotekniikkaa: etelään päin olevat pitkät räystäät suojaavat asuntoja kuumimmalta auringonpaisteelta, mutta sen sijaan matalalta paistava talviaurinko pääsee paistamaan asuntoon esteettömästi. Eteläisen kattolappeen 30 asteen kulma on aurinkopaneeleille erinomainen. Terassin liikuteltavalla säleiköllä voi säädellä sekä asuntoon tulevan auringonvalon määrää että terassin yksityisyyttä. Asuntojen huonejako on suunniteltu siten, että asukas voi halutessaan jättää osan tiloista ilman lämmitystä. Asuntoihin on helppoa liittää sivuasunto, joka voi toimia myös työtilana tai toimia asunnon laajennuksena. Kerhotalo toimii tapaamispaikkana. Sen tarkoitus on lisätä asukkaiden aktiivista asumista ja viihtymistä sekä tukea yhteisöllisyyttä. Asukkaita kannustetaan hankkimaan yhteisiä hankintoja, esim. kasvikuivureita, polkupyöräkorjaustarvikkeita tai autonhuoltovälineitä Honkasuon ekokriteerit (6.). Lähde: Helsinki vuokraa ja myy tontteja eko- ja energiatehokkaasti. Havainnekuva, jaetun 1. palkinnon voittajaehdotus (7.)

74 TONTINLUOVUTUS 4/6 Järvenpään Lepolan tontinluovutusmenettely koski alustavasti kymmentä korttelia, joista neljä on kerrostaloille, loput pientaloille. Yksi kortteli varattiin yhteisölliselle omakotirakentamiselle. Tämä pientalokortteli pyrittiin toteuttamaan ryhmärakentamiskohteena. Alueelle valittiin rakentajat (asukkaat) erillisen valintaohjelman perusteella. Rakennuksilla ja ulkoalueilla oli tarkoitus olla mm. yhteinen pääsuunnittelija. Ammattimaisille rakentajille järjestettiin tontinvarauskilpailu. Kaava ja tontinkäyttösuunnitelmat laadittiin kumppanuuskaavoitusmallilla Järvenpään kaavoittajien, teknisten suunnittelijoiden, tontit varanneiden rakentajien ja rakennussuunnittelijoiden yhteistyönä. Menettely palveli kumppanuutta, mutta osoittautui varsin raskaaksi Järvenpään resursseilla. Kumppanuus vaatii erityisen huolellista työtä kun ollaan avaamassa uutta kohdetta näyttävään ja kulttuurillisesti arvokkaaseen paikkaan. Korttelisuunnitelmat pitää saada vahvasti sitoviksi, esimerkiksi laittamalla kauppakirjaan tontinluovutuksen ehdoksi määräys noudattaa ohjeita ja hyväksyttää tontinkäyttösuunnitelma, tai sanktioimalla myöhästymisen tai korttelisuunnitelmien noudattamatta jättäminen. 6. TONTINLUOVUTUKSEN KUSTANNUKSET Pientalorakentamista voidaan ohjata hintakilpailua paremmin suunnittelu- tai laatukilpailulla. Niiden avulla voidaan varmistaa, että alue rakentuu halutulla tavalla. Ongelmana on työläs prosessi. Kilpailusäännöt on laadittava huolella, ja kilpailuehdotusten arviointia varten tarvitaan riittävästi resursseja. Huonosti organisoidusta kilpailusta ja epäselvistä kilpailusäännöistä saattaa aiheutua muun muassa hankalia valitusprosesseja. Maankäytön ja kunnallistekniikan suunnittelulle on varattava aikaa kumppanuuskaavoituksessakin. Rakentamistapa- ja lähiympäristöohjeet on käytännössä katsoen aina kuitenkin laadittava, joten niiden kytkeminen kauppaehtoihin ei tuottane mainittavaa lisätyötä. Lisää niistä Rakentamisen ohjaus -kortilla Lepolan tontinluovutuskilpailun materiaalia. Julkisivuja (6.). Asemapiirros (7.). Ympyröityyn kortteliin suunniteltiin alunperin yhden perheen taloja. Näkymä korttelista (8.). Pohjapiirroksessa (9.) osa korttelin maantasokerroksesta. Kuvat: Eriksson Arkkitehdit Oy. 7.

75 5/6 TONTINLUOVUTUS 1. KORTTELIARKKITEHTUURI (22%) LEPOLAN KILPAILUN ARVIOINTIKRITEERIT Ehdotuksen arkkitehtoninen ote, innovatiivisuus ja omaleimaisuus. Materiaalin tuntu ja luonteenomainen käyttö (40%) Rakennusten ekotehokkuus (30%) Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden edistäminen (30%) 2. KORTTELIRAKENNE JA RAKENNUSTEN LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN (21%) 8. Korttelirakenteen sovittaminen ympäristöön. Korttelikokonaisuuden sopusuhtaisuus ja arkkitehtoninen laatu (40%) Julkisten ja yksityisten tilojen muodostamat hierarkkiset tilasarjat ja kokonaisuudet (30%) Alueen ilme ja identiteetti (30%) 3. LÄHIYMPÄRISTÖ, PIHA JA PYSÄKÖINTIALUEET (20%) Kaikki aukeaman kuvat ovat KUUMA-kunnista. 9. Korttelin piha-alueiden viihtyisyys, käytön monipuolisuus ja turvallisuus (25%) Asuntokohtaisten piha-alueiden monikäyttöisyys (25%) Paikoitusjärjestelyjen mitoitus ja sovittaminen pihatoimintoihin (25%) Polkupyöräpysäköinnin mitoitus ja sovittaminen pihatoimintoihin (25%) 4. RAKENNUS- JA ASUNTORATKAISUT (19%) Asuntojen sisä- ja ulkotilojen tilallinen ja toiminnallinen integrointi (20%) Asumisratkaisujen tuoreus ja monipuolisuus (20%) Rakentamistapa ja tekniset ominaisuudet, mm. melun ja värähtelyn huomioiminen (20%) Esteettömyys ja elinkaariajattelu (20%) Rakennus- ja asuntoratkaisujen toteuttamiskelpoisuus (20%) 5. LIIKENNE JA PYSÄKÖINNIN MITOITUS (18%) Pysäköinnin ratkaisut, mitoitus, tonttiyhteydet (25%) Kevyenliikenteen yhteydet (25%) Korttelialueen sisäinen liikenne (25%) Huoltoliikenne, pelastusajoneuvojen reitit, raskaiden kuljetusten kulkumahdollisuudet (25%)

76 TONTINLUOVUTUS 6/6 KUMPPANUUSKAAVOITUS PÄHKINÄNKUORESSA Yhteistyömalli, jossa rakentaja ja kaupunkisuunnitteluorganisaatio suunnittelevat rakennettavan alueen yhteistyössä. Kaupunki tai kunta järjestää yritysryhmille suunnittelukilpailun, jolla valitaan alueen asemakaavoituksen ja rakentamisen yhteistyö- ja toteutuskumppanit. Asemakaava räätälöidään rakennussuunnitelmiin sopivaksi. Hyvä menetelmä suurten aluekokonaisuuksien kohdalla, kun halutaan kehittää rakentamisen ja arkkitehtuurin laatutasoa esim. energiatehokkuuden, asiakaslähtöisyyden tai hinta-/laatusuhteen osalta tavanomaista korkeammalle tasolle. Kaavoitusvaiheen laatutavoitteet eivät unohdu rakennussuunnitteluvaiheessa, kun yhteistyö on tiiviimpää. Kaavoitus on joustavaa ja toteutuslähtöistä (asemakaavamerkinnät ja määräykset pidetään yksinkertaisina). III MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET Entäs jos kunnalla ei ole maata? Kuntien oma tontti- ja raakamaavaranto vaihtelee. Joskus kunnan omistuksessa olevat maat saattavat olla hajallaan, tai yksityisillä maanomistajilla on maita yhdyskuntarakenteen strategisesti tärkeissä kohdissa. Kunta voi yrittää hankkia maat omistukseensa tai teettää kaavan yhteistyössä maanomistajan kanssa ulkopuolisella konsultilla. Maankäyttösopimuksissa määritellään maanomistajan saaman hyödyn arvo ja korvausvelvollisuus kunnalle vastineeksi kunnallistekniikan ja palvelurakenteen rakentamisesta. Tässä yhteydessä laaditaan myös alueen keskeiset laatutavoitteet, jota täsmennetään kaavassa ja rakennustapaohjeissa. Laatuohjelman liittäminen sopimusliitteeksi velvoittaa maanomistajan noudattamaan laatutavoitteita, mutta kunta ei voi vaikuttaa maankäyttösopimuksien yhteydessä tontinluovutusehtoihin (ne ovat tontin kauppakirjassa tai vuokrasopimuksissa) kuten omia maitaan luovuttaessaan. Siksi kaavan laatiminen edellyttää erityistä tarkkuutta. Tulkinnanvaraa voidaan rajoittaa täsmällisillä merkinnöillä ja kielenkäytöllä. Kunnalta jää myös saamatta tuloja. Maankäyttösopimusten kautta saadut korvaukset ovat yleensä % kaavoituksen aiheuttamasta maan arvonnoususta. Korvaukset eivät yleensä kata kaikkia kunnalle aiheutuvia kunnallistekniikan ja lähipalvelujen rakentamiskustannuksia. Kunnalle on edullisinta hankkia maapohja itselleen ennen kaavoitusta vaikka lunastamalla. Asemakaavan muutokset, alueen käyttötarkoituksen tai rakennusoikeuden muutokset, aiheuttavat yleensä selvästi vähemmän kustannuksia kuin ensimmäinen asemakaava. Rakennetun kaavanmuutosalueen hankkiminen kunnan omistukseen on harvoin tarkoituksenmukaista. Kaavanmuutosalueilla yksityisen maan kaavoittaminen maankäyttösopimuksia käyttäen on kunnan kannalta yleensä toimiva yhteistyön muoto. LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA: Birell, Annika Keskisuurten kaupunkien tontinluovutuspolitiikka. Diplomityö. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulu, insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan maanmittaustieteiden laitos. Espoo. Holmila, Ilkka. Case Järvenpään Lepola uuden asuntoalueen synnyttämisen kipuja. Seminaariesitys. Kuntatekniikan päivät Kivelä, Tuomas. Omatoiminen rakennuttaminen Helsingissä. Seminaariesitys Kuntaliitto Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous - tietoa kuntapäättäjille. Helsinki. Verkko-osoite: shop.kunnat.net/product_details.php?p=293 Kytösaho Ifa. Helsinki vuokraa ja myy tontteja eko- ja energiatehokkaasti. Seminaariesitys Virtanen, Pekka V Kunnan maapolitiikka. Helsinki: Rakennustieto. Vuores. Verkko-osoite.

77 RAKENTAMISEN OHJAUS Kaavoituksen jälkeen seuraa rakennusten suunnittelu ja rakentaminen. Näissä vaiheissa ratkaisuja ohjaa kaavamateriaalin lisäksi kunnan rakennusvalvontayksikkö. Rakennusvalvonta on viranomainen, jonka tarkoituksena on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Lisäksi rakennusvalvonta käsittelee rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevat luvat ja ilmoitukset. Pientalorakentajien osuus rakennusvalvonnan asiakkaista on huomattava, esimerkiksi Oulussa liki 50% käsiteltävistä lupa-asioista on pientalorakentamista. Neuvonnan ja ohjaamisen rooli korostuu sitä mukaa, kun määräykset täsmentyvät ja rakentaminen monimutkaistuu. Jäljempänä tässä kortissa on useita esimerkkejä Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatimista oppaista, esitteistä ja laskureista. Oulun tavoin KUUMA-kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kannattaisi koota ja rakentaa jokaisen rakentajan kohdalla toistuvat yleiset asiat yhdeksi opaspaketiksi, ja tarjota näitä oppaita rakentajille niin, että he voivat perehtyä aiheeseen itsenäisesti tai vähällä ohjauksella. Samoin rakennushankkeeseen ryhtyviä kannattaa informoida kootusti esimerkiksi pari kertaa vuodessa. Yksityiskohtaisempi neuvonta- ja ohjaustyö jää toteutettavaksi rakennusluvan hakemisen yhteydessä, joko hakijoittain, tai kenties tapaamalla naapurukset samalla ohjauskerralla. Oulun jo tuottama materiaali ja työkalut kannattaisikin lisensoida sellaisenaan tai lokalisoida omaan kuntaan sopiviksi ja ottaa täysi hyöty jo tehdystä työstä. Pientalorakentajan näkökulmasta hyvä rakennusvalvonta on aktiivista asiakaspalvelua. Asiakkaitaan hyvin palveleva rakennusvalvonta tuottaa selvästi todettavaa lisäarvoa rakennushankkeille: ilman ohjausta rakennusten laatu olisi huonompi ja hanke kangertelee. Viime kädessä tämä tuntuu kuntalaisten kukkarossa. Rakennushankkeen aikainen vuorovaikutus edellyttää myös rakennusvalvonnalta yhteistyökykyä. Rakennusvalvonta ei siis ole pelkkä kumileimasin. Rakennusvalvonnan näkökulmasta hyvä ratkaisu syntyy kolmiosta kaavoittaja rakennuttaja rakennusvalvonta. 1. Pientalon suunnittelu-, ohjaus- ja rakentamisprosessi Oulun rakennusvalvonnan silmin.

78 RAKENTAMISEN OHJAUS 2/8 KAAVA VS. RAKENNUSTAPAOHJEET Millainen on hyvä kaava? Riippuu keneltä kysytään: rakennuttaja arvostaa joustavuutta ja liikkumavaraa, kaavoittaja reunaehtojen ja lähtökohtien puitteissa onnistunutta tasapainoista lopputulosta sekä kaupunkikuvallista ideaa, rakennusvalvonta kenties täsmällisiä kaavamääräyksiä ja -merkintöjä, joita on mahdollista valvoa. Pääsääntöisesti kaavaan ei tulisi laittaa liian yksityiskohtaisia määräyksiä, sillä mahdollinen kaavamuutos on hidas prosessi. Rakennustapaohjetta voidaan päivittää ketterämmin, mutta sillä taas ei ole juridista sitovuutta kuten kaavakartalla. Ihannetapauksessa rakennusvalvonta osallistuu rakentamisen ohjaamiseen jo kaavoitusvaiheessa, muun muassa ohjaamalla (kaava-)ratkaisuja, arvioimalla kaavamerkintöjä sekä osallistumalla rakentamistapaohjeiden laatimiseen kaava-alueille. Rakennustapaohjeiden painotus on perinteisesti ollut kaupunkikuvallinen: kaavakartta määrittelee toiminnot ja määrät, rakennustapaohje säätelee alueen ilmettä. Jokaisen kaavoittajan tavoitteena on hyvä elinympäristö, joka on omaleimainen ja viihtyisä. Paikan, tontin ja ympäristön olosuhteita ja niihin sopeutumista ei voi korostaa liikaa. Toinen tärkeä seikka on yhdenvertaisuus: yhtenäisillä ohjeilla pyritään myös takaamaan kaikille rakentajille samanlaiset lähtökohdat riippumatta rakentamisajankohdasta. Näistä syistä kaava ja rakennustapaohje säätelevät aluetta ja pyrkivät rajoittamaan ylilyöntejä. Trendikäs ratkaisu on usein lyhytikäinen, ajaton on aina ajankohtainen. Tavoite on ohjata rakentajia kokonaisvaltaisesti laadukkaaseen lopputulokseen: taloihin ja pihoihin, jotka ovat ympäristöönsä sopeutuvia, ajattomia, kestäviä ja taloudellisia. Energiatehokkuus ja kosteuden hallinta ovat korostuneet entisestään. Jos halutaan ohjata tulevia asukkaita tekemään ekotehokkaita valintoja, tulisi rakennushankkeisiin ryhtyville olla tarjolla tietoa rakennuksen energiankulutusta, päästöjä ja materiaalimenekkiä pienentävistä sekä biodiversiteettiä säilyttävistä ratkaisuista. Sama pätee asunnon ja pihan laadullisiin ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi elinkaariominaisuuksiin ja yksityisyyden säätelyyn. Materiaali kannattaa jakaa yleisiin ja alueelle räätälöityihin osiin. Keskeisin yleisopas on lakisääteinen rakennusjärjestys. Se voidaan räätälöidä kunnan tarpeiden mukaan, ja sitä tulisi päivittää säännöllisin välein. Kaavakohtaiseen rakennustapaohjeeseen sisällytetään ainoastaan paikkaan ja kaavaratkaisuun sidotut määräykset ja ohjeet, joita yleisohjeet eivät kata. Seuraavissa kappaleissa käsitellään lyhyesti asuinalueiden tärkeimpiä elementtejä, eli rakennuksia ja pihoja, koskevia ohjeita

79 3/8 RAKENTAMISEN OHJAUS RAKENNUKSET Tavanomainen rakennustapaohje kohdistuu rakennusten sijoitteluun ja muotoon, julkisivuihin, kattoihin, materiaaleihin ja väreihin. Rakennustapaohjeeseen voidaan sisällyttää ekologisia esimerkkiratkaisuja ja ekotehokkuuteen tähtääviä tavoitteita. Lisäksi tontinluovutusehtoihin voidaan laittaa taloudellisia porkkanoita mikäli rakennusluvan hakija osoittaa tavoitetasoa parempaa energia- tai ekotehokkuutta. Esimerkiksi rakennusoikeutta voidaan porrastaa, kunnallistekniikan taksoista, kiinteistöveroista tai tontinvuokrista voidaan antaa alennusta (toki lakien, EU-säädösten ja asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n lainaehtojen rajoissa). Korjausrakentamisessa voidaan vaatia parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Aiheesta lisää Tontinluovutus-kortissa. Ohessa on yksi esimerkki rakennustapaohjeesta. Sen pohjana käytettiin Kankaanpään Pitkämäen rakennustapaohjetta, joka on ladattavissa internetistä. Se on perehtymisen arvoinen lukupaketti kenelle tahansa pientalorakentajalle. Low-tech -tulokulma ansaitsee erityismaininnan, sillä ohje muistuttaa teknisten järjestelmien haavoittuvuudesta ja kehottaa varautumaan mm. pitkiin sähkönjakelukatkoksiin (esim. tulisijoin ja avattavin tuuletusikkunoin). Katkosten todennäköisyys kasvaa sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ilmastonmuutoksen myötä. Paloturvallisuusseikkoja on sivuttu Ohjeita pienille tonteille -kortissa. 1. YLEISTÄ 1.1 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus 1.2 Asuinrakennusten energiatehokkuusmääräykset 1.3 Talotyyppien määritelmiä vuonna 20XX 2. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET X Luettelo/kuvaus kaikista määräyksistä 3. KAUPUNKIKUVA 3.1 Katutila, rakennusten sijoittelu ja kerrosluku 3.2 Ulkoseinämateriaalit ja värit, sokkelit 3.3 Katemateriaalit ja värit 3.4 Kattomuoto, -suuntaus, kaltevuus ja räystäät 3.5 Autotallit ja katokset, varastorakennukset 4. ENERGIATEHOKKUUS 4.1 Alueella tavoitellun kulutustason kuvaus 4.2. Kotitalouksien energiankulutus ja omat valinnat 4.3 Energiatehokkuuteen vaikuttavat suunnitteluratkaisut (sijoitus, suuntaus, sovitus maastoon, koko ja muoto, asunnon tilajako, lämmöneristys, tiiviys jne. ) 5. LÄMMITYS 5.1 Lämmitysenergian kulutustavoitteet 5.2 Lämmitystapojen vaihtoehdot 6. TÄYDENTÄVÄ ENERGIANTUOTANTO 6.1 Uusiutuvaa energiaa hyödyntävät lisäjärjestelmät 6.2. Paikan lähtökohdat Hyvinkään Pavinmäen asemakaavakartalla on vain perusmerkinnät (vas). Rakennusten ilmettä koskevat määräykset esitetään karttapohjalla rakennustapaohjeessa (oik.) 7. YLEISTÄ MATERIAALEISTA JA NIIDEN OMINAISUUKSISTA 7.1 Materiaalien valintaan vaikuttavia asioita 7.2 Suositeltavat ja vältettävät materiaalit 7.3. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen 8. ILMANVAIHTO, VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄ 8.1 Ilmanvaihtojärjestelmä 8.2 Radon-säteily 8.3 Vesi- ja viemärijärjestelmä 8.4 Kosteuden hallinta 9. PIHA-ALUE 9.1 Kasvillisuus 9.2 Hulevedet (=sade- ja sulamisvedet) ja lumen kasaus 9.3 Maaston muokkaus ja tukimuurit 9.4 Pintamateriaalit 9.5 Oleskelu, terassit ja pihan rakennelmat 9.6 Autojen pysäköinti ja polkupyörien säilytys 9.7 Jätehuolto, kierrätys ja kompostointi 9.8 Puun/hakkeen/pellettien varastointi ja maakellari 9.9 Aidat ja muurit 10. ASUNTO 10.1 Huonetilat (tarkoituksenmukaisuus, väljyys, kalustettavuus) 10.3 Viihtyisyys (yksityisyyden säätely, valoisuus, varustelu) 10.5 Elinkaari (esteettömyys, muunneltavuus, sivuasunto) 10.4 Huolto 11. KORTTELEIDEN YHTEISKÄYTTÖALUEET 12. YHTEYSTIETOJA 13. LIITTEET 4. Esimerkki rakennustapaohjeen sisällysluettelosta. Esimerkiksi rakennusten etäisyyksille, paloturvallisuudelle ja näkymille voisi olla omat otsikkonsa. Lähteet: KUUMA-kuntien ja Pitkämäen rakennustapaohjeet, Oulun kaupungin rakennusvalvonnan ohjemateriaali. 4.

80 RAKENTAMISEN OHJAUS 4/8 PIHAT Rakennustapaohjeissa annetaan aina myös piha-alueita koskevia ohjeita (mm. aitaamisesta, tonttien muotoilusta, istutuksesta, materiaaleista). Ohjaustarve riippuu mm. paikan sijainnista, sen reunaehdoista, tonttikoosta ja talotyypistä. Esimerkiksi omakotitalot vaativat aina tilaa ympärilleen, koska omakotiasuminen liittyy ulkotiloihin, kuten terasseihin ja oleskelupihoihin. Pihan toimintojen sijoittamisessa tulisi huomioida myös naapuritalot. Koska useimmat omakotitalojen rakentajat ovat kokemattomia, voisi ennakkotarkastettu ja rakennusvalvontavirastossa hyväksytty asemapiirros (eli tontinkäyttösuunnitelma) olla ehto tontin luovutukselle. Viereisellä sivulla esimerkki asteittain tarkentuvasta tontinkäyttösuunnitelmasta. 5. Oulun Jahtilan rakennustapaohjeessa on sekä arjen toimivuutta, viihtyisyyttä että biodiversiteettiä palvelevia ohjeita. 6. Järvenpään Pajalanpihan pienet tontit vaativat erityisen tarkkaa suunnittelua, jotta yksityisyys, valoisuus ja paloturvallisuus saadaan varmistettua ja jäljelle jää vielä oleskelualuettakin. 7. Yksinkertainen= havainnollinen. Järvenpään Haarajoen rakennustapaohje

81 5/8 RAKENTAMISEN OHJAUS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMAN TIEKARTTA KEINOJA RAKENTAMISTAPAOHJEEN PAINOARVON LISÄÄMISEKSI Alla on rakennuslupaprosessiin kytketyn tontinkäyttösuunnitelman tiekartta. Se perustuu Oulun rakennusvalvonnan toimintamalliin. I LUONNOSVAIHEESSA ESITETTÄVÄT ASIAT: Rakennusten sijoittelu Pihajärjestelyt Liittyminen ympäristöön Pysäköinti (autot, pyörät) Tontin rajaus Teknisten tilojen sijoitus II TYÖSTÄMINEN / TEKNISET TARKASTUKSET: Korkeudet, kuivatus, hulevesien käsittely, liikenneyhteydet Istutukset ja pihajärjestelyt Kaukolämpöjohdot ja lämmönjakohuoneen sijoitus Vesi- ja viemäriverkostoihin liittyminen ja tonttijohdot III HYVÄKSYMISVAIHEESSA ESITETTÄVÄT ASIAT: Rakennusten sijoittelu ja sopeuttaminen ympäristöön, kerrosluku, kerrosala (vanha ja uusi), käyttötarkoitus: liike-/toimistotila, asuminen jne. Tontin muu käyttö; auto- ja pyöräpaikat, kulkutiet, istutukset, leikkipaikat ja ulko-oleskelutilat, pihakalusteet, aidat, jätehuolto, valaistus, tontin rajaus, pintamateriaalit, lumen läjitys. Tontin rakennusten korkeudet, tontin pintavesikuivatus, hulevesien viivytys- ja imeytysratkaisut Tontille tulevat teknisen huollon verkostot; vesijohto, jätevesi- ja sadevesiviemäri, kaukolämpöputkistot ja lämmönjakohuone Raskaan liikenteen ajourat ja pelastusreitit Järvenpäässä rakentamistapaohje kytkeytyy tiiviisti kaavaan. Olennaista on luoda rakennusvalvonnalle mahdollisuus tukeutua juridisesti valtuuston hyväksymään asemakaavaan ja sen selostukseen rakentamistapaohjeen noudattamista valvoessaan. Ote Järvenpään Pajalanpihan kaavakartasta: Kortteleissa ja korttelin 793 tonteilla 9-11 sekä korttelin 797 tonteilla 8-11 ja on noudatettava rakennustapaohjeita sekä tonttikorkokarttaa, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Ote Järvenpään Pajalanpihan selostuksesta: Asemakaavan yhteydessä on laadittu rakentamistapaohjeet ja tonttikorkokartta, joita on noudatettava rakennuslupaa haettaessa. Tuusulassa kytketään rakennustapaohje tontin luovuttamiseen. Ostaja sitoutuu noudattamaan tiettyjä ohjeita. Poikkeamiset voidaan hoitaa ilman byrokratiaa, toisin kuin kaavamääräysten kohdalla. Tontinluovutuksen yhteydessä käydään läpi kaava, rakennusprosessi ja rakennustapaohjeet. Rakennusvalvonta on jämäkkää. Sakottaminen rakennustapaohjeesta poikkeamisesta sopimussakolla toimii. Keravalla kiinteistön kauppakirjassa käytetään rakentamisvelvoitetta: Ostaja sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakennusjärjestyksen, kaupungin rakentamisohjeiden sekä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymien piirustusten mukaisen asuinrakennuksen... Kirkkonummen teesit: Maankäyttösopimuksen liitteenä on erillinen laatuohjelma, jota on pakko noudattaa. Kaavamääräykset on ainoa juridinen keino saada varmistettua laatua. Tästä syystä kaavamääräykset tehdään tarkasti. Tulkintaerimielisyyksiä pyritään ennaltaehkäisemään täsmällisellä kielenkäytöllä. Sipoon keinovalikoimaa: Viimeisimmissä hankkeissa rakentamistapaohjeet ovat olleet mukana kaavaprosessin ehdotusvaiheessa nähtävillä, joten niitä voidaan oikeasti vaatia noudattamaan rakennusvalvonnassa. Tonttikauppakirjassa on rakentamisvelvoite: Ostaja sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakennustapaohjeiden, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen omakotitalon kolmen vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta... Rakentamista joudutetaan myös sopimussakolla.

82 RAKENTAMISEN OHJAUS 6/8 LAATUKOULUTUS OULUN MALLIIN Ennakoivassa laadunohjauksessa järjestetään Oulussa kahdeksan tilaisuutta, joissa käydään läpi asiantuntijoiden johdolla sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. Kutsu tapahtuu lehti-ilmoittelulla ja kirjeitse. Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille tontin saaneille ja ne ovat luonteeltaan luentoja. Lisäksi uusilla kaava-alueilla järjestetään pientalorakentajille ohjauspalavereja (korttelikokoukset) tulevien naapureiden kesken. Tarkastusarkkitehdin kutsumaan ohjaukseen osallistuvat samalla kertaa lähimmät naapurukset ja heidän pääsuunnittelijansa. Ensisijaisena ajatuksena on tehdä naapurit tietoiseksi toistensa tavoitteista ja tonttinsa käyttöratkaisuista eli siitä, mihin eri toiminnat tontilla sijoittuvat. Ohjauskertoja on kaksi. Niissä käsitellään rakennusten sijoittelua tonteilla, tonteille sijoitettavia talomalleja sekä käydään läpi asemakaavan ja rakennustapaohjeiden vaatimukset. Tilaisuuksissa sovitaan myös jatkotoimenpiteistä. Laadunohjaus on oululaisille suunnattu kuntalaispalvelu, joka sisältyy rakennuslupaan. yhteisenä kielenä rakentajaperheen, suunnittelijan, urakoitsijan ja talotehtaan välillä. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että pientaloista tulee asetetun laatutavoitteen mukaisia. Hankkeeseen osallistuvien odotetaan asettavan laatutavoitteet (kosteudenkestävyys, energiankulutus, sisäilmasto ja ympäristövaikutukset) tietoisten valintojen pohjalta. Arviointijärjestelmä arvottaa valinnat laatutähdiksi siten, että määräysten mukainen minimitaso on 1 tähti ja maksimitaso 5 tähteä. Rakennuttajaperheiden itse asettama laatutavoite oli syksyllä ,7 tähden tasolla. Oulu on panostanut erilaisten arviointityökalujen, kuten laskureiden ja muistilistojen tuottamiseen. Ohjauksen perustyökalu on -suunnittelu- ja arviointijärjestelmä sekä siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri. Pienrakentajan avuksi rakennusvalvonta on kehittänyt teknisen laadun suunnittelu- ja arviointijärjestelmän, fi, joka auttaa rakentajaperhettä määrittämään omat teknisen laadun tavoitteensa. Samalla järjestelmä toimii 8. 9.

83 7/8 RAKENTAMISEN OHJAUS 10. Panostus on koettu hyvin kannattavaksi myös kuntatalouden kannalta. Kyse on pitkäjänteisestä kehitystoiminnasta, jota on tehty rakennusvalvonnassa vuosien ajan. Vuositasolla laatuohjauksen kulujen on arvioitu olevan yhden-kahden henkilötyövuoden luokkaa. Tulokseksi tai vaikuttavuudeksi arvioitiin esimerkiksi vuonna 2009 noin 55M, kun vertailtiin toteutunutta rakennuskantaa ja rakentamismääräysten vähimmäistasoa. Tavanomaiseen rakentamisen toteutukseen verrattuna säästö oli yli 24 M. Summassa yksin päästövähennyksestä koituva säästö oli noin 5M /v (laskentaperusteena käytettiin tonnia ja päästökaupan taksana 35 /tonni). Oululaisten havainto oli, että on tehokkaampaa panostaa rakennusten energianeuvontaan kuin paljon energiaa kuluttavien rakennusten edellyttämään energiantuotantoon Oulun kaupunki tarjoaa internetissä toimivaa laajaa mutta helppokäyttöistä arviointiopasta(8.) sekä useita opaskortteja (9.) Energiajunior -ohjelma tuottaa energialaskelman (10.) ja rakennuslupahakemukseen tarvittavan todistuksen (11.). Kuvissa vain osa ohjelman tuottamasta laskelmasta.

84 RAKENTAMISEN OHJAUS 8/8 PIHA KUNNOSSA? KATSE SISÄTILOIHIN! Rakennusvalvonta puuttuu sisätiloihin ennen kaikkea turvallisuusnäkökohdista: muun muassa rakenteet, LVI-järjestelmät, vedeneristys, tulisijat sekä sähkötyöt tulee hyväksyä ennen kuin taloon saa muuttaa. Jotta pientalo olisi viihtyisä, toimiva ja tilankäytöltään tehokas, opastukselle olisi tarvetta myös rakennuksen ja pihatilojen välisten kytkösten ymmärtämiseksi. Laatu ei automaattisesti nouse lisääntyvien neliöiden myötä. Koska pelkkien pintaalojen tutkiminen ei takaa pientalon asuttavuutta, on Oulussa koottu myös tilankäytön opas, jossa on konkreettisia esimerkkejä ylimääräisten neliöiden lämmityskustannuksista ja tilojen käyttökelpoisuudesta. Pienillä tonteilla on erityisen tärkeää miettiä viihtyisyystekijöitä kuten varjostusta, valoisuutta, yksityisyyttä ja oleskelutiloja niin ettei häiritä naapuria. Katso myös Ohjeita pienille tonteille -kortti. Taitavasti suunniteltuna toiminnot tukevat toisiaan sen sijaan että ne kilpailevat tilasta. Esimerkiksi sisäänkäynti talous- ja asuinrakennuksen välissä säästää tilaa. Myös asunnon sisäisellä tilahierarkialla voidaan pelata paljon: sekundääriset tilat eli vaatehuolto, wc- ja saunat voivat olla lähempänä naapuria kuin oleskelutilat tai rauhaa ja hiljaisuutta kaipaavat makuuhuoneet. A-konsultit Pitkämäki Rakentamistapaohje. 1. osa-alue. 12. Oulun rakennusvalvonnan laatima tilasuunnittelun teemajuliste kiteyttää viestin suurempi ei välttämättä ole parempi. 13. Maija Jääskeläisen diplomityö havainnollistaa erilaisten asuntopohjien tehokkuutta. 13. Heikkilä, Jari. Pientalojen laadunohjaus Oulussa. Seminaariesitys. Porvoo, Jääskeläinen, Maija Hyvin suunniteltu pientalo. Työkalu toimivan pientalon suunnitteluun. Diplomityö. Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto. Verkko-osoite: Oulun kaupunki Energiakortti. Verkko-osoite: Oulun kaupunki Pientalon laatu. Verkko-osoite: Oulun kaupunki Rakennustapaohjeet omakotirakentajille, Pohjois-Ritaharju länsiosa, Jahtila (korttelit ).

85 C ALUE Maankäytön tehokkuus Palvelut Alue- ja korttelirakenne Asuinalueen teemat Kaupunkipientaloesimerkkejä

86

87 MAANKÄYTÖN TEHOKKUUS Maankäytön tehokkuus vaikuttaa alueiden ekotehokkuuteen etenkin liikenteen kautta. Maa-alan kulutus 100 %:lla per capita lisää taajaman liikenteen energiankulutusta 50 %:lla henkilö kohden 1. Tehokkain tapa lisätä yhdyskuntarakenteen energia- ja ekotehokkuutta on lisätä aluetehokkuutta. Se lyhentää keskimääräisiä matka- ja kuljetusetäisyyksiä. Asemakaavoissa määrätään toimintojen laatu, sijainti ja rakentamisen määrä (eli rakennusoikeus) tontti- ja korttelitasolla. Siksi tässä kortissa keskitytään ennen kaikkea korttelitehokkuuteen. On kuitenkin hyvä muistaa, että pelkän korttelija tonttitehokkuuksien nostaminen ei auta, jos runsaat välialueet syövät aikaansaadun tehokkuuden. MITEN ASEMAKAAVOITUS EDISTÄÄ MAANKÄYTÖN TEHOKKUUTTA? täydennysrakentamisella tonttikokoa pienentämällä määräämällä minimirakennusoikeuden ja siten minimitehokkuuden määräämällä kerrosluvut ehdottomasti: esim. II tontti- ja korttelitason piha-aluetta säästävillä ratkaisuilla: jaetut ajoyhteydet, pysäköinti- ja leikkialueet, kytketyt rakennustyypit, rajaan kiinni rakennetut rakennukset 1 Petter Næssin väitöskirjatutkimukseen pohjoismaisista taajamista on viitattu myös päästökortissa. Suomalaisessa maankäytön suunnittelussa vakiintuneet tehokkuuskäsitteet ovat tonttitehokkuus(e t ), korttelitehokkuus (e k ) ja aluetehokkuus(e a ). TONTTITEHOKKUUS = KORTTELITEHOKKUUS = ALUETEHOKKUUS = Tonttitehokkuudessa päästään käytännössä aina suurimpaan lukuun. Aluetehokkuus on luvuista pienin, sillä sitä syövät viheralueet, tiet ja muut rakentamattomat alueet. Alueella voi olla korkea korttelitehokkuus ja matala aluetehokkuus. Yksittäiset luvut eivät kuvaa kaavaratkaisuja tyhjentävästi. e t 1. Tehokkuusperiaatteet kaaviotasolla. tontin rakennusoikeus tontin pinta-ala korttelin tonttien rakennusoikeudet korttelialueen pinta-ala alueen rakennusoikeudet alueen pinta-ala e k e a Erilaiset reunaehdot vaikuttavat maankäytön tehokkuuteen. Näitä reunaehtoja ovat mm. sijainti yhdyskuntarakenteessa, alueen (ja naapurialueiden) toiminnot, rakennettavuus (maaperä, maasto, pohjavesi), ympäristöhäiriöt (melu, tärinä, pöly, pilaantunut maaperä), luonnon- ja rakennetun ympäristön suojelunäkökohdat. Näistä johtuen kaavaratkaisussa saattaa olla huomattavan paljon rakentamatonta maata. PIENTALOALUEIDEN UUDET TEHOKKUUSTAVOITTEET Useat kestävyyden näkökulmat puoltavat yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Tulevien asuinalueiden tavoitearvoksi voidaan asettaa esim. seuraavat luvut 2 : Tehokas asuinalue: e k =min. 0,40 Tavanomainen: e k <0,39 & > 0,3 Korttelitehokkuuden tulisi olla vähintään e k = 0,4, millä päästään maksimissaan aluetehokkuuteen e a = 0,25-0,30. Tonttitehokkuus on tällöin e t = 0,45. Tehokkuus on mahdollista saavuttaa pienkerrostalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen yhdistelmällä. Asukastiheydellä ~60 as./ha edellytykset hyvin saavutettaville lähipalveluille ja joukkoliikenteelle täyttyvät. Alle 0,3 ja varsinkin alle 0,2 tehokkuuksilla perusrakenteen kustannukset nousevat jyrkästi. 2 Lahti, 2002 & Yhdyskuntasuunnittelun kurssimateriaali.

88 MAANKÄYTÖN TEHOKKUUS 2/8 ERILAISILLA TALO- JA KORTTELITYYPEILLÄ ERI TEHOKKUUDET Erilaisilla korttelityypeillä päästään erilaisiin tehokkuuslukuihin. Tehokkuuteen vaikuttavat muun muassa kaavan kaupunkitilallinen ratkaisu, tonttikoko, rakennusoikeus ja talotyyppi, kerrosluku, sekä paikan olosuhteet ja reunaehdot. Suomessa rakennustyypit ovat käytännössä vakiintuneet erillispientaloiksi (=omakotitaloiksi), paritaloiksi, rivitaloiksi ja kerrostaloiksi (tai pienkerrostaloiksi). Muut ratkaisut ovat harvinaisempia. Kerrosluvut kytkeytyvät sekä kaupunkikuva-, kustannus- esteettömyys- että vetovoimaseikkoihin. Pientaloasumisen vankka suosio näkyy kyselyissä ja tutkimuksissa vuodesta toiseen. Tiivis ja matala pientaloalue tarjoaa mahdollisuuden kaupunkikuvalliseen vaihteluun, asuntokannan monipuolistamiseen, viihtyisiin piha-alueisiin sekä rakennusten sovittamiseen vaihteleviin olosuhteisiin. ILMASTONMUUTOS PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS (ML. JOUKKOLIIKENNE) Arjen sujumisen kannalta on tärkeää, missä asukkaiden arkiverkon keskeiset solmukohdat työpaikat, palvelut ja virkistysalueet - sijaitsevat ja miten solmujen välillä liikutaan. Kyse on toimintojen välimatkoista, mutta myös yhteyksien laadusta, esimerkiksi turvallisista, ympäri vuoden käytettävistä kevyen liikenteen reiteistä. Tehokkaasti rakennetussa kaupungissa on paremmat mahdollisuudet järjestää joukkoliikenne, lähipalvelut ja mm. toimittaa kaukolämpöä. Lähipalvelut ovat myös alueen sosiaalinen ja toiminnallinen laatutekijä. Pienelle päiväkodille on tarve jo 600 asukkaan alueella. Uusi 400 k-m2 päivittäistavaramyymälä edellyttää asukaspohjaa, vanha saattaa sinnitellä asukkaankin voimin. Kannattavan joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksenä on pidetty 20 asukasta/ ha. Lähipalvelujen edellyttämästä väestöpohjasta on lisätietoa Palvelut-kortilla. Hajaantuva yhdyskuntarakenne lisää kasvihuonekaasupäästöjä etenkin etäisyyksien aiheuttamien liikennepäästöjen muodossa. Varsinaisten teknisten verkostojen rakentamisen ja ylläpidon vaikutus on pienempi. Toisaalta kaikkia vaikutusketjuja ei vieläkään tunneta, ja aiheesta on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan tiiviiseen kaupunkiympäristöön liittyvä elämäntapa ja korkeampi tulotaso kasvattavat päästöjä tehokkaan yhdyskuntarakenteen tuottamia säästöjä enemmän. Aiheesta on lisää erillisellä energiakortilla

89 3/8 MAANKÄYTÖN TEHOKKUUS KUNTATALOUS Asuinalueiden vaikutus kuntatalouteen voidaan jakaa pääoma- ja käyttötalouteen. Pääomatalouden tärkeimmät menoerät ovat maan hankinta, sen rakentamiskelpoiseksi saattaminen ja rakennusten sekä rakenteiden rakentaminen. Tuloja saadaan tonttien myynnistä. Käyttötalouden alla menoja syntyy rakennusten ja rakenteiden kunnossapidosta sekä palvelujen tuottamisesta. Tuloja saadaan veroista. Yhdyskuntarakennetta täydentävällä rakentamisella kunta voi säästää miljoonia. Infrastruktuurin rakentaminen omakotiasuntoa varten on jopa viisi kertaa kalliimpaa kuin rivi- tai kerrostaloasuntoa varten. Laajoja omakotialueita toteutettaessa joudutaan esimerkiksi rakentamaan pitkien etäisyyksien takia kouluja ja päiväkoteja enemmän kuin tiiviissä rakenteessa. Vielä tärkeämpää on huomioida että vähintään 2/3 uudisalueen menoista kertyy ajan mittaan kunnallisten palvelujen toiminnasta. Siksi hajarakentamisen vaikutukset tulevat esiin hiipimällä. Hajarakentamisen nettovaikutus on lopulta negatiivinen tonttien myyntitulojen ja kalliimman palvelutuotannon, erityisesti opetuspalvelujen ja vanhusten kotipalvelujen osalta. Seuraavalla aukeamalla on taulukoitu eri tavoin yhdyskuntarakenteessa sijaitsevan, 500 asukkaan asuinalueen kustannuksia ja tuottoja. Laskelmat perustuvat toteutuneisiin asuinalueisiin. TEHOKKUUS RAKENNUSTAVAN MUKAAN erilliset pientalot kytketyt pientalot rivitalot TEHOKKUUS e a = 0,04-0,10 e k = 0,10-0,15 e t = 0,05-0,15 e a = n.0,20 e k = 0,25-0,35 e t = n. 0,35 e a = 0,25-0,30 e k = 0,35-0,40 e t = n. 0,40-0,45 ASUKAST HEYS, MAX. ~30 as./ha ~50 as./ha ~75 as./ha k-m 2 erikokoisilla tonteilla. Tehokkuudet vasemmalta oikealle: e t =0,60/0,30/ 0,15. Tonttien koot vastaavasti: m Korttelitehokkuuksia O.I. Meurmanin mukaan: valkoiset talot:1 kerros, rasterit vaaleimmasta tummimpaan: 2-6 kerrosta, musta: 7 kerrosta 4. Alue-, kortteli- ja tonttitehokkuuksia ja asukastiheyksiä. Asukastiheydet saavutetaan mikäli kotitaloudet ovat n. 3,5-4 henkilön kokoisia ja asumisväljyys on ~40-50 k-m2/hlö. Vanhoilla alueilla tiheys laskee ja asumisväljyys kasvaa, kun aikuistuvat lapset muuttavat kotoa pois. Lähde: Yhdyskuntasuunnittelun kurssimateriaali ja Lahti, LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA: Jalkanen, Riitta Asuinaluesuunnittelu. Helsinki: Rakennustieto. Korpivaara, Aila (toim.) Tiivis ja matala korttelirakenne - asuntorakentamisen typologiaa. Helsinki: Rakennustieto. Koski, Kimmo Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne. Helsinki: Ympäristöministeriö Lahti, Pekka Matala ja tiivis kaupunki. Helsinki: Rakennustieto. Lahti Pekka, Nieminen Jyri, Virtanen Markku Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Lahti, Pekka Energiatehokkuuden merkitys maankäytössä, kaavoituksessa ja yhdyskuntien rakentamisessa. Seminaariesitelmä. ARA Levi Summit Manninen, Rikhard & Puustinen, Sari Tiivistä ja matalaa Helsingin seudulle. Helsinki: Rakennustieto. Meurman, Otto. I Asemakaavaoppi. Helsinki: Rakennuskirja Oy. Uudenmaan liiton tietopalvelu. Verkko-osoite: Yhdyskuntasuunnittelun kurssimateriaali. Verkko-osoite:

90 MAANKÄYTÖN TEHOKKUUS 4/8 TAAJAMAA TÄYDENTÄVÄ ALUE TAAJAMASTA IRRALLAAN OLEVA ALUE TAAJAMIEN ULKOPUOLINEN HAJARAKENTAMINEN Kolme alatyyppiä: olemassa olevan rakenteen sisällä täydentävä olemassa olevaa rakennetta laajentava alue selkeä käyttötarkoituksen muuttamisen alue Ominaispiirteet: asemakaava pääasiassa kerrostaloja, mutta myös rivi-, pari- ja omakotitaloja maa kunnan omistuksessa ei edellytä uutta koulua/koulukuljetuksia tai päiväkotia kytketään kunnallistekniseen verkkoon (ei edellytä erityisiä investointeja) luonteeltaan kevyen/joukkoliikenteen kaupunki : etäisyys pysäkeille enintään noin 500 m., vuoroja vähintään puolen tunnin välein & etäisyys päiväkotiin, ala-asteelle ja lähikauppaan enintään noin yksi kilometri Kaksi alatyyppiä: luonteeltaan uusi alue (voi olla vähäisessä määrin olevaa rakennetta) vajaasti rakennetun alueen täydentyminen taajamaksi Ominaispiirteet: asemakaava pääasiassa omakotitaloja, mutta myös pienkerros- ja rivitaloja maa kunnan omistuksessa ei edellytä uutta koulua/koulukuljetuksia uusi päiväkoti kytketään kunnallistekniseen verkkoon (edellyttää investointeja) etäisyys olemassa olevaan taajamaan noin kolme kilometriä luonteeltaan auto/joukkoliikennekaupunki : etäisyys pysäkeille enintään noin yksi kilometri ja vuoroja vähintään tunnin välein & etäisyys päiväkotiin, ala-asteelle ja lähikauppaan enintään noin kolme kilometriä Kaksi alatyyppiä: kunta panostaa vain vähän infra- ja palvelurakenteisiin kunta panostaa infra- ja palvelurakenteisiin Ominaispiirteet: ei asemakaavaa (jos panostetaan, tarve syntyy ajan kuluessa) omakotitaloja maa yksityisessä omistuksessa jos kunta panostaa vain vähän, se järjestää koulukuljetukset, mutta ei kytke aluetta kunnallistekniseen verkkoon jos kunta panostaa, se järjestää koulukuljetukset, päiväkodin ja kytkee alueen kunnallistekniseen verkkoon (vaatii investointeja) luonteeltaan autokaupunki : etäisyys pysäkeille yli kilometrin ja vain muutama vuoro aamu- ja iltapäivällä & etäisyys päiväkotiin, ala-asteelle ja lähikauppaan yli kolme kilometriä

91 5/8 MAANKÄYTÖN TEHOKKUUS ALUETYYPPIEN KUNTATALOUDELLINEN VERTAILU, 500 ASUKKAAN ALUE. Tarkastelu pohjautuu n. 30 eri puolille Suomea sijoittuvaan asuinalueeseen. MAAN HANK NTA RAKENTAM SKELPO SEKS SAATTAM NEN RAKENTAM NEN TONTT EN MYYNT KUNNOSSAP TO KUNNALL STEN PALVELUJEN TO M NTAMENOT VEROTULOT PÄÄOMATALOUS KÄYTTÖTALOUS Täydentävä alue, /asukas täydennysalue laajentava alue käyttötarkoituksen muutoksen alue Irrallaan oleva alue, /asukas * /as /30 v /as /30 v /as./30v. * /as./30v. uusi alue täydentyminen taajamaksi * * Hajarakentaminen, /asukas /as /30v /as./30v. kunnan panostaminen vähäistä kunta panostaa * 0 0 * - = alatyyppien välinen suhde (lähempänä alarajaa - lähempänä ylärajaa) * ei yleistettävissä olevaa arvoa. Esim. maan hintaan tapauskohtaiset tekijät vaikuttavat sijaintia enemmän. Pitkän ajanjakson kustannukset (30 v.) on laskettu nykyarvomenetelmässä yleisesti käytetyllä 5% korkokannalla. Lähde: Koski, Kimmo Kuntatalous ja täydentyvä yhdyskuntarakenne.

92 MAANKÄYTÖN TEHOKKUUS 6/8 KUUMA-KUNTIEN TEHOKKAASTI KAAVOITETTUJA PIENTALOALUEITA Jäljempänä on muutamia KUUMA-kuntien tehokkaasti toteutettuja pientaloalueita. Vertailun vuoksi: omakotitontin koko on tyypillisesti m 2. Tyypillinen tonttitehokkuus 0,25. Kun 1970-luvun omakotitalossa oli n. 120 k-m 2, nyt niitä on jo yli 200. HAKALA HYVINKÄÄ Kaava hyväksytty: 1983 (pohjoisosa), 1985 (eteläosa). Alueella on pientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Asuinkorttelien tehokkuus: e t =e k =0,38. Pohjoisosan kortteleissa (A II) on rakennusoikeutta k-m 2, jokaisessa 5 solakkaa rivitaloa. Eteläkortteleissa (A II) asuintilojen rakennusoikeudet ovat k-m 2. Talot on sijoiteltu pihapiirien ympärille. Paritalojen asunnot ovat keskimäärin alle 100 k-m 2 kokoisia. Hakala TANHUNIITTY JÄRVENPÄÄ Kaava hyväksytty: Alueella on pientaloja, ei lainkaan perinteisiä omakotitaloja. Pientalokorttelien tehokkuus: e t =0,55 (AP). Alueelle on kaavoitettu 30 tuulimyllytaloon 180 asuntoa, joiden koko vaihtelee välillä k-m 2. Asunnot ovat kuuden asunnon ryppäissä tuulimyllytaloissa, kaikilla on omat sisäänkäyntinsä ja omat pihat. Osa asunnoista on kaksikerroksisia. Kaavassa oli varaus myös yhteistilojen toteutukseen. Tanhuniitty

93 7/8 MAANKÄYTÖN TEHOKKUUS KUUMA-KUNTIEN TEHOKKAASTI KAAVOITETTUJA PIENTALOALUEITA KURKELA KERAVA Kaava hyväksytty: Kortteleissa (AO) on 79 erillispientalotonttia, joiden keskikoko on 540 m 2, keskimääräinen rakennusoikeus 175k-m 2. Pientalokorttelien tehokkuus: e t =e k =0,33. Lisäksi yhteisiä pysäköintialueita (mm. kuvassa näkyvä Pulmusenkatu). VIRRENKULMA KERAVA Kaava hyväksytty: Alueella on kerros-, pien- ja erillispientaloja Asuinkorttelien tehokkuus: e t =e k 0,34 (AO-62)-0,59 (AK-72). Uusia omakotitontteja on 113, niiden keskikoko on 616 m 2 ja rakennusoikeus 210 k-m 2 +25k-m 2 autosuojalle. Omakotirakentaminen on tarkkaan ohjeistettua. Kaavakartalla merkintöjä on niukasti, mutta rakentamisohjeessa on runsaasti ohjeita kortteleittain. Kurkela Havainnekuvat ja kaavakartat: KUUMA-kunnat. Hakalan ilmakuva: Google Maps. Tanhuniityn ilmakuva: Järvenpään kaupunki. Kurkelan ja Virrenkulman ilmakuva: Copyright Kartta Blom Oy. Virrenkulma

94 MAANKÄYTÖN TEHOKKUUS 8/8 KUUMA-KUNTIEN TEHOKKAASTI KAAVOITETTUJA PIENTALOALUEITA RATSUTILA NURMIJÄRVI Ratsutila Kaava hyväksytty: Klaukkalan ydinkeskustassa sijaitsevalla alueella on pääosin kerrostaloja sekä asuinpientaloja. Asuinkorttelien tehokkuus vaihtelee e k =0,62 (AP-1) - 0,89 (AK). Pientalotonttien rakennusoikeus vaihtelee välillä k-m 2. Alueen keskellä oleva pihakatu toimii eräänlaisena jaettuna piha-alueena. Keskeinen sijainti ja hankalasti rakennettava maaperä ovat tehokkaan kaavaratkaisun taustalla. Pientaloja voi rakentaa aivan keskustaankin! PAJALANPIHA JÄRVENPÄÄ Kaava hyväksytty Alueella on erillispientaloja, pientaloja ja rivitaloja. Korttelien (AO-36, AO- 37) tehokkuus e t =e k =0,36 (AP) - 0,61 (AR). Erillispientalotonttien keskimääräinen koko on 544 m 2 ja rakennusoikeus 180 k-m 2 asuintiloille + 25 k-m 2 talousrakennuksille. Tonttien pienuudesta johtuen rakentaminen on erityisen tarkkaan ohjattua sekä kaavakartalla että rakentamistapaohjeessa. Havainnekuvat ja kaavakartat: KUUMA-kunnat. Ratsutilan llmakuva: Copyright Kartta Blom Oy. Pajalanpiha MUITA TEHOKKAASTI RAKENNETTUJA PIENTALOALUEITA Helsingissä: Puu-Vallila, e a = e k =0,53. Puu-Käpylä, e a = 0,14-0,24. Ruoholahden Sadan markan villat : e a = e k = 0,34. Helsingin Myllypuro e t = 0,44-0,53. Puotilan Pehtoori e t =0,4. As. Oy Huvitus: ek= 0,6. Huopalahden Sireenikatu: e k = 0,67 (0,44 ilman aputiloja). Espoossa: Laurinlahti: e a = 0,3. Säterinmetsä: e a =0,44. Porvoossa: Porvoon Jokineito e t = 0,5, Vanha Porvoo, e a = 0,29.

95 PALVELUT Lähellä kotia olevat peruspalvelut, lähikauppa, päiväkoti ja alakoulu, ovat arjen laatua, joka koskettaa meitä jokaista. Hyvät palvelut tai niiden puute nousevat toistuvasti esiin elinympäristöä koskevissa kyselyissä. Palveluiden edellytyksenä on riittävää väestöpohja, joka vaihtelee palvelusta riippuen. Lisäksi esimerkiksi olemassa olevat palveluverkot ja väestöennuste vaikuttavat toimintojen sijoitteluun. Vaikka yhdyskuntasuunnittelulla ja kaavoituksella ohjataan palvelujen sijoittumista ja mitoitusta, kaupan palvelujen toteutumista tai kannattavuutta suunnittelu ei voi taata. Asemakaavassa määritellään palvelujen mitoitus, yksityiskohtainen sijainti sekä liikenteen ja pysäköinnin järjestäminen. ERI PALVELUJEN EDELLYTTÄMIÄ ASUKASMÄÄRIÄ Olemassa olevan lähikaupan asiakaskunnaksi saattaa riittää asukasta Uusi lähikauppa: 3000 asukasta, 2 kauppaa asukasta. Kustannustehokkaat kioskityyppiset myymälät pärjäävät asukkaan väestöpohjalla. Pieni päiväkoti: 600 asukasta Koulu: 2000 asukasta Kannattavan joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksenä on 20 asukasta/ha. Lähde: Lahti, YM, Kauppa kaavoituksessa Lähikauppa on yleensä alle 400 m 2 :n kokoinen myymälä asutuksen keskellä ja jalankulkuyhteyksien päässä. Asemakaavaa laadittaessa on tarpeen kiinnittää huomiota erityisesti palvelujen saavutettavuuteen ja pienmyymälöiden toimintaedellytysten tukemiseen. Lasten päivähoito on kuntien lakisääteinen velvoite. Alle kouluikäiset lapset ovat vanhempien äitiys- ja isyysloman päätyttyä oikeutettuja kunnan järjestämään päivähoitoon. Päivähoito voi tapahtua kunnallisessa tai yksityisessä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Kunnan on myös järjestettävä oppivelvollisuusikäisten perusopetus sekä esiopetus. Kunta voi järjestää opetuksen itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia opetuksen muulta perusopetuksen järjestäjältä. Oppilailla, joiden koulumatka on viittä kilometriä pidempi, on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oikeus maksuttomaan kuljetukseen syntyy myös silloin, kun matka katsotaan oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikeaksi tai vaaralliseksi. 500 ASUKKAAN ASUINALUEEN HINTA menot: miljoonaa euroa/30v. tulot: miljoonaa euroa/30v. nettovaikutus: miljoonaa euroa menot ovat euroa/asukas, 5% korkokannalla laskettuna 70 90% menoista syntyy vuosien kuluessa kunnan palvelutoiminnasta Lähde: Koski, K MITEN ASEMAKAAVOITUS TUKEE ERILAISIA PALVELUJA? Turvataan tarvittava väestöpohja. Suunnitellaan aluekokonaisuuksia, sijoitetaan uudet asuntoalueet vanhojen yhteyteen. Tarjotaan vanhoilla alueilla mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen asiakaspohjan vahvistamiseksi. Kehitetään alueiden katuverkkoa, kevyen liikenteen väyliä ja joukkoliikennereittejä palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi. Sijoitetaan päivittäistavarakaupat paikkoihin, joissa liikennevirrat ovat suuria ja jotka ovat saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Sisääntuloväylän läheisyys on yleensä hyvä paikka. Pussinperällä kauppa ei menesty. Kaupalliset ja julkiset palvelut lähekkäin. Kauppareissun voi yhdistää muuhun asiointiin. Varataan riittävästi tilaa asiakaspysäköintiin. Sallitaan kaavamääräyksissä palvelu-, työ- ja liiketiloja asuinrakennuksissa, myös erillispientaloissa. Lähde: Kauppa kaavoituksessa.

96 PALVELUT 2/6 SAAVUTETTAVUUS Saavutettavuutta voidaan tarkastella sekä fyysisenä että koettuna ilmiönä. Fyysiseen saavutettavuuteen vaikuttavat myymälöiden sijaintitekijät, palvelujen laatu ja väestön ominaisuudet. Sijaintitekijöitä ovat myymälöiden sijainti suhteessa asutukseen, liikenneväyliin, joukkoliikenteen reitteihin ja pysäkkeihin sekä kevyen liikenteen väyliin. Palvelujen sijaintia suhteessa asuntoihin voidaan tarkastella eri etäisyysvyöhykkeisiin perustuen. Etäisyysvyöhykkeet voidaan valita niin, että ne kertovat myös saavutettavuudesta eri kulkumuotoja käytettäessä. Kotitalouksien autoistumisaste vaihtelee kuntakohtaisesti ja alueittain. Kerrostalovaltaisilla asuntoalueilla yli 40 prosenttia asuntokunnista saattaa olla autottomia. Pientaloalueilla auton omistavien asuntokuntien osuus voi nousta hyvinkin korkeaksi, mutta myös näillä alueilla on huomattavan paljon autollisten talouksien jäseniä, jotka eivät itse käytä henkilöautoa. Väestö ei ole yksi yhtenäinen joukko. Erityisesti ikääntyminen, pienituloisuus, autottomuus ja liikuntarajoitteisuus voivat olla saavutettavuutta hankaloittavia tekijöitä. Peruspalveluihin lukeutuvan päivittäistavarakaupan saavutettavuuden turvaaminen tulisi olla yhteiskunnallinen tavoite. Etenkin ikääntyville ostoksilla käynti voi olla keino päästä pois kotinurkista ja ylläpitää sosiaalista elämää. Saavutettavuuteen kuuluu myös palvelujen laatu, kuten myymätyypit, tuotevalikoima ja hintataso. Uusi myymälä voi nostaa lähialueensa palvelutasoa, mutta samalla johtaa vanhojen myymälöiden palvelutason laskuun, jos ne menettävät asiakkaitaan ja joutuvat sen vuoksi supistamaan tuotevalikoimaa tai kokonaan lopettamaan toimintansa. Kauppakeskus k-m 2 Uusi tiheällä vuorovälillä liikennöivä bussilinja, joka ei saa tukea aiemmasta maankäytöstä Pieni terveysasema: neuvola, yleislääkäri, kotisairaanhoito, hammashoito k-m 2 Lähikeskus. Päivittäistavarakauppa, apteekki, kioski, erikoisliikkeitä km Eri palvelujen edellyttämiä väestöpohjia Uusi päivittäistavarakauppa Iso päiväkoti: 3 ryhmää/57 hoitopaikkaa. Peruskoulu : 1 opetusryhmä/24 lasta. Pieni päiväkoti: 2 ryhmää/32 hoitopaikkaa. Päivittäistavarakauppa: olemassaoleva myymälä Tilat 400 k-m 2. Pysäköinti1 ap/ 30 myymälä-k-m 2. Tontti: m 2. Urheilukenttä: 50mx70m. Tontti:1,5 ha+20m 2 /oppilas. Tontti m 2, k-m 2 /lapsi. 1 ap/50 k-m k-m 2 1.

97 3/6 PALVELUT HYVIN SAAVUTETTAVA LÄHIKAUPPA KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa enintään 500m päässä kotoa sijaitsevat joukkoliikenteen pysäkit ja lähipalvelut ovat hyvin saavutettavia m säteellä kotoa sijaitsevat pysäkit ja palvelut määritellään kohtalaisesti saavutettaviksi. Tyypillisesti pysäkeille jalan kuljettu matka lasketaan enintään sadoissa metreissä. Seuraava esimerkki osoittaa, millaisia tontti- ja korttelitehokkuuksia sekä asukastiheyksiä tarvitaan 1 km 2 alueella, jotta sinne saadaan lähikauppa ja koulu, jos palvelujen pitää olla hyvin saavutettavissa ja palvelujen saanti edellyttää 3000 asukkaan väestöpohjaa. Laskelmassa oletetaan, että kaikki alueen talot ovat samansuuruisia erillispientaloja samansuuruisilla tonteilla. Tällainen monotoninen esikaupunkiympäristö ei ole toivottava lopputulos. Harvasti toteutettuna se on autoriippuvaisen kaupungin kouluesimerkki, tiiviisti toteutettuna autoriippuvaisuus vähenee, monotonia ei. Kaupan ympärille piirtyy säteeltään ~564m suuruinen ympyrä. Sen pinta-ala on 1 km 2. 1km 2 =10*10 ha=1000 ha. Valtaosalle asukkaista kauppaan on matkaa maksimissaan 500m. Ympäröivää asutusta ei huomioida. Oletetaan että 85% eli m 2 on asuintonteiksi käypää maata. Olosuhteista riippuen tämä vaihtelee paikasta toiseen. 4 hengen kotitaloudet ovat tyypillisiä uusille asuinalueille, jossa on aluksi lapsiperheitä asukasta 4 asukkaan asuntokuntina tuottaa 750 kotitaloutta. Jokaiselle tontille on myönnetty rakennusoikeutta 200 k-m 2. Maata tarvitaan pelkille asuinkortteleille seuraavasti: e t =0,15 / tontti 1333 m 2 : m 2 e t =0,30 / tontti 667 m 2 : m 2 e t =0,25 / tontti 800 m 2 : m 2 e t =0,45 / tontti444 m 2 : m 2 K r=563m 2. Veli Silvon oivaltava piirros esittää palvelut ja toiminnot jalankulkijan perspektiivistä. Tiiviissä kaupungissa toiminnot ovat kävelyetäisyydellä Saavutettavuus -esimerkin kauppa sijaitsee keskellä uutta asuinaluetta. 4.Asuntokuntien keskikoko Uudellamaalla Lähde: Uudenmaan liitto/tilastokeskus. 4.

98 PALVELUT 4/6 Tonttitehokkuus e t =0,30 vastaa aluetehokkuutta e a =0,25 ( m 2 /667m 2 *200k-m 2 / m 2 ). Se täyttää Lahden (2002) tiiviin asuinalueen aluetehokkuusvaatimuksen. Asukkaita olisi 4 hengen kotitalouksissa yhteensä Tämä huippuhetken asukasmäärä riittäisi jo lähikeskukseenkin. Asukastiheys olisi Helsingin Lauttasaaren tasoa. Miten käy kun lapset aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa? Vanhoilla pientaloalueilla on keskimäärin 2,5 hengen kotitalouksia. Tonttitehokkuudella 0,15 alue asuttaa 1570 asukasta 1. Ei riitä sen koulun, kaupan eikä joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Vanha kauppa saattaa vielä sinnitellä. 667m 2 tonttikoolla alueella olisi 3186 asukasta m saavutettavuuskriteeri on melko ankara. Jos lähipalvelujen etäisyyksistä hieman tingitään, saadaan kauppa ja kouluun riittävä asukaspohja harvemminkin rakennettujen asuinalueiden tehokkuusluvuilla. Laskelmassa ei ole otettu huomioon olemassa olevia myymälöitä tai ostovoimaa. Unelma väljästä ja luonnonläheisestä omakotiasumista ja nurkan takana olevista lähipalveluista on haastava yhteensovitettava. Osa asukkaista arvostaa omaa rauhaa ja tilaa siinä määrin, että lähipalvelut jäävät kakkossijalle. Yli tuhannen neliön tonteille on siis ottajansa jatkossakin, eivätkä pelkät metsärivitalot ratkaise ilmasto-, kuntatalous- tai sosiaalisia haasteita. 1 = m 2 / 1333 m 2 *2,5 as. 2 = m 2 /667 m 2 *2,5 as. YKS-opetusmateriaalin mukaan 30 as/ha asukastiheyteen pitäisi päästä erillispientaloalueilla, joiden e a = 0,04-0,10, e k = 0,10-0,15. Miten tähän tiheyteen päästään 0,15 tonttitehokkuudella? Ehkä pienemmillä taloilla ja menneiden vuosikymmenien väljyysluvuilla, esim. 3-4 henkilön asuttamilla 90k-m 2 2-kerroksisilla rintamamiestaloilla 600 m 2 tai 150 k-m 2 taloa 1000m 2 tonteilla. Vertailun vuoksi: 30 as/ha=3000 as/km 2 = Helsingin keskimääräinen asukastiheys. KUUMA-seudun kaupungistuneimmat ja tiheimmin asutut kunnat, Kerava ja Järvenpää, yltävät n as/maa-km 2 tiheyteen. Lisätietoja väestöstä löytyy Kuntien lähtökohdat -kortista. KUUMA-kunnissa on useita asuinalueita, joiden tontti- ja korttelitehokkuus ovat riittäviä sekä palvelujen järjestämisen että hyvän saavutettavuuden kannalta. Alueita esitellään Maankäytön tehokkuus -kortissa. TEHOKKUUS RAKENNUSTAVAN MUKAAN erilliset pientalot kytketyt pientalot rivitalot Lähde: TKK (nykyinen Aalto-yliopisto) TEHOKKUUS e a = 0,04-0,10 e k = 0,10-0,15 e t = 0,05-0,15 e a = n.0,20 e k = 0,25-0,35 e t = n. 0,35 e a = 0,25-0,30 e k = 0,35-0,40 e t = n. 0,40-0,45 ASUKAS T HEYS, MAX. ~30 as./ha ~50 as./ha ~75 as./ha 5. Maankäytön tehokkuus- ja asukastiheyslukuja. Lähde: Yhdyskuntasuunnittelun kurssimateriaali. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SIJAINTITEKIJÖITÄ Tarvittavaan väestöpohjaan vaikuttavat asiat: Alueen ikärakenne (ikääntyvät ovat uskollisimpia lähikaupan asiakkaita) Autojen määrä per kotitalous Julkisen ja kevyen liikenteen yhteydet Lapsiperheiden määrä Vaikutusalueen keskitulotaso Ostovoiman siirtymät Kauppapaikan näkyvyys ja saavutettavuus Paras sijainti ei ole asuinalueen keskellä. Kaupan tulee olla asiakkaiden ohikulkumatkan varrella. Palvelu toteutuu todennäköisimmin alueella, joka on yhden sisääntulokadun varassa. Ostovoima virtaa suurempiin myymälöihin ja keskuksiin. Useampi myymälä pienentää virtausta. Yhden myymälän tilanteessa ulosvirtaama on 70 80%, kahden myymälän tilanteessa 40 60%. Vaikka kyseessä olisi lähikauppa, riittävät pysäköintimahdollisuudet tulee huomioida suunnittelussa. Yleinen mitoitussääntö on yksi autopaikka/30 myymäläneliömetriä. Lähteet: Pätynen, K, muistio sekä Kasso, T. Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa, 1995.

99 5/6 PALVELUT KAUPPAPAIKKASUUNNITTELU Kauppa kehittää ja uudistaa olemassa olevia myymälöitään aina, kun se on mahdollista, koska investoinnit ovat pienempiä kuin uutta rakennettaessa. Uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa: riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa hyvä liikenteellinen sijainti kohtuullinen investointitaso JOUKKOLIIKENNE Autoriippuvuuden kannalta avainkysymys on, eteneekö yhdyskuntarakenteen eheytyminen joukkoliikennevyöhykkeelle, missä valtaosa kaupunkiseutujen väestöstä asuu. Käytännössä lapsiperheille olisi pystyttävä tarjoamaan houkutteleva asumisvaihtoehtoja joukkoliikennevyöhykkeellä. Joukkoliikenteen osalta tarvittaisiin paikoitellen jopa 30 % asukastiheyden tasokorotus, jotta sillä olisi vaikutusta liikkumiskäyttäytymiseen. Tämä edellyttää maankäytön tehostamisen lisäksi liikennejärjestelmän laaja-alaista kehittämistä. Suomen kansainvälisessä vertailussa harva yhdyskuntarakenne tarjoaa tähän loistavan mahdollisuuden! Harvaa, nauhamaista rakennetta on mahdollista täydennysrakentaa luonto- ja virkistysalueita uhkaamatta. Tavoitteeksi tulisi asettaa yhdyskuntarakenne, jossa asuntokunnat pärjäävät keskimäärin yhdellä autolla. 6. Kaupan ryhmien käyttämä myymäläverkon suunnittelumalli. 7. Hyvinkään kaupunki on yhdyskuntarakenteeltaan eheä. Se helpottaa kattavan linjaston laatimista. Lähes 90% asukkaista on bussipysäkki 400 m säteellä kotoa. Kuvassa näkyy kaikkien kuuden paikallislinjan reitit

100 PALVELUT 6/6 HYVINKÄÄN JOUKKOLIIKENNEKONSEPTIN AVAINTEKIJÄT: Noin asukkaan Hyvinkään paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat kääntyneet nousuun 2000-luvun notkahduksesta. Kattava linjasto: suuri osa väestöstä asuu kävelymatkan päässä pysäkiltä (58% 200 m pysäkeistä ja 84% 400 m päässä pysäkeistä). Tiivis yhdyskuntarakenne helpottaa hyvän palvelutason saavuttamista. Uusille alueille avataan bussilinja heti alussa. Vuoroväli ½ tuntia, vaihtomahdollisuus linjojen välillä asemalla. Linjat toimivat lähijunaliikenteen liityntälinjoina. Ajanmukainen, kaupunkiliikenteeseen sopiva kalusto (pääosin matalalattiamallia). Pitkäaikainen yhteistyö operoivan firman (Hyvinkään liikenne) kanssa. Edulliset liput: aikuisten kertalippu 2,50 on halvempi kuin Matkahuollon alin kertamaksu. Lipputuen osuus kaupungin joukkoliikennerahoituksesta oli v n. 35%. Nuoret totutetaan joukkoliikenteen käyttäjiksi hyvin edullisella nuorisolipulla. Lähde: Hyvinkään kaupunki 8. KUUMA-Laatuasumis -hankkeessa määritetyt tavoitteelliset odotusajat ja enimmäiskävelyetäisyydet bussipysäkeille. Alueiden kohdalla tarkasteltiin aluetta palvelevien pysäkkien keskimääräistä odotusaikaa. Kaikki 1 km säteellä olevat pysäkit huomioitiin. Odotusaika saatiin jakamalla tarkasteluaika (minuuteissa) pysäkkien kautta ajettavien vuorojen lukumäärällä. Hyvä: Odotusaika enintään 20 min. ruuhka-aikaan (arkisin kello 7-9 ja 15-17). Odotusaika enintään 45 min arkisin klo Kohtuullinen: Odotusaika enintään 30 min ruuhka-aikaan (arkisin kello 7-9 ja 15-17). Odotusaika on enintään 60 min. arkisin klo Huono: ei täytä hyvän tai kohtuullisen kriteerejä. Lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin viikonloppujen palvelutasoa ja bussilinjojen reittejä. Niitä ei ole esillä tässä taulukossa. Luvut on sovellettu mm. Liikenneviraston julkaisujen kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutasomääritelmistä. 8. LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA: Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelma - joukkoliikenneosion tekninen raportti WSP Finland Oy, Strafica Oy. Kasso, T Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa. Helsinki: Keskuskauppakamari. Kauppa kaavoituksessa Helsinki: Ympäristöministeriö. Koski, Kimmo Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne. Helsinki: Ympäristöministeriö. Lahti, Pekka Matala ja tiivis kaupunki. Helsinki: Rakennustieto. Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa Helsinki: Ympäristöministeriö. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Liikenneviraston ohjeita 7/2010. Verkko-osoite: www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_ _ ohje_joukkoliikenteen_web.pdf Ristimäki Mika, Kalenoja Hanna ja Tiitu Maija Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Vyöhykkeiden kriteerit, alueprofiilit ja liikkumistottumukset. Verkko-osoite: asp?contentid=135000&lan=fi. Uudenmaan liiton tietopalvelu. Verkko-osoite: Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun opetusmateriaali. Verkko-osoite: mitoitus.html

101 ALUE- JA KORTTELIRAKENNE Tässä kortissa käsitellään erilaisia asuinalueiden korttelirakenteita, jotka muodostuvat usein monen tekijän summana. Alueen rakenteella voidaan lisätä sen tunnistettavuutta, omaleimaisuutta ja liikkumisen helppoutta sekä turvallisuutta. Rakenne voi hahmottua yhdenmukaisen rakennustavan, toimintojen tai muiden yhtenäisten ominaisuuksien kautta. Kaupunki, joka koostuu erilaisista osa-alueista, on vaihteleva ja elävä ja orientoituminen siellä on helppoa. Kortti esittelee esimerkkejä erilaisista korttelirakenteista ja niiden mahdollisuuksia alueen identiteetin ja tilojen luomisessa. KESKIÖSSÄ MITTAKAAVA JA KATUTILA Suunnittelun vaihtoehtoja rajaavat joka kerran paikalliset lähtökohdat kuten maasto, rakennettavuus, ilmasto, suojelunäkökohdat, sijainti yhdyskuntarakenteessa ja olemassa oleva kunnallistekninen verkosto, etenkin tieverkko. Taajamissa pääväylien väliin jää yhtenäisiä maankäytön kokonaisuuksia, joissa risteilee eri luokkiin kuuluvien teiden ja katujen verkosto. Maankäytön tehokkuus (josta lisää samannimisellä kortilla) on korkeimmillaan kaupunkikeskustoissa ja laskee etäännyttäessä keskustasta. Vilkkaan kokoojakadun varrella lähellä keskustaa rakentamiseen kohdistuu erilaiset paineet ja mahdollisuudet kuin hiljaisella asuinalueella. Sen lisäksi, että kyse on maan hinnasta ja erilaisten toimintojen yhteensovittamisesta, on kyse myös rakennetun ympäristön tilahierarkiasta. Mittakaavan hallinta onkin kaupunkisuunnittelun kovaa ydintä. Rakennusten ja kadun tulee olla keskenään samaa kaliiberia. Kadut puolestaan mitoitetaan katuluokituksen, mitoitusajoneuvojen, sekä tulevan liikennesuoritteen mukaan. Tuloksena syntyy katupoikkileikkaus, jossa määritellään kadun mitat ja korot. Katutila on pääosin katupoikkileikkauksen, sekä katua ympäröivien kortteleiden summa. Kun katu ja rakennukset ovat toisiinsa nähden oikean kokoiset, talot eivät kaadu päälle eikä katu menetä tilavaikutelmaansa. Kokonaisuuden tulisi kertoa kadun tarkoituksesta sekä viestiä sitä, miten tilassa tulee käyttäytyä: onko kyseessä sujuvalle liikenteelle pyhitetty pääkatu, vai aukio, jossa hengaillaan ja seurustellaan. Katuvihreä, materiaalit ja katukalusteet viimeistelevät kokonaisuuden. Lisää tietoa katurakentamisesta ja katujen roolista Kadut ja reitit -kortilla. LIIKENTEELLINEN PERUSRATKAISU Sisäsyöttöisessä kokoojakatu menee alueen halki. Etuna on joukkoliikenteen helppo järjestäminen. Haittana on kevyen liikenteen risteäminen kokoojakadun kanssa. Ulkosyöttöisessä ratkaisussa kokoojakatu kiertää alueen reunoja. Etuna on sisäsyöttöistä parempi liikenneturvallisuus. Toisaalta katua tarvitaan enemmän ja joukkoliikenne ajaa pitemmän matkan. 1. Korttelityyppien luonnoksia.

102 TILASUUNNITTELU Yksinkertaistetusti rakennuksilla voidaan muodostaa kolmenlaista perusrakennetta: kehämäistä, nauhamaista ja pistemäistä. Kehämäinen rakenne on kaupunkimaisin (rakennukset on pakattu kiinni toisiinsa tilan säästämiseksi), pistemäinen luonnonläheisin (rakennukset ovat toisistaan erillään). Rakennusten korkeus ja maasto vaikuttavat tilalliseen ilmeeseen. Kaikkia perustyyppejä on sekä kerrostalo- että pientaloympäristöissä. Kehämäisessä rakenteessa rakennuksen ryhmittyvät pihojen ympärille, nauhamaisessa rakenteessa talot liittyvät toisiinsa riveiksi. Pistemäinen rakenne koostuu erillisistä, vapaasti seisovista rakennuksista. Lisäksi on olemassa liuta näiden aluerakennetyyppien yhdistelmiä. Suljettu, puoliavoin tai avoin rakenne muodostavat selvästi erilaisia ympäristöjä. RAJAT JA REUNAT Rajat ja reunat auttavat hahmottamaan aluetta. Rantaviiva, rakennetun ja rakentamattoman alueen raja, luonteeltaan erilaisten alueiden raja, rata, pääkatu tai rakennusten muodostama muuri voivat olla tekijöitä, joiden avulla ihmisten mielikuva alueesta jäsentyy. Asuinalueen reunojen täsmällinen käsittely vahvistaa alueen ulkoista hahmoa. Selkeä reuna voi olla muurimainen, mutta myös pistemäisten rakennusten merkitsemä. Avoimessa tilassa täsmällisen, mutta pehmeän reunan voi muodostaa myös kasvillisuudella. Mielikuva alueesta muodostuu kuljettaessa väyliä pitkin. Havainnot sijoittuvat reitteihin, peräkkäiset tapahtumat nivoutuvat toisiinsa ja lomittuvat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Katujen mitoituksella ja rakennusten sijoittumisella suhteessa katuun on merkitystä katutilan luonteen kannalta. Rajattu katutila luo tiivistä, kaupunkimaisempaa ympäristöä kun taas väljempi mitoitus ja kasvillisuusalueet kadun ja rakennusten välissä luovat vehreämmän ja väljemmän vaikutelman. Lisää tietoa asuinalueen omaleimaisuuden kehittämisestä Asuinalueen teemat -kortilla. A B 2.

103 2. Kehämäisellä rakenteella voidaan luoda hyvinkin tiivistä kaupunkitilaa, jossa kehien ulkopuolelle jäävä julkinen tila erottuu selkeästi kehän rajaamasta yksityisestä tilasta. Ratkaisulla muodostuu suurkortteleita. Kuva esittää Sipoon Landbon alueen laajennusta. Etelä- Landbossa on vuorotellen kehämäistä ja nauhamaista korttelia. Perinteisesti kehäkorttelin sisäosa on yksityistä tilaa (A). Suunnitelmassa tie kulkee yhden kehän halki (B). Korttelin sisäosasta muodostuukin julkinen paikka ja yksityiset piha-alueet jäävät kehän ulkopuolelle Helsingin Kantarnäsin niemelle suunnitellulla uudella asuinalueella tutkittiin eri vaihtoehtoja. Kehämäisten korttelien vaihtoehdossa korttelien väleistä on näkymiä alas merenrantaan ja ylös mäenlakipuistoon. Rakennusten lisäksi tilaa rajaavat erilaiset penkereet ja muurit (3). Myös sormimaisella rakenteella voidaan rajata katutilaa, mutta yksityisen ja julkisen tilan välinen ero on pienempi. Sormimaisiksi kutsutaan rakennusnauhoja, jotka avautuvat maastoon poikkisuunnassa katuu nähden. Terassoidut rivitalot porrastuvat rinteessä katutasosta alaspäin. Ylärinteen puolella katu on rajattu yhtenäisellä rakennusmassalla (4) Pistemäisellä rakenteella voidaan luoda tiivistä tai väljää ympäristöä. Rakennukset sijoittuvat ympäristöön vapaasti, jolloin ne eivät yhtä selkeästi rajaa tilaa. Hyvänä puolena on rakennusten väliin jäävä vehreys ja sitä kautta luonnonläheisyyden tuntu. Koti ja piha ovat toiminnan keskipiste varsinkin omakotitaloalueilla. 5. Fiskarsin Katinsuolla on omaa tilaa. Talot on sijoiteltu kuten ennen vanhaan, mäentöyräälle tontin parhaalle paikalle. Katutilasta ei juurikaan voi puhua. 6. Toisaalla Fiskarsissa katutilaa syntyy kadun molemmin puolin linjaan asetettujen erillispientalojen myötä. 6.

104 Suurin osa alueista koostuu erilaisista kehämäisten, nauhamaisten ja pistemäisten aluerakennemallien yhdistelmistä. Rakennetta muuntelemalla saadaan aikaan vaihtelevaa ympäristöä Nastolan Kuraston kiilamaisten korttelien väliin jää kaistale lähimetsää. Kiilamaiset puuistutukset rajaavat taloryhmiä. Kadulla kulkiessa vesistö- ja metsänäkymät vuorottelevat. Sommittelu tuottaa vaihtelevia näkymiä asuntoihin ja pihoille (7.). Linnamaisen suurkorttelin sisällä voisi olla useita asukkaita palvelevia toimintoja (8.). Kantarnäsissä kukkulan laki on rajattu nauhamaisella rakennusjonolla, ja alarinteiden puolelle avautuu näkymiä talojen välistä (9.) Espoon Suurpellon Käärmetalo reunustaa lähimetsää (10.) ja vetoketjumainen sommittelu ja polveilevat julkisivut keventävät katutilaa ja luo vaihtelevia näkymiä (11.)

105 Hyvän suunnitelman lähtökohtana on näkemys paikasta kokonaisuutena: kuinka uusi alue asettuu osaksi maisemaa, millainen on alueen hahmo ja tilarakenne ja miten sen toimintojen järjestelmä rakentuu. Hyvä perusidea kantaa läpi koko suunnitelman. Aluerakenne voi muotoutua paikallisten luonnonolosuhteiden ja maaston luomista lähtökohdista, keskeisten jo olemassa olevien tilojen tai tilasarjojen jatkoksi tai perustua kokonaan uuteen geometriseen muotoon. Muuntelulla ja rytmin vaihtelulla luodaan rikkautta ja elävyyttä. 12 Ote Tuusulan Anttilanrannan eteläisestä osa-alueesta. Kaavoitus on luonnosvaiheessa. Konseptin esikuva on Naerumin siirtolapuutarhayhdyskunta Kööpenhaminan lähellä, missä tontteja ympäröivät kaartuilevat, leikatut ja vapaasti kasvavat pensasaidat. Rakennukset ovat miltei näkymättömissä pensasaitojen keskellä. 13. Liedon keskustan täydennysrakentamissuunnitelmassa uusi rakentaminen on sijoitettu vanhan lomaan, samaan koordinaatistoon. Uusi rakentaminen (L-muotoiset talot) luo suljettuja tiloja pistemäisten tornitalojen (punertavat neliöt) väleihin. Asuntojen näkymät eivät ole erityisen pitkiä, mutta talojen kapea runko avaa näkymiä moneen suuntaan. 14. Kantarnäsin ovaalivaihtoehdossa ajatuksena oli korostaa kukkulan lakialueen maaston niukkaa kasvillisuutta veistoksellisella muodolla. Keskelle korttelia voisi rakentaa reitin, joka säästää maastoa ja avaa alueen julkiseenkin käyttöön. 16. Kankaanpään Mettälänkankaan asuinalue on metsäsaarekkeessa keskellä golfkenttää. Keskellä on yhteispiha. Yksityiset ja julkiset vyöhykkeet vuorottelevat sisäkkäin

106 KATUTILAA ERILLISPIENTALOKORTTELEILLA? Omaleimaisen katutilan luomiseen ei välttämättä tarvita kerros- tai rivitaloja tai muuta yhtiömuotoista rakentamista. Katutilan kannalta on olennaista, missä kohtaa tonttia ja miten päin asuin- ja piharakennukset sijoitetaan. Suljetun tilan tuntua riittää luomaan siis pelkkä yhtenäinen rakennusten muodostama yhtenäinen linja, esimerkiksi määräys sijoittaa rakennukset kiinni tiettyyn rakennusalan sivuun. Aiheesta lisää Ohjeita pienille tonteille ja Kaupunkipientaloesimerkkejä -korteissa. Katualueen reunaan sijoittuvat rakennukset mahdollistavat kauniin perinteisen raittimiljöön syntyisen katualueille ja vastaavasti isommat pihat. Katutilan läheisyys sitoo kuitenkin asuntosuunnittelua. LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA: Jalkanen, Riitta Asuinaluesuunnittelu. Helsinki: Rakennustieto Oy. Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa Helsinki: Ympäristöministeriö. Pienet pientalotontit - mahdollisuus vai mahdottomuus? Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus. Verkko-osoite: Shared Space. Room for everyone. A new vision for public spaces. Verkko-osoite: org Kuvat 1-12 & 15-17: Eriksson Arkkitehdit Oy. Keskelle tonttia rakennettaessa asuntosuunnittelussa on suurempi vapaus. Katutila on perinteinen omakotitaloalueen katu, pihat molemmin puolin rakennusta. Asuinrakennuksen suunnittelu on melko riippumatonta. Ratkaisu on melko neutraali. 16. Nastolan Kuraston suunnitelmassa osa rakennuksista on tuotu tontin kadunpuoleiseen reunaan. Kadun toisella puolella on pistemäisiä taloja. Syntyy selkeästi rajattua katutilaa. Kaartuileva katulinjaus tuottaa vaihtelevia näkymiä ja hillitsee ajonopeuksia. Kun rakennukset liittyvät tontin rajalla toisiinsa, voidaan tonteista tehdä kapeita ja syviä. Näin maksimoidaan piha-alue ja kaduista voidaan tehdä lyhempiä. Lähelle tontin rajaa rakennettaessa saadaan auringon puolelle enemmän pihatilaa. Yksityisyyden takaamiseksi ikkunaaukotuksen kanssa pitää olla tarkkana. 17.

107 ASUINALUEEN TEEMAT Asuinaluesuunnittelu on monivaiheinen prosessi, johon vaikuttavat lukuisat tekijät. Suunnittelu voi saada pontta rakenteellisten tai kaupunkikuvallisten tarkastelujen lisäksi myös erilaisista teemoista. Tämä kortti tarkastelee teemoja alue- ja korttelitason esimerkkien avulla. Teemat voivat liittyä erilaisten toimintojen, kuten asumisen ja työn tai harrastuksen yhdistämiseen. Suunnitelman keskeiseksi teemaksi voi myös nousta paikallisesti tai seudullisesti arvokas ympäristö. Arvo voi olla myös maisemassa ja katukuvassa näkymättömämpi, ajankohtainen ja tärkeäksi koettu arvo, kuten yhteisöllisyys tai ekologisuus. Vähähiilisyys ja energiapihiys voivat tulevaisuudessa olla useammankin kaavan keskeisenä teemana. Tällöin kaavat tulee laatia muun muassa uusiutuvan energian tuotantojärjestelmien vaatimukset huomioiden. RAKENTAMISEN VAIHEITTAISUUS Laadukas asuinalue muuntuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan. Mutta millainen alue on muuntautumiskykyinen? Sellainen, jota ei rakenneta heti täyteen. Aiheeseen perehtynyt Saara Melama kehitteli diplomityössään huokoisen korttelirakenteen konseptin. Se perustuu rakennusoikeuden jakamiseen eräänlaisiin pysyviin perusosiin ja mukautuviin joustaviin osiin. Paitsi yliopistoissa, myös kuntakentällä on kokeiltu rakennusoikeuden vaiheistamista. Loviisan Harmaakallion asemakaavassa haluttiin tietoisesti mahdollistaa myöhempi täydennysrakentaminen osoittamalla omakotitalotonteille kaksi rakennusalaa. Eri aikakausien jäljet, eli eräänlainen ajallinen kerroksellisuus lisääkin usein asuinalueiden vetovoimaa ASUINALUEIDEN TEEMAT Paikalliset tekijät, kuten maasto, luonto, ilmasto ja kulttuuri, luovat asuinalueiden rakenteen yleisen taustan. Rakennukset, rakennelmat, luonnonelementit ja niiden väliset tilat muodostavat fyysisen rakenteen. Toiminnallinen ja sosiaalinen sisältö muotoutuvat fyysisten puitteiden ehdoilla, mutta myös asukkaiden varassa. Paikan ominaispiirteet -kortissa on käsitelty maisemaa ja luonnonympäristöä. Asuinalueita voidaan jäsentää myös erilaisten teemojen avulla. Ne voivat nousta paikallisista ominaisuuksista, esimerkiksi luonnon tai olemassa olevan rakennuskannan antamista mahdollisuuksista tai tulevien asukkaiden ennakoiduista toiminnallisista tarpeista. Hyvä teema vahvistaa paikan hyviä ominaisuuksia ja tarjoaa asukkaille ja vierailijoille jotain, joka erottaa alueen muista. Esimerkiksi vanhojen kartanon peltojen muuttaminen golf-kentiksi säilyttää avonaisen maiseman ja pitää kartanomiljöön elävänä. Rannoille voidaan osoittaa harkitusti veneilyyn liittyvää toimintoja, maaseutukyliin hevosalan toimintoja. Myös paikalliset kulttuuriarvot voivat olla teemoja. Vanhat ruukit, kasarmit ja sairaalaympäristöt ovat tulevaisuuden vetovoimaisia asuinalueita. 1. Otteita Saara Melaman diplomityöstä. Joustaviin kortteliratkaisuihin perustuva asuinalue muuntuu ja tiivistyy ajan kuluessa. Pikkukuvissa on asuinalueen kuvitteellnen kehityskulku. 2. Kotojärven asuinalueella nautiskellaan avarasta kartanomiljööstä. Vasemmassa alanurkassa Kotojärven kartanon päärakennus. Kuva: Lentokuva Vallas Oy.

108 ASUINALUEEN TEEMAT 2/6 KODIN JA ELINKEINON YHDISTÄMINEN Yksi asumiseen liittyvä teema on asumisen yhdistäminen muihin toimintoihin kuten elinkeinoon tai harrastukseen. Esimerkkimme tulevat Fiskarsin ruukkikylän asemakaavaehdotuksesta. Fiskars on yksi Raaseporin viidestä ruukkitaajamasta. Jokilaaksossa on toiminut raudan- ja kuparinjalostuslaitoksia jo 1600-luvulla. Alue kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin ja on kansainvälisestikin tunnustettu. Teollisuuden väistymisen myötä Fiskarsista on viime vuosikymmenen aikana kehittynyt elinvoimainen taiteen, muotoilun ja käsityön keskus. Hevosiin liittyvä elämys- ja palvelutuotanto on lisääntynyt viime vuosina, kun ihmisten vapaa-aika ja siihen käytettävä rahamäärä ovat kasvaneet. Palvelut työllistävät alan osaajia ja yrittäjiä. Hevosten määrä on kaksinkertaistunut 25 vuodessa ja oli vuonna 2010 MTK:n mukaan Ratsastusharrastuksen suosio näkyy selvästi varsinkin kasvukeskuksissa, sillä valtaosa ratsastuksen harrastajista asuu kaupunkien läheisyydessä. Kyse on paitsi hevosalan toimintaedellytysten luomisesta myös harrastusmahdollisuuksien luomisesta kuntalaisille. Keskeinen haaste tallien sijoittamisessa on se, että niiden lähistölle pitää saada myös maastoratsastusreittejä ulkoilutarha

109 3/6 ASUINALUEEN TEEMAT Loviisan Harmaakallion havainnekuva ja asemakaavaote Fiskarsin ruukkikylän asemakaava. Asuinrakennukset on sijoitettu havainnekuvassa (3.) tonttien kadun varteen, ateljeet tai työpajat tonttien eteläosaan (ATL-11) Fiskarsin ruukkikylän asemakaava. Asuinrakennukset on sijoitettu havainnekuvassa (5.) kadun varteen ja eläinsuojat ja laitumet tonttien eteläreunaan (AO-12). Talleille on yhteinen ratsastuskenttä Sipoonranta. Kaavakartta, -määräyksiä ja kuvia. Kuva7: Avarc Oy Alue syksyllä ASUMISTA JA VENEILYPALVELUJA Kaavamuutoksen myötä Sipoonrannan alueen olemassa oleva rakennuskanta tiivistyy ja sen yhteyteen tulee tiivistä asuin- ja työpaikkarakentamista sekä pienvenesatama ja siihen liittyviä palveluita. Asuintalojen lisäksi veneily- ja purjehdustoiminnot ovatkin alueen näkyvin elementti. Keskialue on korkeampaa ja pikkukaupunkimaista tilaa keskusbulevardeineen, -toreineen ja satamalaiturialueineen. Kaava pyrkii luomaan huomattavaa vaihtelua rakennusten olemuksessa sekä rakennetun ympäristön ratkaisuissa. Suuri osa autopaikoista on kellareissa. Paikan asettamista reunaehdoista vaikeat pohjaolosuhteet, merisään kuluttavuus ja tulvimisriski näkyvät katukuvassa tehokkaana maankäyttönä, reilusti korotettuina maantasokerroksina ja järeinä julkisivumateriaaleina. Rakennussuunnittelijoita kannustetaan käyttämään vaihtelevia kattotyyppejä ja lappeiden suuntia. Aallokko ikään kuin jatkuu ulapalta mantereelle kattojen tasolla. Yhtenäiset päällekkäiset parvekkeet on yleisesti kielletty kadun puolelta. Kattoterassit - jotka velvoitetaan kaikkiin ylimmän kerroksen asuntoihin - ja parvekkeet määrätään sisäänvedetyiksi. Paikoitellen syntyy Amsterdamin kaltaista viipaleseinämää

110 ASUINALUEEN TEEMAT 4/6 UUDEN JA VANHAN YHDISTÄMINEN Kulttuurimaisema ja vanhan rakennuskanta asettavat kaavoitukselle ja rakentamiselle enemmän reunaehtoja kuin rakentamaton ympäristö. Kuitenkin juuri vanha miljöö: rakennukset, puistot, pellot, puukujat ovat takuuvarmoja asumisen vetovoimatekijöitä, joihin satsaaminen kannattaa. Seuraavassa muutamia erityyppisiä täydennysrakentamiskohteita KUUMA-kunnista. Täydennysrakentaminen vaatii aina huolellista, tapauskohtaista suunnittelua niin rakennusten sijoittelun kuin arkkitehtonisen tyylin suhteen. Nurmijärven Tykkitorninmäelle laadittiin kaava arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rajamäen tehdasyhdyskunta-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Kaavan tavoitteena on turvata alueen arvokas rakennuskanta ja vehreä miljöö. Mäenlaki säilyy virkistyskäytössä. Teiden leveydet ja metsätiemäinen luonne halutaan säilyttää entisellään. Kaavamääräyksillä pyritään muodostamaan ympäristöönsä sopeutuvia taloryhmiä. Hienovarainen täydennysrakentaminen ohjataan 11. Otteita Tykkitorninmäen suojelu- ja täydennysrakennuskaavasta ja sen määräyksistä. Valokuvat syksyltä 2011.

111 5/6 ASUINALUEEN TEEMAT olemassa olevan rakenteen sekaan. Autosuojat ja varastotilat on määrätty rakennusten ulkovaipan sisään kaikkialla paitsi alueen koillisnurkassa, missä on jo valmiiksi erillisiä talousrakennuksia. Lisäksi on kaavamääräyksiä vanhojen piha-alueiden ja puutarhojen kunnostuksesta yhteiskäyttöön ja yksityisten asuntopihojen rajaamisesta, mm. pihojen aitaaminen on kielletty. Tarjolla mansikkapaikka vanhaa arvostaville rakentajille! Sipoossa Nikkilän entinen mielisairaala-alue otettiin asuinkäyttöön 2000-luvun taitteessa. Itäiseksi Jokipuistoksi nimetty alue sijaitsee peltojen ympäröimällä metsäkumpareella Sipoonjoen rannalla Nikkilän itäpuolella. Vaiheittain 1900-luvulla rakentunut alue kuvastaa eri aikojen sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita. Rakennukset ryhmittyvät pohjois-eteläsuuntaisen keskusakselin varaan. Monesta rakennusvaiheesta ja tyylisuuntauksesta huolimatta alue on yhtenäinen kokonaisuus. Sairaalatoiminta loppui Tyhjenevälle sairaalalle mietittiin vaihtoehtoisia käyttöjä, mutta lopuksi alue jaettiin osiin ja asumisesta tuli alueen päätoiminto. Rakennusliike NCC kunnosti suuren osan alueesta. Käyttötarkoituksen muuttamisessa oli tärkeää, että mielikuvat sairaala-alueesta saatiin muutettua positiivisiksi ja että historia on vetovoimatekijä eikä rasite. Aluetta on markkinoitu mm. puistokaupunginosana. Tuusulan Rykmentinpuistoon Hyrylään suunnitellaan asuntoja jopa asukkaalle entiselle varuskunta-alueelle. Noin 260 hehtaarin kokoinen alue sai alkunsa Krimin sodan aikaan Sodan jälkeen varuskunta muuttui vakinaiseksi, sillä Hyrylä sijaitsi strategisesti merkittävässä paikassa keskeisten maanteiden risteysalueella. Monet 1900-luvun punatiilisistä kasarmirakennuksista ovat vielä jäljellä. Itsenäistymisen jälkeen varuskunnasta muodostui tykistövaruskunta. Ilmatorjuntarykmentti lakkautettiin Tuusulan kunta ja valtion Senaatti-kiinteistöt järjestivät yhteistyössä kansainvälisen arkkitehtikilpailun keväällä Kutsukilpailun tarkoituksena oli löytää alueelle yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi korkeatasoinen maankäytön yleissuunnitelma Itäinen Jokipuisto. Kuva: Suvi Kaski, Sipoon kaavoitus. 13. Rykmentinpuisto. Havainnekuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy Rakennuksia eri vuosikymmeniltä. Kuvat: Maarit Rasi.

112 ASUINALUEEN TEEMAT 6/6 Järvenpään Lepolaan on kaavoitettu asumista noin 850 asukkaalle junaradan ja maatalousnormaalikoulun väliselle peltoalueelle. Alueen länsipuoli kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, Tuusulanjärven maisema-alueeseen. Vaikka maiseman säilyttäminen mahdollisimman yhtenäisenä kokonaisuutena oli tärkeä lähtökohta, on Lepolasta pyritty luomaan kaupunkikuvallisesti yksilöllinen kokonaisuus. Itäreunalla rakennukset muodostavat junaradan suuntaan tiiviin, nelikerroksisen reunan. Rakennukset madaltuvat peltoalueelle päin, reunimmaiset ovat erillistaloja. Viheralueiden välistä avautuu näkymiä maatalousnormaalikoulun alueelle ja navetanmäelle. Lepolasta on kerrottu myös Tontinluovutus-kortissa. Oheisessa tontinluovutuskilpailuun liittyneessä ehdotuksessa yhteisöllisyys ja kestävän kehityksen periaatteet on nostettu alueen keskeisiksi teemoiksi. Viihtyisyyttä ja aktiivista elämäntapaa on tuettu suunnitelmassa osoittamalla pihoille ja pihakaduille yhteisen tekemisen, olemisen ja tapaamisen paikkoja eri-ikäisille asukkaille. Pihakatu ja asukaskahvila Petanque-kenttä / luistinrata ASUINALUEEN YHTEISÖLLISYYS Yhteisöt tarjoavat arkisia sosiaalisia mahdollisuuksia myös niille, jotka syystä tai toisesta elävät ilman perinteistä perhettä. Lapsille ja nuorille yhteisö tarjoaa tukevan kasvuympäristön. Yhteisöllisyys ja jopa satunnaisetkin kohtaamiset voivat lisätä myös turvallisuuden tunnetta. Rakennetun ympäristön suunnittelun keinoin ei voida taata tiivistä yhteisöllisyyttä. Sen sijaan suunnittelijat voivat luoda puitteita yhteisöllisyyden kehittymiselle ja helpottaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Näitä puitteita ovat tilat ja paikat, joissa syntyy satunnaisia ja/tai säännöllisiä kohtaamisia: leikkija koirapuistot, liikuntapaikat, palstat, mitkä vain toiminnot, joilla on potentiaalinen käyttäjäkunta. Samalla voidaan myös tukea yhteisesti koetun ja jaetun paikallisen identiteetin muodostumista. Hulevesikosteikko, perhospuutarha & piknik-alue Viljelypalstat Kuntoilualue Leikkipaikka ja lasten palstat 16. Ilmakuvasovite. Lepola kaakosta päin. Kuva: Jaana Pohjola ja Niina Ahlfors. 17. Havainnekuva Lepolan tontinluovutuskilpailusta. Kuvassa on esillä useita puolijulkisia kohtaamispaikkoja, mm. viljelypalstoja. Kuva: Eriksson arkkitehdit Oy

113 KAUPUNKIPIENTALOESIMERKKEJÄ Tähän korttiin on kerätty esimerkkejä kaupunkiympäristöön soveltuvista pientaloratkaisuista. Uusissa kaupunkipientalokonsepteissa on tutkittu arkkitehtuurin, tila- ja kaupunkisuunnittelun keinoja luoda tiiviimpää elinympäristöä laadusta ja viihtyisyydestä tinkimättä. Lähtökohtana uusien konseptien luomisessa on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja pyrkimys ekotehokkaampaan aluesuunnitteluun ja rakentamiseen. KAUPUNKI- JA PIENTALOASUMISEN EDUT SAMAN KATON ALLA: Hyvin suunniteltu kaupunkipientalo tarjoaa asukkaalleen laatutekijöitä, joista osa mielletään nimenomaan omakotiasumisen ominaisuuksiksi: Muuntojoustavuus, yksilöllisyys, yksityisyys, yhteisöllisyys ja oma piha. 1. Lisäksi kaupunkipientalot voivat tukea myös seuraavia tavoitteita: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen täydennysrakentamisen tai uuden, tiiviin rakenteen avulla, ks. kortti Maankäytön tehokkuus. Lähipalveluiden saaminen alueelle tai niiden ylläpitäminen ks. myös Palvelut -kortti., Energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen, ks. Energia- ja Kasvihuonekaasupäästöt -kortit. Laadukkaat viherympäristöt, ks. Viheralue -kortti. 1. Kangasalan Rekiälän aluetehokkuus e a =0,35. Talot ovat kytkettyjä. 2. Myllypuron puisen kaupunkikylän tonttitehokkuus one t =0,44-0,53, mikä on kaksi kertaa tyypillistä omakotitonttia tehokkaampi. Suunnitelma perustuu vuoden 2008 tontinluovutuskilpailuun. Asuntoja on suunnitteilla kaikkiaan

114 KAUPUNKIPIENTALOESIMERKKEJÄ 2/8 KAUPUNKIPIENTALON PERUSTELUT Asuinalueiden rakentamistehokkuutta säätelevät monet seikat kuten kysyntä, sijainti, maan hinta ja aluetta ympäröivä yhdyskuntarakenne. Kerrostaloalueilla voidaan rakentaa tehokkaammin kuin omakotialueilla, joiden tavanomainen tonttitehokkuus on 0,25. Tällainen luku saadaan kun rakennetaan parin sadan neliön talo ja autotalli tuhannen neliön tontille. Ratkaisu vastaa kyllä monien perheiden toiveisiin, mutta esimerkiksi lähipalveluita ja joukkoliikenteen järjestämistä ajatellen laajojen omakotialueiden asukastiheys jää liian matalaksi. Palveluiden saavutettavuuden ja joukkoliikenteen järjestämisen lisäksi maankäytön tehostamista perustellaan tällä hetkellä myös ilmastonmuutoksella ja kuntataloudella. Näitä on käsitelty laajemmin Maankäytön tehokkuus-, Palvelut- ja Kasvihuonekaasupäästöt-korteissa. Vanhoilla pientaloalueilla tapahtuu jatkuvaa täydennysrakentamista yhä pienemmille tonteille. Vanhat omakotitontit, joiden mitoitusperusteena oli omatoiminen viljely pihamaalla, jaetaan nykyään kahdeksi tai jopa neljäksi uudeksi tontiksi. Tavallinen tonttikoko on noin m 2 ja kerrosala m 2. Vaikka vanhat asemakaavat eivät juuri aseta ehtoja rakennusten suunnittelulle, on tilojen valoisuuden, yksityisyyden ja paloturvallisuuden vaatimukset huomioitava. Uusien kaava-alueiden omakotitontit ovat lähes poikkeuksetta perinteisiä pienempiä. Uudet asemakaavat ohjaavat rakennusten sijoittelua, kokoa, muotoa ja rakennusmateriaaleja varsin tiukasti. Tehokkaasti rakennettua kaupunkia voidaan tehdä pientaloillakin. Haasteena on yhdistää omakotiasumisen ja kaupunkiasumisen edut Ehdotus muunneltavista kaupunkipientaloista Helsingin Kruunuvuorenrantaan. Townhouse-kilpailuun tehdyssä ehdotuksessa aluetehokkuus e a =1,3 on korkea, sillä alueella on myös kerrosaloja. Kaupunkipientalot kuvassa etualalla. Sen minkä pihassa tinkii, saa takaisin terasseissa ja merinäköalassa. 4. Ihan kuin ulkomailla? Ei, vaan nyt ollaan Kankaretiellä, Helsingin Jakomäessä. Tontti tehokkuus e t =on 0,6. Rakennuttaja on Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. 4.

115 3/8 KAUPUNKIPIENTALOESIMERKKEJÄ Helsinki-pientaloja. Kuvat 5-6 : Kastelli-talot Oy. Kuva 7: Planiatalo Oy. 5. SOVELTUVUUS ERI YMPÄRISTÖIHIN 7. Kaupunkipientalo ei ole mikään yksi tietty talotyyppi. Talot voivat olla kytkettyjä tai erillisiä. Tyypillistä on kompakti muoto, kahteen tai kolmeen kerrokseen jakautuvat tilat, solakka runko ja sisäänkäynti suoraan kadulta. Talot soveltuvat sekä uusille alueille täydennysrakentamiseen, viereisen sivun Kankaretien rivitalo on esimerkki täydennysrakentamisesta kerrostaloympäristöön. Jos tontit kutistuvat, miten käy omakotiasumiselle? Tiiviiseen rakennusympäristöön on kehitetty erityinen Helsinki-pientalotyyppi, joka sopii niin asutuksen keskelle kuin uusille kaava-alueillekin. Kaksikerroksinen ja suhteellisen kapearunkoinen rakennus jättää mahdollisimman suuren osan tontin alasta vapaaksi. Rakennusten katveeseen muodostuu häiriöiltä ja ulkopuolisten katseilta suojattuja oleskelupaikkoja aivan kuten perinteisilläkin puutaloalueilla. Helsinki-pientaloja löytyy useiden talotehtaiden mallistoista. Tontinkäyttö ja rakennus on suunniteltava huolellisesti - tästä lisää Ohjeita pienille tonteille -kortissa. 6.

116 KAUPUNKIPIENTALOESIMERKKEJÄ 4/8 MUUNTOJOUSTAVUUS JA YKSILÖLLISYYS Asunnon muuntojoustavuudella tarkoitetaan tilojen monikäyttöisyyttä ja mukautuvuutta ennalta määrittelemättömiin tilanteisiin, vaikkapa sairastumisesta johtuvaan asunnon muutostarpeeseen. Muuntojoustavat ominaisuudet edistävät asuinympäristön esteettömyyttä ja asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia viihtyisään asumiseen. Myös alue- tai korttelirakenne voi olla joustava, jolloin se vastaa tulevaisuuden muutostarpeisiin (esimerkiksi mahdollisuuden lisärakentamiseen perheen kasvaessa). Aihetta on käsitelty Asuinalueen teemat -kortissa. Aluetason joustavuutta voidaan edistää sallimalla kortteleissa toimintojen sekoittamista, sekä osoittamalla rakennusoikeutta tiettyihin tarkoituksiin tai vaiheisiin. Mm. Tuusulan Klaavonkallion ja Nurmijärven Ratsutilan alueilla on sallittu asuntojen laajentaminen ullakkorakentamisella. Asumiseen kohdistuvat toiveet lisääntyvät vaurastumisen, kansainvälistymisen ja elämäntyylien kasvavan kirjon myötä. Koti on osa asukkaan identiteettiä, mutta myös eräänlainen kestokulutushyödyke, jota käytetään, (siis asutetaan) kuukausista vuosikymmeniin. Asukas on myös kuluttaja. Se asettaa haasteen monimutkaisessa rakentamisprosessissa, missä hintaa ja laatua pyritään kontrolloimaan nimenomaan etukäteissuunnittelulla normeilla ja määräyksillä. Kuitenkin yksilöllisyys ja asukkaan mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun on tärkeää säilyttää, ja sillä voi olla merkittävä vaikutus asuinympäristöön kiintymisellä. Siksi suunnitelmiin pitäisi jättää joustonvaraa vaikkapa edes sisustuksen, sisäänkäynnin, julkisivuvärityksen tai piharatkaisujen osalta. Suppeimmassa muodossaan räätälöinti tapahtuu valmiiksi määriteltyjen tyylien myötä, esimerkiksi Sipoonrannassa voi valita asuntonsa sisustuksen saaristolaiseen, skandinaaviseen, moderniin tai klassiseen tyyliin. 8. Helsingin Honkasuolla asukkaalla on mahdollisuus valita asuntonsa julkisivuväritys. Vieressä valinnaiset perusvärit (3) ja tehostevärit(5). Oikealla mahdollinen aluejulkisivu. 9. Joustavissa asunnoissa voi muuttaa huonejaon lisäksi myös asuntojakoa. Valinnaiset sivuosat lisäävät muuntelumahdollisuuksia. 10. Esimerkkejä muuntelusta: A: Maantasokerroksessa on kaksio. B: 2.kerros on muutettu 4h+k asunnon 1. kerrokseksi. C: Kaksi asuntoa on yhdistetty suureksi asunnoksi. 11. Erikokoiset ja -malliset asunnot muovaavat myös katukuvaa. Nämä talot suunniteltiin Helsingin Kruunuvuorenrannan Townhouse-kilpailuehdotukseen. Yläkerran yhteistilat (vaalean vihreät palikat)tuovat elämää ja tarjoavat puitteita kohtaamiselle, samoin katutason liiketilat (pinkit palikat). 8.

117 5/8 KAUPUNKIPIENTALOESIMERKKEJÄ A B C

118 KAUPUNKIPIENTALOESIMERKKEJÄ 6/8 12a: Korttelipuistot muodostuvat neljästä puistomaisesta aukiosta. 12b: Kortteleiden yhteispihat ovat kunkin asuntoyhtiön käytössä. Niissä on oleskelupaikka ja leikkivälineitä. 12c: Asuntopihat ovat pihaverkoston yksityisin osa. Pihoilla on suuret terassit ja tilaa istutuksille. 1. YKSITYISYYS Suomalainen arvostaa yksityisyyttä ja kodin rauhaa korkealle. Useimmille tärkeintä on yksityisyyden säätely kodin sisätiloissa, mutta tärkeää on myös mahdollisuus nauttia ulkoilmasta omalla pihalla, terassilla tai parvekkeella omissa oloissaan. Asemakaavan yhteydessä määritellään alueen laatutavoitteet ja laaditaan suuntaviivat. Asuinalueen toiminnoille, ilmeelle ja ulkotiloille (pihat, viheralueet, kadut ja reitit). Rakennussuunnitteluvaiheessa tehdään asuntojen tilajakoon ja huoneiden suuntaamiseen liittyvät päätökset. Ulko- ja sisätilan ratkaisut kytkeytyvät toisiinsa, kuten viereisen sivun esimerkit osoittavat. Suojaisuutta voidaan edistää rakennusten ja muiden elementtien sijoittelulla, suuntauksella, rakenteilla, piharakennuksilla ja kasvillisuudella. Piha-alueilla on kaksoisrooli: ne tarjoavat mahdollisuuden oleskella ulkona, mutta samalla ne toimivat erottavana vyöhykkeenä julkisen tilan (kadut, viheralueet) ja kodin välissä. Kaupunkipientaloasuminen ei tarkoita pakkososiaalisuutta tai ahdasta ja kalseaa asfalttierämaata. Pihoista on kerrottu enemmän Pihamiljöö -kortilla. 12. Kuvissa esimerkki eri julkisuusasteisten viheralueiden ja pihatilojen sijoittelusta Kangasalan Rekiälän asuinalueen rakenteessa. 13. Monille voi riittää pienikin oma piha, jos se on hyvin suunniteltu. Terassit, majat ja puurivi erottavat asuntopihat virkistysalueesta. Kuva Helsingin Honkasuolta.

119 7/8 KAUPUNKIPIENTALOESIMERKKEJÄ Rakennussuunnitteluvaiheen ratkaisuilla voidaan lisätä asukkaan mahdollisuuksia säädellä asuntonsa ja pihansa yksityisyyttä. Myllypuron puisessa kaupunkikylässä ikkunoiden edessä on liikuteltavat metalli- ja maitolasisermit, joilla voi säädellä sekä yksityisyyttä että huoneiden valoisuutta ja aurinkokuormaa Puotilan Pehtoorissa on pienet mutta monipuoliset asuntojen ulkotilat: parveke, terassi ja aidattu pihatilkku. Talvikuva: Kimmo Räisänen / Puu-lehti 4/2006. Syyskuvassa vuodelta 2011 puut ja pensaat ovat jo kasvaneet. Kasvillisuus luo näkösuojaa, vehreyttä, ja lajivalinnoista riippuen, syötävääkin. Niin pientä pihaa ei olekaan, etteikö sinne sopivia lajeja löytyisi Omenamäen Huvituksen rivitaloasuntojen erikoisuus on pihasaunat. Saunomisnautinnon lisäksi ne suojaavat pihaa tehokkaasti ulkopuolisten katseilta. Aitakasvien kasvaessa pihat muuttuvat vieläkin suojaisemmiksi. Myös kadun puolella voi nauttia ulkoilmasta omissa oloissaan kolmannen kerroksen parvekkeella.

120 KAUPUNKIPIENTALOESIMERKKEJÄ 8/8 YHTEISÖLLISYYTTÄ TILOJA JAKAMALLA Laadukkaat ulko- ja sisätilat luovat puitteita yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Jaetut paikat, saunat, vierashuoneet, pesulat, verstaat ja viljelypalstat törmäyttävät asukkaita. Alueella, jossa on erilaisia toimintoja ja elämää eri vuorokauden aikoina, on myös kontrollia ja turvallisuutta. Tavaroiden ja tilojen jakamiselle ja yhteiskäytölle on syntynyt uusi tilaus, kun suhtautuminen kulutukseen on muuttunut kriittisemmäksi. Useimmilla asukkailla on satunnaista tai toistuvaa lisätilan tarvetta, vaikkapa huonekalun kunnostusprojektin, putkirempan ajalle osuvan merkkipäivän tai pitkänmatkalaisten vieraiden majoituksen vuoksi. Myös energiaa ja rahaa säästyy. Varsinkin kasvukeskuksissa neliöt maksavat. LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA: Helsinki-pientalo -esite. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki suunnittelee 2009: Kuvat: Eriksson Arkkitehdit Oy, jollei toisin mainita. 19. Myllypuron yhteistilat on sijoitettu korttelien keskeisille paikoille. Yhteissauna ulkoterassilla ja pesulatilat ulkokuivauspaikoilla ovat arkielämän ekotekoja.

121 D LÄHIYMPÄRISTÖ Paikan ominaispiirteet Näkymät ja avaruus Viheralueet Kadut ja reitit Pysäköinti Pihamiljöö Ohjeita pienille tonteille

122

123 PAIKAN OMINAISPIIRTEET Tässä kortissa esitellään rakentamispaikkaan liittyviä paikallisia olosuhteita, jotka tulisi huomioida kaavaa ja siihen liittyviä asiakirjoja laadittaessa. Kortin näkökulma painottuu asuinympäristön laatuun. Paikkaa muovaavia tekijöitä ovat mm. alueen maaperä, pienilmasto, korkeussuhteet, luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö eli paikan päällä jo olevat rakennukset ja rakennelmat. Alueen ominaispiirteiden huomioiminen uutta rakentamista suunniteltaessa tuottaa paitsi viihtyisämpää miljöötä myös kustannussäästöjä. Maiseman äärialueille, alaviin painanteisiin tai korkeimpien mäkien lakialueille rakentaminen on monestakin syystä ei-toivottavaa. Alueen jatkuvaa märkyyttä tai kuivuutta, sumuisuutta, tuulisuutta saatikka maisemakuvallisia vaurioita ei voida poistaa lisärakentamisella helposti. Rakentamisen korkoasemien sovittaminen maastoon vähentää maansiirtokustannuksia ja mahdollistaa olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämisen. MITEN KAAVOITUKSESSA HUOMIOIDAAN PAIKAN OMINAISPIIRTEITÄ? Analysoidaan suunnittelua aloitettaessa rakennusalueen ja sen lähiympäristön maaston ja maiseman ominaispiirteet. Kerätään mahdollisuuksien mukaan tietoa alueen ja sen lähiympäristön asukkailta arvokkaista ja vähemmän arvokkaista piirteistä. Tunnistetaan suunnittelun kannalta keskeiset ominaispiirteet: alueelliset piirteet, joita myös tuleva alue toteuttaa sekä paikalliset piirteet, jotka erottavat rakennetun alueen sopivalla tavalla ympäristöstään ja joita kannattasi vahvistaa. Sisällytetään säilytettävät ja kehitettävät ominaispiirteet osaksi alueen tavoitteita ja sen kehityskuvia. Luodaan uusia ominaispiirteitä arkkitehtuurin keinoin. Kaavalla voidaan myös suojella alueen piirteitä. 1. MAISEMA Maisemarakenteen perusosia ovat maa- ja kallioperä, vesi, ilmasto, elollinen luonto ja ihmisen rakennelmat ja nykyään myös ihmisen toiminnasta johtuvat ympäristöhäiriöt. Ne kaikki vaikuttavat toisiinsa, joten yhden elementin muutokset heijastuvat muissa. Maisemarakenne voidaan jäsentää selänteiden lakialueisiin, laaksoihin sekä niiden välisiin rinteisiin. Lakialueet ja matalimmat kohdat ovat maiseman äärialueita. Ne vaikuttavat ekosysteemien toimintaan eniten. Äärialueiden väliset rinteet ovat vyöhykkeistä mukautumiskykyisimpiä ja niiden luonnonolot ovat asumisen kannalta monipuolisimmat ja suotuisimmat. Rakennuspaikan luonne riippuu paljolti siitä, missä kohtaa maisemaa se sijaitsee. Esimerkiksi tasainen peltomaisema antaa erilaiset edellytykset alueen tulevalle maisema-, kaupunki- ja katutilalle kuin jyrkkä rinnemaasto. Suunnitteluratkaisut katuverkosta ja korttelirakenteista yksittäisiin rakennuksiin, ja niiden detaljointiin on sovitettava paikkaansa. 1. Alueen olemassa oleva luonnonkasvillisuus tai kulttuurikasvillisuus luo omaleimaisuutta alueelle. Kuvassa puukujanne Rajamäeltä. 2. Olemassa olevien rakennuksien jatkuva käyttö ja uusien käyttötarkoituksien luominen on paras tapa säilyttää rakennukset. Tässä Mäntsälän Anttilan vanha kunnalliskoti uudessa käytössä päiväkotina. 2.

124 PAIKAN OMINAISPIIRTEET 2/6 Vanhastaan monet kylät ja kaupungit ovat syntyneet maisemarakenteen solmukohtiin kuten selänteiden, laaksojen ja vesistöjen leikkauskohtiin tai päätteisiin. KUUMA-kunnat kuuluvat maisemamaakuntajaottelussa eteläiseen viljelyseutuun, ranta-alueet osittain Suomenlahden rannikkoseutuun. Jokivarsien tuntumassa kumpuilevat, metsäsaarekkeiden jakamat peltosavikot ovat tyypillisiä alueella. Rakennukset sijoitettiin perinteisesti peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille, peltomaan ja metsämaan rajavyöhykkeelle. Merenrannan tuntumassa karujen silokallioiden osuus on suurempi ja suomenruotsalaisuuden vaikutus näkyy rakennuskulttuurissa. Keskeistä on usein rakennusalueen sijoittuminen suhteessa peltomaan ja metsämaan rajaan. Miten saadaan uusi rakennuskanta istutettua luontevasti metsään, pellon reunametsään tai avoimeen peltomaisemaan? 3. MAAPERÄ JA MAASTO Maaperä on yksi rakentamisen ja istutettavan kasvillisuuden luonteen reunaehto. Mäki- ja rinnemaaston kallio, moreenimaa sekä karkeat maalajit ovat suhteellisen kuivia ja halpoja rakennuspaikkoja. Rinteiden jyrkkyys ja varjoisuus rajoittaa rakentamista, samoin pintavesien valuminen ja mahdolliset lähteet. Kasvillisuutta leimaavat metsäpuusto sekä kuivia ja karuja oloja kestävät kasvilajit. Alavien alueiden savikot sekä erilaiset eloperäiset maalajit ovat usein märkiä ja kalliita rakennuspaikkoja. Perustus joudutaan usein paaluttamaan ja perusvesien kuivatus voi olla ongelmallista. Vanhoilla peltoalueilla ei useinkaan ole säilytettävää kasvilli

125 3/6 PAIKAN OMINAISPIIRTEET suutta. Savinen maaperä on useimmiten ravinteikasta ja antaa edellytykset rehevälle ja lehtomaiselle kasvillisuudelle. Maisema- ja rakennusteknisten näkökulmien lisäksi laajamittainen peltoalueiden rakentaminen on arveluttavaa ruoantuotannon kannalta. Lisää aiheesta Ekosysteemi- kortissa. 6. PIENILMASTO Pienilmasto korreloi pitkälti maaperän kanssa. Alavilla alueilla on kosteampaa ja kylmempää kuin rinteissä, erityisesti kun kylmä ilma patoutuu jonkin esteen taakse, eikä pääse virtaamaan alavaa laaksoa pitkin eteenpäin. Tuulisuutta voidaan ohjata puustolla. Aukeiden vesipintojen tai peltoaukeiden laidoilla ja korkeilla paikoilla kannattaa rakennukset sijoittaa puustovyöhykkeen taakse. Aurinkoisuus ja varjoisuus vaikuttavat myös oleellisesti asuinpaikan miellyttävyyteen, varjoisat pohjoisrinteet kannattaa jättää rakentamatta. Uudenmaan vallitseva tuulensuunta on kaikkina vuodenaikoina lounaasta. Ilmastonmuutos voi voimistaa sään ääri-ilmiöitä km leveä rannikkovyöhyke on muuta aluetta vielä alttiimpi tuulille ja myrskyille. Rannikko, etenkin sen matalimmat savikot ja jokilaaksot altistuvat myös tulvimiselle. 7. Kaikki tämän sivun kuvat ovat KUUMA-kunnasta Maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorven piirroksissa esitetään ratkaisu uuden asuinalueen sitomiseksi osaksi metsänreunaa. Uusi rakentaminen sijoitetaan puuston ja muun kasvillisuuden muodostaman reunavyöhykkeen suojaan, samalla voidaan kasvillisuusvalinnoilla korostaa esimerkiksi julkisten rakennusten asemaa Kirkkonummen Ravals on hyvä esimerkki omaleimaisesta asuinalueesta jolla on vankat juuret. Taloryhmä on malliesimerkki paikan ominaispiirteiden huomioimisesta. Naapurissa on museona toimiva vanha maatilan pihapiiri. Uudet rakennukset on sijoitettu hienovaraisesti peltojen keskellä sijaitsevalle mäelle. Rakennusryhmä sekä sopeutuu paikkaansa että tuo samalla miljööseen uutta verta. Kuvat: Simon Store.

126 PAIKAN OMINAISPIIRTEET 4/6 VESISUHTEET Vettä pidetään maiseman kiehtovimpana ja vetovoimaisimpana elementtinä. Erityisesti virtaava vesi elävöittää miljöötä. Alueella olevat pintavedet ovat useimmiten aina ekologisesti ja virkistyksellisesti arvokkaita, varsinkin, jos niihin liittyy kasvillisuutta. Luonnontilaiset purot, lammet ja lähteet tulisi aina pyrkiä säilyttämään. Ei-luonnontilaisista uomista, kuten pelto-ojista voidaan muokata virkistystä ja hulevesien hidastamista palvelevia puistouomia. Mitä hitaammin sade- ja sulamisvedet liikkuvat alueella ja alueelta pois, sitä parempi tilanne on vesitasapainon kannalta. Pintavesien ohjaus pihatiloissa ja kaduilla painantein viemäröinnin sijaan imeyttää hulevesiä ja vähentää pintavesien likaisuutta. Luonnollista vedenkulkua ei kannata katkaista rakentamisella, vaan pitää huolta, ettei uusi rakentaminen patoa tai kuivata vesiä turhaan. Alueiden pohja- ja pintavesien käsittelystä löytyy lisätietoa Ekosysteemikortissa. KASVILLISUUS JA MUU LUONNONYMPÄRISTÖ Olemassa olevan luonnonympäristön arvottaminen on tärkeä osa suunnitteluprosessia. Virkistysalueet, luonnonsuojelualueet ja Natura-alueet ovat maakunnallisen viherjärjestelmän runko. Ne suljetaan yleensä pois rakentamisalueista. Luontoa on kuitenkin kaikkialla, se on osa meitä ja elinympäristöämme. Olemassa olevan kasvillisuuden ja muiden luonnonelementtien säilyttämisellä säästetään istutuskuluissa ja luodaan nopeasti viihtyisää elinympäristöä. Puiden kasvu isoiksi kestää vuosikymmeniä. Kallioita ja siirtolohkareita ei voi ostaa rahalla. Ryhmittäin säästetyt puut säilyvät todennäköisemmin. Maanpintaa ei saisi säilytettävillä alueilla leikata tai täyttää enempää kuin 20 cm. 10. Sipoonrannan vetovoimatekijöitä ovat Helsingin läheinen sijainti, ranta ja oma rauha. 11. Pintavesi on ohjattu kiveyspainanteella läpi koko asuntoosakeyhtiön. As.Oy Huvitus, Helsinki Kirkkonummen Etelä-Kolsarissa on pitkiä peltonäkymiä ja kaunista metsämaastoa maakivineen

127 5/6 PAIKAN OMINAISPIIRTEET Kaikki rakentaminen ei ole luonnonympäristöä köyhdyttävää. Monilajiset puu- ja pensasistutukset kestävistä kasvilajeista, erilaisten biotooppien luominen (kuten niitty tai lampi), läpäisevien pinnoitteiden käyttö, luonnonalueiden puskurivyöhykkeet sekä läpäisevä korttelirakenne mahdollistavat monimuotoisen elinympäristön synnyn. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA SEN HISTORIA Nykyaikaan säilynyttä rakentamista ja ympäristöä kuvataan usein termillä kulttuuriympäristö. Se sisältää käsitteenä sekä rakennetun kulttuuriympäristön että kulttuurisen toiminnan tuloksena syntyneet maisemaalueet. Kulttuuriympäristö ei siis ole niinkään alueen ominaispiirre, vaan ihmisen antama arvo. Rakennetut kulttuuriympäristöt sisältävät muun muassa ruukkeja, kartanoita, huviloita, kirkkoympäristöjä, teollisuuden rakenteita, linnoituslaitteita ja -ketjuja, kyliä sekä kulkuväyliä. Lisäksi ihmisen jättämiä jälkiä löytyy muinaisjäännösten muodossa. Rakennettu ympäristö ja sen historian eri vaiheessa syntyneet kerrokset ovat tärkeä osa paikan omaleimaisuutta ja ihmisten yhteistä muistia. Kaikkea ei voida eikä ole tarpeen säästää, mutta useimmiten olemassa olevaa rakennuskantaa ja muuta rakennettua ympäristöä kannattaa pitää yhtenä lähtökohtana uudelle rakentamiselle. Uusi rakentaminen on yksi vaihe historian ketjussa. Yksi ratkaisu on sulkea arvokkaimmat osat pois uusista rakentamisalueista. Historian jäljet eivät kuitenkaan säily itsekseen kuten luonnonympäristö, vaan vaativat jatkuvaa hoitoa. Usein uutta rakentamista kannattaa nimenomaan tuoda hienovaraisesti historiallisten ympäristöjen yhteyteen, jotta historian tuottama rakennus, rakenne, piha, katu tai laaja miljöökokonaisuus on mahdollista säilyttää jatkossakin. Tällöin on suositeltavaa, että vanhoille rakennuksille ja rakenteille löydetään käyttäjänsä, jolloin niitä myös ylläpidetään. 14. Kaikki aukeaman kuvat (paitsi kuva 11.) ovat KUUMA-kunnista Tuusulan Anttilanrantaan on suunniteltu omaleimaista uutta pientalorakentamista. Avoimeen peltomiljööseen sijoitetaan tavallisesta poikkeavia, polveilevia omakotitalotonttikortteleita, jotka on reunustettu korkealla pensaskasvillisuudella. Tämä esimerkki osoittaa kuinka uudella suunnittelulla voidaan luoda omaleimaisuutta alueelle jatkaen alueelle tyypillistä rakennetta - tässä tapauksessa peltosaarekkeita Havainnekuvia luonnosvaiheesta Karttaote: Google Maps. Ympyröity kohta osoittaa korttelien likimääräisen sijainnin historiallisen Paijalan kylän ja Tuusulanjärven välissä. Järvenranta jää virkistyskäyttöön.

128 PAIKAN OMINAISPIIRTEET 6/6 KAUPUNKI-, TAAJAMA- JA MAISEMAKUVA Kaupunki-, taajama- ja maisemakuva tarkoittavat laajempaa alueen ilmiasua. Täällä puisten pientalojen keskeltä nousee tiilinen tehtaan savupiippu, tuolla kyyhöttää hiekkatien laidassa entinen rautatieasema koivujen ympäröimänä ja täällä taas peltojen reunassa häämöttää korkea kallionseinämä uljaiden kuusien kehystämänä. Mitkä ovat ne tekijät, joiden mukaan me alueella suunnistamme? Sen maamerkit, ominaispiirteet ja häiriötekijät? Uutta rakentamista luotaessa on pyrittävä jäsentämään olemassa olevaa maisemakuvaa. Se voidaan tehdä korostamalla haluttuja piirteitä ja korjaamalla mahdollisia häiriöitä: Jatketaan esimerkiksi pienimittakaavaisen puurakentamisen jatkumoa. Etsitään rakennuksille uusia käyttäjiä. Korostetaan jyrkän kalliorinteen asemaa rakentamalla sen ympärille säilyttäen kalliorinne ja sen edusta puistona. YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Ympäristöhäiriöihin luetaan esimerkiksi saastuneet maat, melu- tärinä- ja hajuhaitat. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä ja liikenteen lisääntyessä kaavoittajien ratkaisuja ohjaavat ennen kaikkea liikennemelu ja liikenteestä johtuva tärinä. Ne, samoin kuin ehkä pientaloalueen tavanomaisin haitta, radon, voidaan torjua rakenteellisin ratkaisuin rakennussuunnitteluvaiheessa. 17. Vihdin Enäjärven kaavamääräykset tuottivat uudisrakennuksia, jotka myötäilevät olemassa olevia rakennuksia niin väritykseltään, muodoltaan kuin mittasuhteiltaan. Nurmijärven Rajamäellä on arvokas Alkon tehdasyhdyskunta. Tykkitorninmäen arvokas rakennuskanta, vehreä miljöö sekä uuden rakennuskannan sopiminen vanhaan on turvattu kaavamuutoksilla. Rakennuksista koottiin myös suositusluonteiset sisätilojen kunnostusohjeet. 18. Tämä vanha talo määrättiin kaavassa alkuperäisen mukaisesti uudelleenrakennettavaksi. 19. Vanha rakennus jatkaa tilausravintolana. Luonnonkaunis miljöö on suosittu kesähäiden pitopaikka. LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA: Geologian tutkimuskeskus GTK kartta-aineistot verkko-osoite: kartta_aineistot/ Koskinen, Mervi (2007). Uudenmaan maisemarakenneselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus. Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uudenmaan liiton julkaisuja E verkko-osoite: Putkonen, Lauri, toim. (2007) Rakennettu Uusimaa. Uudenmaan rakennettu kulttuuriperintö. Inventointiluonnos. Uudenmaan liitto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Verkko-osoite: Kaikki sivun kuvat ovat KUUMA-kuntien asuinalueilta

129 NÄKYMÄT JA AVARUUS Ihmisen kokemus ympäristönsä miellyttävyydestä muodostuu monesta tekijästä, kuten valon määrästä, materiaaleista, mittakaavasta, liikkeen nopeudesta jne. Tilojen avaruuden tuntu ja näkymien rooli korostuu erityisesti tiivistyvässä asumisessa, kun perinteinen suomalainen väljyystottumus joutuu koetukselle. Näkymien suunnittelu onkin keskeistä uutta rakentamista suunniteltaessa. Asuinalueen laatua voidaan lisätä luomalla näkymiä sekä varmistamalla asuntojen päätilojen ja julkisten ulkotilojen avaruus. Avaruuden tuntuun voidaan vaikuttaa huomattavasti. Kaupunkikuvallisin ja rakennussuunnittelun keinoin. Keskeiset työvälineet ovat kaava, rakennustapaohje, korttelisuunnitelma tai lähiympäristösuunnitelma. Työ lähtee liikkeelle analysoimalla paikan ominaispiirteitä, josta on oma korttinsa. On sanottu että ihminen kokee olonsa mukavaksi ja turvalliseksi voidessaan halutessaan katsoa kauas, mutta siten, että hänen selustansa on turvattu. Tähän voidaan luoda mahdollisuuksia eri mittakaavoissa, sekä sisä- että ulkotiloissa. Monet halutut matkailu- ja asuinkohteet perustuvat kohteen tarjoamiin pitkiin vesistö- tai vuoristonäkymiin ja rantatontit ovat haluttuja juuri pitkien rauhoittavien vesistönäkymien vuoksi. Näkymät vaikuttavat myös suoraan asunnon arvostukseen. Vesistönäkymää voidaan hyvin kompensoida muilla pitkiä ja kiintoisia näkymiä tarjoavilla elementeillä, joita ovat esimerkiksi peltolaaksot, golfkentät, bulevardit ja urheilupuistot. Julkisessa ulkotilassa näkymien merkitys korostuu. Parhaimmillaan asuinalueen katutilan, virkistysreittien, aukioiden ja muiden kohtaamispaikkojen tarjoamat näkymät ovat kiintoisia alueen identiteetin kulmakiviä. 1. Villanellan taloryhmä Sipoonrannan vieressä on sijoitettu vesistönäkymien ääreen. Porrastamalla rakennukset saadaan näkymiä monille. 2. Tuusulan Klaavonkallion avoin maisematila kasvaa umpeen. Puskittunut vanha pelto antaa alueelle hoitamattoman ilmeen. Hoitamattomuus taas rinnastuu usein turvattomuuteen. Alue on vasta rakentumassa ja puskien tilalle tulee myöhemmin puisto. MITEN KAAVOITUS LUO AVARUUDEN TUNTUA JA KIINNOSTAVIA NÄKYMIÄ? Asuinkorttelit rajautuvat tai niistä on muutoin näkymiä avoimeen maisematilaan, jossa on luontoelementtejä. Alueella on säilytetty mahdollisimman ehjinä kauniit avoimet maisematilat ja niiden reunat lakisilhuetteineen. Julkisista ulkotiloista (kuten kadut, ulkoilureitit, aukiot) on näkymiä alueen identiteetin kannalta tärkeisiin kohteisiin. Alueen reitit ja katutilat on linjattu tavoitellen mielenkiintoisia näkymiä. Kortteleissa on tarpeeksi miellyttäviä lähinäkymiä tarjoavia yksityiskohtia rakennuksissa, rakenteissa ja/tai kasvillisuudessa. Epämiellyttävät ja ei-halutut näkymät (kuten paikoitusalueet, huoltopihat tai naapurien sisätilat) on rajattu pois rakennuksia ja rakenteita suuntaamalla tai kasvillisuudella

130 NÄKYMÄT JA AVARUUS 2/4 Asuinalueen ulkotilojen avaruuden tuntu ei välttämättä tarkoita suurta mittakaavaa ja tasaisia pitkiä näkymiä joka suuntaan. Sellainen voi luoda epämiellyttävää, yksitoikkoista miljöötä esimerkkinä kiivaan kaupungistumisvaiheen lähiöt. Alueen laatua lisää se, että kaikki tilat eivät hahmotu kerralla ja erilaisia näkymiä on paljon. Alueen tulisi tarjota toisaalta lyhyitä ja toisaalta pitkiä kaukaisuuteen kurkottavia näkymiä. Lähinäkymiksi tulisi tarjota miellyttäviä rakennusten, rakenteiden tai kasvillisuuden luomia yksityiskohtia. Näkymien määrää ja laatua säädellään maaston ja rakennusten korkeuserojen avulla. Korkeita ja kauas näkyviä, häiritseviä elementtejä, kuten voimalinjoja tai muuntamoasemia, tulee välttää tärkeillä näkymäalueilla. Toisaalta harkitut maamerkit voivat olla identiteettiä luovia elementtejä, kuten esimerkiksi Salpausselän hyppytornit tai monien taajamien vesitornit Tiiviissä ja matalassa rakenteessa haasteensa tuo kiintoisien näkymien tarjoaminen mahdollisimman laajasti, mielellään jokaiseen asuntoon ja sen pihapiiriin. Sisätilanäkymät ovat ulkotilanäkymien ohella tärkeitä, koska Suomessa ulko-oleskelukausi on lyhyt. Rakentamismääräyskokoelman mukaan asuinhuoneen (mm. keittiö, olohuone ja makuuhuoneet) pääikkunan edessä on oltava vähintään kahdeksan metriä vapaata tilaa. Asumisen laatua parantavat asuintiloista moneen eri ilmansuuntaan avautuvat näkymät, mutta pääoleskelutilan sijoittuminen hyvään ilmasuuntaan ja sen tarjoamat näkymät ovat tärkeimpiä. Näkymän lisäksi pihojen toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota yksityisyyden säätelyyn. Esteetön näkymä naapurin olohuoneeseen ei ole kummallekaan osapuolelle toivottava tilanne. Kaikki aukeaman kuvat ovat KUUMA-kuntien asuinalueilta. 3. Kirkkonummen Etelä-Kolsarissa jätettiin pelto rakentamatta (3.). Ekologisessa selvitystyössä todetut riistan reitit säästettiin. Kaduille, pihoille ja asuntoihin avautuu miellyttäviä näkymiä hoidettuun peltolaaksoon. Tyypillisempi syy säilyttää peltoja on kulttuurimaiseman vaaliminen. Esimerkiksi Järvenpään Lepolassa arvokas peltomaisema vaikutti kaavaan huomattavasti Pihakadun siksak-linjaus, vaihteleva leveys ja pysäköintipaikkojen materiaalit tuovat katutilaan vaihtelua. Mutkittelu ja kapeus laskevat ajonopeuksia ja parantavat liikenneturvallisuutta. Päivölänlaakso, Kerava. Kuva: Aila Elo, Keravan kaavoitus Keravan Virrenkulmassa (5.) ja Järvenpään Nummenkylässä (6.) on avaria näkymiä naapurikunnan Tuusulan pelloille.

131 3/4 NÄKYMÄT JA AVARUUS Rinne luo aina vaihtelua. Keravan Päivölänlaaksossa maa viettää loivasti (7.). Kuva: Aila Elo, Keravan kaavoitus. Suuret korkeuserot ja kaartuilevat tiet luovat elävyyttä Etelä-Kolsariin (8.-9.). Kuva 8: Simon Store, Kirkkonummen kaavoitus Pornaisten Kotojärven alue rajautuu golfkenttään. Hoidetut viheriöt tuovat puistomiljöön kotiovelle. Puustoinen rinne luo mielenkiintoisia näkymiä. Avarilla pihoilla säilyy yksityisyys

132 NÄKYMÄT JA AVARUUS 4/ Kaikki aukeaman kuvat ovat KUUMA-kuntien asuinalueilta Vihdin Enärannassa asuinalueen osana säilytetty vanha maatilamiljöö luo alueelle kodikkuutta ja juurevuutta. Uusien talojen (14.) mittakaava ja tyyli noudattelee maalaistalojen antamia lähtökohtia. Esikuvistaan poiketen talot on sijoitettu pikkukaupunkimaisesti kapeiden katujen ja pienten aukioiden varteen. Ympäröivien peltomaisemien lisäksi ratkaisu luo mielenkiintoisia alueen sisäisiä näkymiä. 15. Enäranta, näkymä vanhan pihapiirin läpi pellolle. 16. Yksityinen porttikonkinäkymä asukkaiden yhteiselle sisäpihalle Järvenpään Nummenkylässä. Tämä on hyvä esimerkki kodikkaasta lähinäkymästä, joita tulisi saada myös pitkien aluetta jäsentävien näkymien lisäksi.

133 VIHERALUEET Tässä kortissa on esitetty asuinalueen viheralueen tärkeimpiä rakennuspalikoita. Kiinnittämällä huomioita näihin tekijöihin ja ohjeistamalla niistä kaavassa, rakennustapaohjeessa tai lähiympäristösuunnitelmassa, voidaan luoda entistä laadukkaampia viheralueita. VIHERALUEEN TEHTÄVÄT Viheralueilla on yhdyskuntarakenteessa monia tehtäviä. Ne palvelevat varsinkin asukkaita, mutta myös muita käyttäjiä, kuten työssäkävijöitä ja matkailijoita. Virkistystoiminnon lisäksi viheralueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta sekä jäsentävät taajama- tai kaupunkikuvaa. Laadukkaat viheralueet edistävät asukkaiden hyvinvointia. Vehreys sekä luonnonläheisyys ovat asuinalueen arvostetuimpia ominaisuuksia. Laadukkaat viheralueet voivat myös nostaa läheisten asuntojen arvoa. SAAVUTETTAVUUS JA RIITTÄVYYS Viheralueen suunnittelussa keskeistä on saavutettavuus. Sopiva etäisyys riippuu asuinrakentamisen tyypistä. Jos asukkailla tai taloyhtiöillä on laajat ja monipuoliset omat piha-alueet (esim. omakotitaloalueet), voi etäisyys asuinaluekohtaiselle virkistysalueelle (kuten leikki-, liikunta- ja oleskelupuistot) olla pidempi, kuin alueella, jossa piha-alueet ovat vaatimattomia. Suositeltava etäisyys on 500m säteellä. Jos omat leikki- ja muut piha-alueet ovat kovin vaatimattomia, pitäisi lähipuiston olla 150 metrin säteellä. Ohjeessa on omat heikkoutensa: pihojen varustetaso päätetään vasta rakennussuunnitteluvaiheessa. Kaavassa voidaan tosin velvoittaa käyttämään tietyn määrän piha-aluetta oleskeluun, mutta sekään ei aina takaa lopputuloksen laatua. VIHERALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS Lähipuisto, hyvä saavutettavuus: max. 150 m. Asuinaluekohtaiset virkistysalueet, etäisyys kun alueen pihoilla: a) hyvä b) vaatimaton varustelutaso hyvä saavutettavuus: a) 500 m b) 200 m kohtuullinen saavutettavuus: a) 1000m. b) 500 m VIHERALUEIDEN OHJEELLINEN MITOITUS Valtakunnallisena viheralueiden riittävyyssuosituksia: viheraluetta 40m 2 /asukas, ulkoilualuetta 80m 2 /asukas, retkeilyaluetta m 2 /asukas viheralueen leveys min m, mieluummin >100 alueiden tulisi muodostaa jatkuvia verkostoja SUOSITUKSIA LÄHILEIKKIPAIKOILLE Kortteli-ja lähipuistojen leikkipaikkojen mitoitus riippuu rakentamistiheydestä ja luonnonoloista. Lähipuiston leikkipaikka vähintään m 2 Asuntoaluekohtaisilla virkistysalueilla koko 0,6-12, ha. Leikkialueen tulisi olla jaettu erillisiin osiin pikkulapsille ja isommille lapsille. Pikkulasten osa tulisi aidata. Leikkipaikassa tulisi olla tasaista pintaa, tasoeroja sekä kiinteitä leikkivälineitä ja istumapaikkoja. Talvisin tasoerojen tärkeys korostuu, kun leikkivälineet ovat vähemmällä käytöllä Tuusulan Klaavonkallion viheralueet sisältävät olemassa olevaan metsäluontoon perustuvia osia, kuten lakikuusikkoa ja alarinteen koivikkoa. Eri osia yhdistää jatkuva reitistö. Suositusten ja mitoitusohjeiden lähde: Jalkanen, R. Asuinaluesuunnittelu & Sisäasiainministeriön kaavoitusohje 2/1974.

134 VIHERALUEET 2/6 Virkistysalueisiin KUUMA-asuinalueilla käytettiin saavutettavuuteen hieman eri kriteeriä. Pihojen varustelutasoon ei arvioinnissa otettu kantaa. Hyvän kriteeri oli etäisyys maksimissaan 1km päässä, kohtuullisen etäisyys 2,5 km päässä. Etäisyyden lisäksi tärkeää on jalankulkumiljöön laatu asunnon ja viheralueen välillä. Miellyttävän jalankulkumiljöön tulisi alkaa aina kotiovelta, maksimissaan se saisi olla n. 150 m päässä kotiovelta. Jalankulkumiljöön tulisi mieluiten olla pienimittakaavaista katutilaa tai viheraluemiljöötä. Yleensä määrälliset suositukset, siis viheralueneliömetrit per asukas, täyttyvät helposti varsinkin väljemmässä yhdyskuntarakenteessa. Tarkempaa tarkastelua vaatii pikemminkin viheralueiden laatu, niiden muoto ja jatkuvuus. Yhden viheralueen tulisi olla mieluiten maisemarakenteellisesti yhtenäinen kokonaisuus, kuten laaksonpohja, selänteen osa tai kortteleita jäsentävä kokonaisuus. Virkistysalueen leveyden on oltava vähintään metriä, mieluiten kuitenkin yli 100 metriä. Alueiden tulisi liittyä toisiinsa vähintäänkin reitein ja muodostaa jatkuvia verkostoja. Rakennettujen viheralueiden tulisi myös liittyä luonnonmukaisina hoidettaviin taajamametsiin ja -niittyihin ja sitä kautta laajemmille ulkoilu- ja retkeilyalueille. Yksi tärkeimmistä vapaa-ajan viettotavoista ja liikuntamuodoista on ulkoilu. Varsinkin lapsille ulkoilu ja siihen liittyvä leikki ovat tärkeä osa päivittäisrutiineja. Laadukas viheralue sisältääkin monipuolisesti erilaista toimintaa mahdollistavia toimintapaikkoja tai reittejä. Näitä ovat esimerkiksi leikkipuistot, erilaiset urheilukentät, koirapuistot, uimarannat ja viljelypalstat sekä reiteistä esimerkiksi hiihtoladut, ratsastusreitit ja pururadat. Myös toiminnan puuttuminen voi olla vetovoimatekijä ja virkistymisen lähde. Luontokokemusten on todettu ympäristöpsykologian tutkimuksissa edistävän terveyttä. Raikas ulkoilma, hiljaisuus, puiden ja muiden eliöiden muodostama miljöö, kauniit näkymät ja häiriöttömyys rentouttavat ja antavat energiaa. Siksi myös metsäluontoa, ranta- tai maalaismaisemia sisältävät viheralueet ovat arvostettuja. Ne ovat suomalaisille usein myös tutumpia kuin rakennetut viheralueet Puistot, sekä rakennetut että rakentamattomat, tarjoavat toimintaa kaikenikäisille Eläintarhan skeittipuisto, Helsinki. Kuva 3. Flickr, käyttäjä kyrandesa. Kuva 4. Flickr, käyttäjä Suviko. 5. Keravan Päivölänlaakson kumpuileva keskuspuisto tarjoaa mainiot puitteet leikkiin, ulkoiluun ja urheiluun. Kuva: Aila Elo, Keravan kaavoitus

135 3/6 VIHERALUEET Korttelileikkipuisto Tampereen Lyhtykadulla. 7. Schulbergin leikkipuistossa monitoimileikkiteline ympäröi puut. Wiesbaden, Saksa. Suunnittelu: ANNABAU. Tilaaja: Wiesbadenin kaupungin viheralueista vastaava virasto. Kuva: Hanns Joosten 8. Leikkipaikan ei tarvitse olla pannukakku. Puut ja kivet ovat maailman vanhimpia leikkitelineitä. Hakala, Hyvinkää. 9. Aitaamaton Saksanmäen leikkipaikka sulautuu luontevasti ympäröivään puistoon. Saksansaari, Kumpula, Helsinki. Kuva: Veikko Neuvonen. 10. Pavinmäen leikkipaikalta on pitkät näkymät. Hyvinkää. 11. Kirkkonummen Överbyntiellä liukumäki on asennettu näppärästi pihan tasoeroa hyödyntäen. Kuva: Simon Store, Kirkkonummen kaavoitus. 11.

136 VIHERALUEET 4/6 JATKUVAT REITIT Reitit voivat vaihdella kapeasta metsäpolusta aina leveisiin latupohjiin ja puistobulevardeihin. Reitin tyyppi valitaan kulutuspaineen ja viheralueen luonteen mukaisesti. Pääreiteillä on otettava huomioon talvikunnossapito ja muu huoltoliikenteen vaatima mitoitus sekä valaistus. Reitistö voi yhdistää myös eri taajamarakenteen osia toisiinsa. Reitit kannattaa suunnitella siten, että ne muodostavat lenkkejä ja verkostoja, jolloin käyttäjillä on mahdollisuus erilaisiin reittivaihtoehtoihin. Mahdollisia reittilenkkejä on hyvä olla eri pituisia, aina kilometrin pituisesta monen kilometrin pituisiin. Lenkkien ei tosin tarvitse kulkea kokonaan viheralueilla, vaan ne ovat osa taajaman muuta jalankulkumiljöötä. Erikoisreittitarpeet, kuten työmatkapyöräily, rullaluistelijat tai ratsastajat, on mietittävä kohdekohtaisesti. KULUTUSKESTÄVYYS JA HOITOTASO Viheralueen luonne luonnontilaisista alueista rakennettuihin puistoihin määräytyy myös kulutuspaineen mukaan. Pienet, paljon käytetyt puistot on yleensä pakko tehdä rakentamalla. Niiden kulkureitit pinnoitetaan, ja uusia olosuhteita kestämätön olemassa oleva kasvillisuus korvataan uusilla istutuksilla. Tämä tarkoittaa myös tarkempaa hoitotyötä ja ylläpitoa. Rakennetut puistot ovat yleensä arvostettuja, mutta varsin kalliita ylläpitää. Toki laadukkailla materiaaleilla, kalusteilla ja kestävillä kasvivalinnoilla voidaan ylläpitokustannukset pitää pienempinä. Laajojen viheralueiden hoito on helpointa ja edullisinta luonnon- ja maisemanhoidon keinoin. Metsä- ja niittyalueet pidetään virkistyskelpoisina raivaamalla ja niittämällä. Jatkuvan reitistö parantaa alueiden kulutuskestävyyttä. VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT Viheralueiden hoitotasoa määritellään hoitoluokitusten avulla. Hoitoluokat ovat: rakennetut viheralueet: A niitty ja peltoalueet: B metsäalueet: C A-luokan alueet ovat hoito- ja ylläpitokustannuksiltaan kalleimpia, ja niihin liittyy yleensä leikattavia nurmikoita, huollettavia pinnoitteita ja kalusteita sekä istutuksia. B- ja C- luokka ovat edullisempia, niitä voidaan hoitaa niittokoneella ja metsänhoitotoimenpitein. Kaikkein kalleimpia viheralueita ovat loppujen lopuksi ne viheralueet, jotka tuhoutuvat muutamassa vuodessa hoidon puutteeseen

137 5/6 VIHERALUEET LUONNON MONIMUOTOISUUS Viheralueet pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta taajamarakenteessa. Viheralueet voivat pitää sisällään luonnonarvoiltaan merkittäviä kohteita tai alueita. Lisäksi viheralueiden monimuotoisuustasoa voidaan parantaa helpoillakin tavoilla. Näitä tapoja ovat mm. niittyjen ylläpito tai uusien niittyalueiden luominen, lahopuuston jättäminen metsiin, kosteikkojen luominen ja pienvesien luonnonmukaistaminen. Keinot tulee tarkastella kohdekohtaisesti. Kaikkea lajistoa ei ole tarpeen saada taajamiin. Kuitenkin on myös meidän etumme, että luonnontalous on mahdollisimman toimiva ja elinvoimainen. Tällöin elinympäristömme sopeutuminen erilaisiin muutoksiin on parhaimmillaan. Kasvitaudit, maaperän eroosio, hulevesitulvat jne. ovat kalliita korjata jälkeenpäin. Luonnon monimuotoisuutta on käsitelty myös Ekosysteemi-kortissa. TAAJAMA- JA MAISEMAKUVA Viheralueet ovat tärkeä taajama- tai kaupunkikuvan muodostaja. Paikalliset olosuhteet muovaavat viheralueiden suunnittelua ja hoitoa. Lisätietoja löytyy Paikan ominaispiirteet -kortissa. Parhaimmillaan viheralueet korostavat onnistuneesti paikkakunnan maiseman omimpia ja komeimpia piirteitä, kuten rantoja, harjuselänteitä tai metsäsaarekkeita. Maiseman korkeimmat ja alimmat alueet on luontevaa pitää vihreinä, jolloin taajama saa luontevat kehykset. Viheralueita käytetään monesti myös taajamakuvallisina verhoina erottamaan eri alueita, kuten korttelirakennetta ja liikennealueita, toisistaan. Tällöin melu ja muut häiriöt saattavat estää alueiden toimimisen virkistysalueina. Tämä on otettava huomioon viheralueverkostoa suunniteltaessa. Luonnon monimuotoisuus ja taajamakuvalliset arvot sen sijaan saattavat olla huomattavia. 12. Pitkospuita voi rakentaa kovassa käytössä oleville tai hankalakulkuisille alueille. Niillä voidaan ohjata kulkua ja estää maan kulumista. Kuva: Flickr, käyttäjä the-tml. 13. Houkutteleva kevyen liikenteen väylä Hyvinkään Hakalasta. Alue liittyy kevyen liikenteen verkostoon erinomaisesti. 14. Eko-Viikin asemakaava määräsi hidastamaan hulevesien virtausta ja imeyttämään vedet maahan. Imeytysalueet eli vihersormet toimivat asukkaiden viljelypalstoina. 15. Dzintari Forest Park Jurmalan keskustassa, Latviassa. Osa puista on jopa 200-vuotiaita. Suunnittelu: SIA Substance. Kuva: Ansis Starks. 16. Monet kaupungit ovat käyttäneet lampaita maisemanhoitajina jo vuosien ajan. Kuva: Jyväskylän kaupunki, kuvaaja tuntematon

138 VIHERALUEET 6/ MITEN KAAVOITUS EDISTÄÄ LAADUKKAITA VIHERALUEITA? Jatkuvat, verkostomaiset alueet vastaavat parhaiten virkistys- ja ekologisiin tarpeisiin. Erilaiset reitit ovat virkistystoiminnoista tärkeimpiä, sillä niitä pitkin liikutaan viheralueilla ja taajamarakenteessa. Analysoidaan tulevien asukkaiden virkistystoimintojen tarve ja luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset alueet ja yhteystarpeet. Analysoidaan taajamakuvalle merkittävät rakentamattomat alueet: metsät, metsäsaarekkeet, pelto- ja niittymaisemat sekä rakennetut puistot. Määritellään tärkeimmät kehitettävät viheralueet. Virkistystä palvelevien viheralueiden tulisi sisältää luonnonelementtejä sekä olla mahdollisimman häiriöttömiä ja avaria. Määritellään viheralueiden kehittämistavoitteet ja luonne. Ne suhteutetaan viheralueen investointiin ja ennen kaikkea tuleviin hoitoresursseihin. Tehdään rakennettuja viheralueita vain taajamarakenteen keskeisille paikoille tai paikkoihin, joihin kohdistuu kova käyttöpaine Järvenpään Tanhuniityn ytimen muodostaa rakennettu puisto, jossa on leikkipaikka, pelinurmi, iso nurmikumpu (pilkistää kuvan oikeassa reunassa) ja oleskelupaikkoja. Puiston läpi kulkee reitti. Puisto on hoitoluokkaa A. Alueen asemakaava (18.). Kuvan ottopaikka ympyröity. 19. Portaikon ja nurmen yhdistelmä houkuttelee taatusti nautiskelemaan ulkoilmasta. Hieno, mutta hintava ratkaisu Ricard Viñes -aukiolla Espanjan Lleidassa. Suunnittelija: arkkitehti Benedetta Tagliabue. Kuva: Alex Gaultier. Hoitoluokka A. 20. Tuusulan Hyökkäläntien pikkupuisto on hoitoluokkaa A. LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA Jalkanen, Riitta & al Asuinaluesuunnittelu. Rakennustieto, Helsinki. Leikkialueiden suunnittelu. Sisäasiainministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, kaavoitusohjeita 2/1974. Viheralueiden hoitoluokitus. Viherympäristöliitto ry julkaisu Kortin kuvalähteet: Aila Elo, Flickr-kuvanjakopalvelu/käyttäjät kyrandesa ja Suviko, Alex Gaultier, Hanns Joosten, Jyväskylän kaupunki, Veikko Neuvonen, Ansis Starks, Simon Store. Muut kuvat: Eriksson Arkkitehdit ja KUUMA-kunnat. Kaikki sivun kuvat (paitsi kuva19.) ovat KUUMA-kunnista.

139 KADUT JA REITIT Tämä kortti käsittelee asuinalueen katutilan ja kulkureittien tärkeimpiä elementtejä. Niihin satsaaminen vaikuttaa rakennetun ympäristön laatuun huomattavasti, sillä usein katu tai reitit ovat alueen ainoita rakennettuja julkisia tiloja. Alue koetaan pitkälti liikkumisreitin kautta. Siksi turvallisen ja miellyttävän jalankulkumiljöön luominen on asuinalueella ensiarvoisen tärkeää. Nopea auto- ja pyöräilyliikenne hoidetaan sille suunnitelluilla pää- ja kokoojaväylillä sekä kevyenliikenteen pääreiteillä. Asuinalueet rauhoitetaan hitaalle liikenteelle turvallisuudesta ja toimivuudesta tinkimättä. Aihetta sivutaan myös Alue- & korttelirakenne -kortissa. KULKUREITTIEN HIERARKIA Eheässä yhdyskuntarakenteessa asuinalueella ensisijaista on jalankulku ja muun kevyenliikenteen turvalliset ja kattavat yhteydet. Yhteyksien tulee mahdollistaa miellyttävä ja turvallinen liikkuminen alueen sisällä, viheralueille, joukkoliikenteen pysäkeille sekä alueen päiväkodille, kouluille sekä muihin palveluihin. Autoneuvoliikenne voi kiertää, mutta kevyen liikenteen tulee päästä suoraan perille. Mitä alhaisimpia ajonopeudet ovat, sitä helpommin voidaan ajoneuvoliikenne, nopea kevyt liikenne ja jalankulkuliikenne tuoda samaan katutilaan. Suositeltava asuntokatujen ajonopeus on 20-40km/h. Tällöin ei välttämättä tarvita erillisiä jalkakäytäviä tai ne voivat olla samassa tasossa ajoradan kanssa. MITEN KAAVOITUS EDISTÄÄ LAADUKASTA KATUTILAA? Analysoidaan tulevien asukkaiden liikkumisen määrä ja tärkeimmät yhteyssuunnat eri kulkumuodoittain. Taajamarakenteessa suositaan jalankulkua, kevyttä liikennettä, joukkoliikennettä sekä hidasta autoliikennettä. Paras tapa pitää liikenteen vauhti pienenä on kadun pienimittakaavaisuus ja monimuotoinen katutila. Määritellään asuinalueen rakenteen ja julkisuushierarkian perusteella erityyppiset kadut (kokoojakatu-liityntäkatu-pihakatu-hidaskatu), erilliset reitit (raitit pihalla, raitit asuinalueen sisällä, pyöräilyreitit, ulkoilureitit, retkeilyreitit, puisto-/metsäpolut). Määritellään katupysäköinnin osuus. Määritellään katutilan tai kulkureitin sijainti, sen tarvitsema tila, korkoasema ja sen mittakaava suhteessa ympäröiviin rakennuksiin ja rakennettuun ympäristöön, maastoon ja maisemaan. Kävely-ympäristöjen viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. 1. Kävelypainotteinen tonttikatu Ruotsin Helsingborgin Mariastadista. Kiveyksillä, korkeilla pensasaidoilla ja katupuilla on saatu hyvin pihakatumainen ilme. 2. Keravan Virrenkulman runkona toimii samanniminen puuistutuksin rakennettu kokoojakatu, josta tonttikadut haarautuvat. 3. Virrenkulmassa on tonttikaduille saatu aikaan ansiokkaan pienimittakaavainen kävelypainotteinen katutila, jota käyttävät sekä jalankulkijat että autot. Lyhyillä kaduilla ei tarvita erillisiä jalkakäytäviä

140 KADUT JA REITIT 2/6 Tonttikaduille sallitaan vain alueen tontteja palvelevaa liikennettä, jolloin ajoneuvo määrä pysyy pienenä, ks. lisää Tonttikatu -tietolaatikko. Hitaiden tonttikatujen erilaisia katutyyppejä ovat mm. pihakatu, hidaskatu, kävelypainotteinen katu tai shared space -tyyppinen* katu, joissa kaikissa on sama idea tuoda jalankulkija tasa-arvoisemmin mukaan katutilaan. Tämä säästää myös kustannuksia, kun ei tarvitse luoda jokaiselle liikkumismuodolle omaa kulkureittiään. Kokoojakadut välittävät liikennettä tonttikaduilta pääkaduille. Ne palvelevat usein myös asuinalueen sisäisiä yhteyksiä. Ajonopeus on suurempi, noin km/h ja kevyt liikenne on erotettu ajoradoista. Julkinen liikenteen pysäkit sijoittuvat usein kokoojakaduille. Suojatiet on turvallisuuden vuoksi suositeltavaa tehdä keskisaarekkein ja mahdollisesti hidastein. Pääkatuja ja sitä suurempia katuja ei käsitellä tässä yhteydessä, koska ne eivät liity suoraan asuinaluesuunnitteluun. Pihakaduilla ei ole erillistä ajorataa ja jalkakäytäviä. Katu suunnitellaan pihamaiseksi istutuksin, pinnoitteiden ja oleskelupaikkojen avulla. Myös Shared space -suunnittelukonsepti kannustaa hylkäämään perinteisen moottoriajoneuvojen, jalankulkijoiden sekä muiden tienkäyttäjien erottelun katusuunnittelussa. Tavanomaisten ohjauskeinojen, kuten reunakivien ja liikennemerkkien sijaan keskitytään siihen, että eri liikkumistavat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kevyenliikenteen reitit voivat olla esimerkiksi korttelin sisäisiä raitteja, tonttikatujen jatkeita, aluetta kokoavia keskusraitteja, viheralueita halkovia seudullisia reittejä tai ajoradan yhteydessä pikapyöräilyreittejä. Kevyt liikenne ei ole yhtä hierarkkista kuin ajoneuvoliikenne, mutta kevyttä liikennettäkin tulisi jäsennellä hitaiden, pienimittakaavaisten jalankulkualueiden ja nopeiden liikkumismuotojen (kuten pyöräilyreittien) välille. 4. TONTTIKATU Pituus max. 300 m, mielellään m. Yli m pituisia suoria osuuksia ja loivia kaarteita tulisi välttää liikenneturvallisuussyistä. Tonttikatu voi olla myös hidas- tai pihakatu, kävelypainotteinen katu tai shared space. Ajonopeus alle 30 km/h, kävelypainotteisella tai shared space kadulla 20 km/h. Liittyminen vilkkaampiin väyliin T-liittymin. Liittymien välejä ei alle 50 m (liikenteen sujuvuus) Jos ajoneuvoliikennettä vähän, tai sen nopeudet ovat alhaiset, ei tarvita erillisiä jalkakäytäviä. KOKOOJAKATU Välittää liikennettä tonttikaduilta pääväylille. Pituus enintään 1 km. Sijoitus ja rooli katuverkossa sekä muotoilu torjuvat läpiajoliikennettä. Yli 100 m suoria osuuksia ja loivia kaarteita pitäisi välttää liikenneturvallisuussyistä Pysäköintiä ei suositella kokoojakaduille. Liittymiä pääkatuihin ei alle 200m välein. Ajonopeus 30-40km/h. Suojateille keskisaareke ja hidaste. Linja-autopysäkit. Jalkakäytävä ja pyörätie yhdellä tai kahdella puolella Pihakatuesimerkkejä. Keravan Päivölänlaaksossa on useita pihakatuja(4.). Katualueen autopaikat on osoitettu levennyksin, osalla katualuetta myös värillisillä betonikivillä. Kuva: Aila Elo, Keravan kaavoitus. Pihakadut suunnitellaan palvelemaan useita toimintoja. Tuusulan asuntomessualueen Huminakujan istutettu sydän voi palvella leikkiä ja lumenajoa (5.). Kuva: Tuusulan kaavoitus. 6. Helsingin katupoikkileikkauksia. Lähde: Katupoikkileikkausten suunnitteluohjeet. Kuvaa on muokattu taittosyistä.

141 3/6 KADUT JA REITIT KATUTILAN MITOITUKSEN TEKIJÖITÄ Katutilaa eniten muovaava tekijä on kadun ja sitä ympäröivien rakennusten suhde. Tilavaikutelman lisäksi katutilan mitoittamista ohjaavat seuraavat seikat: Erityisajoneuvojen vaatimat tilat: Jäteauton ja henkilöauton kohtaaminen vaatii vähintään 5 metriä leveän katutilan. Pelastusauto vaatii vähintään 3,5 metrin leveän ajoreitin. Nämä ajoneuvot vaativat myös tavallista suuremman kääntymissäteen. Jos kadulla on bussiliikennettä, linja-autopysäkki vaatii omat tilansa. Lumi ja koneellinen kunnossapito: Talvikunnossapidettävälle kulkureitille on varattava tilaa lumelle, joko reitin reunaan tai erilliselle lumenkasauspaikalle. Koneellisesti talvikunnossapidettävän reitin tulisi olla vähintään 2,5 metriä leveä, mieluummin 3 metriä. Näkemäalueet: 30km/h alueella ajoneuvo vaatii 25m näkyvyyttä pysähtymistä varten, 40km/h alueella 35metriä. Lisäksi liittymä- ja risteysalueella vaaditaan tilaa näkymille. Esteettömyys: reitin tulisi olla maksimissaan 8% pituuskalteva. Esteettömyydestä on omia oppaitaan. Kunnallistekniikka ja katupuut: tilantarve riippuu tekniikasta ja puulajista. Lajista riippumatta suurin osa puiden juuristosta on 60 cm syvyydellä. Katupuiden etäisyys kunnallistekniikasta vähintään 2,5m. Pysäköinti: kadunvarsipysäköinti vaatii oman tilansa. Ajoradan suuntaiset pysäköintiruudut tarvitsevat 2,5 m tilaa leveyssuunnassa, muunsuuntaiset ratkaisut vielä enemmän. 5.

142 KADUT JA REITIT 4/6 KULKUREITTIEN MITOITUS Hitaan liikenteen alueet onnistuvat helpoiten katutilan pienipiirteistä geometriaa toteuttamalla. Tällöin suositaan maastonmuotoja noudattavaa geometriaa, kuten vanhoilla maanteillä ja historiallisilla tieosuuksilla tehtiin ennen vanhaan. Mielenkiintoiset kiinnekohdat myös jaksottavat matkaa, ja tekevät kävelyn miellyttäväksi ja alentavat automaattisesti ajonopeuksia. Tällöin autonkuljettaja siirtyy seuraamaan ympäristöään liikennemerkkien sijaan. Kulkureittien kiinnekohtia ovat rinteiden ja mutkien lisäksi esim. kulkureittien sillat, alikulut, aukeat, silmiinpistävät rakennukset, puut tai kivenlohkareet Kaikki aukeaman kuvat ovat KUUMA-kunnista Vihdin Enäjärvellä tonttikatujen sisäinen hierarkia ja pienet aukiot luovat mielenkiintoista julkista ulkotilaa. Muutaman talon muodostama apila-aukio on kivetty ja siinä on katupuu. Näkymä eräälle aukiolle (7.). Asemakaava (6.). Aukio on riittävän kokoinen esim. jäteauton pyörähdykselle. Keskellä on koristepuu sekä nurmikiveä. 8. Järvenpään Saunaniityn katuleikkauksia. Kuva: Pia Sjöroos. Kuvaa on muokattu taittosyistä. 9. Sipoonrannassa on luotu materiaaleilla selvä raja julkisen ja yksityisen välille. Kasvillisuuden sijoittelulla, korkoeroilla ja vaihtelevan korkuisella muurilla on luotu visuaalisesti kiinnostava ulkoilumiljöö. Seulanpääkivet ovat vaivalloisempi kävelyalusta kuin sileä betonikivi. Mäntyistutukset estävät istuskelun terassin edessä ja katkaisevat kävelyn korotetulla osalla. Matalampi muurinpätkä ja seinustan pensaat loiventavat muurivaikutelmaa Keravan keskustassa, radan itäpuolella oleva kävelykatu on rakennettu luonnon- ja rakennettujen elementtien avulla mielenkiintoiseksi ja mittakaavaltaan miellyttäväksi katutilaksi. Kuva: Aila Elo, Keravan kaavoitus.

143 5/6 KADUT JA REITIT PÄÄLLYSTEET Päällysteisiin kuuluvat kiinteästi päällysteiden lisäksi myös päällysteitä rajaavat rakenteet, kuten reunakivet sekä portaat ja luiskat tukimuureineen. Päällysteen materiaali, väri, laatu, mahdolliset ladontakuviot sekä sen reunojen liittyminen ympäristöönsä vaikuttavat syntyvän katu- tai raittimiljöön luonteeseen oleellisesti. Ajoneuvoalueilla joudutaan useimmiten käyttämään kovaa kulutusta ja kunnossapitoa kestäviä kovia pinnoitteita, kuten asfalttia ja kiveyksiä. Kevyen liikenteen alueilla voidaan käyttää kevyempiä päällysteitä kuten kivituhkaa. Reunakivillä voidaan varmistaa urbaanin alueen huoliteltu ilme. Luonnonkivisiä reunatukia kannattaa suosia erityisesti talvikunnossapidettävillä alueilla, betonikiviset reunatuet rikkoutuvat helpommin aurauskalustolla. Reunakivetön katutila sopii parhaiten luonnonympäristön osaksi. Yksityiskohtaisimmat päällysteet, kuten kiveykset, kannattaa keskittää katutilan tai kulkureitin solmukohtien, kuten aukioiden, yhteyteen. Päällysteiden ja siihen liittyvien rakenteiden tulisi sopia rakennusten arkkitehtuuriin ja luoda rauhallinen, mutta tarpeeksi pienimittakaavainen lattia katutilalle. LUONNONELEMENTIT JA ISTUTUKSET Katutilaa voidaan tarvittaessa jäsentää säilytettävin luonnonelementein, kuten kallioseinämin ja siirtolohkarein tai uusin luonnonelementein, kuten istutuksin. Alueen tavoiteltu luonne ohjaa suunnittelua. Jos katutila on pienimittakaavainen ja talot tai niiden pihat reunustavat katutilaa kiinteästi, ei istutuksia tarvita. Jos katutila on kovin leveä ja talot ja niiden pihat eivät riitä muodostamaan tarpeeksi jäntevää ja mielenkiintoista katutilaa, ovat esimerkiksi katupuut hyvä tapa luoda mittakaavaa. Katupuiden tulee olla sopivaa kokoa suhteessa rakennuksiin ja ne vaativat aina vähintään kolme metriä leveän istutuskaistan. Oleskelupaikkoja ja muita identiteettikohteita voidaan korostaa myös istutuksin, kuten puin, puuryhmin, pensasaidantein, pensasryhmin, maanpeitekasvein, perennoin, heinin, kunttamatoin mahdollisuuksia on lukemattomia. Osittainen talvivihreän kasvillisuuden käyttäminen on suositeltavaa. Talvikunnossapito, lumikuorma ja mahdollinen tiensuolaus on aina otettava myös huomioon kasveja valittaessa

144 RAKENNUS RAKENNUS KADUT JA REITIT 6/6 VALAISTUS Katujen ja kulkureittien valaistus on tärkeä osa asuinalueen luonnetta varsinkin pimeinä vuodenaikoina. Katujen liikenteellinen luokka määrää niiden valaistuksen tarpeen. Keskeisten kulkuväylien ja ulkotilojen valaistuksen on oltava riittävää, mutta häikäisemätöntä. Valon värin tulee olla yhtenäinen. Kaduilla käytetään yleensä pylväsvalaisimia. Kulkureittien keskeisimpiä oleskelu- tai pysähtymispaikkoja sekä suojateiden kohtia voidaan korostaa valaisemalla niitä pollarein. Alueen ominaispiirteitä voidaan helposti korostaa kohdevalaisimilla. Hillityllä kohde- ja julkisivuvalaistuksella voidaan esimerkiksi valaista alueen keskeisiä (julkisia tai historiallisia) rakennuksia, komeita kallionseinämiä tai puuryhmiä. Luonnonalueille ei kuitenkaan suositella keinovalaistusta, vaan ne tulisi keskittää rakennetuille alueille. RAKENTEET JA KALUSTEET Katutilassa tai kulkureitin varrella voi olla kulkijoita palvelevia kalusteita, tyypillisesti penkkejä ja roskakoreja. Kalusteet on hyvä sijoittaa paikkoihin, jotka ovat aurinkoisia, avautuvat kauniiseen maisemaan ja ovat muutoinkin sijainniltaan oleskeluun erityisen houkuttelevia. Jos alueelle on tarkoitus luoda esim. vanhuksia palveleva erityinen esteetön reitti, tulisi penkkejä sijoittaa tasaisin välimatkoin reitin varrelle. Kalusteperheen tulisi olla yhtenäinen. Se voi olla jokin laajemmin kaupunginosassa käytetty kalustemalli tai sitten jokin alueen omaa ominaislaatua korostava oma versionsa. Hulevesien käsittelystä on tietoa Ekosysteemi-kortilla ja Pysäköinnistä on Pysäköinti-kortti. LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA Helsingin katutila - ohjeita ja esimerkkejä. Katutilan elementtien suunnittelu. Ohje on jaettu 3 lukuun, jotka ovat ladattavissa. Verkko-osoitteet: Luku2.pdf ja Luku3.pdf. Katupoikkileikkausten suunnitteluohjeet. Verkko-osoite: hel2.fi/ksv/aineistot/liikennesuunnittelu/autoilu/katu1.pdf Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa Helsinki: Ympäristöministeriö. Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus. Opas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalle Invalidiliitto ry. Verkko-osoite: Sipoon Länsi-Taasjärven rakennustapaohje. VALAISIN Sjöroos Pia Suomalainen pientaloalue. Pientaloaluesuunnitelma Järvenpäähän. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto. Espoo.. Viherkaista Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas. SuRaKu Suunnittelu - Rakentaminen - Kunnossapito Helsinki: HKR &SOTERA. Vihdin Enäjärven rakennustapaohje. Ympäristötoimisto Oy mk Sipoon Taasjärven rakennustapaohjeen katupoikkileikkauksessa on määritelty katualueen mitat ja tärkeimmät korkoasemat. Ohje suositteli tiettyä valaisinta koko alueelle. Valaisinten korkeus vaihtelee katumitoituksen mukaan, asuinkaduilla on kokoojakatua matalammat pylväät. Vaikka korkeat pylväät valaisevatkin matalia tehokkaammin, alueen turhaa valohuuhtelua kannattaa välttää.

145 PYSÄKÖINTI Tämä kortti esittelee pysäköintiratkaisuja. Liikenne vaikuttaa kaikkeen maankäytön suunnitteluun. Henkilöautokanta on kasvanut pelkästään vuosina viidenneksellä. Noin 80 % suomalaisista asuu autollisissa kotitalouksissa. Kolmasosassa talouksista on useampi kuin yksi auto. Auto ei ole enää kotitalouskohtainen vaan henkilökohtainen kulutushyödyke. Autoilun yleisyys vaihtelee kotitalouden elinkaaren mukaan: alle 65-vuotiaiden yksinasuvien kotitalouksissa auton omistaminen on vähäisintä (55 %). Kahden huoltajan lapsiperheissä auto on lähes kaikilla (97 %), ja yli puolella talouksista on vähintään kaksi autoa. 1. Autonomistus asuntokunnittain, Uusimaa Kaavio: Uudenmaan liiton tietopalvelu. Tietolähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. 1. PYSÄKÖINTIRATKAISUJA kadulla (kadun varressa, vieraspaikoilla, viherkaistalla...) autopaikkojen korttelialueilla (LPA) pysäköintialueilla tonteilla autotallissa pysäköintilaitoksessa maan päällä/alla NYKYISET PYSÄKÖINTINORMIT Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön tulee järjestää sitä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat rakentamisen yhteydessä. Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi myös osoittaa kiinteistölle autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Kiinteistönomistajilta peritään tällöin autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Järjestely voidaan toteuttaa rasitejärjestelmää käyttäen tai osoittamalla osa kortteleista erilliseksi autopaikoille tarkoitetuksi alueeksi (LPA, autopaikkojen korttelialue). LPAalueita ja vastaavia ratkaisuja on ollut Kuuma-kuntien asemakaavoissa, esimerkiksi Hyvinkään Pavinmäessä, Keravan Kurkelassa ja Järvenpään Tanhuniityllä Porvoon Länsirannan Näse-Jutten -kadun poikkileikkaus ja autoja katukuvassa syksyllä

146 PYSÄKÖINTI 2/6 4. PAIKOITUS KATUALUEELLA Kadunvarsipysäköinti vaikuttaa jakavan asiantuntijoiden mielipiteet. Perustelut puolesta ja vastaan ovat osin samoja. Yhtäällä kadunvarsipysäköintiä ei haluta suosia, koska se vaikeuttaa kunnossapitoa, varsinkin lumenajoa. Lisäksi kadunvarsipysäköinnin ja pysäköintipaikan etsiskelyn koetaan sotkevan muuta liikennettä ja heikentävän kadun näkemäalueita ja siten huonontavan liikenneturvallisuutta. Puolustajat vetoavat siihen, että ahtaampi katutila ja lyhemmät näkymät hillitsevät ajonopeuksia ja siten parantavat liikenneturvallisuutta. Laki velvoittaa järjestämään pysäköinnin joko asuintonteilla tai erityisillä pysäköinnille osoitetuilla alueilla. Katualueita voi käyttää tilapäiseen pysäköintiin ja varapaikoiksi. Kuuma-alueella on kadunvarsipysäköintiä lähinnä vieraspaikkoina. Sipoon Taasjärvellä on kivettyjä asukkaita ja vieraita palvelevia pysäköintipaikkoja kokoojakadun viherkaistalla. Pysäköintipaikat määrätään erotettavaksi muusta ympäristöstä aidoin ja/tai suojaistutuksin sekä jäsentämään puu ja/tai pensasistutuksin enintään 6 autopaikan ryhmiin. Rakennustapaohjeen suositus betonisesta nurmikivestä kadunvarsipaikoilla on toteutunut. Myös Tuusulan Klaavonkallion kokoojakadun varressa on vieraspaikkoja, toteutus on Taasjärveä tavanomaisempi. Myös Porvoon Länsirannan Näse-Jutten -kadulla on vastaavia pysäköintipaikkoja. Paraatipaikalla kaupunkikeskustassa sijaitsevan alueen katurakentaminen on Länsi-Taasjärveä ja Klaavonkalliota viimeistellympää ja hintavampaa. Kaikki aukeaman kuvat ovat KUUMA-kunnista. 4. Länsi-Taasjärven kokoojakadun vieraspaikkoja. 5. Klaavonkallion kokoojakadun pysäköintipaikkoja Järvenpään Länsinummella pihakatujen pysäköintiruudut täydentävät tonttikohtaista pysäköintiä Tytön- ja Pojantien raittinäkymää Hyvinkään Pavinmäessä, kaavakartalla LPA-alueet raitin päissä.

147 3/6 PYSÄKÖINTI

148 PYSÄKÖINTI 4/6 11. AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUEET Pysäköinti voidaan järjestää myös asuinkortteleiden ulkopuolella. Vantaan Kartanonkoskella on verrattain vähän varsinaista katutilaa. Suuri osa alueen tonttikaduista on pihakatuluonteisesti toteutettuja LPA-alueita. Enimmillään LPA-alueilta on ajoyhteys jopa 34:lle tontille. Kartanonkosken kaltainen monisyöttöinen LPA-alue edellyttäisi tänä päivänä suuria yhtiömuotoisten talojen tontteja, sillä nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan LPA-alueelta saa olla kulkuyhteys ainoastaan kahdelle tontille. LPA -alue voidaan toteuttaa myös pysäköintitalona: Klaukkana Ratsutilan kaavassa on määrätty toteuttamaan LPA-2 alue kaksi- tai kolmikerroksisena. Alueella on myös kadunvarsipysäköintiä. Pysäköintinormi on 2 ap/omapihaiset asunnot, 1 ap/70 k-m 2 muut asunnot. Eräs vanhempi, onnistunut esimerkki yhteispaikoituksesta on 1973 kaavoitettu Järvenpään Tanhuniitty, missä pysäköintialueet on merkitty omiksi korttelialueikseen (AP, LPA-merkintää ei kaiketi vielä ollut). Paikoitusalueille ajetaan ympäröiviltä kaduilta. Asunnon ovelle ei ajeta paitsi huolto- ja hälytysajossa. Autottomuuden, talojen huolellisen suuntaamisen ja pihatilojen yksityisyysasteen porrastamisen seuraus vehreä, lapsille turvallinen asuinalue. Keravan 60-luvulta olevan Kurkelan omakotitonteille mahtuu vain pieni autotalli. Asukkaiden käytössä on kaksi yhteispaikoitusaluetta, jotka toimivat myös kevyen liikenteen väylänä. Idea on hyvä, nurmettunut raitti on sympaattisen eiparkkipaikkamainen. Logiikka on sama kuin Taasjärven kadunvarsipaikoituksessa: satunnaisemmin käytettävien varapaikkojen ei tarvitse olla omalla tontilla. 1o. 12.

149 5/6 PYSÄKÖINTI 10. Järvenpään Tanhuniitty, kaavaote. 11. Tanhuniityn ilmakuva. 12. Tanhuniityn yleisilme on puistomainen. 13. Vantaan Kartanonkoski, pientalokorttelien LPA-alueet korvaavat kadut (kuvassa tummanruskealla) Kartanonkoski, erään pientalokorttelin leikkaus. 15. Klaukkalan Ratsutilan kaavassa on 3 LPA-aluetta. LPA-2-alue on määrätty 2- tai 3-kerroksiseksi. Tavanomaisilla asuinalueilla kansia ja pysäköintitaloja ei tehdä, mutta korkea rakentamistehokkuus ja suuri asukasmäärä edellyttäneet tehokasta pysäköintiratkaisua. 16. Keravan Kurkelan autopaikka-raitit Pulmusenkatu ja Pajulinnunkatu Kurkela syksyllä Autopaikkojen alue palvelee myös vieraita ja asuntovaunun tai veneen säilytystä

150 PYSÄKÖINTI 6/6 PYSÄKÖINTIRATKAISUJA PIHOILLA Tuusulan Klaavonkallion omakotitalojen autopaikat toteutetaan asunnon yhteyteen tai sen välittömään läheisyyteen. Sollentunanpolun tonttien ajoyhteys kulkee Tuuliviirinkujan varren tonttien läpi. Ajoyhteyden toteuttaminen ja kunnossapito on molempien tonttien yhteisellä vastuulla. Eteläosan pientalokortteleissa vierekkäisillä tonteilla olevat naapuritalot jakavat ajoyhteyden. Koska autokatokset rytmittävät poikkisuuntaisina Tuuliviirinkujan katunäkymää ja muodostavat tärkeän arkkitehtonisen aiheen, ne ohjeistetaan toteutettavaksi yhtenäisesti. Julkisivumateriaaleina tulee käyttää puuta tai asuinrakennusten julkisivumateriaalia. Alle 500 neliön pientalotontilla auton/-jen säilytys ja kääntely vie jo huomattavasti tilaa. Vierekkäiset tonttiliittymät voivat vesittää katutilan. Ajoyhteyksien jakamisesta ja huollosta tulisi sopia jo tontinluovutuksen yhteydessä. Mäntsälässä taas on ideoitu pientalojen keskitettyä paikoitusratkaisua. Mäntsälän autolato, lukittava yhteisautotalli omalla (LPA-)tontillaan, säästäisi pienten tonttien tilaa oleskeluun auton kääntelyn ja säilytyksen sijaan. Tilassa voisi säilyttää myös veneitä tai asuntovaunuja ja se voisi toimia jaettuna harrastetilana. Rakennusten suuntauksella ja sijoittelulla on huomattava vaikutus pihan toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Kahteen kerrokseen ja tontin laitaan rakentamalla pihaa säästyy oleskelulle. Tämä rajoittaa talotehtaiden syvärunkoisten 1-kerrosratkaisujen käyttökelpoisuutta. Rajalle tai sen lähelle rakentamisesta seuraa usein rasitteita ja naapurisopu voi olla rakennusvaiheessa koetuksella. Peruuttaminen kadulle tullee kyseeseen vain lyhyillä, päättyvillä asuinkaduilla. Kaikki nämä puoltavat ammattitaitoista suunnittelua ja huolellista rakentamisen ohjausta. Hyvänä esimerkkinä tästä on Järvenpään Pajalanpihan alueen selvitystyö ja rakennustapaohjeet, joissa käydään läpi tärkeimmät huomioitavat seikat. LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA: Kanninen Vesa, Kontio Panu, Mäntysalo Raine, Ristimäki Mika Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot. Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 101. Maankäyttö- ja rakennuslaki.verkko-osoite: finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/ Melkas, Perttu & Ylitalo, Marko. Matka lähikauppaan kertoo kotitalouden ekotehokkuudesta. Verkko-osoite: html?s=0#5 Reihe, Hanna & Kallio, Riikka Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut. Helsinki: Rakennustieto Tuusulan Klaavonkallio. Jaettu ajoyhteys ja pysäköintialue, kortteli 8074 (18). Ote kaavasta (19.). Kameraikoni =kuvauspaikka Yksi pienen tontin tyyppiratkaisu Järvenpään Pajalanpihasta. Autosuoja rajaa katua, auton saa käännettyä pihalla. 20.

151 PIHAMILJÖÖ Miljööllä tarkoitetaan meille näyttäytyvää, aistein havaittavaa ympäristöä, sen ilmapiiriä ja sen aikaansaamia tuntemuksia. Pihat ovat tärkeä osa asuinalueen kokonaisrakennetta. Pihojen kasvillisuus määrittelee alueen ilmettä ja vehreyden tuntua huomattavasti. Kasvillisuus myös sitoo rakentamisen paikalleen ja ympäristöönsä. Paitsi osa asuinaluekokonaisuutta, pihat ovat myös asuntojen jatkeita. Hyvä pihamiljöö nostaa asumisen laatua tarjoten asukkaalle kauniita näkymiä sekä lepo-, virkistymis- ja toimintamahdollisuuksia ulkotilassa. Pienissä asunnoissa ulkotilan rooli korostuu isoja asuntoja enemmän. Kaavassa, rakennustapaohjeessa ja korttelisuunnitelmassa voidaan vaikuttaa pihamiljöön laatuun huomattavasti. Tässä kortissa on esitelty pihamiljöön tärkeimpiä elementtejä. Aihetta sivutaan myös Ohjeita pienille tonteille sekä Rakentamisen ohjaus -korteissa. Pihamiljöö voi koostua täysin yksityisestä tai useamman asunnon yhteisestä puolijulkisesta tilasta. Hyvin suunnitellut pihat edistävät asukkaiden sosiaalista säätelyä ja palvelevat sekä arjen hälinästä vetäytymistä että kohtaamista. Naapureita voi tervehtiä tunkeutumatta kenenkään reviirille. KAAVOITUKSEN KEINOT LUODA LAADUKASTA PIHAMILJÖÖTÄ: Inventoidaan alueen olemassa oleva kasvillisuus ennen suunnittelun aloittamista. Kaava-asiakirjoissa annetaan määräyksiä ja ohjeita: Pihan eri toimintojen tilantarve, sijainti ja suhde toisiinsa. Pihan suuntaa antavat korkeusasemat ja tasoerojen ratkaisut. Mahdollinen säilytettävä kasvillisuus. Pihaan istutettavan kasvillisuuden laatu ja sijainti. Pihan pinnoitteiden ja rakenteiden laatu ja sijainti. 1. Helsingin As. Oy Huvituksen pihoja rajaavat seinämät, pensasistutukset sekä vasemmalla puolella näkyvät pihasaunat. Yksityisalueiden puoliavoin rajaus on selkeä ja pihatila avara Pihatila on asunnon sisätilan luonteva jatko. Lämpiminä vuodenaikoina oleskelu laajenee ulos. Kuva Sipoonrannasta. 3. Helsingin As. Oy Puotilan Pehtoorin taustalla säilytetty puusto sekä vehreän pihatilan istutukset, pinnoitteet ja rakenteet juurruttavat rakennukset onnistuneesti paikkaansa.

152 PIHAMILJÖÖ 2/6 PIHAN ERI OSAT Kun asukkailla ei ole omia pihoja tai ne ovat hyvin pieniä, rakennusten lomaan sijoitetaan yhteispiha. Eri asukasryhmät huomioidaan yhteispihoilla sijoittamalla sinne leikkipaikkoja pienille lapsille sekä kaikille ikäryhmille sopivia oleskelualueita. Leikki- ja oleskelualueiden tulisi sijaita valoisassa ja suojaisessa osassa pihaa. Pihalle valitaan ympäröivien rakennusten arkkitehtuuriin sopivat laadukkaat varusteet ja kalusteet, kuten leikkivälineet, penkit sekä tarvittaessa liikuntavälineet ja pöytäryhmät. Asuntojen sisäänkäyntien tulisi olla korkeatasoisia. Sisäänkäynnit ovat puolijulkisia siirtymätiloja yhteisestä ulkotilasta yksityiseen sisätilaan. Siksi niiden tulisi olla ratkaisultaan suojaisia. Sisäänkäynnit eivät saisi avautua suoraan autotielle. Esteettömyys on huomioitava erityisesti muureja ja portaita suunniteltaessa. Asuntokohtaisten pihatilojen yksityisyyteen tulisi kiinnittää huomiota. Rajaaminen vaatii sitä enemmän huolellisuutta mitä tiiviimmin rakennetaan. Rajaaminen voidaan tehdä rakennuksia suuntaamalla, rakenteilla kuten aidoilla ja/tai kasvillisuudella tai niiden yhdistelmillä kuten tämän sivun esimerkit osoittavat. Asuntokohtaisten pihatilojen tulisi avautua valoisaan ilmansuuntaan (kaakko-etelä-lounas). Asuntokohtaiset pihat eivät saisi olla liian valmiita, vaan asukkaille tulisi tarjota mahdollisuus muokata pihoista omannäköisensä. Asukkaan elämäntyylistä ja -vaiheesta riippuen pihassa voi olla mm. lasten leikkialue, lemmikkien ulkoilupaikka, hyötyviljelyalue, katselupuutarha, kesäkeittiö, saunapatio ulkoaltaineen, rakentelupaikka tai huvimaja

153 3/6 PIHAMILJÖÖ Asuntopihat voivat olla hyvin eri kokoisia. Suositeltavaa kuitenkin on, että niihin mahtuu vähintään ruokailuryhmä ja muuta tilaa vapaaseen oleskeluun ja leikkiin. Autojen pysäköintialueet tai paikat tulee erottaa muusta pihatilasta viihtyisyys -ja turvallisuussyistä. Autojen kääntymis- ja peruutustilat huomioidaan osana piha-aluetta. Polkupyöräpaikkoja varataan riittävästi joko asuntokohtaisten pihojen, sisäänkäyntien tai yhteisten pihatilojen yhteyteen. Lumenajo ja läjitys vaativat nekin tilaa. MAASTONMUOTOILU Pihan pääkulkureittien on oltava esteettömiä, jolloin niiden maksimikaltevuus on 5% tai 8% alle 6m matkalla. Pihan pääoleskelualue on mielellään myös suhteellisen tasainen. Pihan tulisi mieluiten liittyä ympäröiviin alueisiin ilman tasoeroja. Jos tasoeroihin kumminkin päädytään, ratkaisuissa tulisi pyrkiä samaan laatutasoon muun pihan kanssa. Pihan muotoilussa tulee huomioida pintavesien ohjaus esim. painantein. 7. Kaikki aukeaman kuvat ovat KUUMA-kuntien asuinalueilta. 4. Sipoon Länsi-Taasjärvellä sisäänkäynnit on rajattu rakennukseen sopivilla pergoloilla, säleiköillä, kasvillisuudella ja tasoerolla. Tuloksena miellyttävän yksityiset ja viihtyisät sisäänkäynnit suoraan kokoojakadulta! Usein suoraan katutilaan avautuvat sisäänkäynnit ovat turvattoman tuntuisia, tässä on onnistuttu Järvenpään As. Oy Kanervassa on erotettu luontevasti ja selkeästi yksityispihat yhteispihasta kasvillisuudella ja tasoerolla. Monipuolinen kasvillisuus luo vehreyttä. Pihan eri toiminnot on eroteltu luontevasti Hyvinkään Hakalassa pysäköintialue on erotettu muusta pihasta porttirakennelmalla. Portin yhteyteen on sijoitettu myös roskikset ja postilaatikot.

154 PIHAMILJÖÖ 4/6 KASVILLISUUS Rakennuspaikalla kannattaa säilyttää mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa kasvillisuutta. Tällöin säästetään piharakentamisen kustannuksissa ja saadaan samalla valmiita, paikkaansa asettuneita kasvillisuusalueita, joita ei voida saada istuttamalla. Esimerkiksi ison puuston kasvua on odoteltava vuosikymmeniä. Säilytettävä kasvillisuus osaltaan linkittää pihan paikkaan ja sen historiaan. Säilytettävä kasvillisuus tulee suojata rakennustöiden ajaksi mieluiten aidalla, muuten kasvillisuus voi vahingoittua. Monilajiset istutusalueet ovat yleensä kestävämpiä kuin laajat massaistutukset. Talvikauden kaljuus vältetään kun sekaan laitetaan talvivihreitä lajeja. Lajien valinta ja sijoittelu tulee tehdä tulevat hoidon resurssit huomioiden. Kannattaa suosia yhtenäisiä istutusalueita, joissa on puita, perennoja, pensaita tai/ja maanpeitekasveja monessa kerroksessa. Nurmipintojen koon ja muodon tulee olla sellaisia, että niiden hoito on mahdollista. Kotimaisia kasveja kannattaa suosia niiden kestävyyden vuoksi. Kasvit valitaan kasvupaikan mukaan, esimerkiksi lehtomaiselle paikalle valitaan lehtomaisia kasveja. Kaupunkimaisissakin oloissa voi kasvattaa ruokaa pienimuotoisesti. Puutarhanhoito ja oman ruoan kasvatus on lisännyt suosiotaan viime vuosina. Syötävät kasvit käyvät myös hyvin pihan eri osien rajaamiseen, eli samat istutukset voivat toimia silmän ilona ja herkuttelun lähteenä sekä näkösuojana. Tähän ovat tarttuneet Martat, ympäristöjärjestö Dodo ry ja Helsingin kaupunki, jotka ovat julkaisseet oppaita kerrostaloviljelyyn. Oppaiden vinkit ovat sovellettavissa myös muilla yhtiömuotoisilla pihoilla. Varsinkin isojen hyväkuntoisten puiden ja varvikon säilyttäminen rakentamispaikoilla on toivottavaa. Eri puulajit kestävät ympäröiviä muutoksia eri tavoin. Männyt, jalopuut sekä katajat kestävät parhaiten, sillä paalujuurisina ne sietävät kuivuutta. Säilytettävien puiden juuristoalueella ei maanpintaan saisi tehdä yli 20cm täyttöjä tai leikkauksia. Jos alueella on mahdollisuus säilyttää kasvillisuutta laajempina alueina, kasvit kestävät paremmin. Näillä luonnonmukaisena säilytettävillä alueilla säilytetään puusto, pensaskerros ja maanpinta kivineen ja kenttäkerroksineen. Puustoa ja pensaskerrosta hoidetaan aika ajoin harventamalla. Kulutusta näillä alueilla tulisi ohjata poluille ja kulkureiteille. 8.

155 5/6 PIHAMILJÖÖ 1O Mäntsälän Anttilan asemakaavassa on määrätty säilyttämään olemassa olevaa puustoa. Lopputulos onkin varsin onnistunut, ilman puustoa alue olisi paljas ja tuulinen. 9. Kirkkonummen Sepänkankaan leikkipaikalla on säästetty upeita tammia, jotka sitovat uuden rakentamisen paikalleen ja luovat viihtyisyyyttä. 1o. Yhteispiha Porvoossa on kaupunkimainen, siinä on paljon päällystettyä pintaa. Päällysteiden vaihteluilla, kasvillisuusalueilla ja kalusteilla on luotu rauhallinen ja pienipiirteinen miljöö. 11. Järvenpään Haarajoella asuintalojen edusta on käsitelty minimalistisen kauniisti ja taloarkkitehtuuriin sovittaen. 12. Mäntsälän Anttilassa on esimerkki laadukkaiden luonnonkivimateriaalien käytöstä pihamiljöössä. Luonnonkivi sopii erinomaisesti ympäristöönsä varsinkin mäkimaastossa, jossa kiveä esiintyy myös luonnonympäristössä. Kaikki aukeaman kuvat (paitsi kuva 10.) ovat KUUMA-kunnista.

156 PIHAMILJÖÖ 6/6 PINNOITTEET JA RAKENTEET Kulkuväylien ja toiminta-alueiden pinnoitemateriaalin valinta on yhtä tärkeää kuin julkisivumateriaalin valinta. Pinnoitteen materiaali, väri, laatu, mahdolliset ladontakuviot sekä pinnoitteen reunojen liittyminen ympäristöönsä vaikuttavat syntyvän miljöön luonteeseen oleellisesti. Erilaiset kiveykset tai muut yksityiskohtaisemmat pinnoitteet kannattaa keskittää sisäänkäyntien ja pääraittien yhteyteen. Laaja-alaista läpäisemättömien materiaalien, kuten asfaltin, käyttöä pihamiljöössä kannattaa välttää hulevesien imeytymisen vaikeutumisen ja ulkonäköseikkojen vuoksi. Luonnonkivisiä reunatukia ja tukimuureja kannattaa suosia erityisesti talvikunnossapidettävillä alueilla, sillä betonikiviset reunatuet rikkoutuvat aurauskalustolla luonnonkiveä herkemmin. TUNNELMAN LISÄKSI MUISTA AINAKIN NÄMÄ: pysäköinti ja auton kääntely: tilaa 2 autolle, vaikka molemmille ei olisikaan tallia tomutus ja pyykin kuivaus leikki ja oleskelu viljely lumen varastointi, sulamis- ja valumavedet jätteiden sijoittelu valoisuus ja varjostus yksityisyys & näkymät paloturvallisuus valaistuksen suunnittelu Lisätietoa Rakentamisen ohjaus ja Ohjeita pienille pihoille -korteissa. LÄHTEITÄ JA LUKEMISTA: Kasvimaita kerrostalopihoille verkko-osoite: ja uploads/2011/05/pihaviljelyopas_web_final1.pdf Hedelmäpuita kerrostalopihalle verkko-osoite: Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas. SuRaKu Suunnittelu - Rakentaminen - Kunnossapito Helsinki: HKR &SOTERA. Piharakenteet, kuten aidat, muurit, köynnösseinämät, ulkovarastot jne., kannattaa sulauttaa osaksi rakennusten arkkitehtuuria, mieluummin osaksi rakennuksia kuin erillisiksi kappaleiksi. Tämä koskee myös teknisiä rakenteita, kuten sähkökaappeja tai ilmavaihtohormeja. VALAISTUS Pihojen valaistus muovaa alueen luonnetta varsinkin pimeinä vuodenaikoina. Keskeisten kulkuväylien, ulkotilojen ja sisäänkäyntien valaistus on oltava riittävää, mutta hillittyä ja ei-häikäisevää. Tasapainoon valoisan ja pimeän välillä päästään kun valo kohdistetaan sinne, missä sitä tarvitaan ja rakennusten sekä puiden valaisu on harkittua. Julkisivuihin ja ja muihin rakenteisiin kiinnitetyt, ympäristönsä tyyliin sopeutetut valaisimet vähentävät erillisten valaisinpylväiden määrää. 13. Omakotitalon piha tulisi jäsennellä jo suunnitteluvaiheessa. Moni kunta vaatii tontinkäyttösuunnitelmaa jo rakennusluvan yhteydessä. 13. Tunnelmallinen etupiha Mäntsälän Anttilassa. Kuva: Tapio Sillfors, Mäntsälän kaavoitus.14. Konstailematon pihapiirros Haarajoen rakennustapaohjeesta. Piirros: Arkkitehtitoimisto Olli Kumpulainen.

157 OHJEITA PIENILLE TONTEILLE Tähän korttiin on koostettu pienten pientalotonttien ratkaisumahdollisuuksia. Kortti perustuu pääosin Järvenpään kaupungin ansiokkaaseen selvitykseen Pienet pientalotontit mahdollisuus vai mahdottomuus? Kortissa näytetään, miten pieni tonttikoko vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin. LÄHTÖKOHDAT Ekotehokkuudella tarkoitetaan asuinalueiden kohdalla hyvän elinympäristön tuottamista mahdollisimman pienillä ympäristöhaitoilla ja luonnonvarojen kulutuksella. Yksi tapa parantaa yhdyskuntien ekotehokkuutta on pienentää tonttikokoa: välimatkat lyhenevät ja ajosuoritteet kutistuvat. Pienemmät tontit mahdollistavat asutuksen lähellä kaupunkikeskustoja ja palveluja entistä useammille. Ne ovat myös edullisia sekä ostajille että niitä tarjoaville kaupungeille. Miten pieni on pieni? Määritelmä vaihtelee asumistottumusten ja tarpeiden mukaan, mutta tässä yhteydessä raja on vedetty n. 500 m 2 kohdalle. Omakotitalo vaatii aina tilaa ympärilleen, koska omakotiasumiseen liittyy olennaisena osana asunnon ulkotilat, kuten terassit ja oleskelupihat. Pienillä tonteilla rakennuksen sijainti, asunnon suuntaus, pihan käyttö ja kulkutiet on suunniteltava tarkasti, koska tontin mitat eivät anna liikkumavaraa mielin määrin. Pienelle tontille on sijoitettava sopivan kokoinen talo sopivaan paikkaan. Liian niukoiksi jäävät pihatilat aiheuttavat häiriötä naapureillekin. Pihan toimintojen sijoittamisessa tulisi pyrkiä huomioimaan myös naapuritalo ja esimerkiksi rauhaa ja hiljaisuutta vaativien makuutilojen sijainti. Moni omakotitalorakentaja arvostaa väljiä kaavamääräyksiä ja riittävää rakennusoikeutta. Mutta jos hän rakentaa naapureista välittämättä millaisen talon tahtoo, alueen yleisilme muuttuu levottomaksi ja hajanaiseksi. Koska uudelle alueelle eri aikaan rakennettaessa naapurin ratkaisut ovat jokseenkin mahdottomia ennakoida, syntyy seuraavanlaisia ongelmia: Naapurit katselevat toistensa ikkunoista sisään Toisen palomuuri on toisen olohuoneen näkymä Toisen korkea rakennus varjostaa toisen ikkunoita ja pihaa. Oleskelupihat ja pääoleskelutilojen ikkunat aukeavat huonoihin ilmansuuntiin. Autopaikka on naapurin makuuhuoneen seinän takana. Toisen rakennuksen läheisyys estää toista sijoittamasta julkisivuun tarvittavia asuinhuoneiden ikkunoita. MALLITONTIT Seuraavilla sivuilla on neljä esimerkkiä pienten tonttien ratkaisumalleista. Lisää ratkaisuja löytyy Järvenpään kaupungin internetsivuilta. Esimerkit valottavat oheisessa laatikossa esitettyjä pienten tonttien haasteita. Osa mallitonteista sijoittuu kadun reunaan muodostaen selkeästi rajautuvaa katu- tai raittimiljöötä, jolloin pihoille jää enemmän tilaa. Osa mallitonteista on keskellä tonttia, jolloin asuintilojen suunnittelu on vapaampaa. Kun naapurukset ovat tontin rajalla, voidaan tontin ala käyttää tehokkaasti hyödyksi. Toisaalta yhteinen palomuuri ja muut rakenteet tuovat omat haasteensa eriaikaiselle rakentamiselle ja talojen eroille. PIENTEN PIENTALOTONTTIEN HAASTEET palomääräykset autojen paikoitukseen ja kääntämiseen tarvittava tila ikkunoiden suuntaus ja avarien näkymien säilyminen yksityisyyden säilyminen rakennusvaiheen tavaran purku, varastointi ja työvarat perustuksen osat rakennuksen ympärillä lumen varastointi ja hulevesien ohjaus 1. Naapuritontit on aina otettava huomioon. Kaavamääräykset ovat tärkeitä yhteisiä pelisääntöjä. Yksittäisen rakentajan sooloilu ja tontin optimointi voi olla toisille merkittävä haitta.

158 OHJEITA PIENILLE TONTEILLE 2/6 PIENIÄ TONTTEJA KOSKEVIA SUOSITUKSIA JA MÄÄRÄYKSIÄ Palomääräykset. Jos rakennus alle 4m etäisyydellä rajasta, tarvitaan palo-osastointi. Auton pysäköinti ja kääntäminen pihalla. Autopaikka varjopuolelle. Asuinhuoneissa 8m vapaata tilaa pääikkunan edessä. Asuinhuoneita ovat kaikki oleskelutilat kuten keittiö, olohuone ja makuuhuoneet. Etäisyyttä voidaan kompensoida tarkalla suunnittelulla, mm. ikkunoiden korkeusasemilla. Oleskelupiha ja mieluiten myös pääoleskelutilat auringon puolelle. Kulkureitit esteettömyysmääräysten mukaan. Rakennusvaiheen tavaran purku, varastointi ja työvarat. Perustusrakenteille varataan 2m tilaa seinän vierellä. Lumen varastointi ja hulevedet hoidetaan omalla tontilla tai sovitaan naapurin kanssa yhteisestä rajapainanteesta. Tontin korkeusasemat sovitetaan ympäristöönsä. Pihakasvillisuuden määrä ja koko. Käytetään esimerkiksi noin 2m korkeita pensasaitoja tontin rajalla. PALOMÄÄRÄYKSET Rakennusten käyttötarkoitus ja etäisyys tontin rajasta määräävät palo-osastoinnin. Palo-osastointia ei tarvita, jos eri tonteilla sijaitsevat rakennukset ovat vähintään 8 metrin päässä toisistaan. Useat puurakenteiset ulkoseinät täyttävät sellaisenaan EI30 -paloluokan vaatimukset. Osastointi tulee huomioida räystäälle asti. Rakennus alle 2 metrin päässä rajasta: rakennukset osastoidaan palomuurilla tai osastoivalla seinällä. Palomuuri on EI-M60-luokan paloa osastoiva kivirakenteinen seinä, joka jatkuu vesikaton ylle vähintään 300 mm. Se ulottuu myös julkisivun yli vähintään 100 mm tai julkisivun suuntaisesti 500 mm molempien asuntojen puolella. Rakennus 2-4 metrin päässä rajasta: seinät tulee osastoida paloluokkaan EI30. Ikkuna-aukkojen määrää ja kokoa on rajoitettu ellei käytetä erityisiä palolaseja ja -ikkunoita. Autosuoja sijaitsee alle 4 m päässä asuinrakennuksesta: väliin tarvitaan palo-osastointi EI30. TOIMINTOJEN OHJAAMINEN Toisinaan väljyyttä tarvitaan käytännön syistä. Melua tuottavat tai muutoin ympäristöä haittaavat harrastukset ja elinkeinot saattavat häiritä naapurustoa. Suurten ajoneuvojen käyttö saattaa hiertää naapurisopua. Tiiviille asuinalueille tulisikin ohjata sinne soveltuvaa elinkeinotoimintaa. Myös tavallisiin pihaleikkeihinkin saattaa tulla rajoituksia: palloleikkien pitäisi pysyä omalla tontilla eikä muistakaan toimista saa aiheutua vaaraa naapurille. Tiiviillä omakotialueilla onkin tarve myös yleiselle leikkialueelle. Myös muille yhteisalueille saattaa olla tarvetta. LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA Pienet pientalotontit - mahdollisuus vai mahdottomuus? Verkko-osoite: id=3763.koko selvitys, verkko-osoite: fi/liitetiedostot/editori_materiaali/9288.pdf Kahden lähekkäin rakennettavan pientalon paloturvallisuuden tulkintoja. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Verkko-osoite: paloturvallisuus/autosuoja/5wuo8wjlt/lahelle_rakentaminen_2009.pdf

159 3/6 OHJEITA PIENILLE TONTEILLE KESKELLÄ TONTTIA Keskelle tonttia rakennettaessa asunnon suunnittelu on vapaampaa. Katutila on perinteinen omakotitaloalueen katu ja pihat ovat perinteisesti molemmin puolin rakennusta. Piha-alue on kuitenkin pieni suhteessa muihin malleihin. N E130 NÄKYMÄ EDUT JA HAITAT Tehokas ja perinteinen ratkaisu eriaikaiseen ja toisistaan riippumattomaan toteuttamiseen. Rakenteet omalla tontilla Pienehkö takapiha Ajaa suureen runkosyvyyteen KAUPUNKITALO 8:TEHOKAS, 1-KERROKSINEN Tontin koko noin 500 m2, 25 x 20 m. Rakennusoikeus noin 155 k-m2, (130+25), et = 0,35. E130 Rakennukset sijaitsevat 2 metrin päässä tontin rajasta ja ne osastoidaan päädyistään EI30-luokkaan. Päätyseinien aukotusten määrää on rajoitettu. Asunnon runko on leveä ja lyhyt, makuutilat avautuvat itään ja oleskelutilat länteen. Autokatos/-talli tai paikat ovat rakennuksen pohjoisosassa. Tämän sivun esimerkki 5h+k+s, huoneistoala noin 120 m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat max. noin 13 x 10m. Soveltuu etelä-länsipuolelle katua. Kaikki aukeaman kuvat ovat Järvenpäästä.

160 OHJEITA PIENILLE TONTEILLE 4/6 EDUT JA HAITAT Tehokas: auringon puoleinen piha säästyy oleskelulle Käyttää vähän tilaa paikoitukseen Väljät pihanäkymät kahteen suuntaan Rajoitukset: takasivulle ei voi avata suuria ikkunoita Paloluokkavaatimukset EI30 naapurin suuntaan N 10m NÄKYMÄT 10m E130 E130 KATUALUEEN REUNASSA Katualueen reunaan sijoittuvat rakennukset muodostavat perinteisen raittimiljöön. Piha-alue on melko suuri. Perustusten rakenteet joudutaan kuitenkin sijoittamaan osittain tontin ulkopuolelle. Myös asunnon suunnittelu on haastavampaa, koska osa huonetiloista on lähellä katua. KAUPUNKITALO 14: RAITTI Tontin koko noin 500m 2 Rakennusoikeus 205 k-m 2, ( k-m 2 ), e t = 0,4 Keravan Kurkela kaavoitettiin Alueelle sai rakentaa vain sinne suunniteltuja tyyppitaloja, joiden koko vaihteli k-m 2 välillä. Luvussa on mukana aputilat. Kurkela on omakotitaloalueeksi tehokas, tontit ovat keskimäärin 540 m 2 ja korttelitehokkuus e k =0,325. Kuvassa kadunvarren autotalleja syksyllä Asuinrakennus ja autosuoja rajaavat katualuetta ja luovat raittimaista katukuvaa. Kun rakennukset sijaitsevat kiinni katualueen rajassa, jää toiselle puolelle tilava piha ja vapaat näkymät. Kaikki oleskelutilat avautuvat pihan puolelle ja taustapuolelle aukeaa vain aputilojen pienempiä ikkunoita. Osa asuinhuoneista aukeaa myös katualueelle. Autotalli on katusivulla. Ajo kadulle tapahtuu peruttamalla. Siksi ratkaisu sopii lähinnä lyhyille päättyville kaduille, joissa ei ole läpiajoa. Esimerkki 5h+k+s, huoneistoala noin m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat max. 8x15 m. Malli soveltuu hyvin molemmille puolille katua.

161 5/6 OHJEITA PIENILLE TONTEILLE YHTEEN LIITTYVÄT TALOT NAAPURITONTEILLA Kun rakennukset liittyvät tontin rajalla toisiinsa, voidaan tonteista tehdä kapeita ja syviä. Pihat maksimoidaan ja kaduista voidaan tehdä lyhyempiä. Takapiha on kaikista vaihtoehdoista avarin, mutta palomuuri ja yhteiset rakenteet rakennusten välillä voivat aiheuttaa ongelmia eriaikaiselle ja erilaiselle toteutukselle. N 12m PALOMUURI NÄKYMÄT 8m EDUT JA HAITAT Tehokas ratkaisu samanaikaiseen toteuttamiseen, taloudelliseen rakentamiseen tai vuokrakohteisiin Haasteena palomuurit, mm. eri aikaan toteuttaminen edellyttää lämmöneristystä palomuuriin Eri tonttien rakennuksilta edellytetään samankaltaisuutta KAUPUNKITALO 6: KYTKETTY 2-KERROKSINEN Tontin koko noin 504 m 2, 18 x 27 m Rakennusoikeus noin 205 k-m 2, ( k-m 2 ), e t =0,4 PALOMUURI Rakennukset sijaitsevat tontin rajalla ja ne liitetään toisiinsa palomuureilla, EI60. Yhteinen palomuuri rajalla muodostaa rasitteen kiinteistöllä. Asunnon pohjaratkaisussa keskellä rakennusrunkoa on ikkunatonta tilaa, kuten pesutiloja ja portaita. Oleskelutilat aukeavat länteen, makuutilat pääasiassa itään. Pääikkunoista avautuvat avarat näkymät ja oleskelupiha on reilun kokoinen. Esimerkki 5-6h+k+s, huoneistoala noin 145 m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat max. 14 x 9 m. Soveltuu etelä-länsipuolelle katua. Kaikki aukeaman kuvat (paitsi Kurkelan kuva) ovat Järvenpäästä.

162 OHJEITA PIENILLE TONTEILLE 6/6 EDUT JA HAITAT Tehokas tapa saada piha auringon puolelle ja häiriötekijöiltä suojaan Rajoittaa pohjaratkaisua, sillä asuintilat kannattaa suunnata suurelta osin pihalle päin Paloluokkavaatimukset EI30 EI60 naapurin suuntaan sekä Ei30 autosuojan ja asunnon välillä. LÄHELLÄ RAJAA Kun rakennetaan lähelle rajaa, piha-alueesta saadaan mahdollisimman suuri ja se avautuu parhaaseen ilmansuuntaan. Rajanpuoleinen seinä on rakennettava melko umpinaiseksi, jotta yksityisyys säilyy ja palosuojaus varmistetaan. Asunto on tästä huolimatta melko helppo suunnitella. Perustusten rakenteet mahtuvat omalle tontille. KAUPUNKITALO 13: TALOMUURI 15m E130 NÄKYMÄ db-määräykset N Tontin koko noin 500m 2, 20 x 25 m. Rakennusoikeus 220 k-m 2, ( k-m 2 ), e t = 0,45 Tämä ratkaisumalli sopii tonteille, jolla toisella puolella on merkittävä haitta, kuten vilkas tie, rata tai muita häiritseviä ympäristötekijöitä. Kaksikerroksiset asuinrakennukset sijaitsevat tontin takaosassa. Piha jää auringon ja rauhallisen asuinalueen puolelle. Rakennuksen takana on vain kapea istutus-, asennus- ja huoltovyöhyke. Kaikki oleskelutilat ja varsinaiset asuinhuoneet kannattaa suunnata pihan puolelle ja jättää taustapuolelle vain aputiloja ja pienempiä ikkunoita. Näin aputilat suojaavat ympäristön häiriöitä vastaan. Autotalli sijaitsee pohjoissivulla ja rajaa suojaisaa pihaa. Se tulee osastoida naapurin sekä asunnon suuntaan. PALOMUURI Esimerkki 5h+k+s, huoneistoala noin m 2. Asuinrakennuksen ulkomitat enintään 9 x 12 m. Soveltuu pohjois- ja itäpuolelle katua. Kaikki sivun kuvat ovat Järvenpäästä.

163 E ESIMERKKIALUEET Anttila (Mäntsälä) Enäjärvi (Vihti) Etelä-Kolsari (Kirkkonummi) Haarajoki (Järvenpää) Hakala (Hyvinkää) Klaavonkallio (Tuusula) Kotojärvi (Pornainen) Länsi-Taasjärvi (Sipoo) Ratsutila (Nurmijärvi) Virrenkulma (Kerava)

164

165 ANTTILA MÄNTSÄLÄ KAAVOITUSVUOSI Anttilan aluetta on kaavoitettu useassa otteessa, ensimmäinen osa rakentui vuoden 1992 asuntomessuja varten. Alueelle kaavoitettiin n.60 erillispientaloasuntoa ja n.40 rivi- ja pienkerrostaloasuntoa. Alue laajeni vuonna Uusi kaava sisälsi 99 omakotitonttia, sekä muutaman rivi- ja muille kytketyille erillispientaloille sallitun korttelialueen. Alue on peltolaakson, Sälinkääntien ja metsien ympäröimä. Keskuksena toimii entinen kunnalliskoti. I-osan teemana oli rinnerakentaminen. II-osa jatkoi messualueen periaatteita. Monipuolisen asuntotarjonnan kaavoittaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Aluetta on arvioitu ja kuvattu vuoden 2012 tilanteen pohjalta ANTTILAN VALTIT Hienoa maastoa ja puustoa ASEMAKAAVA I-vaihe käsitti korttelit Tuolloin katsottiin, että kunnan maanomistuksen ja asuntomessujen vuoksi ei ollut tarvetta säädellä rakentamista tonttikohtaisesti. Rakentamista ohjattiin ympäristösuunnitelmalla sekä rakentajan, Mäntsälän kunnan ja Suomen Asuntomessujen välisellä sopimuksella, jossa rakentaja sitoutui noudattamaan ympäristösuunnitelman rakentamisohjeita. Vanhassa kaavakartassa on merkitty käytännössä vain rakennusoikeus. Erillispientaloille myönnettiin ekologiset 150 m2 + 80m2 talousrakennukselle. IIvaiheen kaava vuodelta 2001 käsitti aiemman vaiheen korttelit sekä uudet korttelit Myöhemmillä kaavamuutoksilla on muutettu mm. korttelit 1526, 1530 ja 1531 erillispientalojen korttelialueeksi. Ilmeisesti Käpykuusentie ja Pihkapolku kaavoitettiin vuonna Alueelle ovat tunnusomaisia vaaleat, 2-kerroksiset talot ja komeat männyt. Väljyyttä, vehreyttä ja omaa rauhaa Pihakaduilla pelikenttäpotentiaalia. Ovatko käytössä? Hyvät kevyen liikenteen yhteydet alueen sisällä ja kunnollinen pyörätie Mäntsälään. Kunnalliskoti antaa alueelle juuria, voisi olla enemmänkin toiminnallinen keskipiste? Rakennustapaohjeisiin paneuduttu 2. Vanhassa kunnalliskodissa toimii nykyään päiväkoti. 3. Alue sijaitsee Oitin tien varrella n.2,5 km etäisyydellä Mäntsälän keskustasta.

166 ANTTILA 2/6 kysyntää rivitalotonteille ei ole ollut. II-vaiheessa alue on jaettu tyylillisiin/temaattisiin osa-alueisiin. Rakennustapaohjeet ohjaavat harvinaisen voimakkaasti rakentamista: on jopa esimerkkiratkaisuja talotyyppeihin ja runkosyvyyteen liittyen. Massiivisia puita kehotettiin säilyttämään. Kun lopputulosta katsoo, näkee että kehotusta noudatettiin. Täysikasvuiset puut lisäävät alueen viihtyisyyttä. SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA I-vaiheen asunnot sijoittuvat kokoojakadun pohjoispuolen metsäisille mäenrinteille. Tyypilliseen tapaan asuntokatujen varsilla on erillispientaloja, kokoojakadun varsi on rajattu tiiviimmällä rakentamisella. Pitkiä suoria osuuksia, leikkauksia ja penkereitä on vältelty. Se näkyy kaavassa epäsäännöllisesti levenevinä ja kapenevina katuina ja epäsäännöllisen muotoisina tontteina. Tielinjaukset mukailevat maastonmuotoja. Kaavakarttaa katsoessa syntyy mielikuvia mielekkäästä epärytmistä ja havainnekuva lupaa paljon. Paikan päällä vaikutelma on laimeampi. Leveimmillään kadut käyvät pelikentästä. II-vaihe pyrki noudattamaan messualueen periaatteita. Vallitseva talotyyppi on erillispientalo. Katutilaa on pyritty muodostamaan muun muassa kokoojakadun osalta. Kallioinen lakialue on jätetty isoveljen tapaan virkistysalueeksi. Rakentamista ohjataan kortteleittain, aksonometrioita ja korttelisuunnitelmia on runsaasti. Yhteistä kaikille kortteleille on pyrkimys rungoltaan solakoihin (<10m), ryhdikkäisiin taloihin, vaikka materiaalit ja väritys vaihteleekin osa-alueittain. Jokaista kokonaisuutta on kuvattu lyhyesti lauseella-kahdella ingressityyliin: Metsäinen jykevä kivikylä vaihtuu metsäiseksi puurakentamiseksi. Tiukat rivitalomassat ja vapaasti puiden väliin sijoittuvat jyhkeät veistosmaiset puiset paritalot. ja Villi Pohjola, sallitaan hieman vapaampaa rakennusten sijoittelua kuin muualla uudisraivaaja henkeen Rinnemaastossa kaartuilevat kadut ja komeat männyt ovat alueen tavaramerkkejä. Puita kannatti säästää! Teeritie. 2. Taloja Käpykuusentiellä, lähellä Kottaraisen ja Kaarnatien risteystä. 3. Aksonometria rakennustapaohjeesta 4. Yhteenveto alueen ekotehokkuus- ja laatupisteistä. Ne on perusteltu seuraavalla aukeamalla Kaavaote. Kuvassa kaava-alueen keskeisin osa.

167 3/6 ANTTILA alueen koko aluetehokkuus ANTTILA LUKUINA 56,7 (II). II-vaihe sisältää myös I-vaiheen, 15,4 ha. I: 0,14, II: ei tiedossa likimääräinen kuvauspaikka havainnointikierroksen reitti kevyen liikenteen reitti Väljää ja vehreää: korttelit joka puolelta viheralueiden ympäröimät. asuinkortteleiden korttelitehokkuus I osa: A keskimäärin: 0,23 A: 0,37, AO: 0,20-0,27 II osa: AO-1: 0,25 AR-2 & AR-3: 0,30 uusien erillispientalotonttien keskikoko, m 2 I: 1107 II: ~ * tyypillinen rakennusoikeus, k-m 2 asuinrakennus (a), talousrakennus (t) I-osa: 150 (a) + 80 (t) II-osa: AO-1: 180(a)+40(t) Ao-1: (a+t)** AO-2: 350(a)+50 (t) Rakennustapaohjeet seikkaperäiset. * II-osan tonttikoot tiedossa vain osalla alueesta ** laskettu emt. tonttikokoja 866/1304 m 2 ja tehokkuuslukuja käyttäen Ryhdikkäitä taloja & upeita mäntyjä ENERGIANKULUTUS 38,7 % PÄÄSTÖT 38,7 % MATERIAALITEHOKKUUS 40,6 % EKOSYSTEEMI 25,0 % 0% 25% 50% 75% 100% Hienoa, vaativaa maastoa! Pihakadut oivia pelikenttiä - ovatko käytössä? Hyvät kevyen liikenteen yhteydet alueen sisällä. SOSIAALINEN SÄÄTELY 52,9 % TOIMINNALLISUUS 45,9 % LUONNONLÄHEISYYS 78,6 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 37,5 % Kunnalliskoti antaa alueelle juuria, siellä voisi olla enemmänkin toimintaa? Peltonäkymät tuovat avaruutta. 0% 25% 50% 75% 100% 4. Kunnollinen pyörätie Mäntsälään. 4.

168 ANTTILA 4/6 EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 0,5 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 1 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 0 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 1 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 1 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 0 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 2 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 1 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 0 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 1 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 1 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 0 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 0,5 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 1 2x 3x 2x 3x Virkistysalueet 1 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 0 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 1 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 1 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 0 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 2 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 2 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 2 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 1 2x 2x 1x 3x EKOTEHOKKUUS- JA LAATUPISTEET KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden arviointimenetelmä. Seuraavaksi on esitetty alueen pisteiden perustelut. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. Joukkoliikenne: pysäkille Sälinkääntien varteen on kohtalainen matka, keskimäärin m. Joukkoliikenteen palvelutaso on huono. Mäntsälän keskustaan on linnuntietäkin 2,5 km. Alue osana yhdyskuntarakennetta: Anttilassa oli olemassaolevaa rakennuskantaa, mm. kunnalliskoti, ja jonkin verran kunnallistekniikkaakin. Maankäytön tehokkuus on alueella tavanomainen, suurimmalla osalla AO-tonteista 0,25, korkeimillaan yksittäisessä kortteleissa 0,37. Lähipalvelut ovat pääosin Mäntsälän keskustassa. Vanhassa kunnalliskodissa on päiväkoti ja esiopetus. Kevyen liikenteen reitit lähipalveluihin ovat tasavertaiset autoreitin kanssa. Alue on paikallisen sähköyhtiön kaukolämpöverkon jakelukartalla. Osa taloista lämmennee myös öljyllä ja/tai sähköllä. Toteutuneista taloista alle puolet on aurinkoenergian kannalta suotuisasti suunnattu. Kaavamateriaalissa ei oteta kantaa uusiutuviin energioihin. Olemassa oleva rakennuskanta säilyi. Hiili- ja materiaalikierto: suuri osa alueen rakennuksista on joko puisia tai tiiliverhoiltuja. Maan ekologinen ja tuotannollinen arvo: alue oli metsätalouskäytössä, osa alueesta sijaitsee Ojalan I-luokan pohjavesialueella. Alue on kauttaaltaan virkistysalueiden ympäröimä, mutta pallo-/pelikenttä lisäisi kaiken ikäisten toimintamahdollisuuksia. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä.

169 5/6 ANTTILA Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus: jyrkkyydeltään pääosin normaalisti rakennettava, jotkut asuntomessualueen tontit vaikeasti rakennettavia. Hankalat tontit kuitenkin selvästi alle 1/3 asuinkortteleiden kokonaispinta-alasta. Pengerryksiä ja leikkauksia minimoitu ainakin tielinjausten osalta. I-osassa ei mainintaa hulevesistä. Palvelut ovat suppeat. Asuinkortteleiden elinkaariominaisuudet ovat yksipuolistuneet alueen kasvun myötä. I-osassa on erilaisia rakennustyyppejä ja ympäristöhäiriötä aiheuttamaton työ- tai myymälätila on sallittu. II-vaiheen kaavamääräyksissä ei löydy mainintaa työja liiketiloista. Yksityisyyttä on helppoa vaalia isoilla tonteilla. Kerkkäkujan paritaloyhtiön asuntopihat on toteutettu terasseina/ parvekkeina. Asukkaiden pihareviiri on näkyvällä paikalla, mutta selvästi merkattu. Kohtaamispaikkoja ei juuri ole: muutamia leikkipuistoja sijaitsee asuinkortteleiden yhteydessä, yhteinen puisto päiväkodin luona. Pihakadut voivat toimia kohtauspaikkoina kuplahalli ja entinen Kunnalliskoti. Kerkkäkujan paritaloyhtiössä asutaan kerrostalossa maan tasalla. Pihan viljelymahdollisuutta ei ole käytetty hyväksi. Käytännössä kaikki alueen korttelit rajautuvat joltain osin virkistysalueeseen. Puuston säästäminen, istutusmääräykset, pientalopainotteisuus ja peltonäkymät kohti Kaunismäkeä edistävät väljyyttä ja vehreyttä. Ympäristöhäiriöiden torjunta: Sälinkääntien meluhaitan on arvioitu yltävän m päähän tien keskiviivasta. Meluhaittaa on torjuttu rakenteellisesti. Turvallisuus: kapeat asuntokadut hillitsevät ajonopeuksia. Alueen sisällä kevyen liikenteen yhteydet ovat osin ylivoimaiset autoreitteihin nähden. Autoilua on estetty mm. puomein. Kokoojakadulla kevyen liikenteen reitti on erotettu viherkaistalla. Mäntsälän keskustaan pääsee kunnon pyörätietä pitkin. Kaupunkitila ja arkkitehtuuri: tärkein näkymä on kohti Kaunismäkeä, yli peltojen. Vanhalla puolella tunnelma on paikoitellen intiimimpi, ehkäpä osin maaston mukaan kaartuilevista kapeista kaduista ja rehevämmästä puustosta johtuen. Kahdessakymmenessä vuodessa kasvillisuus istuttaa rakennukset paikkaansa. Talot vaihtelevat 50-lukua henkivistä hirsitaloihin. I-alueen vastaisen rajan tonteilla on määrätty, että rakennusten on liityttävä vastakkaisen korttelin sävyihin. Tällä on pyritty saamaan Teeritielle yhtenäinen katunäkymä, jossa vanhan ja uuden alueen talot eivät riitele keskenään. Uutta osaa leimaavat ympäristöstään esiin nousevat männyt, sekä kaavan pyrkimys saada taloista ryhdikkäitä. Suurin osa rakentajista on rakentanut kahteen kerrokseen. Katutilan aikaansaamiseksi tärkeimpiin tieosuuksiin, Teeritiehen, Mikkolantiehen ja Käpykuusentienhen rajautuvilla tonteilla on määrätty talot tai niiden kadunpuolen julkisivu kaksikerroksisiksi. Kerkkäkujan paritaloryväs rajaa Mikkolantietä voimakkaasti. Solakat talot ovat osin 2-, osin1-kerroksisia. Paritalot ovat alueen rakennuksista uskollisimpia Jukka Turtiaisen laatiman tyyppipiirustuksen hengelle. Ilahduttavasti ryhdikkäitä rakennuksia näkee muuallakin. Tyylilaji vaihtelee nostalgisesta moderniin. Eri kortteleille on haluttu luoda arkkitehtuurin keinoin omat identiteettinsä. Sitä ohjataan mm. kattoihin ja julkisivuihin liittyvin ohjein. 4. Huoliteltua piharakentamista asuntomessualueella. 4.

170 ANTTILA 6/ Rivitaloja Mikkolantien varrella. Asuntojen parvekkeet ovat suoraan kokoojakadun varrella, mutta korkealla töyräällä. Korkeusero estää eksymästä asukkaan reviirille ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden tarkkailla ympäristöä. Talorivi rajaa Mikkolantien katutilaa voimakkaasti Alueen uudemmalla puolella kaava määrää virkistysalueeseen rajautuville tonteille kaksi kerrosta ja puuverhouksen (3.). Tonttien keskiosiin ja kokoojakadun varteen on määrätty 1 2/3 kerrosta. Tällä lienee haluttu korostaa alueen reunoja metsänrajaa vasten Anttilan vanhempaa, vuoden 1992 asuntomessuille kaavoitettua puolta. Kuvassa näkyy alueelle tyypillistä pihakatua, joka sopii vaikka pallopeleille. 6. Tiilikatto, vaalea rappaus ja ikkuna-aukkojen kontrastiväri sekä matala massa tuovat muistuman 50-luvusta tässä Tilhintien talossa.

171 ENÄJÄRVI VIHTI KAAVOITUSVUOSI 2000 Alueelle on kaavoitettu 28 uutta erillispientaloa. Kaavan tärkeimmät lähtökohdat olivat Enäjärvi, 1500-luvun perua oleva peltoaukeat, arvokkaat vanhat rakennukset pihapiireineen sekä maisemallisesti merkittävät puurivit. 5 vanhaa taloa suojeltiin. Nissolan, Hemmin, Tuusan, Sepän ja Rostin talot olivat mukana Isojaossa 1700-luvulla. Osa niistä on edelleen käytössä ja ne muodostavat kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin arvokkaan kokonaisuuden. Korttelirakenne perustuu 3-4 talon reunustamiin suojaisiin aukioihin. Rakentamista ohjattiin määrätietoisesti noudattamaan vanhan rakennuskannan mittakaavaa ja materiaaleja. Lähipalvelut ovat pääosin Nummelassa, joskin Härköiläntien varrella on päiväkoti. Aluetta on arvioitu ja kuvattu vuoden 2012 tilanteen pohjalta. 2. ENÄJÄRVEN VALTIT Maisematila, pihapiirit ja puukujat säilyvät Pellot tarjoavat näkymiä ja avaruutta Ranta on virkistyskäytössä Tieverkosto perustuu pitkälle vanhoihin peltoteihin Tietoisesti ohjattu tekemään rakennuksia vanhan kanssa samassa hengessä : uudet rakennukset mitoitettu ja ryhmitelty vanhojen tapaan. 1. Alue sijaitsee 1,5km Nummelan keskustasta Se on Härköiläntien ja Enäjärven välissä. 2. Alueen puuverhoillut, pääosin kaksikerroksiset talot on ryhmitelty pienten aukioiden ympärille. Yhtä aukiota kohti on kolme tai neljä taloa. 1.

172 ENÄJÄRVI 2/6 ASEMAKAAVA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA Kylän rakennukset on määritetty suojeltavaksi sr-5 merkinnällä: rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Muutamia rakennuksia on merkitty hieman sallivammalla sr-6 merkinnällä (ei saa purkaa ennen kuin vastaavalle uudisrakennukselle on rakennuslupa). Samoin kokonaisia puurivejä on määrätty säilytettäväksi. Rakennusoikeuden lisäksi kaava määrää kerrosluvun ja katon harjan suunnan. Rakennusten paikat tontilla on osoitettu tarkasti, jotta saadaan aikaan suljettuja aukiota, ja jotta taloryhmät erottuisivat toisistaan. Ainakin osa rakennusten julkisivusta on rakennettava kiinni rakennusalan aukion puoleiseen sivuun. Rakennusten pinta-alan hillitsemiseksi kerrosluku kaksikerroksisille on sitova ja yksikerroksistenkin osalta maantasokerroksen pinta-ala saa olla maksimissaan 80% rakennuksen kerrosalasta. Rakentamisohje antaa suosituksia talotyypeittäin runkosyvyyteen (päädyt maksimissaan 8m vanhojen talojen mukaisesti), kattokulmaan, julkisivumateriaaliin, ikkunoiden sijoitteluun, sokkelin korkeuteen ja istutuksiin liittyen. Virkistysalueelle on ehdotettu sijoitettavaksi monenlaisia toimintoja: leikkipaikka, pieni pallokenttä, matonpesupaikka, uimaranta, venevalkama ja viljelypalstoja. Lähtökohtana on ollut Nummelan koillisosan ja Ojakkalan osayleiskaava sekä vanhan Härköilän kylän neljän talon ryhmä ympäröivine kulttuurimaisemineen ja olemassa oleva peltomaisemaa jäsentävät komeat puurivistöt. Vanha kylä on pyritty säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Pääosa uudisrakennuksista on sommiteltu neljän talon ryhmiin vanhan kylän mallin mukaisesti. Rakennusten sijoittelulla on määrätietoisesti pyritty luomaan asuinrakennuksien rajaamia pikku aukioita. Myös kerrosluvut on johdettu vanhan kylän mallista: niinpä osa kunkin taloryhmän taloista on kaksikerroksisia, osa pääosin yksikerroksisia. Kaava määräsi useimmat rakennukset kaksikerroksisiksi ja rajoitti asuinneliöiden sijoittamista maantasokerroksessa. Tuloksena on ryhdikkäitä, rungoltaan solakoita taloja, jotka noudattavat vanhojen rakennusten mittasuhteita, vaikka asumisväljyys onkin huomattava. Maalaismaista ilmettä on tavoiteltu suosittelemalla teiden ja aukioiden jättämistä sorapintaisiksi, tai päällystettyinä jättämään reunat kiveämättä. Alueelle suositellaan vanhoja perinnekasveja. Suurehkoja tontteja perustellaan kaavaselostuksessa kaupunkikuvallisin, toiminnallisin ja jopa ekologisiin seikkoihin vedoten: aukioiden ympärille sijoitetut taloryhmät erottuvat maisemassa, tonteilla voi harrastaa monenlaista aktiviteettia ja suuri tontti myös turvaa monipuolista lajistoa. Rantavyöhyke, merkittävä osa omenapuutarhasta sekä osa peltoalueesta on varattu lähivirkistysalueeksi. 1. Näkymä vanhan pihapiirin läpi pelloille. 2. Yhteenveto alueen ekotehokkuus- ja laatupisteistä. Ne on perusteltu seuraavalla aukeamalla Alueen kaavakartta. Kartalla alueen keskeiset osat.

173 3/6 ENÄJÄRVI likimääräinen kuvauspaikka havainnointikierroksen reitti kevyen liikenteen reitti alueen koko * Selostuksessa/seurantalomakkeessa ei ole lukuja korttelityypeittäin. Luku laskettu keskimääräisestä tonttikoosta ja isommasta rakennusoikeudesta. ENERGIANKULUTUS 47,6% PÄÄSTÖT 53,4 % MATERIAALITEHOKKUUS 43,9% EKOSYSTEEMI 27,8% ENÄJÄRVI LUKUINA 13,7 ha aluetehokkuus 0,08 asuinkortteleiden korttelitehokkuus ~ 0,19* uusien erillispientalotonttien keskikoko, m tyypillinen rakennusoikeus, k-m 2 asuinrakennus (a), talousrakennus (t) 180(a)+40(t) 220(a)+40(t) 0% 25% 50% 75% 100% Maisematila on säilynyt: vanhat suojellut puurivit ja rakennukset tuovat kotoisuutta, historian tuntua, nostalgiaa. Useimmat meistä mieltävät vanhat elementit houkuttelevuutta lisääviksi vetovoimatekijöiksi. Leikkipaikka naapurustossa ja pelikenttä päiväkodin vieressä. Uudet rakennukset muodostavat pihapiirejä vanhojen talojen mallin mukaan, aukiot keskellä lisäävät yhteisöllisyyttä. Talot mitoitettu solakoiksi. Vanhat rakennukset on säästetty ja suojeltu. Pihapiirit säilyivät. Ympäröivät pellot ja järvi luovat avaruuden tuntua, osa pelloista edelleen viljelykäytössä. Kokoava keskusraitti / kävelyakseli lisää alueen läpäisevyyttä ja palvelee jalankulkijoita. Isot pihat: monet toiminnot ja askareet mahdollisia kotosalla! SOSIAALINEN SÄÄTELY 66% TOIMINNALLISUUS 64,6 % LUONNONLÄHEISYYS 78,6% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 60,3% 0% 25% 50% 75% 100% 2. Tieverkosto perustuu historialliseen Härköiläntiehen ja vanhoihin peltoteihin. Asutus rajautuu pelto- ja rantamaisemaan hienovaraisesti. Ranta on yhteiskäytössä, kun taloja ei ole päästetty rantaan asti. 3.

174 ENÄJÄRVI 4/6 EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 1,5 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 1 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 0 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 1 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 1 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 0 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 2 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 2 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 0 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 0 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 0 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS 1. Vanhan pihapiirin komea navetta. 2. Uudet talot mukailevat perinteistä värimaailmaa. 3. Vanhan maatilan päärakennus. 4. Tyypillinen 2-kerroksinen talo. ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 1,5 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 1 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 2 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 1 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 2 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 0 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 1 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 2 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 2 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 1 2x 2x 1x 3x EKOTEHOKKUUS- JA LAATUPISTEET KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden arviointimenetelmä. Seuraavaksi on esitetty alueen pisteiden perustelut. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. Joukkoliikenteen pysäkki sijaitsee kohtalaisesti, palvelutaso kirkonkylä ja Helsinki huomioiden on hyvä. Maankäyttö on melko tehotonta, se on laskettu keskimääräisen tonttikoon ja osoitettujen rakennusoikeuksien perusteella. Suuret tontit edistävät yksityisyyden säätelyä, väljyyttä ja vehreyttä, mikä tuo laatupisteitä. Myös asuntojen 2-kerroksisuus tukee yksityisyyden säätelyä. Palveluista ainoastaan päiväkoti on hyvin saavutettava. Vanhojen rakennusten säilyttäminen on sekä ekologista että laatua tuova valinta. Puiset uudisrakennukset ovat nykytietämyksen mukaan hiilijalanjäljeltään pienin vaihtoehto. Pellolle rakentaminen taas vähentää erityisesti alueen ekosysteemiä ja on ruuan tuotannon kannalta miinus. Paikka on virkistysalueiden ympäröimä. Palvelut ovat suppeat itse alueella, mutta 2,5 km säteellä niitä löytyy kyllä. Rakennusten ryhmittely aukioiden ympärille luo kohtaamismahdollisuuksia ja edistää sosiaalista turvallisuutta. Vanhojen rakennusten ja puurivien hyödyntäminen hyödyntää paikallista maisemaa ja historiaa sekä luo vaihtelua. Kaavassa on useilla keinoin pyritty luomaan yhtenäisyyttä. Merkittäviä ympäristöhäiriöitä ei ole. Turvallisuutta edistäviä tekijöitä löytyy useita: kadut ovat päättyviä, eikä alueella ole läpikulkuliikennettä. Aukiot edistävät sosiaalista kontrollia ja toimivat helposti valvottavina leikki- ja pelipaikkoina.

175 5/6 ENÄJÄRVI

176 ENÄJÄRVI 6/6 1. Järvi siintelee joillekin tonteille, vaikka ranta onkin jätetty yleiseen käyttöön. 1.

177 ETELÄ-KOLSARI KIRKKONUMMI KAAVOITUSVUOSI 2004 Etelä-Kolsariin on kaavoitettu 43 erillispientalotonttia sekä useita tontteja pientaloille, rivitaloille tai muille kytketyille asuintaloille. Alue sijaitsee maisemallisesti erittäin näkyvällä paikalla: korkeuserot vaihtelevat ja etenkin itärinteet ovat jyrkkiä. Vastaavasti alueelta aukeaa hienoja pitkiä näkymiä itään Syväjärvelle ja länteen Abrasin metsäalueille. Etelärinteen poikki kulkee merkittävä viherkäytävä, joka yhdistää hirvien talvilaitumet Meikossa Porkkalan kesälaitumiin. Rinteen alla on venäläinen hautausmaa vuosilta ja kivikautinen asuinpaikka. Haastava maasto, luontoarvot sekä historialliset elementit ovat koko lailla sanelleet kaavaratkaisun. Alun perin kaava sisälsi alueen länsipuoleiset pellot, mutta kunta ja alueen maanomistaja eivät päässeet sopuun maankäyttösopimuksesta. Pellolle oli suunniteltu leikki- ja oleskelualueita. Liikenneyhteydet ovat erinomaiset, lähipalvelut pääosin Kirkkonummen keskustassa. Aluetta on arvioitu ja kuvattu vuoden 2012 tilanteen pohjalta. 3. ETELÄ-KOLSARIN VALTIT Näkymät tuovat väljyyttä Sijainti ja liikenneyhteydet Tukeutuu Kirkkonummen kehittyvään keskustarakenteeseen. Luonteva jatke Bron, Pohjoisja Länsi-Kolsarin alueille. 1. Etelä-Kolsari sijaitsee n 2 km etäisyydellä Kirkkonummen keskustasta ja palveluista. Sitä rajaavat Upinniementie ja avoin peltolaakso pohjoisessa. 3. Näkymä Osmussaarentielle. Jyrkkä rinne on monin paikoin sanellut kaavoituksessa harvinaisen kerroslukumääräyksen 1/2III3/4. Maltillisen kokoisilla tonteilla määräys tuottaa ryhdikkäitä taloja. Kuva: Simon Store, Kirkkonummen kaavoitus. Kaavoitus huolellista selvitysten, varsinkin ekologian osalta (eläinten reitit, muinaismuistot...) Joustavaa kaava mahdollistaa monenlaiset talot - vapautta rakentajille ja asukkaille Oma yhteisö suojassa mäen takana aikaa myöten idylli? 1.

178 ETELÄ-KOLSARI 2/6 ASEMAKAAVA Luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisten arvojen turvaamiseksi ekologinen käytävä ja suojeltu muinaismuisto on merkitty kaavaan. Noin 750 m 2 tonteilla rakennusoikeutta on myönnetty omakotitaloille maltillisesti 200k-m varastolle/autosuojalle. Osmussaarentien kaarien muodostamiin poukamiin osoitetut yhtiömuotoisille pientaloille varatut tontit tuovat asuntotarjontaan monipuolisuutta. Rakennustapaohje on lähes minimalistinen: kattomuodoista ja -kulmista on sekä sitovia ohjeita että suosituksia. Kattoväri on määrätty, julkisivuväritys vapaa. Lisäksi rakennustapaohjeessa on suosituksia puiden säilyttämisestä ja turhan maaston muokkaamisen välttämisestä. SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA 1. Kaavan tavoitteena on Bro-Kolsari-osayleiskaavan tavoite: luonnonläheinen ja sosiaalisesti tasapainoinen alue. Kaavassa tavoiteltiin nykyisen virkistyskäytön huomioimista ja alueen voimakkaiden tunnuspiirteiden eli rikkaan luonnon, vaihtelevan maisemarakenteen ja kulttuurihistorian säilyttämistä. Määräykset ja ohjeet pyrkivät luomaan tunnistettavia rakennusryhmiä, joiden ilme vaihtelee, esimerkiksi värikäs, kuitenkin hallittu, länsiauringossa paistatteleva portaittain toistensa yli katsova omakotitalojen ryhmä. Tähän on päästykin ainakin paikoitellen, kuten oheiset valokuvat osoittavat. Upinniementien puoleisissa kortteleissa on päädytty nauhamaisen, tien suuntaiseen rakentamistapaan. Näin rakennukset toimivat pihojen ja parvekkeiden meluesteenä. Tielinjaukset saneli pitkälti maasto. Länsirinteessä on erillisiä omakotitontteja. Kaavan vaikutus suureläinten ekologiseen käytävään on merkittävä, mutta vaikutuksen todentaminen jää seurannan varaan Useilta tonteilta on hienot pitkät näkymät Abraksen pellolle ja vastapäiseen metsänlaitaan. Vaikka ollaankin ihan kadun varressa, tarjoaa alue silti hienon yhdistelmän omaa rauhaa lähellä kunnan keskustaa ja sen palveluja.

179 3/6 ETELÄ-KOLSARI likimääräinen kuvauspaikka havainnointikierroksen reitti kevyen liikenteen reitti alueen koko ETELÄ-KOLSARI LUKUINA 25, 7 ha aluetehokkuus 0,09 asuinkortteleiden korttelitehokkuus 0,29(AO, AR) 0,33(AOR) 0,35 (A-2) uusien erillispientalotonttien keskikoko, m 2 omakotitontit: 750 Hienot näkymät on hyödynnetty. Hyvä sijainti - täydentää Kirkkonummen taajamarakennetta sen kasvaessa kohti etelää. Hyvät joukkoliikenneyhteydet. tyypillinen rakennusoikeus, k-m 2 asuinrakennus (a), talousrakennus (t) AO: 200(a)+30(t) muut: (a)+5%(t) Monenlaisia asuinkortteleita. Perinteisten omakotitalojen keskellä kortteli, johon voi tehdä erilaisia kytkettyjä tai erillispientaloja. ENERGIANKULUTUS 61,3% PÄÄSTÖT 61,3% MATERIAALITEHOKKUUS 52,8% EKOSYSTEEMI 33,3% Oma yhteisö suojassa mäen takana aikaa myöten idylli? 0% 25% 50% 75% 100% Hienot näkymät on hyödynnetty. Leikkipaikoille (le) on osoitettu paikat kortteleittain niin ettei lasten tarvitse ylittää teitä. SOSIAALINEN SÄÄTELY 49,3% TOIMINNALLISUUS 58,3% LUONNONLÄHEISYYS 78,6% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 60,2% 0% 25% 50% 75% 100% Yhteenveto alueen ekotehokkuus- ja laatupisteistä. Ne on perusteltu seuraavalla aukeamalla. 2. Ote kaavakartasta. Venäläinen hautausmaa (S) ja muinaismuisto (sm) ovat paikallisia historian kerroksia. Etenkin hirvet kulkevat Kolsarin läpi kesä- ja talvilaidunten välillä. Reitit selvitettiin huolella: useimmat kulkevat Muhun- ja Osmussaaren puiston virkistyslueella (luo). Mahdollisuus tehdä monenlaisia taloja. Joustavaa kaava EI määrää mm. julkisivumateriaaleja, katon harjan suuntaa, talon sijoitusta mihinkään rakennusalan reunoihin jne. 2.

180 ETELÄ-KOLSARI 4/6 EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 1,5 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 2 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 1 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 0,33 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 2 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 1 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 0 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 0 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 1 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 1 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 1 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 0 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 1,5 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 0,33 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 2 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 0 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 1 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 1 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 0 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 1 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 1 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 1 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 2 2x 2x 1x 3x EKOTEHOKKUUS- JA LAATUPISTEET KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden arviointimenetelmä. Seuraavaksi on esitetty alueen pisteiden perustelut. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. Pysäkki on lähellä, mutta odotusaikojenvuoksi joukkoliikenteen palvelutaso on kohtalainen. Arkisin palvelutaso on parempi, mutta viikonlopun palvelutaso ei täytä hyvän kriteerejä. Etelä-Kolsari on osa Kirkkonummen keskustan eteläpuolen kehittyvää taajamarakennetta. Upinniementien yhteydessä on jo entuudestaan kunnallistekniikkaa. Asuinkorttelit ovat tehokkuudeltaan tässä tutkimuksessa käytettyjen kriteerien mukaan tavanomaisia, mutta tehokkaita verrattuina moniin vanhoihin kaavoihin. Maasto on ollut haastava ja sanellut kaavan ratkaisuja. Palvelut, joita kylläkin on runsaasti, sijaitsevat kuntakeskuksessa 2 kilometrin päässä, mikä ei täytä hyvän saavutettavuuden ehtoja tässä tarkastelussa. Brossa on päiväkoti n. 1,2 km päässä. Kevyen liikenteen reitit ovat hyvät. Alueella on eläinten kulkureittejä, mutta ne on huomioitu kaavassa ja alueet jätetty rakentamatta. Tältä osin selvitys on poikkeuksellisen huolellista. Selostuksen mukaan Asuntorakentamiseen kaavoitettua aluetta on tyydyttävän ekologisen käytävän aikaansaamiseksi jouduttu pienentämään. Lähes jokainen tontti rajautuu lähivirkistysalueeseen. Rinteiden jyrkkyydestä ja maaperän kallioisuudesta johtuen louhimiselta ei voida täysin välttyä. Tarpeetonta maanmuokkausta on kehotettu välttämään, samoin kuin suojaamaan jäljellä olevaa puustoa.

181 5/6 ETELÄ-KOLSARI Hulevedet kehotetaan ohjaamaan sadevesiviemäriin. Asuinkortteleiden elinkaariominaisuudet: Alueelle on kaavoitettu monipuolisesti erityyppisiä korttelialueita. Omakotitontit ovat yhdelle asunnolle. 5-10% rakennusoikeudesta saa käyttää asukkaiden yhteistiloille. Joillain korttelin 853 tonteilla yksityisyys voi olla haasteellista, kun useampikerroksiset talot ovat rinteessä suhteellisen lähekkäin. Kuitenkin suurin osa alueen tonteista rajautuu joltain sivultaan virkistysalueeseen. Lähes jokaisella tontilla on siis ainakin jokin naapurivapaa sivu. Leikkipaikat ja raitti voivat toimia kokoontumisja kohtaamispaikkana. Muutoin alueella on vähänlaisesti puitteita kohtaamiselle. Virkistysalueet palvelevat myös vehreyden ja väljyyden kokemista. Kaupunkitila: Alueen yleisilme on ilmava erillisten rakennusmassojen, rinteen ja peltonäkymien ansiosta. Katutilaa muodostuu rakennusten sijoittelun tuotoksena. Osmussaarentiellä on isomman kadun ilme, ja siinä on erillinen jalkakäytävä. Pelto ja pitkät peltonäkymät on hyödynnetty, ja yhdessä rinnemaaston kanssa ne luovat avaruutta alueelle. Yhtenäisyyttä tuo monikerroksisuus (1-kerroksisia taloja ei ole), kattokaltevuus ja -väritys. Omakoti- ja pientalojen osalta on tavoiteltu yhtenevää rakennusten massoittelua rakennusalan, kerrosluvun ja rakennusoikeuden määritelmillä. Alueellista vaihtelua tulee aikanaan: selostuksen mukaan A-2 ja AR-rakennusryhmät saavat rakennustapaohjeen mukaan olla massiivisia ja näkyä Upinniementielle sekä lähiympäristöön. Joidenkin kortteleiden osalta on annettu värisuosituksia, joissain julkisivun väritys on täysin vapaa. Virkistyalueille on osoitettu ohjeelliset leikkipaikat ja raitteja. Upinniementie aiheuttaa melua osalla alueesta, jota torjutaan rakenteilla ja rakennuksia suuntaamalla ja mahdollisesti myös rajoittamalla ajonopeutta. Meluhaitta koskee alle neljäsosaa alueen kaikista myönnetyistä kerrosneliöistä. Liikenneturvallisuus on kunnossa. Kevyen liikenteen reittiä pitkin pääsee Länsi-Kolsarin kautta Pohjois-Kolsariin päiväkodille ja kaavailtuun kouluun. Upinniementien varressa on viherkaistalla erotettu kevyen liikenteen väylä. Kokoojakadulla on erillinen jalkakäytävä ja lyhyet päättyvät asuinkadut ovat turvallisia leikki- ja pelikenttinäkin. Virkistysalueille on tosin osoitettu useita leikkipaikkoja sitä silmälläpitäen, että joka korttelissa olisi leikkipaikka, jonne pääsee ilman tienylityksiä. Pihat neuvotaan suunnittelemaan siten että auton saa käännettyä pihalla ja pysäköintialueet on velvoitettu erottamaan muista piha-alueista istutuskaistoin ja puin. Erityyppiset korttelialueet mahdollistavat erilaisten asukkaiden ja hallintamuotojen saamisen alueelle Kaavan tavoitteena oli värikäs, kuitenkin hallittu, auringossa paistatteleva portaittain toistensa yli katsova omakotitalojen ryhmä. 2. Modernia pientalorakentamista Kolsarissa. 2.

182 ETELÄ-KOLSARI 6/6 1. Havainnekuva 1.

183 HAARAJOKI JÄRVENPÄÄ KAAVOITUSVUOSI 2002 Haarajoen kaavalla muodostettiin 32 uutta omakotitonttia sekä 7 tonttia erillis- tai paritaloryhmille. Suunnittelualue oli pääosin kaavoittamatonta ja rakentamatonta metsä- ja peltoaluetta. Lähiympäristössä on runsaasti eri-ikäisiä omakotirakennuksia. Tavoitteena oli alue, joka täydentää pääosin 1940-luvulla palstoitettua ympäristöään. Kohteen erikoisuus on pastellisävyisten vuokraomakotitalojen ryhmä. Nämä omakotitalot ovat itse asiassa kahden asunnon taloista muodostuva ryhmä. Harvinaisuutensa tähden omakotimaista ryhmää esitellään tässä kortissa enemmänkin. Aluetta on arvioitu ja kuvattu vuoden 2012 tilanteen pohjalta. 1. Alue sijaitsee Haarajoella Helsinki-Lahti maantien ja Kartanoväylän välissä. Järvenpään keskustaan on matkaa n. 4 km. 2. Pääosa alueesta on perinteisiä omakotitaloja. 3. Alueella on myös muutama ilmeeltään modernimpi pientalo. Ne on rakennettu AP-2 tonteille. 4. Perinteisten omakotitalojen lisäksi alueella on kuvassa näkyviä vuokraomakotitaloja, jotka koottiin talotehtaalla. 2. HAARAJOENVALTIT Vuokraomakotitalot on radikaali innovaatio Sosiaalisesti hyväksyttävämpi vuokratalojen muoto ei niin torjuntaa herättävä muiden omakotiasukkaiden piirissä? Vuokratalojen pienet asunnot monipuolistavat Haarajoen omakotivoittoista, perheasuntoihin painottuvaa asuntojakaumaa On haluttu säilyttää olemasa olevan taajaman ilme, ei haastaa sitä Yleispiirteiset määräykset ja ohjeet tuovat joustavuutta

184 HAARAJOKI 2/6 ASEMAKAAVA Kaavan tarkoituksena on laajentaa pientaloasumista Haarajoenkadun itäpuolelle kaupungin omistamalle alueelle. Kaava sisältää erillis- ja paritalotontteja sekä tontteja, joille on mahdollista rakentaa yhtiömuotoisesti useampia rakennuksia, mahdollisesti vuokrapientaloina. Rakentamisen tulee täydentää vanhaa jo rakentunutta aluetta ja uudisrakentaminen tulee sovittaa vanhan rakennuskannan rinnalle. AO-31-korttelialueella asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta 250m 2 yhdelle asunnolle ja 75m 2 talousrakennukselle. Lisäksi enintään 80m 2 saa käyttää kytketylle tai erilliselle sivuasunnolle. Sivuasunto sisältyy annettuun asuntokerrosalaan. Jotta tonttien maankäyttö tehostuisi, enintään 70% kerrosalasta saa rakentaa yhteen kerrokseen ja asuinrakennus on sijoitettava joltakin rakennusosaltaan kiinni nuolelle osoitettuun rakennusalan rajaan. Näin muodostuu mahdollisimman tilavia piha-alueita ja näkymät tonttien välillä voidaan rajata osittain rakennuksien avulla. Alueen rakennustapaohje on lyhyt ja yleispiirteinen. Suunnitelman erikoisuus ovat vuokraomakotitalot AO-23-korttelialueella. Niiden osalta löyhät määräykset eivät puutu mm. talojen kerroslukuun tai kattomuotoihin. Rakennusohjeessa määrätään käyttämään vaaleita tai keskivaaleita, maanläheisiä ja luonnon väriskaalaan sopivia murrettuja pastellivärisävyjä ulkomaaliväreinä. Katot määrätään tummiksi, ensisijaisesti tiilenpunasävyisiksi tai grafiitinharmaiksi. Ainoastaan etäisyydet tontin rajoihin ja katualueeseen on määritelty. Vanhan Lahdentien meluhaitta on pyritty torjumaan liittämällä kaavaan tien suuntainen rakennusten julkisivujen ääneneritysvaatimus ja vaatimus tonttien leikki- ja oleskelualueiden suojaamiseksi melulta. SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA Tavoitteena on eheän ja kauniin asuinympäristön aikaansaaminen. Kaava noudattaa perusrakenteeltaan alueen vanhan katuverkon ja asuintonttien mallia. Asuintontit sijoittuvat tonttikatujen varteen. Päärakennus tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle katua, huomioiden rakennuksen sisäinen ja pihatilan toimivuus. Tavoitteena on alue, jota leimaavat kauniit pihanäkymät, väljät, rajatut pihapiirit sekä rajattu katutila. Vuokrapientalojen korttelialueen talot suunnitteli ja toteutti kustannussyistä talotehdas. Tontille tuli 38 asuntoa. Taloja on 4 eri mallia, pienimmissä asunnoissa on alkovi+tupakeittiö, suurimmassa 3 huonetta+tupakeittiö. Kaikissa on asuntokohtaiset saunat ja lähes kaikissa asunnoissa myös toinen uloskäynti takapihalle. Pihaa halajaville talot saattavatkin olla pettymys, niin lähellä naapuri on. Ulkoasultaan talot ovat perinteisiä ja vaatimattomia, mutta monille kotoisia ja helposti lähestyttäviä. Piharakennusten miellyttävä, hieman tavanomaisimmasta poikkeava laudoitus olisi modernisoinut ilmettä. Tässä kohteessa jos missä yhteissauna olisi toiminut ja säästänyt neliöitä muille toiminnoille, vaikka sauna on useille jopa omaa pihaakin tärkeämpi omakotiasumisen mittari. 1. Kas näin nousee talo! Kuva: Janne Lahti/Preeriapingviini. 2. Vuokraomakotitalojen viereltä (pakettiauton kohdalla) on kevyen liikenteen yhteys läheiselle koululle. 3. Yhteenveto alueen ekotehokkuus- ja laatupisteistä. Ne on perusteltu seuraavalla aukeamalla. 4. Kaavaote. Kuvassa kaava-alueen keskeisin osa

185 3/6 HAARAJOKI likimääräinen kuvauspaikka havainnointikierroksen reitti kevyen liikenteen reitti alueen koko HAARAJOKI LUKUINA 19,6 ha aluetehokkuus 0,11 asuinkortteleiden korttelitehokkuus 0,25 (A-23) 0,31 (AP-2) AO-31: ei tiedossa uusien erillispientalotonttien keskikoko, m 2 AO-31: 1300* On haluttu säilyttää olemasaolevan taajaman ilme, ei haastaa sitä. tyypillinen rakennusoikeus, k-m 2 asuinrakennus (a), talousrakennus (t) 250a+75t Löyhähköt määräykset ja ohjeet mataloittivat kynnystä tuottaa vuokra-asuntoja? ENERGIANKULUTUS 47,1 % PÄÄSTÖT 52,9 % Istutusten ja viheralueiden ympäröimä. Määrätty katupuita ja istutuksia. MATERIAALITEHOKKUUS 43,3% EKOSYSTEEMI 37,5% 0% 25% 50% 75% 100% SOSIAALINEN SÄÄTELY 69,6% TOIMINNALLISUUS 72,9% LUONNONLÄHEISYYS 67,9% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 72,7% Raittiyhteys läheiselle koululle. Vuokratalot monipuolistavat asuntojakaumaa: asuntokoot vaihtelevat m 2 välillä. Vuokraomakotitalot on radikaali innovaatio! Mieluisampi vaihtoehto naapuriksi myös tavallisille omakotiasukkaille? 0% 25% 50% 75% 100% 3. 4.

186 HAARAJOKI 4/6 EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 1 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 1 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 0 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 2 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 1 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 1 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 1 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 0 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 2 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 1 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 1 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 0 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 1 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 2 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 1 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 2 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 2 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 1 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 1 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 1 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 1 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 1 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 1 2x 2x 1x 3x EKOTEHOKKUUS- JA LAATUPISTEET KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden arviointimenetelmä. Seuraavaksi on esitetty alueen pisteiden perustelut. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. Liikenneyhteydet ovat periaatteessa hyvät: Helsinki- Lahti moottoritie ja Haarajoen asema ovat lännessä vajaan kilometrin päässä. Helsinki- Lahti maantie rajaa aluetta idässä. Joukkoliikenteen palvelutaso on huono etenkin iltaisin ja viikonloppuisin. Pysäkki on lähellä, mutta odotusaika pysäkillä on pitkä. Alue täydentää Haarajoen yhdyskuntarakennetta. Kunnallistekniikka oli lähellä. Maankäytöltään alue on korkeintaan tavanomaista, vaikkakin ympäristöään tehokkaampaa. Lähipalvelut ovat hyvät, alueella on kaksi lähikauppaa, toinen suunnittelualueella Kuusitien ja Pihlajatien kulmauksessa. Alakoulu rajoittuu suunnittelualueeseen. Päiväkoti sijaitsee Haarajoentien varressa. Hiili- ja materiaalikierron kannalta on eduksi, että kaavamateriaalissa määrätään ja ohjataan käyttämään puuta. Ympäristöhäiriöitä on jonkin verran, vanhan Lahdentien liikennemelua torjutaan maavallilla, rakenteita koskevilla määräyksillä ja rakennusten sijoittelulla. Paikalla on sekä arvokkaan että vähäarvoisen maan elementtejä: puusto oli selostuksen mukaan päätehakkuuiässä. Haarajoenkadun varrella oli pieni painanne, joka toimi kylän kaatopaikkana vuoteen 1975 asti. Kaatopaikka on myöhemmin peitetty maamassoilla, eikä sillä näytteiden perusteella ole enää vaikutusta. Kohta on osoitettu virkistysalueeksi. Kaatopaikasta hieman etelään päin

187 5/6 HAARAJOKI löytyi jäänteitä raskaasta polttoöljystä. Maaperä puhdistettiin. Alueen muut palvelut: kukkakauppa, kampaaja, pari pizzeriaa. Asuinkortteleiden elinkaariominaisuudet: Erillispientalojen korttelialueella on sallittu pää- ja sivuasunto. Lisäksi on lohkottu olemassa olevia tontteja. Kaikilla korttelialueilla osan rakennusoikeudesta saa käyttää liike-, työ-, myymälä- tai palvelutiloiksi, jotka eivät aiheuta ympäristölle kohtuutonta haittaa. Vuokrapientalot monipuolistavat alueen asuntojakaumaa, sillä niissä on omakotitaloja pienempiä asuntoja. Kaavassa on yksityisyyttä tukevia ratkaisuja, mm. rakennusten sijoittelua ja istutuksia koskevia määräyksiä. AO-23 korttelialueilla korttelissa 1554 kaavakartasta ei voi päätellä yksityisyyden toteutumista. Pihasuunnitelmaan ja -toteutukseen olisi voinut panostaa, sekä yksityisyyden että muun viihtyisyyden osalta. Naapuri on todella lähellä ja pihan sisäiset kulkureitit nakertavat yksityisyyttä. Kaupat, koulun kentät ja leikkipaikka ovat alueen kohtaamispaikkoja. Alueen väljyys vetoaa varmastikin moniin. Puuston kaataminen on verottanut vehreyttä. Kaupunkitila: maisemasta ei mainintaa. Kaavamääräyksillä on tavoiteltu kauniita pihanäkymiä, rajattuja pihapiirejä ja väljiä pihatiloja. Turvallisuus: liikenneturvallisuus vaikuttaa olevan tavanomaista tasoa. Vuokratalojen korttelialueella naapurivalvonta toiminee rakennusten tiiviin sijoittelun vuoksi. Kaikki mitä pihalla tapahtuu, tapahtuu jonkun ikkunan alla. Vuokraasuntojen toteutus omakotitalon kaltaisina on mielenkiintoinen kokeilu, joka saattaa ajaa tiettyä sosiaalista turvallisuuttakin: asukkaat eivät stigmatisoidu, kun rakennukset eivät toteutuksellaan kerro hallintamuodosta tai eroa liikaa naapureistaan. 1. Lähekkäin ja lomittain sijoitetut talot muodostavat selkeän ryhmän ja luovat kiinnostavan näkymän. Parkkipaikan viimeistelyyn ei valitettavasti ole satsattu. 2. Vuokraomakotitalojen tonteilla olemassa olevaa puustoa ei kehotuksesta huolimatta säästetty. Lieneekö syynä ollut työmaan tilantarve? Piharakennuksissa käytetty miellyttävä laudoituskuvio olisi piristänyt asuinrakennuksiakin

188 HAARAJOKI 6/6 1. Vuokraomakotitalotonttien asemapiirros. Rakennukset harmaalla. 2. Vuokratalojen piha-alueisiin on panostettu vähänlaisesti. Huolellisella suunnittelulla voidaan luoda yksityisyyden säätelyä tukevia, viihtyisiä ja helposti huollettavia piha-alueita vaikka tilaa olisikin vähän. Haarajoellakin toisenlainen rakennusten sijoittelu olisi tuottanut onnistuneempia pihatiloja. Samoin pieni lisäpanostus kulkuväylien reunoihin olisi tuottanut pitkäikäisen, helposti ylläpidettävän ja siistin ratkaisun. Alla esimerkki Kirkkonummen Kirkkolaakson lähiympäristö- ja rakennustapaohjeesta. Kuvaaja tuntematon

189 HAKALA HYVINKÄÄ KAAVOITUSVUOSI Kaavaratkaisu perustuu alueen kaavarunkoon sekä 80-luvun alussa järjestetyn kilpailun voittajaehdotusten kaupunkirakenteellisille tavoitteille. Alue jakaantuu kahteen erilaiseen osaan itä-länsisuuntaisen viherväylän molemmin puolin. Pohjoinen puoli on 3-kerroksisia kerrostaloja ja solakoita rivitaloja, eteläinen puolisko pääosin noppamaisia pientaloja ja pienkerrostaloja. Idässä alue liittyy Hakalan keskustakortteliin, jossa on kauppa, seurakuntatalo sekä kunnallinen monitoimitalo. Keskustakorttelin palvelut ovat kaava-alueella m kävelyetäisyyden päässä. Tarkastelun kohteena ovat nimenomaan alueen pientalokorttelit. Aluetta on arvioitu ja kuvattu vuoden 2012 tilanteen pohjalta. HAKALAN VALTIT sijainti kaupunkirakenteessa vehreys: korttelit hengittävät joka suuntaan palvelut, raitit ja virkistysalueet heti vieressä Metsäkaaren varren taloryhmät värityksen ja muotonsa puolesta omaleimainen, ympäristöstään pirteästi erottuva ryhmä. tontinluovutus- ja arkkitehtuurikilpailu loivat prosessipuitteet hyvälle suunnittelulle Alue sijaitsee n. 2,5 Hyvinkään keskustasta Etelään. Se on Eteläiseen Kehäkadun ja Metsäkaaren välissä. 2. Pohjois-Hakalan solakoita vaaleita rakennuksia 3. Etelä-Hakalan värikäs noppatalo sekä pysäköintialueen ja oleskelupihan toisistaan erottava porttirakennus

190 HAKALA 2/6 Pientalokorttelit perustuvat alueen molemmissa osissa pihapiirin ympärille ryhmittyviin rakennuksiin, joskin pohjois- ja eteläosien rakennukset poikkeavat ulkomuodoltaan selvästi toisistaan: pohjoisosassa on solakoita vaaleita puikkoja, eteläosassa värikkäitä noppia. Alueen kaikki korttelit rajautuvat joltain sivultaan lähivirkistysalueeseen tai kevyen liikenteen raitteihin. ASEMAKAAVA 1. Alueen asemakaava- ja talosuunnittelu on Reijo Jallinojan (pohjoisosa) ja Penttinen & Tiensuun (eteläosa) käsialaa. Pohjoisessa on tietoisesti pyritty joustavaan ratkaisuun rajaamalla pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet ainoastaan ohjeellisesti. Tämän on tehnyt mahdolliseksi kaupungin tontinvarauskäytäntö, missä tontin luovutus sen varaajalle on vahvistettu vasta korttelisuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Rinnemaaston asettamat rajoitukset on huomioitu jättämällä rakennusalamerkinnät ohjeellisiksi. Kaavassa on tietoisesti haluttu jättää tilaa rakennusratkaisulle. Asuinrakennusten paikat onkin määritelty termillä A II (pientalo, ei siis välttämättä erillispientalo. Suurin sallittu kerroskorkeus on kaksi, joskin kaava sallii myös 1-kerroksiset ratkaisut) ja määrittelemällä rakennusoikeus, mutta ei esimerkiksi otettu kantaa asuntojen lukumäärään. Keskusteluissa kaupungin virkamiesten kanssa toistui näkemys tontinluovutus- ja arkkitehtuurikilpailujen roolista laadun edistäjänä. 1. Vehreä sisäänkäynti Etelä-Hakalalaisittain. 2. Noppatalojen kortteleissa vaihtelevat maastomuodot on jätetty silleen. Samoin isot kivet lienevät paikalta kotoisin. Pieni epätasaisuus voi lisätä ulkotilojen kiinnostavuutta, mutta yhdistettynä puutteelliseen pihasuunnitteluun voi syntyä viimeistelemätön vaikutelma. 3. Yhteenveto alueen ekotehokkuus- ja laatupisteistä. Ne on perusteltu seuraavalla aukeamalla Kaavakooste alueesta. Kuvassa ei ole koko kaava-alue, vaan ainoastaan tässä kortissa kuvatut asuinkorttelit.

191 3/6 HAKALA likimääräinen kuvauspaikka havainnointikierroksen reitti kevyen liikenteen reitti alueen koko HAKALA LUKUINA 17, 7 ha aluetehokkuus 0,25 asuinkortteleiden korttelitehokkuus A: 0,38 AK: 0,45 uusien erillispientalotonttien keskikoko, m 2 ei erillispientaloja Loistava sijainti - täydentää taajamarakennetta. Hyvät lähipalvelut ja kevyen liikenteen yhteydet. Arkkitehtuurikilpailu loi puitteet hyvälle suunnittelulle. Hyvät lähipalvelut! tyypillinen rakennusoikeus, k-m 2 asuinrakennus (a), yhteistilat (y), yhteistilat + asuntojen kylmät varastot (yt), pysäköintialueet+ huoltorakennukset (ah) Pohjoisosa/A: 1800(a)+180(y) -2200(a)+220(t) Eteläosa/A: (a)+(yt)+(ah) Raitit ja virkistysalueet heti vieressä ENERGIANKULUTUS 69,1 % PÄÄSTÖT 63,2 % MATERIAALITEHOKKUUS 58,3 % EKOSYSTEEMI 50,0 % 0% 25% 50% 75% 100% Tehokasta ja väljän tuntuista... Vehreä: korttelit joka puolelta viheralueiden ympäröimät. bussipysäkki SOSIAALINEN SÄÄTELY 80,4 % TOIMINNALLISUUS 89,6 % LUONNONLÄHEISYYS 82,1 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 93,2 % 0% 25% 50% 75% 100% Metsäkaaren varren taloryhmät värityksen ja muotonsa puolesta omaleimainen, ympäristöstään pirteästi erottuva ryhmä

192 HAKALA 4/6 EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 1,5 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 2 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 1 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 2 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 2 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 1 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 0 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 0 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 0 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 1 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 1 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 1 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 1,5 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 2 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 2 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 2 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 1 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 1 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 2 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 1 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 2 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 1 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 2 2x 2x 1x 3x EKOTEHOKKUUS- JA LAATUPISTEET KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden arviointimenetelmä. Seuraavaksi on esitetty alueen pisteiden perustelut. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. Joukkoliikenne täyttää kohtalaisen palvelutason kriteerit. Alueella on pysäkki. Hyvinkäältä on tiheät bussi- ja junayhteydet Helsinkiin, mutta asemat sijaitsevat yli kilometrin päässä, joka ylittää tässä yhteydessä kohtalaisena pidetyn matkan. Hakala on aikanaan täydentänyt yhdyskuntarakennetta erinomaisesti: alakeskus palveluineen on suunniteltu ihan viereen, etäisyys kuntakeskukseen (esim. asemanseutu) on noin 1 km. Maankäytön tehokkuus on hyvä: asuinkortteleilla keskimäärin 0,4, mikä jää vain karvan verran arvioinnissa käytetystä tehokkaan kriteeristä. Monipuoliset palvelut ovat erinomaisesti saavutettavissa: viereisessä alakeskuksessa useita palveluja, mm. K-market Hakalantori. Monitoimitalossa Hakalantalossa on luokat 1-6, koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa ja kaksi päiväkotia. Kevyen liikenteen yhteydet näihin lähipalveluihin ovat ylivoimaiset ajoyhteyksiin verrattuna. Kevyt liikenne on ohjattu alueen keskiosiin. Kehäkadun yli on kevyen liikenteen silta. Rakennukset ovat kaukolämpöverkossa. Lämpö tuotetaan pääosin uusiutumattomista lähteistä. Kaikki korttelit rajautuvat virkistysalueisiin. Maaperän voidaan olettaa olevan rakennettavuudeltaan normaali. Kaavaselostuksissa todettiin lähellä pintaa oleva pohjavesi. Sitä ja hulevesiä ohjattiin ojituksella ja lammikon tekemisellä virkistysalueelle.

193 5/6 HAKALA Sijoitus perustui VTT:n alueelle laatimaan geohydrologiseen selvitykseen maaperästä ja vesisuhteista. Hakalantalossa ja sen vieressä on palveluja, mm. kirjasto, iltapäiväkerhotoimintaa, urheilupuisto, nuorisotalo, erityisopetustoimintaa, neuvola. Alueelle on kaavoitettu eri talotyyppejä ja siellä on erilaisia kortteliratkaisuja. Kaavojen yleisissä määräyksissä on useita yksityisyyden säätelyyn tähtääviä määräyksiä, jotka koskeva rakennusten suuntausta, etäisyyttä ja korkeutta sekä pihojen näkösuojausta. Noppatalojen porttirakennelmat viestittävät hyvin tehokkaasti pihan yksityisyydestä. Porteissa on postilaatikot ja jätekatokset. Portit voivat olla törmäytyspaikkoja, koska käytännössä kaikki autolla liikkuvat asukkaat kulkevat niiden kautta. Leikkiin ja oleskeluun määrättiin piha-aluetta vähintään 20% kerrosalasta. Alueella on myös kerhotila. Vehreyskriteerit täyttyvät hyvin: kaavat kehottivat säilyttämään luonnollista kasvillisuutta ja istutuksiin. Kaikki korttelit rajatuvat virkistysalueisiin. Yksityisyyden säätelyn lisäksi portit ja varastot edistävät turvallisuutta luomalla tilahierarkiaa. Kaupunkitila ja arkkitehtuuri: sekä Pohjois- että Eteläosilla on oma, selkeä, yhtenäinen ilmeensä, joka erottuu ympäristöstään. Maisemaa ei mainita kaavamateriaalissa. Lyhyehköt näkymät ovat kasvillisuuden, rakennusten, katulinjojen ja raittien rajaamia. Yhtenäisyyttä on haettu rakennusten mittasuhteilla, kattomuodolla -ja kulmalla sekä värityksellä. Ei ole tiedossa olevia ympäristöhäiriöitä. Alueella on useita turvallisuutta edistäviä piirteitä: varsinkin eteläosan korttelimalli tukee asukkaiden mahdollisuuksia kontrolloida piha-alueita. Leikkipaikkoja ja pysäköintiä voi valvoa ikkunoista, joskus myös naapurikorttelista. Pysäköinti on toteutettu pääosin pienissä yksiköissä. Kadut ovat päättyviä asuinkatuja. Kokoojakaduilla on viherkaistalla erotetut kevyen liikenteen väylät, mutta suuri osa kevyestä liikenteestä ohjautunee virkistysalueiden reiteille.

194 HAKALA 6/ Etelä-Hakalan rakennukset poukkoilevat loivassa rinteessä sympaattisesti. 2. Pienimittakaavaisuutta Pohjois-Hakalassa. Sisäänkäynti aukeaa suoraan alueen sisäiselle kulkuväylälle. Vaikka sisäänkäyntiä ei olekaan sen kummemmin rajattu, jo materiaalinmuutos asfaltista laattaan ja nurmikaista rakennuksen ja väylän välillä jäsentävät siirtymää. 3. Pohjois-Hakalan piha-alue syysasussa. 4. Yleisilme on vehreä. Alue liittyy hyvin kevyen liikenteen- ja virkistysalueverkostoihin. 4.

195 KLAAVONKALLIO TUUSULA KAAVOITUSVUOSI 2004 Klaavonkallioon on kaavoitettu asuinpientaloja eli käytännössä rivi- tai pienkerrostaloja sekä joitain kerrostaloja. Perinteiset omakotitalot ovat täällä Hyrylän keskellä sivuroolissa, niille on vain kymmenen rakennuspaikkaa. Ympäristön asuinrakennukset ovat enimmäkseen luvuilta. Pohjoispuolella on mm. Tuusulan rantatie ja vanha kirkko, eteläpuolen rivi- ja kerrostalot on rakennettu äskettäin. Alueen halkaisee Pohjois-Etelä-suunnassa viheryhteys. Erillispientalot ovat länsireunalla, itäpuolella rakennukset on ryhmitelty Järvenpään tien melua torjuvaksi seinämäksi. Tuuliviirinkujan ja Hyökkäläntien varsille on kaavoitettu nauhamainen rakennusryhmä. Tuusulan keskustan palvelut ovat alueen välittömässä läheisyydessä. Alueen vieressä sijaitsevat ala- ja yläasteen koulut sekä päiväkoti. Aluetta on arvioitu ja kuvattu vuoden 2012 tilanteen pohjalta. 1. KLAAVONKALLION VALTIT Sijainti loistava, palvelut kävely-/fillarimatkan päässä Iso keskuspuisto, hyvät kevyen liikenteen yhteydet Monipuolisesti erilaisia talotyyppejä ja piha-alueita 2. Kaava on joustava, antaa mahdollisuuksia rakennussuunnittelijalle Kaupunkitilaa on tavoiteltu ja satsattu ympäristö- ja kortteliohjeeseen Järkevää rakenteellista meluntorjuntaa Rasitteina järjestetyt ajoyhteydet, leikkipaikat ym. hyvä juoni ihmisten törmäyttämiseksi? 1. Klaavonkallio sijaitsee Hyrylässä aivan Tuusulan keskustassa, Järvenpääntien ja Lukkarintien välissä. 2. Alueen ilme ei ole perinteisen omakotimainen, suurin osa rakennuksista on pientaloja tai pienkerrostaloja.

196 KLAAVONKALLIO 2/6 1. Sisäänkäynti, kortteli Yhteenveto alueen ekotehokkuus- ja laatupisteistä. Ne on perusteltu seuraavalla aukeamalla. 1. ASEMAKAAVA Rakentamista on haluttu määrätietoisesti ohjata tiettyjen kaupunkikuvallisten päämäärien saavuttamiseksi. Osalla korttelialueista saa niille merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia, pihavarastoja ja passiivisen aurinkoenergian hyödyntämiseksi lasikatteista tilaa enintään 20% kerrosalasta. Kaavamerkintöjä täydentävät lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma, joissa keskitytään ympäristön toiminnallisuutta ja viihtyvyyttä edistäviin ratkaisuihin rakennusten muotojen, materiaalien, värien, sekä istutusten, valaistuksen, aitaamisen ja pysäköinnin suhteen. Korttelisuunnitelmassa mainitaan erikseen Eri rakennusten hallintamuodot eivät saa näkyä toteutuksessa.. Asunnot eivät saa avautua ainoastaan luoteen ja koillisen välille. Kaavassa sekä ympäristö- ja korttelisuunnitelman liitteissä 13 ja 14 ja 22 lukuisat yhdyskuntatekniset asennukset, jaetut leikkipaikat, ajoyhteydet ja jätepisteet on merkitty rasitteiden muodossa. Lähiympäristöohjeessa todetaan, että alueella tulee pyrkiä yhteisten oleskelu- ja leikkipaikkojen toteuttamiseen. SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA Suunnittelualue rakentuu yhtenäisenä koko alueen halki kulkevan Tuuliviirinpuiston ympärille. Jäsentynyttä ympäristökuvaa on tavoiteltu kaavallisin keinoin, erilaisten korttelikokonaisuuksien avulla. Alueen korkeimmat rakennukset, kolme pistetaloa, jatkavat Klaavonkallio I -alueen rakennusten linjaa ja mittakaavaa. Tuuliviirinpuiston etelä- ja länsireunan kaksi kolmikerroksiset talot nähdään arkkitehtonisesti Klaavonkallio II:n keskeisimpinä rakennuksina. Tavoitteena on tasaisesti kaartuva rakennusrivi, jossa rakennusten päädyt osuvat kohdakkain ilman mainittavia vaakasuuntaisia porrastuksia. Ullakkotiloille on määritelty erillinen rakennusoikeus, jota ei voi käyttää alemmissa kerroksissa. Tällä pyritään korostamaan kadun kaarta kaupunkikuvassa ja toisaalta annetaan mahdollisuus joko laajentaa asuntoa ullakkokerrokseen tai rakentaa pienkerrostaloja, joiden ylemmät asunnot voivat olla puolitoistakerroksisia. Rakennussuunnittelijan ratkaisu on tuottanut taloihin ilmeikkäät, palomuurimaiset päädyt. Myös kortteleissa 8076 ja 8079 A-13-on käytetty samankaltaista, vain kolmatta kerrosta koskevaa lisärakennusoikeutta. Määräyksellä pyritään korostamaan rivitalomaisten rakennusten päätyjä, sillä itäisen suurkorttelin tehtävä on muodostaa melko yhtenäinen Järvenpääntien suuntainen rakennusseinämä, joka suojaa rakennusten länsipuolisia pihoja melulta. Kaksi- ja kolmikerroksisten osien vaihtelulla on haluttu luoda suurkortteliin rytmiä. Autotallien ja -katosten on katsottu muodostavan paitsi melua eristävän vyöhykkeen, myös oleellisen osan kokonaissommitelmasta. Läntisen AP-suurkorttelin (korttelit 8071 ja 8072) yleisilmeen tavoitteena on nykyaikainen rintamamiestaloalue: selkeitä, pohjaratkaisultaan neliömäisiä taloja, joissa on punainen harjakatto ja ullakko. 3. Asemakaavaote, alueen keskeisimmät laatutekijät.

197 3/6 KLAAVONKALLIO likimääräinen kuvauspaikka havainnointikierroksen reitti kevyen liikenteen reitti alueen koko KLAAVONKALLIO LUKUINA 15,6ha aluetehokkuus 0,18 asuinkortteleiden korttelitehokkuus 0, ,49 uusien erillispientalotonttien keskikoko, m 2 tyypillinen rakennusoikeus, k-m 2 asuinrakennus (a), talousrakennus (t) erillispientalot A-24: erillispientalot A-24: (a)+20%(t) muut pientalot: Sijainti on loistava, palvelut kävely-/fillarimatkan päässä. Kaupunkitilaa on tavoiteltu ja satsattu lähiympäristö- ja kortteliohjeeseen. Iso keskuspuisto, hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Kaupunkiluontoa. ENERGIANKULUTUS 64,7% PÄÄSTÖT 58,8% MATERIAALITEHOKKUUS 53,3% EKOSYSTEEMI 37,5% 0% 25% 50% 75% 100% SOSIAALINEN SÄÄTELY 87,0% TOIMINNALLISUUS 89,6% LUONNONLÄHEISYYS 100,0% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 88,6% Rasitteina järjestetyt ajoyhteydet ja leikkipaikat säästävät pihatilaa ja edistävät kohtaamista ja turvallisuutta kun käyttäjiä on useita muttei liikaa. Monipuolisesti erilaisia talotyyppejä ja pihaalueita. Melua torjuttu rakennusten sijoittelulla ja suuntauksella. 0% 25% 50% 75% 100% 2. Ullakkorakennusoikeudet lisäävät asuntojen muunneltavuutta ja tukevat elinkaariasumista. Monipuolisesti erilaisia talotyyppejä ja piha-alueita. 3.

198 KLAAVONKALLIO 4/6 EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 1 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 2 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 1 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 2 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 2 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 1 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 1 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 0 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 0 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 1 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 1 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 0 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 1 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 2 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 2 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 2 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 2 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 1 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 1 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 2 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 2 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 2 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 2 2x 2x 1x 3x EKOTEHOKKUUS- JA LAATUPISTEET KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden arviointimenetelmä. Seuraavaksi on esitetty alueen pisteiden perustelut. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. Joukkoliikenteen palvelutaso on arkisin hyvä, mutta sunnuntaisin odotusaika täyttää vain kohtalaisen kriteerin. Joukkoliikenteessä tarkasteltiin yhteyksiä KUUMAkuntiin ja Helsinkiin. Kaavataloudellisen vertailulaskennan mukaan Klaavonkallion soveltuvuus Tuusulan keskustan laajentumisalueeksi on erinomainen. Alueelta on alle kilometri kuntakeskukseen. Alue oli olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ympäröimää. Vaikka Klaavonkallio oli rakentamatonta pelto- ja metsämaata, rakennuskortteleita ja tiealueita oli joka puolella. Lisäksi vesihuoltolinjat olivat välittömästi alueen reunoilla. Maankäytöltään alue on tavanomaista tasoa, kerrostalotontit on kaavoitettu tehokkaimmin, erillispientalotontit väljimmin. Lähipalvelut ja kevyen liikenteen verkostot ovat erinomaiset. Alueella ei ollut olemassa olevaa rakennuskantaa. Vanhalle pellolle rakennettaessa alueen luonnon monimuotoisuus kärsii rakentamisesta, mutta selostuksen mukaan alueen luonto ei ole ollut ennen rakentamistakaan erityisen monimuotoista. Virkistysalueet ovat hyvin saavutettavissa ja alueen halki kulkeva viheralue kytkeytyy muuhun viherverkostoon. Rakennettavuus on kohtalainen: selvityksen mukaan alue on osittain kantavaa pohjamaata, osittain savikkoa, jossa joudutaan paaluttamaan. Rakennusten sijoittelulla on kuitenkin minimoitu louhiminen ja täytöt.

199 5/6 KLAAVONKALLIO Hulevesistä ei ole mainintaa. Lähellä (kilometrin sisällä) on monipuolisesti palveluja: sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalveluja, yläkoulu, kirjasto, museo- ja kulttuurikohteita, uimahalli sekä ulkoliikuntakenttiä. Kortteleiden elinkaariominaisuuksia ja joustavuutta lisäävät lisärakennusoikeudet, joita on myönnetty varsinkin ullakoille ja erilaisille asumisen aputiloille (autosuojat, pihavarastot, talousrakennukset). Tavoitteena on ollut mahdollistaa kaksikerroksiset asunnot ja siten monipuolistaa asuntotarjontaa. Kaupunkikuvallisten valintojen ja rakennusten sijoittelun tuloksena alue on kaupunkimainen. Yksityisyyden säätely ei ylipäänsä vaikuta olleen piha-alueilla päällimmäinen tavoite ja joissain keskeneräisissä kortteleissa julkisen ja yksityisen tilan rajat elävät. Korttelien valmistuttua julkisuusasteeltaan erilaiset raitit ja piha-alueet erottunevat paremmin. Tuuliviirinkujan kapeilla pientalotonteilla oleskelun kannalta edullisin ilmansuunta, lounas, on kadun puolella. Ratkaisu syö asuntopihojen yksityisyyttä, mutta korjaantuu kasvillisuuden myötä. Ulkosalla on runsaasti kohtaamispaikkoja: istuskelupaikkoja, leikki- ja pelikenttiä, jopa koirapuisto. Kaavassa on useita väljyyttä ja vehreyttä luovia elementtejä: kaikki korttelit rajautuvat jostain kohti virkistysalueeseen. Osa rakennuksista on pistemäisiä. Kerrostaloja on kolme. Tiivis erillispientalojen ryhmä muodostaa vain murto-osan kokonaisuudesta. Virkistysalue halkaisee alueen tehokkaasti kahteen osaan. Olemassa olevaa puustoa on velvoitettu säilyttämään. Istutuksia on määrätty ja turhaa maastonmuokkausta on pyritty välttämään. Kaupunkikuva: Avoimet maisematilat ja pitkä näkymä Tuusulanjärvelle luoteeseen on huomioitu. Alueella on erilaisia katuja, raitteja ja pieni aukiokin. Eri kortteleille on pyritty luomaan erilaista luonnetta suuntauksella, värityksellä, kerrosluvun vaihtelulla ja rakennuksen muotoon liittyvillä määräyksillä. Rakennuksille on pyritty luomaan sekä yhteisinä toistuvia piirteitä että eroavaisuuksia. Kaavamateriaalissa on useita turvallisuutta edistäviä elementtejä liikenneturvallisuudesta ilkivallan ja tapaturmien ehkäisyyn. Järvenpääntien meluhaittoja on torjuttu rakennusten sijoittelulla ja rakenteellisin keinoin. 1. Alueen havainnekuva.

200 KLAAVONKALLIO 6/ Kaupunkitilan kannalta tärkeät Tuuliviirinkujan ja Hyökkäläntien risteyksen pientalot. 2. Omakotitalot tavoittelevat rintamamiestalojen ilmettä. 3. Lähes tontin rajassa kiinni oleva korttelin sisäinen kevyen liikenteen raitti ei vielä tässä vaiheessa erotu julkisemmista kevyen liikenteen raiteista. Se nakertaa yksityisyyden säätelyä tässä talossa Hyökkäläntiellä. Valinta lienee tietoinen: tuusulalaisittain alue on ydinkeskustaa. Raitin toinen puoli (nyt metsikköä) täydentynee myöhemmin, jolloin raitti jää korttelin asukkaiden käyttöön Istutuskoivikkoa leikkipuiston kupeessa. 4.

201 KOTOJÄRVI PORNAINEN KAAVOITUSVUOSI 2004 Kotojärven kartanon pohjoispuolella kohoavalle kalliomäelle kaavoitettiin18 erillispientalotonttia sekä muutamia loma-asunto- ja pientalotontteja. Alue on kartanon pellot nyttemmin korvanneiden golfkenttien ja kallio- ja kangasmetsien ympäröimä. Kartanon rakennuskanta, pihapiiri ja kartanoaluetta ympäröivät golfkentät muodostavat maisemallisesti tasapainoisen kokonaisuuden. Alueella olevien kulttuuri- ja luontoarvojen säilyttäminen oli kaavan lähtökohtana ja uusien rakennusten tuli noudattaa olemassa olevan rakennuskannan ominaispiirteitä. Palvelut ovat useamman kilometrin päässä Pornaisissa, mutta golffarille paikka on ihanteellinen. Aluetta on arvioitu ja kuvattu vuoden 2012 tilanteen pohjalta. 1. Suunnittelualue sijaitsee noin 3 km etelään kunnan keskustaajamasta, missä lähimmät palvelut ja koulu ovat. 2. Alueen kaavaratkaisun voisi tiivistää sanoihin taloja metsäisellä rinteellä. KOTOJÄRVEN VALTIT Näkymät, vehreys, luonnonläheisyys: luonto tunkee sisään ovista ja ikkunoista ovat paikan valtit. Rinnetontit hienot näkymät Väljyys ja vapaus puuhastella omalla tontilla. Historian havinaa: kartano ihan vieressä Golf- ja muut ulkoilumahdollisuudet Ranta 1. 2.

202 KOTOJÄRVI 2/6 ASEMAKAAVA Alue on kaavoitettu maankäyttösopimuksella yhteistyössä yksityisen maanomistajan kanssa. Erillispientalojen ja asuinpientalojen korttelialueilla määräykset ovat tavanomaisia. Omakotitontit ovat suuria, keskimäärin 1780 m 2. Asumisen sekä matkailu- ja virkistyspalveluiden alueella, jolla ympäristö säilytetään (ARM/s) on osa rakennuksista suojeltu kaavamerkinnällä sr. Muitakaan rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, jossa olemassa olevien rakennusten ja pihapiirien ominaispiirteet on säilytettävä. Uusien rakennusten on muodon, värityksen ja julkisivun jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. Varsin yleispiirteinen rakennustapaohje täydentää kaavaa ainoastaan värien ja kattojen kannalta. Erillisessä värityssuunnitelmassa esitetään ulkoseinien, kattojen ja niiden varusteiden väriteemat. Ulkoseinän värin mukaan nimettyjä väriperheitä on omakotitalojen alueelle kolme. Väriperheillä ei silti ole pyritty luomaan erityisiä rakennusryhmiä: ilmeisesti asukkaat ovat saaneet valita talonsa väriperheen vapaasti näiden kolmen välillä. Umpinaisiksi koteloidut konttimaiset räystäsrakenteet on kielletty. 1. SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA Lähtökohtana ovat yleiskaavassa esitetyt ympäristön vaalimista koskevat tavoitteet: Kartanoalueen kulttuurimaiseman, rakennuskannan, rakennetun ympäristön sekä puuston vaaliminen sekä alueella todettujen luontoarvojen huomioonottaminen. Kaavaratkaisu noudattaa yleiskaavaa: kartanoalueen rakennuskanta ja pihapiiri on suojeltu yksityiskohtaisin määräyksin. Kulttuurimaisema säilyy nykyisen kaltaisena. Kaavan tuloksena on pieni erillispientalojen rypäs, jolla on kyllä edellytykset saada jonkinlainen oma identiteetti, mutta tällä talomäärällä ja väljyydellä ei ole edellytyksiä luoda mitään erityistä kaupunkitilaa. Rakennustapaohjeen katto- ja julkisivumääräyksiä on noudatettu ja alueen väripaletti on harmoninen. Pornaisiin tunnutaan hakeutuvan väljyyden perässä. Pienet tontit tuskin kävisivätkään kaupaksi - on siis realismia olla kaavoittamatta tänne 500 m 2 tontteja, mutta olisiko silti ollut tiivistämisen varaa kun ympärilläkin on vain tyhjää? EKOTEHOKKUUS- JA LAATUPISTEET KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden arviointimenetelmä. Seuraavaksi on esitetty alueen pisteiden perustelut. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. Tässä, kuten kaikissa muissakin kohdissa, on arvioitu ensisijaisesti Kotojärven kaavan pientalokortteleita. Matkailu- ja virkistyspalvelujen alueet on huomioitu, sikäli kun ne tuovat varsinaiselle asuinalueelle lisää laatutekijöitä. 1. Ylärinteen talo syysauringossa. 2. Alueen palvelut rajoittuvat hyviin ulkoilumahdollisuuksiin. Heti vieressä on pururata ja löytyipä talojen välistä metsän kätköstä hyvin varusteltu leikkipaikkakin. 2.

203 3/6 KOTOJÄRVI likimääräinen kuvauspaikka havainnointikierroksen reitti kevyen liikenteen reitti alueen koko KOTOJÄRVI LUKUINA 52 ha aluetehokkuus 0,03 asuinkortteleiden korttelitehokkuus AO: 0,15 AP: 0,20 uusien erillispientalotonttien keskikoko, m 2 AO: 1780 tyypillinen rakennusoikeus, k-m 2 AO: 0,15*1780=267 Väljyys ja vapaus puuhastella omalla tontilla Näkymät, vehreys, luonto suorastaan tunkee sisään ovista ja ikkunoista ovat paikan valtit. ENERGIANKULUTUS 25 % PÄÄSTÖT 30,9 % MATERIAALITEHOKKUUS 41,7 % EKOSYSTEEMI 50,0 % 0% 25% 50% 75% 100% Golf- ja muut ulkoilumahdollisuudet SOSIAALINEN SÄÄTELY 52,2 % Rinnetontit hienot näkymät! TOIMINNALLISUUS 39,6 % LUONNONLÄHEISYYS 64,3 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 30,7 % 0% 25% 50% 75% 100% 3. Historia: kartano ihan vieressä. 3. Yhteenveto alueen ekotehokkuus- ja laatupisteistä. Ne on perusteltu seuraavalla aukeamalla. Ranta 4. Kotojärven pientaloalue (vas) ja joko kaava. 4.

204 KOTOJÄRVI 4/6 EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 0,5 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 0 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 0 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 0 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 0 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 0 3x x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 1 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 2 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 1 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 0 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 2 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 1 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 0,5 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 0 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 0 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 1 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 0 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 2 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 1 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 1 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 1 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 2 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 0 2x 2x 1x 3x Joukkoliikenteen palvelutaso on kehno. Pysäkki on n. 800 m päässä. Maankäytön tehokkuus on matala: korttelitehokkuus on 0,14-0,2. Kaupat, koulu ja päiväkodit ovat reilusti yli kilometrin päässä. Kevyen liikenteen yhteydet ovat pituuden puolesta tasavertaiset ajoyhteyksien kanssa. Tarkastelu suoritettiin Kotojärveltä Pornaisiin, koska kaikki lähipalvelut ovat Pornaisissa. Osa reitistä on Helsingintien pientareella. Tien nopeusrajoitus on 60km/t, joten yhteys on turvaton. Lämmitysmuoto: lämmitysjärjestelmät ovat talokohtaisia. Paikalliseen energiantuotantoon on edellytyksiä: suurin osa rakennuksista on aurinkoenergian kannalta optimaalisesti suunnattu (jos kaavan ohjeellista harjasuuntaa noudatetaan). Talot eivät varjosta toisiaan kun tonttitehokkuus on matala ja rinne viettää etelään. Kartanon kulttuurimaiseman, rakennuskannan ja pihapiirin suojelu parantaa materiaalitehokkuutta. Hiili- ja materiaalikierto -pisteitä tulee julkisivujen puuverhoilusta. Alueella ei selvitysten mukaan ole erityisiä luontoarvoja. Kaavaan merkittiin alueet, jotka ovat maisemallisesti ja ekologisesti merkittäviä. Silti alue ei saa pisteitä kohdassa rakennetun maan ekologinen arvo, sillä uudet asuntoalueet sijoittuvat talousmetsään. Ainakin pääosa tammista voidaan säilyttää pihapuina. Paikka on virkistysalueiden ympäröimä. Vaikka golfkenttä ei ole varsinaisesti asuinaluekohtainen liikuntapaikka, se lisää asukkaiden virkistäytymismahdollisuuksia. Tielinjauksessa vältettiin pengerrykset ja leikkaukset. Alueen lienee pääosin helposti rakennettava. Hulevesistä ei ole mainintaa. Näin harvaan rakennettuna erityistä suunnitelmaa ei tarvittane: pintavedet imeytyvät viimeistään alarinteen golfkentillä.

205 5/6 KOTOJÄRVI Golf-kentän ravintola -majoitus- ja virkistyspalvelut palvelevat myös asukkaita. Erityisiä elinkaariominaisuuksia ei ole: alue on tähdätty lähinnä lapsiperheille. Etäisyys kuntakeskukseen ja palvelujen ääreen on huonosti liikkuville ja lapsille pitkänpuoleinen. Teini-ikäisille ei ole oikein tekemistä. Isoihin taloihin on toisaalta helppoa tehdä sivuasuntoja. Näin isoilla tonteilla ja väljällä rakentamisella vähemmänkin ohjattu rakentaminen ja pihasuunnittelu antavat hyvät puitteet yksityisyyden säätelylle. Väljyys on yksi Kotojärven valtti. Talot ovat pistemäisiä erillispientaloja, tonttitehokkuus on 0,15. Jokainen tontti rajautuu joltain osin virkistysalueeseen. Entä kohtaamisen ja yhteisöllisyyden puitteet: Toimiiko kartanon ravintola kohtauspaikkana? Golfaavatko asukkaat yhdessä? Virkistysalueen leikkipaikka lienee ainakin lasten kohtauspaikka. Vehreys toteutuu erinomaisesti, ei tosin viherrakentamisella, vaan matalan tehokkuuden ansiosta*. Istutuksia koskevat määräykset koskevat kartanon maita, ei asuinkortteleita. Kaupunkitilaa tai katutilaa ei synny näin harvalla rakentamisella. Maiseman potentiaali on tunnistettu, ja kaikille on jotain, pitkiä näkymiä joko golf-kenttien yli järvelle tai Helsingintielle. Taloryhmä ei näyttele näkyvää roolia, vaan järvenrantavyöhykkeet, kartanon pihapiiri sekä golf-kentiksi muutetut pellot ovat maisemallisesti merkittävämpiä. Yhtenäisyyttä ja vaihtelua on pyritty luomaan kattokulmalla, talojen suuntauksella ja katon sekä julkisivujen värityksellä. Ei ympäristöhäiriöitä. Vaikka talot sijaitsevat niukasti alle 250 m. päässä Helsingintiestä, ne sijaitsevat tien suhteen ylärinteessä. Järven puolella ei ole äänilähteitä. Turvallisuus: alueella on päättyviä katuja, ja vain asukkaiden liikennettä. Yhteys Pornaisiin on liikenneturvallisuus-näkökulmasta osin huono: ks. kevyt liikenne -kohta viereisellä sivulla. Sosiaalista kontrollia heikentävät talojen väliset pitkät etäisyydet ja se että alueella on vain asumista. Ilkivaltaa ja ei liiemmin ilmene, paikka on hyvin piilossa. Kaavan ei silti voi katsoa erityisemmin edistävän turvallisuutta. 5. Ilmakuva. Vasemmalla alhaalla kartanon päärakennus. Kuva: Lentokuva Vallas Oy. 5.

206 KOTOJÄRVI 6/6 1. Talvella näkymät kantavat vielä kauemmas. Kuva: Ulla- Maija Upola 2. Komeat männyt istuttavat rakennukset paikalleen. Kuva: Ulla-Maija Upola 3. Yleisilme on väljä ja metsäinen. Kuva: Ulla-Maija Upola 4. Rinnemaasto luo hyviä edellytyksiä vaihtelevan pituisten näkymien rajaamiseen. 5. Korkeuserojen ja väljien tonttien ansiosta alueen ilme on tasapainoinen, vaikka osa taloista on verraten suuria ja tyyliltään kartanomaisia. Kaupunkimaisemmilla alueilla, jossa maa on käytetty tehokkaammin, vaikutelma olisi todennäköisesti kirjavampi

207 LÄNSI-TAASJÄRVI SIPOO KAAVOITUSVUOSI 2002 Grundträsketin ja Taasjärven väliin kaavoitettu Länsi-Taasjärvi sisältää 75 omakotitonttia ja kymmenkunta kerros-, rivi- ja kytketyille pientaloille varattua tonttia. Tavoitteena oli muodostaa taajamaan tukeutuva pientaloalue sekä turvata virkistysyhteydet alueen pohjoispuolisille virkistysalueille. Kokoojakadun varressa on tehokkain rakentaminen ja asuinkatujen varassa eriluonteisia omakotikortteleita. Kaavaratkaisu on tehty pitkälti maastonmuotojen, pienilmaston, rakennettavuuden ja luontoarvojen ehdoilla. Alueella onkin runsaasti virkistysalueita. Erityisen suosittu on järvien välinen kallioselänteen lakiosa, Välterkärr. Sen korkeimmat laet ulottuvat jopa metriin. Rannat on jätetty virkistyskäyttöön. Aluetta on arvioitu ja kuvattu vuoden 2012 tilanteen pohjalta. 2. LÄNSI-TAASJÄRVEN VAHVUUKSIA Yleiseen käyttöön jätetyt järvet ja virkistysalueverkostot + uimaranta Vaihteleva maasto luo mielenkiintoisia näkymiä ja avaruutta 1. Alue sijaitsee Söderkullan taajaman itäpuolella Grundträsketin ja Taasjärven välissä. Söderkullan palvelut ovat reilun kilometrin päässä. 2. Alueella on pääosin omakotitaloja, mutta myös joitain rivi- ja kerrostaloja. Kuva: Suvi Kaski / Sipoon kaavoitus. Kadunvarsirakentaminen luo kokoojakadulle kaupunkimaista ilmettä Määräykset ja ohjeet tuottaneet yhtenäisyyttä Rakennettavat alueet perustuvat erityiseen ekologisuusluokitukseen Monipuolisesti eri talotyyppejä 1.

208 LÄNSI-TAASJÄRVI 2/ ASEMAKAAVA Asemakaavan tarkoituksena on ollut Söderkullan taajamaan tukeutuvan pientaloalueen suunnittelu ja riittävien virkistysyhteyksien turvaaminen taajaman pohjoispuoleisille virkistysalueille. Esimerkiksi kokoojakatua reunustavilla nauhamaisilla AKR-tonteilla rakennusoikeuden (e t =0,35), kerrosluvun ( II u1/2) ja rakennuksille sallitun jalanjäljen (max 18% tontin rakennusalasta) yhdistelmä tähtää selkeän katutilan tuottamiseen ja pihan säästämiseen rajoittamatta tarpeettomasti rakennussuunnitteluvaiheen vaihtoehtoja. Talot on määrätty kiinni rakennuspaikan kadunpuoleiseen reunaan, jotta syntyy selkeää katutilaa. Rakennukset tulee jakaa maksimissaan 15 m pituisiin pätkiin, joko porrastamalla sivusuunnassa tai matalammin rakennusosin. Kokoojakadulle on määrätty puurivejä ja ryhmiä. SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA 1. Alueella on muutama kerrostalo, jotka on sijoitettu alueen eteläosaan, lähimmäksi Söderkullan palveluita Erilaisia erillispientaloja ja pientalo/rivitalo. Kuvat: Suvi Kaski /Sipoon kaavoitus Yhteenveto alueen ekotehokkuus- ja laatupisteistä. Ne on perusteltu seuraavalla aukeamalla. 6. Kaavaote. Kuvassa näkyvät kaava-alueen keskeiset osat. Alue on jaettu erilaisiin kortteliryhmiin, joiden välissä on leveät vihervyöhykkeet. Asuinalue koostuu pääosin matalasti ja tiiviisti rakennetuista omakoti- ja rivitalokortteleista. Kattava ohjeistus herättää lupauksen tulevasta ilmeestä ja tukee muuten laadun brändäystä asukkaiden, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa. Rakennustapaohjeiden tavoite on ohjata ja tukea alueen suunnittelua ja rakentamista siten että alueesta tulee kokonaisuutena viihtyisä ja houkutteleva asuinympäristö. Rakennustapaohjeella ohjataan julkisen ja puolijulkisen katu- ja pihatilan laatutasoa ja ilmettä erityisesti niiltä osin kuin ne vaikuttavat katutilaan.

209 3/6 LÄNSI-TAASJÄRVI likimääräinen kuvauspaikka havainnointikierroksen reitti kevyen liikenteen reitti alueen koko LÄNSI-TAASJÄRVI LUKUINA 64, 7 ha aluetehokkuus 0,07 asuinkortteleiden korttelitehokkuus AO: 0,25 AKR: 0,35 AK: 0,45 uusien erillispientalotonttien keskikoko, m 2 AO: 1000 tyypillinen rakennusoikeus, k-m 2 asuinrakennus (a), talousrakennukset (t) 250 Asuinkorttelit ovat rakennettavuuden, luontoarvojen ja pienilmaston kannalta pääosin parhaissa kohdissa. Kasvillisuudeltaan arvokas ranta on jätetty rakentamatta. Järvet ja virkistysalueet on jätetty yleiseen käyttöön. ENERGIANKULUTUS 53,4% PÄÄSTÖT 47,6 % MATERIAALITEHOKKUUS 50,6 % EKOSYSTEEMI 45,8 % Monipuolisesti eri talotyyppejä Leikkipuisto keskellä Uimaranta! 0% 25% 50% 75% 100% SOSIAALINEN SÄÄTELY 76,8 % TOIMINNALLISUUS 75 % LUONNONLÄHEISYYS 100,0 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 71,6 % 0% 25% 50% 75% 100% Määrykset ja ohjeet tuottivat yhtenäisen värimaailman ja kaupunkimaisia taloja kokoojakadun varteen. Maisemallisesti arvokas lakialue säilyy virkistyskäytössä. Vaihteleva maasto: mielenkiintoisia näkymiä ja avaruuden tuntua. Talviylläpidetyt kevyen liikenteen yhteydet Neiti Miilin -tien koululle ovat ylivoimaiset autoreitteihin nähden

210 LÄNSI-TAASJÄRVI 4/6 EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 0,5 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 2 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 1 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 2 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 1 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 0 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 0 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 0 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 1 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 1 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 1 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 0,5 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 2 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 2 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 1 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 1 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 1 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 2 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 2 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 2 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 2 2x 2x 1x 3x Ohjeita on sekä yleisiä että korttelikohtaisia. Tilaaja ja suunnittelija ovat olleet viitseliäitä: jokaisesta osa-alueesta on rakennustapaohjeessa värillinen havainnekuva ja leikkaus ja myös yleiset kaavamääräykset kerrataan. Lisäksi on yksityiskohtaisia ohjeita rakennusten sijoittelusta, leikki- ja autopaikoista, tukimuureista, aidoista ja kasveista. Valaistusta koskeva ohjeistus on KUUMA-esimerkkialueiden tarkin ja koskee myös omakotitontteja. Alueelle laadittu yleissuunnitelma sisältää runsaasti mallipiirustuksia (mm. autokatokset ja aidat eri korttelityypeille sekä puistosuunnitelmat kalustesuosituksineen). Samantyylisillä rakennelmilla tavoitellaan yhtenäisyyttä. Perinpohjaisuudesta huolimatta rakennustapaohjeen informaatioarvo omakotirakentajalle on paikoin kyseenalainen. Olisi ehkä kannattanut osittaa se selkeämmin omakoti- ja ammattirakentajia ajatellen. EKOTEHOKKUUS- JA LAATUPISTEET KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden arviointimenetelmä. Seuraavaksi on esitetty alueen pisteiden perustelut. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. Joukkoliikenne: Nikkilän linjat on rytmitetty koulupäivien mukaan. Työssäkäyviä liikenteen palvelutaso ei palvele arkisinkaan, ja viikonloppuisin linjoja on muutama. Porvooseen ja Helsinkiin suuntautuvan joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä, vuoroja on useita kymmeniä päivittäin. Alue on Söderkullan yhdyskuntarakenteen välitöntä jatketta. Taasjärvi2- ja 3- alueet tulevat aikanaan Länsi-Taasjärvestä jatkeeksi.

211 5/6 LÄNSI-TAASJÄRVI Maankäyttö on tehokkuudeltaan tavanomaista. Kaikkien asuinrakennusten korttelialueiden keskimääräinen tehokkuus on 0,31. Matka lähipalveluihin vaihtelee kilometrin molemmin puolin, päiväkoti on lähimpänä, kauppa kauimpana. Kouluja on parikin.1,3 km päässä Uuden Porvoontien ja Amiraalintien varressa. Kevyen liikenteen yhteydet lähipalveluihin ovat ylivoimaiset. Alueen kaukolämpö on pääosin uusiutumattomista lähteistä tuotettua, mutta tulee muuttumaan uusiutuviin uuden laitoksen myötä. Vain murto-osa alueen taloista on aurinkokeräimien kannalta hyvin suunnattuja, mikä rajoittaa paikallista energiantuotantoa. Hiili- ja materiaalikierto: puutaloja on selvästi alle 2/3 alueen rakennuksista. Tiilen pitkä elinkaari voi painaa lopulta päästöt pieniksi. Kaikki korttelit ovat virkistysalueiden ympäröimiä. Rakennetun maan ekologinen ja tuotannollinen arvo sekä paikan lähtökohdat ja rakennettavuus on huomioitu osittain. Luontoarvot selvitettiin ja alueelle laadittiin ekologinen luokitus. Sen taustalla olivat kasvillisuus-, topografiset-, geologiset ja rakennettavuusluokitukset. Vaikka osa alueista jätettiin rakentamatta luontoarvojen, viihtyisyyden tai rakennettavuuden vuoksi, on paikoitellen kuitenkin kaavoitettu myös vaikeasti rakennettaviin tai luontoarvoiltaan arvokkaisiin kohtiin. Pelkästään ekologisuuden ja rakennettavuuden lähtökohdista kaavoitettu alue ei tukisi Söderkullan taajaman kehittämistavoitteita. Ainakin osaa hulevesistä on pyritty viivyttämään lammikoissa ja kosteikoissa ennen niiden johtamista vesistöön: Ei ole tiedossa, onko tätä toteutettu. Tonttikohtaisia ohjeita hulevesien käsittelyyn ei ole. Söderkullassa on monipuolisesti palveluita eri ikäisille. Länsi-Taasjärvelle on kaavoitettu monipuolisesti eri talotyyppejä, mutta varsinaisia elinkaariasumisen piirteitä kaavassa ei ole. Yksityisyyden säätelyyn on hyvät lähtökohdat: kaavassa ja rakennustapaohjeessa on määräyksiä ja ohjeita mm. rakennusten suuntaamiseen, sijoitteluun ja korkoihin sekä istutuksiin liittyen. Alueella on runsaasti virkistysalueita, joihin voi halutessaan vetäytyä. Kortteliryhmät on erotettu toisistaan niiden väliin jätetyillä vihervyöhykkeillä. Tasbyntien varren kerros- ja rivitalokortteleissa on sekä hyvin että heikommin onnistuneita ratkaisuja aivan kadun varressa. Kohtaamispaikkoina toimivat uimaranta, pallokenttä ja leikkipaikat. Väljyys ja vehreys toteutuvat erinomaisesti. Istutettavista katupuista on määrätty minimirunkopaksuus ja maksimi istutusväli, jotta alue vihertyisi nopeasti. Kaupunkitilaa ja arkkitehtuuria säädellään seikkaperäisillä rakennustapaohjeilla. Maisemaan on paneuduttu. Tärkeinä on pidetty järvien rantoja sekä Välterkärrin maisemallisesti kaunista kalliolakialuetta. Muu alue on ympäristöltään melko tavanomaista. Rakennustapaohjeissa on perusteltu pyrkimys yhtenäisyyteen joka kestää rakentamisen myötä syntyvä vaihtelevuutta, joka taas tuo kortteleille omaleimaisuutta ja alueelle visuaalista rikkautta. Korttelialueet on jaettu kymmeneen visuaalisesti hahmotettavaan kortteliryhmään. Kattojen ja julkisivujen materiaalia ja väritystä on määritelty kortteleittain. Osaa kortteleista on ohjattu perinteisempään tyyliin, osaa modernimpaan. Runkosyvyyttä on säädelty ainakin osassa taloja. Valaistuksesta on ohjeita ja osoitettu valaisintyyppejä. Ei ympäristöhäiriöitä, alue on harvinaisen suojaisa. Turvallisuus: Tasbyntien suojatiet ohjeistetaan rakennettavaksi korotettuina. Kevyen liikenteen yhteydet lähikouluihin ovat ylivertaiset. Pysäköinti-, oleskeluja leikkialueet on velvoitettu erottamaan toisistaan istutuksin. Tasbyntien ylittävä virkistysraitin liikenneturvallisuus riippuu liikenteen vilkkaudesta. Ajoneuvojen nopeus ylityskohdassa lienee matala, koska vieressä on kiertoliittymä, jota varten on hidastettava. Tulevaisuudessa Tasbyntien liikennemäärät lisääntyvät, kun Taasjärvi 2 -alue rakentuu viereen. Osa rakennuksista on hyvinkin kadunvarressa ja maantasolla, mikä luo edellytyksiä alueen valvonnalle asukkaiden toimesta ja ehkäisee ilkivaltaa.

212 LÄNSI-TAASJÄRVI 6/6 1. Tasbyntien 2-kerroksisen rivitalon sisäänkäynnit on suunniteltu siten, etteivät ne aukea suoraan kokoojakadulle päin. Lähes jalkakäytävässä kiinni oleva rakennus rajaa katutilaa tehokkaasti. Seinän ja jalkakäytävän väliin on jätetty kapeahko istutettu kaistale. 2. Korkeuseron, istutusten ja lasituksen ansiosta kerrostalon alimman kerroksen asukkaat voivat halutessaan vetäytyä omiin oloihinsa, vaikka parveke on lähellä jalkakäytävää. 3. Tässä rivitalossa on erityisen hyvin suunnitellut sisäänkäynnit. Tässäkin ratkaisussa on hyödynnetty tasoeroja, kasvillisuutta ja materiaaleja. Hyvin suunniteltu ja toteutettu pergola on hyvännäköinen paljaanakin. Ratkaisu tarjoaa mahdollisuuden tarkkailla katuelämää, mutta tapahtumat eivät vyöry kotiin.

213 RATSUTILA NURMIJÄRVI KAAVOITUSVUOSI 2004 Ratsutilan alue sijaitsee Klaukkalan ydinkeskustassa Viirintien, Gunnarintien ja Palomäentien välissä. Tavoitteena oli keskeiseen sijaintiin sopiva korkeatasoinen ja tehokas asuinalue. Tehokkuus tuotti alueelle kerrostalopainotuksen, mutta lisäksi haluttiin tarjota keskustaan sopivaa omapihaista asumista. Siksi noin kolmasosa alueen rakennusoikeudesta on osoitettu Ratsutilan aukion ympärille ja pihakatualueen varrelle asuinpientaloihin. Harvalla asuinalueella on niin kirjava naapurusto kuin Ratsutilalla: itänaapurina on laaja peltoalue taustanaan metsänlaita, kaakossa kauppakeskus, etelän ja lännen suunnalla eri-ikäisiä kerrostaloja ja liikerakennuksia sekä luoteessa vanha maatila. Urbaaneista pientaloasunnoista saattaa hyvällä tuurilla nähdä laiduntavia lampaita! Ostosmatkakaan ei ole pituudella pilattu. Aluetta on arvioitu ja kuvattu vuoden 2012 tilanteen pohjalta. Sijainti loistava RATSUTILAN VALTIT Palvelut ja joukkoliikenne erinomaiset Tehokas maankäyttö Pientaloasumista keskellä kaupunkia Pihakatu toimii leikki- ja kohtaamispaikkana 1. Pelto- ja metsänäkymät luovat avaruuden ja vehreyden tuntua Tiiveys luo turvallisuutta sosiaalisen kontrollin muodossa 1. Suunnittelualue sijaitsee aivan Klaukkalan keskustassa. 2. Ratsutilalla on kerrostaloja sekä pientaloja. Kuvassa Viiritiehen rajautuvaa kerrostalokorttelia. 2.

214 RATSUTILA 2/6 ASEMAKAAVA Asemakaavaa muutettiin jotta Klaukkalan taajaman ydinkeskustassa olevalle rakentamattomalle alueelle voitiin toteuttaa keskeisen ja näkyvän sijainnin vaatima tehokas, ympäristöön hyvin sopiva ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen asunto- ja liikerakentamisen alue. Keskeisen sijainnin vuoksi tärkeimmät liikenneväylät ja joukkoliikenne ovat lähellä, mutta maan hankintahinta oli myös korkea. Osa alueesta toteutettiin tiiviinä ja matalana, sillä alue rajoittuu Palomäentien puolelta pääosin kaksikerroksiseen rivitaloalueeseen ja asukkaat esittivät matalaa toteutusta. Ratkaisulla haluttiin kokeilla keskustaan sopivaa tiivistä omapihaista asumismuotoa vaihtoehtona perinteiselle omakotiasumiselle. 1. Itään päin aukeaa komeita näkymiä peltolaaksoon ja metsänrajaan. Ollaan ihan Klaukkalan ydinkeskustassa. 2. Yhteenveto alueen ekotehokkuus- ja laatupisteistä. Ne on perusteltu seuraavalla aukeamalla. 3. Kaavaote. 1. Lähinnä taajaman keskustaa olevan Viirintien ja Gunnarintien risteyksen tuntumaan on sijoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka kerrosluku on V ja rakennusoikeus 2700 k-m 2. Alakertaan tuli sijoittaa liiketiloja. Muualle Viirintien ja Gunnarintien varteen on merkitty tontteja asuinkerrostaloille (AK), joiden kerrosluku on IIIu½ ja rakennusoikeus yhteensä 9650 k-m 2. Näihinkin saa sijoittaa myymälätilaa katutasoon. Pohjoisemmaksi on merkitty korttelialuetta asuinpientaloille (AP), joiden kerrosluku on IIu½ tai ½kIu½ ja rakennusoikeus yhteensä 6500 k-m 2. Alue voidaan toteuttaa pienkerrostaloina, rivitaloina tai muina kytkettyinä omapihaisina omakotitalon kaltaisina ratkaisuina. Pihakatu tulee toimimaan myös sen varressa sijaitsevien asuntojen yhteisenä oleskelu- ja leikkialueena. Alue on määrätty kivettäväksi ja muutenkin sen toteutuksessa tulee pyrkiä korkeatasoiseen ja viihtyisään lopputulokseen. Pihakadulle saa sijoittaa yhden autopaikan jokaista sen varressa olevaa AP-alueen asuntoa varten. Osa pysäköinnistä on osoitettu sijoitettavaksi kaksikerroksiseen pysäköintilaitokseen. SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA Alue muodostuu kahdesta korttelialueesta, niiden keskellä olevasta pihakadusta (Ratsutilanaukio), puistoalueesta alueen keskellä sekä yleiselle jalankululle varatuista korttelinosista, jotka yhdistävät pihakadun Palomäentiehen ja Ratsutilantiehen.

215 3/6 RATSUTILA likimääräinen kuvauspaikka havainnointikierroksen reitti kevyen liikenteen reitti alueen koko RATSUTILA LUKUINA 25, 7 ha aluetehokkuus 0,53 asuinkortteleiden korttelitehokkuus AP: 0,63 AK: 0,89 uusien erillispientalotonttien keskikoko, m 2 tyypillinen rakennusoikeus, k-m 2 asuinrakennus (a), talousrakennus (t) ei erillispientaloja AP: 6500 AK:15386 Loistava sijainti - täydentää Klaukkalan taajamarakennetta. Hyvät palvelut ja joukkoliikenneyhteydet. Kaupungissa keskellä maaseutua: naapurina laiduntavat lampaat! Hienot näkymät alamäkeen pelloille! Ullakkorakentamisoikeus lisää asuntojen muunneltavuutta ja tukee elinkaariasumista. ENERGIANKULUTUS 77,5% PÄÄSTÖT 65,7% MATERIAALITEHOKKUUS 51,1% EKOSYSTEEMI 33,3% 0% 25% 50% 75% 100% SOSIAALINEN SÄÄTELY 62,3% TOIMINNALLISUUS 75,0% LUONNONLÄHEISYYS 67,9% LPA-alue voidaan toteuttaa myös pysäköintilaitoksena, kuten täällä. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) sallii niin asuntoja kuin liiketilaa. Pihakatu ja aukio toimivat yhteisenä olohuoneena ja leikkialueenakin. Koska lyhyehkö katu on asukkaiden ikkunan alla, sosiaalinen kontrolli alueella on hyvä. Se edistää turvallisuutta. Pienten pihojen vehreyttä on pyritty edistämään kaavassa mm. istutusmääräyksin. Ympäröivät näkymät tuovat luonnon tuntua, vaikka itse kaava-alue on tiiviisti rakennettu. Pelto- ja metsänäkymillä avaruutta tiiviisti rakennettuun paikkaan! ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 81,9% 0% 25% 50% 75% 100% Lähikauppa= kauppakeskus. Tuotevalikoimaa ei voi ainakaan pitää suppeana! 2. 3.

216 RATSUTILA 4/6 EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 2 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 2 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 2 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 1,3 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 1 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 2 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 1 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 0 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 0 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 1 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 0 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 0 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 2 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 1,3 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 1 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 2 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 2 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 0 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 1 3x 2x N/A 2x Väljyys 1 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 1 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 2 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 1 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 2 2x 2x 1x 3x EKOTEHOKKUUS- JA LAATUPISTEET KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden arviointimenetelmä. Seuraavaksi on esitetty alueen pisteiden perustelut. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. Joukkoliikenteen palvelutaso hyvä ja pysäkki lähellä. Alue sijaitsee Klaukkalan keskustassa kunnallistekniikan piirissä ja on kunnallistekniikan kustannusten suhteen edullinen ottaa käyttöön. Maankäyttö on tehokasta, korttelitehokkuus on e k = 0,78. Lähipalvelut ovat hyvin tai kohtalaisesti saavutettavissa, kauppa on ihan kulman takana, päiväkodit n m päässä. Kouluun on kevyen liikenteen väyliä pitkin n. kilometri, Gunnarintien päästä jatkuvaa pellon läpi kulkevaa polkua pitkin n. 800 m. Kevyen liikenteen reitit ovat tasavertaiset autoreittien kanssa. Kaukolämpö tuotetaan pääosin uusiutuvista lähteistä. Paikalliseen energiantuotantoon ei kaavamateriaalissa oteta kantaa, periaatteessa yli puolet rakennuksista on suunnattu aurinkoenergian kannalta suotuisasti. Hiili- ja materiaalikierto: talot ovat rapattuja tai slammattuja tiilipintaisia taloja. Tiilien elinkaari on pitkä. Jos rakennukset ja tiilet ovat käytössä yli 100 vuotta, hiilijalanjälki pienenee oleellisesti. Rakennetun maan ekologinen ja tuotannollinen arvo: aiemmin viljelykäytössä olleella alueella ei ole mitään erityisiä maisemaan, luontoon tai kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja. Ympäröivät pellot jäivät vielä viljely-/laidunkäyttöön. Virkistysalueille pääsee mm. pellon kautta. Rakennettavuus: selvityksen perusteella alue on geoteknisesti erittäin vaativa.

217 5/6 RATSUTILA Kaavaratkaisussa pyrittiin toteuttamaan alarinteet mahdollisimman tehokkaasti ja jättämään huonoin itäisin nurkka rakentamattomaksi. Hulevesien suunnittelusta ei ole mainintaa. Lähistöllä on hyvin monipuoliset palvelut. Elinkaariominaisuuksia löytyy useita: Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialueella 20% kerrosalasta tuli käyttää liiketiloja varten. Lisärakentaminen sallittiin seuraavasti: Asuinrakennusten ullakoille saa rakentaa alapuolisiin asuntoihin kuuluvia asuintiloja rakennusoikeuden estämättä. Määräys Rakennusalalle saa rakennusoikeuden lisäksi sijoittaa ikkunallisia porrashuoneita hissikuiluineen. Porrashuoneeseen tulee päästä talon kahdelta vastakkaiselta sivulta. edistää esteettömyyttä. Kerrostalojen maantasokerroksessa on sallittu päiväkotitilat ja muut kunnalliset palvelutilat. Yksityisyyden säätely ei näin tiiviisti rakennetulla alueella ole väljän omakotitaloalueen luokkaa. Yksityisyyttä on yritetty edistää sekä kaavan että rakennussuunnittelun keinoin. Kohtaaminen ja yhteisöllisyys: kortteleihin saa tehdä rakennusoikeuden lisäksi kaupan päälle asukkaiden käyttöön tarkoitettuja kerho-, askartelu-, huolto-, varasto-, väestönsuoja- yms. yhteistiloja enintään 15 % kerrosalasta. Pihakatu on nähty sen varressa sijaitsevien asuntojen yhteisenä oleskelu- ja leikkialueena. Ratsutilan alueen keskellä on pieni puistoalue. Väljyys ja vehreys tulevat pelto-, lammashaka- ja metsänrajanäkymien välityksellä. Istutuksista on tavanomaisia määräyksiä. Kaupunkitila ja arkkitehtuuri: Peltomaisema ja sen takana oleva metsänraja ovat alueen maisemallisesti tärkeimmät elementit. Ratsutilan aukio on hyvin kaupunkimainen katu. Ratkaisulla on haluttu kokeilla keskustaan sopivaa, tiivistä mutta omapihaista asumismuotoa vaihtoehtona perinteiselle omakotiasumiselle. Rakennuksiin on haettu yhtenäisyyttä etenkin kattoja koskevilla määräyksillä. Kerrostalot on suunnattu kaarevaan ja säteittäiseen asetelmaan. Rakennusten julkisivuihin määrättiin rappaus, slammaus tai tiilipinta. Ympäristöhäiriöt: alue on osittain alle 250m päässä Klaukkalantiestä. Melusta, saasteista, radonista ei ole mainintaa selostuksessa, voitaneen olettaa, ettei niitä ole paikalla merkitsevässä määrin tai että olemassaoleva ympäröivä rakennuskanta toimii melua torjuvana elementtinä. Korkea asuin-/liikerakennus ja kaareksi sommitellut kerrostalot vaimentavat melua. Turvallisuus: korkea tehokkuus ja tiivis rakentamistapa aiheuttaa suuren autopaikkatarpeen. Kaavassa on kolme autopaikkojen korttelialuetta (LPA), pääasiassa kerrostaloalueitten autoille. LPA-alueet on sijoitettu alueen nurkkiin niin, että niihin ajo ei risteä piha-alueiden kanssa. Tämä luo edellytyksiä turvallisille pihoille. Alueen läpi menee yleinen kevyen liikenteen yhteys sekä Palomäentieltä Klaukkalantien suuntaan että Gunnarintien suuntaan. Rakennusten sijoittelu luo edellytykset asukkaiden kontrollille. Kerrostalopihan ja Ratsutorin pihakadun kulkureitit ja pientalojen varastot ovat ikkunoiden alla. 1. Näkymä Ratsutilanaukion varren rivitalon pihalta. 1.

218 RATSUTILA 6/ Kerrostalokorttelin pihanäkymiä Ratsutilanaukiota reunustavia pientaloja

219 VIRRENKULMA KERAVA KAAVOITUSVUOSI 2005 Virrenkulman alueelle on kaavoitettu 114 omakotitonttia. Muille korttelialueille on osoitettu asuinpientaloja ja kerrostaloja. Asuntoja tulee yhteensä noin 550. Idässä alue rajautuu junarataan, pohjoisessa kunnanrajaan. Länsipuolella vieressä ovat Pihkaniityn ja Sikokallion virkistysalueet. Kaavaratkaisu perustuu bulevardimaisen kokoojakadun molemmin puolin oleviin omakotitalokortteleihin. Katutilaan on luotu vaihtelua rakennusten sijoittelulla, suuntauksella sekä julkisivuvärityksellä. Itäreunaan nousee ratamelua torjuva kerrostalomuuri. Virrenkulman palvelut ovat toistaiseksi luvuilla rakennetun Kalevan asuinalueen varassa. Lähin ala-asteen koulu ja kauppa sijaitsevat runsaan kilometrin etäisyydellä alueen etelärajalta. Alueella on korttelipäiväkoti. Aluetta on arvioitu ja kuvattu vuoden 2012 tilanteen pohjalta. 2. Sijainti VIRRENKULMAN VALTIT Rakenteellinen meluntorjunta tosin kerrostaloja ei vielä ole Työpaikkatoimintojen varaukset 1. Virrenkulman alue sijaitsee Kalevan kaupunginosassa, pääradan ja Tuusulan kunnanrajan välissä. Keravan keskustaan on runsaat kaksi kilometriä. Kuva: Jouni Määttä. 2. Alueen ilmettä määrittävät punaiset katot, pienehköt tontit ja kortteleittain vaihtelevasti suunnatut talot. Virrenkulman puuistutukset kompensoivat maisemallisten kiintopisteiden puutetta. Bulevardista voi tulla ajan mittaan hieno! Tontit ovat kompakteja. Rakentajia on ohjattu järkevään tontin käyttöön; mm. sijoittamaan autosuojat mahdollisuuksien mukaan lähelle rajaa ja välttämään turhia maansiirtoja. 1.

220 VIRRENKULMA 2/6 ASEMAKAAVA Kaupungin tavoitteena on ollut kaavoittaa lähellä palveluita olevalle alueelle pientalovaltaista asumista ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkarakentamista. Työ pohjautuu yleispiirteisempien kaavojen tavoitteisiin. Keravalla on useamman vuosikymmenen historia pienten omakotitonttien kaavoittamisessa. Virrenkulmankin omakotitontit ovat keskimäärin 600m2 ja tonttitehokkuus on 0,34. Kortteleissa A-24 ja A-25 on sallittu sekä pienkerrostalot, kytketyt pientalot ja yhtiömuotoiset erillispientalot. Korttelissa AK-72 määrätään yleisten määräysten lisäksi rakennuksen vesikatolle minimikorkeus meluntorjuntatavoitteiden vuoksi. Asuntojen oleskelutiloja ei saa sijoittaa radan puolelle. Porraskäytävät, mikäli ne sijoitetaan radan puolelle, eivät kuulu rakennusoikeuteen porkkanana rakennuttajalle hankalasti markkinoitavasta paikasta. AO-62 ja AO-63 korttelialueilla kaava ja rakennustapaohje suosittavat naapureita sopimaan talousrakennusten ja autosuojien sijoittamisesta lähelle tontin reunaa, jolloin tontin käyttö tehostuisi. Lisäksi rakennustapaohje kieltää isommat täytöt ja leikkaukset ja antaa suosituksia aitaamiseen ja istutuksiin. Virrenkulman asukkaiden lähipalvelut on suunniteltu tarjottavan Kytömaan itäosassa, jonka asemakaavoitus käynnistyy välittömästi Virrenkulman jälkeen. Sitä ennen Virrenkulman päivähoitopalvelut järjestetään väliaikaistiloissa. SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA Asuinalueen pohjoisosa koostuu pientalokortteleista, eteläosassa on muutama kortteli erillis-, pari-, rivi- tai pienkerrostaloille. Radan varteen tulee kerrostaloja, jotka toimivat myös meluesteenä. Omakotialueen keskellä on Virrenkulman puistokatu, joka voi toimia myös julkisen liikenteen katuna. Varsinaiset asuntokadut ovat lyhyehköjä virkistysalueelle päättyviä kujia. Tavoitteena on I 2/3 -kerroksinen, yhtenäinen ja väritykseltään vaalea omakotialue, jota elävöittävät yleisilmeeltään tummat II-kerroksiset pienemmät osa-alueet. Kaavassa tavoitellaan selkeää katutilaa: asuinrakennus tai autosuoja määrätään rakennettavaksi kiinni asuntokadun puoleiseen rakennusrajaan ja Virrenkulman puistokatuun rajautuvilla tonteilla asuinrakennus on rakennettava kiinni puistokadun puoleiseen rakennusalueen rajaan. Rakennusten suuntaus vaihtelee kortteleittain: osa on kadun suuntaisia, osa taas pääty katuun päin. Joillain tonteilla taas autosuojat on ohjeistettu sijoitettavaksi kiinni kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan, asuinrakennuksen sijoittuessa vapaasti tontin sisäosaan, yleensä eri suuntaan kuin autosuoja. Kun maasto ja maisema ovat tapahtumaköyhiä, on rakennusten sijoittelulla ja suuntauksella haluttu saada aikaan elävyyttä, vaihtelua ja mielenkiintoisuutta. Tämä tilallinen peli, kaartuilevat katulinjat ja salliva väritysohjeistus ovat tuottaneet alueelle säpinää, jota kasvillisuus aikanaan varmasti pehmentää. Yhtenäisyyttä alueen ilmeeseen luovat tiilenpunaiset harjakatot, harmaat sokkelit sekä harmaat autosuojat ja talousrakennukset. 4. Muutamilta alueen pohjoisreunan kaduilta on pitkiäkin näkymiä peltojen yli. 5. Yhteenveto alueen ekotehokkuus- ja laatupisteistä. Ne on perusteltu seuraavalla aukeamalla. 6. Kaavaote. Kuvassa osa kaava-alueesta. 4.

221 3/6 VIRRENKULMA likimääräinen kuvauspaikka havainnointikierroksen reitti kevyen liikenteen reitti alueen koko VIRRENKULMA LUKUINA 37,4 ha Peltonäkymät! Sijainti. aluetehokkuus 0,19 asuinkortteleiden korttelitehokkuus A keskiarvo: 0,39 AO: 0,34 AP, A: 0,35-0,40 AK: 0,59 uusien erillispientalotonttien keskikoko, m 2 AO: 600 tyypillinen rakennusoikeus, k-m 2 AO: 0,3-0,35*600= Kaavassa vähän merkintöjä, ohjaus rakennustapaohjeessa. Rakentajilla paljon vapauksia väritys- ja materiaalivalintojen suhteen. Pysäköintialueita Rakenteellinen meluntorjunta kerrostaloilla joita ei tosin vielä ole... Virrenkulmantien Bulevardista tulee ajan mittaan hieno! ENERGIANKULUTUS 71,1 % PÄÄSTÖT 65,2 % MATERIAALITEHOKKUUS 67,2 % EKOSYSTEEMI 70,8 % 0% 25% 50% 75% 100% Patistus järkevään tontin käyttöön: mm. autosuojan sijoittelu, turhan maansiirtotyön välttäminen. Tulevaisuudessa kevyen liikenteen yhteys Kytömaalle turvallisesti radan ali. Monipuolisesti eri talotyyppejä SOSIAALINEN SÄÄTELY 63,8 % TOIMINNALLISUUS 66,7 % LUONNONLÄHEISYYS 67,9 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 67,1 % 0% 25% 50% 75% 100% Alue tukeutuu olemassaolevaan virkistysalueisiin: Pihkaniityn ulkoilureitit ja ladut vieressä. Työpaikkatoiminnot tuovat monipuolisuutta alueelle

222 VIRRENKULMA 4/6 EKO- TEHOKKUUS- PISTEET RAAKAP STEET ENERG ANKULUTUS PÄÄSTÖT MATER AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 1,5 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 1 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 1 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 1 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 2 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 1 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 2 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 1 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 2 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 2 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 0 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. LAATU- PISTEET RAAKAP STEET SOS AAL NEN SÄÄTELY TO M NNALL SUUS LUONNONLÄHE SYYS ASUKASRYHM EN HUOM O NT Joukkoliikenne 1,5 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 1 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 2 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 2 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 1 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 1 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 1 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 1 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 1 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 1 2x 2x 1x 3x EKOTEHOKKUUS- JA LAATUPISTEET KUUMA-Laatuasumisen hankkeessa kehitettiin yksinkertainen asuinalueiden arviointimenetelmä. Seuraavaksi on esitetty alueen pisteiden perustelut. Alueen tarkempi arvio on hankkeen loppuraportin liitteenä. Joukkoliikenne: palvelutaso on kohtalainen. Lähin pysäkki on Virrenkulmassa. Alue on kauttaaltaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ympäröimää. Keravan keskustaan on pari kilometriä. Maankäytön tehokkuus on tavanomainen: asuinkortteleiden keskimääräinen tehokkuus e k = 0,39. Lähipalveluja on naapurikaupunginosissa Kalevassa ja Kurkelassa. Ne jäävät arvioinnissa käytetyn kilometrin raja-arvon huonommalle puolelle. Virrenkulmassa on kuitenkin päiväkoti. Kaukolämpö tuotetaan Keravan energian biovoimalassa uusiutuvista polttoaineista. Kaavamateriaali ei ota kantaa paikalliseen energiantuotantoon. Osa rakennuksista on aurinkoenergian kannalta suotuisasti suunnattuja. Paikan ainoa vanha asuinrakennus säilyy. Hiili- ja materiaalikierto: osaan korttelityypeistä julkisivumateriaaliksi määrätään puu tai rappaus, osalle ei mitään materiaalimääräyksiä. Rakennetun maan ekologinen arvo oli vähäinen: alue oli tasaista, osin loivasti viettävää metsämaata ja umpeen kasvavaa peltoa. Virkistysalueet ovat vieressä, lähin urheilupaikka on Pihkaniityllä. Rakennettavuus vaihtelee hankalammin rakennettavasta savi- ja silttialueesta rakentamiseen hyvin soveltuvaan kitkamaahan. Alue on pääosin normaalisti rakennettavaa. Isommat täytöt ja leikkaukset kielletty tonteilla. Hulevedet opastetaan rakennustapaohjeessa johtamaan sadevesiviemäriin.

223 5/6 VIRRENKULMA Virrenkulmaan on kaavoitettu monipuolisesti erityyppisiä asuinkortteleita. Pientalo- ja kerrostalokortteleissa saa rakentaa asukkaita palvelevia yhteistiloja, kuisteja ja varastoja 10% rakennusalasta sallitun rakennusoikeuden lisäksi. A-24- ja A-25 -kortteleissa on sallittu asukkaita palvelevat päivähoito-, yms. julkiset palvelutilat. Alueelle on osoitettu myös työpaikkakortteleita. Yksityisyyden säätely: kaavassa on mm. omakotitonttien rakennusten sijoittelua koskevia määräyksiä (etäisyys naapuriin ja asuinhuoneiden pääikkunoihin), sillä alueen omakotipihat ovat pieniä ja rakennusoikeutta on melko paljon. Yksityisyys pihoilla ei silti ole samaa tasoa kuin väljillä omakotialueilla. Alueen palveluköyhyyden ja asumispainotteisuuden tuloksena alueella ei ole kohtaamispaikkoja Suorannan puistoa lukuun ottamatta. Vaikutelma paikan päällä ei ole järin väljä, vaikka kaikki arvioinnin ehdot täyttyvätkin. Vaikka Virrenkulmassa ei ole maisemallisia vetonauloja, käytännössä kaikki asuinkorttelit rajautuvat joltain osin virkistysalueeseen. Vehreys tulee ajallaan. Kaavamateriaalissa on tehty se, mikä on tehtävissä tällä tehokkuudella: Virrenkulman varteen on osoitettu istutettavat puurivit tien molemmin puolin. Rakentajia suositellaan suojaamaan tonttinsa puita sekä istuttamaan osat tonteista ja käyttämään kasvillisuutta aitaamisessa (kasvillisuus palvelee myös yksityisyyden säätelyä rakenteellista aitaa paremmin). Kaikki Virrenkulmasta haarautuvat asuinkadut päättyvät virkistysalueeseen. Kaupunkitila ja arkkitehtuuri: suurin painoarvo alueen ilmeen katutilan syntymisessä on rakennusten sijoittelulla, suuntaamisella ja kattokulmalla. Maisemasta ei löydy mainintaa kaavamateriaalista. Rakennustasolla kaava on hyvin salliva mm. julkisivujen materiaalin ja värityksen suhteen. Koko aluetta yhdistäviä piirteitä ovat tiilenpunaiset katot, harmaat sokkelit sekä harmaat autosuojat ja talousrakennukset. Vaihtelua luo mm. julkisivuväritys, jonka saa valita melko vapaasti. Rakennustapaohjeet oli laadittu omakotitaloille. Junarata aiheuttaa alueella etenkin meluhaittaa, jota torjutaan itäreunan kerrostaloilla. Turvallisuus: Virrenkulmassa on ajoradan molemmin puolin viherkaistat ja kevyen liikenteen väylät. Virrenkulmasta pääsee kevyen liikenteen väyliä pitkin katkeamattomasti Suorannankadulle ja Ylikeravantielle, missä on myös viherkaista ja kevyen liikenteen väylä. Asuntokadut ovat päättyviä ja kapeita, mikä hillitsee ajonopeuksia. Rakennustapaohjeessa ei ole kielletty kadulle peruuttamista. Alueelta löytyy yksittäisiä korotettuja suojateitä. Omakotitonteilla on liittymäkiellot kokoojakaduille (Virrenkulma, Suorannankatu). Talojen reunustamilla asuinkaduilla muodostuu sosiaalista kontrollia kuin itsestään. 7. Ilmakuva. Radanvarren kerrostalot ja työpaikoille varatut tontit odottavat tässä vielä toteutustaan. 7.

224 VIRRENKULMA 6/ Alueen kokoojakatu Virrenkulma. Kadun ilme tulee muuttumaan, kun katupuut kasvavat täyteen mittaansa. 9. Alueelle on perinteisten omakotitalojen lisäksi rakennettu ja rakenteilla muitakin pientaloja. Palosenkadun alueella on käytetty värejä rohkeasti Talojen julkisivumateriaalia ja väritystä on määrätty suurpiirteisesti vaaleaksi tai tummaksi. Katot on määrätty punaisiksi, sokkelit harmaiksi. Talojen tyyli vaihtelee nostalgisesta moderniin. Perinteiset maatalojen värit, varsinkin punainen, ovat alueella harvassa. Kuvat : Jouni Määttä. 12. Näkymä Kultasiiven puistoraittia ja katua pitkin kohti itää ja junarataa. Mukavasti kaartuileva kevyen liikenteen raitti on hädin tuskin sisäänajettu. Kasvillisuus tulee pehmentämään vaikutelmaa.