YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄN LAADUKKAAN PIENTALOASUMISEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄN LAADUKKAAN PIENTALOASUMISEN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄN LAADUKKAAN PIENTALOASUMISEN LOPPURAPORTTI KUUMA-SEUTU Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

2 2012 KUUMA-kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti Eriksson Arkkitehdit Oy Satu Lavinen, Kaisa Junkkonen & Arja Sippola KuvAT KUUMA-kunnat/Eriksson Arkkitehdit ellei toisin mainita.

3 1. HANKKEEN Kuvaus TAvoiTTEET JA RAJAUS RAHOITUS ProJEKTIORGANISAATIO JA OSALLISET TULOKSET Tutkimus ja analyysi Seminaarit Opintomatka Asukaskysely Viestintä Tiivistelmä Ekotehokkuuden ja laadun arvioinnista Ekotehokkuuden osatekijät LAAdun osatekijät Alueiden arvioinnin tulokset jatkokehitys JOHDANTO LAATUKORTTEIHIN...13

4 5. Kortit...22 X A KUUMA-kuntien lähtökohdat Ekotehokkuus Energia Kasvihuonekaasupäästöt Materiaalitehokkuus Ekosysteemi B Laadun ohjaus Asukasvuorovaikutus Tontinluovutusehdot Rakentamisen ohjaus C Alue Maankäytön tehokkuus Palvelut Alue- ja korttelirakenne Asuinalueen teemat Kaupunkipientaloesimerkkejä

5 D Lähiympäristö Paikan ominaispiirteet Näkymät ja avaruus Viheralueet Kadut ja reitit Pysäköinti Pihamiljöö Ohjeita pienille tonteille E Esimerkkialueet Anttila (Mäntsälä) Enäjärvi (Vihti) Etelä-Kolsari (Kirkkonummi) Haarajoki (Järvenpää) Hakala (Hyvinkää) Klaavonkallio (Tuusula) Kotojärvi (Pornainen) Länsi-Taasjärvi (Sipoo) Ratsutila (Nurmijärvi) Virrenkulma (Kerava)

6 LOPPURAPORTTI 1/22 1. HANKKEEN Kuvaus Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen hanke (jäljempänä KUUMA-Laatuasumisen hanke) pyrkii vastaamaan seuraaviin asumisen ja asuntoalueiden kehittämishaasteisiin: 1) ekotehokkuuden parantamiseen mukaan lukien haja-asutuksen leviämisen hillintä, 2) rakentamisen laatutason nostamiseen, sekä 3) kuntien ja valtion aiesopimuksessa tavoitellun asuntotuotannon tämänhetkisen vajeen kiinni kuromiseen. Yhdyskuntarakennetta eheyttävä laadukas pientaloasumisen nähdään kattavan paitsi ekotehokkaasti sijoitetut ja suunnitellut laadukkaat talot pihoineen, myös rakennettu ja luonnonympäristö, virkistysalueet, toimiva liikennejärjestelmä, pysäköinti, työpaikat ja palvelut. Liikenne- ja palvelujärjestelmien kehitys vähähiilisemmiksi liittyy kiinteästi projektin aihepiiriin. Pääpaino on asemakaava-alueelle sijoittuvassa ja joukkoliikenteeseen sekä kevyeen liikenteeseen tukeutuvassa pientaloasumisessa. Pientaloasumisella tarkoitetaan tässä suunnitelmassa paitsi omakotityyppistä rakentamista, myös muuta tavanomaista kerrostalorakentamista pienempimittakaavaisempaa asuntorakentamista, joka voi sisältää sekoittuneesti erityyppisiä omakoti-, paritalo-, rivitalo-, ryhmä- ja kerrostaloasuntoja. Projektissa ei pyritä tiettyjen alueiden suunnitteluun, vaan laadukkaan asumisen periaatteiden ja mallien hahmotukseen yleisemmällä tasolla, alueen sisäinen variaatio huomioon otettuna. Uusien pientaloalueiden lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan myös vanhojen pientaloalueiden täydennysrakentaminen. Maaseutumaisille kunnille eheyttävä yhdyskuntarakentaminen ja pientaloasumisen sijoittaminen asemakaavoitettaville alueille on suuri haaste. Ongelmana on ollut, että asukkaat preferoivat perinteistä väljää omakotiasumista eikä tiivis pientaloasuminen välttämättä ole lähtökohtaisesti houkuttelevaa heille. Siksi on tärkeää löytää ne vetovoimatekijät, jotka edistävät pientalorakentamisen ohjautumista nykyisen rakenteen ja keskeisten liikenneväylien tuntumaan. Hankkeen lähtökohtia ja taustatekijöitä on kuvattu liitteessä C TAvoiTTEET JA RAJAUS I: Päätehtävä on löytää alueen pientaloasumiselle kestävän kehityksen mukaisia rakenne- ja laatukriteerejä, joiden avulla voidaan vetovoimaisuudesta tinkimättä luoda nykyistä tavanomaista pientaloasutusta selvästi ekotehokkaampia pientaloalueita. II: Projekti on oppiva hanke: se hyödyntää sekä aikaisemmin toteutettujen että parhaillaan käynnissä olevien innovaatiohankkeiden, tutkimusten ja selvitysten tuloksia ja hankkeen seminaareissa tutkijoiden kanssa käytäviä keskusteluja. Tavoitteena on luoda uutta tietoa aikaisemman pojalta. III: Tavoitteena on saada kuntien päättäjät omaksumaan ja hyväksymään uusia ekotehokkuuteen perustuvia pientaloalueiden suunnittelu- ja toteutusmalleja mallikorttien tai vastaavien ohjeiden avulla. IV: Projektin kautta pyritään saamaan aikaan kumppanuuteen perustuvia pientaloalueiden kaavoitus- ja toteutushankkeita, joissa selvityksen kautta löydettäviä parhaita käytäntöjä ja malleja sovelletaan. V: Projektissa pyritään nostamaan tiedotuksella eri elämäntilanteessa olevien (mm. ikäihmiset) ja eri kulttuuritaustaisten väestöryhmien (mm. työperäiset maahanmuuttajat) tietotasoa ja kehittämään suhtautumista asumisen laatukriteereihin. Lisäksi asumisen kysynnästä pitää saada kattava kuva. Haja-asutusalueet eivät kuulu projektin piiriin. Yksittäisten asuinrakennusten tilojen jäsentely ja talotekniset ratkaisut ovat projektin rajauksen ulkopuolella. Tutkimuksessa ei niin ikään ole otettu kantaa olemassa olevaan lainsäädäntöön. Ohjelman tavoitteet ovat varsin kunnianhimoiset ja niiden toteutuminen edellyttää voimakasta tahtotilaa asumisen koko ketjussa päättäjistä viranhaltijoihin, elinkeinoelämän toimijoihin, maanomistajiin, asukasjärjestöihin ja asukkaisiin.

7 2/22 loppuraportti 1.2. RAHOITUS Hankkeen rahoittivat KUUMA-kunnat, Uudenmaan liitto sekä Ympäristöministeriö ProJEKTIORGANISAATIO JA OSALLISET Tilaaja oli KUUMA -seutu (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti). Hanketta valvoi ohjausryhmä ja toteutusta ohjasi hanketyöryhmä. Ohjausryhmä käsitteli hanketta tarpeen mukaan. Tilaukset hoiti KUUMA-seudun puolesta hankintayksikkönä Järvenpään kaupunki. Hanke alkoi projektisuunnitelman laadinnasta v ja se päättyi v Projektisuunnitelman koordinaattorikilpailutusta varten laati KUUMA- seudun tilauksesta v Finnish Consulting Group FCG:n Rosa Vihavainen. Hankkeen toteutti vuosina Eriksson arkkitehdit Oy:n koordinoima monialainen asiantuntijatyöryhmä: Eriksson Arkkitehdit Oy: Arja Sippola (vastuullinen koordinaattori, arkkitehti SAFA), Satu Lavinen (koordinaattorin varahenkilö, arkkitehti, taiteen maisteri), Kaisa Junkkonen (maisema-arkkitehti), Anna Böhling (maisema-arkkitehti), Anniina Korkeamäki (arkkitehti), Emma Grönholm (medianomi), Joonas Mikkonen (arkkitehti SAFA), Patrick Eriksson (toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA), Julio Orduna Sanchez (maisema-arkkitehti, visualisointi) sekä Maarit Suomenkorpi (maisema-arkkitehti). Destia Oy: Heimo Rintamäki (johtava konsultti, DI), Anne Ekholm (nuorempi konsultti, FM). Entrecon Oy: Kyösti Pätynen (toimitusjohtaja, KTM). Granlund Oy: Pia Sormunen (osaston johtaja, Energia- ja ympäristöosasto, TkT), Lassi Loisa (Energia-asiantuntija, LEED AP, insinööri AMK) sekä Heikki Lonka (johtava asiantuntija, TkT). Aalto-yliopisto, YTK/Mapita Oy: Marketta Kyttä (erikoistutkija, FT). Ohjausryhmä Ohjausryhmäna toimi Kuuma-seudun kuntien kehitysjohtajista koostuva KUUMA kilpailukykyjohtoryhmä. Ohjausryhmä esitteli hankkeen etenemistä KUUMA- hallitukselle ja kuntien päättäjille. Ryhmässä olivat Annukka Lehtonen (Hyvinkää), Minna Karhunen (Järvenpää), Pekka Kauranen (Kerava), Marko Tiirinen (Kirkkonummi), Lauri Pouru (Mäntsälä), Aarno Kononen (Nurmijärvi), Seija Marttila (Pornainen), Mikko Aho (Sipoo), Hannu Haukkasalo (Tuusula) sekä Tarja Jokiniemi (Vihti). Hanketyöryhmä Hanketta ohjaavana hanketyöryhmänä toimi KUUMA- kuntien yhteinen kaavoittajaryhmä. Hanketyöryhmä kokoontui kaavoittajaryhmän kokousten yhteydessä. Hanketyöryhmään kutsuttiin ajoittain Ympäristöministeriön ja Uudenmaan liiton edustajia. Ryhmässä toimi hankkeen aikana seuraavia kaavoitustoimen viranhaltijoita: Kaija Hapuoja (Tuusula), Mikko Aho (Sipoo), Mika Ahonen (Hyvinkää), Aila Elo (Kerava), Ilkka Holmila (Järvenpää), Asko Honkanen (Tuusula), Matti Hult (Vihti), Seppo Itkonen (Hyvinkää), Anne Jarva (Hyvinkää), Matti Kanerva (Sipoo), Aarno Kononen (Nurmijärvi), Tero Luomajärvi (Kirkkonummi), Pilvi Nummi (Järvenpää), Miia Perätalo (Vihti), Lea Piistari-Niemelä (Kerava), Lauri Pouru (Mäntsälä), Tapio Sillfors (Mäntsälä), Simon Store (Kirkkonummi), Ulla-Maija Upola (Pornainen) sekä Merja Vikman-Kanerva (Uudenmaan liitto/kerava). Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila vastasi projektisuunnitelmasta ja koordinaattorikilpailutuksesta sekä toimi konsulttiyhdyshenkilönä koko hankkeen ajan Muut osalliset Tärkeimmiksi sidosryhmiksi on nähty kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset sekä infra- ja ympäristörakentamisesta vastaavat virkamiehet. Samoin kunnanhallitukset ja -valtuustot sekä kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavat lautakunnat ovat avainasemassa. Hankkeen yhteydessä kuultiin tuotantosektoria, talotehtaiden ja rakennusliikkeiden edustajia. Myös Ympäristöministeriötä informoitiin hankkeesta. Ideana oli että osalliset osallistuvat seminaareihin ja muuhun hankkeen toimintaan intressiensä mukaan. Tärkeänä pidetty asukasvuorovaikutus rajautui hankkeessa internet-kyselyyn ja avoimiin seminaareihin.

8 LOPPURAPORTTI 3/22 2. TULOKSET 2.1. Tutkimus ja analyysi Hanke toteutettiin pääosin työohjelman mukaisesti. KUUMA-hankkeeseen tehtiin aihealueeseen liittyvää perustutkimusta pääosin keväällä ja kesällä Perustutkimuksessa perehdyttiin laadun ja ekotehokkuuden tutkimukseen kirjallisuuden ja seminaariosallistumisen muodossa. Tutkimusmateriaalista koottiin oleellisimpia teemoja tiivistetysti lähtökohtaraporttiin. Raportissa käsiteltiin muun muassa yhdyskuntarakennetta eheyttävän ja laadukkaan suunnittelun keskeistä käsitteistöä, yhteiskunnallisia megatrendejä ja kaupunkikulttuurin uudenlaisia ilmentymiä, kaupunkiseutujen muutosta ja elinympäristön koetun laadun tutkimusta. Lähteinä käytettiin pääosin suomalaisia ajankohtaisia tutkimuksia. Taustatietotutkimuksesta saatua tietoa on käytetty pohjana esimerkkialueiden arvioinnin laadun kriteerien määrittelyssä ja mallikorttiteemojen valinnassa. Kuuma-alueiden esimerkkikohteiden (pientaloalueiden) arviointiin kehitettiin yksinkertainen arviointityökalu. Arviointiin on otettu mukaan niitä tekijöitä, joiden on katsottu vaikuttavan merkittävimmin ekotehokkuuteen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä elinympäristön laadun kokemiseen ja joita on mahdollista arvioida edes jossain määrin luotettavasti kaavamateriaalin ja muun julkisesti saatavilla olevan aineiston perusteella. Tavoitteena oli pystyä tunnistamaan alueiden välisiä eroja niiden ekotehokkuuden osatekijöissä. Arviointityökalun pohjana on toiminut Eriksson arkkitehtien Tekes-rahoitteisen tutkimus- ja kehityshankkeen tuloksena kehitetty ekotehokkuustyökalu, jota on Kuuma-laatuasumisen hanketta varten muokattu niin, että se on mahdollisimman yksinkertainen, mutta kuitenkin suuntaa-antava. Hankkeen tärkein tulos on sarja Laatukortteja. Viimeistellyissä laatukorteissa kuvataan keskeisimmät tekijät, joista yhdyskuntarakennetta eheyttävä laadukas pientaloasuminen rakentuu. Kortteja voidaan käyttää suunnittelun apuvälineenä sekä suunnitelmien tai alueiden arvioinnissa. Ne ovat esitteen kaltaisia 2-8 sivun laajuisia oppaita. Yleiskortit (19 korttia) jakaantuvat neljään osaan jotka valottavat ekotehokkuutta, aluetason ominaisuuksia, lähiympäristön toteutuksen laatua sekä laadun ohjaamista hallinnon eri tasoilla. Korteissa on runsaasti kuvaesimerkkejä toteutuneista suunnitteluratkaisuista. Osa esimerkeistä on räväkämpiä, osa maanläheisempiä, jotta lukijalle piirtyisi kuva mahdollisuuksien kirjosta. Lisäksi yksi kortti taustoittaa KUUMA-kuntien kehityskulkua ja näkymiä mm. väestöennusteen ja tonttivarannon kautta. Kuntien esimerkkialueista on tehty omat korttinsa (10 korttia). Kortteihin valikoitui KUUMA-alueella aiemmin suunniteltuja ja toteutettuja pientaloalueita ja -kohteita, joilla on mielletty olevan hankkeen kannalta merkittäviä ominaisuuksia ja toimivia ratkaisuja. Alueiden ekotehokkuus- ja laatuarvioinnin tulosten tiivistelmä esitellään korteissa runsaan kuvituksen ja tärkeimmiksi katsottujen kaavamerkintöjen kera. Kortteja on mahdollista lukea tulosteena ja selata sähköisenä. Kortit esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa Seminaarit Hankkeessa pidettiin kolme seminaaria vuonna 2011 (22.3., 24.3 ja 14.4.). Seminaareihin osallistui osallistujaa kullakin kerralla. Vuoden 2011 ensimmäinen seminaari oli tähdätty KUUMA-poliitikoille. Seminaarit on tarkoitettu kaikkien osallisryhmien edustajille: viranomaisille, päättäjille, tuotannon ja kolmannen sektorin edustajille ja muille halukkaille. Toiseen seminaariin ( ) kutsuttiin luottamushenkilöitä ja asiantuntijoita paneelikeskusteluun, kolmanteen ( ) alustamaan laadukkaan pientaloasumisen ja hyvän elinympäristön lähtökohdista eri näkökulmista (esim. liikenne, talosuunnittelu ja -tuotanto, ryhmärakennuttaminen, maahanmuuttajien asumistarpeet). Hankkeen loppuseminaari pidettiin Lisäksi laatukortteja katselmoitiin projektin aikana hanketyöryhmän voimin vuonna 2012 kahdessa työpajassa:1.2. ja 1.6.

9 4/22 loppuraportti 2.3. Opintomatka Opintomatka tehtiin Kaksipäiväisellä opintomatkalla vierailtiin Helsingin, Sipoon ja Porvoon laadukkaissa pientalokohteissa. Ekskursiolla käytiin katsomassa mm. Helsingin Eko-Viikkiä, asumisoikeusasuntoaluetta Jakomäessä, esivalmisteisia puutaloja Myllypurossa sekä palkittua puurakentamista Puotilassa ja Vuosaaren Omenamäessä. Useimpien kohteiden taustalla on ollut sama rakennuttaja, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto, joka on asettanut korkean laadun yhdeksi päätavoitteistaan, asuntojen hallintamuodosta riippumatta. Hintahaitarin toisessa päässä olivat kohteet Sipoonranta ja Porvoon Länsiranta. Opintomatkaan kuului myös seminaariosuus, jonka otsikkona oli kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyön kehittäminen. Alustajana toimi kaupunginarkkitehti, TkT Jari Heikkilä Oulun rakennusvalvonnasta. Oulun esimerkin pohjalta on jo käynnistetty Järvenpäässä uudentyyppistä pientalorakentamisen ohjausta. Opintomatkan toisena päivänä kohteena oli Porvoon kaupunki kehityshankkeineen, esittelijänä kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen. Kuvia seminaarista ja ekskursiolta

10 LOPPURAPORTTI 5/ Asukaskysely Asiantuntijat tarvitsevat tietoa kuntiin/kunnissa muuttavien asukkaiden näkökulmasta: paikallisista vetovoimatekijöistä, elinympäristöön kohdistuvista odotuksista, tarpeista, sekä joustokyvystä preferenssien suhteen. Suunnittelijoiden ja asukkaiden nimeämien laatutekijöiden korrelaatioon tutkiminen houkutteli, mutta osoittautui resursseihin nähden ylivoimaiseksi. Lisäksi laatukokemusta pitäisi ehkä seurata pitkittäistutkimuksena, siihenkään kaksivuotinen hanke ei sovellu. Siksi päädyttiin kokeiluluontoiseen asukaskyselyyn, jossa selvitettiin KUUMA-seudulle hakeutuvien ihmisten arvoja ja asumispreferenssejä, alueellista kysyntää ja seutujen ominaispiirteitä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Mapita Oy:n ja Etuovi.comin kanssa. Kysely oli online asti, näyttöjä ja vastauksia saatiin kaikkiaan 312 kpl (tosin käyttökelpoisten vastausten määräksi jäi 262). Millaiset ihmiset hakeutuvat KUUMA-kuntiin? Suurin osa vastaajista, liki 50%, edusti kahden vanhemman lapsiperhettä. Lapsuuden kasvuympäristöksi mainittiin useimmiten pientalovaltainen esikaupunki (23,7%) tai maaseutukylä (19,8%). Hyvien kulkuyhteyksien suhteen eri kunnista kiinnostuneiden välille syntyi tilastollisesti erittäin merkittävä ero, samoin kuin pientalomaisuudenkin suhteen, jossa kuitenkin oli huomattavasti enemmän vaihtelua kuntien välillä. Merkitseviä olivat myös alueen palvelut ja asunnon ominaisuudet. Kiinnostavimmiksi kunniksi vastaajat listasivat Tuusulan (15%), Järvenpään (15%) ja Mäntsälän (9%). Lähes joka kunnan kohdalla hyvät kulkuyhteydet tai sijainti nostettiin eniten arvostetuksi vahvuudeksi. Seuraavilla sijoilla vuorottelivat pientalovaltaisuus ja asunnon tai elinympäristön ominaisuudet. Useimmat vastaajista etsivät pitkäaikaista kotia. Kotosalla oleilua, yhteyksiä laajoille virkistysalueille arvostettiin ja lähipalveluita suosittiin. Etenkin kyselyn avovastauksissa korostui omakotiasumisen vankka kysyntä. Nykyisten tonttien kokoa arvostellaan, halutaan tontteja johon mahtuu muutakin kuin pallogrilli. Tulokkaat eivät olleet yhdestä muotista. Kyselyssä nousi esiin selvästi erilaisia asukasprofiileja. Esimerkiksi rauhallista ja väljää omakotiasumista arvostava tee-se-itsetyyppi hakee palvelunsa omalla autollaan. Vastaavasti kaupunkivihreät haluavat elää ekologisesti, arvostavat joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia sekä suosivat lähipalveluja. He nauttisivat asumisesta pienemmälläkin tontilla. Kaupunkivihreiden selvä erottuminen omana joukkonaan tarkoittaa sitä, että kunnissa on kysyntää myös kaupunkimaiselle, tiiviimmälle pientaloasumiselle. Se taas on hyvä uutinen hankkeen lähtöasetelman kannalta: kunnissa tarvitaan jatkossakin monipuolista asuntotuotantoa ja erilaisia asuinalueita.

11 6/22 loppuraportti 2.5. Viestintä Kuuma-laatuasuminen pyrkii synnyttämään keskustelua asumisen laadusta sekä luomaan uusia toimintamalleja päättäjien, luottamushenkilöiden, virkamiesten ja asukkaiden keskuuteen. Maankäytön ja asumisen ratkaisut koskettavat kaikkia, ja kaikki katsovat asiaa omalta kantiltaan. Viestinnän avulla tavoitellaan laajaa näkyvyyttä osallisten keskuudessa sekä muutosta ajattelussa ja käyttäytymistä. Tavoitteena on saada hanke lanseerattua tärkeimpien sidosryhmien silmissä positiivisessa valossa hyväksyntä on muutoksen edellytys. Viestinnän pääpaino on ollut verkkosivuissa ja tiedotteissa. Verkkosivut julkaistiin osoitteessa ja niitä päivitettiin hankkeen aikana. Sivusto rakennettiin ilmaiselle Google sites -alustalle. Ratkaisu mahdollisti verkkosivujen nopean toteutuksen. Tiedotusvälineille lähetettiin vuosina useita tiedotteita. Kuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille on lähetetty seminaarikutsuja sekä tiedote. Kutsuja ja tiedotusta on tehty yhteistyössä kuntien tiedottajien ja KUUMAtiedottajan kanssa. Viereinen sivu: vasemmalla asuinalueen valintaan vaikuttavia tekijöitä, oikealla vastaajien preferenssiprofiilit KUUMA-kuntia koskevasta kyselystä. Oikealla ruutukaappaus hankkeen verkkosivuista.

12 LOPPURAPORTTI 7/22 3. Tiivistelmä Ekotehokkuuden ja laadun arvioinnista Yksi hankkeen tavoitteista oli löytää kriteerejä asuinalueiden ekotehokkuudelle ja elinympäristön laadulle. Alle on listattu alueiden arvioinnissa käytettyjä osatekijöitä, jotka perustuvat ajankohtaiseen tutkimukseen. Arviointityökalun pohjana on toiminut Eriksson arkkitehtien Tekes-rahoitteisen tutkimus- ja kehityshankkeen tuloksena kehitetty ekotehokkuustyökalu, jota on Kuuma-laatuasumisen hanketta varten muokattu niin, että se on mahdollisimman yksinkertainen, mutta kuitenkin suuntaa-antava. Tärkeimpiä lähteitä ovat olleet mm. VTT:n ja SYKE:n viimeaikaiset julkaisut. Arviointityökalua kehitettiin ja testattiin useaan otteeseen mm. marraskuussa 2011 järjestetyssä työpajassa, johon osallistui kymmenen Eriksson Arkkitehtien suunnittelijaa. Ensimmäisen arviointikierroksen aikana saatujen kokemusten perusteella kriteerejä, osa-alueita, pisteytystä jne. muokattiin paremmin käyttötarkoitukseensa sopivaksi. Työkalussa tarkastellaan ekotehokkuuden ja laadun osatekijöitä yksi kerrallaan. Osatekijää arvioidaan kysymys-vastaus-pisteytys -periaatteella. Maksimipistemäärä jokaiselle osatekijälle on 2. Arviointiin on otettu mukaan niitä tekijöitä, joiden on katsottu vaikuttavan merkittävimmin ekotehokkuuteen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä elinympäristön laadun kokemiseen ja joita on mahdollista arvioida edes jossain määrin luotettavasti kaavamateriaalin ja muun julkisesti saatavilla olevan aineiston perusteella. Koska tavoitteena oli läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus, ei laskennalliselle tielle lähdetty. Tästä syystä arviointimenetelmä tuottaa pisteitä eikä Watteja tai hiilidioksiditonneja. Määrällisiä tuloksia antavia työkaluja on markkinoilla lukuisia, mutta esimerkiksi rakennusten elinkaaren aikaisten päästöjen laskeminen voi tuottaa menetelmästä riippuen merkittävästi toisistaan poikkeavia tuloksia. Lukuja tärkeämpi tavoite oli luoda sapluuna, joka kiinnittää käyttäjän (tai lukijan) huomiota ekotehokkuuden kannalta merkittäviin osatekijöihin. Saadut ekotehokkuus- ja laatupisteet palautetaan neljään osa-alueeseen (energiankulutus, päästöt, materiaalitehokkuus ja ekosysteemi). Osatekijöitä painotetaan eri tavoin ja osa-alueiden väliset painokertoimet vaihtelevat ja tämä vaihtelu tuottaa alueiden väliset erot. Painokertoimien valinnassa on tukeuduttu ajankohtaiseen tutkimustietoon. Pisteitä ei lasketa yhteen. Arviointityökalun toimintaperiaate ja taustaoletukset kuvataan tarkemmin liitteessä A Ekotehokkuuden osatekijät Arviointiin valitut ekotehokkuuden osatekijät ovat: Joukkoliikenne Alue osana yhdyskuntarakennetta Maankäytön tehokkuus Lähipalvelujen saavutettavuus Kevyt liikenne Lämmitysmuoto Paikallinen energiantuotanto Olevan rakennuskannan hyödyntäminen Hiili- ja materiaalikierto Rakennetun maan ekologinen arvo Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus Hulevesien hallinta Rakennusten energiankulutus on merkittävästi ekotehokkuuteen vaikuttava tekijä. Sitä ei kuitenkaan voitu ottaa mukaan arviointiin yksittäisiä rakennuksia koskevien tietojen saannin haasteellisuuden vuoksi. Asuinalueen rakennusten energiatehokkuutta ei myöskään voida suosia saatikka sanella kaavassa, tontinluovutuksen yhteydessä ja rakentamisen ohjauksessa kylläkin. Alun perin mukana oli myös passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen, mutta projektin edetessä se katsottiin (vuonna 2012 voimassa olevien ja sitä vanhempien rakennusmääräysten mukaisten uudisrakennusten osalta) ennemminkin viihtyisyyttä kuin ekotehokkuutta oleellisesti parantavaksi osatekijäksi. Koska arviointi painottuu nimenomaan aluetasolle, tiputettiin osatekijä pois. Viereisellä sivulla on esimerkkinä erään alueen saamat pisteet sekä ekotehokkuuden ja laadun osatekijöiden (vaakarivit) ja osa-alueiden (pystysarakkeet) väliset kertoimet.

13 8/22 loppuraportti 3.2. Laadun osatekijät ekotehokkuus- PISTEET raakap steet ENERG ANKULUTUS PääSTÖT MATEr AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 1,5 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 1 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 0 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 1 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 1 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 0 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 2 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 2 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 0 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 0 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 0 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. laatu- PISTEET raakap steet SOS AAL nen säätely To M nnall suus LUONNONlähe syys ASUKASryhm en huom o nt Joukkoliikenne 1,5 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 1 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 2 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 1 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 2 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 0 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 1 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 2 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 2 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 1 2x 2x 1x 3x Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Vaikka arvioinnista oli tarkoitus tehdä puhtaasti julkiseen kaavoitusmateriaaliin tukeutuva, varsinkin elinympäristön laadun arvioinnissa lopulliseen pisteytykseen vaikuttivat myös paikan päällä tehdyt aistinvaraiset havainnot ja valokuvamateriaali. Tarkastelunäkökulma oli löytää alueiden suunnitelmista ja toteutuksista puitteita, jotka edistävät laadukkaan elinympäristön kokemista. Laatutekijöitä ei voi todentaa pelkän kaavamateriaalin avulla. Arviointiin valitut osatekijät ovat: Joukkoliikenne Lähipalvelujen saavutettavuus Kevyt liikenne Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus Palvelujen monipuolisuus Asuinkorttelien elinkaariominaisuudet Yksityisyyden säätely Kohtaaminen ja yhteisöllisyys Väljyys Vehreys Kaupunkitila ja arkkitehtuuri Ympäristöhäiriöiden torjunta Turvallisuus Esteettömyys tiputettiin pois, koska sitä ei voitu arvioida luotettavasti aluetason tarkastelussa. Katu- ja virkistysalueet kuuluvat katu-/puistosuunnittelun piiriin, rakennusvalvonta voi tarvittaessa puuttua piha-alueiden puutteellisiin ratkaisuihin, ja sisätilojen esteettömyydestä määrää Rakennusmääräyskokoelma.

14 LOPPURAPORTTI 9/ Alueiden arvioinnin tulokset KUUMA-esimerkkialueet arvioitiin hankkeessa kehitellyllä työkalulla, tavoitteena ekotehokkuuden osatekijöiden havainnollistaminen käytännössä. Tavoitteena oli, että esille nousisi eri näkökulmista laadukkaita alueita, joita voitaisiin käyttää konkreettisina esimerkkeinä ekotehokkuuden havainnollistamisessa. Jokaisesta KUUMA-kunnasta arvioitiin yksi asuinalue. Alueet olivat: Anttila (Mäntsälä), Enäjärvi (Vihti), Etelä-kolsari (Kirkkonummi), Haarajoki (Järvenpää), Hakala (Hyvinkää), Klaavonkallio (Tuusula), Kotojärvi (Pornainen), Länsi-Taasjärvi (Sipoo), Ratsutila (Nurmijärvi) sekä Virrenkulma (Kerava). Seuraavassa on tiivistettynä yleiset havainnot alueiden saamista pisteistä sekä alueiden välisistä eroista ja samankaltaisuuksista. Kunkin alueen saamat pisteet perusteluineen on esitetty aluetta kuvaavassa kortissa. Alueiden täysimittaiset arvioinnit ovat tämän raportin liitteessä D. Alueiden energiankulutuksesta saamat pisteet vaihtelivat välillä 25% -77,5% (Kotojärvi, Pornainen vs. Ratsutila, Nurmijärvi). Hiilidioksipäästö-pisteet vaihtelivat välillä 30,9% %- 65,7% (Kotojärvi, Pornainen vs. Ratsutila, Nurmijärvi). Materiaalitehokkuudessa ei syntynyt suurtakaan hajontaa: kaikki saivat pisteitä 40,6% -67,2% (Anttila, Mäntsälä vs. Virrenkulma, Kerava). Ekosysteemipisteet jäivät kaikilla selvästi muita osa-alueita heikoimmiksi vaihdellen välillä 25-50% (Anttila, Mäntsälä vs. Hakala, Hyvinkää & Kotojärvi, Pornainen). Tähän syynä oli myös se että kyseisen osa-alueen maksimipistemääräkin oli pienin. Siten yhdenkin osatekijän jääminen vajaaksi aiheutti suuremman notkahduksen kuin vaikkapa energiankulutuksen kohdalla. Sosiaalisen säätelyn pisteet vaihtelivat välillä 52,2% - 87% (Kotojärvi, Pornainen vs. Klaavonkallio, Tuusula). Toiminnallisuuspisteet vaihtelivat välillä: 39,6% - 89,6% (Kotojärvi, Pornainen vs. tasapistein Hakala, Hyvinkää ja Klaavonkallio, Tuusula). Luonnonläheisyyspisteet vaihtelivat välillä: 64,3% - 100% (Kotojärvi, Pornainen vs. Länsi-Taasjärvi, Sipoo & Klaavonkallio, Tuusula). Asukasryhmien huomiointia kuvaavat pisteet vaihtelivat välillä: -30,7 % - 93,2% (Kotojärvi, Pornainen vs. Hakala, Hyvinkää).

15 10/22 loppuraportti Anttila (Mäntsälä) ETELÄ-kolsari (Kirkkonummi) Enäjärvi (Vihti) ENERGIANKULUTUS 38,7 % PääSTÖT 38,7 % MATERIAALITEHOKKUUS 40,6 % Ekosysteemi 25,0 % ENERGIANKULUTUS 61,3% PääSTÖT 61,3% MATERIAALITEHOKKUUS 52,8% Ekosysteemi 33,3% ENERGIANKULUTUS 47,6% PääSTÖT 53,4 % MATERIAALITEHOKKUUS 43,9% Ekosysteemi 27,8% Näin luet tuloksia: nuolen väri ja prosenttiluku kertovat, paljonko alue sai pisteitä suhteessa maksimipistemäärään. SOSIAALINEN SÄÄTELY 52,9 % TOIMINNALLISUUS 45,9 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 49,3% TOIMINNALLISUUS 58,3% SOSIAALINEN SÄÄTELY 66% TOIMINNALLISUUS 64,6 % vaalea nuoli taustalla: parhaan alueen pisteet alueen x pisteet, % LUoNNONLÄHEISYYS 78,6 % LUoNNONLÄHEISYYS 78,6% LUoNNONLÄHEISYYS 78,6% TOIMINNALLISUUS 75 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 37,5 % 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 60,2% 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 60,3% 0% 25% 50% 75% 100% tumma nuoli päällä: huonoimman alueen pisteet Haarajoki (Järvenpää) ENERGIANKULUTUS 47,1 % PääSTÖT 52,9 % Hakala (Hyvinkää) ENERGIANKULUTUS 69,1 % PääSTÖT 63,2 % Klaavonkallio (Tuusula) ENERGIANKULUTUS 64,7% PääSTÖT 58,8% jos vaalea nuoli puuttuu, alue sai joukon parhaat pisteet. jos tumma nuoli puuttuu, alue sai joukon huonoimmat pisteet. MATERIAALITEHOKKUUS 43,3% MATERIAALITEHOKKUUS 58,3 % MATERIAALITEHOKKUUS 53,3% 0-20% Ekosysteemi 37,5% Ekosysteemi 50,0 % Ekosysteemi 37,5% 21-40% SOSIAALINEN SÄÄTELY 69,6% SOSIAALINEN SÄÄTELY 80,4 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 87,0% 41-60% TOIMINNALLISUUS 72,9% TOIMINNALLISUUS 89,6 % TOIMINNALLISUUS 89,6% LUoNNONLÄHEISYYS 67,9% LUoNNONLÄHEISYYS 82,1 % LUoNNONLÄHEISYYS 100,0% 61-80% % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 72,7% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 93,2 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 88,6% 0% 25% 50% 75% 100% 0% 25% 50% 75% 100% 0% 25% 50% 75% 100% KOTOjärvi (Pornainen) Länsi-TAASjärvi (Sipoo) Ratsutila (Nurmijärvi) Virrenkulma (Kerava). ENERGIANKULUTUS 25 % ENERGIANKULUTUS 53,4% ENERGIANKULUTUS 77,5% ENERGIANKULUTUS 71,1 % PääSTÖT 30,9 % PääSTÖT 47,6 % PääSTÖT 65,7% PääSTÖT 65,2 % MATERIAALITEHOKKUUS 41,7 % MATERIAALITEHOKKUUS 50,6 % MATERIAALITEHOKKUUS 51,1% MATERIAALITEHOKKUUS 67,2 % Ekosysteemi 50,0 % Ekosysteemi 45,8 % Ekosysteemi 33,3% Ekosysteemi 70,8 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 52,2 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 76,8 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 62,3% SOSIAALINEN SÄÄTELY 63,8 % TOIMINNALLISUUS 39,6 % TOIMINNALLISUUS 75 % TOIMINNALLISUUS 75,0% TOIMINNALLISUUS 66,7 % LUoNNONLÄHEISYYS 64,3 % LUoNNONLÄHEISYYS 100,0 % LUoNNONLÄHEISYYS 67,9% LUoNNONLÄHEISYYS 67,9 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 30,7 % 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 71,6 % 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 81,9% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 67,1 % 0% 25% 50% 75% 100% 0% 25% 50% 75% 100%

16 LOPPURAPORTTI 11/22 Miten luonnon ympäröimä Kotojärvi voi saada monta kymmentä prosenttia vähemmän pisteitä luonnonläheisyydestä kuin Klaavonkallio Tuusulan keskustassa? Vastaus on arviointimenetelmän painotuksissa: pisteytys on laadittu siten että se painottaa voimakkaasti joukkoliikennettä, uusiutuvista lämmönlähteistä tuotettua kaukolämpöä, hyvin saavutettavia lähipalveluja ja virkistysalueita sekä ylivertaisia kevyen liikenteen yhteyksiä. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylät antavat paljon pisteitä luonnonläheisyys -osa-alueelle. Pyörätien puute verottaa Kotojärven pisteitä. Pisteytys suosii myös täydennysrakentamista, tehokasta maankäyttöä, lyhyitä välimatkoja kodin ja palvelujen välillä ja monipuolisesti kaavoitettuja alueita. Painotuksista johtuen selvästi kaupunkimaiset alueet saivat paljon pisteitä sekä ekotehokkuudesta että elinympäristön laadusta. Ekotehokkuudessa pistehajonta oli vähäisempi. Ekotehokkuuspisteiden kärjessä olivat Nurmijärven Ratsutila, Keravan Virrenkulma ja Hyvinkään Hakala. Neljän eniten laatupisteitä saaneen alueen joukossa ainoastaan Sipoon Länsi-Taasjärvellä oli omakotitaloja. Tosin tämäkin kaava sisältää kerros- ja rivitaloja. Säätöä kaipaisivat kenties myös osatekijöiden ja osa-alueiden väliset painokertoimet. Vaikka osatekijöitä painotettaisiin toisella tavalla, saattaisivat tulokset olla yhtä hyviä. Painokertoimet eivät kuitenkaan ole sattumanvaraisia. Arvioinnissa käytetyt ekotehokkuuden ja laadun osatekijät ovat osin ristiriitaisia: ekotehokkuuden kannalta olisi parasta rakentaa alue valmiiksi kerralla ja tehokkaasti. Useiden laatutekijöiden kannalta olisi hyvä jättää joustonvaraa. Esimerkiksi rakennusoikeuden vaiheittainen käyttö luo alueelle uusia ajallisia kerrostumia, vaihtelua ja rikkautta. Se myös luo edellytyksiä muuntojoustavuudelle eli eri asukasryhmien huomioimiselle. Kuitenkin väljästi kaavoitetut tontit saattavat pysyä vuosikymmeniä vajaasti rakennettuina. Nämä seikat mielessä pitäen pisteytyksestä on sen yksinkertaisuudesta huolimatta haluttu tehdä mahdollisuuksien mukaan avarakatseinen: esimerkiksi matala korttelitehokkuus tuottaa laatupisteitä Väljyys -osatekijän kautta ja laskee alueen ekotehokkuuspisteitä Maankäytön tehokkuus -osatekijän kautta. Asuinalueen hyvyys on monitahoista! Ei ole epäilystäkään, etteikö jokaisella arvioidulla esimerkkialueella olisi tyytyväisiä asukkaita JATKokehitys Arviointimenetelmän äärimmilleen viedystä yksinkertaisuudesta johtuen muutamankin osatekijän vajaat pisteet riittävät dramaattiseen pudotukseen luonnonläheisyyden pisteissä. Tämä on nopeutetun menetelmän sisäänrakennettu heikkous. Karkeudesta seuraa muitakin ongelmia: joskus pisteitä tulee liian helpolla (rima liian matalalla) joskus pisteitä ei tule yhdellekään (rima liian korkealla) tai sitten alueiden väliset erot ovat liian pieniä (asteikko on liian karkea ja kaikki sijoittuvat samalla kohdalle asteikkoa). Menetelmä on helpohkosti muunnettavissa pisteytykseltään moniulotteisemmaksi, mutta samalla työläämmäksi. Tarkkuutta voisi saada myös terävöittämällä osa-aluekohtaisia kynnysarvoja, joiden ylittyessä tai alittuessa pisteitä alkaa kertyä. Yksinkertaisuuden vuoksi lienee melkoisen mahdotonta löytää osa-alueiden otsikoita, jotka kuvaisivat ekotehokkuutta ja laatua tyhjentävästi ja ristiriidattomasti. Viimeinen huomio liittyy asukkaiden kokemuksiin. Menetelmä ei tällä kertaa sisältänyt asukaspalautetta. Vaikka menetelmä soveltuukin asukaskäyttöön yksinkertaisuutensa ja käyttämiensä tietolähteiden avoimuuden pohjalta, siinä ei ole erityistä karttakäyttöliittymää. Se ei sovellu reitteihin tai paikkoihin liittyvän paikkatiedon keräämiseen. Tiedot eivät tallennu tietokantoihin, joten arkistointi ja alueiden vertailu on toistaiseksi työlästä. Laajamittainen käyttö edellyttää sovelluskehitystä.

17 12/22 loppuraportti

18 LOPPURAPORTTI 13/22 4. JOHDANTO LAATUKORTTEIHIN Tuotetut laatukortit valikoituivat useiden tekijöiden summana. Asiakas toivoi konkreettisia esimerkkejä ja helposti lähestyttävää esitysmuotoa. Lisäksi haluttiin nostaa esiin mahdollisimman monia toteutuneita esimerkkejä KUUMA-kunnista. Vieressä listattujen yleisten ohjekorttien otsikot eivät kuitenkaan vastaa yksi yhteen aiemmin esitellyn arviointimenetelmän ekotehokkuuden tai laadun osatekijöitä (tai osa-alueita). Osatekijät eivät nimittäin taipuneet kovinkaan hyvin korttimuotoon. Lähestyimme asiaa toista kautta. KUUMA-kuntien lähtökohtia ja neljää ekotehokkuuden osa-aluetta esittelevää korttia lukuun ottamatta yleiset kortit kertovat alueiden elementeistä, joihin otetaan kantaa jokaisen asuinalueen suunnittelun yhteydessä. Nämä elementit suunnitellaan kohteesta riippuen vaihtelevin painotuksin, ekotehokkuuden ja elinympäristön laadun kannalta vaihtelevalla menestyksellä. Kaavoituksen yhteydessä lyödään lukkoon muun muassa alueelle jätettävät viheralueet. Samalla tarkastellaan alueen rakennettavuutta, pienilmastoa, kevyen liikenteen reittitarvetta ja ympäristöhäiriöitä: virkistysalue voi olla taloa huonommalla maaperällä tai osin melulle alttiina. Vastaavasti asuinalueella käytetyt teemat ja korttelirakenne vaikuttavat suoraan paikan kaupunkitilaan, talojen arkkitehtuuriin ja sitä kautta koko alueen omaleimaisuuteen. Lähiympäristö-otsikon alla olevat kortit käsittelevät siis kodin välitöntä, päivittäin koettua lähiympäristöä (pihat, kadut, viheralueet). Esimerkiksi kadut ja reitit linjautuvat osin maaston, osin kaupunkikuvallisen idean tai korttelimallin perusteella. Linjaukset on mahdollista tehdä maansiirtoja minimoiden tai niistä välittämättä. Tällä taas on suora vaikutus alueen toteutuksen materiaalitehokkuuteen. Viheralueet antavat suoraan pisteitä sekä ekotehokkuuden että laadun osa-alueisiin. Näkymät ja avaruus heijastelevat samoja seikkoja, joita on käsitelty laatupisteytyksen Väljyys -osatekijän kohdalla ja näiden huomioiminen edistää luonnonläheisyyden kokemisen ja sosiaalisen säätelyn mahdollisuuksia alueella. Hyvää ympäristöä ei synny vain suunnittelupöydällä. Myös hallinnollisia keinoja voi ja pitää käyttää silloin kun halutaan edistää rakennus- ja lähiympäristön suunnittelun ja toteutuksen tasoa. Tästä on esimerkkejä kolmella hallintokortilla. KUUMA-kuntien lähtökohdat Ekotehokkuus-kortit Energia Kasvihuonekaasupäästöt Materiaalitehokkuus Ekosysteemi Alue-kortit Kaupunkipientaloesimerkkejä Maankäytön tehokkuus Palvelut Alue- ja korttelirakenne Asuinalueen teemat Lähiympäristö Paikan ominaispiirteet Näkymät ja avaruus Viheralueet Kadut ja reitit Pysäköinti Pihamiljöö Ohjeita pienille tonteille Laadun ohjaus Asukasvuorovaikutus Tontinluovutusehdot Rakentamisen ohjaus Esimerkkialue-kortit: Anttila (Mäntsälä) Enäjärvi (Vihti) Etelä-kolsari (Kirkkonummi) Haarajoki (Järvenpää) Hakala (Hyvinkää) Klaavonkallio (Tuusula) Kotojärvi (Pornainen) Länsi-Taasjärvi (Sipoo) Ratsutila (Nurmijärvi) Virrenkulma (Kerava)

19 14/22 loppuraportti

20 LOPPURAPORTTI 15/22

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11. Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2 Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.2015 Tausta ARAn kehitystyö 2010- Selvitys kuntien asumisen suunnittelusta

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI MELLUNKYLÄN RENESSANSSI Keskustelutilaisuus 9.3. klo 17 Mitä Kontulaan kuuluu? Nykytilanteesta lähtötietojen valossa, Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija PehmoGIS asukaskyselyn tuloksia Mellunkylän kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 21.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen

Lisätiedot

MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset. Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, Kulttuurikeskus, Iisalmi

MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset. Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, Kulttuurikeskus, Iisalmi MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, 18.4.2013 Kulttuurikeskus, Iisalmi Kansallinen kaupunkipolitiikka Ohjelmat: Kaupunkipoliittinen toimenpideohjelma, liikennepol. selonteko,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

VAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS. Yleisötilaisuus Satu Onnela

VAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS. Yleisötilaisuus Satu Onnela VAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS Yleisötilaisuus 19.1.2016 Satu Onnela ILLAN OHJELMA KLO 17-19 17-18 TULOKSIA JA JATKO (Satu Onnela) PARIN KANSSA KOMMENTIT OMAKOTIYHDISTYKSEN PUHEENVUORO JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA. Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos

ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA. Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVA TUTKIMUKSEN AIHEENA MM. SEURAAVISSA HANKKEISSA ECODRIVE SKAFTKÄRR VTT, HELSINGIN YLIOPISTO, AALTO-YLIOPISTO

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T ASUINALUEEN SUUNNITTELUELEMENTIT RAKENNETTU vs. RAKENTAMATON KOKONAISUUS MAISEMARAKENNE LIIKENNEVERKKO VIHERRAKENNE KAUPUNKITILA KORTTELIRAKENNE RAKENNUSTYYPIT INFRASTRUKTUURI

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta 143 03.12.2014 Kunnanhallitus 350 15.12.2014 Kunnanhallitus 145 25.05.2015 Ehdotus Mäntsälän kunnan lausunnoksi Helsingin seudun yhteisestä maankäyttösuunnitelma 2050 -luonnoksesta,

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Liite: Kaavaselostus liitteineen, liite 1/ 6. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Liite: Kaavaselostus liitteineen, liite 1/ 6. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 61 18.06.2012 NG 5 Kartanonrinteen asemakaava ja asemakaavan muutos 33/10.02.03/2012 KAAVJAOS 6 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva matti.kanerva (at) sipoo.fi,

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö KUUMA-johtokunta 7.2.2017-6 Liite 6a KUUMA-seudun yhteistyö 2017- painopisteet ja sisältö Komission esitys johtokunnan päätettäväksi rev. 13.9.2016 (29.8.2016) Antti Kuusela KUUMA-yhteistyön filosofia

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut?

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman Kyläyhdistyksen vuosikokous 16.3.2016 Hannu Valtanen 16.3.2016 H.Valtanen 1 Kunnanvaltuusto 31.8.2015 Hyväksyi kunnan kaavoitusohjelman vuosiksi

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 18.45 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, juhlasali Läsnä Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Nurmijärvi Tuusula Kerava Mäntsälä

Lisätiedot