YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄN LAADUKKAAN PIENTALOASUMISEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄN LAADUKKAAN PIENTALOASUMISEN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄN LAADUKKAAN PIENTALOASUMISEN LOPPURAPORTTI KUUMA-SEUTU Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

2 2012 KUUMA-kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti Eriksson Arkkitehdit Oy Satu Lavinen, Kaisa Junkkonen & Arja Sippola KuvAT KUUMA-kunnat/Eriksson Arkkitehdit ellei toisin mainita.

3 1. HANKKEEN Kuvaus TAvoiTTEET JA RAJAUS RAHOITUS ProJEKTIORGANISAATIO JA OSALLISET TULOKSET Tutkimus ja analyysi Seminaarit Opintomatka Asukaskysely Viestintä Tiivistelmä Ekotehokkuuden ja laadun arvioinnista Ekotehokkuuden osatekijät LAAdun osatekijät Alueiden arvioinnin tulokset jatkokehitys JOHDANTO LAATUKORTTEIHIN...13

4 5. Kortit...22 X A KUUMA-kuntien lähtökohdat Ekotehokkuus Energia Kasvihuonekaasupäästöt Materiaalitehokkuus Ekosysteemi B Laadun ohjaus Asukasvuorovaikutus Tontinluovutusehdot Rakentamisen ohjaus C Alue Maankäytön tehokkuus Palvelut Alue- ja korttelirakenne Asuinalueen teemat Kaupunkipientaloesimerkkejä

5 D Lähiympäristö Paikan ominaispiirteet Näkymät ja avaruus Viheralueet Kadut ja reitit Pysäköinti Pihamiljöö Ohjeita pienille tonteille E Esimerkkialueet Anttila (Mäntsälä) Enäjärvi (Vihti) Etelä-Kolsari (Kirkkonummi) Haarajoki (Järvenpää) Hakala (Hyvinkää) Klaavonkallio (Tuusula) Kotojärvi (Pornainen) Länsi-Taasjärvi (Sipoo) Ratsutila (Nurmijärvi) Virrenkulma (Kerava)

6 LOPPURAPORTTI 1/22 1. HANKKEEN Kuvaus Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen hanke (jäljempänä KUUMA-Laatuasumisen hanke) pyrkii vastaamaan seuraaviin asumisen ja asuntoalueiden kehittämishaasteisiin: 1) ekotehokkuuden parantamiseen mukaan lukien haja-asutuksen leviämisen hillintä, 2) rakentamisen laatutason nostamiseen, sekä 3) kuntien ja valtion aiesopimuksessa tavoitellun asuntotuotannon tämänhetkisen vajeen kiinni kuromiseen. Yhdyskuntarakennetta eheyttävä laadukas pientaloasumisen nähdään kattavan paitsi ekotehokkaasti sijoitetut ja suunnitellut laadukkaat talot pihoineen, myös rakennettu ja luonnonympäristö, virkistysalueet, toimiva liikennejärjestelmä, pysäköinti, työpaikat ja palvelut. Liikenne- ja palvelujärjestelmien kehitys vähähiilisemmiksi liittyy kiinteästi projektin aihepiiriin. Pääpaino on asemakaava-alueelle sijoittuvassa ja joukkoliikenteeseen sekä kevyeen liikenteeseen tukeutuvassa pientaloasumisessa. Pientaloasumisella tarkoitetaan tässä suunnitelmassa paitsi omakotityyppistä rakentamista, myös muuta tavanomaista kerrostalorakentamista pienempimittakaavaisempaa asuntorakentamista, joka voi sisältää sekoittuneesti erityyppisiä omakoti-, paritalo-, rivitalo-, ryhmä- ja kerrostaloasuntoja. Projektissa ei pyritä tiettyjen alueiden suunnitteluun, vaan laadukkaan asumisen periaatteiden ja mallien hahmotukseen yleisemmällä tasolla, alueen sisäinen variaatio huomioon otettuna. Uusien pientaloalueiden lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan myös vanhojen pientaloalueiden täydennysrakentaminen. Maaseutumaisille kunnille eheyttävä yhdyskuntarakentaminen ja pientaloasumisen sijoittaminen asemakaavoitettaville alueille on suuri haaste. Ongelmana on ollut, että asukkaat preferoivat perinteistä väljää omakotiasumista eikä tiivis pientaloasuminen välttämättä ole lähtökohtaisesti houkuttelevaa heille. Siksi on tärkeää löytää ne vetovoimatekijät, jotka edistävät pientalorakentamisen ohjautumista nykyisen rakenteen ja keskeisten liikenneväylien tuntumaan. Hankkeen lähtökohtia ja taustatekijöitä on kuvattu liitteessä C TAvoiTTEET JA RAJAUS I: Päätehtävä on löytää alueen pientaloasumiselle kestävän kehityksen mukaisia rakenne- ja laatukriteerejä, joiden avulla voidaan vetovoimaisuudesta tinkimättä luoda nykyistä tavanomaista pientaloasutusta selvästi ekotehokkaampia pientaloalueita. II: Projekti on oppiva hanke: se hyödyntää sekä aikaisemmin toteutettujen että parhaillaan käynnissä olevien innovaatiohankkeiden, tutkimusten ja selvitysten tuloksia ja hankkeen seminaareissa tutkijoiden kanssa käytäviä keskusteluja. Tavoitteena on luoda uutta tietoa aikaisemman pojalta. III: Tavoitteena on saada kuntien päättäjät omaksumaan ja hyväksymään uusia ekotehokkuuteen perustuvia pientaloalueiden suunnittelu- ja toteutusmalleja mallikorttien tai vastaavien ohjeiden avulla. IV: Projektin kautta pyritään saamaan aikaan kumppanuuteen perustuvia pientaloalueiden kaavoitus- ja toteutushankkeita, joissa selvityksen kautta löydettäviä parhaita käytäntöjä ja malleja sovelletaan. V: Projektissa pyritään nostamaan tiedotuksella eri elämäntilanteessa olevien (mm. ikäihmiset) ja eri kulttuuritaustaisten väestöryhmien (mm. työperäiset maahanmuuttajat) tietotasoa ja kehittämään suhtautumista asumisen laatukriteereihin. Lisäksi asumisen kysynnästä pitää saada kattava kuva. Haja-asutusalueet eivät kuulu projektin piiriin. Yksittäisten asuinrakennusten tilojen jäsentely ja talotekniset ratkaisut ovat projektin rajauksen ulkopuolella. Tutkimuksessa ei niin ikään ole otettu kantaa olemassa olevaan lainsäädäntöön. Ohjelman tavoitteet ovat varsin kunnianhimoiset ja niiden toteutuminen edellyttää voimakasta tahtotilaa asumisen koko ketjussa päättäjistä viranhaltijoihin, elinkeinoelämän toimijoihin, maanomistajiin, asukasjärjestöihin ja asukkaisiin.

7 2/22 loppuraportti 1.2. RAHOITUS Hankkeen rahoittivat KUUMA-kunnat, Uudenmaan liitto sekä Ympäristöministeriö ProJEKTIORGANISAATIO JA OSALLISET Tilaaja oli KUUMA -seutu (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti). Hanketta valvoi ohjausryhmä ja toteutusta ohjasi hanketyöryhmä. Ohjausryhmä käsitteli hanketta tarpeen mukaan. Tilaukset hoiti KUUMA-seudun puolesta hankintayksikkönä Järvenpään kaupunki. Hanke alkoi projektisuunnitelman laadinnasta v ja se päättyi v Projektisuunnitelman koordinaattorikilpailutusta varten laati KUUMA- seudun tilauksesta v Finnish Consulting Group FCG:n Rosa Vihavainen. Hankkeen toteutti vuosina Eriksson arkkitehdit Oy:n koordinoima monialainen asiantuntijatyöryhmä: Eriksson Arkkitehdit Oy: Arja Sippola (vastuullinen koordinaattori, arkkitehti SAFA), Satu Lavinen (koordinaattorin varahenkilö, arkkitehti, taiteen maisteri), Kaisa Junkkonen (maisema-arkkitehti), Anna Böhling (maisema-arkkitehti), Anniina Korkeamäki (arkkitehti), Emma Grönholm (medianomi), Joonas Mikkonen (arkkitehti SAFA), Patrick Eriksson (toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA), Julio Orduna Sanchez (maisema-arkkitehti, visualisointi) sekä Maarit Suomenkorpi (maisema-arkkitehti). Destia Oy: Heimo Rintamäki (johtava konsultti, DI), Anne Ekholm (nuorempi konsultti, FM). Entrecon Oy: Kyösti Pätynen (toimitusjohtaja, KTM). Granlund Oy: Pia Sormunen (osaston johtaja, Energia- ja ympäristöosasto, TkT), Lassi Loisa (Energia-asiantuntija, LEED AP, insinööri AMK) sekä Heikki Lonka (johtava asiantuntija, TkT). Aalto-yliopisto, YTK/Mapita Oy: Marketta Kyttä (erikoistutkija, FT). Ohjausryhmä Ohjausryhmäna toimi Kuuma-seudun kuntien kehitysjohtajista koostuva KUUMA kilpailukykyjohtoryhmä. Ohjausryhmä esitteli hankkeen etenemistä KUUMA- hallitukselle ja kuntien päättäjille. Ryhmässä olivat Annukka Lehtonen (Hyvinkää), Minna Karhunen (Järvenpää), Pekka Kauranen (Kerava), Marko Tiirinen (Kirkkonummi), Lauri Pouru (Mäntsälä), Aarno Kononen (Nurmijärvi), Seija Marttila (Pornainen), Mikko Aho (Sipoo), Hannu Haukkasalo (Tuusula) sekä Tarja Jokiniemi (Vihti). Hanketyöryhmä Hanketta ohjaavana hanketyöryhmänä toimi KUUMA- kuntien yhteinen kaavoittajaryhmä. Hanketyöryhmä kokoontui kaavoittajaryhmän kokousten yhteydessä. Hanketyöryhmään kutsuttiin ajoittain Ympäristöministeriön ja Uudenmaan liiton edustajia. Ryhmässä toimi hankkeen aikana seuraavia kaavoitustoimen viranhaltijoita: Kaija Hapuoja (Tuusula), Mikko Aho (Sipoo), Mika Ahonen (Hyvinkää), Aila Elo (Kerava), Ilkka Holmila (Järvenpää), Asko Honkanen (Tuusula), Matti Hult (Vihti), Seppo Itkonen (Hyvinkää), Anne Jarva (Hyvinkää), Matti Kanerva (Sipoo), Aarno Kononen (Nurmijärvi), Tero Luomajärvi (Kirkkonummi), Pilvi Nummi (Järvenpää), Miia Perätalo (Vihti), Lea Piistari-Niemelä (Kerava), Lauri Pouru (Mäntsälä), Tapio Sillfors (Mäntsälä), Simon Store (Kirkkonummi), Ulla-Maija Upola (Pornainen) sekä Merja Vikman-Kanerva (Uudenmaan liitto/kerava). Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila vastasi projektisuunnitelmasta ja koordinaattorikilpailutuksesta sekä toimi konsulttiyhdyshenkilönä koko hankkeen ajan Muut osalliset Tärkeimmiksi sidosryhmiksi on nähty kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset sekä infra- ja ympäristörakentamisesta vastaavat virkamiehet. Samoin kunnanhallitukset ja -valtuustot sekä kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavat lautakunnat ovat avainasemassa. Hankkeen yhteydessä kuultiin tuotantosektoria, talotehtaiden ja rakennusliikkeiden edustajia. Myös Ympäristöministeriötä informoitiin hankkeesta. Ideana oli että osalliset osallistuvat seminaareihin ja muuhun hankkeen toimintaan intressiensä mukaan. Tärkeänä pidetty asukasvuorovaikutus rajautui hankkeessa internet-kyselyyn ja avoimiin seminaareihin.

8 LOPPURAPORTTI 3/22 2. TULOKSET 2.1. Tutkimus ja analyysi Hanke toteutettiin pääosin työohjelman mukaisesti. KUUMA-hankkeeseen tehtiin aihealueeseen liittyvää perustutkimusta pääosin keväällä ja kesällä Perustutkimuksessa perehdyttiin laadun ja ekotehokkuuden tutkimukseen kirjallisuuden ja seminaariosallistumisen muodossa. Tutkimusmateriaalista koottiin oleellisimpia teemoja tiivistetysti lähtökohtaraporttiin. Raportissa käsiteltiin muun muassa yhdyskuntarakennetta eheyttävän ja laadukkaan suunnittelun keskeistä käsitteistöä, yhteiskunnallisia megatrendejä ja kaupunkikulttuurin uudenlaisia ilmentymiä, kaupunkiseutujen muutosta ja elinympäristön koetun laadun tutkimusta. Lähteinä käytettiin pääosin suomalaisia ajankohtaisia tutkimuksia. Taustatietotutkimuksesta saatua tietoa on käytetty pohjana esimerkkialueiden arvioinnin laadun kriteerien määrittelyssä ja mallikorttiteemojen valinnassa. Kuuma-alueiden esimerkkikohteiden (pientaloalueiden) arviointiin kehitettiin yksinkertainen arviointityökalu. Arviointiin on otettu mukaan niitä tekijöitä, joiden on katsottu vaikuttavan merkittävimmin ekotehokkuuteen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä elinympäristön laadun kokemiseen ja joita on mahdollista arvioida edes jossain määrin luotettavasti kaavamateriaalin ja muun julkisesti saatavilla olevan aineiston perusteella. Tavoitteena oli pystyä tunnistamaan alueiden välisiä eroja niiden ekotehokkuuden osatekijöissä. Arviointityökalun pohjana on toiminut Eriksson arkkitehtien Tekes-rahoitteisen tutkimus- ja kehityshankkeen tuloksena kehitetty ekotehokkuustyökalu, jota on Kuuma-laatuasumisen hanketta varten muokattu niin, että se on mahdollisimman yksinkertainen, mutta kuitenkin suuntaa-antava. Hankkeen tärkein tulos on sarja Laatukortteja. Viimeistellyissä laatukorteissa kuvataan keskeisimmät tekijät, joista yhdyskuntarakennetta eheyttävä laadukas pientaloasuminen rakentuu. Kortteja voidaan käyttää suunnittelun apuvälineenä sekä suunnitelmien tai alueiden arvioinnissa. Ne ovat esitteen kaltaisia 2-8 sivun laajuisia oppaita. Yleiskortit (19 korttia) jakaantuvat neljään osaan jotka valottavat ekotehokkuutta, aluetason ominaisuuksia, lähiympäristön toteutuksen laatua sekä laadun ohjaamista hallinnon eri tasoilla. Korteissa on runsaasti kuvaesimerkkejä toteutuneista suunnitteluratkaisuista. Osa esimerkeistä on räväkämpiä, osa maanläheisempiä, jotta lukijalle piirtyisi kuva mahdollisuuksien kirjosta. Lisäksi yksi kortti taustoittaa KUUMA-kuntien kehityskulkua ja näkymiä mm. väestöennusteen ja tonttivarannon kautta. Kuntien esimerkkialueista on tehty omat korttinsa (10 korttia). Kortteihin valikoitui KUUMA-alueella aiemmin suunniteltuja ja toteutettuja pientaloalueita ja -kohteita, joilla on mielletty olevan hankkeen kannalta merkittäviä ominaisuuksia ja toimivia ratkaisuja. Alueiden ekotehokkuus- ja laatuarvioinnin tulosten tiivistelmä esitellään korteissa runsaan kuvituksen ja tärkeimmiksi katsottujen kaavamerkintöjen kera. Kortteja on mahdollista lukea tulosteena ja selata sähköisenä. Kortit esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa Seminaarit Hankkeessa pidettiin kolme seminaaria vuonna 2011 (22.3., 24.3 ja 14.4.). Seminaareihin osallistui osallistujaa kullakin kerralla. Vuoden 2011 ensimmäinen seminaari oli tähdätty KUUMA-poliitikoille. Seminaarit on tarkoitettu kaikkien osallisryhmien edustajille: viranomaisille, päättäjille, tuotannon ja kolmannen sektorin edustajille ja muille halukkaille. Toiseen seminaariin ( ) kutsuttiin luottamushenkilöitä ja asiantuntijoita paneelikeskusteluun, kolmanteen ( ) alustamaan laadukkaan pientaloasumisen ja hyvän elinympäristön lähtökohdista eri näkökulmista (esim. liikenne, talosuunnittelu ja -tuotanto, ryhmärakennuttaminen, maahanmuuttajien asumistarpeet). Hankkeen loppuseminaari pidettiin Lisäksi laatukortteja katselmoitiin projektin aikana hanketyöryhmän voimin vuonna 2012 kahdessa työpajassa:1.2. ja 1.6.

9 4/22 loppuraportti 2.3. Opintomatka Opintomatka tehtiin Kaksipäiväisellä opintomatkalla vierailtiin Helsingin, Sipoon ja Porvoon laadukkaissa pientalokohteissa. Ekskursiolla käytiin katsomassa mm. Helsingin Eko-Viikkiä, asumisoikeusasuntoaluetta Jakomäessä, esivalmisteisia puutaloja Myllypurossa sekä palkittua puurakentamista Puotilassa ja Vuosaaren Omenamäessä. Useimpien kohteiden taustalla on ollut sama rakennuttaja, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto, joka on asettanut korkean laadun yhdeksi päätavoitteistaan, asuntojen hallintamuodosta riippumatta. Hintahaitarin toisessa päässä olivat kohteet Sipoonranta ja Porvoon Länsiranta. Opintomatkaan kuului myös seminaariosuus, jonka otsikkona oli kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyön kehittäminen. Alustajana toimi kaupunginarkkitehti, TkT Jari Heikkilä Oulun rakennusvalvonnasta. Oulun esimerkin pohjalta on jo käynnistetty Järvenpäässä uudentyyppistä pientalorakentamisen ohjausta. Opintomatkan toisena päivänä kohteena oli Porvoon kaupunki kehityshankkeineen, esittelijänä kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen. Kuvia seminaarista ja ekskursiolta

10 LOPPURAPORTTI 5/ Asukaskysely Asiantuntijat tarvitsevat tietoa kuntiin/kunnissa muuttavien asukkaiden näkökulmasta: paikallisista vetovoimatekijöistä, elinympäristöön kohdistuvista odotuksista, tarpeista, sekä joustokyvystä preferenssien suhteen. Suunnittelijoiden ja asukkaiden nimeämien laatutekijöiden korrelaatioon tutkiminen houkutteli, mutta osoittautui resursseihin nähden ylivoimaiseksi. Lisäksi laatukokemusta pitäisi ehkä seurata pitkittäistutkimuksena, siihenkään kaksivuotinen hanke ei sovellu. Siksi päädyttiin kokeiluluontoiseen asukaskyselyyn, jossa selvitettiin KUUMA-seudulle hakeutuvien ihmisten arvoja ja asumispreferenssejä, alueellista kysyntää ja seutujen ominaispiirteitä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Mapita Oy:n ja Etuovi.comin kanssa. Kysely oli online asti, näyttöjä ja vastauksia saatiin kaikkiaan 312 kpl (tosin käyttökelpoisten vastausten määräksi jäi 262). Millaiset ihmiset hakeutuvat KUUMA-kuntiin? Suurin osa vastaajista, liki 50%, edusti kahden vanhemman lapsiperhettä. Lapsuuden kasvuympäristöksi mainittiin useimmiten pientalovaltainen esikaupunki (23,7%) tai maaseutukylä (19,8%). Hyvien kulkuyhteyksien suhteen eri kunnista kiinnostuneiden välille syntyi tilastollisesti erittäin merkittävä ero, samoin kuin pientalomaisuudenkin suhteen, jossa kuitenkin oli huomattavasti enemmän vaihtelua kuntien välillä. Merkitseviä olivat myös alueen palvelut ja asunnon ominaisuudet. Kiinnostavimmiksi kunniksi vastaajat listasivat Tuusulan (15%), Järvenpään (15%) ja Mäntsälän (9%). Lähes joka kunnan kohdalla hyvät kulkuyhteydet tai sijainti nostettiin eniten arvostetuksi vahvuudeksi. Seuraavilla sijoilla vuorottelivat pientalovaltaisuus ja asunnon tai elinympäristön ominaisuudet. Useimmat vastaajista etsivät pitkäaikaista kotia. Kotosalla oleilua, yhteyksiä laajoille virkistysalueille arvostettiin ja lähipalveluita suosittiin. Etenkin kyselyn avovastauksissa korostui omakotiasumisen vankka kysyntä. Nykyisten tonttien kokoa arvostellaan, halutaan tontteja johon mahtuu muutakin kuin pallogrilli. Tulokkaat eivät olleet yhdestä muotista. Kyselyssä nousi esiin selvästi erilaisia asukasprofiileja. Esimerkiksi rauhallista ja väljää omakotiasumista arvostava tee-se-itsetyyppi hakee palvelunsa omalla autollaan. Vastaavasti kaupunkivihreät haluavat elää ekologisesti, arvostavat joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia sekä suosivat lähipalveluja. He nauttisivat asumisesta pienemmälläkin tontilla. Kaupunkivihreiden selvä erottuminen omana joukkonaan tarkoittaa sitä, että kunnissa on kysyntää myös kaupunkimaiselle, tiiviimmälle pientaloasumiselle. Se taas on hyvä uutinen hankkeen lähtöasetelman kannalta: kunnissa tarvitaan jatkossakin monipuolista asuntotuotantoa ja erilaisia asuinalueita.

11 6/22 loppuraportti 2.5. Viestintä Kuuma-laatuasuminen pyrkii synnyttämään keskustelua asumisen laadusta sekä luomaan uusia toimintamalleja päättäjien, luottamushenkilöiden, virkamiesten ja asukkaiden keskuuteen. Maankäytön ja asumisen ratkaisut koskettavat kaikkia, ja kaikki katsovat asiaa omalta kantiltaan. Viestinnän avulla tavoitellaan laajaa näkyvyyttä osallisten keskuudessa sekä muutosta ajattelussa ja käyttäytymistä. Tavoitteena on saada hanke lanseerattua tärkeimpien sidosryhmien silmissä positiivisessa valossa hyväksyntä on muutoksen edellytys. Viestinnän pääpaino on ollut verkkosivuissa ja tiedotteissa. Verkkosivut julkaistiin osoitteessa ja niitä päivitettiin hankkeen aikana. Sivusto rakennettiin ilmaiselle Google sites -alustalle. Ratkaisu mahdollisti verkkosivujen nopean toteutuksen. Tiedotusvälineille lähetettiin vuosina useita tiedotteita. Kuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille on lähetetty seminaarikutsuja sekä tiedote. Kutsuja ja tiedotusta on tehty yhteistyössä kuntien tiedottajien ja KUUMAtiedottajan kanssa. Viereinen sivu: vasemmalla asuinalueen valintaan vaikuttavia tekijöitä, oikealla vastaajien preferenssiprofiilit KUUMA-kuntia koskevasta kyselystä. Oikealla ruutukaappaus hankkeen verkkosivuista.

12 LOPPURAPORTTI 7/22 3. Tiivistelmä Ekotehokkuuden ja laadun arvioinnista Yksi hankkeen tavoitteista oli löytää kriteerejä asuinalueiden ekotehokkuudelle ja elinympäristön laadulle. Alle on listattu alueiden arvioinnissa käytettyjä osatekijöitä, jotka perustuvat ajankohtaiseen tutkimukseen. Arviointityökalun pohjana on toiminut Eriksson arkkitehtien Tekes-rahoitteisen tutkimus- ja kehityshankkeen tuloksena kehitetty ekotehokkuustyökalu, jota on Kuuma-laatuasumisen hanketta varten muokattu niin, että se on mahdollisimman yksinkertainen, mutta kuitenkin suuntaa-antava. Tärkeimpiä lähteitä ovat olleet mm. VTT:n ja SYKE:n viimeaikaiset julkaisut. Arviointityökalua kehitettiin ja testattiin useaan otteeseen mm. marraskuussa 2011 järjestetyssä työpajassa, johon osallistui kymmenen Eriksson Arkkitehtien suunnittelijaa. Ensimmäisen arviointikierroksen aikana saatujen kokemusten perusteella kriteerejä, osa-alueita, pisteytystä jne. muokattiin paremmin käyttötarkoitukseensa sopivaksi. Työkalussa tarkastellaan ekotehokkuuden ja laadun osatekijöitä yksi kerrallaan. Osatekijää arvioidaan kysymys-vastaus-pisteytys -periaatteella. Maksimipistemäärä jokaiselle osatekijälle on 2. Arviointiin on otettu mukaan niitä tekijöitä, joiden on katsottu vaikuttavan merkittävimmin ekotehokkuuteen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä elinympäristön laadun kokemiseen ja joita on mahdollista arvioida edes jossain määrin luotettavasti kaavamateriaalin ja muun julkisesti saatavilla olevan aineiston perusteella. Koska tavoitteena oli läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus, ei laskennalliselle tielle lähdetty. Tästä syystä arviointimenetelmä tuottaa pisteitä eikä Watteja tai hiilidioksiditonneja. Määrällisiä tuloksia antavia työkaluja on markkinoilla lukuisia, mutta esimerkiksi rakennusten elinkaaren aikaisten päästöjen laskeminen voi tuottaa menetelmästä riippuen merkittävästi toisistaan poikkeavia tuloksia. Lukuja tärkeämpi tavoite oli luoda sapluuna, joka kiinnittää käyttäjän (tai lukijan) huomiota ekotehokkuuden kannalta merkittäviin osatekijöihin. Saadut ekotehokkuus- ja laatupisteet palautetaan neljään osa-alueeseen (energiankulutus, päästöt, materiaalitehokkuus ja ekosysteemi). Osatekijöitä painotetaan eri tavoin ja osa-alueiden väliset painokertoimet vaihtelevat ja tämä vaihtelu tuottaa alueiden väliset erot. Painokertoimien valinnassa on tukeuduttu ajankohtaiseen tutkimustietoon. Pisteitä ei lasketa yhteen. Arviointityökalun toimintaperiaate ja taustaoletukset kuvataan tarkemmin liitteessä A Ekotehokkuuden osatekijät Arviointiin valitut ekotehokkuuden osatekijät ovat: Joukkoliikenne Alue osana yhdyskuntarakennetta Maankäytön tehokkuus Lähipalvelujen saavutettavuus Kevyt liikenne Lämmitysmuoto Paikallinen energiantuotanto Olevan rakennuskannan hyödyntäminen Hiili- ja materiaalikierto Rakennetun maan ekologinen arvo Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus Hulevesien hallinta Rakennusten energiankulutus on merkittävästi ekotehokkuuteen vaikuttava tekijä. Sitä ei kuitenkaan voitu ottaa mukaan arviointiin yksittäisiä rakennuksia koskevien tietojen saannin haasteellisuuden vuoksi. Asuinalueen rakennusten energiatehokkuutta ei myöskään voida suosia saatikka sanella kaavassa, tontinluovutuksen yhteydessä ja rakentamisen ohjauksessa kylläkin. Alun perin mukana oli myös passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen, mutta projektin edetessä se katsottiin (vuonna 2012 voimassa olevien ja sitä vanhempien rakennusmääräysten mukaisten uudisrakennusten osalta) ennemminkin viihtyisyyttä kuin ekotehokkuutta oleellisesti parantavaksi osatekijäksi. Koska arviointi painottuu nimenomaan aluetasolle, tiputettiin osatekijä pois. Viereisellä sivulla on esimerkkinä erään alueen saamat pisteet sekä ekotehokkuuden ja laadun osatekijöiden (vaakarivit) ja osa-alueiden (pystysarakkeet) väliset kertoimet.

13 8/22 loppuraportti 3.2. Laadun osatekijät ekotehokkuus- PISTEET raakap steet ENERG ANKULUTUS PääSTÖT MATEr AAL TEHOKKUUS EKOSYSTEEM Joukkoliikenne 1,5 3x 3x 1x N/A Alue osana yhdyskuntarakennetta 1 2x 2x 2x N/A Maankäytön tehokkuus 0 2x 2x 2x N/A Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 1x 1x 1x N/A Kevyt liikenne 1 2x 2x 1x N/A Lämmitysmuoto 1 3x 1x N/A 1x Paikallinen energian tuotanto 0 1x 1x N/A 1x Olevan rakennuskannan hyödyntäminen 2 1x 1x 2x 1x Hiili- ja materiaalikierto 2 N/A 2x 1x N/A Rakennetun maan ekologinen arvo 0 N/A N/A 1x 3x Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus 2 1x 1x 1x 1x Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus 0 1x 1x 2x 2x Hulevesien hallinta 0 N/A N/A 1x 3x Arvioinnissa alueelle annettiin raakapisteitä osatekijöittäin asteikolla 0-2. laatu- PISTEET raakap steet SOS AAL nen säätely To M nnall suus LUONNONlähe syys ASUKASryhm en huom o nt Joukkoliikenne 1,5 N/A 2x N/A 3x Lähipalvelujen saavutettavuus 0,7 2x 3x N/A 3x Kevyt liikenne 1 1x 3x 2x 3x Virkistysalueet 2 1x 3x 3x 3x Palvelujen monipuolisuus 2 2x 2x N/A 2x Kortteleiden elinkaariominaisuudet 1 2x 2x N/A 2x Yksityisyyden säätely 2 3x 1x N/A N/A Kohtaaminen ja yhteisöllisyys 0 3x 2x N/A 2x Väljyys 2 2x 1x 2x N/A Elinympäristön vehreys 1 2x 1x 3x N/A Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 2 1x 1x 1x N/A Ympäristöhäiriöiden torjunta 2 2x 1x 2x 1x Turvallisuus 1 2x 2x 1x 3x Alueen ekotehokkuus- ja laatupisteet saadaan kertomalla raakapisteet kunkin osatekijän (=vaakarivit) ja ekotehokkuus-/laatukriteerin(=pystysarakkeet) välistä yhteyttä kuvaavalla kertoimella x = vähäinen vaikutus, 3x = voimakas vaikutus. N/A: osatekijällä ei vaikutusta ko. kriteeriin. Osatekijää ei huomioida. Esimerkkejä: Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin, mutta pieni vaikutus materiaalitehokkuuteen. Hulevesillä on suuri vaikutus paikan ekosysteemiin, muttei vaikutusta energiankulutukseen. Arviointi perustuu kevään 2012 tilanteeseen. Arvioinnin pohjana oleva tieto muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi kunnat siirtyvät käyttämään lämpövoimaloissaan uusiutuvia energialähteitä, lähikauppoja katoaa tai tulee naapurikaupunginosiin, koulupiirit muuttuvat, kevyen liikenteen väyliä rakennetaan jne. Vaikka arvioinnista oli tarkoitus tehdä puhtaasti julkiseen kaavoitusmateriaaliin tukeutuva, varsinkin elinympäristön laadun arvioinnissa lopulliseen pisteytykseen vaikuttivat myös paikan päällä tehdyt aistinvaraiset havainnot ja valokuvamateriaali. Tarkastelunäkökulma oli löytää alueiden suunnitelmista ja toteutuksista puitteita, jotka edistävät laadukkaan elinympäristön kokemista. Laatutekijöitä ei voi todentaa pelkän kaavamateriaalin avulla. Arviointiin valitut osatekijät ovat: Joukkoliikenne Lähipalvelujen saavutettavuus Kevyt liikenne Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus Palvelujen monipuolisuus Asuinkorttelien elinkaariominaisuudet Yksityisyyden säätely Kohtaaminen ja yhteisöllisyys Väljyys Vehreys Kaupunkitila ja arkkitehtuuri Ympäristöhäiriöiden torjunta Turvallisuus Esteettömyys tiputettiin pois, koska sitä ei voitu arvioida luotettavasti aluetason tarkastelussa. Katu- ja virkistysalueet kuuluvat katu-/puistosuunnittelun piiriin, rakennusvalvonta voi tarvittaessa puuttua piha-alueiden puutteellisiin ratkaisuihin, ja sisätilojen esteettömyydestä määrää Rakennusmääräyskokoelma.

14 LOPPURAPORTTI 9/ Alueiden arvioinnin tulokset KUUMA-esimerkkialueet arvioitiin hankkeessa kehitellyllä työkalulla, tavoitteena ekotehokkuuden osatekijöiden havainnollistaminen käytännössä. Tavoitteena oli, että esille nousisi eri näkökulmista laadukkaita alueita, joita voitaisiin käyttää konkreettisina esimerkkeinä ekotehokkuuden havainnollistamisessa. Jokaisesta KUUMA-kunnasta arvioitiin yksi asuinalue. Alueet olivat: Anttila (Mäntsälä), Enäjärvi (Vihti), Etelä-kolsari (Kirkkonummi), Haarajoki (Järvenpää), Hakala (Hyvinkää), Klaavonkallio (Tuusula), Kotojärvi (Pornainen), Länsi-Taasjärvi (Sipoo), Ratsutila (Nurmijärvi) sekä Virrenkulma (Kerava). Seuraavassa on tiivistettynä yleiset havainnot alueiden saamista pisteistä sekä alueiden välisistä eroista ja samankaltaisuuksista. Kunkin alueen saamat pisteet perusteluineen on esitetty aluetta kuvaavassa kortissa. Alueiden täysimittaiset arvioinnit ovat tämän raportin liitteessä D. Alueiden energiankulutuksesta saamat pisteet vaihtelivat välillä 25% -77,5% (Kotojärvi, Pornainen vs. Ratsutila, Nurmijärvi). Hiilidioksipäästö-pisteet vaihtelivat välillä 30,9% %- 65,7% (Kotojärvi, Pornainen vs. Ratsutila, Nurmijärvi). Materiaalitehokkuudessa ei syntynyt suurtakaan hajontaa: kaikki saivat pisteitä 40,6% -67,2% (Anttila, Mäntsälä vs. Virrenkulma, Kerava). Ekosysteemipisteet jäivät kaikilla selvästi muita osa-alueita heikoimmiksi vaihdellen välillä 25-50% (Anttila, Mäntsälä vs. Hakala, Hyvinkää & Kotojärvi, Pornainen). Tähän syynä oli myös se että kyseisen osa-alueen maksimipistemääräkin oli pienin. Siten yhdenkin osatekijän jääminen vajaaksi aiheutti suuremman notkahduksen kuin vaikkapa energiankulutuksen kohdalla. Sosiaalisen säätelyn pisteet vaihtelivat välillä 52,2% - 87% (Kotojärvi, Pornainen vs. Klaavonkallio, Tuusula). Toiminnallisuuspisteet vaihtelivat välillä: 39,6% - 89,6% (Kotojärvi, Pornainen vs. tasapistein Hakala, Hyvinkää ja Klaavonkallio, Tuusula). Luonnonläheisyyspisteet vaihtelivat välillä: 64,3% - 100% (Kotojärvi, Pornainen vs. Länsi-Taasjärvi, Sipoo & Klaavonkallio, Tuusula). Asukasryhmien huomiointia kuvaavat pisteet vaihtelivat välillä: -30,7 % - 93,2% (Kotojärvi, Pornainen vs. Hakala, Hyvinkää).

15 10/22 loppuraportti Anttila (Mäntsälä) ETELÄ-kolsari (Kirkkonummi) Enäjärvi (Vihti) ENERGIANKULUTUS 38,7 % PääSTÖT 38,7 % MATERIAALITEHOKKUUS 40,6 % Ekosysteemi 25,0 % ENERGIANKULUTUS 61,3% PääSTÖT 61,3% MATERIAALITEHOKKUUS 52,8% Ekosysteemi 33,3% ENERGIANKULUTUS 47,6% PääSTÖT 53,4 % MATERIAALITEHOKKUUS 43,9% Ekosysteemi 27,8% Näin luet tuloksia: nuolen väri ja prosenttiluku kertovat, paljonko alue sai pisteitä suhteessa maksimipistemäärään. SOSIAALINEN SÄÄTELY 52,9 % TOIMINNALLISUUS 45,9 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 49,3% TOIMINNALLISUUS 58,3% SOSIAALINEN SÄÄTELY 66% TOIMINNALLISUUS 64,6 % vaalea nuoli taustalla: parhaan alueen pisteet alueen x pisteet, % LUoNNONLÄHEISYYS 78,6 % LUoNNONLÄHEISYYS 78,6% LUoNNONLÄHEISYYS 78,6% TOIMINNALLISUUS 75 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 37,5 % 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 60,2% 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 60,3% 0% 25% 50% 75% 100% tumma nuoli päällä: huonoimman alueen pisteet Haarajoki (Järvenpää) ENERGIANKULUTUS 47,1 % PääSTÖT 52,9 % Hakala (Hyvinkää) ENERGIANKULUTUS 69,1 % PääSTÖT 63,2 % Klaavonkallio (Tuusula) ENERGIANKULUTUS 64,7% PääSTÖT 58,8% jos vaalea nuoli puuttuu, alue sai joukon parhaat pisteet. jos tumma nuoli puuttuu, alue sai joukon huonoimmat pisteet. MATERIAALITEHOKKUUS 43,3% MATERIAALITEHOKKUUS 58,3 % MATERIAALITEHOKKUUS 53,3% 0-20% Ekosysteemi 37,5% Ekosysteemi 50,0 % Ekosysteemi 37,5% 21-40% SOSIAALINEN SÄÄTELY 69,6% SOSIAALINEN SÄÄTELY 80,4 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 87,0% 41-60% TOIMINNALLISUUS 72,9% TOIMINNALLISUUS 89,6 % TOIMINNALLISUUS 89,6% LUoNNONLÄHEISYYS 67,9% LUoNNONLÄHEISYYS 82,1 % LUoNNONLÄHEISYYS 100,0% 61-80% % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 72,7% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 93,2 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 88,6% 0% 25% 50% 75% 100% 0% 25% 50% 75% 100% 0% 25% 50% 75% 100% KOTOjärvi (Pornainen) Länsi-TAASjärvi (Sipoo) Ratsutila (Nurmijärvi) Virrenkulma (Kerava). ENERGIANKULUTUS 25 % ENERGIANKULUTUS 53,4% ENERGIANKULUTUS 77,5% ENERGIANKULUTUS 71,1 % PääSTÖT 30,9 % PääSTÖT 47,6 % PääSTÖT 65,7% PääSTÖT 65,2 % MATERIAALITEHOKKUUS 41,7 % MATERIAALITEHOKKUUS 50,6 % MATERIAALITEHOKKUUS 51,1% MATERIAALITEHOKKUUS 67,2 % Ekosysteemi 50,0 % Ekosysteemi 45,8 % Ekosysteemi 33,3% Ekosysteemi 70,8 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 52,2 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 76,8 % SOSIAALINEN SÄÄTELY 62,3% SOSIAALINEN SÄÄTELY 63,8 % TOIMINNALLISUUS 39,6 % TOIMINNALLISUUS 75 % TOIMINNALLISUUS 75,0% TOIMINNALLISUUS 66,7 % LUoNNONLÄHEISYYS 64,3 % LUoNNONLÄHEISYYS 100,0 % LUoNNONLÄHEISYYS 67,9% LUoNNONLÄHEISYYS 67,9 % ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 30,7 % 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 71,6 % 0% 25% 50% 75% 100% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 81,9% ASUKASRYHMIEN HUOMIOINTI 67,1 % 0% 25% 50% 75% 100% 0% 25% 50% 75% 100%

16 LOPPURAPORTTI 11/22 Miten luonnon ympäröimä Kotojärvi voi saada monta kymmentä prosenttia vähemmän pisteitä luonnonläheisyydestä kuin Klaavonkallio Tuusulan keskustassa? Vastaus on arviointimenetelmän painotuksissa: pisteytys on laadittu siten että se painottaa voimakkaasti joukkoliikennettä, uusiutuvista lämmönlähteistä tuotettua kaukolämpöä, hyvin saavutettavia lähipalveluja ja virkistysalueita sekä ylivertaisia kevyen liikenteen yhteyksiä. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylät antavat paljon pisteitä luonnonläheisyys -osa-alueelle. Pyörätien puute verottaa Kotojärven pisteitä. Pisteytys suosii myös täydennysrakentamista, tehokasta maankäyttöä, lyhyitä välimatkoja kodin ja palvelujen välillä ja monipuolisesti kaavoitettuja alueita. Painotuksista johtuen selvästi kaupunkimaiset alueet saivat paljon pisteitä sekä ekotehokkuudesta että elinympäristön laadusta. Ekotehokkuudessa pistehajonta oli vähäisempi. Ekotehokkuuspisteiden kärjessä olivat Nurmijärven Ratsutila, Keravan Virrenkulma ja Hyvinkään Hakala. Neljän eniten laatupisteitä saaneen alueen joukossa ainoastaan Sipoon Länsi-Taasjärvellä oli omakotitaloja. Tosin tämäkin kaava sisältää kerros- ja rivitaloja. Säätöä kaipaisivat kenties myös osatekijöiden ja osa-alueiden väliset painokertoimet. Vaikka osatekijöitä painotettaisiin toisella tavalla, saattaisivat tulokset olla yhtä hyviä. Painokertoimet eivät kuitenkaan ole sattumanvaraisia. Arvioinnissa käytetyt ekotehokkuuden ja laadun osatekijät ovat osin ristiriitaisia: ekotehokkuuden kannalta olisi parasta rakentaa alue valmiiksi kerralla ja tehokkaasti. Useiden laatutekijöiden kannalta olisi hyvä jättää joustonvaraa. Esimerkiksi rakennusoikeuden vaiheittainen käyttö luo alueelle uusia ajallisia kerrostumia, vaihtelua ja rikkautta. Se myös luo edellytyksiä muuntojoustavuudelle eli eri asukasryhmien huomioimiselle. Kuitenkin väljästi kaavoitetut tontit saattavat pysyä vuosikymmeniä vajaasti rakennettuina. Nämä seikat mielessä pitäen pisteytyksestä on sen yksinkertaisuudesta huolimatta haluttu tehdä mahdollisuuksien mukaan avarakatseinen: esimerkiksi matala korttelitehokkuus tuottaa laatupisteitä Väljyys -osatekijän kautta ja laskee alueen ekotehokkuuspisteitä Maankäytön tehokkuus -osatekijän kautta. Asuinalueen hyvyys on monitahoista! Ei ole epäilystäkään, etteikö jokaisella arvioidulla esimerkkialueella olisi tyytyväisiä asukkaita JATKokehitys Arviointimenetelmän äärimmilleen viedystä yksinkertaisuudesta johtuen muutamankin osatekijän vajaat pisteet riittävät dramaattiseen pudotukseen luonnonläheisyyden pisteissä. Tämä on nopeutetun menetelmän sisäänrakennettu heikkous. Karkeudesta seuraa muitakin ongelmia: joskus pisteitä tulee liian helpolla (rima liian matalalla) joskus pisteitä ei tule yhdellekään (rima liian korkealla) tai sitten alueiden väliset erot ovat liian pieniä (asteikko on liian karkea ja kaikki sijoittuvat samalla kohdalle asteikkoa). Menetelmä on helpohkosti muunnettavissa pisteytykseltään moniulotteisemmaksi, mutta samalla työläämmäksi. Tarkkuutta voisi saada myös terävöittämällä osa-aluekohtaisia kynnysarvoja, joiden ylittyessä tai alittuessa pisteitä alkaa kertyä. Yksinkertaisuuden vuoksi lienee melkoisen mahdotonta löytää osa-alueiden otsikoita, jotka kuvaisivat ekotehokkuutta ja laatua tyhjentävästi ja ristiriidattomasti. Viimeinen huomio liittyy asukkaiden kokemuksiin. Menetelmä ei tällä kertaa sisältänyt asukaspalautetta. Vaikka menetelmä soveltuukin asukaskäyttöön yksinkertaisuutensa ja käyttämiensä tietolähteiden avoimuuden pohjalta, siinä ei ole erityistä karttakäyttöliittymää. Se ei sovellu reitteihin tai paikkoihin liittyvän paikkatiedon keräämiseen. Tiedot eivät tallennu tietokantoihin, joten arkistointi ja alueiden vertailu on toistaiseksi työlästä. Laajamittainen käyttö edellyttää sovelluskehitystä.

17 12/22 loppuraportti

18 LOPPURAPORTTI 13/22 4. JOHDANTO LAATUKORTTEIHIN Tuotetut laatukortit valikoituivat useiden tekijöiden summana. Asiakas toivoi konkreettisia esimerkkejä ja helposti lähestyttävää esitysmuotoa. Lisäksi haluttiin nostaa esiin mahdollisimman monia toteutuneita esimerkkejä KUUMA-kunnista. Vieressä listattujen yleisten ohjekorttien otsikot eivät kuitenkaan vastaa yksi yhteen aiemmin esitellyn arviointimenetelmän ekotehokkuuden tai laadun osatekijöitä (tai osa-alueita). Osatekijät eivät nimittäin taipuneet kovinkaan hyvin korttimuotoon. Lähestyimme asiaa toista kautta. KUUMA-kuntien lähtökohtia ja neljää ekotehokkuuden osa-aluetta esittelevää korttia lukuun ottamatta yleiset kortit kertovat alueiden elementeistä, joihin otetaan kantaa jokaisen asuinalueen suunnittelun yhteydessä. Nämä elementit suunnitellaan kohteesta riippuen vaihtelevin painotuksin, ekotehokkuuden ja elinympäristön laadun kannalta vaihtelevalla menestyksellä. Kaavoituksen yhteydessä lyödään lukkoon muun muassa alueelle jätettävät viheralueet. Samalla tarkastellaan alueen rakennettavuutta, pienilmastoa, kevyen liikenteen reittitarvetta ja ympäristöhäiriöitä: virkistysalue voi olla taloa huonommalla maaperällä tai osin melulle alttiina. Vastaavasti asuinalueella käytetyt teemat ja korttelirakenne vaikuttavat suoraan paikan kaupunkitilaan, talojen arkkitehtuuriin ja sitä kautta koko alueen omaleimaisuuteen. Lähiympäristö-otsikon alla olevat kortit käsittelevät siis kodin välitöntä, päivittäin koettua lähiympäristöä (pihat, kadut, viheralueet). Esimerkiksi kadut ja reitit linjautuvat osin maaston, osin kaupunkikuvallisen idean tai korttelimallin perusteella. Linjaukset on mahdollista tehdä maansiirtoja minimoiden tai niistä välittämättä. Tällä taas on suora vaikutus alueen toteutuksen materiaalitehokkuuteen. Viheralueet antavat suoraan pisteitä sekä ekotehokkuuden että laadun osa-alueisiin. Näkymät ja avaruus heijastelevat samoja seikkoja, joita on käsitelty laatupisteytyksen Väljyys -osatekijän kohdalla ja näiden huomioiminen edistää luonnonläheisyyden kokemisen ja sosiaalisen säätelyn mahdollisuuksia alueella. Hyvää ympäristöä ei synny vain suunnittelupöydällä. Myös hallinnollisia keinoja voi ja pitää käyttää silloin kun halutaan edistää rakennus- ja lähiympäristön suunnittelun ja toteutuksen tasoa. Tästä on esimerkkejä kolmella hallintokortilla. KUUMA-kuntien lähtökohdat Ekotehokkuus-kortit Energia Kasvihuonekaasupäästöt Materiaalitehokkuus Ekosysteemi Alue-kortit Kaupunkipientaloesimerkkejä Maankäytön tehokkuus Palvelut Alue- ja korttelirakenne Asuinalueen teemat Lähiympäristö Paikan ominaispiirteet Näkymät ja avaruus Viheralueet Kadut ja reitit Pysäköinti Pihamiljöö Ohjeita pienille tonteille Laadun ohjaus Asukasvuorovaikutus Tontinluovutusehdot Rakentamisen ohjaus Esimerkkialue-kortit: Anttila (Mäntsälä) Enäjärvi (Vihti) Etelä-kolsari (Kirkkonummi) Haarajoki (Järvenpää) Hakala (Hyvinkää) Klaavonkallio (Tuusula) Kotojärvi (Pornainen) Länsi-Taasjärvi (Sipoo) Ratsutila (Nurmijärvi) Virrenkulma (Kerava)

19 14/22 loppuraportti

20 LOPPURAPORTTI 15/22

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3-4.5.2012 Tampere-talo, Tampere SALO HYVÄLLÄ PAIKALLA SALONSEUDULLA 10 KUNNAN YHDISTYMINEN 2009 56 000

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA O T A N I E M I JUHANI KARANKA H E L S I N K I JUHANI KARANKA M E R I H A K A JUHANI

Lisätiedot

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 PORVOO Maapolitiikka Tarjouspyyntö 15.5.2015 Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 1 1. Yleistä... 2 2. Kilpailun kohde... 4 Tontit... 4 Asemakaava ja rakennustapaohje...

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingille Auni Haapala, projektikoordinaattori, Helsingin kaupunki Viherkerroin? - Kuvaa alueen vihertehokkuutta

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

JOHDANTO KUUMA SEUDUN LAATUASUMISEEN

JOHDANTO KUUMA SEUDUN LAATUASUMISEEN YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄN LAADUKKAAN PIENTALOASUMISEN PROJEKTI 2011-2012 JOHDANTO KUUMA SEUDUN LAATUASUMISEEN Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunginarkkitehti 22.3.2011 Hanketta ohjaavat KUUMA komissio,

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 4/2011. Aika Perjantai 8.4.2011 klo 12.30-14.00

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 4/2011. Aika Perjantai 8.4.2011 klo 12.30-14.00 KUUMA-HALLITUS Esityslista 4/2011 Aika Perjantai 8.4.2011 klo 12.30-14.00 Paikka Helsingin kaupungintalo, ryhmähuone 331, Aleksanterinkatu 20, Helsinki 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA. Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos

ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA. Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVA TUTKIMUKSEN AIHEENA MM. SEURAAVISSA HANKKEISSA ECODRIVE SKAFTKÄRR VTT, HELSINGIN YLIOPISTO, AALTO-YLIOPISTO

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Mitä muuntojousto on? Yksi määritelmä: Muuntojoustavuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen OPUS hanke Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Tiivistelmä Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ. Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012. Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ. Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012. Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012 MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ TOIMISTOESITTELY Perustettu: 1988 (toiminta aloitettu 1979) Henkilökunta:

Lisätiedot