PEFC-metsäsertifioinnin standardi ja luonnon monimuotoisuus
|
|
- Aili Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PEFC-metsäsertifioinnin standardi ja luonnon monimuotoisuus Pekka Punttila Suomen ympäristökeskus PEFC-standardityöryhmän kokous MTK:ssa Helsinki Valokuva: Kari Vepsäläinen
2 Suomen metsien monimuotoisuuskysymykset ratkaistaan talousmetsissä METSO-ohjelman toteutumisen jälkeenkin suojelualueet kattavat vain noin 3 % Etelä-Suomen metsistä Pohjois-Suomessa metsäluonnon tilanne on parempi, mutta uhanalaistuneen lajiston luontaisen esiintymisen painopiste on etelässä
3 Tärkeimmät rakennepiirteet, joiden väheneminen talousmetsissä on johtanut lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiseen: lahopuu, vanhat puut ja vanhat metsät Metsälaki tai -ehdotus eivät turvaa näiden piirteiden syntyä, esiintymistä eivätkä säilymistä talousmetsissä edes määrittelemissään erityisen tärkeissä elinympäristöissä (eli METE-kohteissa) eivätkä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen metsissä Energiapuun korjuu ja lyhenevä kiertoaika vähentävät entisestään näiden piirteiden esiintymistä talousmetsissä Jo nyt energiapuun korjuun on arvioitu ylittävän yli kertaluokalla talousmetsien luonnonhoidon vuosittain tuottaman uuden lahopuun määrän Metsäsertifioinnin merkitys? Lähteet: Hetemäki ym. 2006, Raunio ym a, b, Rassi ym. 2010, Kostamo ym. 2012, Päivänen 2013, Siitonen 2012, 2013, Siitonen & Heliövaara 2013
4 PEFC:n uskottavuus tai vaikuttavuus ekologisesta näkökulmasta? Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden kriteerien heikentämisen historia: SMS > FFCS > PEFC >?
5 PEFC-standardin kahden merkittävimmän monimuotoisuuskriteerin historian keskeiset heikennykset Arvokkaat elinympäristöt: pinta-alan romahdus poistettaessa melkein METE-kohteet standardin turvaamien elinympäristöjen joukosta siirryttäessä SMS-standardista FFCS-standardiin (95 % pinta-alasta poistettiin), kriteerin ekologinen vaikutus ei enää käytännössä ylitä lakitasoa Säästöpuut: säästöpuiden minimiläpimitan asettaminen 10 cm:ksi ja kuolleiden puiden hyväksyminen säästöpuiksi heikensivät huomattavasti kriteerin ekologista vaikutusta
6 SMS-standardin turvaamat luontokohteet poistettiin FFCS-standardiin siirryttäessä: PEFC ei enää käytännössä ylitä lakisääteistä turvaamistasoa 3,0 % 2,5 % 2,0 % Luonnonsuojelulaki Metsälaki 10 Metsäsertifiointi Muut luontokohteet 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Lähde: Luonnonhoidon laadunseuranta, Kalle Vanhatalo (Tapio)
7 SMS-standardissa säästöpuiden järeyttä korostettiin, FFCS-standardissa asetettiin alhainen läpimittaraja (10 cm): PEFC:n säästöpuut ovat pieniä, järeitä puita on vähän Lukumäärä (kpl/ha) Järeitä havupuita (d1,3 > 20 cm) Järeitä lehtipuita (d1,3 > 20 cm) Muu elävä säästöpuusto (d1,3 = cm) Lähde: Luonnonhoidon laadunseuranta, Kalle Vanhatalo (Tapio)
8 Tuoreet VMI-tulokset: aukeiden uudistusalojen puuston tilavuus vähentynyt standardimuutosten vaikutus? VMI8 ( ): 2,6 m3/ha (ennen SMS-standardia) VMI9 ( ): 8 m3/ha (SMS-standardin vaikutus alkaa näkyä) VMI10 ( ): 9 m3/ha VMI11 ( ): 6 m3/ha (FFCS ja PEFC:n vaikutus alkaa näkyä?) Puuston keskitilavuus puuntuotannon metsämaalla (m3/ha) VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 Lähteet: Tomppo ym. 2001, Ylitalo 2012
9 PEFC:n ensimmäinen kehityshaaste: standardi ei juurikaan ylitä metsälain vaatimustasoa PEFC-standardia on heikennetty huomattavasti kahdessa eri vaiheessa (SMS->FFCS->PEFC), eikä se enää käytännössä turvaa vanhojen metsien, vanhojen puiden ja lahopuun syntyä, esiintymistä ja säilymistä talousmetsissä Lakitason ylittävä monimuotoisuuden turvaaminen tulee PEFC-standardissa enää lähinnä säästöpuiden jättämisen kautta (säästöpuukriteerin heikentämisestä huolimatta) PEFC:n turvaamia arvokkaita elinympäristöjä ei käytännössä juurikaan ole näiden harvinaisuuden ja liian vaativien määritelmien vuoksi PEFC ei turvaa edes METE-kohteiden ekologisten ominaispiirteiden säilymistä sen enempää kuin lakikaan PEFC:stä puuttuu lahopuukriteeri PEFC:n energiapuun korjuukriteeri pakottaa noudattamaan korjuusuosituksia, mutta niitä noudattamallakin korjuun monimuotoisuusvaikutukset ovat lahopuulajeille sinänsä negatiiviset
10 PEFC:n toinen kehityshaaste: kilpaileva FSC-standardi ylittää metsälain vaatimustason monin verroin Arvokkaiden elinympäristötyyppien määrässä Arvokkaiden elinympäristöjen käsittelemättömyydessä Säästöpuiden määrässä Säästöpuiden järeydessä jne, standardien eroista kokouksessa on esityslistan mukaan oma esityksensä
11 Kriteerit, joilla PEFC voisi vaikuttaa tärkeimpiin rakennepiirteisiin eli lahopuuhun, vanhoihin puihin ja vanhoihin metsiin Arvokkaat elinympäristöt (ml. METE-kohteet): Käsittelemättömyydellä (harventamattomuus on mm. tehokas tapa tuottaa lahopuuta, vrt. Tikkanen ym. 2012) Lisäämällä PEFC-elinympäristötyyppejä (esim. melkein METE-kohteet kuten SMS:ssä ja vanhojen metsien määritelmän muuttaminen tarkoituksenmukaiseksi kuten SMS:ssä; ks. myös Raunio ym lakiehdotukset) Säästöpuut: Kasvattamalla määrää (vrt. Mönkkönen ym. 2011, Tikkanen ym. 2012) Kasvattamalla järeyttä Kuolleet puut: Oma kriteeri lahopuun säästämisestä ja lisäämisestä (kustannustehokkaista lahopuun lisäämiskeinoista, ks. esim. Ranius & Kindvall 2004)
12 Lahopuuta (m3/ha) Ei puuntuotannossa Puuntuotannossa Luonnontila Lahopuun määrä Etelä-Suomen talousmetsissä vs. suojelualueilla: vrt luonnontilaan 10,3 4,5 0 3,8 2,6 2,5 11,6 7,5 7,6 3,3 100 Vaikka Etelä-Suomen suojelualueiden lahopuumäärä nousisi luonnontilaisen tasolle, vaikutus suojelualueiden pienen pinta-alan vuoksi olisi vain muutama kuutiometri Etelä-Suomen keskiarvoon Lähteet: Ihalainen & Mäkelä 2009, Siitonen 2001
13 Lahopuumäärien kehitys luonnontilasta nykytilaan: 100 m3/ha-> 3 m3/ha 7 m3/ha Lähihistoria VMI9->VMI10-11 (tuorein tieto), väheneminen jatkuu talousmetsissä edelleen Selite: Lähteet: Siitonen 2001, Ihalainen & Mäkelä 2009, Hallman ym. 2013
14 Lahopuun edelleen jatkuva väheneminen talousmetsissä voi johtaa lahopuulajiston uhanalaistumiseen entisestään päinvastaisista tavoitteista huolimatta Lisääntyvä ja tehostuva energiapuunkorjuu vähentää väistämättä talousmetsien lahopuumääriä Vielä toistaiseksi tehokkaan metsätalouden ulkopuolella olleiden vanhojen metsien lisääntyvät hakkuut (yksi metsälakiesityksen tärkeä tavoite) vähentävät vanhojen puiden ja lahopuun määriä Uudistushakkuuiän ja -järeyden rajoitteiden poistaminen voi lyhentää kiertoaikoja ja vähentää vanhojen puiden ja lahopuun määriä Elävien säästöpuiden määrä ja järeys näyttävät vähentyneen PEFC:n vaatimustason muutosten vuoksi Arvokkaiden luontokohteiden määrät ja puusto voivat vähentyä sertifiointikriteerien vaatimustason muutosten ja myös esitetyn metsälakimuutoksen vuoksi
15 Arvokkaiden elinympäristöjen ongelmat (METE-kohteet ja sertifioinnin omat kohteet) Kohteiksi hyväksytään vain pienialaiset kohteet tai pieni pala suurista kohteista, vaikka nimenomaan laajemmat kohteet ovat arvokkaimpia Kohteiden puuston käsittely on sallittu, mikä estää puustoisten elinympäristöjen tärkeiden ekologisten ominaispiirteiden, vanhojen puiden ja lahopuun synnyn ja säilymisen kohteilla PEFC-kohteiksi määritelty vain muutamia hyvin harvinaisia elinympäristötyyppejä tai määritelmä on tehty sellaiseksi, ettei kohteita voidakaan löytää (esim. vanhat metsät)
16 Säästöpuiden ongelmat 1/3 Säästöpuiden pieni määrä (min. 5 kpl/ha) ja pieni koko (d1,3 min. 10 cm) Minimikoon mukaisia 10 cm säästöpuita tarvittaisiin uudistusaloilla 630 kpl/ha korvaamaan uudistushakkuuikäisten metsien järeän lahopuun määrä (Etelä-Suomessa 7,5 m3/ha*) 20 cm säästöpuita tähän tarvittaisiin 27 kpl/ha, ja 30 cm runkoja 9 kpl/ha Minimikoon ja -määrän (10 cm, 5 kpl/ha) mukaan toimittaessa tuotetaan 5x12 litraa eli 0,06 m3/ha potentiaalista lahopuuta Kilpailevan standardin FSC:n minimikoon ja -määrän (20 cm, 10 kpl/ha) mukaan toimittaessa tuotetaan 10x274 litraa eli 2,7 m3/ha potentiaalista lahopuuta Ero tilavuudessa on 46-kertainen PEFC- ja FSCstandardien minimien välillä *Huom. VMI:n mukaiseksi lahopuuksi lasketaan d min 10 cm ja pituus min 1,3 m puukappaleet
17 Säästöpuiden ongelmat 2/3 Säästöpuiden korjuu uudistushakkuun jälkeisinä vuosina 27 % metsänomistajista ilmoitti kyselytutkimuksessa korjanneensa uudistusaloilta säästöpuita (Hänninen ym. 2010) Maastotutkimusten mukaan %:lla uudistusaloista on korjattu säästöpuita (Salomäki 2005, Hänninen ym. 2010) Korjuu on kohdistettu etenkin järeisiin puihin Luonnonhoidon laadun seuranta aliarvioi tätä hävikkiä seurannan maastotöiden ajoittuessa lähelle uudistushakkuita
18 Säästöpuiden ongelmat 3/3 Kuolleiden puiden hyväksyminen säästöpuiksi korvaamaan eläviä säästöpuita on ongelma elävä säästöpuu tuottaa uutta lahopuuta tulevaisuudessa aiemmin kuin muu metsikkö alkaa tuottaa uutta järeää lahopuuta (= lahopuujatkumon synty ja ylläpito) kuollut puu lahoaa pois ennen kuin metsikkö alkaa tuottaa uutta järeää lahopuuta (= lahopuujatkumon katkeaminen) Kuolleen puun säästäminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta se tulisi sertifioinnissa toteuttaa omana kriteerinään
19 Kriteeri kuolleen puun säästämiselle ja tuottamiselle hakkuissa puuttuu PEFC:stä Kriteeriä ei ole, vaikka hakkuiden, maanmuokkauksen ja energiapuun korjuun on tiedetään olevan merkittävimmät olemassa olevan lahopuun vähenemistä aiheuttavat tekijät Uudistettavat metsät, joissa ei ole lainkaan lahopuuta? Luontaisesti syntyvän ja olemassa olevan lahopuun säästäminen talousmetsissä kasvattaa tehokkaasti lahopuumääriä Esim. mallitarkastelun mukaan talousmetsien pitkän aikavälin lahopuuntuottoennusteeseen vaikuttaa eniten 1. pysyvästi käsittelyjen ulkopuolelle jäävän metsän pintaalaosuus (esim. arvokkaat luontokohteet, mallissa 5 %) 2. lahopuuhävikin vähentäminen uudistusaloilla, 3. uudistusaloille jätettävän säästöpuuston määrä (tässä 5 % pinta-alasta/puista) ja 4. suuremman vastakuolleen puun määrän hyväksyminen ja säästäminen metsissä (metsätuholain puitteissa) Lähteet: Hautala ym. 2004, Ranius & Kindvall 2004
20 Lopuksi esimerkki elinympäristöjen määrittelykriteereistä: arvokkaat vanhat metsät
21 Vanhan (luonnontilaisen kaltaisen) metsän määritelmän muutos SMS- ja PEFC-standardin välillä PEFC:n määritelmän mukaisia metsiä ei ole SMS aiemmin: Vanhan metsän määritelmänä käytetään luonnonsuojelullisesti arvokkaan vanhan metsän määritelmää pinta-alaa lukuun ottamatta. Pohjois-Lapissa luonnonsuojelullisesti arvokkaan vanhan metsän lahopuumäärä on korkeampi kuin muualla maassa. Tulkinta ja tiedonkeruu ohje: Vanhojen havupuuvaltaisten metsien määritelmä on esitetty Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietinnössä II, s Sillä tarkoitetaan luonnonsuojelullisesti arvokasta vanhaa metsää, jossa puusto on yleensä erikokoista, ja se on muodostunut useasta latvuskerroksesta ja puulajista tai on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko. Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä runsaasti kuollutta lehti- ja havupuuta. Runsas haapojen, raitojen tai jalojen lehtipuiden esiintyminen lisää kohteen arvoa.
22 PEFC nyt: Puustoltaan vanhalla metsällä tarkoitetaan metsää, jossa täyttyvät seuraavat vaatimukset: 1. Vallitsevan puuston ikä on yli puolitoistakertainen alueella suositeltavan uudistusiän ylärajaan verrattuna; 2. Puusto on muodostunut erikokoisista puista tai koostuu useasta latvuskerroksesta ja puulajista taikka on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko; 3. Puustoa ei ole käsitelty harsinta-, kasvatus- eikä väljennyshakkuin 60 vuoteen. Aiemmat harsinta-, kasvatus- tai väljennyshakkuut eivät ole muuttaneet metsän luontaisia rakennepiirteitä eikä hakkuiden jäljiltä ole kantoja enempää kuin 20 kpl/ha; 4. Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä lisäksi lahopuita, keloja ja maapuuta Etelä-Suomessa vähintään 15 % ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 % puuston tilavuudesta.
23 Onko PEFC:n tarkoitus turvata vanhoja luonnonmetsiä vai ei? Olemme tutkineet eri tutkimushankkeissa paljon vanhoja luonnontilaisen kaltaisia metsiä ja keränneet niistä mittaaineistoja joiden avulla voidaan tarkastella myös PEFC:n määritelmää Aineistojemme perusteella Etelä-Suomen suojelualueiden luonnontilaisimpienkin metsiköiden joukosta löytyy hyvin harvoja kohteita, jotka täyttäisivät edes PEFC:n ikä- ja lahopuustoisuuskriteerit saati 60 v. käsittelemättömyyttä Onko PEFC:n siis edes tarkoitus turvata jäljellä olevia vanhojen luonnonmetsien rippeitä talousmetsissä (kriteerien liiallisesta tiukkuudesta huomautettiin mm. SYKE:n lausunnossa PEFC:n uudistamista koskien)?
24 Esim. Pirkanmaan pitkälti yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista koostunut aineistomme 28 tutkitussa metsikössä lahopuuston osuus koko puustosta oli keskimäärin 11,2 % -> nämä arvokkaiksi todetut vanhat metsät eivät siis keskimäärin täyttäisi PEFC:n kriteereiden lahopuustoisuusvaatimusta (15 % Etelä-Suomessa) Vain 6 kpl ylitti 15 %:n rajan: 3 oli valtionmailla olleita VMSkohteita joissa oli ollut eriasteista myrskytuhoa (yksi luonnonpuistokohde, kaksi VMS-kohdetta), 2 omasi pidemmän suojeluhistorian (vanha YSA-kohde ja vanha MH:n aarnialue) ja vain 1 oli yksityismaiden VMS-kohde Näistä 6:sta lahopuustoisuusvaatimuksen täyttäneestä kohteesta vain 4 täytti myös puuston ikään liittyvän PEFCkriteerin, mutta se ainoa lahopuustoisuusvaatimuksen täyttänyt yksityismaiden runsaslahopuinen VMS-kohde ei ikäkriteeriä täyttänyt Yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista vain häviävän pieni osa täyttäisi PEFC-kriteerit (tässä siis ei yksikään)
25 Kiitos Valokuva: Kari Vepsäläinen
26 Viitteet Djupström, L. B., Weslien, J., ten Hoopen, J. & Schroeder, L. M Restoration of habitats for a threatened saproxylic beetle species in a boreal landscape by retaining dead wood on clear-cuts. Biological Conservation 155: Hallman, E., Karvonen, L., Leinonen, J., Päivinen, J. & Siikamäki, P Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Monimuotoisuushyötyjen arviointi. Metsähallitus. Raportti. 43 s. Hautala, H., Jalonen, J., Laaka-Lindberg, S. & Vanha-Majamaa, I Impacts of retention felling on coarse woody debris (CWD) in mature boreal spruce forests in Finland. Biodiversity and Conservation 13: Heinonen, P., Karjalainen, H., Kaukonen, M. & Kuokkanen, P. (eds.) Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (eds.) Suomen metsiin perustuva hyvinvointi Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja 26: Hänninen, H., Kurttila, M. & Koskela, T Miten säästöpuut säilyvät uudistusaloilla? In: Koskela, T., Hänninen, R. & Ovaskainen, V. (eds.), Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK) - tutkimusohjelman loppuraportti. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 158, pp Ihalainen, A. & Mäkelä, H Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa Metsätieteen aikakauskirja 1/2009: Kostamo, J., Koistinen, A., Punttila, P. & Valkonen, S. (eds.) Metsälain muutosehdotuksen ( ) vaikutusten arviointi. Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raportti. 19 s. Available at and Lehtonen, A., Puolakka, P., Ihalainen, A., Heikkinen, J. & Korhonen, K. T Metsähallituksen hallinnoimien metsien hiilitaseet. Metlan työraportteja [Working Papers of the Finnish Forest Research Institute] 199: METSOn valintaperustetyöryhmä METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/2008: Mönkkönen, M., Reunanen, P., Kotiaho, J. S., Juutinen, A., Tikkanen, O.-P. & Kouki, J Cost-effective strategies to conserve boreal forest biodiversity and long-term landscape-level maintenance of habitats. European Journal of Forest Research 130: Päivänen, J Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden tunnistaminen - pohdintoja metsälain uudistamiseen liittyen. Suo 64:
27 Ranius, T. & Kindvall, O Modelling the amount of coarse woody debris produced by the new biodiversity-oriented silvicultural practices in Sweden. Biological Conservation 119: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (eds.) Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja The 2010 Red List of Finnish Species. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Ministry of the Environment and Finnish Environment Institute, Helsinki. 685 p. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (eds.). 2008a. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet [English summary: Assessment of threatened habitat types in Finland Part 1: Results and basis for assessment]. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 8/2008, Osa 1: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (eds.). 2008b. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset [English summary: Assessment of theatened habitat types in Finland - Part 2: Habitat type descriptions]. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 8/2008, Osa 2: Raunio, A., Anttila, S., Kokko, A. & Mäkelä, K Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet - lakisääteiset turvaamiskeinot [In Finnish with an English summary: Current situation and development needs in the protection of natural habitat types - statuatory safeguarding measures]. Suomen ympäristö 5/2013: Salomäki, M Säästöpuut Isojoen Sahan avohakkuualueilla [Retention tree dynamics in some clearcuts of Southern Ostrobothnia in ]. Pro gradu -tutkielma, Metsäympäristön hoidon ja suojelun laitos, Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta. s Siitonen, J Forest management, coarse woody debris and saproxylic organisms: Fennoscandian boreal forests as an example. Ecological Bulletins 49: Siitonen, J Monimuotoisuus. In: Asikainen, A., Ilvesniemi, H., Sievänen, R., Vapaavuori, E. & Muhonen, T. (eds.), Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät. Metlan työraportteja 240, pp Siitonen, J Muuttaisiko metsälakiehdotus metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisen käytäntöjä? Metsätieteen aikakauskirja 1/2013: Siitonen, J. & Heliövaara, K Metsähygienia, metsätuhoriski ja monimuotoisuus - uuden metsätuholakiesityksen vaikutukset. Tieteessä tapahtuu 3/2013: Tikkanen, O.-P., Matero, J., Mönkkönen, M., Juutinen, A. & Kouki, J To thin or not to thin: bio-economic analysis of two alternative practices to increase amount of coarse woody debris in managed forests. European Journal of Forest Research 131: Tomppo, E., Henttonen, H. & Tuomainen, T Valtakunnan metsien 8. inventoinnin menetelmä ja tulokset metsäkeskuksittain Pohjois-Suomessa sekä tulokset Etelä-Suomessa ja koko maassa Metsätieteen aikakauskirja 1B/2001: Ylitalo, E. (ed.) Metsätilastollinen vuosikirja 2012 [Finnish Statistical Yearbook of Forestry]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2012 [Official Statistics of Finland: Agriculture, forestry and fishery]. Metsäntutkimuslaitos [Finnish Forest Research Institute]. 454 p.
28 Tausta- ja varadioja
29 Tuoreita artikkeleita metsälakiehdotusten monimuotoisuusvaikutuksista: hyödyllisiä myös PEFC:iä kehitettäessä Päivänen, J Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden tunnistaminen - pohdintoja metsälain uudistamiseen liittyen. Suo 64(1): Siitonen, J Muuttaisiko metsälakiehdotus metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisen käytäntöjä? Metsätieteen aikakauskirja 1/2013: Ladattavissa osoitteesta Siitonen, J. & Heliövaara, K Metsähygienia, metsätuhoriski ja monimuotoisuus - uuden metsätuholakiesityksen vaikutukset. Tieteessä tapahtuu 3/2013: Ladattavissa osoitteesta
30 Valtion maiden lahopuutavoitteista ja niiden toteutumisesta Metsähallituksen talousmetsille 10 m3ha-1 tavoitetaso asetettiin jo Metsätalouden ympäristöoppaassa v Asetettu aikataulu (1-2 kiertoaikaa) ja toteutuskeinot (säästöpuut ja luontokohteet) eivät tavoitteen toteutumista mahdollista, koska (1) aikataulu on moninkertaisesti liian pitkä lahoamisnopeuteen verrattuna ja (2) käytäntönä olevalla pienellä säästöpuumäärällä tähän ei tulla pääsemään MH:n metsätalouden metsien lahopuumäärä onkin vähentynyt VMI9:n ja VMI10:n välillä kaikkialla muualla paitsi eteläisimmässä Suomessa (eteläinen alue +3,5 %, Oulun alue -3,5 %, Lapin alue -12,6 %) MH:n suojelualueiden lahopuumäärä on puolestaan kasvanut kaikilla alueilla (eteläinen alue +35,4 %, Oulu +11,8 % ja Lappi +21,1 %) Lähteet: Heinonen ym. 2004, Tikkanen ym. 2012, Lehtonen ym. 2011, ks. myös Hallman ym. 2013
31 MHY-lain uudistaminen ja ryhmäsertifioinnin tulevaisuus?
32 SMS-standardin säästöpuiden järeyttä korostettiin, FFCS-standardi asetti alhaisen läpimittarajan (10 cm): PEFC:n säästöpuiden tilavuuskehitys 1,6 1,4 1,2 Tilavuus (m3/ha) 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Järeitä havupuita (d1,3 > 20 cm) Järeitä lehtipuita (d1,3 > 20 cm) Muu elävä säästöpuusto (d1,3 = cm) Lähde: Luonnonhoidon laadunseuranta, Kalle Vanhatalo (Tapio)
33 Luonnonhoidon laadun seuranta: PEFC-sertifioinnin turvaamia luontokohteita ei käytännössä enää ole Lähde: Luonnonhoidon laadunseuranta, Kalle Vanhatalo (Tapio)
34 Luonnonhoidon laadun seuranta: Säästöpuuston määrä vähenee (kpl/ha) Lähde: Luonnonhoidon laadunseuranta, Kalle Vanhatalo (Tapio)
35 Lahopuun luominen vaikuttaa lajistoon Esim. Djupström ym (Biol Cons) osoittivat Ruotsissa kokeellisesti että avohakkuualojen tekopökkelöillä voidaan vaikuttaa positiivisesti siellä uhanalaisen lahopuulajin isopehkiäisen populaatiokokoon maisematasolla Säästöpuiden tuottaman avointen alojen lahopuun tuoma lajistohyöty on vaikuttanut jo myös Suomen lajien uhanalaisarviointiin (Rassi ym. 2010, ks. seuraava dia)
36 Lajien uhanalaisuuden arviointi 2010 säästöpuista monilla suojelualueilla suurten kuolleiden haapojen määrä on vähenevä Tällaisilla alueilla haapalajiston paikalliset sukupuutot ovat väistämättömiä, ellei lähiympäristössä kehity uusia sopivia elinpaikkoja. Hakkuukäytännöillä voidaan kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti lajiston säilymiseen Esimerkiksi säästöpuuhaapojen jättämisen on jo havaittu vaikuttaneen niin, että joidenkin aiemmin silmälläpidettävien ja eräiden uhanalaistenkin lajien luokitusta on voitu laskea jopa elinvoimaiseksi Lisääntyvä energiapuun korjuu kuitenkin vähentää metsiin hakkuiden jäljiltä jäävää kuollutta puuainesta entisestään, mikä edelleen tulee heikentämään lajiston elinmahdollisuuksia Talousmetsien hoidossa tuleekin kiinnittää jatkossa erityistä huomiota säästettävään puustoon Säästöpuiden määrää tulee kasvattaa ja vähimmäiskokovaatimuksia nostaa, mikäli lajiston edelleen jatkuva köyhtyminen halutaan pysäyttää ja uhanalaisille lajeille tarjota mahdollisuuksia elää myös talousmetsissä Lähde: Rassi ym. 2010
37 KMO2015:n tavoitteeksi asetettiin lahopuumäärän kasvu tosin hyvin alhainen 5 %:n kasvu Näin pienellä kasvulla ei ole ekologista merkitystä tilanteessa, jossa lahopuun määrä on hyvin pieni, Etelä- Suomessa vain pari prosenttia luontaisesta tasosta (VMI10: 3,2 m3ha-1 metsä- ja kitumaalla) Ekologisesti perusteltu lahopuumäärän tavoitetaso Etelä- Suomen talousmetsiin pidemmällä aikavälillä on n. kymmenys luontaisesta lahopuumäärästä eli n. 10 m3ha-1 Etelä-Suomen olosuhteissa kuollut puu lahoaa suurelta osin pois n vuodessa, eli tavoitetaso 10 m3ha-1 tulisi saavuttaa viimeistään kolmessa vuosikymmenessä Lisäystä nykytasoon tulisi siis olla pari kuutiometriä vuosikymmenessä tavoitteeseen pääsemiseksi KMO:n tavoitelisäykseksi olisi tähän pidemmän aikavälin tavoitteeseen (10 m3ha-1) pääsemiseksi pitänyt näin ollen asettaa hieman yli 50 % kasvu (3,2 -> 4,9 m3ha-1 vuodesta 2008 vuoteen 2015)
38 Esim. Pirkanmaan ja lähialueen parhaista luonnontilaisen kaltaisista valtion metsistä koostunut aineistomme (VMSkohteita ja vanhempia suojelualueita) 12 tutkitussa metsikössä lahopuuston osuus koko puustosta oli keskimäärin 19,7 % -> nämä arvokkaiksi todetut vanhat metsät eivät siis keskimäärin olisi täyttäneet PEFC:n luonnosvaiheen kriteereiden lahopuustoisuusvaatimusta (luonnoksessa raja oli koko maassa 20 %, nyt 15 % Etelä- Suomessa) Vain 4 kpl ylitti 20 %:n lahopuustoisuuden, näissä kaikissa kyseessä oli eriasteinen tuulituho 4 kpl alitti 15 % lahopuustoisuusrajan Siis kolmasosa metsiköistä ei olisi täyttänyt PEFC:n lahopuustoisuusvaatimusta
39 Esim. Pohjois-Suomen luonnontilaiset männiköt PEFC:n lahopuustoisuusraja on Pohjois-Suomessa 20 % Pohjois-Suomessa tutkimiemme luonnontilaisten vanhojen männiköiden (9 metsikköä) lahopuustoisuus jäi keskimäärin kauas 20 %:n alle
40 Esim. METSO:n määritelmä: Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt I-lk Tuoreen kankaan kuusivaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 140-vuotiasta. Lehtomaisen kankaan havupuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 100-vuotiasta. Lehtomaisen ja tuoreen kankaan lehtipuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 80-vuotiasta. Lehtomaisen ja tuoreen kankaan varttuneet tai uudistuskypsät metsiköt, joissa on kookasta (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja) lahopuuta yli 10 m3 /ha. Äskettäin palaneet, järeäpuustoiset (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja) lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt. Lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden metsiköt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten metsälajien elinvoimaisia esiintymiä. Lähde: METSO:n valintaperustetyöryhmä 2008
41 METSO:n käyttämät elinympäristömääritelmät olisivat hyödyllisiä PEFC:lle yleisemminkin METSO:n tarkoittamien elinympäristöjen luonnontieteellisten valintaperusteiden I-luokan kohteiden määritelmistä olisi apua PEFC:n kehittämisessä Käsittävät jossain määrin samoja elinympäristöjä METSO:n valintaperusteissa PEFC:n määritelmiä parempia määrittelyjä (vastaavat paremmin nykytilannetta) Löytyvät osoitteesta:
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMitä on ympäristövastuullinen metsätalous?
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä
LisätiedotMetsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö
Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotPEFC-sertifioinnin vaikutukset
PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMetsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,
Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, 18.12.2018 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen
LisätiedotMääräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus
1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotMetsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain
Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotLuke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä
Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, 26.4.2017 Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMetsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMetsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa
Metsätieteen aikakauskirja 1/1 Ilkka Vanha-Majamaa Metsätalouden vaikutus kasvillisuuteen e e m t Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa on otettava huomioon muutokset maankäytössä.
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet
Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotLajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset
Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä
LisätiedotMETSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotMonimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa
Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Terhi Koskela Harri Hänninen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari 14.2.2008 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotKuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 2004 2007
Metsätieteen aikakauskirja m e t s ä v a r a t Antti Ihalainen ja Helena Mäkelä Antti Ihalainen Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 24 27 Ihalainen, A. & Mäkelä, H. 29. Kuolleen puuston määrä
LisätiedotAineisto ja inventoinnit
Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus
LisätiedotFSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta
FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotMonimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa
Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotEri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus
Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 9.4.2010 1 Alustuksen sisältö Metsikön rakenteen vaihtoehdot jatkuvassa kasvatuksessa ja metsikkötaloudessa Eri-ikäisrakenteiset
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotLuontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Hannu Salminen, Luke, Rovaniemi Esityksen on koostanut Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet:
LisätiedotTaloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2017
Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotMETSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2018
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotMetsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013
PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
LisätiedotMetsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.
Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.2019 Luontotyyppien punainen kirja 2018 Yli 1 000 sivun tietopaketti Suomen
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotTutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta
Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin puheenvuoro 9 maaliskuuta 2007 Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta Seitsemänkymmentäseitsemän tutkijaa luovutti 7 helmikuuta 2007 ministeri
LisätiedotKäytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä
Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotSahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa
Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija panu.kunttu@wwf.fi Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien,
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotLuku 4. Talousmetsät. 4.1 Johdanto. Juha Siitonen ja Markku Ollikainen
Luku 4. Talousmetsät Juha Siitonen ja Markku Ollikainen Tässä luvussa käsitellään talousmetsissä toteutettavia monimuotoisuuden turvaamiskeinoja. Alussa esitellään lyhyesti lainsäädännön ja suositusten
LisätiedotR a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4
Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston
LisätiedotVastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle
Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle Ilkka Hanski Metsätaloutta ei voida kutsua ekologisesti kestäväksi, jos se uhkaa tuhannen eliölajin esiintymistä
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotPuuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely
Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotMetsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
LisätiedotMetsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
LisätiedotAluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2016
Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotMETSÄTIETEEN PRO GRADU, METSÄEKONOMIAN- JA POLITIIKAN ERIKOISTUMISALA
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry HARVENNUSOHJELMAN VALINNAN VAIKUTUS PUUNTUOTANNON KANNATTAVUUTEEN JA LAHOPUUN MÄÄRÄÄN TALOUSMETSIEN
Lisätiedot