PEFC-metsäsertifioinnin standardi ja luonnon monimuotoisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEFC-metsäsertifioinnin standardi ja luonnon monimuotoisuus"

Transkriptio

1 PEFC-metsäsertifioinnin standardi ja luonnon monimuotoisuus Pekka Punttila Suomen ympäristökeskus PEFC-standardityöryhmän kokous MTK:ssa Helsinki Valokuva: Kari Vepsäläinen

2 Suomen metsien monimuotoisuuskysymykset ratkaistaan talousmetsissä METSO-ohjelman toteutumisen jälkeenkin suojelualueet kattavat vain noin 3 % Etelä-Suomen metsistä Pohjois-Suomessa metsäluonnon tilanne on parempi, mutta uhanalaistuneen lajiston luontaisen esiintymisen painopiste on etelässä

3 Tärkeimmät rakennepiirteet, joiden väheneminen talousmetsissä on johtanut lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiseen: lahopuu, vanhat puut ja vanhat metsät Metsälaki tai -ehdotus eivät turvaa näiden piirteiden syntyä, esiintymistä eivätkä säilymistä talousmetsissä edes määrittelemissään erityisen tärkeissä elinympäristöissä (eli METE-kohteissa) eivätkä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen metsissä Energiapuun korjuu ja lyhenevä kiertoaika vähentävät entisestään näiden piirteiden esiintymistä talousmetsissä Jo nyt energiapuun korjuun on arvioitu ylittävän yli kertaluokalla talousmetsien luonnonhoidon vuosittain tuottaman uuden lahopuun määrän Metsäsertifioinnin merkitys? Lähteet: Hetemäki ym. 2006, Raunio ym a, b, Rassi ym. 2010, Kostamo ym. 2012, Päivänen 2013, Siitonen 2012, 2013, Siitonen & Heliövaara 2013

4 PEFC:n uskottavuus tai vaikuttavuus ekologisesta näkökulmasta? Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden kriteerien heikentämisen historia: SMS > FFCS > PEFC >?

5 PEFC-standardin kahden merkittävimmän monimuotoisuuskriteerin historian keskeiset heikennykset Arvokkaat elinympäristöt: pinta-alan romahdus poistettaessa melkein METE-kohteet standardin turvaamien elinympäristöjen joukosta siirryttäessä SMS-standardista FFCS-standardiin (95 % pinta-alasta poistettiin), kriteerin ekologinen vaikutus ei enää käytännössä ylitä lakitasoa Säästöpuut: säästöpuiden minimiläpimitan asettaminen 10 cm:ksi ja kuolleiden puiden hyväksyminen säästöpuiksi heikensivät huomattavasti kriteerin ekologista vaikutusta

6 SMS-standardin turvaamat luontokohteet poistettiin FFCS-standardiin siirryttäessä: PEFC ei enää käytännössä ylitä lakisääteistä turvaamistasoa 3,0 % 2,5 % 2,0 % Luonnonsuojelulaki Metsälaki 10 Metsäsertifiointi Muut luontokohteet 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Lähde: Luonnonhoidon laadunseuranta, Kalle Vanhatalo (Tapio)

7 SMS-standardissa säästöpuiden järeyttä korostettiin, FFCS-standardissa asetettiin alhainen läpimittaraja (10 cm): PEFC:n säästöpuut ovat pieniä, järeitä puita on vähän Lukumäärä (kpl/ha) Järeitä havupuita (d1,3 > 20 cm) Järeitä lehtipuita (d1,3 > 20 cm) Muu elävä säästöpuusto (d1,3 = cm) Lähde: Luonnonhoidon laadunseuranta, Kalle Vanhatalo (Tapio)

8 Tuoreet VMI-tulokset: aukeiden uudistusalojen puuston tilavuus vähentynyt standardimuutosten vaikutus? VMI8 ( ): 2,6 m3/ha (ennen SMS-standardia) VMI9 ( ): 8 m3/ha (SMS-standardin vaikutus alkaa näkyä) VMI10 ( ): 9 m3/ha VMI11 ( ): 6 m3/ha (FFCS ja PEFC:n vaikutus alkaa näkyä?) Puuston keskitilavuus puuntuotannon metsämaalla (m3/ha) VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 Lähteet: Tomppo ym. 2001, Ylitalo 2012

9 PEFC:n ensimmäinen kehityshaaste: standardi ei juurikaan ylitä metsälain vaatimustasoa PEFC-standardia on heikennetty huomattavasti kahdessa eri vaiheessa (SMS->FFCS->PEFC), eikä se enää käytännössä turvaa vanhojen metsien, vanhojen puiden ja lahopuun syntyä, esiintymistä ja säilymistä talousmetsissä Lakitason ylittävä monimuotoisuuden turvaaminen tulee PEFC-standardissa enää lähinnä säästöpuiden jättämisen kautta (säästöpuukriteerin heikentämisestä huolimatta) PEFC:n turvaamia arvokkaita elinympäristöjä ei käytännössä juurikaan ole näiden harvinaisuuden ja liian vaativien määritelmien vuoksi PEFC ei turvaa edes METE-kohteiden ekologisten ominaispiirteiden säilymistä sen enempää kuin lakikaan PEFC:stä puuttuu lahopuukriteeri PEFC:n energiapuun korjuukriteeri pakottaa noudattamaan korjuusuosituksia, mutta niitä noudattamallakin korjuun monimuotoisuusvaikutukset ovat lahopuulajeille sinänsä negatiiviset

10 PEFC:n toinen kehityshaaste: kilpaileva FSC-standardi ylittää metsälain vaatimustason monin verroin Arvokkaiden elinympäristötyyppien määrässä Arvokkaiden elinympäristöjen käsittelemättömyydessä Säästöpuiden määrässä Säästöpuiden järeydessä jne, standardien eroista kokouksessa on esityslistan mukaan oma esityksensä

11 Kriteerit, joilla PEFC voisi vaikuttaa tärkeimpiin rakennepiirteisiin eli lahopuuhun, vanhoihin puihin ja vanhoihin metsiin Arvokkaat elinympäristöt (ml. METE-kohteet): Käsittelemättömyydellä (harventamattomuus on mm. tehokas tapa tuottaa lahopuuta, vrt. Tikkanen ym. 2012) Lisäämällä PEFC-elinympäristötyyppejä (esim. melkein METE-kohteet kuten SMS:ssä ja vanhojen metsien määritelmän muuttaminen tarkoituksenmukaiseksi kuten SMS:ssä; ks. myös Raunio ym lakiehdotukset) Säästöpuut: Kasvattamalla määrää (vrt. Mönkkönen ym. 2011, Tikkanen ym. 2012) Kasvattamalla järeyttä Kuolleet puut: Oma kriteeri lahopuun säästämisestä ja lisäämisestä (kustannustehokkaista lahopuun lisäämiskeinoista, ks. esim. Ranius & Kindvall 2004)

12 Lahopuuta (m3/ha) Ei puuntuotannossa Puuntuotannossa Luonnontila Lahopuun määrä Etelä-Suomen talousmetsissä vs. suojelualueilla: vrt luonnontilaan 10,3 4,5 0 3,8 2,6 2,5 11,6 7,5 7,6 3,3 100 Vaikka Etelä-Suomen suojelualueiden lahopuumäärä nousisi luonnontilaisen tasolle, vaikutus suojelualueiden pienen pinta-alan vuoksi olisi vain muutama kuutiometri Etelä-Suomen keskiarvoon Lähteet: Ihalainen & Mäkelä 2009, Siitonen 2001

13 Lahopuumäärien kehitys luonnontilasta nykytilaan: 100 m3/ha-> 3 m3/ha 7 m3/ha Lähihistoria VMI9->VMI10-11 (tuorein tieto), väheneminen jatkuu talousmetsissä edelleen Selite: Lähteet: Siitonen 2001, Ihalainen & Mäkelä 2009, Hallman ym. 2013

14 Lahopuun edelleen jatkuva väheneminen talousmetsissä voi johtaa lahopuulajiston uhanalaistumiseen entisestään päinvastaisista tavoitteista huolimatta Lisääntyvä ja tehostuva energiapuunkorjuu vähentää väistämättä talousmetsien lahopuumääriä Vielä toistaiseksi tehokkaan metsätalouden ulkopuolella olleiden vanhojen metsien lisääntyvät hakkuut (yksi metsälakiesityksen tärkeä tavoite) vähentävät vanhojen puiden ja lahopuun määriä Uudistushakkuuiän ja -järeyden rajoitteiden poistaminen voi lyhentää kiertoaikoja ja vähentää vanhojen puiden ja lahopuun määriä Elävien säästöpuiden määrä ja järeys näyttävät vähentyneen PEFC:n vaatimustason muutosten vuoksi Arvokkaiden luontokohteiden määrät ja puusto voivat vähentyä sertifiointikriteerien vaatimustason muutosten ja myös esitetyn metsälakimuutoksen vuoksi

15 Arvokkaiden elinympäristöjen ongelmat (METE-kohteet ja sertifioinnin omat kohteet) Kohteiksi hyväksytään vain pienialaiset kohteet tai pieni pala suurista kohteista, vaikka nimenomaan laajemmat kohteet ovat arvokkaimpia Kohteiden puuston käsittely on sallittu, mikä estää puustoisten elinympäristöjen tärkeiden ekologisten ominaispiirteiden, vanhojen puiden ja lahopuun synnyn ja säilymisen kohteilla PEFC-kohteiksi määritelty vain muutamia hyvin harvinaisia elinympäristötyyppejä tai määritelmä on tehty sellaiseksi, ettei kohteita voidakaan löytää (esim. vanhat metsät)

16 Säästöpuiden ongelmat 1/3 Säästöpuiden pieni määrä (min. 5 kpl/ha) ja pieni koko (d1,3 min. 10 cm) Minimikoon mukaisia 10 cm säästöpuita tarvittaisiin uudistusaloilla 630 kpl/ha korvaamaan uudistushakkuuikäisten metsien järeän lahopuun määrä (Etelä-Suomessa 7,5 m3/ha*) 20 cm säästöpuita tähän tarvittaisiin 27 kpl/ha, ja 30 cm runkoja 9 kpl/ha Minimikoon ja -määrän (10 cm, 5 kpl/ha) mukaan toimittaessa tuotetaan 5x12 litraa eli 0,06 m3/ha potentiaalista lahopuuta Kilpailevan standardin FSC:n minimikoon ja -määrän (20 cm, 10 kpl/ha) mukaan toimittaessa tuotetaan 10x274 litraa eli 2,7 m3/ha potentiaalista lahopuuta Ero tilavuudessa on 46-kertainen PEFC- ja FSCstandardien minimien välillä *Huom. VMI:n mukaiseksi lahopuuksi lasketaan d min 10 cm ja pituus min 1,3 m puukappaleet

17 Säästöpuiden ongelmat 2/3 Säästöpuiden korjuu uudistushakkuun jälkeisinä vuosina 27 % metsänomistajista ilmoitti kyselytutkimuksessa korjanneensa uudistusaloilta säästöpuita (Hänninen ym. 2010) Maastotutkimusten mukaan %:lla uudistusaloista on korjattu säästöpuita (Salomäki 2005, Hänninen ym. 2010) Korjuu on kohdistettu etenkin järeisiin puihin Luonnonhoidon laadun seuranta aliarvioi tätä hävikkiä seurannan maastotöiden ajoittuessa lähelle uudistushakkuita

18 Säästöpuiden ongelmat 3/3 Kuolleiden puiden hyväksyminen säästöpuiksi korvaamaan eläviä säästöpuita on ongelma elävä säästöpuu tuottaa uutta lahopuuta tulevaisuudessa aiemmin kuin muu metsikkö alkaa tuottaa uutta järeää lahopuuta (= lahopuujatkumon synty ja ylläpito) kuollut puu lahoaa pois ennen kuin metsikkö alkaa tuottaa uutta järeää lahopuuta (= lahopuujatkumon katkeaminen) Kuolleen puun säästäminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta se tulisi sertifioinnissa toteuttaa omana kriteerinään

19 Kriteeri kuolleen puun säästämiselle ja tuottamiselle hakkuissa puuttuu PEFC:stä Kriteeriä ei ole, vaikka hakkuiden, maanmuokkauksen ja energiapuun korjuun on tiedetään olevan merkittävimmät olemassa olevan lahopuun vähenemistä aiheuttavat tekijät Uudistettavat metsät, joissa ei ole lainkaan lahopuuta? Luontaisesti syntyvän ja olemassa olevan lahopuun säästäminen talousmetsissä kasvattaa tehokkaasti lahopuumääriä Esim. mallitarkastelun mukaan talousmetsien pitkän aikavälin lahopuuntuottoennusteeseen vaikuttaa eniten 1. pysyvästi käsittelyjen ulkopuolelle jäävän metsän pintaalaosuus (esim. arvokkaat luontokohteet, mallissa 5 %) 2. lahopuuhävikin vähentäminen uudistusaloilla, 3. uudistusaloille jätettävän säästöpuuston määrä (tässä 5 % pinta-alasta/puista) ja 4. suuremman vastakuolleen puun määrän hyväksyminen ja säästäminen metsissä (metsätuholain puitteissa) Lähteet: Hautala ym. 2004, Ranius & Kindvall 2004

20 Lopuksi esimerkki elinympäristöjen määrittelykriteereistä: arvokkaat vanhat metsät

21 Vanhan (luonnontilaisen kaltaisen) metsän määritelmän muutos SMS- ja PEFC-standardin välillä PEFC:n määritelmän mukaisia metsiä ei ole SMS aiemmin: Vanhan metsän määritelmänä käytetään luonnonsuojelullisesti arvokkaan vanhan metsän määritelmää pinta-alaa lukuun ottamatta. Pohjois-Lapissa luonnonsuojelullisesti arvokkaan vanhan metsän lahopuumäärä on korkeampi kuin muualla maassa. Tulkinta ja tiedonkeruu ohje: Vanhojen havupuuvaltaisten metsien määritelmä on esitetty Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietinnössä II, s Sillä tarkoitetaan luonnonsuojelullisesti arvokasta vanhaa metsää, jossa puusto on yleensä erikokoista, ja se on muodostunut useasta latvuskerroksesta ja puulajista tai on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko. Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä runsaasti kuollutta lehti- ja havupuuta. Runsas haapojen, raitojen tai jalojen lehtipuiden esiintyminen lisää kohteen arvoa.

22 PEFC nyt: Puustoltaan vanhalla metsällä tarkoitetaan metsää, jossa täyttyvät seuraavat vaatimukset: 1. Vallitsevan puuston ikä on yli puolitoistakertainen alueella suositeltavan uudistusiän ylärajaan verrattuna; 2. Puusto on muodostunut erikokoisista puista tai koostuu useasta latvuskerroksesta ja puulajista taikka on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko; 3. Puustoa ei ole käsitelty harsinta-, kasvatus- eikä väljennyshakkuin 60 vuoteen. Aiemmat harsinta-, kasvatus- tai väljennyshakkuut eivät ole muuttaneet metsän luontaisia rakennepiirteitä eikä hakkuiden jäljiltä ole kantoja enempää kuin 20 kpl/ha; 4. Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä lisäksi lahopuita, keloja ja maapuuta Etelä-Suomessa vähintään 15 % ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 % puuston tilavuudesta.

23 Onko PEFC:n tarkoitus turvata vanhoja luonnonmetsiä vai ei? Olemme tutkineet eri tutkimushankkeissa paljon vanhoja luonnontilaisen kaltaisia metsiä ja keränneet niistä mittaaineistoja joiden avulla voidaan tarkastella myös PEFC:n määritelmää Aineistojemme perusteella Etelä-Suomen suojelualueiden luonnontilaisimpienkin metsiköiden joukosta löytyy hyvin harvoja kohteita, jotka täyttäisivät edes PEFC:n ikä- ja lahopuustoisuuskriteerit saati 60 v. käsittelemättömyyttä Onko PEFC:n siis edes tarkoitus turvata jäljellä olevia vanhojen luonnonmetsien rippeitä talousmetsissä (kriteerien liiallisesta tiukkuudesta huomautettiin mm. SYKE:n lausunnossa PEFC:n uudistamista koskien)?

24 Esim. Pirkanmaan pitkälti yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista koostunut aineistomme 28 tutkitussa metsikössä lahopuuston osuus koko puustosta oli keskimäärin 11,2 % -> nämä arvokkaiksi todetut vanhat metsät eivät siis keskimäärin täyttäisi PEFC:n kriteereiden lahopuustoisuusvaatimusta (15 % Etelä-Suomessa) Vain 6 kpl ylitti 15 %:n rajan: 3 oli valtionmailla olleita VMSkohteita joissa oli ollut eriasteista myrskytuhoa (yksi luonnonpuistokohde, kaksi VMS-kohdetta), 2 omasi pidemmän suojeluhistorian (vanha YSA-kohde ja vanha MH:n aarnialue) ja vain 1 oli yksityismaiden VMS-kohde Näistä 6:sta lahopuustoisuusvaatimuksen täyttäneestä kohteesta vain 4 täytti myös puuston ikään liittyvän PEFCkriteerin, mutta se ainoa lahopuustoisuusvaatimuksen täyttänyt yksityismaiden runsaslahopuinen VMS-kohde ei ikäkriteeriä täyttänyt Yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista vain häviävän pieni osa täyttäisi PEFC-kriteerit (tässä siis ei yksikään)

25 Kiitos Valokuva: Kari Vepsäläinen

26 Viitteet Djupström, L. B., Weslien, J., ten Hoopen, J. & Schroeder, L. M Restoration of habitats for a threatened saproxylic beetle species in a boreal landscape by retaining dead wood on clear-cuts. Biological Conservation 155: Hallman, E., Karvonen, L., Leinonen, J., Päivinen, J. & Siikamäki, P Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Monimuotoisuushyötyjen arviointi. Metsähallitus. Raportti. 43 s. Hautala, H., Jalonen, J., Laaka-Lindberg, S. & Vanha-Majamaa, I Impacts of retention felling on coarse woody debris (CWD) in mature boreal spruce forests in Finland. Biodiversity and Conservation 13: Heinonen, P., Karjalainen, H., Kaukonen, M. & Kuokkanen, P. (eds.) Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (eds.) Suomen metsiin perustuva hyvinvointi Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja 26: Hänninen, H., Kurttila, M. & Koskela, T Miten säästöpuut säilyvät uudistusaloilla? In: Koskela, T., Hänninen, R. & Ovaskainen, V. (eds.), Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK) - tutkimusohjelman loppuraportti. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 158, pp Ihalainen, A. & Mäkelä, H Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa Metsätieteen aikakauskirja 1/2009: Kostamo, J., Koistinen, A., Punttila, P. & Valkonen, S. (eds.) Metsälain muutosehdotuksen ( ) vaikutusten arviointi. Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raportti. 19 s. Available at and Lehtonen, A., Puolakka, P., Ihalainen, A., Heikkinen, J. & Korhonen, K. T Metsähallituksen hallinnoimien metsien hiilitaseet. Metlan työraportteja [Working Papers of the Finnish Forest Research Institute] 199: METSOn valintaperustetyöryhmä METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/2008: Mönkkönen, M., Reunanen, P., Kotiaho, J. S., Juutinen, A., Tikkanen, O.-P. & Kouki, J Cost-effective strategies to conserve boreal forest biodiversity and long-term landscape-level maintenance of habitats. European Journal of Forest Research 130: Päivänen, J Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden tunnistaminen - pohdintoja metsälain uudistamiseen liittyen. Suo 64:

27 Ranius, T. & Kindvall, O Modelling the amount of coarse woody debris produced by the new biodiversity-oriented silvicultural practices in Sweden. Biological Conservation 119: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (eds.) Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja The 2010 Red List of Finnish Species. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Ministry of the Environment and Finnish Environment Institute, Helsinki. 685 p. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (eds.). 2008a. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet [English summary: Assessment of threatened habitat types in Finland Part 1: Results and basis for assessment]. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 8/2008, Osa 1: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (eds.). 2008b. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset [English summary: Assessment of theatened habitat types in Finland - Part 2: Habitat type descriptions]. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 8/2008, Osa 2: Raunio, A., Anttila, S., Kokko, A. & Mäkelä, K Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet - lakisääteiset turvaamiskeinot [In Finnish with an English summary: Current situation and development needs in the protection of natural habitat types - statuatory safeguarding measures]. Suomen ympäristö 5/2013: Salomäki, M Säästöpuut Isojoen Sahan avohakkuualueilla [Retention tree dynamics in some clearcuts of Southern Ostrobothnia in ]. Pro gradu -tutkielma, Metsäympäristön hoidon ja suojelun laitos, Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta. s Siitonen, J Forest management, coarse woody debris and saproxylic organisms: Fennoscandian boreal forests as an example. Ecological Bulletins 49: Siitonen, J Monimuotoisuus. In: Asikainen, A., Ilvesniemi, H., Sievänen, R., Vapaavuori, E. & Muhonen, T. (eds.), Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät. Metlan työraportteja 240, pp Siitonen, J Muuttaisiko metsälakiehdotus metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisen käytäntöjä? Metsätieteen aikakauskirja 1/2013: Siitonen, J. & Heliövaara, K Metsähygienia, metsätuhoriski ja monimuotoisuus - uuden metsätuholakiesityksen vaikutukset. Tieteessä tapahtuu 3/2013: Tikkanen, O.-P., Matero, J., Mönkkönen, M., Juutinen, A. & Kouki, J To thin or not to thin: bio-economic analysis of two alternative practices to increase amount of coarse woody debris in managed forests. European Journal of Forest Research 131: Tomppo, E., Henttonen, H. & Tuomainen, T Valtakunnan metsien 8. inventoinnin menetelmä ja tulokset metsäkeskuksittain Pohjois-Suomessa sekä tulokset Etelä-Suomessa ja koko maassa Metsätieteen aikakauskirja 1B/2001: Ylitalo, E. (ed.) Metsätilastollinen vuosikirja 2012 [Finnish Statistical Yearbook of Forestry]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2012 [Official Statistics of Finland: Agriculture, forestry and fishery]. Metsäntutkimuslaitos [Finnish Forest Research Institute]. 454 p.

28 Tausta- ja varadioja

29 Tuoreita artikkeleita metsälakiehdotusten monimuotoisuusvaikutuksista: hyödyllisiä myös PEFC:iä kehitettäessä Päivänen, J Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden tunnistaminen - pohdintoja metsälain uudistamiseen liittyen. Suo 64(1): Siitonen, J Muuttaisiko metsälakiehdotus metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisen käytäntöjä? Metsätieteen aikakauskirja 1/2013: Ladattavissa osoitteesta Siitonen, J. & Heliövaara, K Metsähygienia, metsätuhoriski ja monimuotoisuus - uuden metsätuholakiesityksen vaikutukset. Tieteessä tapahtuu 3/2013: Ladattavissa osoitteesta

30 Valtion maiden lahopuutavoitteista ja niiden toteutumisesta Metsähallituksen talousmetsille 10 m3ha-1 tavoitetaso asetettiin jo Metsätalouden ympäristöoppaassa v Asetettu aikataulu (1-2 kiertoaikaa) ja toteutuskeinot (säästöpuut ja luontokohteet) eivät tavoitteen toteutumista mahdollista, koska (1) aikataulu on moninkertaisesti liian pitkä lahoamisnopeuteen verrattuna ja (2) käytäntönä olevalla pienellä säästöpuumäärällä tähän ei tulla pääsemään MH:n metsätalouden metsien lahopuumäärä onkin vähentynyt VMI9:n ja VMI10:n välillä kaikkialla muualla paitsi eteläisimmässä Suomessa (eteläinen alue +3,5 %, Oulun alue -3,5 %, Lapin alue -12,6 %) MH:n suojelualueiden lahopuumäärä on puolestaan kasvanut kaikilla alueilla (eteläinen alue +35,4 %, Oulu +11,8 % ja Lappi +21,1 %) Lähteet: Heinonen ym. 2004, Tikkanen ym. 2012, Lehtonen ym. 2011, ks. myös Hallman ym. 2013

31 MHY-lain uudistaminen ja ryhmäsertifioinnin tulevaisuus?

32 SMS-standardin säästöpuiden järeyttä korostettiin, FFCS-standardi asetti alhaisen läpimittarajan (10 cm): PEFC:n säästöpuiden tilavuuskehitys 1,6 1,4 1,2 Tilavuus (m3/ha) 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Järeitä havupuita (d1,3 > 20 cm) Järeitä lehtipuita (d1,3 > 20 cm) Muu elävä säästöpuusto (d1,3 = cm) Lähde: Luonnonhoidon laadunseuranta, Kalle Vanhatalo (Tapio)

33 Luonnonhoidon laadun seuranta: PEFC-sertifioinnin turvaamia luontokohteita ei käytännössä enää ole Lähde: Luonnonhoidon laadunseuranta, Kalle Vanhatalo (Tapio)

34 Luonnonhoidon laadun seuranta: Säästöpuuston määrä vähenee (kpl/ha) Lähde: Luonnonhoidon laadunseuranta, Kalle Vanhatalo (Tapio)

35 Lahopuun luominen vaikuttaa lajistoon Esim. Djupström ym (Biol Cons) osoittivat Ruotsissa kokeellisesti että avohakkuualojen tekopökkelöillä voidaan vaikuttaa positiivisesti siellä uhanalaisen lahopuulajin isopehkiäisen populaatiokokoon maisematasolla Säästöpuiden tuottaman avointen alojen lahopuun tuoma lajistohyöty on vaikuttanut jo myös Suomen lajien uhanalaisarviointiin (Rassi ym. 2010, ks. seuraava dia)

36 Lajien uhanalaisuuden arviointi 2010 säästöpuista monilla suojelualueilla suurten kuolleiden haapojen määrä on vähenevä Tällaisilla alueilla haapalajiston paikalliset sukupuutot ovat väistämättömiä, ellei lähiympäristössä kehity uusia sopivia elinpaikkoja. Hakkuukäytännöillä voidaan kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti lajiston säilymiseen Esimerkiksi säästöpuuhaapojen jättämisen on jo havaittu vaikuttaneen niin, että joidenkin aiemmin silmälläpidettävien ja eräiden uhanalaistenkin lajien luokitusta on voitu laskea jopa elinvoimaiseksi Lisääntyvä energiapuun korjuu kuitenkin vähentää metsiin hakkuiden jäljiltä jäävää kuollutta puuainesta entisestään, mikä edelleen tulee heikentämään lajiston elinmahdollisuuksia Talousmetsien hoidossa tuleekin kiinnittää jatkossa erityistä huomiota säästettävään puustoon Säästöpuiden määrää tulee kasvattaa ja vähimmäiskokovaatimuksia nostaa, mikäli lajiston edelleen jatkuva köyhtyminen halutaan pysäyttää ja uhanalaisille lajeille tarjota mahdollisuuksia elää myös talousmetsissä Lähde: Rassi ym. 2010

37 KMO2015:n tavoitteeksi asetettiin lahopuumäärän kasvu tosin hyvin alhainen 5 %:n kasvu Näin pienellä kasvulla ei ole ekologista merkitystä tilanteessa, jossa lahopuun määrä on hyvin pieni, Etelä- Suomessa vain pari prosenttia luontaisesta tasosta (VMI10: 3,2 m3ha-1 metsä- ja kitumaalla) Ekologisesti perusteltu lahopuumäärän tavoitetaso Etelä- Suomen talousmetsiin pidemmällä aikavälillä on n. kymmenys luontaisesta lahopuumäärästä eli n. 10 m3ha-1 Etelä-Suomen olosuhteissa kuollut puu lahoaa suurelta osin pois n vuodessa, eli tavoitetaso 10 m3ha-1 tulisi saavuttaa viimeistään kolmessa vuosikymmenessä Lisäystä nykytasoon tulisi siis olla pari kuutiometriä vuosikymmenessä tavoitteeseen pääsemiseksi KMO:n tavoitelisäykseksi olisi tähän pidemmän aikavälin tavoitteeseen (10 m3ha-1) pääsemiseksi pitänyt näin ollen asettaa hieman yli 50 % kasvu (3,2 -> 4,9 m3ha-1 vuodesta 2008 vuoteen 2015)

38 Esim. Pirkanmaan ja lähialueen parhaista luonnontilaisen kaltaisista valtion metsistä koostunut aineistomme (VMSkohteita ja vanhempia suojelualueita) 12 tutkitussa metsikössä lahopuuston osuus koko puustosta oli keskimäärin 19,7 % -> nämä arvokkaiksi todetut vanhat metsät eivät siis keskimäärin olisi täyttäneet PEFC:n luonnosvaiheen kriteereiden lahopuustoisuusvaatimusta (luonnoksessa raja oli koko maassa 20 %, nyt 15 % Etelä- Suomessa) Vain 4 kpl ylitti 20 %:n lahopuustoisuuden, näissä kaikissa kyseessä oli eriasteinen tuulituho 4 kpl alitti 15 % lahopuustoisuusrajan Siis kolmasosa metsiköistä ei olisi täyttänyt PEFC:n lahopuustoisuusvaatimusta

39 Esim. Pohjois-Suomen luonnontilaiset männiköt PEFC:n lahopuustoisuusraja on Pohjois-Suomessa 20 % Pohjois-Suomessa tutkimiemme luonnontilaisten vanhojen männiköiden (9 metsikköä) lahopuustoisuus jäi keskimäärin kauas 20 %:n alle

40 Esim. METSO:n määritelmä: Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt I-lk Tuoreen kankaan kuusivaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 140-vuotiasta. Lehtomaisen kankaan havupuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 100-vuotiasta. Lehtomaisen ja tuoreen kankaan lehtipuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 80-vuotiasta. Lehtomaisen ja tuoreen kankaan varttuneet tai uudistuskypsät metsiköt, joissa on kookasta (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja) lahopuuta yli 10 m3 /ha. Äskettäin palaneet, järeäpuustoiset (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja) lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt. Lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden metsiköt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten metsälajien elinvoimaisia esiintymiä. Lähde: METSO:n valintaperustetyöryhmä 2008

41 METSO:n käyttämät elinympäristömääritelmät olisivat hyödyllisiä PEFC:lle yleisemminkin METSO:n tarkoittamien elinympäristöjen luonnontieteellisten valintaperusteiden I-luokan kohteiden määritelmistä olisi apua PEFC:n kehittämisessä Käsittävät jossain määrin samoja elinympäristöjä METSO:n valintaperusteissa PEFC:n määritelmiä parempia määrittelyjä (vastaavat paremmin nykytilannetta) Löytyvät osoitteesta:

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

PEFC-sertifioinnin vaikutukset PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, 18.12.2018 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen

Lisätiedot

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus 1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, 26.4.2017 Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen

Lisätiedot

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa

Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa Metsätieteen aikakauskirja 1/1 Ilkka Vanha-Majamaa Metsätalouden vaikutus kasvillisuuteen e e m t Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa on otettava huomioon muutokset maankäytössä.

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Terhi Koskela Harri Hänninen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari 14.2.2008 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 2004 2007

Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 2004 2007 Metsätieteen aikakauskirja m e t s ä v a r a t Antti Ihalainen ja Helena Mäkelä Antti Ihalainen Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 24 27 Ihalainen, A. & Mäkelä, H. 29. Kuolleen puuston määrä

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

Riittääkö puu VMI-tulokset

Riittääkö puu VMI-tulokset Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 9.4.2010 1 Alustuksen sisältö Metsikön rakenteen vaihtoehdot jatkuvassa kasvatuksessa ja metsikkötaloudessa Eri-ikäisrakenteiset

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Hannu Salminen, Luke, Rovaniemi Esityksen on koostanut Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet:

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1. Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.2019 Luontotyyppien punainen kirja 2018 Yli 1 000 sivun tietopaketti Suomen

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun

Lisätiedot

Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta

Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin puheenvuoro 9 maaliskuuta 2007 Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta Seitsemänkymmentäseitsemän tutkijaa luovutti 7 helmikuuta 2007 ministeri

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Storträsket-Furusbacken

Storträsket-Furusbacken Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija panu.kunttu@wwf.fi Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien,

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Luku 4. Talousmetsät. 4.1 Johdanto. Juha Siitonen ja Markku Ollikainen

Luku 4. Talousmetsät. 4.1 Johdanto. Juha Siitonen ja Markku Ollikainen Luku 4. Talousmetsät Juha Siitonen ja Markku Ollikainen Tässä luvussa käsitellään talousmetsissä toteutettavia monimuotoisuuden turvaamiskeinoja. Alussa esitellään lyhyesti lainsäädännön ja suositusten

Lisätiedot

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4 Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston

Lisätiedot

Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle

Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle Ilkka Hanski Metsätaloutta ei voida kutsua ekologisesti kestäväksi, jos se uhkaa tuhannen eliölajin esiintymistä

Lisätiedot

Suomen avohakkuut

Suomen avohakkuut Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

METSÄTIETEEN PRO GRADU, METSÄEKONOMIAN- JA POLITIIKAN ERIKOISTUMISALA

METSÄTIETEEN PRO GRADU, METSÄEKONOMIAN- JA POLITIIKAN ERIKOISTUMISALA University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry HARVENNUSOHJELMAN VALINNAN VAIKUTUS PUUNTUOTANNON KANNATTAVUUTEEN JA LAHOPUUN MÄÄRÄÄN TALOUSMETSIEN

Lisätiedot