RAPORTTI. PUHETUPA- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke Suomen CP-liitto ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI. PUHETUPA- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004 2007. Suomen CP-liitto ry."

Transkriptio

1 1 RAPORTTI PUHETUPA- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke Suomen CP-liitto ry.

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1. Puhevammaisuus ja Puhevammaisten tulkkipalvelu 1.1. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi 1.2. Puhevammaisten tulkkipalvelu 1.3. Vammaispalvelulaissa määritelty oikeus 1.4. Kuka voi toimia puhevammaisten tulkkina 2. PuheTupa hankkeen taustaa 2.1. Uudenmaan Veturi ja Veturin PuTu-työryhmä 2.2. Tikoteekin selvitys Uudenmaan tulkkipalvelutilanteesta 2.3. Uudenmaan Tulkkipalvelujen Hankintapiiri 2.4. Yhteistyöverkosto ja muut hankkeet 3. PuheTupa hankkeen tavoitteet ja interventiot 3.1 Tavoitteet 3.2 Prosessit ja interventiot Asiakasprosessit Yhteistyöprosessit Hankkeen hallintoprosessit 3.3 Puhetupa-keskus 4. Hankkeen arviointi 4.1 Prosessiarviointi Hankkeen haastavuusanalyysi Empowerment arvio Puhetupa- hankkeen Empowerment-arvio Prosessien itsearviot Asiakasprosessien itsearviot Yhteistyöprosessien itsearviot Lomakekyselyt 4.2 Hankkeen vaikutusten arviointi Puhevammaisten tulkkipalveluakäyttävien henkilöiden määrän kehitys 5. Yhteenveto ja Tulevaisuus

3 3 Tiivistelmä Henkilöt, joilla on vaikeita viestintään liittyviä haasteita käyttävät viestinnässään puhetta tukevia ja korvaavia viestintäkeinoja. He tarvitsevat puhetta tukevien ja korvaavien viestintäkeinojen avulla tuottamiensa viestien tulkkaamista puheeksi ja/tai tukea puheen ymmärtämiseen suoriutuakseen arkielämään liittyvistä vuorovaikutustilanteista. He käyttävät puhevammaisten tulkkipalvelua. Tutkimusten mukaan 0,3-0,5 prosentilla kuulevista henkilöistä on jokin viestintään liittyvä vaikeus eli puhevamma. Kaikki puhevammaiset henkilöt eivät hyödy vammaispalvelulain mukaisesta puhevammaisten tulkkipalvelusta. Voidaan olettaa, että puolet puhevammaisista henkilöistä voi olla mahdollisia puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjiä. Uudellamaalla on asukkaita n 1,4 miljoona ja jos puhevammaisten henkilöiden määrä väestöstä lasketaan 0,5 prosentin mukaan, olisi puhevammaisia henkilöitä Uudellamaalla noin Mahdollisia puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjiä olisi tämän laskentatavan mukaan Uudellamaalla noin 3500 henkilöä. Puhevammaisten tulkkipalvelua oli vuosina myönnetty vain 48 henkilölle Uudenmaan kunnissa (Roisko, 2003). Puhevammaisten tulkkipalvelu on heikosti tunnettu palvelumuoto niin palvelun mahdollisten käyttäjien kuin palvelua suosittelevien ja myöntävien tahojen keskuudessa. Puhevammaisten tulkkipalvelun perusta on vammaispalvelulaissa, jonka mukaan kunnan on järjestettävä tulkkipalvelut niitä tarvitseville henkilöille. Palvelun mahdolliset käyttäjät eivät tiedä oikeuksistaan saada tätä palvelua, tai eivät tiedä, kuinka palvelua haetaan. Kunnissa on ollut hyvin erilaisia käytäntöjä palvelun järjestämiseksi, eikä palvelu ole toteutunut kaikissa kunnissa parhaalla mahdollisella tavalla ja koulutetuista puhevammaisten tulkeista on ollut esimerkiksi Uudellamaalla aiemmin pulaa. Kokonaisuudessaan puhevammaisten tulkkipalvelun käyttö ei lähtenyt 1990-luvulla Uudellamaalla liikkeelle siten kuin laki olisi edellyttänyt. Näihin haasteisiin vastaamaan syntyi Suomen CP-liitto ry:n PuheTupa Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke. PuheTupa hanke sai alkunsa kuuden vammaisjärjestön yhteistoiminnasta Stakesin Kuulo- ja puhevammaisten verkostoituvat tulkkipalvelut eli VETURI- hankkeen Puhevammaisten tulkkipalvelutyöryhmässä. PuheTupa hanke yhteistyökumppaneina ovat olleet Aivohalvaus- ja Dysfasialiitto ry., Autismi- ja Aspergerliitto ry., Kehitysvammaliitto ry., Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. sekä Förbundet för de Utvecklingsstördas Väl rf. Tämän nelivuotisen hankkeen tavoitteena oli muun muassa luoda puhevammaisten tulkkipalvelun tuottamismalli yhteistyössä kuntien kanssa, tiedottaa puhevammaisten tulkkipalvelusta mahdollisille puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjille ja ammattihenkilöille sekä luoda tulkkipalvelua toteuttavien ja organisoivien tahojen välille yhteistyöverkosto. Olemme yhdessä kulkien päässeet Uudellamaalla askeleen eteenpäin puhevammaisten tulkkipalvelujen kehittämisessä kuluneen neljän vuoden aikana. Aika on kulunut nopeasti ja vielä on paljon tehtävää. Tähän raporttiin olemme koonneet perustietoa puhevammaisten tulkkipalvelusta, hankkeen taustasta sekä tietoa hankkeen toiminnasta, toiminnan arvioinnista ja tuloksista. Helsingissä Pirkko Jääskeläinen Projektipäällikkö Kristiina Räisänen puheterapeutti, FM, projektityöntekijä

4 4 1. Puhevammaisuus ja puhevammaisten tulkkipalvelu Puhevammaisella ihmisellä tarkoitetaan kuulevaa henkilöä, jonka on vaikea ilmaista itseään puheen avulla ja / tai ymmärtää puhetta. Merkitykselliset vuorovaikutussuhteet ja yhteys toisiin ihmisiin ovat ihmisenä olemisen perusta. Vuorovaikutussuhteet perustuvat yhteiseen kieleen ja viestintään; kerromme ajatuksistamme ja tunteistamme, vitsailemme, valehtelemme ja etsimme tietoa puheen ja kielen avulla. Yleisin viestinnän muoto on puhe, mutta erilaisista syistä johtuen puhuminen ja/tai puheen ymmärtäminen voivat hankaloitua. Puhevammaisuus termi on yhteinen nimittäjä erilaisille ja eri syistä johtuville kommunikointi- ja viestintävaikeuksille. Puhevammaisuus liittyy yleensä johonkin neurologiseen tai muuhun sairauteen tai vammaan, joka voi olla joko synnynnäinen tai vasta aikuisiällä saatu. Esimerkiksi CP-vammaisen ihmisen puheesta voi olla vaikea saada selvää, kielihäiriöinen lapsi ei saa ajatuksiaan kerrottua puheen avulla, kehitysvammainen ihminen voi tarvita puhetta tukevia kommunikointikeinoja selvitäkseen arkipäivän keskusteluista tai aivoverenkiertohäiriö voi viedä puhekyvyn ja / tai vaikeuttaa puheen ymmärtämistä. Puhevammaiset ihmiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, koska kunkin ihmisen viestintään ja kommunikointiin liittyvien vaikeuksien taustalla on hyvin erilaisia syitä. Eri järjestöt, joiden jäsenistöön kuuluu puhevammaisia ihmisiä tai kommunikoinnin ammattilaisia, ovat perehtyneet puhevammaisten ihmisten palvelumuotoihin ja oikeuksiin. Puhevammaisten ihmisten oikeuksien valvonnassa ja heille suunnattujen palveluiden kehittämisessä näiden järjestöjen välinen yhteistyö, yhteishankkeet ja verkostoituminen ovat tärkeitä. Puhevamman aiheuttama toiminnallinen haitta on kunkin ihmisen elämässä aina yksilöllinen ja liittyy arkipäivän tilanteiden hallintaan. Ilman yhteistä kieltä ja toimivaa viestintää on mahdotonta osallistua yhteiskunnan toimintoihin ja tuntea olevansa yhteisön jäsen, riski syrjäytyä on suuri. Puhevammaisten ihmisten osallistumisen esteet ja syrjäytymisen riskit tiedostettiin 1980-luvulla. Tarve ja oikeus tulla kuulluksi antoivat alkusysäyksen kokonaan uuden palvelumuodon kehittämiseksi. Mittavan perustyön ja järjestöjen aktiivisuuden ansiosta kirjattiin Vammaispalvelulakiin ja asetukseen vuonna 1988 pykälä vammaisten tulkkipalveluista. Kunnan järjestämisvelvollisuus astui voimaan puhevammaisten tulkkipalvelujen osalta Ennen järjestämisvelvollisuuden voimaantuloa puhevammaisten tulkkipalvelun tarvetta kartoitettiin ja sisältöä suunniteltiin mm. Kehitysvammaliiton Puhevammaisten tulkkipalvelun kehittämisprojektissa eli Tulppa-projektissa vuosina , Pohjois-Karjalan silloisen läänin alueella joka käsitti 19 kuntaa. Toinen projektin toiminta-alue oli Jyväskylän kaupunki. Tulppaprojekti jatkui Tulva-projektina vuosina Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi Kun ihmisellä on vaikeuksia ilmaista itseään puheen avulla ja / tai ymmärtää puhetta, hän saattaa tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja. Puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista käytetään Suomessa lyhennystä AAC, joka on lyhenne englanninkielisestä termistä Augmentative and Alternative Communication. Puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista tavallisimpia ovat tukiviittomat ja erilaiset graafiset merkkijärjestelmät esimerkiksi piktogrammit, PCS-symbolit, blisskieli. Niiden käyttöön voidaan liittää myös tekniset kommunikoinnin apuvälineet, kuten erilaiset puhelaitteet ja tietokonepohjaiset kommunikointiohjelmat.

5 5 Viestintä perustuu yhteiseen merkkijärjestelmään, jonka avulla ihmisten on mahdollista jakaa asioita keskenään; kertoa, kommentoida, kysyä, vitsailla jne. Ei riitä, että vain puhevammainen ihminen omaksuu tarvitsemansa puhetta tukevan tai korvaavan kommunikointikeinon. Myös hänen keskustelukumppaneidensa tulee ymmärtää, mitä puhetta tukevaa tai korvaavaa kommunikointikeinoa käyttävä ihminen viesteillään tarkoittaa. Puhevammaisen ihmisen tulee voida osallistua ja kommunikoida myös kodin ja muun tutun ympäristön ulkopuolella. Viestintä hankaloituu, jos puhevammaisen ihmisen viestejä ei tulkata hänen keskustelukumppaneilleen. Harva viestintään ja puhevammaisuuteen perehtymätön ihminen osaa toimia luontevasti esimerkiksi kommunikointikansiota käyttävän, vaikeasti puhevammaisen keskustelukumppanin kanssa. Yhteistä merkkijärjestelmää ei löydy ja viestintätilanne epäonnistuu, tarvitaan tulkkia. 1.2 Puhevammaisten tulkkipalvelu Tulkkipalvelu on viestien tulkkausta ja tulkintaa. Puhevammaisen ihmisen tuottamat viestit, jotka hän tuottaa jonkin puhetta korvaavan kommunikointikeinon avulla, eivät välttämättä sellaisenaan avaudu hänen keskustelukumppanilleen. Puhevammaisten tulkki tulkkaa puhevammaisen ihmisen tuottamat viestit hänen keskustelukumppanilleen. Tarvittaessa tulkki tukee viestintätilanteen onnistumista. Tukemisella tarkoitetaan esimerkiksi puhevammaisen henkilön viestinnässään käyttämän apuvälineen esille ottamista tai kommunikointikansion sivujen kääntämistä. Osa puhevammaisista ihmisistä tarvitsee tulkkausta myös viestien ymmärtämiseen. Tulkki voi esimerkiksi tulkata vaikeaselkoisen tekstin selkeämmälle kielelle tai selventää keskustelukumppanin viestin sisällön puhevammaiselle henkilölle puhetta tukevien keinojen avulla. Puhevammaisen ihmisen tulkkipalvelun tarve, sisältö ja käyttö ovat yksilöllisiä, koska jokainen ihminen elää omanlaistaan arkea. Kuitenkin jokaisen puhevammaisen ihmisen tulkkipalvelun käyttö syntyy tarpeesta osallistua yhteiskunnan toimintaan viestintään liittyvistä vaikeuksista huolimatta. Puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjällä on toimintakykyä selvitä itsenäisesti tai avustajan avulla erilaisista arkipäivän tilanteista, mutta viestintä vaatii onnistuakseen tavallista enemmän yhteispeliä. Tätä viestinnän yhteispeliä varmistaa puhevammaisten tulkki. Tulkkipalvelun tarkoitus on lisätä puhevammaisten ihmisten päätöksenteko- ja toimintamahdollisuuksia. Tulkkipalvelun avulla voidaan vähentää puhevammaisten ihmisten kommunikointiin ja viestintään liittyviä esteitä ja lisätä heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Puhevammaisten tulkkipalvelu rakentaa omalta osaltaan esteetöntä kommunikointiympäristöä ja mahdollistaa puhevammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumisen yhteiskunnassamme. Puhevammaisten tulkkipalvelu on palvelumuotona ainutlaatuinen. Suomen lisäksi Ruotsi on ainut maa maailmassa, jossa puhevammaisten tulkkipalvelua järjestetään yhteiskunnan toimesta. Vain Suomessa tulkkipalvelun järjestäminen on turvattu lailla ja kattaa tulkkipalveluiden järjestämisen kaikissa kunnissa. Puhevamman aiheuttamaa haittaa ei nähdä yksilön ongelmana, vaan viestinnän esteettömyyden eteen halutaan tehdä työtä ja etsiä ratkaisumalleja, joiden avulla puhevammaisten ihmisten osallisuus yhteiskunnassamme voi aidosti toteutua arjen tilanteissa.

6 6 1.3 Vammaispalvelulaissa määritelty oikeus Puhevammaisten tulkkipalvelua ohjaa lainsäädäntö. Suomen perustuslaki takaa ihmisille yhdenvertaisuuden, ja julkisen vallan on taattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa on tarkennettu vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja, tulkkipalvelut tulivat osaksi vammaispalvelulakia jo vuonna Vammaispalvelulain tarkoitus on edistää vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista sekä mahdollistaa itsenäinen päätöksenteko ja toiminta. Vuodesta 1994 alkaen kunnilla on ollut vammaispalvelulain mukaan velvollisuus järjestää puhevammaisten tulkkipalvelut kunnan puhevammaisille asukkaille. Puhevammaisten tulkkipalvelu on subjektiivinen oikeus, jonka myöntäminen ei ole riippuvaista kotikunnan taloudellisista resursseita tai mahdollisuuksista järjestää tulkkipalvelua. Kunnan sosiaalityöntekijä tekee päätöksen tulkkipalvelun myöntämisestä, ja palvelun käyttäminen on puhevammaiselle ihmiselle maksutonta. Kunta siis vastaa sekä tulkkipalvelun järjestämisestä että kustannuksista. Järjestämisestä vastaaminen ei tarkoita ainoastaan sitä, että sosiaalityöntekijä tekee myönteisen päätöksen puhevammaiselle asiakkaalle, vaan kunnan täytyy huolehtia myös siitä, että kunnassa on toimivat käytännöt palvelun järjestämisen osalta. Vammaispalvelulain mukaan vaikeasti puhevammaisella ihmisellä on oikeus saada tulkkipalvelua vähintään 180 tuntia vuodessa kommunikaatioesteiden poistamiseen asioimisessa, opiskelussa, työssä, tiedonsaannissa, vapaa-ajan toimintoihin osallistumisessa ja muissa tarpeellisissa toimissa. Opiskelua varten tulkkipalvelua tulee myöntää niin paljon kuin henkilö sitä tarvitsee suoriutuakseen opinnoistaan. 1.4 Kuka voi toimia tulkkina? Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon on voinut suorittaa sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa vuodesta 2001 alkaen. Tutkinto on näyttötutkinto, jonka on koko maassa kevääseen 2007 mennessä suorittanut 131 henkilöä. Tutkinnosta voi suorittaa vain osan ja mahdollisesti jatkaa opintoja myöhemmin. Osatutkinnon on suorittanut 23 henkilöä. Puhevammaisten tulkki on perehtynyt eri vammaryhmiin ja ymmärtää eri vammojen ja häiriöiden olennaiset vaikutukset kommunikointiin. Hän osaa huomioida erilaisten asiakkaiden kommunikointitarpeet ja mahdollisuudet. Hän on myös perehtynyt alan eettisiin periaatteisiin ja tulkkipalvelua ohjaavaan lainsäädäntöön. Erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö pystyy käyttämään niitä puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, jotka asiantuntija on puhevammaiselle henkilölle valinnut luvulla oli mahdollista suorittaa 17,5 opintoviikon laajuista AAC täydennyskoulutusta. Koulutuksen tehtävänä oli antaa koulutettavalle valmiudet avustaa monipuolisesti erilaisten puhevammaisten henkilöiden kommunikaatiota ja hoitaa tuntemiensa puhevammaisten tulkkaus- ja tulkintatehtäviä (Tuula Pulli, Tulppa Suusta 1995). Lainsäädäntö ei edellytä tulkkina toimivilta henkilöiltä mitään tiettyä koulutusta. Kunnat ovat kuitenkin järjestäessään tulkkipalveluja huomioineet sen, että koulutetut tulkit ovat yleensä tulkkipalvelun laadun ja ammattimaisesti toteutetun tulkkipalvelun edellytys ja suosivat koulutettujen tulkkien käyttämistä.

7 luvulla puhevammaisten ihmisten avustajat, omaiset tai muut lähipiiriin kuuluvat ihmiset toimivat tulkkeina. Koulutettujen tulkkien puuttuessa tulkkipalveluhakemuksia jätettiin kokonaan tekemättä. Kunnan sosiaalitoimistot kertoivat palvelua hakeneille, että koska tulkkeja ei ole saatavissa ei palvelua voida myöntää. Vammaispalvelulain hengen mukainen itsenäisen päätöksenteon ja osallistumisen edistäminen tulkkipalvelun avulla ei toteutunut lain tarkoittamalla tavalla, jos tulkkina toimi kouluttamaton henkilö, tai palvelunkäyttäjän omainen. Myös tulkkipalvelun laatua oli vaikea arvioida omaisten tai muiden lähihenkilöiden toimiessa tulkkeina. Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet tulivat voimaan vuonna ETSO- Espoon sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, nykyinen Omnia- Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, alkoi tuolloin kouluttaa puhevammaisten tulkkeja. Ensimmäiset puhevammaisten tulkkipalvelutyöntekijät valmistuivat Uudellamaalla työskentelee tällä hetkellä 15 puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittanutta puhevammaisten tulkkia, joista osa päätoimisesti ja osa osa-aikaisesti. 2. PuheTupa hankkeen taustaa 2.1 Uudenmaan VETURI ja PuTu-työryhmä Vuosina toimi Sosiaali- ja terveysministeriön kansallinen VETURI- hanke eli Kuulo- ja puhevammaisten verkostoituvat tulkkipalvelut. Hanke keskittyi tulkkipalvelun alueellisiin ja seudullisiin yhteistyömalleihin. VETURI- hanke nousi tarpeesta tukea tulkkipalvelun kehittymistä kunnissa. Palvelun saatavuuteen, laatuun ja toimitusvarmuuteen kohdistui kasvavia tarpeita ja odotuksia (Rautavaara ja Kokko, 2006). Tulkkipalvelujen toteutumisessa oli merkittäviä kunta-, alue- ja vammaryhmäkohtaisia eroja, jotka tulivat esiin VETURI- hankkeen esiselvityksestä. Selvityksessä tarkasteltiin vammaispalvelulain mukaisen tulkkipalvelun toteutumista Suomessa (Topo ym. 2000). VETURI- hankkeen esiselvityksen mukaan tulkkipalvelun keskeisimmät puutteet liittyivät seuraaviin asiakokonaisuuksiin: pula päätoimisista tulkeista, asiakkaiden syrjäytyminen palveluista, alueelliset erot tulkkipalvelujen saatavuudessa, laadun varmistaminen, tulkkaustuntien riittämättömyys sekä kommunikaatiota ja tulkkipalveluja tukevan teknologian saatavuus (Topo ym., 2000). VETURI- hanke tarttui tulkkipalvelun toteutumisen haasteisiin asiantuntijoiden verkostoitumisen ja alueellisen yhteistyön kehittämisen keinoin (Rautavaara ja Kokko, 2006). Tulkkipalvelun verkostohanke toteutettiin 12 aluehankkeena. Aluehankkeiden tavoitteet oli johdettu valtakunnallisista tavoitteista. Ratkaisuja etsittiin kysymykseen kuinka varmistaa, että kuulo- ja puhevammaiset henkilöt saavat tarpeitaan vastaavat tulkkipalvelut asuinkunnastaan riippumatta (Rautavaara ja Kokko 2006). Tärkeänä nähtiin kaikkien toimijoiden keskinäisen asiantuntemuksen, osaamisen ja näkemysten kokoaminen yhteen sekä niiden hyödyntäminen kehittämistyössä. Yhteisenä tavoitteena oli tulkkipalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kanavoiminen kestävän kehityksen uralle, pysyviksi alueellisiksi ratkaisuiksi (Rautavaara ja Kokko 2006). Alueellisten VETURI- verkostojen rakentaminen käynnistyi kesällä 2001 ja ensimmäiset asiantuntijaryhmät nimettiin loppukesästä 2001 ja kaikki ryhmät vuoden 2002 loppuun mennessä.

8 8 Uudenmaan VETURI- hankkeen asiantuntijaryhmä aloitti toimintansa syksyllä Työryhmään kuuluivat mm. Espoon, Vantaan, Helsingin ja Porvoon kaupunkien edustajat, edustaja Suomen Kuurojen liitosta, Suomen Kuurosokeista, Helsingin Kuurojen yhdistyksestä, Osuuskunta Viasta, Suomen CP-liitosta, Kehitysvammaliitosta, Suomen Autismi- ja Aspergerliitosta, Etelä-Suomen lääninhallituksesta sekä Suomen Viittomakielen Tulkit ry:stä. Uudenmaan VETURI- hankkeen asiantuntijaryhmän rinnalle perustettiin keväällä 2002 erityisesti puhevammaisten tulkkipalvelua käsittelevä ryhmä, Uudenmaan VETURI- hankkeen PuTu (puhevammaisten tulkkipalvelu) työryhmä. 2.2 Kehitysvammaliiton Tikoteekin tekemä kartoitus Uudenmaan tulkkipalvelutilanteesta Kehitysvammaliiton Tikoteekki toteutti kartoituksen puhevammaisten tulkkipalvelun toteutumisesta Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 34 kunnassa vuonna Tämä kartoitus oli osa Uudenmaan VETURI- hankkeen PuTu- työryhmän toimintaa. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää, miten puhevammaisten tulkkipalvelu on toteutunut Uudenmaan maakunnan alueella vuosina , kuka palveluja toteuttaa ja mitä käytäntöjä on olemassa eri kunnissa (Roisko, 2003). Kysely osoitettiin Uudenmaan kuntien johtaville sosiaalityöntekijöille ja siihen saatiin vastaukset kaikista 34 kunnasta. Kyselyn vastausprosentti oli 100 ja se antoi paljon arvokasta tietoa kuntien puhevammaisten tulkkipalvelun järjestämisestä sekä synnytti keskustelua puhevammaisten tulkkipalvelun kehittämistarpeista Uudenmaan alueella. Puhevammaisten tulkkipalvelua oli anottu 50 henkilölle ja myönnetty 48 henkilölle vuosien aikana yhteensä 12 kunnassa. 22 uusmaalaisessa kunnassa ei olut haettu puhevammaisten tulkkipalvelua lainkaan vuosina (Roisko,2003). Kyselyn mukaan puhevammaisten tulkkipalvelua toteuttivat kunnissa pääosin omaiset ja avustajat. Vain kuusi vastaajaa (34) ilmoitti käyttävänsä koulutettua puhevammaisten tulkkia. Todennäköistä on myös se, että osa omaisista, avustajista ja lähityöntekijöistä toteutti puhevammaisten omaistensa tai asiakkaidensa tulkkipalvelua ilman virallista tulkkipalvelupäätöstä (Roisko, 2003). Kartoituksessa kävi ilmi, että puhevammaisten tulkin tehtäviä hoitavien henkilöiden työnantajasta oli kunnissa erilaisia käytäntöjä. Vammaispalvelulaissa todetaan yksiselitteisesti, että tulkkipalvelu on palvelu, johon kunnalla on järjestämisvelvollisuus. Kunta voi järjestää palvelun itse tai yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostopalveluna. Kunnalla on tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuus, eikä siis riitä, että kunta kustantaa siitä asiakkaalle aiheutuneet kustannukset.

9 9 Puhevammaisten tulkkipalveluun tulisi liittyä yhteistyö puheterapeutin kanssa. Puhevamma voi olla vaikea tai henkilön käyttämä kommunikointikeino asettaa tulkille suuria vaatimuksia. Laadukkaaseen tulkkipalveluun kuuluu puhevammaisten tulkin mahdollisuus saada ohjausta asiakkaansa puhevammaan tai kommunikointikeinoon liittyen. Vain kahdessa uusmaalaisessa kunnassa oli olemassa käytännöt tulkkien ohjaukseen. Yhteenvetona kartoituksesta voidaan todeta, että puhevammaisten tulkkipalvelua myöntävät ja tuottavat tahot olivat hajallaan Uudellamaalla ja pääsääntöisesti kunnissa ei ollut panostettu puhevammaisten tulkkipalveluun riittävästi. Mahdolliset tulkkipalvelun käyttäjät eivät olleet tietoisia oikeudestaan käyttää tulkkipalvelua, tulkkipalvelun laadunvarmistus oli heikkoa ja tulkkien tilaaminen ja palvelujen saaminen sattumanvaraista yhdenmukaisen järjestelmän puuttuessa. Heikko ja hajanainen järjestelmä ei palvellut tulkkipalvelun käyttäjiä, tilaajia eikä tuottajia. 2.3 Tulkkipalvelujen Uudenmaan Hankintapiiri Uudenmaan Veturi-hankkeen työn tuloksena käynnistyi huhtikuussa 2004 projekti, jossa perustettiin Tulkkipalvelujen Uudenmaan Hankintapiiri. Projektin kehittäminen käynnistyi Sosiaalija terveysministeriön myöntämällä valtion avustuksella. Jatkossa hankintapiirin toiminta rahoitetaan kuntien ostomäärien mukaisessa suhteessa. Hankintapiirin tarkoituksena oli: turvat vammaispalvelulain mukaiset tulkkipalvelut niitä tarvitseville Uudellamaalla mahdollistaa palvelun osaava ja kehittyvä tuottaminen kohdentaa tulkkipalveluihin käytettävä voimavara kansalaisten tarvitsemaan palveluun Keskittää tulkkipalvelun hankinta suureksi kokonaisuudeksi optimoida alueen kuntien yhteistyö Projektissa luotiin täysin uusi palveluiden järjestämismalli asuinpaikasta riippumaton laadukas palvelu, joka on helposti saatavissa mahdollisuus palveluteknologian ja erityisosaamisen jatkuvaan kehittymiseen (Tiedote tuottajille Uudenmaan alueella toukokuu 2004, Timo Heiskala) Tulkkipalveluketjun toimivuuden varmistaa tähän toimintamalliin liittyvien prosessien määrittely, ohjeistus asiakkaille, sosiaalityöntekijöille, puheterapeuteille ja muille alan toimijoille. Viittomakielisten tulkkipalvelujen tuottaminen on käynnistynyt Hankintapiirin kautta lokakuussa 2005 ja puhevammaisten tulkkipalvelujen tuottaminen helmikuussa 2007.

10 10 Hankintapiirin ydinajatus oli turvata tulkkipalvelut vammaispalvelulain tarkoittaman tulkkipalvelun piirissä oleville asiakkaille: tulkkipalvelujen välityskeskus luo ja kehittää toimivan tulkkien välitysjärjestelmän hankintapiiritoimikunta kehittää ja toteuttaa kustannustehokasta hankintaa kumppanuusperiaatteella kehitystavoitteena tulkkipalvelujen järjestämisosaaminen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa S uo m en C P -liitto ry P uh etup ak esku s p j/0 5 Projektin seurauksena Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymään perustettiin vuoden 2007 alusta uusi vastuualue: tulkkipalvelut. Vastuualueen tehtävänä on jatkaa palvelun kehittämistä sekä varmistaa asiakkaiden hyvä palvelutaso yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset huomioiden Tulkkipalveluprosessin valmistelun ja toteuttamisen kuvaus puhevammaisten tulkkipalvelun osalta Uudellamaalla 1. Aloite puhevammaisten tulkkipalvelun hakemisesta. Aloitteen voi tehdä esimerkiksi puhevammainen henkilö itse, hänen omaisensa, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä tai lääkäri. Asiakas täyttää puhevammaisten tulkkipalveluhakemuksen ja jättää sen kunnan sosiaalityöntekijälle käsiteltäväksi. Hakemuksen liitteenä on yleensä puheterapeutin lausunto. 2. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen tulkkipalvelun myöntämisestä. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä järjestää palaverin, jossa ovat mukana asiakas ja mahdollisesti myös asiakkaan puheterapeutti. Palaverissa arvioidaan asiakkaan palvelun tarve ja tulkkipalvelun vastaavuus asiakkaan tarpeisiin. 3. Asiakastietolomake. Jos tulkkipalvelun katsotaan vastaavan asiakkaan tarpeisiin, hakemus on tehty ja sosiaalitoimen päätös on ollut myönteinen, asiakas täyttää Uudenmaan Tulkkipalvelujen Hankintapiirin asiakastietolomakkeen, jossa hän kuvaa omaa viestintäänsä ja siihen liittyviä arjen

11 11 sujumisen hankaluuksia, käyttämiään kommunikointikeinoja ja lähettää lomakkeen Uudenmaan Tulkkivälityskeskukseen. 4. Tulkin etsiminen. Uudenmaan Tulkkivälityskeskus kirjaa asiakkaan asiakastietojärjestelmäänsä ja ryhtyy etsimään asiakkaalle sopivaa tulkkia. Kaikki Hankintapiirille tulkkipalvelua tuottavat, kilpailutetut tuottajat on rekisteröity välityskeskuksen järjestelmään. Asiakkaalle sopiva tulkki löytyy siis etsimällä asiakkaan profiilia vastaava tulkki välityskeskuksen järjestelmästä. Välityskeskus ottaa yhteyttä asiakkaille sopiviin tulkkeihin. Kaikille asiakkaille pyritään löytämään kaksi tulkkia, nk. ykkös- ja kakkostulkki. Välityskeskus ilmoittaa asiakkaalle tulkkien löytymisestä. 5. Asiakas tilaa tulkin Tulkkivälityskeskuksesta. Tulkin voi tilata esimerkiksi soittamalla välityskeskukseen, lähettämällä välityskeskukseen sähköpostia tai tekstiviestin. 6. Välityskeskus välittää tilauksen tulkille ja varmistaa asiakkaalle tulkkaustilauksen toteutumisen. 7. Uuden tulkkausasiakkaan kohdalla tulkki ja asiakas voivat tavata ensin muussa kuin varsinaisessa tulkkaustilanteessa ja tulkki perehtyy asiakkaan käyttämiin kommunikointikeinoihin. Tarvittaessa järjestetään asiakkaan, puheterapeutin, tulkin tai sosiaalitoimen aloitteesta aloituspalaveri, jossa on mukana asiakkaan ja tulkin lisäksi puheterapeutti ja/ tai sosiaalityöntekijä. Aloituspalaverissa on mahdollista sopia tulkin tarvitsemasta puheterapeutin ohjauksen määrästä ja maksusitoumuksesta, mahdollisesta asiakkaan yhteisön tarvitsemasta ohjauksen määrästä ja maksusitoumuksesta sekä sopia yhteisistä käytännöistä tulkkipalveluun liittyen ja tarvittaessa vielä selvittää asiakkaan tarpeita. 8. Jatkossa asiakas tilaa tulkin Tulkkivälityskeskuksesta ja hänelle välitetään pääsääntöisesti aina hänen ykkös- tai kakkostulkkinsa. Kahden tulkin järjestelmän avulla pyritään varmistamaan asiakkaalle palvelujen saatavuus, silloinkin kun ykköstulkki on estynyt suorittamasta tulkkausta, esim. on sairauslomalla tai asiakkaan tarvitsema tulkkausajankohta ei sovi ykköstulkille. 9. Tarvittaessa voidaan järjestää tulkkipalvelun seurantapalaveri, jossa ovat mukana asiakkaan lisäksi tulkki ja /tai sosiaalityöntekijä ja / tai puheterapeutti. Seurantapalaverissa voidaan arvioida tulkkipalvelun laadun toteutumista, kehittää palvelun toteutumista asiakkaan mahdollisesti muuttuneita tarpeita ja elämäntilannetta vastaavaksi (esimerkiksi asiakas tarvitsee enemmän kuin 180 tuntia vuodessa, on aloittanut opiskelun tai on muuttanut eri puolelle Uuttamaata ja tulkki ei pysty jatkamaan tulkkaamista kaukana omasta toimialueestaan).

12 12 3. PuheTupa hankkeen tavoite, strategia ja interventiot PuheTupa hankeen johtava ajatus oli: Puhevammaisten tulkkipalvelut on hyvin tunnettu palvelumuoto Uudellamaalla ja yhteistyö on sujuvaa palvelun käyttäjien, tuottajien ja tilaajien kesken. Jokainen puhevammainen ihminen, joka tarvitsee tulkkipalvelua tietää oikeudestaan tulkkipalveluun ja pystyy helposti käyttämään tätä palvelumuotoa. 3.1 Tavoitteet ja strategiat Hankkeen tavoitteena oli kehittää puhevammaisten tulkkipalvelujen toimintamalli Uudenmaan alueelle sekä kehittää valtakunnallinen yhteistyöverkosto olemassa olevien ja perustettavien puhevammaisten tulkkipalvelua toteuttavien ja organisoivien tahojen kanssa. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli kehittää niin puhevammaisten tulkkipalvelun toimijoiden kuin käyttäjien koulutusta ja keskinäistä asiantuntijuuden vaihtoa. Hankesuunnitelman mukaan saavuttaakseen nämä tavoitteet hanke: 1. luo puhevammaisten tulkkipalvelun alueellisen toimintamallin Uudenmaan alueelle yhteistyössä kuntien kanssa 2. luo puhevammaisten tulkkipalvelua toteuttavien ja organisoivien tahojen ja toimijoiden välille tiiviin valtakunnallisen yhteistyöverkoston 3. kehittää puhevammaisten tulkkipalvelun toimijoiden ja käyttäjien koulutusta 4. tiedottaa puhevammaisten tulkkipalveluihin liittyvistä asioista käyttäjille, työntekijöille, päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle alueellisesti ja valtakunnallisesti 5. arvioi kehittämisprosessia ja toimintamallia 6. raportoi toiminnasta kokemusten ja tiedon levittämiseksi koko maahan 7. integroi toimintamallin Uudenmaan alueelle suunnitteilla olevan vammaispalvelulain mukaisten tulkkipalvelujen Hankintapiiriin ja varmistaa toiminnan jatkuvuuden kuntien järjestämän puhevammaisten tulkkipalvelun yhtenä toteuttajana 3.2 Prosessit ja interventiot Asiakasprosessit PuheTupa hankeen kohderyhmään, asiakkaisiin kuuluvat Uudellamaalla asuvat puhevammaiset henkilöt, puhevammaisten tulkit, kuntien sosiaalityöntekijät ja Uudellamaalla työskentelevät puheterapeutit sekä nk. suuri yleisö Uudellamaalla ja sen ulkopuolella.

13 13 Sosiaalityöntekijät Puhevammaiset henkilöt Muut sos.- ja terv.- alan ammattilaiset Puheterapeutit PUHE- TUPA HANKE Suuri yleisö Puhevammaisten tulkit Hankkeen tavoitteena oli tiedottaa asiakasryhmiä puhevammaisten tulkkipalvelusta sekä luoda ja tukea yhteistyöprosesseja eri asiakasryhmien välillä. Tärkeimpiä toiminnanmuotoja ovat olleet: Eri asiakasryhmille on järjestetyt tiedotus- ja keskustelutilaisuudet puhevammaisten tulkkipalvelusta Opas puhevammaisten tulkkipalvelusta esitteen toimittaminen ja tuottaminen yhdessä hankkeen johtoryhmään kuuluvien järjestöjen kanssa Lehtiartikkeleiden ja tiedotteiden tuottaminen ja julkaiseminen, tiedottaminen internetissä Suomen CP-liiton sivustolla ja Papunet internet- sivustolla Seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa puhevammaisten tulkkipalvelusta luennoiminen Eri asiakasryhmiin kuuluvien henkilöiden henkilökohtainen ohjaaminen

14 14 Asiakastilaisuudet Toimikautensa aikana hanke on järjestänyt 36 tilaisuutta eri asiakasryhmille. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 446 henkilöä. Asiakastilaisuuksissa osallistujat ovat kuulleet puhevammaisten tulkkipalvelun perusteista, käytön mahdollisuuksista, palvelun hakemisesta ja heillä on ollut mahdollisuus kysyä ja keskustella tulkkipalveluun liittyvistä asioista. Tilaisuuksista oli 19 tiedotus- ja keskustelutilaisuutta puhevammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Läsnä yhteensä n. 190 henkilöä. 8 tiedotus- ja keskustelutilaisuutta sosiaalityöntekijöille. Läsnä n. 50 uusmaalaista sosiaalityöntekijää. 10 tiedotus- ja keskustelutilaisuutta puheterapeuteille. Läsnä yhteensä n 220 osallistujaa. Puhevammaisten tulkit - asiakasryhmälle tilaisuudet ovat pääosin olleet yhteistyötilaisuuksia esimerkiksi Tulkkipalvelujen Uudenmaan Hankintapiirin kanssa tai Puhetupakeskuksen kanssa. Enemmän tulkkien kanssa tehdystä yhteistyöstä on kerrottu Yhteistyö prosessit osiossa, kohta Hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin osallistujien määrä asiakasryhmittäin (yhteensä 446 osallistujaa) sosiaalityöntekijät 50 puheterapeutit 220 puhevammaiset henkilöt 176 Luennot, posterit ja näyttelyosastot seminaareissa ja kongresseissa PuheTupa hanke on osallistunut 14 tapahtumaan, jossa on ollut esillä hankkeen posteri ja/tai näyttelyosasto. Lisäksi hankeen työntekijät ovat luennoineet 10 seminaarissa tai kongressissa puhevammaisten tulkkipalveluun liittyvistä aiheista. Seminaarien ja kongressien kautta on tavoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia laajemmin ja välitetty tietoa puhevammaisten tulkkipalvelun käytön mahdollisuuksista ja palvelun perusteista suurelle yleisölle.

15 15 Asiakastilaisuudet, posterit/ näyttelyt ja luennot YHT 60 tilaisuutta Asiakastilaisuudet 36 Posteri / Näyttely 14 Luento seminaareissa 10 Opas puhevammaisten tulkkipalvelusta esitteen ensimmäinen 6000 kappaleen painos ilmestyi syksyllä 2005 ja toinen 3000 kappaleen painos talvella Lisäksi esite on ollut vapaasti ladattavissa ja tulostettavissa Papunet - internetsivustolla. Esite oli hankkeen kuuden vammaisjärjestön yhteinen tuotos ja esitteen sisällön tuottamisesta vastasivat hankkeen projektityöntekijä Kristiina Räisäsen lisäksi Aivohalvaus- ja Dysfasialiiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutti Minna Vanhala sekä Kehitysvammaliiton Tikoteekin AAC-työntekijä Niina Niva. Esitteen painatuskustannuksista vastasivat Suomen CP-liiton PuheTupa-hanke, Aivohalvaus- ja Dysfasialiitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Kehitysvammaliiton Tikoteekki sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto. Esitteen ensimmäinen painos oli todella kysyttyä materiaalia. Esite sisältää perustiedot puhevammaisten tulkkipalvelusta ja soveltuu siten erilaisten asiakasryhmien käyttöön sekä koulutusmateriaaliksi sosiaali- ja terveysalalle. Esitteen toiseen painokseen korjattiin muuttuneet tiedot ja tarkennettiin joitakin asioita. Toinen painos esitteestä ilmestyi tammikuussa 2007 ja sen painokuluista vastasi Suomen CP-liiton PuheTupa hanke. Tiedottaminen median välityksellä Lehtiartikkeleiden tuottaminen ja saaminen julkaistuksi on ollut osa hankkeen asiakkaisiin suunnattuja interventioita. Hankkeen tuottamia artikkeleita on julkaistu yhteensä viisi eri sosiaali- ja terveysalan lehdissä. Hanke on tiedottanut toiminnastaan ja tapahtumista laajasti myös internetissä. Suomen CP-liiton internet sivustolla ja Papunet sivuston Tulkkipalvelu-osiossa on ollut ajankohtaisista asioista tiedotteita, kutsuja hankkeen järjestämiin tapahtumiin ja Oppaan puhevammaisten tulkkipalveluista on voinut tulostaa sieltä. Papunet sivustolta on voinut tulostaa myös Oppaan ruotsinkielisen version.

16 Yhteistyöprosessit PuheTupa hanke on tehnyt laajaa yhteistyötä puhevamma-alan eri toimijoiden kanssa. Tämän toiminnan tarkoituksena on ollut verkostoitua alan muiden toimijoiden kanssa ja olla mukana erilaisissa puhevammaisten tulkkipalvelua koskevissa prosesseissa. Yhteistyö on ollut tiivistä erityisesti hankkeessa mukana olleiden vammaisjärjestön kanssa. Oppilaitokset Tulkkipalvelujen Uudenmaan Hankintapiiri Papunetsivusto Opetushallituksen Tutkintotoimikunta Vammaisjärjestöt PUHE- TUPA HANKE Uudenmaan VETURI ja PuTu työryhmät Puhetupakeskus Muut tulkkipalvelujen kehittämishankkeet Puhevammaisten tulkin eat:n tutkinnon perusteiden uudistaminen Uudenmaan alueellinen VETURI- ryhmä ja sen puhevammaisten tulkkipalveluun keskittynyt PuTu-työryhmä olivat toiminnassa hankkeen suunnittelu- ja käynnistysvaiheissa. Hankkeen taustalta löytyy vammaisjärjestöjen yhteistyöprosessi, joka johti Kehitysvammaliiton Tikoteekin tekemään kartoitukseen puhevammaisten tulkkipalvelun tilanteesta Uudellamaalla. Tämä kartoitus oli osa hankkeen syntyyn vaikuttaneista tekijöistä, samoin kuin Uudenmaan VETURI- hankkeen PuTu- työryhmässä toimineiden vammaisjärjestöjen ja muiden tahojen huoli heikosti toteutuvista puhevammaisten tulkkipalveluista Uudellamaalla, jossa väestöpohjaan nähden oli hälyttävän vähän puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjiä. Uudenmaan Veturi- ryhmän ja sen PuTu-työryhmän toiminta loppui vuonna Uudenmaan Veturi- ryhmän ja PuTu- työryhmän aloittama

17 17 verkostoituminen, asiantuntijuuden vaihto ja tulkkipalvelujen kehittäminen alueellisesti jatkuivat Hankintapiirin ja PuheTupa hankkeen toiminnassa. Vammaisjärjestöjen kanssa tehty yhteistyö toteutui luontevasti jo VETURI- ryhmän ja PuTutyöryhmän toiminnassa syntyneiden kontaktien ja verkostojen pohjalta. Hankkeen johtoryhmään kuuluneet kuuden vammaisjärjestön edustajat muodostuivat hankkeen läheisimmiksi yhteistyökumppaneiksi. Eri vammaryhmistä olevien, mahdollisten puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjien tarpeiden ja erityispiirteiden huomioiminen hankkeen asiakasprosessien suunnittelussa ja toteuttamisessa olivat tärkeitä. Lisäksi vammaisjärjestöjen järjestämät seminaarit ja kongressit, vammaisjärjestöjen lehdet ja internetsivustot tarjosivat hyviä mahdollisuuksia puhevammaisten tulkkipalvelusta ja hankkeen toiminnasta tiedottamiseen. Puhevammaisten tulkit olivat hankkeen erittäin merkittävä yhteistyötaho. Uudellamaalla työskenteleviä puhevammaisten tulkkeja osallistui hankkeen järjestämiin, kaikille avoimiin tilaisuuksiin. Lisäksi hanke järjesti yhdessä Tulkkipalvelujen Uudenmaan Hankintapiirin kanssa useita eri tilaisuuksia ja oli mukana tulkkipalvelujen kilpailuttamisen valmisteluprosessissa. Puhetupakeskuksen suunnitteluvaiheessa hanke järjesti tulkeille useita tilaisuuksia, joissa esiteltiin Suomen CP-liiton tulevan puhevammaisten tulkkipalveluja tuottavan Puhetupakeskuksen toimintaa. Tulkeille tiedotettiin kilpailuttamisesta ja mahdollisuudesta tulla keskuksen työntekijöiksi. Sittemmin tulkkien kanssa tehdyn yhteistyön päävastuun on ottanut Puhetupakeskus. Pirkko Jääskeläinen on osallistunut Uudenmaan Puhevammaisten tulkit yhteistyöryhmän tapaamisiin sekä valtakunnallisiin puhevammaisten tulkeille järjestettyihin työkokouksiin. Työkokouksia on järjestetty kaksi kertaa vuodessa eri puolilla Suomea. Hän on ollut mukana vaikuttamassa Suomen Puhevammaisten Tulkit ry:n perustamiseen sekä toimii ko. yhdistyksen hallituksen varajäsenenä. Suomen Puhevammaisten Tulkit ry perustettiin Yhdistyksen tarkoituksena on toimia vammaispalvelulain mukaista puhevammaisten tulkkityötä tekevien henkilöiden ammattiyhdistyksenä, toimia yhdyssiteenä jäsenten välillä sekä edistää puhevammaisten tulkkitoimintaa Suomessa (Papunet, 2007). Tulkkipalvelujen Uudenmaan Hankintapiiri on ollut hankkeen merkittävä yhteistyökumppani. (katso tarkemmin luku 2.3) Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon näyttötutkinnonperusteiden uudistaminen toteutettiin Opetushallituksen asettaman työryhmän toimesta. Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinto on verrattain nuori tutkinto, ensimmäiset näyttötutkinnon perusteet tulivat voimaan vuonna Vuoden 2005 lopussa Opetushallitus nimesi työryhmän valmistelemaan tutkinnon perusteiden uudistamista. Projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen toimi työryhmässä Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n nimeämänä edustajana ja johtoryhmän jäsen palvelupäällikkö Ilona Toljamo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajana sekä johtoryhmän jäsen koulutussuunnittelija Anne Grönroos Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n edustajana. Tutkinnon nimi muuttui puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnoksi Uudistuneet perusteet tulivat voimaan Tutkinnon nimenmuutoksella ja uusittujen perusteiden painopistettä muuttamalla haluttiin tutkinnon vastaavan enemmän työelämän haasteita. Aikaisemmin erikoisammattitutkinnon suorittaneista käytettiin epävirallista nimikettä Puhevammaisten tulkkipalvelutyöntekijä. Koulutuksen nimenmuutoksen myötä tutkinnon suorittaneiden epävirallinen nimike on vakiintunut muotoon Puhevammaisten tulkki. Aikaisemmin koulutusta oli käytetty jo olevan ammattitaidon lisäämiseen täydennyskoulutuksena omaan työhön. Muutoksilla haluttiin saada koulutettuja puhevammaisten tulkkeja vammaispalvelulain mukaisen puhevammaisten tulkkipalvelun tehtäviin.

18 18 Opetushallituksen tutkintotoimikunta Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat Opetushallituksen yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat. Tutkintotoimikunnat ovat lakisääteisiä luottamushenkilöelimiä, jotka asetetaan hoitamaan julkista tehtävää. Tutkintotoimikunnan jäsenet toimivat tehtävässään oman toimensa ohella ja virkavastuulla. Puhevammaisten tulkkipalvelun tutkintotoimikuntaan ovat kuuluneet vuodesta 2001 alkaen projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen ja johtoryhmän jäsen palvelupäällikkö Ilona Toljamo. Papunet internetsivuston Tulkkipalvelu- sivujen uudistamiseen osallistuminen oli osa hankkeen asiakkaille suunnattuja interventioita. Papunet palveluverkko puhevammaisille on laaja ja laadukas internetsivusto, joka tarjoaa monipuolisesti tietoa puhevammaisuuteen, puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin, kommunikoinnin kuntoutukseen ja tulkkipalveluihin liittyen. Papunet sivustoa uusittiin ja ajanmukaistettiin perusteellisesti vuosina 2006 ja PuheTupa hanke osallistui Tulkkipalvelu- sivujen uudistamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tulkkipalvelu sivut ovat olleet erinomainen väylä ajankohtaisten tulkkipalvelua koskevien uutisten ja muutosten välittämiseen. Myös tiedot puhevammaisten tulkkipalveluun liittyvistä koulutuksista ja muista tapahtumista on saatu leviämään helposti ja nopeasti laajalle yleisölle Papunet sivuston välityksellä. Puhevammaisten tulkin koulutuksen kehittäminen ja yhteistyö oppilaitosten kanssa. Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittaminen tuli mahdolliseksi Uudellamaalla vuonna 2001, kun ETSO (Espoon sosiaali- ja terveysalan oppilaitos), nykyinen Omnia (Espoon seudun koulutuskuntayhtymän Aikuisopisto), otti puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon osaksi koulutustarjontaansa. Tutkinto on näyttötutkinto, jossa opiskelija osoittaa osaamisensa ja ammattipätevyytensä tutkintotilanteissa. Pääsääntöisesti opiskelijat osallistuvat oppilaitoksen järjestämään valmistavaan koulutukseen, vaikka valmistavaan koulutukseen osallistuminen ei olekaan tutkinnon suorittamisen ehto. Laaja-alainen opintojen henkilökohtaistaminen takaa sen, että opiskelijan koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista hyödynnetään tutkintotilanteissa. PuheTupa hanke on tehnyt yhteistyötä Omnian kanssa useaan eri asiakokonaisuuteen liittyen. Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikunta, jossa Pirkko Jääskeläinen toimii puheenjohtajana, on yhteistyössä kaikkien tutkintoa järjestävien oppilaitosten kanssa. Kristiina Räisänen on ollut mukana Omnian kokoamassa työelämän yhteistyöryhmässä, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyösuhteita oppilaitoksen ja työelämän välillä sekä osallistua valmistavan koulutuksen sisältöjen suunnitteluun. Kristiina Räisänen on toiminut näyttötutkintojen arvioijana ja on osallistunut Omnian järjestämiin arvioijille tarkoitettuihin koulutuksiin. Syksyllä 2006 PuheTupa hankkeen johtoryhmässä heräsi huoli puhevammaisten tulkkien riittävyydestä Uudellamaalla. Hankintapiirin toiminnan käynnistyminen puhevammaisten tulkkipalvelun osalta toi uusia haasteita tulkkien riittävyyteen. Puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjien määrän kasvu Uudellamaalla johtaa tulevaisuudessa tilanteeseen, jossa syntyy pulaa koulutetuista puhevammaisten tulkeista. PuheTupa hanke valmisteli kirjelmän Uudellamaalla toimiville sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksille. Hankkeen johtoryhmään kuuluvien järjestöjen toiminnanjohtajat allekirjoittivat kirjelmän ja PuheTupa hanke toimitti kirjelmän oppilaitoksille sekä oli puhelimitse yhteydessä oppilaitosten rehtoreihin ja koulutussuunnittelijoihin. Tähän asiaan panostaminen tuotti tulosta. Kaksi Uudellamaalla toimivaa sosiaali- ja terveysalan oppilaitosta on esittänyt kiinnostuksensa ottaa puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto osaksi koulutustarjontaansa. Yhteistyö tulee jatkumaan heidän kanssaan loppuvuonna 2007.

19 19 Muiden tulkkipalvelujen kehittämishankkeiden kanssa tehty yhteistyö on ollut osa hankkeen toimintaa. VETURI- verkostoituvat tulkkipalvelut hankkeen alueelliset osahankkeet käynnistivät suuren määrän paikallisia ja alueellisia kehittämishankkeita, joita hallinnoivat eri järjestöt sekä kunta-alan toimijat. KUPU Etelä-Savon puhe- ja kuulovammaisten tulkkipalvelu hanke on ollut yksi PuheTupa hankkeen yhteistyökumppaneista. VETURI- hankkeen eteläsavolainen osahanke kartoitti alueen puhevammaisten henkilöiden palvelutarpeita ja palvelujen saatavuutta Etelä-Savossa. Kartoitus toimi pohjana KUPU- hankkeen toiminnalle. KUPU hanke kuuluu Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston tavoiteohjelmaan ja sen toimenpidekokonaisuus kuuluu työelämän tasa-arvon edistämiseen. Hankkeen rahoituksesta 44 % on ESR- rahoitusta, 36 % valtion kansallista vastinrahoitusta, 9% alueen kuntien rahoitusta ja 11% yksityistä rahoitusta. KUPUhankkeen tavoitteena on parantaa kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkipalvelujen saatavuutta sekä kehittää tulkkipalvelujen laatua. Alueellinen tulkkipalvelujen tuottamis- ja järjestämismallin kehittäminen Etelä-Savon alueelle on ollut yksi hankkeen päätoimintamuodoista. Lisäksi hanke on järjestänyt lisä- ja täydennyskoulutusta kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelun tuottajille, järjestäjille ja käyttäjille. Projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen on hankkeen ohjausryhmän jäsen. PuheTupa hankkeen ja KUPU-hankkeen yhteistyö on sisältänyt myös tulkkipalvelujen tuottamismallien kehittämisen ja asiantuntijuuden vaihtoa. Lisätietoa KUPUhankkeesta löytyy osoitteesta Pirkanmaan tulkkipalvelujen kehittämishanke oli käynnissä ajalla , ja myös tämän hankkeen juuret löytyvät VETURI- hankkeen alueellisesta osahankkeesta. Pirkanmaan tulkkipalvelujen kehittämishankkeen tavoitteena oli kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelujen saatavuuden parantaminen ja palvelujen laadun kehittäminen, kustannustehokkuuden lisääminen sekä tulkkipalvelujen erityisosaamisen turvaaminen. Hankkeen keskeisinä tehtävinä oli muun muassa tulkkipalvelun palveluntuottajien kilpailuttaminen ja integroiminen keskitetyn välitysjärjestelmän piiriin, yhteisten laatukriteereiden sopiminen kuntien kesken sekä selainpohjaisen välitysjärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto. Hankkeen kustannuksista suurin osa katettiin Länsi-Suomen lääninhallituksen myöntämällä Sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisella valtionavustuksella. Alueen kunnat osallistuivat kustannuksiin 25 % omarahoitusosuudella. Hanke saavutti asettamansa tavoitteet ja Pirkanmaalla toimii nyt keskitetty ja kilpailutettu tulkkipalvelujen hankinta ja välitys. PuheTupa hankkeen ja Pirkanmaan tulkkipalvelujen kehittämishankkeen välinen yhteistyö liittyi keskitetyn ja kilpailutetun tulkkipalvelujen tuottamismallin sekä palvelujen laadun kehittämiseen. Lisätietoa Pirkanmaan kehittämishankkeesta löytyy osoitteesta Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishanke toimi vuosina Hankkeen tavoitteeksi asettama Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämiskeskus aloittaa toimintansa vuoden 2007 aikana. Hanke oli osa valtakunnallista Sosiaalialan kehittämishanketta liittyen palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisen osahankkeeseen. Hankkeessa toimi tulkkipalvelujen kehittämistyöryhmä ja puhevammaisten tulkkipalvelujen kehittämistyöryhmä. PuheTupa hanke teki yhteistyötä tämän hankkeen tulkkipalveluihin liittyneiden työryhmien kanssa. Sekä Pirkko Jääskeläinen että Kristiina Räisänen ovat olleet luennoimassa hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa ja seminaareissa sekä mukana erilaisissa tapahtumissa. Suomen CP-liiton aluesihteerien Pirkko Haikaran ja Ilse Kirsilän työpanokset Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishankkeen ohjausryhmässä sekä työryhmissä ja heidän yhteistyönsä PuheTupa hankkeen kanssa mahdollistivat toimivan ja aktiivisen asiantuntijuuden vaihdon ja yhteistyön hankkeiden välillä. Lisätietoa Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishankkeesta ja uudesta Kouvolan seudun

20 20 vammaispalvelujen kehittämiskeskuksesta löytyy osoitteesta Talvella 2006 Kristiina Räisänen kutsuttiin Ruotsin puhevammaisten tulkkeina toimivien ammattihenkilöiden (Taltolk) valtakunnalliseen verkostotapaamiseen Uppsalaan. Hän esitteli tapaamisessa Suomen puhevammaisten tulkkipalvelujärjestelmää, tulkkipalveluiden suomalaisia tuottamismalleja, lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Tästä tapaamisesta julkaistiin artikkeli CP-lehdessä sekä Papunetin Tulkkipalvelu-sivuilla. PuheTupa hanke on tehnyt yhteistyötä erilaisten alueellisten toimijoiden kanssa, esimerkiksi Honkalampi-säätiö, Kota- hankkeet, Kajaanin maakuntahanke, Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittämishanke, Suomen CP-liiton aluesihteerit ja CP-liiton paikallisyhdistykset. Kristiina Räisänen on toiminut Suomen Ratsastajainliitto ry:n työryhmässä, joka on suunnitellut ja tuottanut oppaan Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot ratsastuksen opetuksessa. Opas on tilattavissa Suomen Ratsastajainliitosta, lisätietoa löytyy osoitteesta Yhteistyö on muotoutunut kunkin toimijan ja PuheTupa hankkeen tarpeiden mukaisesti. Yhteistyö on voinut olla henkilökohtaisia tapaamisia, luennointipalveluita, asiantuntijuuden vaihtoa tai kokemusten ja tietojen jakamista tai yhteisen materiaalin tuottamista. Eri hankkeiden asiantuntijatehtävissä toimivilla henkilöillä on arvokasta, kokemuksiin perustuvaa tietoa, jota muut samojen asioiden parissa työskentelevät voivat hyödyntää. Tätä hiljaista tietoa on mahdollista hyödyntää verkostoitumalla alan muiden toimijoiden kanssa. Verkostoituminen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö laajenee ja on yhä isommassa roolissa hankkeiden työssä. Yhteistyöllä vältytään monilta ongelmilta, jotka yhteistyökumppani on jo saattanut kohdata ja löytänyt siihen ratkaisun. Stakesin VETURI- hanke nosti valtavan myötätuulen tulkkipalvelujen kehittämisen purjeisiin. Kunnat, aluekeskukset, maakunnat, sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat kokoontuivat yhteisten pöytien ääreen koko Suomessa. Näistä keskusteluista nousi kehittämishankkeita ja työryhmiä kaikkialle Suomeen. Yhteistyö hankkeiden ja toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää ja jatkuu edelleen monissa eri muodoissa.

21 Hankkeen hallintoprosessit Hankkeen Johtoryhmä PUHETUPA- HANKE Materiaalin tuottaminen Suomen CP-liitto ry. Hankkeen johtoryhmään kuului edustaja jokaisesta mukana olevasta vammaisjärjestöstä. Johtoryhmä on kokoontunut vuonna 2004 kaksi kertaa ja vuonna 2005 kolme kertaa, vuonna 2006 kolme kertaa ja vuonna 2007 kolme kertaa. Johtoryhmän kokouksissa on tarkasteltu hankkeen toimintasuunnitelmaa ja kertomusta sekä budjettia. Lisäksi on keskusteltu kulloinkin ajankohtaisista, hankkeen toimintaan liittyvistä asioista sekä arvioitu toimintaa ja toiminnan onnistumista keskustelujen ja eri arviointimenetelmien avulla. Hankkeen työntekijät ovat osallistuneet koulutuksiin ja sitä kautta kehittäneet ammattitaitoaan ja valmiuksiaan toimia hankkeessa; esimerkiksi Sillalla seminaari, Sosiaali- ja Terveysturvan Keskusliiton Projektikoulutukset, Järvi-hankkeen Arviointi-foorumi sekä Stakesin FinSoc tutkimusyksikön hankkeiden arviointiin liittyvät koulutukset. Suomen CP-liitto on vastannut hankkeen taloushallintoon, tiedottamiseen ja materiaalin tuottamiseen liittyvistä toiminnoista. Projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen on vastannut hankkeen talousasioista yhdessä Suomen CP-liiton talouspäällikkö Tuulikki Suutarin kanssa. Suomen CPliiton entinen toiminnanjohtaja Aimo Strömberg ja nykyinen toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen sekä palvelupäällikkö Ilona Toljamo ovat olleet aktiivisesti mukana hankkeen hallinnossa ja toiminnan suunnittelussa. Tiedotusasioissa on ollut mukana Suomen CP-liiton tiedottaja Sini Pälikkö. Hallintaprosesseihin kuului materiaalin tuottaminen. Hankkeesta ja sen toiminnasta on tuotettu mm. esite ja kaksi posteria, roll-up kuvateline. Työntekijät ovat osallistuneet Opas puhevammaisten tulkkipalvelusta esitteen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät ratsastuksen opetuksessa -oppaan tuottamiseen.

PuheTupa- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004-2007 VÄLIRAPORTTI 2004-2005

PuheTupa- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004-2007 VÄLIRAPORTTI 2004-2005 PuheTupa- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004-2007 VÄLIRAPORTTI 2004-2005 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen puheterapeutti Kristiina Räisänen puhevammaisten

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

p u h e v a m m a i s t e n t u l k k i p a l v e l u s t a

p u h e v a m m a i s t e n t u l k k i p a l v e l u s t a o p a s p u h e v a m m a i s t e n t u l k k i p a l v e l u s t a 13 S i s ä l l y s Puhevammaisuus 3 Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi 4 Puhevammaisten tulkkipalvelu on laissa määritelty oikeus

Lisätiedot

puhevammaisten tulkkauspalvelusta

puhevammaisten tulkkauspalvelusta opas puhevammaisten tulkkauspalvelusta 13 Sisällys Tulkkauspalvelu on laissa määritelty oikeus 3 Puhevammaisuus 4 Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi 4 Mitä puhevammaisten tulkkauspalvelu on? 5 Tulkkauspalvelun

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

Tampereen työparimalli

Tampereen työparimalli VAIKEASTI PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELU Tampereen työparimalli sosiaalityöntekijä Seija-Sisko Heikkilä 20.9.2007 Jyväskylä PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELUA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen perustuslaki 1999/731

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Pysyväisohje tutkintotoimikunta 8802 Päivitetty

Pysyväisohje tutkintotoimikunta 8802 Päivitetty Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkintoa järjestäville oppilaitoksille Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon näyttötutkinnon perusteet ovat astuneet voimaan 1.8.2006. Opetushallitus on antanut

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu kun tarvitset tulkkausta puhevamman takia www.kela.fi/vatu Mikä on vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu? Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu edistää vammaisten

Lisätiedot

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007 Kaisu Puttonen Tulkkipalvelukartoitus Kartoitus tehty yhtstyössä Vammaisalan sosiaalityön ja erityisosaamisen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Asiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia. Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Asiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia. Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Asiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Miksi tulkkaus on järjestetty vammaryhmän mukaan? Kela hankkii tulkkauspalvelun ulkopuolisilta palveluntuottajilta tarjouskilpailuna

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit

Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit in ilmoitettujen tietojen perusteella asiakkaan tulkkitilaukseen etsitään asiakkaalle sopiva tulkki 1 perustiedot Sukunimi ja etunimet Työnantaja/toiminimi Tulkki toimii seuraavilla välitysalueilla Etelä-Suomi

Lisätiedot

Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Näyttötutkinnon tutkinnon perusteet 2006 Taustaa 1990-luvulla AAC-lis lisäkoulutusta 2001 puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet Toteutus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Yksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille

Yksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille Yksi tekijöistä Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke Hankesuunnitelma vuosille 2016-2018 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 KVANK Kehitysvamma-alan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke PUNOS - hanke Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin Puhevammaisuus vaikeus tuottaa tai ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä voi olla myös liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmottamisvaikeuksia

Lisätiedot

Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hanke ( )

Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hanke ( ) Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hanke (2018-2020) Riitta Palovuori, projektipäällikkö Annamaija Saastamoinen, projektityöntekijä Kokemustoimintaa yhteistyöllä seminaari 13.9.2018 Riitta

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Lainsäädäntö ja tutkinnon perusteet Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5) Opetushallituksen

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Martina Nygård THL 5.3.2019 Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta / KOULUTUSKIERROS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Page 1 of 8 Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01.2018 15:07 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,

Lisätiedot

Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla ( )

Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla ( ) Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla (2018-2020) Riitta Palovuori, projektipäällikkö Anu Nevanperä, projektityöntekijä Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Valtakunnallinen kokemustoimintaverkosto

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot