Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) Helsinki Vaihde:

2 Yliopistopaino Helsinki 2010

3 SISÄLLYS 1 Toimintakertomus Johdon katsaus toimintaan Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminta ja maksuton toiminta Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoitusrakenne Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

4 1 Toimintakertomus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti toimintansa , joten tämä toimintakertomus ja tilinpäätös on laitoksen ensimmäinen. THL:n tulostavoitteet vuodelle 2009 sekä koko tulossopimuskaudelle vuosille määriteltiin STM:n kanssa solmitussa tulossopimuksessa sekä valtion talousarviossa. THL:n alaisten laitosten tulostavoitteet määriteltiin tulossopimuksissa, jotka mielisairaalat ja koulukodit ovat tehneet THL:n kanssa. Toimintakertomus ja tilinpäätös noudattavat STM:n ja Valtiokonttorin ohjeita. Vuosi 2009 oli THL:n ensimmäinen toimintavuosi, joten edellytettyä vertailutietoa kahdelta edelliseltä toimintavuodelta on mahdollista tuottaa ainoastaan mielisairaaloiden ja koulukotien osalta. THL:n seurantajärjestelmät eivät vielä toimi kattavasti, joten toimintakertomuksessa on merkittäviäkin puutteita raportoinnin kattavuudessa ja tarkkuudessa. Selkeyden vuoksi toimintakertomuksessa käytettään johdonmukaisesti seuraavia käsitteitä: THL-tilivirasto/tilivirasto = THL ja sen alaiset laitokset (Valtion mielisairaalat ja koulukodit) THL = Päämaksupiste (ilman maksupisteitä) Maksupisteet = Valtion mielisairaalat ja koulukodit THL:n vuoden 2009 tulossopimukseen on kirjattu yksilöityinä tulostavoitteina vain ministeriön kannalta keskeiset tavoitteet pyrkimättä sopimusvuoden koko toiminnan kattamiseen. Toimintakertomuksessa tulossopimuksessa asetetut tavoitteet, niiden toteuma, tulosanalyysi ja arvio on esitetty noudattaen tulossopimuksen otsikointia ja taulukkomuotoa. Sanallisen tulosanalyysin lisäksi tuloksellisuutta on arvioitu myös arvosanan avulla (5= erinomainen tulos, tulostavoite saavutettu ja ylitetty huomattavasti 4= hyvä tulos, tulostavoite saavutettu tavoitteen mukaisesti, 3= tyydyttävä tulos, tulostavoite toteutunut lähes tavoitteen mukaisesti, 2= välttävä tulos, tulostavoite on toteutunut osittain, 1= huono tulos, tulostavoitetta ei ole saavutettu tulossopimusvuonna). 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2009 oli Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) fuusion tuloksena syntyneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ensimmäinen toimintavuosi. Toimintavuoteen liittyi neljä haastetta: 1. Uuden laitoksen organisoituminen, 2. taloudelliset haasteet, 3. entisten perustehtävien hoitaminen sekä 4. uusien tehtävien vastaanottaminen. THL:n aloittaessa toimintansa vuoden 2009 alussa oli laitokselle nimetty pääjohtaja ja neljä ylijohtajaa. Laitoksen muu organisaatio sekä toimintaperiaatteet olivat vasta fuusiosuunnitelman papereilla. Kevään kuluessa nimettiin hallintojohtaja ja strategiajohtaja sekä osastojen johtajat ja yksiköiden päälliköt sisäisten ilmoittautumisten perusteella. Sen jälkeen sijoitettiin KTL:n ja Stakesin entinen henkilöstö uuden organisaation puitteisiin ottaen huomioon henkilöiden omia toiveita. Kesän molemmin puolin toteutettiin fyysiset tilaratkaisut uuden organisaation mukaisesti. Samalla aloitettiin Helsingin toimintojen keskittäminen Tilkanmäelle korvaamalla noin puolet ns. Lintulahden tiloista Tilkanmäellä sijaitsevan uuden ns. Viuhka-talon vuokratiloilla, joihin toimitilat sijoitettiin. Uuden laitoksen ensimmäiseen toimintavuoteen vaikuttivat olennaisesti myös taloudelliset haasteet. Valtion tuottavuusohjelma ja eräät muut laitoksen budjettiin kohdistuneet vähennykset yhdessä fuusiokulujen ja uusien tehtävien kanssa aiheuttivat laitoksen perusrahoitukseen noin 5,6 miljoonan euron vajauksen. Se vaati sopeutusohjelmaa, joka koski niin yleisiä säästömah- THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

5 dollisuuksia läpi organisaation kuin erityisesti suunnattuja henkilöstösupistuksia. Irtisanomiset suunnattiin laitoksen strategiset tavoitteet ja fuusion aikaansaama henkilöstörakenne huomioon ottaen sekä noudattamalla tiukasti yhteistoimintamenettelystä annetun lain vaatimuksia. Irtisanomiset koskivat lopulta 76 henkilöä. Uuden laitoksen organisoituessa vuoden 2009 aikana tuli koko ajan huolehtia entisten laitosten aiemmista sopimuksista ja perustehtävistä, jotka suurelta osin siirtyivät uuteen laitokseen. Tämä merkitsi hyvin laajaa tehtäväkenttää, jotka uuden laitoksen organisaation mukaan toteutettiin nyt laitoksen neljän toimialan sekä horisontaalisten rakenteiden puitteissa. Nämä liittyivät mm. sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden tehtäviin, kansantautien ja sosiaalisten ongelmien torjuntaan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, väestön terveyden suojeluun, sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmään, tietojärjestelmiin sekä viestintään ja vaikuttamiseen. Kaikilla näillä aloilla tehtiin erittäin runsaasti monipuolista ja eri tavoin vaikuttavaa työtä, kuten asianomaiset tulosraportit osoittavat. Aiempien perustehtävien ohella vuoden 2009 aikana toteutettiin runsaasti uuden laitoksen strategisten painopisteiden mukaisia ja ministeriön kanssa sovitun tulossopimuksen mukaisia uusia tehtäviä. Ne koskivat mm. KASTE-ohjelman toimeenpanoa, palvelujärjestelmän kehittämistä, terveys- ja sosiaalitaloutta, terveyden edistämisen määräraha-anomusten käsittelyä, uutta julkaisutoimintaa, tietojärjestelmän kehittämistä ns. KanTa-uudistukseen liittyen, ensimmäisen terveyden ja hyvinvoinnin yleisiä indikaattoreita koskevan ns. temaattisen ohjelman käynnistäminen, Rohto-ohjelman perusterveydenhuoltoa koskevien toimintojen siirtämisen sekä läänien oikeuslääkäritoiminnan THL:lle siirtämisen valmistelun. Tämän lisäksi toimintavuoteen sattui maailmanlaajuinen H1N1-influenssapandemia, joka aiheutti laitokselle erittäin suuren työpaineen STM:n johtaman työn valmistelussa ja toimeenpanemisessa niin ohjeistuksen, laboratoriotoiminnan, rokotustoiminnan ja kansainvälisen yhteistyön osalta. Palvelujärjestelmän taholta laitokseen suuntautuvien toiveiden arvioimiseksi THL:n edustajat toteuttivat hyvin laajan kenttäkierroksen, joka koski 24 suurta kaupunkia. Kaiken kaikkiaan uuden laitoksen, kansallisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n, ensimmäinen ja haasteinen toimintavuosi oli erittäin tuloksellinen niin organisoitumisen kuin toteutetun työn osalta. Voidaan hyvin todeta, että laitos vakiinnutti nopeasti asemansa kansallisesti keskeisenä ja kansainvälisesti tunnustettuna alansa tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena. Samalla on syytä muistaa, että laitokselle on kertynyt runsaasti haasteita, jotka koskevat toiveita uusista tehtävistä, laitoksen toimintakulttuurin ja strategisen johtamisen kehittämistä kuin julkisen sektorin ja talouden paineita. Uusiin haasteisiin vastaamiseksi laitos käynnisti sosiaali- ja terveysministeriön strategiatyöhön niveltyvän oman strategiatyönsä, johon liittyy niin tulevien haasteiden ennakointia, sidosryhmien tarpeiden arviointia, johtamis- ja organisaatiokulttuurin kehittämistä kuin strategisten perustavoitteiden kirkastamista. 1.2 Vaikuttavuus Tulossopimuksessa THL:n toiminnan vaikuttavuuden painoalueiksi asetettiin STM:n strategiasta johdetut terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen sekä toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamisen tavoitteet. Lisäksi THL toteuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteita. Vaikuttavuustavoitteiden seuranta tapahtuu hallinnonalan yleisindikaattorien sekä laitoskohtaisten seurantaindikaattorien avulla. Vuoden 2009 indikaattorien toteumatietoja ei ole toimintakertomusta tehtäessä käytössä, joten toiminnan mahdollista vaikuttavuutta kuvataan ja analysoidaan pääasiassa toiminnan tuotosten yhteydessä. Tulossopimuksessa sovitusti varsinainen arvio vaikuttavuuden kehityksestä sekä laitoksen onnistumisesta vaikuttavuuden osalta tehdään vasta tulosopimuskauden lopussa vuosina THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

6 THL:n toiminnan vaikuttavuus on pääosin nähtävissä vasta usean vuoden aikajänteellä, mutta THL:n strategisten painotusten kautta voidaan tunnistaa muun muassa seuraavia saavutuksia. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimisessa ja kehittämisessa: Pätevät tiedot suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä THL:n koordinoima Terveys tutkimus on tuottanut runsaasti kipeästi kaivattuja tietoja suomalaisten terveydestä (ml. mielenterveys ja suun terveys) ja toimintakyvystä sekä niiden vaikutettavissa olevista määrittäjistä. Tätä tietopohjaa ollaan paraikaa täydentämässä mm. tuoreilla väestöä edustavilla kansallisilla tiedoilla (Terveys seurantatutkimus) yksilötason seurantatiedoilla, joiden avulla voidaan tunnistaa muutosten syitä ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia (Terveys seurantatutkimus) kasvavaa maahanmuuttajaväestöä koskevilla tiedoilla (Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus) kunta- ja aluetasoisilla tiedoilla (Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus) Pätevää ja monipuolista tietoa suomalaisten hyvinvoinnista ja aktiivista tiedolla vaikuttamista ajankohtaisissa politiikkahankkeista. Vuoden 2009 vaikuttavia saavutuksia oli lapsiperheiden toimeentulo-ongelmien tuominen keskusteluun Lapsiperheiden hyvinvointi 2009-kirjan myötä. Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) -kysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (aikaisemmin Stakesin) osittain paneelimuotoinen kyselytutkimus, joka toteutetaan noin joka kolmas vuosi. Tutkimus on vuodesta 2002 lähtien tarjonnut luotettavaa ja kattavaa tietoa suomalaisten hyvinvoinnista, läheissuhteista, terveydestä, terveys- ja sosiaalipalveluiden käytöstä ja niistä saaduista kokemuksista sekä mielipiteistä koskien suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä tietoa ei saada mistään muualta. Vuonna 2009 ilmestyi myös tutkimus Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo, sekä arviointi työn ja perheen yhteensovittamispolitiikasta vuosina THL antoi myös vankan panoksen vanhempainvapaan uudistamistyöryhmässä ja sosiaalihuoltolain uudistuksen valmistelussa. Vuonna 2009 toimiala oli keskeisesti mukana Sata-komitean työssä. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa: Sydäntautien ehkäisyssä onnistuttu diabeteksen, allergian ja dementian ehkäisy alussa Kuolleisuus sydäntauteihin työikäisessä väestössä on vähentynyt yli 80%. Tämä johtuu suuremmaksi osaksi terveellisemmästä ruokavaliosta ja tupakoinnin vähenemisestä sekä verenpaineen ja kolesterolin alenemisesta myös tehostuneen lääkehoidon avulla. Tyypin 2 diabeteksen tärkeimmät syyt selvisivät 1990-luvulla. Jopa 90 % siitä voitaisiin ehkäistä mikäli väestö saataisiin laihtumaan ja liikkumaan riittävästi. Tyypin 1 diabeteksen syitä ei tunneta, mutta siitä on meneillään laajoja tutkimuksia. Allergian hoitoa ja ehkäisyä on viimeaikaisten tutkimuslöydösten mukaan suunnattu aivan uudelleen. Ennen allergiaa pyrittiin ehkäisemään ja hoitamaan välttämällä allergian aiheuttajia, nyt pyritään parantamaan väestön sietokykyä asteittaisella altistumisella. Dementian ehkäisytutkimukset on aloitettu, koska muutettavissa olevia riskitekijöitä jo tunnetaan. Lähivuosina näistä tutkimuksista saadaan uutta tietoa voidaanko dementiaa oikeasti ehkäistä. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

7 Osallisuuden edistäminen THL on tukenut ihmisten osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa tutkimalla, kehittämällä ja arvioimalla osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: sosiaali- ja terveyspalveluita, kuntoutusta, sosiaalihuoltoa, sosiaalista työllistämistä ja esteettömyyttä. THL on mm. kehittänyt uusia toimintamalleja työttömien terveyspalveluihin, kuntouttavaan sosiaalityöhön ja sosiaaliseen työllistämiseen erityisesti kunnissa, sekä edistänyt esteettömyyttä asiantuntijaverkostojen avulla. Alueellinen ja paikallinen alkoholiehkäisy vaikuttavaa Paikallinen alkoholipolitiikka -hanke (PAKKA) osoitti, että paikalliset toimet, kuten yhteistyö viranomaisten, järjestöjen, vähittäiskaupan ja ravintoloiden kanssa vähentää alaikäisten alkoholin saantia, humalaisille tarjoilua ja alkoholihaittoja. THL:n koordinoimassa Alkoholiohjelmassa onkin kiinnitetty erityishuomiota alkoholihaittojen ehkäisyyn rakentamalla alueellinen koordinaatioverkosto ja tuottamalla uutta tietomateriaalia. Alueellinen ja paikallinen työ tukee valtakunnallista alkoholin kulutuksen ja haittojen vähentämistä sekä lasten ja perheiden ongelmien torjuntaa. Alkoholin kulutusta rajoittamalla ehkäistään myös muita riippuvuusongelmia, kuten huumeiden käyttöä, tupakointia ja rahapelaamista. THL tutki päihde- ja riippuvuuskysymyksiä laaja-alaisesti. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön terveyden suojelussa sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakoinnissa ja ehkäisyssä: Sikainfluenssapandemian torjunta THL vaikutti merkittävästi pandemiatorjuntaan Laitoksen asiantuntijat osallistuivat kansallisen pandemiasuunnitelman laatimiseen, epidemian kulun seurantaan ja sitä koskevaan viestintään sekä rokotusten ohjaukseen ja muihin torjuntatoimiin. Pandemiatorjunta oli laajaalaista yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa. Ilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset Kaupunki-ilman pienhiukkasille altistumisen on arvioitu johtavan vuosittain lähes 2000 ennenaikaiseen kuolemaan Suomessa. Rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat ja taloudelliset menetykset ovat mittavia. THL on alan kansainvälisesti tunnetuimpia tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia. THL on auttanut vähentämään ilman epäpuhtauksista aiheutuvia terveyshaittoja välittämällä tutkimustietoa kansallisesti ja kansainvälisesti päättäjille ja kansalaisille sekä vaikuttamalla kaavoitukseen, rakennusmääräyksiin ja raja- ja ohjearvoihin Suomessa ja EU:ssa THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkimisessa ja kehittämisessä: Tutkittua tietoa hoitoketjujen kustannus-vaikuttavuudesta Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuus on THL:n keskeinen ja voimistuva tutkimusalue. Esimerkiksi Perfect hankkeen tavoitteena on luoda ja ylläpitää indikaattoreita ja malleja, joiden perusteella seurataan systemaattisesti eri rekisteri- ja tilastotietoihin perustuen erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin sisältyviä palveluja, niiden vaikuttavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta alueiden, sairaaloiden ja väestöryhmien kesken. Tämä vuonna 2004 Stakesin, yliopistosairaanhoitopiirien ja Kelan yhteistyönä aloitettu hanke on muuttanut merkittävästi terveydenhuollon käytäntöjä. Perfect-hankkeessa kehitettyjä ideoita sovelletaan vuonna 2010 aloitetussa THL:n koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa EuroHOPE-tutkimuksesssa. Siinä arvioidaan Euroopan terveydenhuoltojärjestelmän suorituskykyä. Hankkeessa mitataan mikroekonometrisilla menetelmillä terveydenhuollon vaikuttavuutta, laatua, resurssikäyttöä sekä 8 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

8 kustannuksia viiden kansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti merkittävän terveysongelman tai sairauden hoidossa: sydäninfarkti, aivohalvaus, lonkkamurtuma, rintasyöpä sekä pienipainoiset keskoset. Peruspalvelujen kustannusvaikuttavuuden tutkimusta vahvistettiin vuonna 2009 lisäämällä resursseja sosiaalipalvelujen kustannusvaikuttavuuden arviointiin, ja vuonna 2010 THL:n tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon peruspalvelujen kustannusvaikuttavuuden tutkimusta. Arvioitu tieto tukee palvelu- ja hoitokäytäntöjen uudistumista THL:ssä on kehitetty hyvien käytäntöjen arviointimenetelmiä ja näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen käyttöön saamista ja juurruttamista. Tiedon käyttöön saamista helpottavat verkossa olevat palvelut ja Sairaanhoitopiirien kanssa on edistetty näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen leviämistä yhteisellä HALO-hankkeella. Seuraavan sukupolven avoimen ja vuorovaikutteisen innovaatioympäristön (ns.innokylä) kehittäminen on käynnistynyt yhdessä Kuntaliiton, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ja Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Innokylä tulee tarjoamaan tietoa sosiaali- ja terveysalan kehittämistoiminnasta, sen tuloksista ja arvioiduista hyvistä käytännöistä ja malleista. Se tarjoaa myös vuorovaikutteisen yhteistyöalustan mm. uusille ideoille, kehittäjille, tulosten arvioinnille ja käyttöönoton kokemusten välittämiselle. Innokylän Inno-opisto kokoaa kansallista arviointiosaamista ja menetelmiä kaikkien saataville ja muodostaa yhteistyöverkoston. REDD-hanke REDD-hankkeessa on raportoitu eroja terveyspalveluiden saatavuudessa, laadussa ja lopputuloksissa terveydenhuollon eri osa-alueilla. Sosiaalisesti huono-osaisten ryhmien palveluihin pääsy näyttää olevan muita ryhmiä heikompaa ja ylempiä sosiaaliryhmiä hoidetaan enemmän kirurgisesti ja ainakin joissakin palveluissa palvelujen tarjonnan lisääminen on parantanut oikeudenmukaisuutta. Terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevassa kuolleisuudessa on todettu suuria sosioekonomisia ja alueellisia eroja. Aiheesta on käynnistetty jatkohanke. THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveysalan tilastojen, rekisterien ja muiden tietovarantojen ylläpidossa ja kehittämisessä: Tilasto- ja rekisteritiedot verkosta Tilasto- ja rekisteritiedon keruu ja raportointi on jatkuvaa toimintaa, jota samalla kehitetään jotta tietotuotteet olisivat niiden käyttäjille mahdollisimman hyödyllisiä. Perusterveydenhuollon toiminnan ja tartuntatautitilanteen seuraamiseksi on kehitetty AjantasaHilmo-menetelmä, jota kokeiltiin onnistuneesti kolmen terveyskeskuksen kanssa vuonna Järjestelmän käyttöönoton levittäminen jatkuu vuonna 2010 ja tavoitteena on, että kaikki perusterveydenhuollon toimintaa koskeva tiedonkeruu saadaan suoraan sähköisesti tiedosta, joka syntyy hoitotapahtumassa ja kirjataan potilaskertomukseen. Muuta uutta on mm. Sotkanet-indikaattoritietokannan (www. sotkanet.fi) käyttöliittymän uudistus ja THL:n laajaan asiantuntijajoukon osallistuminen vuonna 2009 ilmestyneiden 29 tilastoraportin sisällön modernisointiin. Kaikki tilastoraportit, Sotkanet sekä Nettihilmo-tietokannat ovat maksutta sähköisesti käytössä. Myös tilastolliset vuosikirjat, jotka painetaan, ovat sähköisesti saatavilla THL:n verkkosivuilta. Rekistereistä tietoa raskaudenaikaisen lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoito- ja raskaus-hankkeessa on kehitetty yhdessä Kansaneläkelaitoksen ja Fimean kanssa menetelmä seurata rekisteritietoja hyödyntäen raskaudenaikaisen lääkehoidon turvallisuutta. Menetelmän käyttökokemuksista on julkaistu ja tekeillä on useita eri lääkeaineiden turvallisuutta arvioivia tutkimuksia. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

9 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Toiminnallinen tavoite 2011 Tulostavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosanalyysi ja arvio Tuottavuuden parantaminen Tuottavuusmittarit määritelty ja käytössä. Tuottavuus kasvanut tulossopimuskaudella THL osallistuu tuottavuusmittareiden laadintaan hallinnonalan yhteisessä projektissa Tilastokeskuksen kanssa. Tuottavuusmittareiden lähtötaso määritelty ja tavoitteet asetettu. THL osallistui hallinnonalan yhteiseen projektiin, jonka tavoitteena oli tuottavuusmittareiden laadinta. Tuottavuusmittauksen toteuttaminen viivästyy edelleen, koska laitoksen talousjärjestelmät eivät vielä mahdollista tarvittavien laskelmien tuottamista. Tilastokeskuksen projektin lisäksi tuottavuusmittaukseen on kytkeytynyt Sektoritutkimuslaitosten johtajien neuvoston TUNEn laitosten kuvaamis- ja mittaamishanke, joka on aivan alkuvaiheissaan. TUNEn hankkeen tulokset ovat käytössä vuoden 2011 alussa. Vuoden 2009 toiminta on ollut pitkänaikavälin tavoitteen suuntaista, mutta taloushallinnon järjestelmien kehittäminen tullee vaatimaan arvioitua enemmän työtä. On todennäköistä, että tuottavuutta ei ole kaikilta osin mahdollista seurata yhden tuottavuusindikaattorin avulla, vaan THL:n on edelleen käytettävä raportoinnissa tuottavuuden sijaissuureita. (4) ks. Edellinen kohta. Tulostavoitteen toteutumisen viivästymisestä raportoitiin STM:lle puolivuotisraportoinnin yhteydessä. (3) Tuottavuusvähennykset (kumulatiiviset) Hankintatoimen ohjeet otettu käyttöön. Hankintatoimi toimii tehokkaasti. Budjettirahoitteinen toiminta - 50 htv v mennessä (Stakes 22+ KTL 28) Yhteisrahoitteinen toiminta / maksullinen toiminta 73 htv (Stakes 35+KTL 38) v mennessä Hankintatoimen ohjeet toimitettu ministeriölle 31 päivään toukokuuta mennessä. Sovittu ohjeistuksesta ministeriön kanssa. Budjettirahoitteinen toiminta - 29 htv (Stakes 14+KTL 15) v aikana. Yhteisrahoitteinen toiminta / maksullinen toiminta 51 htv (Stakes 21 + KTL 30) v aikana. Suunnitelma tuottavuusohjelmassa määriteltyjen henkilötyövuosien vähennysten toteuttamiseksi laaditaan ministeriölle puolivuotisraportoinnin yhteydessä vuoden 2009 ja aiempien vuosien toteuttamattomien htvtavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnitelmassa tarkennetaan henkilötyövuosivähennysten rahoituspohjan kohdentuminen. Toteuttamisaikataulu sovittu ministeriön kanssa. Vuosille kohdistuvista henkilötyövuosien vähennyksistä laaditaan erillinen suunnitelma. Hankintaohje toimitettiin STM:n. THL:n hankintatoimi keskitettiin vuoden aikana talousyksikköön. THL:n vuoden 2009 htv:t olivat 1239 htv:tta. Kertomusvuoden aikana laitoksella olisi saanut olla enintään 1239 htv:tta Ks. edellinen kohta. THL laati puolivuotisraportoinnin yhteydessä selvityksen tuottavuusohjelmassa määriteltyjen henkilötyövuosien vähenemisestä vuonna 2009 sekä aiempina vuosina. THL:n tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset muodostuvat KTL:n ja Stakesin vähennyksistä. KTL ja Stakes (yhteensä THL) olivat vuoden 2008 lopussa tuottavuusohjelman toteutuksessa 12 htv:tta edellä kokonaistavoitetta, joten THL:n ei ollut tarpeen laatia erillistä suunnitelmaa toteutumattomien vähennysten toteuttamisesta. Vuosien henkilötyövuosien vähennyksistä on tehty erillisiä suunnitelmia STM:n edellyttämällä tavalla. Hankintatoimen ohjeistus on valmis, käytäntöön vieminen kesken. (4) Tuottavuusohjelman edellyttämä htv-vähennys toteutui sovitusti. (4) Ks. edellinen kohta. THL:llä tuottavuusohjelmassa edellytetyt henkilötyövuosivähennykset ovat toteutuneet tavoitteen mukaisesti. (4) 10 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

10 Taloudellisuus Kustannustietoisuuden lisääminen. Toiminnallinen tavoite 2011 Kustannukset esitetty suorite-ryhmittäin. Tulostavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosanalyysi ja arvio Suoriteryhmittäisten kustannusten laskenta käynnissä. Suoriteryhmittäiset kustannukset selvillä ja raportoitavissa. Toteutunut suunnitellusti. (4) Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Toiminnallinen tavoite 2011 Tulostavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosanalyysi ja arvio Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat luotettavia ja ohjeistus ajan tasalla. Maksullisen palvelutoiminnan tulot kattavat kustannukset ja toiminnasta syntyvä ylijäämä käytetään seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investointeihin THL jatkaa toimenpiteitä tilintarkastuskertomuksissa 2007 esiin tulleiden epäkohtien korjaamiseksi maksullisen toiminnan ohjeistuksen ja kustannusvastaavuuslaskelmien luotettavuuden parantamiseksi. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus 102 % THL jatkoi kehittämistoimenpiteitä, joilla korjattiin vuoden 2007 tilintarkastuskertomuksen epäkohtia. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus oli 102 %: Toteutunut sovitusti. (4) Toteutui sovitusti. (4) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Toiminnallinen tavoite 2011 Tulostavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosanalyysi ja arvio Kokonaisrahoitusmalli Tavoitteena on kokonaisrahoitusmallin käyttöönotto VM:n asettaman hankerahoituksen yhdenmukaistamistyöryhmän esitysten mukaisesti. THL uusi budjetointimalli tehtiin kokonaiskustannusmallia tukevaksi ja vuoden 2010 budjetointi tapahtui sen mukaisesti. Vuoden 2010 budjetti on kokonaiskustannusmallin mukainen. (4) THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

11 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Tiliviraston vuoden 2009 tuotot ,35 euroa jakaantuvat alla olevan taulukon mukaisesti THL:n, valtion mielisairaaloiden ja valtion koulukotien tuottoihin. Tiliviraston tuotot yhteensä Tuotot maksupisteittäin Osuus tuotoista % THL % Mielisairaalat % Koulukodit % Tuotot yhteensä % THL:ssä tulot ja menot kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuslajeittain kustannuspaikoille ja osaprojekteille. Erilliskustannukset ovat osaprojektien aiheuttamia välittömiä kustannuksia. Kokonaiskustannukset sisältävät toimialoille vyörytetyt tukitoimintojen kustannukset eli osuuden THL:n yhteiskustannuksista. Osa tukitoimintojen kustannuksista on kohdistettu maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan. Yhteenveto THL:n toiminnan kustannusvastaavuuksista vuonna 2009 THL tilivirasto yhteensä THL tilivirasto yhteensä THL tilivirasto yhteensä THL tilivirasto yhteensä Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Bruttobudjetoitu maksullinen toiminta Yhteisrahoitteinen toiminta Toiminta yhteensä TUOTOT maksullisen/yhteisrah. toim. tuotot muut tuotot = tuotot yhteensä* KUSTANNUKSET aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset poistot korot = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 99 % 151 % 84 % 95 % * THL:llä on kirjausoikeus momenteille , , , , , , Momenteille on kirjattu kustannuksia yhteensä tuhatta euroa ja vastaava summa esitetään tässä laskelmassa tuottoina. 12 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

12 THL:n päämaksupisteet kaikki tuotot ja kustannukset jakaantuvat alla olevan taulukon mukaisesti toimialoittain. THL:n päämaksupisteen tuotot ja kustannukset tulosalueittain vuonna 2009 TA01 TA02 TA03 TA04 Tieto Kiva Tema Yhteensä Tuotot Maksullisen toiminnan tuotot Yhteistoiminnan tuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kustannukset Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Toimialojen sisäinen hallinto Johto ja strategia Strategia Viestintä Ypal TKIN Vuokrat ja kiinteistökustannukset Poistot Korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä * HTV:t *Sisältää laskennalliset korkomenot 2,184 milj.. Johto ja strategia kustannuspaikalle on kirjattu erilaisia THL:n perustamiseen liittyviä kuluja. Viestinnän tuotot on jaettu toimialoille htv:n suhteessa. Toimialan 3 kustannuksissa kohdassa Aineet ja tarvikkeet on rokotehankintoja 12,9 milj. euroa. Rokotehankintoja varten on oma momenttinsa , eikä se vähennä THL:n toimintamenomomenttia. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

13 Seuraavassa taulukossa on esitetty THL:n päämaksupisteen henkilötyövuodet toimialoittain ja toiminnoittain. THL:n htv:t rahoituslähteittäin Henkilötyövuodet toimialoittain Budjetti rahoitus Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen palvelutoiminta Tukitoiminnot Yhteensä Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Terveyden suojelun toimiala Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala Tieto-osasto Kansaniväliset asiat Johto 1 1 Johtaminen, strategia ja tavoitteet Yhteiset palvelut Tutkimuksesta kehittämiseen ja innovaatioihin 5 5 Viestintä ja vaikuttaminen Sijoittumattomat henkilöt THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

14 1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus THL-tiliviraston maksulliset suoritteet on määritelty asetuksissa 1049/2008, 1132/2001 ja 1133/2001. Tuotteet hinnoitellaan liiketaloudellisin periaattein ja tavoitteena vuonna 2009 on ollut se, että maksullinen toiminta on kannattavaa. Seuraavana taulukko, jossa on koko tiliviraston kustannusvastaavuuslaskelmat vuodelta Yhteenveto THL-tiliviraston toiminnan kustannusvastaavuuksista vuonna 2009 THL tilivirasto yhteensä Bruttobudjetoitu maksullinen toiminta THL tilivirasto yhteensä Nettobudjetoitu maksullinen toiminta THL tilivirasto yhteensä Toiminta yhteensä TUOTOT maksullisen/yhteisrah. toim. tuotot muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset poistot korot poistot korot = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 99 % 151 % 100 % HTV:t THL:n tiliviraston maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 100 % ja maksullinen toiminta oli siten alijäämäinen -216 tuhatta euroa. Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan tulos oli alijäämäinen -91,8 tuhatta euroa. Valtion koulukotien maksullisen toiminnan tulos oli alijäämäinen -293,6 tuhatta euroa ja THL:n päämaksupisteen maksullisen toiminnan tulos oli puolestaan ylijäämäinen 170 tuhatta euroa THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

15 THL:n maksullisen toiminnan tiedot Seuraavana THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuodelta THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus vuosina 2009 MAKSULLINEN TOIMINTA Nettobudjetoitu Bruttobudjetoitu Yhteensä TUOTOT maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset poistot korot = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 100 % 151 % 102 % HTV:t Edellä esitetyn THL:n pääviraston maksullisen toiminnan tunnusluvut vuodelta THL:n maksullisen toiminnan tuotot oli tuhatta euroa, joka oli yli budjetoidun tavoitteen. Voittotavoite +2,0 on saavutettu vuonna THL:n maksullisen toiminnan tunnusluvut vuonna 2009 TUNNUSLUVUT Toteutunut Tavoite Tuotot Erilliskustannukset Käyttöjäämä Käyttöjäämä % tuotoista 19 % 0 % Osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Yli-/Alijäämä % tuotoista 2 % -17 % Kustannusvastaavuus % 102 % 86 % Maksullisen toiminnan HTV 45,0 48,7 16 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

16 THL:n maksullisen toiminnan tuotot asiakasryhmittäin vuonna THL:n maksullisen toiminnat tuotot rahoituslähteittäin vuonna 2009 Rahoituslähteittäin Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä Tuotot kotitalouksilta 111 Tuotot elinkeinoelämältä Tuotot EU:lta Tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta Muut tuotot liiketaloudellisesti hinnoiteltavista suoritteista Muut tuotot julkisoikeudellisista suoritteista 1 Tileistä poistot -19 Yhteensä THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

17 Maksullisen toiminnan tiedot mielisairaaloista ja koulukodeista Mielisairaalat Valtion mielisairaalat, Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaala, rahoittavat toimintansa pääasiassa kunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Mielentilatutkimukset ovat myös maksullista toimintaa. Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat sairaaloittain Niuvanniemen sairaala Toteutuma Vanhan Vaasan sairaala Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Tavoite Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus Stakesin kustannuksista Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Kustannusvastaavuus % 100 % 99 % 100 % 100 % 99 % 99 % 18 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

18 Mielisairaaloiden maksullisen toiminnan tunnusluvut v Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko Niuvanniemen sairaala Toteutuma Vanhan Vaasan sairaala Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Tavoite Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Toiminnan tuotot Kokonaiskustannukset yhteensä Ali- tai ylijäämä Ali- tai ylijäämä % tuotoista 0,1 % -1,0 % -0,2 % 0,1 % -1,1 % -1,1 % Tuotot % kustannuksista 100 % 99 % 100 % 100 % 99 % 99 % Valtion talousarviossa on asetettu kannattavuustavoitteeksi, että tuotoilla katetaan kustannukset ilman voiton tavoittelua. Valtion mielisairaaloiden alijäämä vuodelta 2009 on -92 tuhatta euroa, joka jäi tavoitteesta 156 tuhatta euroa. Valtion mielisairaaloiden tuotot jäivät tavoitteesta -1,06% ja kokonaiskustannukset jäivät tavoitteesta -0,8 %. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

19 Koulukodit Valtion koulukotien toiminta rahoitetaan pääasiassa kuntien maksamilla hoitopäiväkorvauksilla ja koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoiminnan piiriin kuuluva toiminta rahoitetaan opetushallituksen momentilta. Opetushallituksen rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetusministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa vuosittain. Opetushallitukselta saatavan rahoituksen suuruuteen vaikuttaa kiinteänä laskentapäivänä (2 krt/ vuosi) oleva oppilasluku. Tämä kiinteän laskentapäivän tilanne vaikeuttaa koulukotien talouden suunnittelua. Valtion koulukotien maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat Toteutuma Tavoite Toteutuma Toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan myyntituotot opetushallituksen osuus tuotoista Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus Stakesin kustannuksista Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty mpl 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut mpl 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus % 99 % 101 % 99 % 99 % 20 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

20 Valtion koulukotien maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko Toteutuma 2008 Tavoite 2008 Toteutuma 2007 Toteutuma Toiminnan tuotot Kokonaiskustannukset yhteensä Ali- tai ylijäämä Ali- tai ylijäämä % tuotoista -1,5 % 1,1 % -1,4 % -1,4 % Tuotot % kustannuksista 99 % 101 % 99 % 99 % Valtion talousarviossa on asetettu kannattavuustavoitteeksi, että tuotoilla katetaan kustannukset ilman voiton tavoittelua. Valtion koulukotien alijäämä vuodelta 2009 on -295 tuhatta euroa, joka jäi tavoitteesta 526 tuhatta euroa. Valtion koulukotien tuotot ylittivät tavoitteensa +1,06 % ja kokonaiskustannukset ylittävät tavoitteensa +3,7 %. Valtion koulukotien maksullisen toiminnan kustannusvastaavuusvaihtelut johtuvat usein koulukotien käyttöasteiden vaihtelusta ja lisäksi opetushallitukselta saatavan rahoituksen laskentatavasta. Hintatuki ei ole myöskään ollut käytettävissä, koska koulukotien yhteenlaskettu kustannusvastaavuus ei mahdollista hintatuen käyttöä. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

21 Yhteisrahoitteisen toiminta ja maksuton toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat ovat alla olevassa taulukossa. THL:llä on kirjaamisoikeus mm Suomen Akatemian ja UM:n lähialueyhteistyö momenteille. Yhteisrahoitteisen toiminnan htv:t vuonna 2009 olivat 317. THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ja kustannukset rahoituslähteittäin vuonna 2009 Yhteisrahoitteinen toiminta THL 2009 toteutuma Tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Kustannukset Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat 904 palveluiden ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot 362 muut yhteiskustannukset (vuokrat) Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot -kustannukset Kustannusvastaavuus % 84,1 HTV:t THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

22 Sisäistä korkoa ei ole huomioitu yhteisrahoitteisessa toiminnassa. Koron määrä on 557 tuhatta euroa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa rahoittaja ei saa rahoituspanostaan vastaan välitöntä vastiketta (suoritetta). Toiminnan tulokset, esim. tutkimustulokset ovat näin ollen lähtökohtaisesti julkisia. Yhteisrahoitetun hankkeet tulokset kuuluvat lähtökohtaisesti THL:lle, eikä rahoittaja yleensä saa edes rajoitettuja oikeuksia. THL:n suurimmat yhteisrahoitteisen toiminnan rahoittajat on lueteltu alla (sis. momentin käytöt). THL:n suurimmat yhteisrahoitteisen toiminnan rahoittajat on lueteltu alla (sis. momentin käytöt). THL:n 20 suurinta yhteisrahoittajaa Yhteisrahoittaja 1000 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 8686 Suomen Akatemia (SA) 5073 Euroopan unioni (EU) 3671 GlaxoSmithKline Oy 2627 Useita (kunnat, kaupungit) 1864 Ulkoasiainministeriö (UM) 971 The Bill and Melinda Gates Foundation 961 National Institutes of Health (NIH) 592 Tutkijakoulut (Helsinki, Tampere ja Kuopio yo:t) 421 Kansaneläkelaitos (KELA) 406 Puolustusvoimat 400 Teknologian kehittämiskeskus (TEKES) 253 Syöpäjärjestöt 220 Uudenmaan TE-keskus ( lähtien ELY ) 201 Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) 193 MERCK & Co Inc 185 Alko Oy 183 Työsuojelurahasto 150 Helsingin yliopisto 138 Työelämän kehittämisohjelma (Tykes) 126 Yhteensä %:na koko yhteisrahoitteista toiminnasta 92 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

23 Valtion mielisairaaloiden yhteisrahoitteinen toiminta Niuvanniemen sairaala Toteutuma Vanhan Vaasan sairaala Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

24 Valtion mielisairaaloiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset Niuvanniemen sairaala Toteutuma Vanhan Vaasan sairaala Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma KUSTANNUKSET Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toiminnan kustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Tutkimus- ja kehittämistoiminnanosuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus Stakesin kustannuksista Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Valtion koulukotien yhteisrahoitteinen toiminta Harvialan koulukoti toteutuma Kasvun Yhteisöt toteutuma Lagmansgården toteutuma Limingan koulutuskeskus toteutuma Sippolan koulukoti toteutuma Vuorelan koulukoti toteutuma Koulukodit yhteensä TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

25 Valtion koulukotien tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset koulukodeittain Harvialan koulukoti toteutuma Kasvun Yhteisöt toteutuma Lagmansgården toteutuma Limingan koulutuskeskus toteutuma Sippolan koulukoti toteutuma Vuorelan koulukoti toteutuma KUSTANNUKSET Tutkimus- ja kehittämistoiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat 3 3 palvelujen ostot muut erilliskustannukset Koulukodit yhteensä Erilliskustannukset yhteensä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus Stakesin kustannuksista Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tuotokset ja laadunhallinta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan tuotokset liittyvät: väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn, elintapojen ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimiseen ja kehittämiseen. väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. väestön terveyden suojelemiseen sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakointiin ja ehkäisemiseen. sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkimiseen ja kehittämiseen. sosiaali- ja terveysalan tilastojen, rekisterien ja muiden tietovarantojen sekä verkkopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 26 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

26 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkiminen ja kehittäminen Toiminnallinen tavoite 2011 Toiminnallinen tavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosanalyysi ja arvio Terveyserojen kaventaminen THL on tukenut terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman toimeenpanoa, arvioinut sen vaikutukset terveyserojen kaventamisessa sekä valmistellut ehdotuksen mahdollisista jatkotoimista terveyserojen kaventamiseksi. THL tukee terveys erojen kaventamisohjelman toimeenpanoa erillisessä toimeenpanosuunnitelmassa sovituin tavoin sekä seuraa ja arvioi sen vaikutuksia. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman toimeenpanosuunnitelma päivitettiin ja sitä käsiteltiin mm. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa. Toimintaohjelmaan sisältyvät THL:n omat hankkeet (esim. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto -hanke ja Maahanmuuttajatutkimus) edistyivät tavoitteiden mukaisesti. Terveyserojen seurantaa tukevaa kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantajärjestelmää kehitettiin edelleen. Uusia terveysosoittimia toteutettiin Terveytemme-järjestelmään koskien mm. sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuutta sekä väestöryhmittäisiä kuolleisuuseroja. Puuttuvien terveysosoittimien tuottamista valmisteltiin. Toteutui tavoitteiden mukaisesti. (4) Terveyseroihin liittyvää tietopohjaa on kehitetty terveysvaikutusten arviointimenetelmän soveltamiseksi. THL julkaisu kertomusvuoden aikana kymmeniä tutkimuksia ja selvityksiä terveyserojen taustalla olevista syistä, kuten elintavoista ja psykososiaalisista tekijöistä. Lisäksi THL tuki laajasti terveyserojen kaventamisohjelman toimeenpanoa muun muassa: 1) THL tuotti terveyseroihin liittyvää seuranta-aineistoa, kehitti terveyserojen kaventamisen soveltuvia menetelmiä ja vastasi useista huono-osaisimpien kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä tukevien ohjelmien toimeenpanosta, seurannasta ja vaikutusten arvioinnista. 2) THL:n aineistoista (FINRISKI, SYVEreisteri ja diabetestutkimusaineistot) on analysoitu ja julkaistu useita artikkeleita, jotka käsittelivät mm. sosioekonomisia eroja äkkikuolemissa ja sydäntautitapahtumiin liittyen hoitoon hakeutumisessa, suomen ja ruotsinkielisen väestön eroja SVT (sydän- ja verisuonitaudit) sairastavuudessa ja riskitekijöissä, sukupuolieroja SVT hoidossa ja kohtaustappavuudessa, elintapainterventioiden vaikuttavuutta eri sosioekonomisissa ryhmissä ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksista lihavuuden synnyssä. 3) Ammatillisiin oppilaitoksiin kohdennettu Tupakatta työelämään -julkaisu sekä nuorten tupakkariippuvuuden arvioinnista ja hoidosta terveydenhuollossa valmistui käsikirjoitus. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat