Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

2 Unigrafia Oy Helsinki 2011

3 Sisällys 1 Toimintakertomus Johdon katsaus toimintaan Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteinen toiminta ja maksuton toiminta Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoitusrakenne Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset...83 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

4 1 TOIMINTAKERTOMUS Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulostavoitteet vuodelle 2010 sekä koko tulossopimuskaudelle vuosille määriteltiin STM:n kanssa solmitussa tulossopimuksessa sekä valtion talousarviossa. THL:n alaisten laitosten tulostavoitteet määriteltiin tulossopimuksissa, jotka mielisairaalat ja koulukodit ovat tehneet THL:n kanssa. Toimintakertomus ja tilinpäätös noudattavat STM:n ja Valtiokonttorin ohjeita. Vuosi 2010 oli THL:n toinen toimintavuosi, joten edellytettyä vertailutietoa kahdelta edelliseltä toimintavuodelta on mahdollista tuottaa ainoastaan mielisairaaloiden ja koulukotien osalta. THL:n seurantajärjestelmät eivät vielä toimi kaikilta osin kattavasti, joten toimintakertomuksessa on puutteita raportoinnin kattavuudessa ja tarkkuudessa. Selkeyden vuoksi toimintakertomuksessa käytettään johdonmukaisesti seuraavia käsitteitä: THL-kirjanpitoyksikkö = THL ja sen alaiset laitokset (Valtion mielisairaalat ja koulukodit) THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ilman alaisia laitoksia) Alaiset laitokset = Valtion mielisairaalat ja koulukodit THL:n vuoden 2010 tulossopimukseen on kirjattu yksilöityinä tulostavoitteina vain ministeriön kannalta keskeiset tavoitteet pyrkimättä sopimusvuoden koko toiminnan kattamiseen. Toimintakertomuksessa tulossopimuksessa asetetut tavoitteet, niiden toteuma, tulosanalyysi ja arvio on esitetty noudattaen tulossopimuksen otsikointia ja taulukkomuotoa. Sanallisen tulosanalyysin lisäksi tuloksellisuutta on arvioitu myös arvosanan avulla (5 = erinomainen tulos, tulostavoite saavutettu ja ylitetty huomattavasti 4 = hyvä tulos, tulostavoite saavutettu tavoitteen mukaisesti, 3 = tyydyttävä tulos, tulostavoite toteutunut lähes tavoitteen mukaisesti, 2 = välttävä tulos, tulostavoite on toteutunut osittain, 1 = huono tulos, tulostavoitetta ei ole saavutettu tulossopimusvuonna). 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2010 oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toinen toimintavuosi. Vuodelle oli ominaista laitoksen sisäinen kehittäminen niin täydentävän strategiatyön kuin uusien rakenteiden ja toimintatapojen vakiintumisen kautta. Samalla taloudelliset paineet ja monien uusien tehtävien tuomat haasteet leimasivat vuotta. THL:n työ eteni myönteisesti laitoksen laajalla toimintakentällä. Merkittävää tutkimus-, asiantuntija- ja kehittämistyötä tehtiin eri toimialoilla. Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimialalla työ liittyi terveyden ja hyvinvoinnin yleiseen tilaan, väestöryhmien eroihin ja niihin vaikuttaviin politiikkoihin sekä terveys- ja sosiaalitalouteen. EU:n köyhyysvuoden teemoja tuotiin vahvasti esille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala tuki ja toteutti laajasti erilaisia kansallisia ohjelmia (mm. ravinto- ja liikuntaohjelmat, alkoholiohjelma, tapaturmien ehkäisyohjelma, diabeteksen ehkäisyohjelma, astma- ja allergiaohjelma, huumausaineohjelma). Ravintoasioissa tuettiin valtion ravitsemusneuvottelukunnan työtä ja valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista. Terveyden suojelun toimialan työtä leimasi H1N1-pandemian hoidon jälkiarviointi ja rokotusohjelman yhteydessä esiintyneen kohonneen narkolepsiaesiintyvyyden selvittely. Kansallisen rokotusohjelman yleisiä menettelytapoja kehitettiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Rokotteiden hankintapäätökset siirrettiin ministeriölle. Vuoden kuluessa liitettiin kansalliseen rokotusohjelmaan pneumokokkirokote. Mikrobiologisten epidemioiden seurantaa ja torjuntaa sekä yhteistyötä EU:n tautiviraston kanssa vahvistettiin. Kuntien ympäristöterveysasioita tuettiin pitkin vuotta. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

5 Terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelujärjestelmän kehittämiskysymykset merkitsivät Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimialalle monia kansallisesti isoja ja vaativia haasteita. Palvelujärjestelmän sisältöä, järjestämistä ja rahoitusta koskevalle lainsäädäntövalmistelulle annettiin asiantuntijatukea. Palvelujärjestelmän kehittämiseen osallistuttiin vahvasti ns. KASTE-ohjelman puitteissa sekä erilaisten alueellisten ja paikallisten ohjelmien arvioinnissa. Vuoden 2010 aikana laitos aloitti tai valmistautui ottamaan vastaan useita uusia merkittäviä kansallisia tehtäviä. Läänien oikeuslääkintä ja oikeuspsykiatria siirtyi THL:n toiminnaksi aiheuttaen mittavan kehittämishaasteen. Käynnistettiin valtion koulukotien hallinnollisen rakenteen konserninomaiseen uudistamiseen ja tuottavuuden tehostamiseen tähtäävä selvitystyö. Valmisteltiin Vanajan vankilan perheosaston toiminnan ohjausvastuun siirtäminen THL:lle ja toiminnan tuleva kehittäminen THL:n ohjauksessa. Valtion mielisairaaloiden ohjauksen ja lisääntyneiden mielentilatutkimusten päätöksenteon kehittämistä jatkettiin. Valmistauduttiin UKK-instituutin ja ns. Käypä hoito -toiminnan tulevaan ohjaukseen. Erittäin mittava haaste laitokselle annettiin, kun eduskunta syksyllä hyväksyi lain, jolla terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sähköisen tietohallinnon uudistuksen operatiivinen ohjaus siirrettiin THL:lle. Laitoksen asiantuntemusta käytettiin huomattavan paljon niin eduskunnassa, valtionhallinnossa, kunnissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kuin tiedotusvälineissä. Tätä vaikuttajatyötä kuvaa, että laitos antoi vuonna 2010 noin 100 lausuntoa, joista suurin osa valtionhallinnolle, ja nimesi noin 80 pyydettyä edustajaa työryhmiin, neuvottelukuntiin ja muihin vastaaviin elimiin, sekä oli noin 40 kertaa kuultavana eduskunnan valiokunnissa. Yhteistyö- ja kumppanuustoiminta oli mittavaa ja laitos lisäsi merkittävästi vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Myös laitoksen asema alan kansainvälisenä toimijana vahvistui niin tutkimuskentässä kuin erilaisissa asiantuntijatehtävissä mm. WHO:n ja EU:n suhteen. Fuusioprosessin jälkihoitoa merkitsivät vuoden aikana monet toimet laitoksen johtamisjärjestelmän sekä talousseurannan kehittämisessä sekä suunnittelutyö pääkaupunkiseudulla hajallaan olevien toimitilojen keskittämisestä Tilkanmäelle. Valtion tuottavuusohjelman aiheuttama epävarmuus sekä palkkauudistuksen toteutuksen ongelmat aiheuttivat henkilöstössä huolta. Tämän vuoksi vuoden aikana pantiin tavanomaista suurempi paino työilmapiirin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Vuoden aikana toteutettiin mittava strategiaprosessi, johon osallistui eri tavoin laajasti laitoksen henkilökuntaa sekä sidosryhmien edustajia. Vaikka THL:n fuusioprosessissa oli tehty strategiatyötä laitoksen perustamisen ja lainsäädännön pohjaksi, perusteellisempi strategiatyö oli nyt mahdollista ja tarpeen. Laitoksen toiminnasta oli saatu kokemuksia ja voitiin niveltää laitoksen strategiaa samaan aikaan laadittuun sosiaali- ja terveysministeriön strategiaan. Strategiaprosessiin liittyi THL:n tutkijoiden ja asiantuntijoiden erinomaista osaamista hyödyntänyt kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön haasteita arvioiva ennakointityö, joka viitoitti monipuolisesti strategiatyötä kohti uutta vuosikymmentä. Uudistettu strategia valmistui vuoden loppuun mennessä. 1.2 Vaikuttavuus Tulossopimuksessa THL:n toiminnan vaikuttavuuden painoalueiksi asetettiin STM:n strategiasta johdetut terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen sekä toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamisen tavoitteet. Lisäksi THL toteuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteita. Vaikuttavuustavoitteiden seuranta tapahtuu hallinnonalan yleisindikaattorien sekä laitoskohtaisten seurantaindikaattorien avulla. Vuoden 2010 indikaattorien toteumatietoja ei ole toimintakertomusta tehtäessä käytössä, joten toiminnan mahdollista vaikuttavuutta kuvataan ja analysoidaan pääasiassa toiminnan tuotosten yhteydessä. 6 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

6 Tulossopimuksessa sovitusti varsinainen arvio vaikuttavuuden kehityksestä sekä laitoksen onnistumisesta vaikuttavuuden osalta tehdään vasta tulosopimuskauden lopussa vuosina THL:n toiminnan vaikuttavuus on pääosin nähtävissä vasta usean vuoden aikajänteellä, mutta THL:n strategisten painotusten kautta voidaan tunnistaa muun muassa seuraavia saavutuksia. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimisessa ja kehittämisessä Tieto väestön terveydestä ja toimintakyvystä välittömästi asiantuntijoiden käyttöön Vuonna 2010 THL keräsi ja ylläpiti tutkimusaineistoja väestön terveydestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista ja itsenäisestä selviytymisestä sekä näiden taustasta ja väestöryhmäeroista. Tietopohjaa täydennettiin samanaikaisesti kun valmiita aineistoja jo hyödynnettiin asiantuntijatyössä ja vaikuttamisessa. THL keräsi Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aineistot kymmeniltä tuhansilta suomalaisilta ja tuotti samana vuonna koko maata, alueita ja väestöryhmiä kuvaavat tulokset ja niitä koskevat tulkinnat kaikille avoimeen Terveytemme-tietojärjestelmään ( Toimia-tietokantaan vietiin alan parhaan tutkimustiedon perusteella laaditut suositukset toimintakyvyn mittaamisesta ja mittareiden soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin ( Pätevää ja monipuolista tietoa suomalaisten hyvinvoinnista ja aktiivista tiedolla vaikuttamista ajankohtaisissa politiikkahankkeissa Vuonna 2010 THL tuotti tietoa ja vaikutti asiantuntijuudellaan erityisesti köyhyyden ja huonoosaisuuden, lapsiperheiden toimeentulon ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden kysymyksissä. Suomalaisten hyvinvointi kirja tarjosi luotettavaa ja kattavaa tietoa suomalaisten hyvinvoinnista, elämänlaadusta, terveydestä, terveys- ja sosiaalipalveluiden käytöstä ja niistä saaduista kokemuksista sekä suomalaisten hyvinvointivaltiota koskevista mielipiteistä. Tätä tietoa hyödynnettiin laajasti niin julkisessa keskustelussa kuin eduskunnassa. Lapsiperheiden elinoloja koskevaa ymmärrystä kerrytettiin Päätösten tueksi -tuotteella, joka käsitteli ns. vanhempainvapaan mallia. Terveyspalvelujen vaikuttavuusanalyyseja tuotti erikoissairaanhoidon kustannusten ja vaikuttavuuden arviointia luodannut Perfect-hanke. Jatkossa vaikuttavuutta ruokkivat myös uusina avauksina käynnistyneet sosiaalisen kestävyyden, sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden ja lastensuojelun rekisterien tutkimushankkeet. THL antoi myös vankan panoksen vanhempainvapaan uudistamistyöryhmässä ja sosiaalihuoltolain uudistuksen valmistelussa. Vuonna 2010 THL oli keskeisesti mukana perusturvan arviointityössä. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa Aktiivista työtä terveysseurannassa ja sen kehittämisessä Terveys- ja terveyskäyttäytymisseurantaa on toteutettu ja kehitetty aktiivisesti. Tautiseurannan osalta vuonna 2010 erityisesti päivitettiin sydän- ja verisuonitautirekisteriä ja analysoitiin ja julkaistiin sen tuloksia. Riskitekijä- ja ravitsemustutkimusta on toteutettu hyödyntämällä FINRISKI ja FINRAVINTO aineistoja. Terveyskäyttäytymistä on seurattu Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) ja Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) tutkimusten avulla keräämällä uusia aineistoja ja hyödyntämällä aiemmin kerättyjä aineistoja pitkän aikavälin muutosten tarkastelussa. Suomalaisten juomatavoista julkaistiin kattava raportti, joka mm. osoittaa naisten juomisen kuusinkertaistuneen neljässäkymmenessä vuodessa. Lasten THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

7 terveysseurannan suunnitteluvaihe saatiin päätökseen ja kokeiluaineistosta julkaistiin laaja lasten terveyttä ja hyvinvointia koskeva raportti ja lasten terveysportaali. Lasten terveysseurannan toteuttamisen tueksi koottiin myös käsikirja terveystarkastuksissa toteutettavista mittauksista. Eurooppalaisen terveysseurannan kehittymistä on tuettu koordinoimalla European Health Examination Surveys (EHES) hanketta, pystyttämällä Eurooppalaista referenssilaboratoriota väestötutkimusten analytiikan tueksi ja osallistumalla aktiivisesti European Health Interview Surveys (EHIS) hankkeen suunnitteluun. Peliklinikka käynnistyi THL:n, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palvelujen kehittämisessä tapahtui merkittävä edistyminen, kun THL:n johdolla suunniteltu ja yhteistyöhankkeena toteutettu Peliklinikka aloitti toimintansa Helsingissä kesällä Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut yhden oven periaatteella toimiva palvelukeskus, johon on koottu samaan yksikköön valtakunnalliset Peluurin palvelut (muun muassa auttava puhelin ja THL:n rahoittama internet-pohjainen Peli poikki -hoito-ohjelma) ja matalan kynnyksen info- ja tukipiste Tiltti sekä kumppanikuntien Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten asukkaille avohoitoa tarjoava asiakastyö. Klinikalta tuetaan myös näiden kuntien perus- ja erityispalveluita. Peliklinikan palvelut ovat maksuttomia eikä niihin vaadita lähetettä. Peliklinikka toimii myös kehittämisyksikkönä ja siellä on vuoden 2011 alusta käynnistynyt THL:n toimesta ongelmapelaajien lääkehoitotutkimus. Peliklinikan taustatahoina ovat THL, SOCCA (Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus), A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Sosiaalipedagogiikan säätiö sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit. Peliklinikka on osa THL:ssä tehtävää rahapelihaittojen ehkäisytoimintaa, joka pitää sisällään sekä tutkimusta että kehittämistä. Teemavuosi nosti köyhyyden puheenaiheeksi THL koordinoi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjinnän torjunnan teemavuoden toteutusta Suomessa. Keskeisiä toimenpiteitä teemavuoden aikana olivat eri puolilla maata järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat, teemavuoden julkaisu Mikä meitä jakaa? ja sen ympärille viritetty keskustelu, THL:n haaste poliittisille päättäjille ja kansalaisjärjestöille sekä alueelliset teemapäivät ja niiden viestin vieminen loppuvuodesta eduskuntaan poliittisille päättäjille sekä lupaavat käytännöt kilpailu. Stopkoyhyys.fi-verkkosivut kokosivat keskustelut, tapahtumat ja muut toimintatavat helposti seurattavaan muotoon. Teemavuosi nosti aiheen kansalaisten ja päättäjien tietoisuuteen sekä myös kansalaiskeskusteluun. Köyhyydestä keskusteltiin vuoden aikana enemmän kuin pitkiin aikoihin. Nyt köyhyydestä saa puhua julkisesti ja köyhän ääntä kuunnellaan. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön terveyden suojelussa sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakoinnissa ja ehkäisyssä Tartuntatauteja torjuttiin onnistuneesti THL toteutti lakisääteistä tartuntatautien seurantaa, selvitti elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioita ja osallistui niiden torjuntatyöhön. Huomattavasti voimavaroja käytettiin influenssan aiheuttaman pandemian torjuntaan. Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta laajeni uusiin potilasryhmiin. Laboratorioissa otettiin käyttöön uusia menetelmiä usean mikrobin tyypityksessä ja jatkettiin akkreditoinnin laajenemiseen tähtäävää laatutyötä. Tyypitystuloksia hyödynnettiin useiden kotimaisten ja 30 kansainvälisen ruokavälitteisen epidemian selvittämisessä. Monille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien torjuntaa ja seurantaa tehostettiin laatimalla niiden diagnostiikkaa varten kansallinen suositus. THL suunnitteli ja järjesti erilaisia kotimaisia koulutus- ja teematapahtumia, julkaisi kuukausittain katsausta tartuntatautitilanteesta ja tilannekuvia pandemiasta. Infektiotaudit-verkkosivusto uudistettiin, julkaistiin 15-vuotisraportti Tartuntatau- 8 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

8 dit Suomessa ja valmisteltiin erilaisia torjuntaohjeita ja suosituksia. Laitos osallistui laaja-alaisesti Euroopan tautikeskuksen (ECDC), EU:n komission (DG Sanco) sekä WHO:n lakisääteiseen tartuntatautien seuranta- ja torjuntatoimintaan. Rokotusohjelman seurantaa kehitettiin THL huolehti kansallisessa rokotusohjelmassa käytettävien rokotteiden hankinnasta ja jakelusta kuntiin. THL vastasi toimintavuonna aloitettujen pikkulasten pneumokokkirokotusten ohjeistuksesta. Rokotusten haittavaikutuksia seurattiin haittavaikutusilmoituksiin perustuvan rekisterin avulla. Toimintavuonna edistyttiin merkittävästi rokotuskattavuuden, rokotusten vaikuttavuuden ja turvallisuuden seurannan tehostamisen kannalta tärkeän valtakunnallisen rokotusrekisterin kehittämisessä. Kuntien potilastietojärjestelmistä kerätyn tiedon mukaan henkilöä (49 % koko väestöstä) sai Suomessa pandemiarokotuksen talvella Onnistunut tiedonkeruu on näyttö rokotusrekisterin toteutettavuudesta. Pandemia-rokotusten ja erityisesti lapsilla ja nuorilla lisääntyneen narkolepsian yhteyttä selvitettiin sekä kansallisen tutkimuksen että kansainvälisiin vertailututkimuksiin osallistumalla. Rokotusten mahdollinen syy-yhteys haittatapahtumaan herätti runsaasti huomiota tiedotusvälineissä. Tiedonkeruu osoittautui ennakoitua hitaammaksi, mutta sen onnistuminen on osoitus rokotusrekisterin toteutettavuudesta. Kesän kuumuus ja hiukkaset työllistivät Vuonna 2010 oli poikkeuksellisen paljon merkittäviä ympäristöterveyteen liittyviä ongelmatilanteita tai asiantuntijatarpeita (yli 20) sekä lukuisa määrä pienempiä ongelmatilanteita, joiden hoitoon THL keskeisesti osallistui. Ilmavälitteisiä kansallisia uhkatilanteita olivat erityisesti Islannin tuhkapilvi, Venäjän metsäpalosavut ja ennätyshelle. Muita olivat mm. kehäratatunnelin glykoliongelmat, usea juomaveden ja maaperän kemiallinen saastuminen sekä sisäilman mikrobiongelma. Varsinaisia vesi-epidemioita oli vain 4 kappaletta. Laitoksessa kehitettiin uusia vesi- ja sisäilmamikrobien määritysmenetelmiä laboratorioiden tarpeisiin ja osallistuttiin niiden standardointiin ja validointiin. THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkimisessa ja kehittämisessä MIELI-ohjelmalla kehitettiin mielenterveys- ja päihdepalveluita THL on ollut keskeinen toimija Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteuttamisessa ja tähän on panostettu merkittävissä määrin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakennetta ja sisältöä kehitetään pitkäjänteisesti valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä yksittäisten kuntien ja järjestöjen kanssa osana kansallista Mieli-hanketta erillisen päivitetyn toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on ollut asiakkaan aseman vahvistaminen, terveyttä edistävän ja häiriöitä ehkäisevänä työn vahvistaminen, toimivan palvelukokonaisuuden luominen sekä uusien ohjauskeinojen kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Toimintasuunnitelmassa on kärkihankkeita, joita tarkistetaan vuosittain. Tärkein toimeenpanokanava Mieli-suunnitelmalle on Kaste-hankkeet, jotka kattavat lähes koko maan, ja soveltavat käytäntöön suunnitelman ehdotuksia. Lisäksi useat kunnat ja kuntayhtymät ovat ottaneet Mieli-suunnitelman uusiutuvien toimintasuunnitelmiensa perustaksi. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita uudistettiin KASTE-ohjelman avulla THL on osallistunut Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmän uudistamiseen KASTEohjelman alueellisten kehittämishankkeiden toimeenpanoon moniammatillisen tuen kautta. THL:n vastuulla on ollut lasten ja nuorten KASTE-ohjelman valtakunnallinen tuen koordinaatio THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

9 ja arvioinnin tuki. Tätä on tehty sekä projektijohtajien verkoston että valtakunnallisen asiantuntijatiimin kautta. THL toimii verkostoissa kaikissa viidessä Lasten KASTEen aluehankkeessa. Käytännössä on tuettu sekä johtamisen käytäntöjen, asiakkaan kohtaamisen kulttuurin ja laajojen terveystarkastusten kehittämistä. Kuntien lapsiperhepalveluiden monisektorista johtamista on kehitetty dialogisten käytäntöjen tuen kautta, asiakkaan kohtaamista kasvatuskumppanuuden ja aktiivisen vuorovaikutuksen koulutusten kautta ja laajoja terveystarkastuksia mallinnuksen ja sisältöjen kehittämisen kautta. THL tuki vahvasti palvelujärjestelmän kehittämistä THL on osallistunut suurten sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten järjestelmämuutosten taustavalmisteluun ja tukenut keskeisten kansallisten ohjelmien toteutusta. THL on tarjonnut asiantuntijatukea sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiselle lainsäädäntövalmistelulle (mm. terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, aluekokeilulaki, järjestämislaki) ja osallistunut keskeisesti asiantuntija-aineistojen tuottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisvaihtoehtojen arviointiin. Marraskuussa 2010 THL julkisti laajan selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisesta rahoituksesta, jossa analysoitiin nykyisen rahoitusjärjestelmän vaikutuksia ja kehittämistarpeita. THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveysalan tilastojen, rekisterien ja muiden tietovarantojen ylläpidossa ja kehittämisessä Käyttäjien tarpeisiin vastaavat tietotuotteet Tilasto- ja rekisteritiedon keruu ja raportointi kehittyi edelleen mahdollistaen sähköisten tietotuotteiden yhä monipuolisemman ja tehokkaamman käytön. Uusia avauksia tehtiin muuan muassa lasten päivähoitotilastoissa ja henkilöstötilastoissa. AjantasaHilmon tiedonkeruussa otettiin käyttöön sähköiset tiedonkeruumenetelmät. SOTKAnetin, Terveytemme-portaalin, INDI-hankkeen ja Palveluva an yhteistyön tuloksena on päästy rakentamaan yhteistä indikaattorivarastoa, joka tulee toimimaan yhteisenä perustana erilaisille indikaattorien raportointinäkymille. Hoitoon pääsyn seuranta (hoitotakuu) ja sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus (benchmarking) -aineistot on viety käyttöä helpottaviin cognos-kuutioihin. Kohti uudistuvaa sähköistä tiedonhallintaa Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan uudistamista on edistetty monitahoisesti. Koodistopalvelun perustuotanto ja KanTa-valmistelun kannalta keskeisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorekisterin sisällön kasvattaminen on kyetty turvaamaan. Vastuu valtakunnallisten tietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista siirtyi THL:lle. Sosiaalialan tietoteknologiahanketta jatkettiin suunnitellusti, ja Valtiovarainministeriön SADe-hankkeen omahoidon ja hyvinvointipalveluiden palvelukokonaisuuksia koskeva esiselvitystyö käynnistettiin. Uuden lakisääteisen sosiaali- ja tietohallinnon operatiivisen ohjauksen tehtävän asianmukaiseen vastaanottamiseen varauduttiin käynnistämällä vaiheistettu valmistelutyö, jolla ohjattiin toiminnon perustamisprosessia. Esivalmistelulla varmistettiin, että siirtyminen uuteen ohjausmalliin tapahtuu hallitusti ja asiakastietolain edellyttämässä aikataulussa uutta tehtävää hoitava yksikkö aloitti toimintansa THL:n Tieto-osastolla Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon käytön ja toteuttamisen suunnittelun, ohjauksen ja seurannan avulla yksikön tulee huolehtia siitä, että lakien asettamassa aikataulussa sähköistä lääkemääräystä voidaan käyttää koko maassa ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja voidaan sähköisesti arkistoida ja käyttää potilaan hoitotarpeen mukaisesti hoitopaikasta riippumatta. 10 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

10 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Tuottavuuden parantaminen Tuottavuusvähennykset (kumulatiiviset) Toiminnallinen tavoite 2011 Tuottavuusmittarit määritelty ja käytössä. Tuottavuus kasvanut tulossopimuskaudella Hankintatoimen ohjeet otettu käyttöön. Hankintatoimi toimii tehokkaasti. Budjettirahoitteinen toiminta - 66 htv v mennessä (Stakes 22+KTL 28+ Tehtävien siirrot palvelukeskukseen ja muut tukipalvelut 16; Stakes 7, KTL 9) Yhteisrahoitteinen toiminta / maksullinen toiminta - 73 htv (Stakes 35+KTL 38) v mennessä Tulostavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosanalyysi ja arvio THL osallistuu tuottavuusmittareiden laadintaan hallinnonalan yhteisessä projektissa Tilastokeskuksen kanssa. Tuottavuusmittareiden lähtötaso määritelty ja tavoitteet asetettu. Budjettirahoitteisen toiminnan kumulatiivinen vähennys 2005 lähtötasosta 2010 loppuun mennessä 55 htv (Alkuperäisen suunnitelman mukainen vuositavoite vuodelle 2010 on 19 htv). Yhteisrahoitteisen toiminnan kumulatiivinen vähennys 2005 lähtötasosta 2010 loppuun mennessä 68 htv (Alkuperäisen suunnitelman mukainen vuositavoite vuodelle 2010 on 17 htv). Vuosille kohdistuvista henkilötyövuosien vähennyksistä laaditaan erillinen suunnitelma mennessä. Vuonna 2010 ei toteutettu hallinnonalan yhteistä projektia tuottavuusmittareiden laatimiseksi. Tuottavuusmittauksen toteuttaminen viivästyy edelleen, koska laitoksen talousjärjestelmät eivät vielä mahdollista tarvittavien laskelmien tuottamista. Tuottavuusmittaukseen on kytkeytynyt Sektoritutkimuslaitosten johtajien neuvoston TUNEn laitosten kuvaamisja mittaamishanke, jonka ehdotukset valmistuivat aivan vuoden lopussa. Hankintaohje otettiin käyttöön jo vuonna Hankintatoimi on toiminut jo vuodesta 2009 talousyksikön yhteydessä. Hankintatoimen tehokkuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. THL:n vuoden 2010 htv:t olivat 1192 htv:tta. Kertomusvuoden aikana laitoksella olisi saanut olla enintään 1224 htv:tta. THL laati vuosille henkilötyövuosien vähennyksistä erillisen suunnitelman STM:n edellyttämällä tavalla. Vuoden 2010 toiminta on ollut pitkänaikavälin tavoitteen suuntaista, mutta taloushallinnon järjestelmien kehittäminen tullee vaatimaan arvioitua enemmän työtä. On todennäköistä, että tuottavuutta ei ole kaikilta osin mahdollista seurata yhden tuottavuusindikaattorin avulla, vaan THL:n on edelleen käytettävä raportoinnissa tuottavuuden sijaissuureita. (4) ks. Edellinen kohta. Tulostavoitteen toteutumisen viivästymisestä raportoitiin STM:lle puolivuotisraportoinnin yhteydessä. (3) Toimintavuoden tulokset tukevat pitkänaikavälin tavoitteen toteutumista. (4) Tuottavuusohjelman edellyttämä htvvähennys toteutui sovitusti. (4) Toteutui sovitusti. (4) THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

11 Taloudellisuus Kustannustietoisuuden lisääminen Toiminnallinen tavoite 2011 Kustannukset esitetty suorite-ryhmittäin. Tulostavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosanalyysi ja arvio Suoriteryhmittäiset kustannukset ovat selvillä ja raportoitavissa. Pitkänaikavälin tavoite toteutuu suunnitellusti. (4) Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus Toiminnallinen tavoite 2011 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat luotettavia ja ohjeistus ajan tasalla. Maksullisen palvelutoiminnan tulot kattavat kustannukset ja toiminnasta syntyvä ylijäämä käytetään seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investointeihin Tulostavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosanalyysi ja arvio THL jatkaa toimenpiteitä tilintarkastuskertomuksessa 2008 esiin tulleiden epäkohtien korjaamiseksi maksullisen toiminnan ohjeistuksen ja kustannusvastaavuuslaskelmien luotettavuuden parantamiseksi. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus 102 %. THL jatkoi kehittämistoimenpiteitä, joilla korjattiin vuoden 2009 tilintarkastuskertomuksen epäkohtia. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus oli 101 %. Toteutunut sovitusti. (4) Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus oli lähes tavoitteenmukainen. (3) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Kokonaisrahoitusmalli Toiminnallinen tavoite 2011 Tavoitteena on kokonaisrahoitusmallin käyttöönotto VM:n asettaman hankerahoituksen yhdenmukaistamistyöryhmän esitysten mukaisesti. Tulostavoite 2010 Toteuma 2010 THL budjetointimalli on tehty kokonaiskustannusmallia tukevaksi. Vuoden 2010 budjetointi tapahtui sen mukaisesti. Tulosanalyysi ja arvio Vuoden 2010 budjetti on kokonaiskustannusmallin mukainen. (4) Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Kirjanpitoyksikön vuoden 2010 tuotot olivat 112,1 miljoonaa euroa, edellisen vuoden tuotot olivat reilut 104,3 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat noin 7,7 miljoonalla eurolla eli 7,4 %. Tuottojen kasvu selittyy pääosin THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvulla noin 6 miljoonalla eurolla. Tämä selittyy pääosin sillä, että Suomen Akatemian rahoituksen osalta siirryttiin momentin käyttöoikeudesta laskutukseen vuoden 2010 alusta, mikä näkyy kirjanpitoyksikön tuottojen kasvuna. Tuottojen loppukasvu on valtion mielisairaaloiden tuottojen kasvua 2,1 miljoonalla eurolla (kasvua 4,1%), kun taas valtion koulukotien tuotot laskivat 0,4 miljoonalla eurolla (laskua 1,9 %). 12 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

12 THL:n kirjanpitoyksikön tuotot eriteltynä päämaksupiste, mielisairaalat ja koulukodit 2010 Osuus tuotoista 2009 Osuus tuotoista e % e % THL ilman maksupisteitä % % Mielisairaalat % % Koulukodit % % Tuotot yhteensä % % THL:ssä tulot ja menot kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuslajeittain kustannuspaikoille ja osaprojekteille. Erilliskustannukset ovat osaprojektien aiheuttamia välittömiä kustannuksia. Kokonaiskustannukset sisältävät toimialoille vyörytetyt tukitoimintojen kustannukset eli osuuden THL:n yhteiskustannuksista. Osa tukitoimintojen kustannuksista on kohdistettu maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan. Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön toiminnan kustannusvastaavuudesta vuonna 2010 Tuotot maksullisen/yhteisrah. toim. tuotot Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Bruttobudjetoitu maksullinen toiminta Yhteisrahoitteinen toiminta Toiminta yhteensä Toiminta yhteensä muut tuotot = tuotot yhteensä Kustannukset aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä tukitoimintojen kustannukset poistot korot = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 100 % 194 % 90 % 97 % 95 % HTV:t THL:llä on kirjausoikeus momenteille , , , , ja Momenteille on kirjattu kustannuksia yhteensä tuhatta euroa ja pääosin vastaava summa esitetään tässä laskelmassa tuottona (pl. palkkaukseen saadut kirjausoikeudet). THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

13 14 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat THL:n päämaksupisteen kaikki tuotot ja kustannukset jakaantuvat alla olevan taulukon mukaisesti toimialoittain. THL:n organisaatiorakenteen nimet ja lyhenteet on kuvattu liitteessä 18. TA01 TA02 TA03 TA04 Tieto Kiva Tema Yhteensä 2010 Yhteensä 2009 Tuotot Maksullisen toiminnan tuotot Yhteistoiminnan tuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kustannukset Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Poistot 1) Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Toimialojen sisäinen hallinto Johto Strategia Viestintä Ypal TKIN Vuokrat ja kiinteistökustannukset Poistot Korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä HTV:t ) Poistojen kohdennusperusteita on muutettu vuodesta *Sisältää laskennalliset korkomenot yhteensä 984 tuhatta euroa. Tukitoiminnoille kirjatut tuotot ja kustannukset on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Toimialan 3 kustannuksissa kohdassa aineet ja tarvikkeet on rokotehankintoja 16,1 miljoonaa euroa sekä niistä tehty varaston muutos kirjaus 11,5 miljoonaa euroa (varaston kasvu). Rokotehankintoja varten on oma momenttinsa eikä se vähennä THL:n toimintamenomomenttia.

14 Seuraavassa taulukossa on esitetty THL:n henkilötyövuodet toimialoittain ja rahoituslähteittäin. THL:n htv:t rahoituslähteittäin Budjetti rahoitus Yhteisrahoitnen toiminta Maksullinen palvelutoiminta Tukitoiminnot Yhteensä 2010 Yhteensä 2009 Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Terveyden suojelun toimiala Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala Tieto-osasto Kansainväliset asiat Johto Johtaminen, strategia ja tavoitteet Yhteiset palvelut Viestintä ja vaikuttaminen Sijoittumattomat henkilöt 1) ) Sisältää vuoden 2009 osalta myös Tutkimuksesta kehittämiseen ja innovaatioihin -yksikön. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

15 1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus THL-kirjanpitoyksikön maksulliset suoritteet on määritelty asetuksissa 1049/2008, 1132/2001 ja 1133/2001. Tuotteet hinnoitellaan liiketaloudellisin periaattein ja tavoitteena vuonna 2010 on ollut maksullisen toiminnan kannattavuus. Seuraavana on taulukko, jossa on koko kirjanpitoyksikön maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuodelta Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta vuonna 2010 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Bruttobudjetoitu maksullinen toiminta Maksullinen toiminta yhteensä Maksullinen toiminta yhteensä Tuotot maksullisen/yhteisrah. toim. tuotot muut tuotot = tuotot yhteensä Kustannukset aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä tukitoimintojen kustannukset poistot 1) korot = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 100 % 188 % 100 % 100 % HTV:t ) Poistot sisältävät vain mielisairaaloiden ja koulukotien poistot, koska THL:n osalta poistot on huomioitu kokonaiskustannusmallin mukaisessa yleiskustannuskertoimessa kohdassa tukitoimintojen kustannukset THL-kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2010 oli 100% (vuonna 2009 myös 100%). Maksullisen toiminnan alijäämä oli 60 tuhatta, mikä pieneni edellisvuodesta 156 tuhatta. THL:n maksullisen toiminnan ylijäämä oli 84 tuhatta, valtion mielisairaaloiden 73 tuhatta ja valtion koulukotien alijäämä vastaavasti 217 tuhatta. 16 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

16 THL:n maksullisen toiminnan tiedot Seuraavaksi on esitetty THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuodelta THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2010 Maksullinen toiminta Nettobudjetoitu 2010 Bruttobudjetoitu 2010 Yhteensä 2010 Nettobudjetoitu 2009 Bruttobudjetoitu 2009 Yhteensä Tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä Kustannukset aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä tukitoimintojen kustannukset poistot 1) korot 2) = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 99 % 188 % 101 % 100 % 151 % 102 % HTV:t ) Poistot sisältyvät laskennallisiin tukitoimintojen kustannuksiin. Laskentatapaa on muutettu vuodesta ) Korko on laskettu vain käyttöomaisuudelle, koska lähes koko vaihto-omaisuus on rokoteohjelman mukaisia rokotteita (ei maksullista). Laskentatapaa on muutettu vuodesta THL:n maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 8,4 miljoonaa euroa, missä kasvua edellisvuoteen oli 100 tuhatta euroa. Maksullisen toiminnan ylijäämä sen sijaan laski edellisvuodesta 86 tuhatta, mikä johtuu siitä että tukitoimintojen kustannukset kohdistettiin toiminnalle kokonaiskustannusmallin mukaisesti yleiskustannuskertoimen (85% henkilöstökuluista) avulla. Vuonna 2009 nämä kustannukset kohdistettiin toiminnan htv-määrän avulla. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 101%, mikä alittaa tavoitteen 1%. Maksullisen toiminnan htv-määrä laski edellisvuodesta 11, mikä johtuu laboratoriotoiminnassa tapahtuneista muutoksista. Edellä esitetyn THL:n pääviraston maksullisen toiminnan tunnusluvut vuodelta THL:n maksullisen toiminnan tuotot oli tuhatta euroa, joka oli yli budjetoidun tavoitteen. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

17 THL:n maksullisen toiminnan tunnusluvut vuonna 2010 Tunnusluvut Toteutunut 2010 Tavoite 2010 Toteutunut Tuotot Erilliskustannukset Käyttöjäämä Käyttöjäämä % tuotoista 23 % 2 % 19 % Osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Yli-/Alijäämä % tuotoista 1 % 2 % 2 % Kustannusvastaavuus % 101 % 102 % 102 % Maksullisen toiminnan HTV THL:n maksullisen toiminnan tuotot asiakasryhmittäin vuonna 2010 Rahoituslähteet Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä Tuotot kotitalouksilta Tuotot elinkeinoelämältä Tuotot EU:lta Tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta Muut tuotot liiketaloudellisesti hinnoiteltavista suoritteista Muut tuotot julkisoikeudellisista suoritteista 1 1 Tileistä poistot Yhteensä THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

18 Maksullisen toiminnan tiedot mielisairaaloista ja koulukodeista Mielisairaalat Valtion mielisairaalat, Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaala, rahoittavat toimintansa pääasiassa kunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Mielentilatutkimukset ovat myös maksullista toimintaa. Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat sairaaloittain Niuvanniemen sairaala Vanhan Vaasan sairaala Mielisairaalat yhteensä Mielisairaalat yhteensä Mielisairaalat yhteensä Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Toteutuma Toteutuma Tavoite Toteutuma Toteutuma 1000 e 1000 e 1000 e 1000 e 1000 e 1000 e TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Kustannusvastaavuus % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 99 % THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

19 Mielisairaaloiden maksullisen toiminnan tunnusluvut v Valtion talousarviossa on mielisairaaloiden kannattavuustavoitteeksi asetettu tavoite kattaa tuotoilla toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Valtion mielisairaaloiden ylijäämä vuodelta 2010 on 73 tuhatta euroa, joka ylittää tulossopimusten mukaisen tavoitteen 11 tuhannella eurolla. Valtion mielisairaaloiden tuotot jäivät tavoitteesta 1,18 miljoonaa euroa, mutta kasvoivat silti edellisvuoteen verrattuna 4,1% eli 2,1 miljoonaa euroa. Valtion mielisairaaloiden kustannukset alittivat tavoitteen 1,2 miljoonalla eurolla ja olivat 2,2% alle tavoitteen. Edellisvuoteen verrattuna kustannukset kasvoivat 2,1 miljoonaa euroa. Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko Niuvanniemen sairaala Vanhan Vaasan sairaala Mielisairaalat yhteensä Mielisairaalat yhteensä Mielisairaalat yhteensä Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Toteutuma Toteutuma Tavoite Toteutuma Toteutuma e e e e e e Toiminnan tuotot Kokonaiskustannukset yhteensä Ali- tai ylijäämä Ali- tai ylijäämä % tuotoista 0,2 % -0,8 % 0,1 % 0,1 % -0,2 % -1,1 % Tuotot % kustannuksista 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 99 % Valtion koulukodit Valtion koulukotien toiminta rahoitetaan pääasiassa kuntien maksamilla hoitopäiväkorvauksilla ja koulukodeissa annettavan perusopetukseen ja muuhun opetukseen saatavalla Opetusministeriön rahoituksella. Opetushallituksen maksamat korvaukset perustuvat laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetusministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa vuosittain. Opetushallitukselta saatavan rahoituksen määrä perustuu laskentapäivinä (20.1 ja 20.9) olevaan oppilaslukumäärään. Laskentapäivien välillä tapahtuva vaihtelu vaikeuttaa koulukotien talouden suunnittelua. 20 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

20 Valtion koulukotien maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudet vuosina Toteutuma Tavoite Toteutuma Toteutuma e e e e TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Opetushallituksen osuus tuotoista Valtiovarainministeriön osuus tuotoista muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista osuus THL:n tukitoimintojen kustannuksista poistot korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty mpl 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut mpl 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus % 99 % 100 % 99 % 99 % Valtion talousarviossa on koulukotien kannattavuustavoitteeksi asetettu 102% kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen. Valtion koulukotien alijäämä vuodelta 2010 on 217 tuhatta euroa, joka alittaa tulossopimusten mukaisen tavoitteen 292 tuhannella eurolla. Valtion koulukotien tuotot jäivät tavoitteesta 456 tuhatta euroa ja laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,9%. Valtion koulukotien kustannukset alittivat tavoitteen 114 tuhannella eurolla ja olivat 0.55% alle tavoitteen. Edellisvuoteen verrattuna kustannukset laskivat 483 tuhatta euroa. Valtion koulukotien maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudenvaihtelut, johtuvat pääosin vaikeudesta hinnoitella toiminta oikein vastaamaan kysynnänvaihteluita, laskentapäivien oppilasmäärän vaihtelusta johtuvasta rahoituksen epävarmuudesta sekä kustannustietoisuuden lisääntymisestä. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat