Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat"

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

2 Unigrafia Oy Helsinki 2011

3 Sisällys 1 Toimintakertomus Johdon katsaus toimintaan Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteinen toiminta ja maksuton toiminta Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoitusrakenne Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset...83 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

4 1 TOIMINTAKERTOMUS Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulostavoitteet vuodelle 2010 sekä koko tulossopimuskaudelle vuosille määriteltiin STM:n kanssa solmitussa tulossopimuksessa sekä valtion talousarviossa. THL:n alaisten laitosten tulostavoitteet määriteltiin tulossopimuksissa, jotka mielisairaalat ja koulukodit ovat tehneet THL:n kanssa. Toimintakertomus ja tilinpäätös noudattavat STM:n ja Valtiokonttorin ohjeita. Vuosi 2010 oli THL:n toinen toimintavuosi, joten edellytettyä vertailutietoa kahdelta edelliseltä toimintavuodelta on mahdollista tuottaa ainoastaan mielisairaaloiden ja koulukotien osalta. THL:n seurantajärjestelmät eivät vielä toimi kaikilta osin kattavasti, joten toimintakertomuksessa on puutteita raportoinnin kattavuudessa ja tarkkuudessa. Selkeyden vuoksi toimintakertomuksessa käytettään johdonmukaisesti seuraavia käsitteitä: THL-kirjanpitoyksikkö = THL ja sen alaiset laitokset (Valtion mielisairaalat ja koulukodit) THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ilman alaisia laitoksia) Alaiset laitokset = Valtion mielisairaalat ja koulukodit THL:n vuoden 2010 tulossopimukseen on kirjattu yksilöityinä tulostavoitteina vain ministeriön kannalta keskeiset tavoitteet pyrkimättä sopimusvuoden koko toiminnan kattamiseen. Toimintakertomuksessa tulossopimuksessa asetetut tavoitteet, niiden toteuma, tulosanalyysi ja arvio on esitetty noudattaen tulossopimuksen otsikointia ja taulukkomuotoa. Sanallisen tulosanalyysin lisäksi tuloksellisuutta on arvioitu myös arvosanan avulla (5 = erinomainen tulos, tulostavoite saavutettu ja ylitetty huomattavasti 4 = hyvä tulos, tulostavoite saavutettu tavoitteen mukaisesti, 3 = tyydyttävä tulos, tulostavoite toteutunut lähes tavoitteen mukaisesti, 2 = välttävä tulos, tulostavoite on toteutunut osittain, 1 = huono tulos, tulostavoitetta ei ole saavutettu tulossopimusvuonna). 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2010 oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toinen toimintavuosi. Vuodelle oli ominaista laitoksen sisäinen kehittäminen niin täydentävän strategiatyön kuin uusien rakenteiden ja toimintatapojen vakiintumisen kautta. Samalla taloudelliset paineet ja monien uusien tehtävien tuomat haasteet leimasivat vuotta. THL:n työ eteni myönteisesti laitoksen laajalla toimintakentällä. Merkittävää tutkimus-, asiantuntija- ja kehittämistyötä tehtiin eri toimialoilla. Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimialalla työ liittyi terveyden ja hyvinvoinnin yleiseen tilaan, väestöryhmien eroihin ja niihin vaikuttaviin politiikkoihin sekä terveys- ja sosiaalitalouteen. EU:n köyhyysvuoden teemoja tuotiin vahvasti esille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala tuki ja toteutti laajasti erilaisia kansallisia ohjelmia (mm. ravinto- ja liikuntaohjelmat, alkoholiohjelma, tapaturmien ehkäisyohjelma, diabeteksen ehkäisyohjelma, astma- ja allergiaohjelma, huumausaineohjelma). Ravintoasioissa tuettiin valtion ravitsemusneuvottelukunnan työtä ja valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista. Terveyden suojelun toimialan työtä leimasi H1N1-pandemian hoidon jälkiarviointi ja rokotusohjelman yhteydessä esiintyneen kohonneen narkolepsiaesiintyvyyden selvittely. Kansallisen rokotusohjelman yleisiä menettelytapoja kehitettiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Rokotteiden hankintapäätökset siirrettiin ministeriölle. Vuoden kuluessa liitettiin kansalliseen rokotusohjelmaan pneumokokkirokote. Mikrobiologisten epidemioiden seurantaa ja torjuntaa sekä yhteistyötä EU:n tautiviraston kanssa vahvistettiin. Kuntien ympäristöterveysasioita tuettiin pitkin vuotta. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

5 Terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelujärjestelmän kehittämiskysymykset merkitsivät Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimialalle monia kansallisesti isoja ja vaativia haasteita. Palvelujärjestelmän sisältöä, järjestämistä ja rahoitusta koskevalle lainsäädäntövalmistelulle annettiin asiantuntijatukea. Palvelujärjestelmän kehittämiseen osallistuttiin vahvasti ns. KASTE-ohjelman puitteissa sekä erilaisten alueellisten ja paikallisten ohjelmien arvioinnissa. Vuoden 2010 aikana laitos aloitti tai valmistautui ottamaan vastaan useita uusia merkittäviä kansallisia tehtäviä. Läänien oikeuslääkintä ja oikeuspsykiatria siirtyi THL:n toiminnaksi aiheuttaen mittavan kehittämishaasteen. Käynnistettiin valtion koulukotien hallinnollisen rakenteen konserninomaiseen uudistamiseen ja tuottavuuden tehostamiseen tähtäävä selvitystyö. Valmisteltiin Vanajan vankilan perheosaston toiminnan ohjausvastuun siirtäminen THL:lle ja toiminnan tuleva kehittäminen THL:n ohjauksessa. Valtion mielisairaaloiden ohjauksen ja lisääntyneiden mielentilatutkimusten päätöksenteon kehittämistä jatkettiin. Valmistauduttiin UKK-instituutin ja ns. Käypä hoito -toiminnan tulevaan ohjaukseen. Erittäin mittava haaste laitokselle annettiin, kun eduskunta syksyllä hyväksyi lain, jolla terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sähköisen tietohallinnon uudistuksen operatiivinen ohjaus siirrettiin THL:lle. Laitoksen asiantuntemusta käytettiin huomattavan paljon niin eduskunnassa, valtionhallinnossa, kunnissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kuin tiedotusvälineissä. Tätä vaikuttajatyötä kuvaa, että laitos antoi vuonna 2010 noin 100 lausuntoa, joista suurin osa valtionhallinnolle, ja nimesi noin 80 pyydettyä edustajaa työryhmiin, neuvottelukuntiin ja muihin vastaaviin elimiin, sekä oli noin 40 kertaa kuultavana eduskunnan valiokunnissa. Yhteistyö- ja kumppanuustoiminta oli mittavaa ja laitos lisäsi merkittävästi vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Myös laitoksen asema alan kansainvälisenä toimijana vahvistui niin tutkimuskentässä kuin erilaisissa asiantuntijatehtävissä mm. WHO:n ja EU:n suhteen. Fuusioprosessin jälkihoitoa merkitsivät vuoden aikana monet toimet laitoksen johtamisjärjestelmän sekä talousseurannan kehittämisessä sekä suunnittelutyö pääkaupunkiseudulla hajallaan olevien toimitilojen keskittämisestä Tilkanmäelle. Valtion tuottavuusohjelman aiheuttama epävarmuus sekä palkkauudistuksen toteutuksen ongelmat aiheuttivat henkilöstössä huolta. Tämän vuoksi vuoden aikana pantiin tavanomaista suurempi paino työilmapiirin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Vuoden aikana toteutettiin mittava strategiaprosessi, johon osallistui eri tavoin laajasti laitoksen henkilökuntaa sekä sidosryhmien edustajia. Vaikka THL:n fuusioprosessissa oli tehty strategiatyötä laitoksen perustamisen ja lainsäädännön pohjaksi, perusteellisempi strategiatyö oli nyt mahdollista ja tarpeen. Laitoksen toiminnasta oli saatu kokemuksia ja voitiin niveltää laitoksen strategiaa samaan aikaan laadittuun sosiaali- ja terveysministeriön strategiaan. Strategiaprosessiin liittyi THL:n tutkijoiden ja asiantuntijoiden erinomaista osaamista hyödyntänyt kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön haasteita arvioiva ennakointityö, joka viitoitti monipuolisesti strategiatyötä kohti uutta vuosikymmentä. Uudistettu strategia valmistui vuoden loppuun mennessä. 1.2 Vaikuttavuus Tulossopimuksessa THL:n toiminnan vaikuttavuuden painoalueiksi asetettiin STM:n strategiasta johdetut terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen sekä toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamisen tavoitteet. Lisäksi THL toteuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteita. Vaikuttavuustavoitteiden seuranta tapahtuu hallinnonalan yleisindikaattorien sekä laitoskohtaisten seurantaindikaattorien avulla. Vuoden 2010 indikaattorien toteumatietoja ei ole toimintakertomusta tehtäessä käytössä, joten toiminnan mahdollista vaikuttavuutta kuvataan ja analysoidaan pääasiassa toiminnan tuotosten yhteydessä. 6 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

6 Tulossopimuksessa sovitusti varsinainen arvio vaikuttavuuden kehityksestä sekä laitoksen onnistumisesta vaikuttavuuden osalta tehdään vasta tulosopimuskauden lopussa vuosina THL:n toiminnan vaikuttavuus on pääosin nähtävissä vasta usean vuoden aikajänteellä, mutta THL:n strategisten painotusten kautta voidaan tunnistaa muun muassa seuraavia saavutuksia. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimisessa ja kehittämisessä Tieto väestön terveydestä ja toimintakyvystä välittömästi asiantuntijoiden käyttöön Vuonna 2010 THL keräsi ja ylläpiti tutkimusaineistoja väestön terveydestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista ja itsenäisestä selviytymisestä sekä näiden taustasta ja väestöryhmäeroista. Tietopohjaa täydennettiin samanaikaisesti kun valmiita aineistoja jo hyödynnettiin asiantuntijatyössä ja vaikuttamisessa. THL keräsi Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aineistot kymmeniltä tuhansilta suomalaisilta ja tuotti samana vuonna koko maata, alueita ja väestöryhmiä kuvaavat tulokset ja niitä koskevat tulkinnat kaikille avoimeen Terveytemme-tietojärjestelmään (www.terveytemme.fi). Toimia-tietokantaan vietiin alan parhaan tutkimustiedon perusteella laaditut suositukset toimintakyvyn mittaamisesta ja mittareiden soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin (www.toimia.fi). Pätevää ja monipuolista tietoa suomalaisten hyvinvoinnista ja aktiivista tiedolla vaikuttamista ajankohtaisissa politiikkahankkeissa Vuonna 2010 THL tuotti tietoa ja vaikutti asiantuntijuudellaan erityisesti köyhyyden ja huonoosaisuuden, lapsiperheiden toimeentulon ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden kysymyksissä. Suomalaisten hyvinvointi kirja tarjosi luotettavaa ja kattavaa tietoa suomalaisten hyvinvoinnista, elämänlaadusta, terveydestä, terveys- ja sosiaalipalveluiden käytöstä ja niistä saaduista kokemuksista sekä suomalaisten hyvinvointivaltiota koskevista mielipiteistä. Tätä tietoa hyödynnettiin laajasti niin julkisessa keskustelussa kuin eduskunnassa. Lapsiperheiden elinoloja koskevaa ymmärrystä kerrytettiin Päätösten tueksi -tuotteella, joka käsitteli ns. vanhempainvapaan mallia. Terveyspalvelujen vaikuttavuusanalyyseja tuotti erikoissairaanhoidon kustannusten ja vaikuttavuuden arviointia luodannut Perfect-hanke. Jatkossa vaikuttavuutta ruokkivat myös uusina avauksina käynnistyneet sosiaalisen kestävyyden, sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden ja lastensuojelun rekisterien tutkimushankkeet. THL antoi myös vankan panoksen vanhempainvapaan uudistamistyöryhmässä ja sosiaalihuoltolain uudistuksen valmistelussa. Vuonna 2010 THL oli keskeisesti mukana perusturvan arviointityössä. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa Aktiivista työtä terveysseurannassa ja sen kehittämisessä Terveys- ja terveyskäyttäytymisseurantaa on toteutettu ja kehitetty aktiivisesti. Tautiseurannan osalta vuonna 2010 erityisesti päivitettiin sydän- ja verisuonitautirekisteriä ja analysoitiin ja julkaistiin sen tuloksia. Riskitekijä- ja ravitsemustutkimusta on toteutettu hyödyntämällä FINRISKI ja FINRAVINTO aineistoja. Terveyskäyttäytymistä on seurattu Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) ja Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) tutkimusten avulla keräämällä uusia aineistoja ja hyödyntämällä aiemmin kerättyjä aineistoja pitkän aikavälin muutosten tarkastelussa. Suomalaisten juomatavoista julkaistiin kattava raportti, joka mm. osoittaa naisten juomisen kuusinkertaistuneen neljässäkymmenessä vuodessa. Lasten THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

7 terveysseurannan suunnitteluvaihe saatiin päätökseen ja kokeiluaineistosta julkaistiin laaja lasten terveyttä ja hyvinvointia koskeva raportti ja lasten terveysportaali. Lasten terveysseurannan toteuttamisen tueksi koottiin myös käsikirja terveystarkastuksissa toteutettavista mittauksista. Eurooppalaisen terveysseurannan kehittymistä on tuettu koordinoimalla European Health Examination Surveys (EHES) hanketta, pystyttämällä Eurooppalaista referenssilaboratoriota väestötutkimusten analytiikan tueksi ja osallistumalla aktiivisesti European Health Interview Surveys (EHIS) hankkeen suunnitteluun. Peliklinikka käynnistyi THL:n, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palvelujen kehittämisessä tapahtui merkittävä edistyminen, kun THL:n johdolla suunniteltu ja yhteistyöhankkeena toteutettu Peliklinikka aloitti toimintansa Helsingissä kesällä Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut yhden oven periaatteella toimiva palvelukeskus, johon on koottu samaan yksikköön valtakunnalliset Peluurin palvelut (muun muassa auttava puhelin ja THL:n rahoittama internet-pohjainen Peli poikki -hoito-ohjelma) ja matalan kynnyksen info- ja tukipiste Tiltti sekä kumppanikuntien Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten asukkaille avohoitoa tarjoava asiakastyö. Klinikalta tuetaan myös näiden kuntien perus- ja erityispalveluita. Peliklinikan palvelut ovat maksuttomia eikä niihin vaadita lähetettä. Peliklinikka toimii myös kehittämisyksikkönä ja siellä on vuoden 2011 alusta käynnistynyt THL:n toimesta ongelmapelaajien lääkehoitotutkimus. Peliklinikan taustatahoina ovat THL, SOCCA (Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus), A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Sosiaalipedagogiikan säätiö sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit. Peliklinikka on osa THL:ssä tehtävää rahapelihaittojen ehkäisytoimintaa, joka pitää sisällään sekä tutkimusta että kehittämistä. Teemavuosi nosti köyhyyden puheenaiheeksi THL koordinoi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjinnän torjunnan teemavuoden toteutusta Suomessa. Keskeisiä toimenpiteitä teemavuoden aikana olivat eri puolilla maata järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat, teemavuoden julkaisu Mikä meitä jakaa? ja sen ympärille viritetty keskustelu, THL:n haaste poliittisille päättäjille ja kansalaisjärjestöille sekä alueelliset teemapäivät ja niiden viestin vieminen loppuvuodesta eduskuntaan poliittisille päättäjille sekä lupaavat käytännöt kilpailu. Stopkoyhyys.fi-verkkosivut kokosivat keskustelut, tapahtumat ja muut toimintatavat helposti seurattavaan muotoon. Teemavuosi nosti aiheen kansalaisten ja päättäjien tietoisuuteen sekä myös kansalaiskeskusteluun. Köyhyydestä keskusteltiin vuoden aikana enemmän kuin pitkiin aikoihin. Nyt köyhyydestä saa puhua julkisesti ja köyhän ääntä kuunnellaan. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön terveyden suojelussa sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakoinnissa ja ehkäisyssä Tartuntatauteja torjuttiin onnistuneesti THL toteutti lakisääteistä tartuntatautien seurantaa, selvitti elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioita ja osallistui niiden torjuntatyöhön. Huomattavasti voimavaroja käytettiin influenssan aiheuttaman pandemian torjuntaan. Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta laajeni uusiin potilasryhmiin. Laboratorioissa otettiin käyttöön uusia menetelmiä usean mikrobin tyypityksessä ja jatkettiin akkreditoinnin laajenemiseen tähtäävää laatutyötä. Tyypitystuloksia hyödynnettiin useiden kotimaisten ja 30 kansainvälisen ruokavälitteisen epidemian selvittämisessä. Monille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien torjuntaa ja seurantaa tehostettiin laatimalla niiden diagnostiikkaa varten kansallinen suositus. THL suunnitteli ja järjesti erilaisia kotimaisia koulutus- ja teematapahtumia, julkaisi kuukausittain katsausta tartuntatautitilanteesta ja tilannekuvia pandemiasta. Infektiotaudit-verkkosivusto uudistettiin, julkaistiin 15-vuotisraportti Tartuntatau- 8 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

8 dit Suomessa ja valmisteltiin erilaisia torjuntaohjeita ja suosituksia. Laitos osallistui laaja-alaisesti Euroopan tautikeskuksen (ECDC), EU:n komission (DG Sanco) sekä WHO:n lakisääteiseen tartuntatautien seuranta- ja torjuntatoimintaan. Rokotusohjelman seurantaa kehitettiin THL huolehti kansallisessa rokotusohjelmassa käytettävien rokotteiden hankinnasta ja jakelusta kuntiin. THL vastasi toimintavuonna aloitettujen pikkulasten pneumokokkirokotusten ohjeistuksesta. Rokotusten haittavaikutuksia seurattiin haittavaikutusilmoituksiin perustuvan rekisterin avulla. Toimintavuonna edistyttiin merkittävästi rokotuskattavuuden, rokotusten vaikuttavuuden ja turvallisuuden seurannan tehostamisen kannalta tärkeän valtakunnallisen rokotusrekisterin kehittämisessä. Kuntien potilastietojärjestelmistä kerätyn tiedon mukaan henkilöä (49 % koko väestöstä) sai Suomessa pandemiarokotuksen talvella Onnistunut tiedonkeruu on näyttö rokotusrekisterin toteutettavuudesta. Pandemia-rokotusten ja erityisesti lapsilla ja nuorilla lisääntyneen narkolepsian yhteyttä selvitettiin sekä kansallisen tutkimuksen että kansainvälisiin vertailututkimuksiin osallistumalla. Rokotusten mahdollinen syy-yhteys haittatapahtumaan herätti runsaasti huomiota tiedotusvälineissä. Tiedonkeruu osoittautui ennakoitua hitaammaksi, mutta sen onnistuminen on osoitus rokotusrekisterin toteutettavuudesta. Kesän kuumuus ja hiukkaset työllistivät Vuonna 2010 oli poikkeuksellisen paljon merkittäviä ympäristöterveyteen liittyviä ongelmatilanteita tai asiantuntijatarpeita (yli 20) sekä lukuisa määrä pienempiä ongelmatilanteita, joiden hoitoon THL keskeisesti osallistui. Ilmavälitteisiä kansallisia uhkatilanteita olivat erityisesti Islannin tuhkapilvi, Venäjän metsäpalosavut ja ennätyshelle. Muita olivat mm. kehäratatunnelin glykoliongelmat, usea juomaveden ja maaperän kemiallinen saastuminen sekä sisäilman mikrobiongelma. Varsinaisia vesi-epidemioita oli vain 4 kappaletta. Laitoksessa kehitettiin uusia vesi- ja sisäilmamikrobien määritysmenetelmiä laboratorioiden tarpeisiin ja osallistuttiin niiden standardointiin ja validointiin. THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkimisessa ja kehittämisessä MIELI-ohjelmalla kehitettiin mielenterveys- ja päihdepalveluita THL on ollut keskeinen toimija Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteuttamisessa ja tähän on panostettu merkittävissä määrin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakennetta ja sisältöä kehitetään pitkäjänteisesti valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä yksittäisten kuntien ja järjestöjen kanssa osana kansallista Mieli-hanketta erillisen päivitetyn toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on ollut asiakkaan aseman vahvistaminen, terveyttä edistävän ja häiriöitä ehkäisevänä työn vahvistaminen, toimivan palvelukokonaisuuden luominen sekä uusien ohjauskeinojen kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Toimintasuunnitelmassa on kärkihankkeita, joita tarkistetaan vuosittain. Tärkein toimeenpanokanava Mieli-suunnitelmalle on Kaste-hankkeet, jotka kattavat lähes koko maan, ja soveltavat käytäntöön suunnitelman ehdotuksia. Lisäksi useat kunnat ja kuntayhtymät ovat ottaneet Mieli-suunnitelman uusiutuvien toimintasuunnitelmiensa perustaksi. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita uudistettiin KASTE-ohjelman avulla THL on osallistunut Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmän uudistamiseen KASTEohjelman alueellisten kehittämishankkeiden toimeenpanoon moniammatillisen tuen kautta. THL:n vastuulla on ollut lasten ja nuorten KASTE-ohjelman valtakunnallinen tuen koordinaatio THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

9 ja arvioinnin tuki. Tätä on tehty sekä projektijohtajien verkoston että valtakunnallisen asiantuntijatiimin kautta. THL toimii verkostoissa kaikissa viidessä Lasten KASTEen aluehankkeessa. Käytännössä on tuettu sekä johtamisen käytäntöjen, asiakkaan kohtaamisen kulttuurin ja laajojen terveystarkastusten kehittämistä. Kuntien lapsiperhepalveluiden monisektorista johtamista on kehitetty dialogisten käytäntöjen tuen kautta, asiakkaan kohtaamista kasvatuskumppanuuden ja aktiivisen vuorovaikutuksen koulutusten kautta ja laajoja terveystarkastuksia mallinnuksen ja sisältöjen kehittämisen kautta. THL tuki vahvasti palvelujärjestelmän kehittämistä THL on osallistunut suurten sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten järjestelmämuutosten taustavalmisteluun ja tukenut keskeisten kansallisten ohjelmien toteutusta. THL on tarjonnut asiantuntijatukea sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiselle lainsäädäntövalmistelulle (mm. terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, aluekokeilulaki, järjestämislaki) ja osallistunut keskeisesti asiantuntija-aineistojen tuottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisvaihtoehtojen arviointiin. Marraskuussa 2010 THL julkisti laajan selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisesta rahoituksesta, jossa analysoitiin nykyisen rahoitusjärjestelmän vaikutuksia ja kehittämistarpeita. THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveysalan tilastojen, rekisterien ja muiden tietovarantojen ylläpidossa ja kehittämisessä Käyttäjien tarpeisiin vastaavat tietotuotteet Tilasto- ja rekisteritiedon keruu ja raportointi kehittyi edelleen mahdollistaen sähköisten tietotuotteiden yhä monipuolisemman ja tehokkaamman käytön. Uusia avauksia tehtiin muuan muassa lasten päivähoitotilastoissa ja henkilöstötilastoissa. AjantasaHilmon tiedonkeruussa otettiin käyttöön sähköiset tiedonkeruumenetelmät. SOTKAnetin, Terveytemme-portaalin, INDI-hankkeen ja Palveluva an yhteistyön tuloksena on päästy rakentamaan yhteistä indikaattorivarastoa, joka tulee toimimaan yhteisenä perustana erilaisille indikaattorien raportointinäkymille. Hoitoon pääsyn seuranta (hoitotakuu) ja sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus (benchmarking) -aineistot on viety käyttöä helpottaviin cognos-kuutioihin. Kohti uudistuvaa sähköistä tiedonhallintaa Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan uudistamista on edistetty monitahoisesti. Koodistopalvelun perustuotanto ja KanTa-valmistelun kannalta keskeisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorekisterin sisällön kasvattaminen on kyetty turvaamaan. Vastuu valtakunnallisten tietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista siirtyi THL:lle. Sosiaalialan tietoteknologiahanketta jatkettiin suunnitellusti, ja Valtiovarainministeriön SADe-hankkeen omahoidon ja hyvinvointipalveluiden palvelukokonaisuuksia koskeva esiselvitystyö käynnistettiin. Uuden lakisääteisen sosiaali- ja tietohallinnon operatiivisen ohjauksen tehtävän asianmukaiseen vastaanottamiseen varauduttiin käynnistämällä vaiheistettu valmistelutyö, jolla ohjattiin toiminnon perustamisprosessia. Esivalmistelulla varmistettiin, että siirtyminen uuteen ohjausmalliin tapahtuu hallitusti ja asiakastietolain edellyttämässä aikataulussa uutta tehtävää hoitava yksikkö aloitti toimintansa THL:n Tieto-osastolla Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon käytön ja toteuttamisen suunnittelun, ohjauksen ja seurannan avulla yksikön tulee huolehtia siitä, että lakien asettamassa aikataulussa sähköistä lääkemääräystä voidaan käyttää koko maassa ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja voidaan sähköisesti arkistoida ja käyttää potilaan hoitotarpeen mukaisesti hoitopaikasta riippumatta. 10 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

10 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Tuottavuuden parantaminen Tuottavuusvähennykset (kumulatiiviset) Toiminnallinen tavoite 2011 Tuottavuusmittarit määritelty ja käytössä. Tuottavuus kasvanut tulossopimuskaudella Hankintatoimen ohjeet otettu käyttöön. Hankintatoimi toimii tehokkaasti. Budjettirahoitteinen toiminta - 66 htv v mennessä (Stakes 22+KTL 28+ Tehtävien siirrot palvelukeskukseen ja muut tukipalvelut 16; Stakes 7, KTL 9) Yhteisrahoitteinen toiminta / maksullinen toiminta - 73 htv (Stakes 35+KTL 38) v mennessä Tulostavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosanalyysi ja arvio THL osallistuu tuottavuusmittareiden laadintaan hallinnonalan yhteisessä projektissa Tilastokeskuksen kanssa. Tuottavuusmittareiden lähtötaso määritelty ja tavoitteet asetettu. Budjettirahoitteisen toiminnan kumulatiivinen vähennys 2005 lähtötasosta 2010 loppuun mennessä 55 htv (Alkuperäisen suunnitelman mukainen vuositavoite vuodelle 2010 on 19 htv). Yhteisrahoitteisen toiminnan kumulatiivinen vähennys 2005 lähtötasosta 2010 loppuun mennessä 68 htv (Alkuperäisen suunnitelman mukainen vuositavoite vuodelle 2010 on 17 htv). Vuosille kohdistuvista henkilötyövuosien vähennyksistä laaditaan erillinen suunnitelma mennessä. Vuonna 2010 ei toteutettu hallinnonalan yhteistä projektia tuottavuusmittareiden laatimiseksi. Tuottavuusmittauksen toteuttaminen viivästyy edelleen, koska laitoksen talousjärjestelmät eivät vielä mahdollista tarvittavien laskelmien tuottamista. Tuottavuusmittaukseen on kytkeytynyt Sektoritutkimuslaitosten johtajien neuvoston TUNEn laitosten kuvaamisja mittaamishanke, jonka ehdotukset valmistuivat aivan vuoden lopussa. Hankintaohje otettiin käyttöön jo vuonna Hankintatoimi on toiminut jo vuodesta 2009 talousyksikön yhteydessä. Hankintatoimen tehokkuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. THL:n vuoden 2010 htv:t olivat 1192 htv:tta. Kertomusvuoden aikana laitoksella olisi saanut olla enintään 1224 htv:tta. THL laati vuosille henkilötyövuosien vähennyksistä erillisen suunnitelman STM:n edellyttämällä tavalla. Vuoden 2010 toiminta on ollut pitkänaikavälin tavoitteen suuntaista, mutta taloushallinnon järjestelmien kehittäminen tullee vaatimaan arvioitua enemmän työtä. On todennäköistä, että tuottavuutta ei ole kaikilta osin mahdollista seurata yhden tuottavuusindikaattorin avulla, vaan THL:n on edelleen käytettävä raportoinnissa tuottavuuden sijaissuureita. (4) ks. Edellinen kohta. Tulostavoitteen toteutumisen viivästymisestä raportoitiin STM:lle puolivuotisraportoinnin yhteydessä. (3) Toimintavuoden tulokset tukevat pitkänaikavälin tavoitteen toteutumista. (4) Tuottavuusohjelman edellyttämä htvvähennys toteutui sovitusti. (4) Toteutui sovitusti. (4) THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

11 Taloudellisuus Kustannustietoisuuden lisääminen Toiminnallinen tavoite 2011 Kustannukset esitetty suorite-ryhmittäin. Tulostavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosanalyysi ja arvio Suoriteryhmittäiset kustannukset ovat selvillä ja raportoitavissa. Pitkänaikavälin tavoite toteutuu suunnitellusti. (4) Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus Toiminnallinen tavoite 2011 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat luotettavia ja ohjeistus ajan tasalla. Maksullisen palvelutoiminnan tulot kattavat kustannukset ja toiminnasta syntyvä ylijäämä käytetään seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investointeihin Tulostavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosanalyysi ja arvio THL jatkaa toimenpiteitä tilintarkastuskertomuksessa 2008 esiin tulleiden epäkohtien korjaamiseksi maksullisen toiminnan ohjeistuksen ja kustannusvastaavuuslaskelmien luotettavuuden parantamiseksi. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus 102 %. THL jatkoi kehittämistoimenpiteitä, joilla korjattiin vuoden 2009 tilintarkastuskertomuksen epäkohtia. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus oli 101 %. Toteutunut sovitusti. (4) Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus oli lähes tavoitteenmukainen. (3) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Kokonaisrahoitusmalli Toiminnallinen tavoite 2011 Tavoitteena on kokonaisrahoitusmallin käyttöönotto VM:n asettaman hankerahoituksen yhdenmukaistamistyöryhmän esitysten mukaisesti. Tulostavoite 2010 Toteuma 2010 THL budjetointimalli on tehty kokonaiskustannusmallia tukevaksi. Vuoden 2010 budjetointi tapahtui sen mukaisesti. Tulosanalyysi ja arvio Vuoden 2010 budjetti on kokonaiskustannusmallin mukainen. (4) Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Kirjanpitoyksikön vuoden 2010 tuotot olivat 112,1 miljoonaa euroa, edellisen vuoden tuotot olivat reilut 104,3 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat noin 7,7 miljoonalla eurolla eli 7,4 %. Tuottojen kasvu selittyy pääosin THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvulla noin 6 miljoonalla eurolla. Tämä selittyy pääosin sillä, että Suomen Akatemian rahoituksen osalta siirryttiin momentin käyttöoikeudesta laskutukseen vuoden 2010 alusta, mikä näkyy kirjanpitoyksikön tuottojen kasvuna. Tuottojen loppukasvu on valtion mielisairaaloiden tuottojen kasvua 2,1 miljoonalla eurolla (kasvua 4,1%), kun taas valtion koulukotien tuotot laskivat 0,4 miljoonalla eurolla (laskua 1,9 %). 12 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

12 THL:n kirjanpitoyksikön tuotot eriteltynä päämaksupiste, mielisairaalat ja koulukodit 2010 Osuus tuotoista 2009 Osuus tuotoista e % e % THL ilman maksupisteitä % % Mielisairaalat % % Koulukodit % % Tuotot yhteensä % % THL:ssä tulot ja menot kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuslajeittain kustannuspaikoille ja osaprojekteille. Erilliskustannukset ovat osaprojektien aiheuttamia välittömiä kustannuksia. Kokonaiskustannukset sisältävät toimialoille vyörytetyt tukitoimintojen kustannukset eli osuuden THL:n yhteiskustannuksista. Osa tukitoimintojen kustannuksista on kohdistettu maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan. Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön toiminnan kustannusvastaavuudesta vuonna 2010 Tuotot maksullisen/yhteisrah. toim. tuotot Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Bruttobudjetoitu maksullinen toiminta Yhteisrahoitteinen toiminta Toiminta yhteensä Toiminta yhteensä muut tuotot = tuotot yhteensä Kustannukset aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä tukitoimintojen kustannukset poistot korot = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 100 % 194 % 90 % 97 % 95 % HTV:t THL:llä on kirjausoikeus momenteille , , , , ja Momenteille on kirjattu kustannuksia yhteensä tuhatta euroa ja pääosin vastaava summa esitetään tässä laskelmassa tuottona (pl. palkkaukseen saadut kirjausoikeudet). THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12. Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12. Helsinki 2012 Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, Helsinki 2012 Sisällys 1 Toimintakertomus.................................

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2008 31.12.2008

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2008 31.12.2008 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2008 31.12.2008 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsinki 2009 Valopaino Oy Helsinki 2009 Sisällys 1 Toimintakertomus... 5 1.1 Johdon

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12. Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12. Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2013 Sisällys 1 Toimintakertomus.........................................5

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12. Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12. Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2014 Saatesanat Vuosi oli suomalaisille hyvä. Koskaan

Lisätiedot

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana THL tukee toimeenpanoa siten, että varmistetaan: Asiakas- ja potilaslähtöisyys

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Case: IdP-hankinta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. 3/19/2014 Pietu Pohjalainen, FT 1

Case: IdP-hankinta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. 3/19/2014 Pietu Pohjalainen, FT 1 Case: IdP-hankinta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 3/19/2014 Pietu Pohjalainen, FT 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on: tutkia, seurata ja edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

24.1.2008. Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO

24.1.2008. Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 24.1.2008 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Lausunto Jussi Huttusen ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman raportista (STM:n selvityksiä 2007:66) Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot