Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat"

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

2 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Helsinki 2012

3 Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, Helsinki 2012

4 Sisällys 1 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteinen toiminta ja maksuton toiminta Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoitusrakenne Talousarvion toteuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

5 1 Toimintakertomus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulostavoitteet vuodelle sekä koko tulossopimuskaudelle vuosille 2009 määriteltiin STM:n kanssa solmitussa tulossopimuksessa sekä valtion talousarviossa. THL:n alaisten laitosten tulostavoitteet määriteltiin tulossopimuksissa, jotka mielisairaalat ja koulukodit ovat tehneet THL:n kanssa. Toimintakertomus ja tilinpäätös noudattavat STM:n ja Valtiokonttorin ohjeita. Vuosi oli THL:n kolmas toimintavuosi, jonka seurauksena THL:n seurantajärjestelmät eivät vielä toimi kaikilta osin kattavasti, joten toimintakertomuksessa on puutteita raportoinnin kattavuudessa ja tarkkuudessa. Selkeyden vuoksi toimintakertomuksessa käytettään johdonmukaisesti seuraavia käsitteitä: THL-kirjanpitoyksikkö = THL ja sen alaiset laitokset (Valtion mielisairaalat ja koulukodit) THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ilman alaisia laitoksia) Alaiset laitokset = Valtion mielisairaalat ja koulukodit THL:n vuoden tulossopimukseen on kirjattu yksilöityinä tulostavoitteina vain ministeriön kannalta keskeiset tavoitteet pyrkimättä sopimusvuoden koko toiminnan kattamiseen. Toimintakertomuksessa tulossopimuksessa asetetut tavoitteet, niiden toteuma, tulosanalyysi ja arvio on esitetty noudattaen tulossopimuksen otsikointia ja taulukkomuotoa. Toiminnalliset tavoitteet ovat koko tulossopimuskauden, vuodet 2009-, tavoitteita ja niiden toteumaraportointi kattaa vastaavasti koko tulossopimuskauden. Vuoden toteumien osalta raportoidaan myös tulossopimuksessa sovitut vuoden tulostavoitteet. Sanallisen tulosanalyysin lisäksi tuloksellisuutta on arvioitu myös arvosanan avulla (5 = erinomainen tulos, tulostavoite saavutettu ja ylitetty huomattavasti 4 = hyvä tulos, tulostavoite saavutettu tavoitteen mukaisesti, 3 = tyydyttävä tulos, tulostavoite toteutunut lähes tavoitteen mukaisesti, 2 = välttävä tulos, tulostavoite on toteutunut osittain, 1 = huono tulos, tulostavoitetta ei ole saavutettu tulossopimusvuonna). 1.1 Johdon katsaus THL:n kolmas toimintavuosi eli vuosi merkitsi laitokselle monella tavalla fuusion asioiden loppuunsaattamista. Jo kahden ensimmäisen vuoden (vuodet ) aikana oli hoidettu monet fuusion käytännölliset järjestelyt, ja edellisenä vuotena (2010) oli syvennetty laitoksen strategiaa. Vuonna vahvistettiin edelleen uuden laitoksen johtamisen ja hallinnon prosesseja, ryhdyttiin muuttamaan strategiaa toiminnaksi sekä pantiin painoa erityisesti laajan laitoksen lukuisten esimiesten johtamistaitojen vahvistamiseen. Vuonna panostettiin edelleen laitoksen sisäisen yhteistyön ja työnjaon vahvistamiseen sekä läheiseen yhteistyöhön hallinnonalan muiden laitosten kanssa ns. SOTERKO-yhteenliittymän puitteissa ja laajemminkin yhteistyöhön valtionhallinnon eri sektoreiden kanssa lukuisissa käytännön asioissa. Uuden hallituksen hallitusohjelma sekä sosiaali- ja terveysministeriön uusi strategia muodostivat toimintavuonna myös keskeistä taustaa toiminnan suunnittelulle. THL:n työ jatkui vuonna laitoksen laajalla toimialalla sekä lukuisten lakisääteisten tehtävien hoitamisessa että ajankohtaisissa tutkimus-, kehitys- ja asiantuntijatehtävissä. Laitoksen asiantuntijaselvitysten pohjalta nousi kaksi aihetta vahvasti esille yhteiskunnallisessa keskustelussa ja myös eduskuntavaalikeskustelussa. Toinen oli yhteiskunnallinen eriarvoisuus, terveys- ja hyvinvointierot, syrjäytyminen sekä köyhyyden ja perusturvan kysymykset. Toinen oli terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen järjestämisen ja rahoituksen haasteet. Toimenpiteet THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

6 molemmissa asioissa tulivat myös vahvasti mukaan uuden hallituksen ohjelmaan. Ja laitos aloitti valmistelun näiden toimien tukemisessa. Laitoksen kehittämis- ja asiantuntijatyön pohjan muodostaa pätevä ja korkeatasoinen tutkimus laitoksen strategisilla toimialoilla ja yleensä yhteistyössä yliopistojen ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Laitoksen tutkimuksen tasoa ja vaikutusta osoitti se, että vuoden aikana julkaistu kansainvälinen selvitys ja kotimainen OKM:n selvitys osoittivat molemmat, että THL on suomalaisista tutkimuslaitoksista ja yliopistoista siteeratuin laitos. Laitoksen uuden strategian keskeinen peruste on, että se voi tutkitun tiedon pohjalta mahdollisimman paljon vaikuttaa suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi ja edistämiseksi. Tämän työn moninaisia keinoja viestinnästä säädösvalmisteluihin edistettiin eri toimenpitein. Erityinen paino pantiin monitahoiselle käytännön yhteistyölle sidosryhmien kanssa. Samalla seurattiin sidosryhmien palautetta. Mediamielikuvan arvio oli vuonna erittäin korkea. Muu sidosryhmäpalaute oli hyvällä tasolla, mutta valtakunnallisten toimijoiden kohdalla korkeampi kuin kunnallisella tasolla. Erityisenä haasteena onkin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja muiden kunnallisten toimijoiden tukeminen. Vuoden uutena mittavana haasteena oli uuden lain edellyttämä terveyden- ja sosiaalihuollon sähköisen potilastietojärjestelmän valtakunnallisen uudistamisen operatiivinen ohjaus. Laitoksen alaisuudessa olevien valtion koulukotien hallintoa ja ohjausta uudistettiin. Haasteena oli myös laitoksen eritasoisessa ohjauksessa olevien valtion mielisairaaloiden, UKK-instituutin, Suomen syöpärekisterin, Duodecim-seuran Käypä hoito -ohjelman ja eräiden muiden ulkoisten toimintojen ohjauksen kehittäminen. Samalla ryhdyttiin varautumaan valtion kokonaisarkkitehtuuritavoitteiden mukaisiin uudistuksiin ja kehittämään laitoksen strategian mukaisia toimia tietovarantojen entistä avoimemmasta ja laajemmasta kansallisesta hyödyntämisestä. THL:n kansainvälinen toiminta jatkui vuonna erittäin vilkkaana. Laitoksella toimii Maailman kansanterveyslaitosten järjestön (IANPHI) kansainvälinen sihteeristö. Toimintavuonna pidettiin Helsingissä tämän järjestön, johon kuuluu noin 80 kansallista terveyslaitosta, vuotuinen kokous. Tutkimusyhteistyön ja kansainvälisten kehittämishankkeiden ohella laitoksen kansainvälisessä yhteistyössä oli paljon tartuntatautien torjunnan asioita WHO:n ja EU:n tautiviraston (ECDC) kanssa. Sekä suoraan että STM:n kanssa osallistuttiin erilaisiin YK:n, WHO:n, EU:n, pohjoismaiden, lähialueiden ym. asioiden hoitamiseen Vaikuttavuus Tulossopimuksessa THL:n toiminnan vaikuttavuuden painoalueiksi asetettiin STM:n strategiasta johdetut terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen sekä toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamisen tavoitteet. Lisäksi THL toteuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteita. Vaikuttavuustavoitteiden seuranta tapahtuu hallinnonalan yleisindikaattorien sekä laitoskohtaisten seurantaindikaattorien avulla. Vuoden indikaattorien toteumatietoja ei ole toimintakertomusta tehtäessä käytössä, joten toiminnan mahdollista vaikuttavuutta kuvataan ja analysoidaan pääasiassa toiminnan tuotosten yhteydessä. Tulossopimuksessa sovitusti varsinainen arvio vaikuttavuuden kehityksestä sekä laitoksen onnistumisesta vaikuttavuuden osalta tehdään vasta tulosopimuskauden lopussa vuosina THL:n toiminnan vaikuttavuus on pääosin nähtävissä vasta usean vuoden aikajänteellä, mutta THL:n strategisten painotusten kautta voidaan tunnistaa muun muassa seuraavia saavutuksia. 6 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

7 THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimisessa ja kehittämisessä Tieto väestön terveydestä ja toimintakyvystä välittömästi asiantuntijoiden käyttöön THL:n koordinoima Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on vastannut tietoperustaisen päätöksenteon haasteisiin mittavalla suomalaisen tutkimuskokonaisuudella. Tulokset on raportoitu nopealla aikataululla kunta- ja aluepäättäjille Terveytemme -palvelussa sekä kuntatilaisuuksissa. Tutkimuksessa havaittiin alueellisia ja sosioekonomisen aseman mukaisia eroja päätöksenteolla vaikutettavissa olevien tekijöiden, kuten kulttuuripalveluiden, terveyspalveluiden, hyvinvoinnin osatekijöiden ja elintapojen, suhteen. ATH on merkittävä uusi kansallinen avaus ja suuri apu kunnille ja alueille hyvinvointikertomusten tekemisessä sekä uuden terveydenhuoltolain mukaisen väestöryhmittäisen seurannan toteuttamisessa. Kuntien ja alueiden lisäksi tutkimusaineistoa hyödynnetään lukuisissa tutkimushankkeissa. ATH-tutkimus laajenee kansalliseksi vuosina käsittäen jopa yli suomalaista. Lisäksi tietosisällön peittävyyttä lisätään etnisiin ryhmiin. Mittava ponnistus oli myös Terveys -tutkimuksen tiedonkeruun organisointi ja toteuttaminen. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO aloitti toimintansa SOTERKO on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan tutkimusyhteenliittymä, jonka muodostavat THL, TTL ja STUK. SOTERKO aloitti toimintansa talvella. SOTERKO edistää yhteistyölaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta rakentamalla toimijoiden välillä yhteistyötä. Keinoina ovat asiantuntijaverkostot, tutkimus- ja kehittämisohjelmat sekä yhteistyö yksittäisissä hankkeissa tai muissa toiminnoissa. SOTERKOn tutkimus- ja kehittämisohjelmia ovat: 1. Nuorten aikuisten terveys- ja hyvinvointierojen sekä työhön osallistumisen erojen kaventaminen, 2. Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet 3. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 4. Asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut paikallisessa ja alueellisessa yhteistyössä 5. Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia 6. Tietovarantojen kehittämisohjelma THL vaikutti vähimmäisturvan riittävyyden ja eriarvon kysymyksissä Vähimmäisturvajärjestelmän riittävyys ja toimivuus, sen varassa olevien toimeentulo ja selviytyminen tuotiin vuonna vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Poliittista painoarvoa sai ensimmäinen perusturvan riittävyyden arviointiraportti sekä Päätösten tueksi julkaisut, joita koottiin työn ja perheen yhteensovittamisesta ja sosiaalioikeudellisista kysymyksistä vuosina Köyhyyden ja perusturvan asiantuntemusta hyödynnettiin myös hallitusneuvotteluissa. Hyvinvointipolitiikkaa arvioitiin lisäksi mittaamalla ja arvioimalla sosiaali- ja terveyspalvelujen suorituskykyä. Kansainvälinen vaikuttavuus hyvinvointipolitiikassa toteutui EU:n yhteisessä ohjelmasuunnittelussa More Years, Better Lives the potentials and challenges of demograpic change, josta valmistui sosiaalisen kestävyyden alustava tutkimusagenda. THL toimii kyseisen ohjelman hallintokomiteassa puheenjohtajana. Useassa alatyöryhmässä on myös jäseniä valmistelemassa strategista tutkimusagendaa. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa THL on ylläpitänyt ja kehittänyt väestön terveyden ja hyvinvoinnin väestötasoisia seurantajärjestelmiä, joista saadaan tietoa terveyskäyttäytymisen, biologisten riskitekijöiden, ravitsemuksen, terveydentilan, sairauksien sekä niihin vaikuttavien tekijöiden muutoksista. Näistä väestötutki- THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

8 muksista saadaan tieto, jota ei ole mahdollista saada kerätyistä tilastoista. Näitä aineistoja on laajasti käytetty terveyspolitiikan ja ohjelmien suunnittelussa ja arvioinnissa. Nämä seurantajärjestelmät ovat Suomessa erityisen pitkälle kehittyneet ja niitä on käytetty mallina useiden muiden maiden järjestelmiä kehitettäessä mm EU:n rahoittamissa projekteissa. Tutkimustieto on pyritty saamaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. THL:n tutkimustiedon ja asiantuntemuksen avulla on tuettu useiden kansallisten ohjelmien suunnittelua, toimeenpanoa ja arviointia (mm. Alkoholiohjelma, Diabeteksen ehkäisyohjelma, Astma ja allergiaohjelma, sydän- ja verisuonitautien ehkäisytyö, Terveys 2015 ohjelma, KASTE -ohjelmaa). Laitos on osallistunut useiden kansallisten ja kansainvälisten suositusten ja ohjeistojen laadintaan kuten esim. ravitsemussuositukset, diabeteksen ehkäisy ja Käypä Hoito -ohjeet. Laitos on osallistunut myös WHO:n ei-tarttuvientautien strategian ja toimeenpano suunnitelman kehittämiseen. Uusinta tietoa ja hyviä käytäntöjä on pyritty saamaan tehokkaaseen käyttöön myös lukuisten seminaarien ja koulutustilaisuuksien kautta. Esim. Alkoholiohjelman kulunut nelivuotiskausi päätettiin loppuseminaariin, missä esiteltiin päihdehaittojen ehkäisyn kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Kansallisia terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita koulutettiin Valtakunnallisilla Kansanterveyspäivillä ja Lastenvalvojapäivillä. Perinteisen painetun media lisäksi laitoksen verkkosivut ovat voimakkaasti kehittyneet ja saaneet paljon käyttäjiä. Ravitsemuksen FINELI -sivulla käydään 1,5 miljoonaa kertaa vuodessa, alkoholisivulla Neuvoa Antavat, sydänriskiä arviovilla FINRISKI -sivulla ja Tapaturma-sivulla kymmeniä tuhansia käyntejä vuodessa laitoksen perussivujen lisäksi. Vaikka käytettävissä olevan tiedon hyödyntäminen on laitoksen keskeinen tavoite, tarvitsemme uutta ja monipuolista tieteellistä tietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyössä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa laaditussa raportissa arvioitiin, että päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden alentaminen vähentäisi alkoholiehtoisia kuolemia 350:llä vuodessa. Vuonna julkaistiin uutta tietoa erityisesti kohonneen verenpaineen hoidosta, diagnostiikasta ja geneettisestä taustasta, mutta myös muiden keskeisten kansantautien genetiikasta. Syövänehkäisytutkimuksen (SETTI) aineistossa osoitettiin että ruoan keskimääräinen glykeeminen indeksi/kuorma ei ollut yhteydessä diabetesriskiin. Edelleen yhteistyöhankkeissa löydettiin uusia eturauhasen ja virtsarakon syöpään sekä munuaisyöpään yhteydessä olevia polymorfioita. THL jatkoi lihavuuden riski- ja suojatekijöiden tutkimusta. Sairauksien varhaiseen ohjelmoitumiseen liittyvissä tutkimuksissa on selvitetty ennenaikaisesti syntyneiden lasten terveyttä aikuisiässä ja lapsuusiän kasvun vaikutusta mm. ikääntymiseen liittyviin muutoksiin. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön terveyden suojelussa sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakoinnissa ja ehkäisyssä Rokotusten toteutumisen ja vaikutusten seurannassa merkittäviä edistysaskeleita Rokotusohjelman hyötyjen ja haittojen seurantaan on vanhojen työkalujen rinnalle pitkään kaivattu terveydenhuollon rekistereistä kattavasti tehtävää tiedonkeruuta. Valtakunnallisen rokotusrekisterin kehittämisessä edistyttiin ratkaisevasti, kun vuosien rokotustietojen keruu perusterveydenhuollon rekistereistä väestöltään puolta Suomea vastaavalta alueelta onnistui. Rokotuskattavuus on näiden tietojen mukaan pysynyt tasaisena kausi-influenssarokotuksia lukuunottamatta. Koko Suomesta kerättyjä tietoja väestön pandemiarokotuksista käytettiin talven influenssapandemian torjuntaan käytetyn Pandemrixrokotteen yllättävän vakavan haittavaikutuksen, narkolepsian, selvitystyössä. THL osoitti kattavassa epidemiologisessa tutkimuksessa ensimmäisenä maailmassa Pandemrix-rokotteen ja narkolepsian välisen yhteyden. THL palveli ympäristöterveyden ongelmatilanteissa Vuonna oli useita merkittäviä ympäristöterveyteen liittyviä ongelmatilanteita tai asiantuntijatarpeita sekä lukuisa määrä pienempiä ongelmatilanteita, joiden hoitoon THL keskeisesti osallistui 8 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

9 (mm. Islannin Grimsvötn-tulivuoren purkauksen tuhkapölyn kulkeutuminen Etelä-Suomeen, erityisen vaikea katupölyaika, terveys- ja hyvinvointinäkökohtien huomiointi pääkaupunkiseudun jätevoimalan rakentamisessa sekä tuulivoimarakentamisessa). Kesän hellejaksoon liittyen THL:n aiempien vuosien aktiivisen vaikuttamisen myötä tiedostuvälineiden sävy helteestä kerrottaessa oli selvästi muuttunut, ja nyt myös terveyshaitoista valistettiin heti hellejakson alkaessa. Tartuntatauteja torjuttiin onnistuneesti THL ylläpiti ajantasaista kuvaa väestön tartuntatautitilanteen kehityksestä ja epidemioista. Vuonna 1995 toimintansa alkaneen valtakunnallisen tartuntatautirekisterin ilmoitusten kertymä ylitti miljoonan rajan, ja rekisteritietoa käytettiin lisääntyvästi monipuolisessa tutkimustyössä myös THL:n ulkopuolisten tahojen toimesta. THL koordinoi uuden elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden sähköisen epäilyilmoitusjärjestelmän toimintaa ja osallistui lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin epidemiaselvityksiin. Pandemian kokemuksiin perustuen THL kehitti perusterveydenhuollon tietojärjestelmiin perustuvaa ajantasaista käyntisyyseurantaa epidemioiden varhaiseksi havaitsemiseksi. Laitos osallistui laaja-alaisesti Euroopan tautikeskuksen (ECDC), EU:n komission (DG Sanco) sekä WHO:n tartuntatautien seuranta- ja torjuntatoimintaan. THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkimisessa ja kehittämisessä THL tuki vahvasti palvelujärjestelmän kehittämistä THL on osallistunut suurten sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten järjestelmämuutosten taustavalmisteluun ja tukenut keskeisten kansallisten ohjelmien toteutusta. THL on tarjonnut asiantuntijatukea sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiselle lainsäädäntövalmistelulle (mm. sosiaalihuoltolaki, aluekokeilulaki, järjestämislaki, vanhuspalvelulaki) ja osallistunut keskeisesti asiantuntija-aineistojen tuottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisvaihtoehtojen arviointiin. THL tuotti Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta Talousneuvostolle selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän kehittämisestä. Siinä konkretisoitiin aiemmin sosiaali- ja terveysministeriölle laadittua ehdotusta monikanavarahoituksen kehittämisestä. Valtion koulukotitoiminnan uudistaminen aloitettiin Valtion koulukotien hallinnollisen rakenteen uudistamisen ja tuottavuuden tehostamisen selvitystyö valmistui. Toteutettavan uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat: 1) koulukotien palvelutarjonnan selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen, 2) valtion koulukotien ja THL:n eri asiantuntijuusalueiden yhteistyön tiivistäminen ja 3) koulukotien osallistaminen THL:n strategiseen työhön. Valtion koulukotien ja vankilan perheosaston uusi yhteinen johtokunta aloitti toimintansa 8/ ja koulukodeille valittiin yhteinen johtaja. Mieli-hankkeen toimeenpano edennyt hyvin Mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakennetta ja sisältöä kehitettiin pitkäjänteisesti valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä yksittäisten kuntien ja järjestöjen kanssa osana kansallista Mieli-hanketta erillisen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Toimeenpanon väliarvio käynnistettiin ja se valmistuu alkuvuodesta Mieli-hankkeen neljästä laajasta tavoitteesta ensimmäinen on asiakkaiden aseman vahvistaminen mm. lisäämällä asiakkaiden osallisuutta hoidossa, vähentämällä pakon käyttöä ja lisäämällä turvallisuutta. Toisena tavoitteena on terveyttä edistävän ja häiriöitä ehkäisevän työn vahvistaminen erityisesti syrjäytymistä ehkäisevien ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävien sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevien ohjelmien avulla. Kolmas tavoite on toimivan palvelukokonaisuuden luominen kehittämällä perus- ja erityistason mielenterveys- ja päihdepalveluita koko elämänkaaren kattavaksi, lähellä tarvitsijoita toimivaksi kokonaisuudeksi. Neljäs tavoite on uusien ohjauskeinojen kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan ohjauksen haltuunotto Tieto-osaston keskeisenä saavutuksena vuonna oli uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjaustehtävän hallittu haltuunotto ja sitä varten perustetun yksikön (OPER) toiminnan käynnistyminen aikataulussa ja toiminnan vakiinnuttaminen. Vuoden aikana yksikkö on jo aktiivisesti osallistunut ereseptin ja KanTa-arkiston valmistelun ohjaukseen ja käyttöönoton edistämiseen. Lisäksi yksikkö valmisteli käyttöönoton tuen siirtymistä Kuntaliiton vastuulta ja sosiaalihuollon tietohallinnon tehtävien siirtymistä TikeSos -hankkeesta osaksi yksikön toimintaa heti vuoden 2012 alussa. Yksikön rooli kansallisena toimijana saikin jo myönteistä palautetta. Koodistopalvelussa kyettiin turvaamaan KanTa-palvelujen edellyttämien koodistojen ja luokitusten tuotanto. VM:n SADe-ohjelman esiselvitystyö omahoito- ja hyvinvointipalvelut palvelukokonaisuuksista valmistui ja loi perustan vuonna 2012 alkavalle toteutusvaiheelle. Vuonna tehdyt terveyden- ja sosiaalihuollon tietoteknologiakartoitukset tarjoavat ajankohtaista seurantatietoa palvelujärjestelmän tilanteesta. Laadukkaan ja ajantasaisen tilasto- ja rekisteritiedon varmistaminen Tilastotuotanto jatkui runsaana ja julkaisutoiminta tapahtui valtaosin viiveettä. Tilastotuotteiden erinomainen medialäpäisevyys jatkui. Kansainväliset tilastoviranomaistehtävät tietotoimituksineen hoidettiin aikatauluissaan ja osallistuttiin useisiin kansainvälisiin tilasto- ja rekisteritoimen kehittämisryhmiin. Vuoden aikana katsastettiin kaikki tilasto- ja rekisterituotteet tiedonkeruun, aineiston käsittelyn ja raportoinnin kehittämisen näkökulmasta ja laadittiin kehittämistoimille suunnitelmat. Sähköiseen tiedonkeruuseen tehtiin jo toimintavuoden aikana selkeitä uudistuksia, esimerkkeinä SosiaaliHilmo, toimeentulotuki, lastensuojelu ja syntyneiden lasten rekisteri. Päihdehuollon huumeasiakkaiden tiedonkeruujärjestelmässä tehtiin iso kokonaisuudistus. Raportoinnissa lisättiin Cognos -tietokantaraporttien käyttöä. Raskaudenkeskeytysrekisterin tilastoraportin liitetaulukot toteutettiin ensimmäisen kerran Cognos -raportteina. AvoHILMOn kehittämistyö jatkui ja tiedot ovat saatavilla pikaraportteina, tiivisteinä ja kuutioina. Neuvola-asetuksen seurannassa tarvittavien tietojen keruu on mahdollista AvoHilmon kautta. AvoHilmon tietosisältö kattaa myös rokotustiedot. Tietokantatuotteita kehitettiin aktiivisesti. SOTKAnettiin tehtiin 90 uutta indikaattoria ja valmistelussa ovat keväällä 2012 lanseerattavaan Hyvinvointikompassiin tulevat uudet indikaattorit. SOTKAnetin päihdeindikaattoreiden kokonaisuutta kehitettiin toimialat ylittäneessä yhteistyössä ja SOTKAnettiin tuli oma indikaattoriryhmä Päihteet ja riippuvuudet. Vastuu tupakkatilastosta siirtyi vuoden alussa THL:lle ja ensimmäinen tilastoraportti julkaistiin aikataulussa. Vuonna oli havaittavissa yhteistyön selvää tiivistymistä horisontaalisesti THL:n eri toimialojen ja osastojen kanssa. Yhteistyö tiivistyi myös tilastotoiminnan ja tietohallinnon kehittämiseen osallistuvien sidosryhmien kanssa sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Tietovarantojen käytön edistämistä yhteistyössä painotettiin myös tietovarantojen käytön kehittämiseksi käynnistetyissä työryhmissä, kuten TIEHYT (THL:n strategiatyö) ja SOTERKO- yhteenliittymä. 10 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

11 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Toiminnallinen tavoite Tulostavoite Toteuma 2009 Tulosanalyysi ja arvio Tuottavuuden parantaminen Tuottavuusmittarit määritelty ja käytössä. Tuottavuus kasvanut tulossopimuskaudella Tuottavuusmittauksen toteuttaminen viivästyy edelleen, koska laitoksen talousjärjestelmät eivät vielä mahdollista tarvittavien laskelmien tuottamista. Tuottavuusmittaukseen on kytkeytynyt Sektoritutkimuslaitosten johtajien neuvoston TUNEn laitosten kuvaamis- ja mittaamishanke, jonka puitteissa on työstetty valtion asiantuntijalaitosten yhteistä mittaristoa Taloushallinnon järjestelmien kehittäminen ja kirjauskäytäntöjen vakiinnuttaminen tullee vaatimaan edelleen arvioitua enemmän työtä. On todennäköistä, että tuottavuutta ei ole kaikilta osin mahdollista seurata yhden tuottavuusindikaattorin avulla, vaan THL:n on edelleen käytettävä raportoinnissa tuottavuuden sijaissuureita. Sijaisuureita (htv) käytetään mm. talousarviossa. (4) ks. Edellinen kohta. Viivästymisestä raportoitiin STM:lle puolivuotisraportoinnin yhteydessä. (3) Toiminnallinen tavoite on toteutettu sovitusti. (4) Hankintatoimen ohjeet otettu käyttöön. Hankintatoimi toimii tehokkaasti. Hankintaohje otettiin käyttöön jo vuonna Hankintatoimi on toiminut jo vuodesta 2009 talousyksikön yhteydessä. Hankintatoimen tehokkuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Tuottavuusvähennykset (kumulatiiviset) Budjettirahoitteinen toiminta - 66 htv v. mennessä Yhteisrahoitteinen toiminta / maksullinen toiminta - 73 htv v. mennessä Tuottavuusohjelman mukainen htv-tavoite THL:lle oli 1211 htv:tta (sisältäen VM:n hyväksymät lisäykset). Vuoden toteuma oli 1230 htv:tta. Htv-tavoite ylittyi 19 htv:lla, sillä THL toteutti toimintavuoden aikana erittäin laajan Terveys- väestötutkimuksen, johon palkattiin 6 kk määräaikaisiin työtehtäviin 76 kenttätutkijaa (vaikutus 33 htv:tta). Valtion matkustusstrategian linjaukset ja toimenpiteet on nivottu osaksi THL:n toimintakäytäntöjä ja sisäisiä ohjeita (mm. matkustusohje, matkatiimin perustaminen). Tuottavuusohjelman edellyttämä htv-vähennys toteutui sovitusti, mikäli THL:n toteumasta vähennetään vuodelle ajoittunut tilapäinen htv:n kasvu. (4) Valtion matkustusstrategia on toimeenpantu. Toteutui sovitusti. (4) THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

12 Taloudellisuus Toiminnallinen tavoite Tulostavoite Toteuma 2009 Tulosanalyysi ja arvio Kustannustietoisuuden lisääminen Kustannukset esitetty suorite-ryhmittäin. Suoriteryhmittäiset kustannukset ovat selvillä ja raportoitavissa. Yli euron vuosimyynnin suoritteiden kustannukset on mahdollista eritellä suoritteittain. Yli euron vuosimyynnin suoritteiden hinnoittelulaskelmat on tarkistettu ja samalla kiinnitetty huomiota kustannusten kohdentamiseen. Pitkänaikavälin tavoite toteutui sovitusti. (4) Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Toiminnallinen tavoite Tulostavoite Toteuma Tulosanalyysi ja arvio Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat luotettavia ja ohjeistus ajan tasalla.. THL jatkoi kehittämistoimenpiteitä, joilla korjattiin vuoden 2009 tilintarkastuskertomuksen epäkohtia. Toteutunut sovitusti. (4) Maksullisen palvelutoiminnan tulot kattavat kustannukset ja toiminnasta syntyvä ylijäämä käytetään seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investointeihin Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus 102 % Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus oli 97 % Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus oli lähes tavoitteenmukainen. Muutaman suuren projektin laskutusviiveen takia maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus painui alle tavoitellun. (3) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Toiminnallinen tavoite Tulostavoite Toteuma Tulosanalyysi ja arvio Kokonaisrahoitusmalli Tavoitteena on kokonaisrahoitusmallin käyttöönotto VM:n asettaman hankerahoituksen yhdenmukaistamistyöryhmän esitysten mukaisesti. THL budjetointimalli on tehty kokonaiskustannusmallia tukevaksi. Jo vuodesta 2010 alkaen THL:n budjetointi on tehty hankerahoituksen yhdenmukaistamistyöryhmän esitysten mukaisesti. Kokonaisrahoitusmallin vakiintumista edesauttaisi mikäli THL:n suurin rahoittaja STM. Jo vuodesta 2010 alkaen THL:n budjetit on tehty kokonaiskustannusmallin mukaisesti. (4) 12 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

13 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus THL:n kirjanpitoyksikön vuoden tuotot (1 000 ) jakaantuvat alla olevan taulukon mukaisesti THL:n, valtion mielisairaaloiden ja valtion koulukotien tuottoihin. THL:n kirjanpitoyksikön tuotot yhteensä Tuotot laitoksittain Osuus tuotoista Osuus tuotoista Osuus tuotoista % % THL ilman alaista % % % hallintoa Mielisairaalat % % % Koulukodit % % % Tuotot yhteensä % % % % THL:ssä tulot ja menot kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuslajeittain kustannuspaikoille ja osaprojekteille. Erilliskustannukset ovat osaprojektien aiheuttamia välittömiä kustannuksia. Kokonaiskustannukset sisältävät toimialoille vyörytetyt tukitoimintojen kustannukset eli osuuden THL:n yhteiskustannuksista. Osa tukitoimintojen kustannuksista on kohdistettu maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

14 Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön toiminnan kustannusvastaavuudesta vuonna 2009 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Bruttobudjetoitu maksullinen toiminta Yhteisrahoitteinen toiminta Toiminta yhteensä Toiminta yhteensä Toiminta yhteensä TUOTOT - maksullisen/yhteisrah toim. tuotot - muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET - aineet, tarvikkeet, tavarat - henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset poistot korot = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 100 % 152 % 88 % 96 % 97 % 95 % HTV:t * THL:llä on kirjausoikeus momenteille , , , ja Momenteille kirjatut kustannukset esitetään vastaavasti tässä laskelmassa tuottoina. 14 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

15 THL:n kaikki tuotot ja kustannukset jakaantuvat alla olevan taulukon mukaisesti toimialoittain. THL:n organisaatiorakenteen nimet ja lyhenteet on selvitetty liitteessä 18. THL:n tuotot ja kustannukset toimialoittain vuonna TA TA TA TA Tieto Kiva Tema Yhteensä Yhteensä Yhteensä Tuotot Maksullisen toiminnan tuotot Yhteistoiminnan tuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kustannukset Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Poistot 1) Vähennetään toimialojen sisäisen hallinnon kustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Toimialojen sisäinen hallinto Johto Strategia Viestintä Ypal TKIN Vuokrat ja kiinteistökustannukset Poistot Korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä HTV:t ) Poistojen kohdennusperusteita on muutettu vuodesta * Sisältää laskennalliset korkomenot yhteensä 1,1 miljonaa euroa. Tukitoiminnoille kirjatut tuotot ja kustannukset on jaettu toimialoille htvsuhteessa. Toimialan 3 kustannusten osalta aineet ja tarvikkeet sisältävät rokotehankintoja 16,8 miljoonaa euroa sekä niistä tehdyn varaston muutoskirjauksen 3,3 miljoonaa euroa (varaston kasvu). Rokotehankinnat kirjataan omalle momentilleen , joten ne eivät lisää THL:n toimintamenomomentin käyttöä. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

16 Seuraavassa taulukossa on esitetty THL:n henkilötyövuodet toimialoittain ja toiminnoittain. THL:n henkilötyövuodet rahoituslähteittäin ja toimialoittain Budjettirahoitus Yhteisrahoitteinen toiminta Maksullinen palvelutoiminta Tukitoiminnot Yhteensä Yhteensä 2010 Yhteensä 2009 Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat toimiala Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Terveyden suojelun toimiala Sosiaali- ja terveyspalvelut toimiala Tieto-osasto Kansainväliset asiat Johto Johtaminen, strategia ja tavoitteet Yhteiset palvelut Viestintä ja vaikuttaminen Sijoittumattomat henkilöt ) ) Sisältää vuoden 2009 osalta myös Tutkimuksesta kehittämiseen ja innovaatioihin yksikön (TKIN) 16 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

17 1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus THL-kirjanpitoyksikön maksulliset suoritteet on määritelty asetuksissa 1049/2008, 1132/2001 ja 1133/2001. Tuotteet hinnoitellaan liiketaloudellisin periaattein ja tavoitteena vuonna on ollut se, että maksullinen toiminta on kannattavaa kokonaiskustannusmallin mukaisesti tarkasteltuna. Seuraavana taulukko, jossa on koko kirjanpitoyksikön maksulllisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuodelta. Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta 2009 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Bruttobudjetoitu maksullinen toiminta Maksullinen toiminta yhteensä Maksullinen toiminta yhteensä Maksullinen toiminta yhteensä TUOTOT - maksullisen/yhteisrah toim. tuotot - muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET - aineet, tarvikkeet, tavarat - henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset - poistot 1) korot = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 100 % 143 % 100 % 100 % 100 % HTV:t ) Poistot sisältävät vain mielisairaaloiden ja koulukotien poistot, koska THL:n osalta poistot on huomioitu kokonaiskustannusmallin mukaisessa yleiskustannuskertoimessa kohdassa tukitoimintojen kustannukset THL:n kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus vuonna oli edellisen vuoden tapaan 100 %, Maksullisen toiminnan alijäämä kirjanpitoyksikössä oli -86 tuhatta euroa (vuonna 2010 tulos oli -198 tuhatta euroa). Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan tulos oli ylijäämäinen 49 tuhatta euroa, valtion koulukotien maksullisen toiminnan tulos oli ylijäämäinen 109 tuhatta euroa ja THL:n maksullisen toiminnan tulos oli puolestaan alijäämäinen -244 tuhatta euroa. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

18 THL:n maksullisen toiminnan tiedot Seuraavaksi on esitetty THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuodelta. THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 2009 MAKSULLINEN TOIMINTA Nettobudjetoitu Bruttobudjetoitu Yhteensä Nettobudjetoitu Bruttobudjetoitu Yhteensä Nettobudjetoitu Bruttobudjetoitu Yhteensä TUOTOT - maksullisen toiminnan myyntituotot - maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET - aineet, tarvikkeet, tavarat - henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset - poistot 1) korot 2) = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 97 % 143 % 97 % 99 % 188 % 101 % 100 % 151 % HTV:t ) Poistot sisältyvät laskennallisiin tukitoimintojen kustannuksiin. Laskentatapaa on muutettu vuodesta ) Korko on laskettu vain käyttöomaisuudelle, koska lähes koko vaihto-omaisuus on rokoteohjelman mukaisia rokotteita (ei maksullista). Laskentatapaa on muutettu vuodesta % THL:n maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa, mistä laskua edellisvuoteen oli 0,7 miljoonaa euroa. Toiminnan alijäämä kasvoi -244 tuhanteen euroon. Alijäämän kasvuun vaikutti erityisesti hyvin kannattavan bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan pieni volyymi vuonna. Tukitoimintojen kustannukset kohdistettiin toiminnalle kokonaiskustannusmallin mukaisesti yleiskustannuskertoimen (78 % henkilöstökuluista) avulla. Vuonna 2009 nämä kustannukset kohdistettiin toiminnan htv-määrän avulla. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 97 %, mikä alittaa tavoitteen 102 % viidellä prosentilla. 18 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

19 Edellä esitetyn THL:n maksullisen toiminnan tunnusluvut vuodelta. THL:n maksullisen toiminnan tuotot ja kustannusvastaavuus alittavat tavoitteen. THL:n maksullisen toiminnan tunnusluvut 2009 TUNNUSLUVUT Toteutunut Tavoite Toteutunut 2010 Toteutunut 2009 Tuotot Erilliskustannukset Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Yli-/Alijäämä % tuotoista -3 % 2 % 1 % 2 % Kustannusvastaavuus % 97 % 102 % 101 % 102 % Maksullisen toiminnan HTV THL:n maksullisen toiminnat tuotot asiakasryhmittäin 2009 Asiakasryhmät Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä Tuotot kotitalouksilta Tuotot elinkeinoelämältä Tuotot EU:lta Tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta Muut tuotot liiketaloudellisesti hinnoiteltavista suoritteista Muut tuotot julkisoikeudellisista suoritteista Tileistä poistot Yhteensä THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

20 Maksullisen toiminnan tiedot mielisairaaloista ja koulukodeista Mielisairaalat Valtion mielisairaalat, Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaala, rahoittavat toimintansa pääasiassa kunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Mielentilatutkimukset ovat myös maksullista toimintaa. Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat sairaaloittain 2009 Niuvanniemen sairaala Toteutuma Vanhan Vaasan sairaala Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Tavoite Mielisairaalat yhteensä Toteutuma 2010 Mielisairaalat yhteensä Toteutuma 2009 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat - henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄ MÄ (-) YLIJÄÄMÄ (+) / ALI JÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Kustannusvastaavuus % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 20 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12.2010 Unigrafia Oy Helsinki 2011 Sisällys 1 Toimintakertomus...5 1.1 Johdon katsaus toimintaan...5 1.2 Vaikuttavuus...6 1.3 Toiminnallinen tehokkuus...11

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2008 31.12.2008

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2008 31.12.2008 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2008 31.12.2008 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsinki 2009 Valopaino Oy Helsinki 2009 Sisällys 1 Toimintakertomus... 5 1.1 Johdon

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12. Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12. Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2013 Sisällys 1 Toimintakertomus.........................................5

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12. Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. 31.12. Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2014 Saatesanat Vuosi oli suomalaisille hyvä. Koskaan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Case: IdP-hankinta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. 3/19/2014 Pietu Pohjalainen, FT 1

Case: IdP-hankinta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. 3/19/2014 Pietu Pohjalainen, FT 1 Case: IdP-hankinta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 3/19/2014 Pietu Pohjalainen, FT 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on: tutkia, seurata ja edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut Markku Pekurinen 15.6.2015 1 Osa-ohjelman merkittävimmät saavutukset toimintakaudella Kansallisen tason asiantuntijayhteistyö SOTE-järjestämislain ja monikanavaisen

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen määräraha

Terveyden edistämisen määräraha laki terveyden edistämisen määrärahasta 333/2009 valtion talousarvion momentti 33.70.50 määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon väestön päihteiden käytön ja tupakoinnin yleisyys ja niistä aiheutuneet

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 9.4A 4.6.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot