Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat"

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

2 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Helsinki 2012

3 Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, Helsinki 2012

4 Sisällys 1 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteinen toiminta ja maksuton toiminta Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoitusrakenne Talousarvion toteuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

5 1 Toimintakertomus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulostavoitteet vuodelle sekä koko tulossopimuskaudelle vuosille 2009 määriteltiin STM:n kanssa solmitussa tulossopimuksessa sekä valtion talousarviossa. THL:n alaisten laitosten tulostavoitteet määriteltiin tulossopimuksissa, jotka mielisairaalat ja koulukodit ovat tehneet THL:n kanssa. Toimintakertomus ja tilinpäätös noudattavat STM:n ja Valtiokonttorin ohjeita. Vuosi oli THL:n kolmas toimintavuosi, jonka seurauksena THL:n seurantajärjestelmät eivät vielä toimi kaikilta osin kattavasti, joten toimintakertomuksessa on puutteita raportoinnin kattavuudessa ja tarkkuudessa. Selkeyden vuoksi toimintakertomuksessa käytettään johdonmukaisesti seuraavia käsitteitä: THL-kirjanpitoyksikkö = THL ja sen alaiset laitokset (Valtion mielisairaalat ja koulukodit) THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ilman alaisia laitoksia) Alaiset laitokset = Valtion mielisairaalat ja koulukodit THL:n vuoden tulossopimukseen on kirjattu yksilöityinä tulostavoitteina vain ministeriön kannalta keskeiset tavoitteet pyrkimättä sopimusvuoden koko toiminnan kattamiseen. Toimintakertomuksessa tulossopimuksessa asetetut tavoitteet, niiden toteuma, tulosanalyysi ja arvio on esitetty noudattaen tulossopimuksen otsikointia ja taulukkomuotoa. Toiminnalliset tavoitteet ovat koko tulossopimuskauden, vuodet 2009-, tavoitteita ja niiden toteumaraportointi kattaa vastaavasti koko tulossopimuskauden. Vuoden toteumien osalta raportoidaan myös tulossopimuksessa sovitut vuoden tulostavoitteet. Sanallisen tulosanalyysin lisäksi tuloksellisuutta on arvioitu myös arvosanan avulla (5 = erinomainen tulos, tulostavoite saavutettu ja ylitetty huomattavasti 4 = hyvä tulos, tulostavoite saavutettu tavoitteen mukaisesti, 3 = tyydyttävä tulos, tulostavoite toteutunut lähes tavoitteen mukaisesti, 2 = välttävä tulos, tulostavoite on toteutunut osittain, 1 = huono tulos, tulostavoitetta ei ole saavutettu tulossopimusvuonna). 1.1 Johdon katsaus THL:n kolmas toimintavuosi eli vuosi merkitsi laitokselle monella tavalla fuusion asioiden loppuunsaattamista. Jo kahden ensimmäisen vuoden (vuodet ) aikana oli hoidettu monet fuusion käytännölliset järjestelyt, ja edellisenä vuotena (2010) oli syvennetty laitoksen strategiaa. Vuonna vahvistettiin edelleen uuden laitoksen johtamisen ja hallinnon prosesseja, ryhdyttiin muuttamaan strategiaa toiminnaksi sekä pantiin painoa erityisesti laajan laitoksen lukuisten esimiesten johtamistaitojen vahvistamiseen. Vuonna panostettiin edelleen laitoksen sisäisen yhteistyön ja työnjaon vahvistamiseen sekä läheiseen yhteistyöhön hallinnonalan muiden laitosten kanssa ns. SOTERKO-yhteenliittymän puitteissa ja laajemminkin yhteistyöhön valtionhallinnon eri sektoreiden kanssa lukuisissa käytännön asioissa. Uuden hallituksen hallitusohjelma sekä sosiaali- ja terveysministeriön uusi strategia muodostivat toimintavuonna myös keskeistä taustaa toiminnan suunnittelulle. THL:n työ jatkui vuonna laitoksen laajalla toimialalla sekä lukuisten lakisääteisten tehtävien hoitamisessa että ajankohtaisissa tutkimus-, kehitys- ja asiantuntijatehtävissä. Laitoksen asiantuntijaselvitysten pohjalta nousi kaksi aihetta vahvasti esille yhteiskunnallisessa keskustelussa ja myös eduskuntavaalikeskustelussa. Toinen oli yhteiskunnallinen eriarvoisuus, terveys- ja hyvinvointierot, syrjäytyminen sekä köyhyyden ja perusturvan kysymykset. Toinen oli terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen järjestämisen ja rahoituksen haasteet. Toimenpiteet THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

6 molemmissa asioissa tulivat myös vahvasti mukaan uuden hallituksen ohjelmaan. Ja laitos aloitti valmistelun näiden toimien tukemisessa. Laitoksen kehittämis- ja asiantuntijatyön pohjan muodostaa pätevä ja korkeatasoinen tutkimus laitoksen strategisilla toimialoilla ja yleensä yhteistyössä yliopistojen ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Laitoksen tutkimuksen tasoa ja vaikutusta osoitti se, että vuoden aikana julkaistu kansainvälinen selvitys ja kotimainen OKM:n selvitys osoittivat molemmat, että THL on suomalaisista tutkimuslaitoksista ja yliopistoista siteeratuin laitos. Laitoksen uuden strategian keskeinen peruste on, että se voi tutkitun tiedon pohjalta mahdollisimman paljon vaikuttaa suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi ja edistämiseksi. Tämän työn moninaisia keinoja viestinnästä säädösvalmisteluihin edistettiin eri toimenpitein. Erityinen paino pantiin monitahoiselle käytännön yhteistyölle sidosryhmien kanssa. Samalla seurattiin sidosryhmien palautetta. Mediamielikuvan arvio oli vuonna erittäin korkea. Muu sidosryhmäpalaute oli hyvällä tasolla, mutta valtakunnallisten toimijoiden kohdalla korkeampi kuin kunnallisella tasolla. Erityisenä haasteena onkin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja muiden kunnallisten toimijoiden tukeminen. Vuoden uutena mittavana haasteena oli uuden lain edellyttämä terveyden- ja sosiaalihuollon sähköisen potilastietojärjestelmän valtakunnallisen uudistamisen operatiivinen ohjaus. Laitoksen alaisuudessa olevien valtion koulukotien hallintoa ja ohjausta uudistettiin. Haasteena oli myös laitoksen eritasoisessa ohjauksessa olevien valtion mielisairaaloiden, UKK-instituutin, Suomen syöpärekisterin, Duodecim-seuran Käypä hoito -ohjelman ja eräiden muiden ulkoisten toimintojen ohjauksen kehittäminen. Samalla ryhdyttiin varautumaan valtion kokonaisarkkitehtuuritavoitteiden mukaisiin uudistuksiin ja kehittämään laitoksen strategian mukaisia toimia tietovarantojen entistä avoimemmasta ja laajemmasta kansallisesta hyödyntämisestä. THL:n kansainvälinen toiminta jatkui vuonna erittäin vilkkaana. Laitoksella toimii Maailman kansanterveyslaitosten järjestön (IANPHI) kansainvälinen sihteeristö. Toimintavuonna pidettiin Helsingissä tämän järjestön, johon kuuluu noin 80 kansallista terveyslaitosta, vuotuinen kokous. Tutkimusyhteistyön ja kansainvälisten kehittämishankkeiden ohella laitoksen kansainvälisessä yhteistyössä oli paljon tartuntatautien torjunnan asioita WHO:n ja EU:n tautiviraston (ECDC) kanssa. Sekä suoraan että STM:n kanssa osallistuttiin erilaisiin YK:n, WHO:n, EU:n, pohjoismaiden, lähialueiden ym. asioiden hoitamiseen Vaikuttavuus Tulossopimuksessa THL:n toiminnan vaikuttavuuden painoalueiksi asetettiin STM:n strategiasta johdetut terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen sekä toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamisen tavoitteet. Lisäksi THL toteuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteita. Vaikuttavuustavoitteiden seuranta tapahtuu hallinnonalan yleisindikaattorien sekä laitoskohtaisten seurantaindikaattorien avulla. Vuoden indikaattorien toteumatietoja ei ole toimintakertomusta tehtäessä käytössä, joten toiminnan mahdollista vaikuttavuutta kuvataan ja analysoidaan pääasiassa toiminnan tuotosten yhteydessä. Tulossopimuksessa sovitusti varsinainen arvio vaikuttavuuden kehityksestä sekä laitoksen onnistumisesta vaikuttavuuden osalta tehdään vasta tulosopimuskauden lopussa vuosina THL:n toiminnan vaikuttavuus on pääosin nähtävissä vasta usean vuoden aikajänteellä, mutta THL:n strategisten painotusten kautta voidaan tunnistaa muun muassa seuraavia saavutuksia. 6 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

7 THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimisessa ja kehittämisessä Tieto väestön terveydestä ja toimintakyvystä välittömästi asiantuntijoiden käyttöön THL:n koordinoima Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on vastannut tietoperustaisen päätöksenteon haasteisiin mittavalla suomalaisen tutkimuskokonaisuudella. Tulokset on raportoitu nopealla aikataululla kunta- ja aluepäättäjille Terveytemme -palvelussa sekä kuntatilaisuuksissa. Tutkimuksessa havaittiin alueellisia ja sosioekonomisen aseman mukaisia eroja päätöksenteolla vaikutettavissa olevien tekijöiden, kuten kulttuuripalveluiden, terveyspalveluiden, hyvinvoinnin osatekijöiden ja elintapojen, suhteen. ATH on merkittävä uusi kansallinen avaus ja suuri apu kunnille ja alueille hyvinvointikertomusten tekemisessä sekä uuden terveydenhuoltolain mukaisen väestöryhmittäisen seurannan toteuttamisessa. Kuntien ja alueiden lisäksi tutkimusaineistoa hyödynnetään lukuisissa tutkimushankkeissa. ATH-tutkimus laajenee kansalliseksi vuosina käsittäen jopa yli suomalaista. Lisäksi tietosisällön peittävyyttä lisätään etnisiin ryhmiin. Mittava ponnistus oli myös Terveys -tutkimuksen tiedonkeruun organisointi ja toteuttaminen. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO aloitti toimintansa SOTERKO on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan tutkimusyhteenliittymä, jonka muodostavat THL, TTL ja STUK. SOTERKO aloitti toimintansa talvella. SOTERKO edistää yhteistyölaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta rakentamalla toimijoiden välillä yhteistyötä. Keinoina ovat asiantuntijaverkostot, tutkimus- ja kehittämisohjelmat sekä yhteistyö yksittäisissä hankkeissa tai muissa toiminnoissa. SOTERKOn tutkimus- ja kehittämisohjelmia ovat: 1. Nuorten aikuisten terveys- ja hyvinvointierojen sekä työhön osallistumisen erojen kaventaminen, 2. Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet 3. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 4. Asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut paikallisessa ja alueellisessa yhteistyössä 5. Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia 6. Tietovarantojen kehittämisohjelma THL vaikutti vähimmäisturvan riittävyyden ja eriarvon kysymyksissä Vähimmäisturvajärjestelmän riittävyys ja toimivuus, sen varassa olevien toimeentulo ja selviytyminen tuotiin vuonna vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Poliittista painoarvoa sai ensimmäinen perusturvan riittävyyden arviointiraportti sekä Päätösten tueksi julkaisut, joita koottiin työn ja perheen yhteensovittamisesta ja sosiaalioikeudellisista kysymyksistä vuosina Köyhyyden ja perusturvan asiantuntemusta hyödynnettiin myös hallitusneuvotteluissa. Hyvinvointipolitiikkaa arvioitiin lisäksi mittaamalla ja arvioimalla sosiaali- ja terveyspalvelujen suorituskykyä. Kansainvälinen vaikuttavuus hyvinvointipolitiikassa toteutui EU:n yhteisessä ohjelmasuunnittelussa More Years, Better Lives the potentials and challenges of demograpic change, josta valmistui sosiaalisen kestävyyden alustava tutkimusagenda. THL toimii kyseisen ohjelman hallintokomiteassa puheenjohtajana. Useassa alatyöryhmässä on myös jäseniä valmistelemassa strategista tutkimusagendaa. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa THL on ylläpitänyt ja kehittänyt väestön terveyden ja hyvinvoinnin väestötasoisia seurantajärjestelmiä, joista saadaan tietoa terveyskäyttäytymisen, biologisten riskitekijöiden, ravitsemuksen, terveydentilan, sairauksien sekä niihin vaikuttavien tekijöiden muutoksista. Näistä väestötutki- THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

8 muksista saadaan tieto, jota ei ole mahdollista saada kerätyistä tilastoista. Näitä aineistoja on laajasti käytetty terveyspolitiikan ja ohjelmien suunnittelussa ja arvioinnissa. Nämä seurantajärjestelmät ovat Suomessa erityisen pitkälle kehittyneet ja niitä on käytetty mallina useiden muiden maiden järjestelmiä kehitettäessä mm EU:n rahoittamissa projekteissa. Tutkimustieto on pyritty saamaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. THL:n tutkimustiedon ja asiantuntemuksen avulla on tuettu useiden kansallisten ohjelmien suunnittelua, toimeenpanoa ja arviointia (mm. Alkoholiohjelma, Diabeteksen ehkäisyohjelma, Astma ja allergiaohjelma, sydän- ja verisuonitautien ehkäisytyö, Terveys 2015 ohjelma, KASTE -ohjelmaa). Laitos on osallistunut useiden kansallisten ja kansainvälisten suositusten ja ohjeistojen laadintaan kuten esim. ravitsemussuositukset, diabeteksen ehkäisy ja Käypä Hoito -ohjeet. Laitos on osallistunut myös WHO:n ei-tarttuvientautien strategian ja toimeenpano suunnitelman kehittämiseen. Uusinta tietoa ja hyviä käytäntöjä on pyritty saamaan tehokkaaseen käyttöön myös lukuisten seminaarien ja koulutustilaisuuksien kautta. Esim. Alkoholiohjelman kulunut nelivuotiskausi päätettiin loppuseminaariin, missä esiteltiin päihdehaittojen ehkäisyn kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Kansallisia terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita koulutettiin Valtakunnallisilla Kansanterveyspäivillä ja Lastenvalvojapäivillä. Perinteisen painetun media lisäksi laitoksen verkkosivut ovat voimakkaasti kehittyneet ja saaneet paljon käyttäjiä. Ravitsemuksen FINELI -sivulla käydään 1,5 miljoonaa kertaa vuodessa, alkoholisivulla Neuvoa Antavat, sydänriskiä arviovilla FINRISKI -sivulla ja Tapaturma-sivulla kymmeniä tuhansia käyntejä vuodessa laitoksen perussivujen lisäksi. Vaikka käytettävissä olevan tiedon hyödyntäminen on laitoksen keskeinen tavoite, tarvitsemme uutta ja monipuolista tieteellistä tietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyössä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa laaditussa raportissa arvioitiin, että päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden alentaminen vähentäisi alkoholiehtoisia kuolemia 350:llä vuodessa. Vuonna julkaistiin uutta tietoa erityisesti kohonneen verenpaineen hoidosta, diagnostiikasta ja geneettisestä taustasta, mutta myös muiden keskeisten kansantautien genetiikasta. Syövänehkäisytutkimuksen (SETTI) aineistossa osoitettiin että ruoan keskimääräinen glykeeminen indeksi/kuorma ei ollut yhteydessä diabetesriskiin. Edelleen yhteistyöhankkeissa löydettiin uusia eturauhasen ja virtsarakon syöpään sekä munuaisyöpään yhteydessä olevia polymorfioita. THL jatkoi lihavuuden riski- ja suojatekijöiden tutkimusta. Sairauksien varhaiseen ohjelmoitumiseen liittyvissä tutkimuksissa on selvitetty ennenaikaisesti syntyneiden lasten terveyttä aikuisiässä ja lapsuusiän kasvun vaikutusta mm. ikääntymiseen liittyviin muutoksiin. THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön terveyden suojelussa sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakoinnissa ja ehkäisyssä Rokotusten toteutumisen ja vaikutusten seurannassa merkittäviä edistysaskeleita Rokotusohjelman hyötyjen ja haittojen seurantaan on vanhojen työkalujen rinnalle pitkään kaivattu terveydenhuollon rekistereistä kattavasti tehtävää tiedonkeruuta. Valtakunnallisen rokotusrekisterin kehittämisessä edistyttiin ratkaisevasti, kun vuosien rokotustietojen keruu perusterveydenhuollon rekistereistä väestöltään puolta Suomea vastaavalta alueelta onnistui. Rokotuskattavuus on näiden tietojen mukaan pysynyt tasaisena kausi-influenssarokotuksia lukuunottamatta. Koko Suomesta kerättyjä tietoja väestön pandemiarokotuksista käytettiin talven influenssapandemian torjuntaan käytetyn Pandemrixrokotteen yllättävän vakavan haittavaikutuksen, narkolepsian, selvitystyössä. THL osoitti kattavassa epidemiologisessa tutkimuksessa ensimmäisenä maailmassa Pandemrix-rokotteen ja narkolepsian välisen yhteyden. THL palveli ympäristöterveyden ongelmatilanteissa Vuonna oli useita merkittäviä ympäristöterveyteen liittyviä ongelmatilanteita tai asiantuntijatarpeita sekä lukuisa määrä pienempiä ongelmatilanteita, joiden hoitoon THL keskeisesti osallistui 8 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

9 (mm. Islannin Grimsvötn-tulivuoren purkauksen tuhkapölyn kulkeutuminen Etelä-Suomeen, erityisen vaikea katupölyaika, terveys- ja hyvinvointinäkökohtien huomiointi pääkaupunkiseudun jätevoimalan rakentamisessa sekä tuulivoimarakentamisessa). Kesän hellejaksoon liittyen THL:n aiempien vuosien aktiivisen vaikuttamisen myötä tiedostuvälineiden sävy helteestä kerrottaessa oli selvästi muuttunut, ja nyt myös terveyshaitoista valistettiin heti hellejakson alkaessa. Tartuntatauteja torjuttiin onnistuneesti THL ylläpiti ajantasaista kuvaa väestön tartuntatautitilanteen kehityksestä ja epidemioista. Vuonna 1995 toimintansa alkaneen valtakunnallisen tartuntatautirekisterin ilmoitusten kertymä ylitti miljoonan rajan, ja rekisteritietoa käytettiin lisääntyvästi monipuolisessa tutkimustyössä myös THL:n ulkopuolisten tahojen toimesta. THL koordinoi uuden elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden sähköisen epäilyilmoitusjärjestelmän toimintaa ja osallistui lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin epidemiaselvityksiin. Pandemian kokemuksiin perustuen THL kehitti perusterveydenhuollon tietojärjestelmiin perustuvaa ajantasaista käyntisyyseurantaa epidemioiden varhaiseksi havaitsemiseksi. Laitos osallistui laaja-alaisesti Euroopan tautikeskuksen (ECDC), EU:n komission (DG Sanco) sekä WHO:n tartuntatautien seuranta- ja torjuntatoimintaan. THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkimisessa ja kehittämisessä THL tuki vahvasti palvelujärjestelmän kehittämistä THL on osallistunut suurten sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten järjestelmämuutosten taustavalmisteluun ja tukenut keskeisten kansallisten ohjelmien toteutusta. THL on tarjonnut asiantuntijatukea sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiselle lainsäädäntövalmistelulle (mm. sosiaalihuoltolaki, aluekokeilulaki, järjestämislaki, vanhuspalvelulaki) ja osallistunut keskeisesti asiantuntija-aineistojen tuottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisvaihtoehtojen arviointiin. THL tuotti Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta Talousneuvostolle selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän kehittämisestä. Siinä konkretisoitiin aiemmin sosiaali- ja terveysministeriölle laadittua ehdotusta monikanavarahoituksen kehittämisestä. Valtion koulukotitoiminnan uudistaminen aloitettiin Valtion koulukotien hallinnollisen rakenteen uudistamisen ja tuottavuuden tehostamisen selvitystyö valmistui. Toteutettavan uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat: 1) koulukotien palvelutarjonnan selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen, 2) valtion koulukotien ja THL:n eri asiantuntijuusalueiden yhteistyön tiivistäminen ja 3) koulukotien osallistaminen THL:n strategiseen työhön. Valtion koulukotien ja vankilan perheosaston uusi yhteinen johtokunta aloitti toimintansa 8/ ja koulukodeille valittiin yhteinen johtaja. Mieli-hankkeen toimeenpano edennyt hyvin Mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakennetta ja sisältöä kehitettiin pitkäjänteisesti valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä yksittäisten kuntien ja järjestöjen kanssa osana kansallista Mieli-hanketta erillisen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Toimeenpanon väliarvio käynnistettiin ja se valmistuu alkuvuodesta Mieli-hankkeen neljästä laajasta tavoitteesta ensimmäinen on asiakkaiden aseman vahvistaminen mm. lisäämällä asiakkaiden osallisuutta hoidossa, vähentämällä pakon käyttöä ja lisäämällä turvallisuutta. Toisena tavoitteena on terveyttä edistävän ja häiriöitä ehkäisevän työn vahvistaminen erityisesti syrjäytymistä ehkäisevien ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävien sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevien ohjelmien avulla. Kolmas tavoite on toimivan palvelukokonaisuuden luominen kehittämällä perus- ja erityistason mielenterveys- ja päihdepalveluita koko elämänkaaren kattavaksi, lähellä tarvitsijoita toimivaksi kokonaisuudeksi. Neljäs tavoite on uusien ohjauskeinojen kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan ohjauksen haltuunotto Tieto-osaston keskeisenä saavutuksena vuonna oli uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjaustehtävän hallittu haltuunotto ja sitä varten perustetun yksikön (OPER) toiminnan käynnistyminen aikataulussa ja toiminnan vakiinnuttaminen. Vuoden aikana yksikkö on jo aktiivisesti osallistunut ereseptin ja KanTa-arkiston valmistelun ohjaukseen ja käyttöönoton edistämiseen. Lisäksi yksikkö valmisteli käyttöönoton tuen siirtymistä Kuntaliiton vastuulta ja sosiaalihuollon tietohallinnon tehtävien siirtymistä TikeSos -hankkeesta osaksi yksikön toimintaa heti vuoden 2012 alussa. Yksikön rooli kansallisena toimijana saikin jo myönteistä palautetta. Koodistopalvelussa kyettiin turvaamaan KanTa-palvelujen edellyttämien koodistojen ja luokitusten tuotanto. VM:n SADe-ohjelman esiselvitystyö omahoito- ja hyvinvointipalvelut palvelukokonaisuuksista valmistui ja loi perustan vuonna 2012 alkavalle toteutusvaiheelle. Vuonna tehdyt terveyden- ja sosiaalihuollon tietoteknologiakartoitukset tarjoavat ajankohtaista seurantatietoa palvelujärjestelmän tilanteesta. Laadukkaan ja ajantasaisen tilasto- ja rekisteritiedon varmistaminen Tilastotuotanto jatkui runsaana ja julkaisutoiminta tapahtui valtaosin viiveettä. Tilastotuotteiden erinomainen medialäpäisevyys jatkui. Kansainväliset tilastoviranomaistehtävät tietotoimituksineen hoidettiin aikatauluissaan ja osallistuttiin useisiin kansainvälisiin tilasto- ja rekisteritoimen kehittämisryhmiin. Vuoden aikana katsastettiin kaikki tilasto- ja rekisterituotteet tiedonkeruun, aineiston käsittelyn ja raportoinnin kehittämisen näkökulmasta ja laadittiin kehittämistoimille suunnitelmat. Sähköiseen tiedonkeruuseen tehtiin jo toimintavuoden aikana selkeitä uudistuksia, esimerkkeinä SosiaaliHilmo, toimeentulotuki, lastensuojelu ja syntyneiden lasten rekisteri. Päihdehuollon huumeasiakkaiden tiedonkeruujärjestelmässä tehtiin iso kokonaisuudistus. Raportoinnissa lisättiin Cognos -tietokantaraporttien käyttöä. Raskaudenkeskeytysrekisterin tilastoraportin liitetaulukot toteutettiin ensimmäisen kerran Cognos -raportteina. AvoHILMOn kehittämistyö jatkui ja tiedot ovat saatavilla pikaraportteina, tiivisteinä ja kuutioina. Neuvola-asetuksen seurannassa tarvittavien tietojen keruu on mahdollista AvoHilmon kautta. AvoHilmon tietosisältö kattaa myös rokotustiedot. Tietokantatuotteita kehitettiin aktiivisesti. SOTKAnettiin tehtiin 90 uutta indikaattoria ja valmistelussa ovat keväällä 2012 lanseerattavaan Hyvinvointikompassiin tulevat uudet indikaattorit. SOTKAnetin päihdeindikaattoreiden kokonaisuutta kehitettiin toimialat ylittäneessä yhteistyössä ja SOTKAnettiin tuli oma indikaattoriryhmä Päihteet ja riippuvuudet. Vastuu tupakkatilastosta siirtyi vuoden alussa THL:lle ja ensimmäinen tilastoraportti julkaistiin aikataulussa. Vuonna oli havaittavissa yhteistyön selvää tiivistymistä horisontaalisesti THL:n eri toimialojen ja osastojen kanssa. Yhteistyö tiivistyi myös tilastotoiminnan ja tietohallinnon kehittämiseen osallistuvien sidosryhmien kanssa sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Tietovarantojen käytön edistämistä yhteistyössä painotettiin myös tietovarantojen käytön kehittämiseksi käynnistetyissä työryhmissä, kuten TIEHYT (THL:n strategiatyö) ja SOTERKO- yhteenliittymä. 10 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

11 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Toiminnallinen tavoite Tulostavoite Toteuma 2009 Tulosanalyysi ja arvio Tuottavuuden parantaminen Tuottavuusmittarit määritelty ja käytössä. Tuottavuus kasvanut tulossopimuskaudella Tuottavuusmittauksen toteuttaminen viivästyy edelleen, koska laitoksen talousjärjestelmät eivät vielä mahdollista tarvittavien laskelmien tuottamista. Tuottavuusmittaukseen on kytkeytynyt Sektoritutkimuslaitosten johtajien neuvoston TUNEn laitosten kuvaamis- ja mittaamishanke, jonka puitteissa on työstetty valtion asiantuntijalaitosten yhteistä mittaristoa Taloushallinnon järjestelmien kehittäminen ja kirjauskäytäntöjen vakiinnuttaminen tullee vaatimaan edelleen arvioitua enemmän työtä. On todennäköistä, että tuottavuutta ei ole kaikilta osin mahdollista seurata yhden tuottavuusindikaattorin avulla, vaan THL:n on edelleen käytettävä raportoinnissa tuottavuuden sijaissuureita. Sijaisuureita (htv) käytetään mm. talousarviossa. (4) ks. Edellinen kohta. Viivästymisestä raportoitiin STM:lle puolivuotisraportoinnin yhteydessä. (3) Toiminnallinen tavoite on toteutettu sovitusti. (4) Hankintatoimen ohjeet otettu käyttöön. Hankintatoimi toimii tehokkaasti. Hankintaohje otettiin käyttöön jo vuonna Hankintatoimi on toiminut jo vuodesta 2009 talousyksikön yhteydessä. Hankintatoimen tehokkuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Tuottavuusvähennykset (kumulatiiviset) Budjettirahoitteinen toiminta - 66 htv v. mennessä Yhteisrahoitteinen toiminta / maksullinen toiminta - 73 htv v. mennessä Tuottavuusohjelman mukainen htv-tavoite THL:lle oli 1211 htv:tta (sisältäen VM:n hyväksymät lisäykset). Vuoden toteuma oli 1230 htv:tta. Htv-tavoite ylittyi 19 htv:lla, sillä THL toteutti toimintavuoden aikana erittäin laajan Terveys- väestötutkimuksen, johon palkattiin 6 kk määräaikaisiin työtehtäviin 76 kenttätutkijaa (vaikutus 33 htv:tta). Valtion matkustusstrategian linjaukset ja toimenpiteet on nivottu osaksi THL:n toimintakäytäntöjä ja sisäisiä ohjeita (mm. matkustusohje, matkatiimin perustaminen). Tuottavuusohjelman edellyttämä htv-vähennys toteutui sovitusti, mikäli THL:n toteumasta vähennetään vuodelle ajoittunut tilapäinen htv:n kasvu. (4) Valtion matkustusstrategia on toimeenpantu. Toteutui sovitusti. (4) THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

12 Taloudellisuus Toiminnallinen tavoite Tulostavoite Toteuma 2009 Tulosanalyysi ja arvio Kustannustietoisuuden lisääminen Kustannukset esitetty suorite-ryhmittäin. Suoriteryhmittäiset kustannukset ovat selvillä ja raportoitavissa. Yli euron vuosimyynnin suoritteiden kustannukset on mahdollista eritellä suoritteittain. Yli euron vuosimyynnin suoritteiden hinnoittelulaskelmat on tarkistettu ja samalla kiinnitetty huomiota kustannusten kohdentamiseen. Pitkänaikavälin tavoite toteutui sovitusti. (4) Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Toiminnallinen tavoite Tulostavoite Toteuma Tulosanalyysi ja arvio Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat luotettavia ja ohjeistus ajan tasalla.. THL jatkoi kehittämistoimenpiteitä, joilla korjattiin vuoden 2009 tilintarkastuskertomuksen epäkohtia. Toteutunut sovitusti. (4) Maksullisen palvelutoiminnan tulot kattavat kustannukset ja toiminnasta syntyvä ylijäämä käytetään seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investointeihin Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus 102 % Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus oli 97 % Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus oli lähes tavoitteenmukainen. Muutaman suuren projektin laskutusviiveen takia maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus painui alle tavoitellun. (3) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Toiminnallinen tavoite Tulostavoite Toteuma Tulosanalyysi ja arvio Kokonaisrahoitusmalli Tavoitteena on kokonaisrahoitusmallin käyttöönotto VM:n asettaman hankerahoituksen yhdenmukaistamistyöryhmän esitysten mukaisesti. THL budjetointimalli on tehty kokonaiskustannusmallia tukevaksi. Jo vuodesta 2010 alkaen THL:n budjetointi on tehty hankerahoituksen yhdenmukaistamistyöryhmän esitysten mukaisesti. Kokonaisrahoitusmallin vakiintumista edesauttaisi mikäli THL:n suurin rahoittaja STM. Jo vuodesta 2010 alkaen THL:n budjetit on tehty kokonaiskustannusmallin mukaisesti. (4) 12 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

13 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus THL:n kirjanpitoyksikön vuoden tuotot (1 000 ) jakaantuvat alla olevan taulukon mukaisesti THL:n, valtion mielisairaaloiden ja valtion koulukotien tuottoihin. THL:n kirjanpitoyksikön tuotot yhteensä Tuotot laitoksittain Osuus tuotoista Osuus tuotoista Osuus tuotoista % % THL ilman alaista % % % hallintoa Mielisairaalat % % % Koulukodit % % % Tuotot yhteensä % % % % THL:ssä tulot ja menot kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuslajeittain kustannuspaikoille ja osaprojekteille. Erilliskustannukset ovat osaprojektien aiheuttamia välittömiä kustannuksia. Kokonaiskustannukset sisältävät toimialoille vyörytetyt tukitoimintojen kustannukset eli osuuden THL:n yhteiskustannuksista. Osa tukitoimintojen kustannuksista on kohdistettu maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

14 Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön toiminnan kustannusvastaavuudesta vuonna 2009 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Bruttobudjetoitu maksullinen toiminta Yhteisrahoitteinen toiminta Toiminta yhteensä Toiminta yhteensä Toiminta yhteensä TUOTOT - maksullisen/yhteisrah toim. tuotot - muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET - aineet, tarvikkeet, tavarat - henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset poistot korot = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 100 % 152 % 88 % 96 % 97 % 95 % HTV:t * THL:llä on kirjausoikeus momenteille , , , ja Momenteille kirjatut kustannukset esitetään vastaavasti tässä laskelmassa tuottoina. 14 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

15 THL:n kaikki tuotot ja kustannukset jakaantuvat alla olevan taulukon mukaisesti toimialoittain. THL:n organisaatiorakenteen nimet ja lyhenteet on selvitetty liitteessä 18. THL:n tuotot ja kustannukset toimialoittain vuonna TA TA TA TA Tieto Kiva Tema Yhteensä Yhteensä Yhteensä Tuotot Maksullisen toiminnan tuotot Yhteistoiminnan tuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kustannukset Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Poistot 1) Vähennetään toimialojen sisäisen hallinnon kustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Toimialojen sisäinen hallinto Johto Strategia Viestintä Ypal TKIN Vuokrat ja kiinteistökustannukset Poistot Korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä HTV:t ) Poistojen kohdennusperusteita on muutettu vuodesta * Sisältää laskennalliset korkomenot yhteensä 1,1 miljonaa euroa. Tukitoiminnoille kirjatut tuotot ja kustannukset on jaettu toimialoille htvsuhteessa. Toimialan 3 kustannusten osalta aineet ja tarvikkeet sisältävät rokotehankintoja 16,8 miljoonaa euroa sekä niistä tehdyn varaston muutoskirjauksen 3,3 miljoonaa euroa (varaston kasvu). Rokotehankinnat kirjataan omalle momentilleen , joten ne eivät lisää THL:n toimintamenomomentin käyttöä. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

16 Seuraavassa taulukossa on esitetty THL:n henkilötyövuodet toimialoittain ja toiminnoittain. THL:n henkilötyövuodet rahoituslähteittäin ja toimialoittain Budjettirahoitus Yhteisrahoitteinen toiminta Maksullinen palvelutoiminta Tukitoiminnot Yhteensä Yhteensä 2010 Yhteensä 2009 Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat toimiala Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Terveyden suojelun toimiala Sosiaali- ja terveyspalvelut toimiala Tieto-osasto Kansainväliset asiat Johto Johtaminen, strategia ja tavoitteet Yhteiset palvelut Viestintä ja vaikuttaminen Sijoittumattomat henkilöt ) ) Sisältää vuoden 2009 osalta myös Tutkimuksesta kehittämiseen ja innovaatioihin yksikön (TKIN) 16 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

17 1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus THL-kirjanpitoyksikön maksulliset suoritteet on määritelty asetuksissa 1049/2008, 1132/2001 ja 1133/2001. Tuotteet hinnoitellaan liiketaloudellisin periaattein ja tavoitteena vuonna on ollut se, että maksullinen toiminta on kannattavaa kokonaiskustannusmallin mukaisesti tarkasteltuna. Seuraavana taulukko, jossa on koko kirjanpitoyksikön maksulllisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuodelta. Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta 2009 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Bruttobudjetoitu maksullinen toiminta Maksullinen toiminta yhteensä Maksullinen toiminta yhteensä Maksullinen toiminta yhteensä TUOTOT - maksullisen/yhteisrah toim. tuotot - muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET - aineet, tarvikkeet, tavarat - henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset - poistot 1) korot = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 100 % 143 % 100 % 100 % 100 % HTV:t ) Poistot sisältävät vain mielisairaaloiden ja koulukotien poistot, koska THL:n osalta poistot on huomioitu kokonaiskustannusmallin mukaisessa yleiskustannuskertoimessa kohdassa tukitoimintojen kustannukset THL:n kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus vuonna oli edellisen vuoden tapaan 100 %, Maksullisen toiminnan alijäämä kirjanpitoyksikössä oli -86 tuhatta euroa (vuonna 2010 tulos oli -198 tuhatta euroa). Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan tulos oli ylijäämäinen 49 tuhatta euroa, valtion koulukotien maksullisen toiminnan tulos oli ylijäämäinen 109 tuhatta euroa ja THL:n maksullisen toiminnan tulos oli puolestaan alijäämäinen -244 tuhatta euroa. THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

18 THL:n maksullisen toiminnan tiedot Seuraavaksi on esitetty THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuodelta. THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 2009 MAKSULLINEN TOIMINTA Nettobudjetoitu Bruttobudjetoitu Yhteensä Nettobudjetoitu Bruttobudjetoitu Yhteensä Nettobudjetoitu Bruttobudjetoitu Yhteensä TUOTOT - maksullisen toiminnan myyntituotot - maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET - aineet, tarvikkeet, tavarat - henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ tukitoimintojen kustannukset - poistot 1) korot 2) = osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus-% 97 % 143 % 97 % 99 % 188 % 101 % 100 % 151 % HTV:t ) Poistot sisältyvät laskennallisiin tukitoimintojen kustannuksiin. Laskentatapaa on muutettu vuodesta ) Korko on laskettu vain käyttöomaisuudelle, koska lähes koko vaihto-omaisuus on rokoteohjelman mukaisia rokotteita (ei maksullista). Laskentatapaa on muutettu vuodesta % THL:n maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa, mistä laskua edellisvuoteen oli 0,7 miljoonaa euroa. Toiminnan alijäämä kasvoi -244 tuhanteen euroon. Alijäämän kasvuun vaikutti erityisesti hyvin kannattavan bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan pieni volyymi vuonna. Tukitoimintojen kustannukset kohdistettiin toiminnalle kokonaiskustannusmallin mukaisesti yleiskustannuskertoimen (78 % henkilöstökuluista) avulla. Vuonna 2009 nämä kustannukset kohdistettiin toiminnan htv-määrän avulla. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 97 %, mikä alittaa tavoitteen 102 % viidellä prosentilla. 18 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

19 Edellä esitetyn THL:n maksullisen toiminnan tunnusluvut vuodelta. THL:n maksullisen toiminnan tuotot ja kustannusvastaavuus alittavat tavoitteen. THL:n maksullisen toiminnan tunnusluvut 2009 TUNNUSLUVUT Toteutunut Tavoite Toteutunut 2010 Toteutunut 2009 Tuotot Erilliskustannukset Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Yli-/Alijäämä % tuotoista -3 % 2 % 1 % 2 % Kustannusvastaavuus % 97 % 102 % 101 % 102 % Maksullisen toiminnan HTV THL:n maksullisen toiminnat tuotot asiakasryhmittäin 2009 Asiakasryhmät Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä Tuotot kotitalouksilta Tuotot elinkeinoelämältä Tuotot EU:lta Tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta Muut tuotot liiketaloudellisesti hinnoiteltavista suoritteista Muut tuotot julkisoikeudellisista suoritteista Tileistä poistot Yhteensä THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

20 Maksullisen toiminnan tiedot mielisairaaloista ja koulukodeista Mielisairaalat Valtion mielisairaalat, Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaala, rahoittavat toimintansa pääasiassa kunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Mielentilatutkimukset ovat myös maksullista toimintaa. Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat sairaaloittain 2009 Niuvanniemen sairaala Toteutuma Vanhan Vaasan sairaala Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Toteutuma Mielisairaalat yhteensä Tavoite Mielisairaalat yhteensä Toteutuma 2010 Mielisairaalat yhteensä Toteutuma 2009 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat - henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄ MÄ (-) YLIJÄÄMÄ (+) / ALI JÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Kustannusvastaavuus % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 20 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/03 23.5.2003 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 15.05.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN TILINTAR-

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen määräraha

Terveyden edistämisen määräraha laki terveyden edistämisen määrärahasta 333/2009 valtion talousarvion momentti 33.70.50 määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon väestön päihteiden käytön ja tupakoinnin yleisyys ja niistä aiheutuneet

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot