Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Yhden aikakauden päätös. Rekka kiertää jälleen

Transkriptio

1 Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Yhden aikakauden päätös Rekka kiertää jälleen

2 Kipinät SuomiMies relaa, älä delaa! Pelkkä palkka ei riitä nykyajan työntekijälle 7 28 Pääkirjoitus: Suuret kiitokset 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 SuomiMies-rekka jälleen liikenteessä 7 Kolumni: Maksaako vaivaa SuomiMies? 8 Hyvä työkaveruus lisää työvuosia 10 aikuisten harrasteliikuntaan satsataan urheiluseuroissa jatkossakin 12 Yhden aikakauden päätös 14 Liikkuminen on sittenkin mukavaa 16 iästä viis, liiku siis 18 Puolangalla ollaan muutoksessa mukana 20 Kunnon Laiva olosuhteisiin panostaminen on tehnyt oulusta pyöräilykaupungin 24 KKi-Päiviltä vahvoja visioita ja käytännön malleja 26 Liikkumattomuuden hinta 27 Tavoitteena ehjä työura 28 Haaveissa eläkepäivät ja sapattivapaat 0 Terveysliikunta kuntien terveyden edistämisessä 2 MotionsGnistan 4 KKi-ristikko 5 SLU-alueiden terveysliikuntaverkosto 6 Virikkeitä vertaisohjaajille: Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan ja SuomiMiehen Sanomat 8 KKi-materiaalit TEAviisari kertoo terveyden edistämisestä kunnissa 0 KKi-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen ja Sari Kivimäki. alarivissä vasemmalta Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, anna Suutari, Elina Tarkiainen ja niina Valkama. 2 Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Viitaniementie 15, Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Tarkiainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Anna Suutari ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh , katri.vaisanen@ likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Studio Juha Sorri. Paino PunaMusta Oy. 16. vuosikerta ISSN

3 Kuva nina dodd Suuret kiitokset Mielessä on haikeutta siirtyessäni eläkkeelle ja jättäessäni aktiivisen puheenjohtajaroolini Kunnossa kaiken ikää -ohjelmassa. Vuodesta 1995 alkaen olen ollut mukana lähes kaikissa valtakunnallisissa KKI-tapahtumissa ja olen ylpeänä seurannut KKIrakenteen kehittymistä. Olen ollut myös myönteisesti yllättynyt tässä liikkeessä olevien ihmisten, yhdistysten, kuntien ja työpaikkojen valtavasta työpanoksesta terveysliikunnan edistämiseksi Suomessa. Eläkkeelle siirtymiseni tuo varmasti uutta rytinää ja ilmettä terveysliikunnan markkinoille. Olen erityisen iloinen siitä, että työtäni jatkaa monivuotinen päällikköni ja kollegani ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Riitan tulo mukaan aktiivisesti Kunnossa kaiken ikää -ohjelman johtoon takaa tälle yhteiselle, laajalle hankkeelle vahvan jatkuvuuden KKI-työssä. Toinen tärkeä näkökohta on välttämättömän hallinnonvälisen yhteistyön kehittäminen. Tärkein OKM:n yhteistyökumppani myös tulevaisuudessa on sosiaali- ja terveysministeriö ja sen johtama sote-yhteistyön kehittäminen kuntatasolla. Tätä toimintaa täydentää liikunta- ja kansalaisjärjestöyhteistyö sekä työpaikkojen lisääntynyt rooli terveysliikunnassa. Kun lähdimme liikkeelle vuonna 1995 huolellisen, vuoden kestäneen valmistelun pohjalta, into uuden konseptin luomiseen oli suuri. Tiesimme, että hyvä lähtö hankkeelle on tärkeää, mutta tiesimme myös, että usein kampanjoiden sekä interventioiden elinkaari on lyhyt. KKI-ohjelma on ollut tästä vahva poikkeus. Toiminta on vakiintunut avustustoiminnan osalta hankkeille, mutta siinä on jatkuvasti myös uutta potkua, joista yhteiskunnan kannalta tällä hetkellä on näkyvin SuomiMies-interventio, jonka kanssa kierretään maata loistavin tuloksin jo toista kertaa. KKI-ohjelman aikana on suoritettu kolme ulkopuolista arviointia toiminnan tehosta, kiinnostavuudesta ja myös heikkouksista. Arvioinnit ovat olleet varsin myönteisiä valitulle linjalle. Toki on tullut myös hyvin perusteltua kritiikkiä, josta on otettu opiksi. Olen omalla puheenjohtajakaudellani kiinnittänyt toistuvasti huomiota siihen, ettei KKI-ohjelma tee päällekkäistä työtä muiden toimijoiden kanssa, ja erityisesti olen varonut päällekkäistä toimintaa järjestöjen kanssa. Pidän tämän linjan jatkamista tärkeänä myös tulevaisuudessa. Näiden vajaan 20 KKI-ohjelmavuoden aikana kuntoliikunnasta on tullut terveysliikuntaa. Samanaikaisesti kansansairauksien joukkoon on ilmaantunut tyypin 2 diabetes. Myönteisenä merkkinä voidaan todeta sydän- ja verisuonisairauksien nousun taittuminen. Lisäksi oikea ravitsemus on noussut KKI-agendalla vahvaan rooliin. KKI-ohjelmalla on ollut hyvä kotipesä, vahva organisaatio ja osaava toimija Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. LIKESin johtajien Veikko Vihkon ja Eino Havaksen rooli on ollut toiminnan suuntaamisessa erinomaisen tärkeä, kuten myös ohjelman sielun Jyrki Komulaisen ja hänen enkeliensä sisällöllinen kehitystyö, joka on taannut ohjelmalle elämisen kannalta tärkeiden uudistumisprosessien jatkuvuuden. Haluan myös kiittää ensimmäisen kauden kehittämispäällikköä Maaret Ilmarista hänen roolistaan. Siirryn syrjään, mutta olen lähellä tätä työtä ja terveysliikunta-aatetta. Suuret kiitokset teille kaikille toiminnassa mukana olleille ihmisille ja yhteisöille. Timo Haukilahti

4 Terveysliikunnassa tapahtuu Teksi KaTri Väisänen Kuva nina DoDD Riitta Kaivosojasta KKi-ohjelman puheenjohtaja K Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja on nimitetty KKI-ohjelman uudeksi puheenjohtajaksi. Entinen puheenjohtaja, liikunta-asiainneuvos ja KKI-ohjelman perustaja Timo Haukilahti jäi eläkkeelle Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin kertoi KKI-Vuosipäivässä 25. tammikuuta Säätytalolla opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottavan Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LI- KESin hallitukselle Kaivosojan nimittämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaa niin tärkeänä oman alansa osaajana, että haluamme säilyttää puheenjohtajuuden myös tulevaisuudessa tässä vahvasti rahoittamassamme terveysliikunnan ohjelmassa, totesi ministeri Wallin. Pitkän linjan vaikuttaja Riitta Kaivosoja on tehnyt pitkän uran opetus- ja kulttuuriministeriössä eri asiantuntija- ja virkamiestehtävissä. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtajana hän on toiminut vuodesta 2004 lähtien. Kaivosoja on koulutukseltaan varatuomari. K Sähkö-Kipinät on KKI-ohjelman sähköinen uutiskirje, jossa kerrotaan lyhyesti KKI-ohjelman ajankohtaisista asioista. Sähkö-Kipinät ilmestyy muutaman kerran vuodessa sähköpostijakelulla pdf-tiedostona. Sen voi lukea myös KKI-ohjelman verkkosivuilta kohdasta Kipinät -> Sähkö-Kipinät. Sähkö-Kipinät ilmestyy paperisen Kipinät-lehden rinnalla. Tilausohjeet Jos olet kiinnostunut tilaamaan Sähkö-Kipinöitä tai haluat pois postituslistalta, laita viestiä KKI-ohjelman tiedotussihteerille Anna Suutarille anna.suutari@likes.fi. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa perusraportti 010 opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 011:6 K Terveyttä edistävä liikunta kunnissa -raportti tuo esille kuntien terveysliikunnan kehittämiskohteita sekä auttaa luomaan yhtenäisiä käytäntöjä ja toimintamalleja Suomen kuntiin. Taustalla on terveyden edistämisen vertailutietohanke (TedBM), jonka tavoite on ollut kehittää kaikki kunnat ja kuntapalvelut kattava, suunnitelmallinen ja yhtenäinen terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä. Kerätyt tiedot raportoidaan TEAviisari-palvelussa. Aiheesta lisää sivulla 30. 4

5 Kilometrikisa 2011 K Kilometrikisan ilmoittautuminen on avattu 1. maaliskuuta. Itse kisa alkaa Pyörällä töihin -päivänä 10. toukokuuta ja päättyy 30. syyskuuta. Ilmoita nyt oman työpaikan tai muun yhteisön joukkue mukaan ja kerää mahdollisimman paljon porukkaa joukkueeseen ennen kisan alkua! Leikkimielinen Kilometrikisa on kaikille avoin ja maksuton kilpailu, jonka tarkoitus on innostaa ihmisiä työmatkapyöräilyyn ja muuhun arkipyöräilyyn. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan joka kuukausi hienoja palkintoja, mm. Helkama Jopo ja BikePlanetin lahjoittamia pyöräilyvarusteita. Lisätietoja ja ilmoittautumiset osallistu Kipinöiden kehittämiseen K Kipinät-lehti on ilmestynyt koko KKI-ohjelman 16-vuotisen historian ajan. Vuosien aikana lehden ulkoasua ja sisältöä on kehitetty pienin muutoksin. Nyt olisi aika suuremmalle remontille. Osallistu Kipinät-lehden lukijatutkimukseen verkossa olevalla lomakkeella, joka löytyy KKI-ohjelman etusivulta. Vastaukseksi on erittäin arvokas kehittäessämme lehteä vastaamaan paremmin terveysliikunnasta kiinnostuneiden lukijoiden toiveita. Vastanneiden kesken arvotaan Omronin kehonkoostumuksen mittauslaite (Body Composition Monitor BF511) sekä muita terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palkintoja. Suuret kiitokset panoksestasi etukäteen! Lukijatutkimus KKI-ohjelman etusivulla 5

6 Teksti atri Väisänen Kuvat liisamaria Kinnunen, Yle/JYrKi ValKama Ja KaTri Väisänen Hyötyhiki-design DaViD reilly Teksti KaTri Väisänen Kuvat me-autot SuomiMies-rekka jälleen liikenteessä suomimies seikkailee -kampanjassa lähdetään jälleen kannustamaan miehiä liikkeelle rekan ratista käsin. suomimies-testirekka kiertää suomea toukokuussa ja syyskuussa 011 vieraillen 0 paikkakunnalla herättelemässä suomalaisia miehiä pohtimaan elämäntapojaan. Rekkakiertuetapahtumien pääosassa on testirekka, jossa miehet pääsevät maksutta testaamaan kuntoaan helposti ja hikoilematta SuomiMiehen kuntotesteillä. Kolmella eri kuntotestillä mitataan kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa sekä analysoidaan kokonaisvaltaisesti kehonkoostumusta. Testien jälkeen tuloksia tulkitaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Miehille tarjotaan myös mahdollisuus henkilökohtaiseen testipalautteeseen ja ohjaukseen niin rennossa liikkumisessa kuin fiksussa syömisessä. Testirekan lisäksi 19 kaupungin toritapahtumissa on tarjolla erilaisia mittauksia, testejä ja lajikokeiluja sekä liikuntavälineiden ja -teknologian esittelyjä. 11 huoltoasemalla rekka pysähtyy toritapahtumien välipäivinä tarjoten ammattiautoilijoille, huoltoasemien asiakkaille ja paikkakuntien miehille Suomi- Miehen kuntotestit. Pienillä muutoksilla pysyviä tuloksia Rekkakiertue on suunnattu vuotiaille miehille. Tarkoituksena on herätellä miehiä pohtimaan arjen valintojaan ja kannustaa elämäntapamuutoksiin. Monet miehet liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja syövät mitä sattuu. Pienillä muutoksilla saadaan aikaan pysyviä tuloksia: hyvää oloa, kaventunutta vyötärönseutua, parempaa kuntoa ja terveitä vuosia. Itse testirekka ja SuomiMiehen kuntotestit on tarkoitettu miehille, mutta muuten tapahtuma on avoinna kaikille paikkakuntalaisille. Voimalla lukuisan kumppanin Rekkakiertue on KKI-ohjelman yhteistyökumppanien voimannäyte. Olennainen osa SuomiMies-ideologiaa on tarjota miehille monenlaisia mahdollisuuksia liikkumisen ja terveellisten elämäntapojen pariin. Kaikilla kumppaneilla on oma merkittävä roolinsa kiertuetarjonnan täydentäjänä. Rekkakiertueen pääyhteistyökumppanit ovat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera sekä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejärjestöt. i Lisätietoja REKKaKiERTUETaPaHTUMaT TOUKOKUU 2011 ma 9.5. Helsinki, narinkkatori ke Hämeenlinna, tori pe 1.5. Lahti, satama ma Kouvola, ravirata ke Lappeenranta, satama pe 0.5. Mikkeli, urpolan kenttä ma.5. joensuu, tori ke 5.5. Kuopio, satamatori pe.5. jyväskylä, Hippos SYYSKUU 2001 ma 5.9. Rovaniemi, Keskusurheilukenttä ti 6.9. Kemi, Täiköntori ke.9. Oulu, raatin urheilukeskus pe 9.9. Kajaani, raatihuoneen tori ma 1.9. Kokkola, kauppatori ke Vaasa, tori pe Seinäjoki, uimahalli-urheilutalon kenttä ma Tampere, keskustori ke 1.9. Pori, tori pe.9. Turku, Hämähäkkiluolan parkkialue Testirekka pysähtyy rekkakiertuetapahtumien välipäivinä huoltoasemilla. Tervetuloa SuomiMiehen kuntotesteihin myös huoltoasemille! TOUKOKUU 2011 ti Hyvinkää abc Hyvinkää to 1.5. Tuulos abc Tuulos ti 1.5. Lapinjärvi pukaron paroni to Taavetti pitkäshell ti 4.5. Varkaus Teboil Käpykangas to 6.5. äänekoski abc Hirvaskangas SYYSKUU 2011 to 8.9. Kempele shell Zeppeliini ti 1.9. Lapua shell Tamppari to jalasjärvi neste Jalastuuli ti 0.9. Sastamala neste Häijää to.9. Rauma abc Kortela 6

7 Teksti Tapani Kiminkinen, mies, maalaislääkäri Kuva Hanna Kiminkinen [kolumni] Maksaako vaivaa Suomimies? Miehestä ollaan muka huolissaan, mutta kyllä hän kestää koko elämän. Silmukka kiristyy miehen kaulan ympärillä kuin bensavero. Yleiseksi filosofiseettiseksi arvoksi, jonka me kaikki ilman progressiota ansaitsemme, on kuulutettu juhlapuheissa elämää vuosiin. Jokaista päivää olisi viisasta elää kuin sitä kuuluisaa viimeistä vailla pelon häivää, sillä se kyllä tulee varmemmin kuin lähijuna. Tämäkään ei enää riitä, vaan nyt yhteiskunnalla on asiaa juuri Sinulle suomalainen mies: Enemmän työtä vuosiin. Mihinkä sitä enää tunnollinen mies töiltään ehtii. Pittäähä sitä joutoa kuolemaanki, totesi kerran Tarmo Manni rankan päivän illassa. Siihen mies on kyllä kiitettävästi joutanutkin. Naisella on oma lehmänsä ojassa, jos sitä nyt kehtaa siksi kutsua, työnantajalla huoli sairauspäivistä ja firman kannattavuudesta, valtiontaloudella kansantuotteesta ja THL:llä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tilastoista ilmenevästä perustuslain vastaisesta eriarvoisuudesta maakuntien ja sukupuolten välillä. Kainuussa mies elää 73,83, Ahvenanmaalla 80,05 -vuotiaaksi. Naiset elävät Suomessa 82,9, miehet 76 - vuotiaiksi. Mielenterveysongelmia poteva mies kuolee 20 vuotta nuorempana kuin terve veljensä. Veli nykyään todella jätetään, kuin eno veneestä. Näyttöä on ei voi kiistää. Miehiselle riskialttiudelle on keksitty klisemäisiä selityksiä: poikia ei paijata, pojat ovat poikia, mies ei itke ole mies! Kiehtooko vaara? Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin? Tupakka, viina ja villit naiset. Tuoko naisen tasa-arvoistuminen uhan miehiselle identiteetille? Joutuuko mies taistelemaan yli verensä tyydyttääkseen ja pitääkseen naisensa? Moninaiset mustasukkaisia tunteita aiheuttavat tilanteet ovat lisääntyneet. Uskottomuus on yleistä. Parisuhteet ja perheet hajoavat entistä herkemmin. Perinteinen työllään ja toimillaan enemmän kuin supliikilla itseään ilmaiseva suomalaisen miehen perikuva ei monelle naiselle enää riitä. Pidetty hiljainen mies voi tehdä lopullisen ratkaisun. Suomen kielen sana mies kertoo jo paljon ies työllä ja vaivalla, hampaat irvessä, peräsuoli pitkällään tulee sinun perheesi elättää. Nainen sitä vastoin tuo jo kielellisesti positiivisen tuulahduksen: äitiys, tyydytys, suvun jatkaminen. Miehen on syytä ottaa munat omiin käsiinsä ja relata eikä delata. Vaikka joskus hössöttävällä feminiinisellä hoivaenergialla on toki hyvää tarkoittava puolensa, voi siitä kummuta uhoava vastareaktio. Rokkaa/SuomiMiestä ei muuten sitten tartte tulla neuvomaan, perkele! Ei mies tyhmä ole. Kyllä hänellä tietoa on, tosin usein vaimoväen mielestä sitä turhan hiljaista sorttia. Myös terveys ja elämän syvimmät arvot kiinnostavat häntä, mikä näkyy mm. erilaisilla suosituilla äijäpäivillä ja seurakuntien te loissa niissä sellaisissa, joissa mies saa olla syyllistymättä oma itsensä eikä impotentteja kutsuta erillisellä kirjeellä etupenkkiin häpeämään varottavaksi esimerkiksi impotenttihan ei paljon naista naurata. Suomalaiselle miehelle on puhuttava miehen kielellä. Hössötys ja turha lätinä eivät istu tähän maaperään. Asiaan suoraan kuin sika limppuun ja niin, että viesti ymmärretään. Ei siinä mitään poppakonsteja tarvita. Sama tutkittu terveystieto kyllä uppoaa kuin pieksu paskaan. Mies rakastaa vaimoaan, lapsiaan hiljaisuudessa, saunan lauteilla pullo kaljaa, vihta vieressä toinen samanlainen kuuntelee, ei tuomitse, kiellä on Se on aito alastomuudessaan rehellinen kyyneliin saakka tunteikas Se ei pidä siitä meteliä suree hiljaa kärsii, nuolee haavansa sairastuu, kuolee Hän, suomalainen mies Nyt on Miesten vuoro. Jokainen suomalainen nainen, jokainen kirkasotsainen terveysterroristi katsokoon tuon Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen elokuvan (2010). On enää vain yksi huoli: Miten meidän Kunnon miesten käy? i

8 Teksti sari myllykoski Kuva etera eläkevakuutusyhtiö etera: Hyvä työkaveruus lisää työvuosia Työkaveruudessa on voimaa. Tutkimusten mukaan yksi merkittävä tekijä, joka ajaa ihmisen työkyvyttömyyseläkkeelle on työpaikan huono ilmapiiri, kertoo Eteran työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen. Etera osallistuu SuomiMies seikkailee -kiertueelle Työkaveruudesta työvoimaa -kampanjallaan. Työkaveruudesta työvoimaa -kampanja haluaa herättää keskustelua työhyvinvointiin keskeisesti vaikuttavasta tekijästä. Jokainen meistä vaikuttaa työyhteisön työhyvinvointiin olemalla hyvä tai huono työkaveri. Työkaveruus antaa työhyvinvoinnille kasvot ja tuo sen jokaisen arkeen, Kostiainen taustoittaa. Eteralta työkalut työyhteisöille Kostiainen korostaa, että hyväksi työkaveriksi voi oppia. Hyvä työkaveruus ei suinkaan tarkoita, että jokaisen kanssa pitäisi olla ylimmät ystävät. Jokaista tulee kuitenkin kohdella reilusti, oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti. Jos syntyvät ristiriidat puretaan mahdollisimman nopeasti ja avoimesti, ei niistä pääse syntymään isoja konflikteja. Eteran tavoitteena on kam- panjan avulla herätellä työntekijöitä toimimaan aktiivisesti työyhteisössään hyvinä työkavereina ja työnantajia rakentamaan hyvää työkaveruutta tukevat puitteet. Eteran kampanjasivulle on koottu tietoa, testejä ja työkaluja parempaan työkaveruuteen. Facebookissa yli tykkääjää keränneellä kampanjasivustolla on keskusteltu vilkkaasti. Kampanja on kerännyt myös yli 200 tarinaa suomalaisesta työelämästä. Työkaverit ovat voimanlähde Työelämästä ja työelämässä jaksamisesta uutisoidaan usein ongelmakeskeisesti. Työkaveruusteema nostaa esiin kaikkien Taustat tunteman työelämän myönteisen puolen. Työyhteisö on voimanlähde, joka tarjoaa onnistumisia, innostusta ja ennen kaikkea hyviä ihmissuhteita. Työyhteisön tuki ja kannustus auttaa jaksamaan myös elämän vaikeissa vaiheissa. Mukavat työkaverit, hyvä pomo, kannustava henki ja toimiva työyhteisö ovat selkeästi työpaikan parhaita puolia myös Eteran tekemissä työhyvinvointitutkimuksissa. Toimivan työyhteisön piirteiksi muodostuivat avoin tiedonkulku, vaikuttamismahdollisuudet ja selkeät työnkuvat. Tyytyväisyys työyhteisöön ja esimieheen nousivat niin ikään tärkeimmiksi työssä jaksamisen tekijöiksi Eteran tutkimuksessa eläkeikäisistä työntekijöistä. Työyhteisötaidot ja hyvä työkaveruus ovat keskeisiä työhyvinvoinnin pilareita. Ne eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Omia työyhteisötaitojaan ja rooliaan työyhteisössä tulee myös arvioida ja kehittää, Kostiainen muistuttaa. i Eläkevakuutusyhtiö Eteran tavoitteena on pidentää suomalaisten työuria ja tukea suomalaisia työyhteisöjä Työkaveruudesta työvoimaa -kampanjallaan. Työkaveruudesta työvoimaa -kampanja löytyy osoitteesta etera.fi/tyokaveri ja facebook.com/tyokaveri. Kampanjassa kerätään tarinoita suomalaisesta työkaveruudesta yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Etera on SuomiMies seikkailee -kiertueen pääyhteistyökumppani. 8

9 Teksti maarit VuorisTo Kuva laura Vesa äijähuumori yhdistää samanhenkiset työkaverit ovat pienyrittäjälle tärkeä voimavara. ilman heitä työnteko kävisi synkäksi ja mieliala kääntyisi miinuksen puolelle. Kari isokivijärvi osallistui eteran tarinatalkoisiin hyvästä työkaveruudesta. Vaikka isokivijärven kirvesmiespalvelua pyörittävä Kari isokivijärvi, 4, on yksinyrittäjä, ei hän ole työssään yksinäinen. siitä pitää huolen muista pienyrittäjistä koostuva työporukka, jossa jokainen täydentää ammatillisesti toistansa. eri-ikäisiä miehiä yhdistää hyvä työmoraali ja äijähuumori. Kukaan poppoosta ei pinnaa eikä siipeile, vaan toista tuetaan, kun siihen on tarvetta. Työtoverit ovat hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta ykkösjuttu. ilman hurttia henkeä työnteko kävisi synkäksi. Kaksi miestä tekee sitä paitsi enemmän kuin yksi mies kaksinkertaisella nopeudella, sanoo isokivijärvi. ensimmäinen työkaveri löytyi sattumalta. Tämä teki isokivijärven kotiin keittiökaapit, ja kun hän kuuli, että asiakas oli panemassa omaa pumppua pystyyn, järjesti hän tälle ensimmäisen keikan. näin alkoi yhteistyö. sittemmin remmiin liittyi isokivijärven isä sekä vanhempi timpuri. meillä kaikilla on vahvuutemme ja erityisosaamisemme. olemme riippuvaisia toisistamme, sillä raksalla tarvitaan yleensä useampi mies. oma työyhteisö tukee myös yksinyrittäjän jaksamista. Kaveria ei jätetä Taantuma ei ole pienyrittäjiä koetellut, sillä saneeraukset ovat lisääntyneet. eritoten parvekeremontteja on ollut vietävästi. isokivijärvi laskeskelee, että toissa vuonna hänen porukkansa teki niitä parisen sataa. Hyvä työtilanne ei kuitenkaan tarkoita ympäripyöreitä päiviä, sillä tuntityöläiset panevat pillit pussiin iltapäivällä. näin työ ei käy fyysisesti liian raskaaksi. Kotona ollaan viimeistään puoli viideltä. se on minulle tärkeää, koska minulla on kaksi pientä lasta ja olisi mieli olla kotonakin. isokivijärvi muistuttaa, että kun koti- ja työasiat ovat tasapainossa, voidaan työmaalla yleensä hyvin. silloin sanaharkkaa syntyy harvoin. Ketään ei myöskään jätetä yksin, vaan kaveria autetaan, jos hän ei selviä hommistaan sovitussa ajassa. Hyvästä hengestä kertonee sekin, että kahveetauolla turistaan ja heitetään herjaa. se irrottaa hetkeksi arjesta. Yksinyrittäjä ei ole sairaudenkaan yllättäessä pulassa, kun hänellä on tukenaan työporukka. Työt hoituvat, vaikka joku makaisi vuoteenomana. Kipukynnys yrittäjällä on korkea, ja flunssan kanssa tulee leikittyä joskus liikaakin. Fiksumpaa olisi luottaa siihen, että porukka paikkaa poissaolon. iloinen mies on tuottoisampi Kyllä me yhteiset pikkujoulutkin pidämme. ne tosin järjestetään kevättalvella. Joulun alla juhliminen ei ole mahdollista, sillä maailman pitäisi olla jouluksi valmis. Juhlinta sujuu äijämeiningillä. isäpapan kanssa rönköttelemme aina keskenämme, mutta onneksi rönkötykset unohtuvat saman tien. Viime kerralla kokoonnuimme minun luokseni saunomaan. sen jälkeen lähdettiin kapakkaan. Jutut olivat aika rasvaisia, eikä niitä kehtaa tässä toistaa. mutta hauskaa oli. 9

10 aikuisten HarrasTeliiKunTaan satsataan urheiluseuroissa JaTKossaKin KKI-ohjelman seuratoiminnan kehittämishankkeet terveysliikuntaa toteuttamassa Teksti miia malvela Kuvat petteri KiVimäKi Ja studio JuHa sorri 10 KKI-ohjelman kaksivuotisen seuratoiminnan kehittämishankkeen aloitti keväällä 2008 seitsemän urheiluseuraa eri puolella maata. Seuratoiminnan kehittämishankkeiden yleisenä tavoitteena oli kehittää seuraorganisaatiota kuntoja harrasteliikuntatoiminnan mahdollistamiseksi, luoda terveysliikuntatuotteita ja matalan kynnyksen urheiluseuratoimintaa aikuisille sekä rakentaa paikallista yhteistyöverkostoa. Tarjoamalla matalan kynnyksen ryhmiä seuroilla oli tavoitteena asettua osaksi alueensa terveysliikuntakenttää. Hankerahoituksen avulla seurat palkkasivat hankevetäjän vastaamaan toiminnan kehittämisestä. Taloudellisen tuen lisäksi KKI-ohjelma edisti hankkeiden toimintaa koulutusten, tapaamisten ja hankekohtaisten palaverien avulla. Terveysliikunta hankeseuroissa Seitsemästä hankkeesta yksi lopetti toimintansa ensimmäisen hankevuoden jälkeen ja toinen seurahanke puolentoistavuoden kohdalla. Lopettamisten taustalla olivat seuran resurssikysymykset ja seurajohdon suhtautuminen hankkeeseen. Kevätkaudella 2010 mukana oli seitsemästä seurasta viisi: Jyväskylän Naisvoimistelijat ry, Kaustisen Pohjan-Veikot ry, Kemin Lämärit ry, Puijo Wolley Juniorit ry sekä Puistolan Urheilijat ry. K Jyväskylän Naisvoimistelijoilla 10 oli jo ennen hanketta positiivinen ote terveysliikunnan kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena oli uusien ryhmien ja tuotteiden kehittäminen vähän liikkuvalle kohdeväestölle, yhteistyöverkoston luominen uusien liikkujien tavoittamiseksi sekä pysyvän mallin synnyttäminen terveysliikuntatoiminnan järjestämiseksi seurassa. Seura perusti omien ryhmien ohella yhteistyössä kaupungin kanssa uusia liikuntaryhmiä. Lisäksi hankkeessa koulutettiin ohjaajia. Haasteeksi hankkeessa koettiin toiminnan markkinointi ja salivuorojen sekä ohjaajien saaminen. Parasta oli toiminnan monipuolistuminen ja uusien ihmisen saaminen mukaan liikkumaan. K Kaustisen Pohjan-Veikot vastaa seurana Kaustisten kunnan liikuntatoiminnan järjestämisestä. Hankkeessa seura toteutti aikuisten matalan kynnyksen liikuntatoimintaa ja tavoitteena oli laajentaa toimintaa myös sivukylille. Hankkeen parhaina puolina seuratoimijat pitivät keskusteluja ja ideoiden vaihtoa muiden hankeseurojen kanssa, oman liikuntatilan saamista sekä paikallista yhteistyötä. Toisen hankevuoden hanke oli ilman vetäjää ja toiminnan kehittäminen hiipui. Terveysliikuntatoiminnan arvioitiin hankkeen jälkeenkin jatkuvan jo käynnissä olevien ryhmien osalta. K Kemin Lämärit toteutti seuran perustoiminnasta, jääkiekosta, erillään olevan yrityksille ja työyhteisöille suunnatun Kunnon Meri-Lappi -hankkeen. Hankkeessa luotiin alueen yrityksille työhyvinvointia edistäviä liikuntaohjelmia sekä kehitettiin terveysneuvontaprosessia yhteistyössä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa. Seura arvioi parasta hankkeessa olleen uuden tuotteen luomisen sekä verkostoutumisen alueella. Ongelmana oli vallitseva taloustilanne ja yritysten varovaisuus hankkeeseen sitoutumiseen, vaikka tuotetta pidettiinkin hyvänä. Hankkeen yhteistyöverkostoon kuului mm. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu, työterveyshuolto, alueen yrityksiä sekä Kemin kaupunki. K Puijo Wolley Junorit aloitti seurassa uutena toimintamuotona aikuisille suunnatun terveysliikunnan. Seura lähti kehittämään matalan kynnyksen FIT- WOLLEY-lentopalloa yhteistyössä Lentopalloliiton kanssa. Puijo Wolley testasi tuotetta ja perusti FITWOLLEY-ryhmiä.

11 Seura sai kaupungilta käyttöönsä yhden koulun tilat ja rakensi sinne kuntosalin. Seuran toiminnan hoitamisen vastuu, markkinointi ja uudet ryhmät olisivat vaatineet lisää henkilöresursseja. Muun muassa uusia ohjaajia oli vaikea saada. Haasteena oli myös uusien käytäntöjen ja yhteistyön synnyttäminen, sillä valmiita toimintamalleja ei seurassa aiemmin ollut. Hankkeen hyödyt seuralle olivat uusien toimintatapojen luominen, seuran jäsenmäärän kasvu sekä ympäristön positiivinen suhtautuminen seuratoimintaan. K Puistolan Urheilijoiden tavoitteena on ollut kehittää monipuolisesti koko seuratoimintaa vauvasta vaariin. Seuratoiminnan kehittämishanke mahdollisti panostamisen aikuisten kunto- ja terveysliikuntaan. Kahden vuoden aikana seuraan luotiin monipuolinen jaostojen rajat ylittävä terveysliikuntatarjonta. Uusia eri lajien matalan kynnyksen ryhmiä perustettiin noin 25. Lisäksi seura kehitti yrityksille suunnattua liikuntatoimintaansa ja yhteistyötä kaupunginosan toimijoiden sekä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa. Seurassa aikuisten terveysliikunta nähdään kannattavana ja toiminnan laajuus mahdollistaa täysipäiväisen työntekijän palkkaamisen. Puistolan Urheilijat pitää hankkeen etuina mahdollisuutta vastata alueen kunto- ja terveysliikunnan tarpeisiin luomalla monipuolista liikuntatarjontaa. Lisäksi koko seuran toiminnan kehittämiseen on panostettu aiempaa vahvemmin. johdolla punainen lanka Uusien toimintamallien ja terveysliikunnan sisällyttämistä perinteiseen urheiluseuratoimintaan helpotti seurajohdon aktiivinen ja myönteinen kehittämisote niin hanketta kuin koko seurankin kehittämistä kohtaan. Hankkeen etenemistä helpottivat myös hankevetäjän ja seuratoimijoiden selkeät työnkuvat, tarjottavan toiminnan monipuolisuus sekä kunnan ja muiden yhteistyötahojen suopea asenne seuratyötä kohtaan. KKI-ohjelman myöntämä tuki kehittämishankkeille päättyi kevääseen Tämän jälkeen seurat ovat jatkaneet omilla resursseillaan aikuisille suunnattua kunto- ja harrasteliikuntatoimintaansa. Urheiluseuratoiminnan kehittämi- seen suunnattu tuki on pilottihankkeiden myötä vakiinnuttanut paikkansa. Yhteenveto hankkeen vaikutuksista perustuu Minna Hovin valmisteilla olevaan terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielmaan: Terveysliikunnan edistäminen ja toiminnan kehittäminen liikuntaseuroissa. KKI-ohjelman kehittämishanke , Jyväskylän yliopisto, kevät i Lisätietoja lisäksi seurat voivat hakea tukea aikuisten liikuntatoimintaan KKi-ohjelman hanketukihaussa. Hankkeen vaikutukset seuran toimintaan Hyödyt seuran arvostuksen nouseminen toiminnan ja asiantuntijuuden kehittyminen tarjonnan monipuolistuminen toiminnan kehittämisen huomioiminen seurassa verkostoituminen ja yhteistyösopimukset Pettymykset ja haasteet hankevetäjän tai muun henkilökunnan kuormittuminen ohjaajien tai vetäjien rekrytointi vähäinen toiminta yhteistyötahojen kanssa 11

12 Teksti KaTri Väisänen Kuvat nina DoDD KKi-Vuosipäivä 011 säätytalolla Yhden aikakauden päätös KKi-ohjelman vuosipäivää vietettiin 5. tammikuuta säätytalolla Helsingissä. 16. vuosipäivänä juhlittiin vuonna 010 ansioituneita terveysliikuntahankkeita ja palkittiin vuoden liikkumisympäristöteko. palkitsemassa olivat KKi:n rahoittajaministeriöiden edustajina kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ja peruspalveluministeri Paula Risikko. päivä oli samalla yhden aikakauden päätös. KKi-ohjelman puheenjohtaja ja perustaja liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti juhli 65-vuotissyntymäpäiviään ja siirtyi viettämään ansaittuja eläkepäiviään. 1 Kihveliä ja kahvelia KKi-ohjelman suomimies seikkailee -rekkakiertuevuoden kunniaksi vuosipäivän musiikkiosuudesta vastasi humoristista miesenergiaa pursuava Werner Bros. -yhtye. skiffle-musiikista tunnettu vauhdikas Tuukkasten veljesporukka täydennettynä Jussi ruposella vastasi myös Yle TV:ssa esitetyn Hyötyhiki-televisio-ohjelman musiikista

13 Puheenjohtaja kunnossa kaiken ikää KKi-ohjelman puheenjohtaja Timo Haukilahti avasi viimeistä kertaa vuosipäivän työtehtävissään. Haukilahti on ollut merkittävä vaikuttaja suomalaisessa terveysliikuntakulttuurissa. Hän on työuransa aikana aktiivisesti luonut ja kehittänyt menestysreseptejä suomalaisten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi. KKi-ohjelman puolesta pidetään huolta siitä, että entinen puheenjohtaja pysyy kunnossa kaiken ikää myös eläkepäivinään. Kahvakuulamies Tuomo Kilpeläinen esitteli Haukilahdelle Kunnossa kaiken ikää -liikkeen kahvakuulalla. liikkeessä tuodaan voimaa Haukilahden rakkaan harrastuksen, golfin, swingiin sekä tasapainoa mökkipoluille. arkiympäristö liikuntaa tukevaksi peruspalveluministeri Paula Risikko otti kantaa arkiympäristön liikuntaa tukevien olosuhteiden puolesta. meidän tulisi luoda enemmän liikkumiseen houkuttelevia arkiympäristöjä. ulkoilu on suomalaisten suosikkiharrastus, joten meidän on pystyttävä tukemaan sen jokapäiväistä harrastamista kaikkina vuodenaikoina. asuinalueiden lähiympäristössä tulisi olla liikkumiseen sopivia, mielellään melko luonnontilaisia alueita. Kevyen liikenteen väylät ovat myös keskeisiä päivittäisen liikunnan harrastamispaikkoja, painotti ministeri risikko. olosuhteiden edistäminen on hyvä esimerkki eri toimijoiden yhteistyön mahdollisuuksista terveysliikunnan edistämiseksi. neljän ministeriön ja suomen Kuntaliiton yhteistyönä laadituissa liikuntasuosituksissa annetaan selvät tehtävälistat kullekin kunnan toimialalle. eri toimialojen lisäksi tarvitaan järjestöjen, yritysten ja asiantuntijalaitosten panosta, jotta kuntalaisille pystytään luomaan liikuntaan suotuisat olosuhteet ja tasokkaat liikuntapalvelut, kannusti ministeri risikko. Yhteistyö on vahvuutta Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin korosti vuosipäiväpuheessaan verkostotyön merkitystä terveysliikunnan edistämisessä. Vahvalla yhteistyöllä saavutetaan tuloksia laajalla rintamalla. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tavoitteena on ollut kohdistaa toimintaansa kaikkiin suomalaisiin, ovat he sitten liikuntaa toteuttavien järjestöjen jäseniä tai ei, kiteytti Wallin. Kun Kunnossa kaiken ikää -ohjelman lähtökohtana on verkostomainen toimintatapa, jossa ovat mukana kaikki terveysliikuntaa merkittävästi toteuttavat kumppanit, niin kaikkien resurssit ovat käytettävissä ja kaikille riittää tilaa toimia. Tässä piileekin se voima, jonka ansiosta Kunnossa kaiken ikää -ohjelma on edelleen vahvassa iskussa, totesi ministeri Wallin. Palkintoja ansioituneille Vuoden 010 terveysliikuntahankkeina palkittiin Kunnonkeskus oy:n Kuntoa Kunnon Klubeista -hanke, puolangan kunnan pihkakourat kuntoon -hanke ja Tukihenkilö-työyhdistys ry:n sittenkin mukavaa -hanke. liikkumisympäristötekona palkittiin oulun kaupunki pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta pyöräilyn olosuhteet huomioivasta yhdyskuntarakenteen ja arkiympäristön kehittämisestä. jaakko Ylinampa (vas.), Timo Haukilahti, jarmo Ekman, Olavi Ekman, Stefan Wallin, Paula Risikko, jarmo Huovinen, arto Kinnunen, jaana Leskinen, jyrki Komulainen ja Marketta Putkonen. 1

14 Liikkuminen on sittenkin mukavaa Raitistuville päihdeongelmaisille suunnattu Sittenkin mukavaa -hanke on yksi vuoden 2010 palkituista KKI-hankkeista. Hanke sai tunnustusta pitkäjänteisestä työstä tärkeän kohderyhmän parissa. Tukihenkilötyöyhdistys vetää toimintaa asiantuntemuksella ja syrjäytymisvaarassa olevaa kohderyhmää arvostaen. Olavi Ekman (vas.) ja Jarmo Ekman iloitsivat vuoden 2010 terveysliikuntahankkeelle myönnetystä tunnustuksesta KKI-Vuosipäivässä. 14

15 Teksti Noora Moilanen Kuvat Nina Dodd ja Jarmo Ekman Sittenkin mukavaa -hankkeen sielu on Tukihenkilötyöyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Ekman. Oma henkilöhistoria sai hänet lähtemään työhön päihdeongelmaisten kanssa jo 90- luvun puolella. Liikunta on ollut merkittävässä roolissa Ekmanin omassa elämässä ja muodostunut sitä kautta tärkeäksi osaksi yhdistyksen toimintaa. Olin nuorena kilpaurheilija, ja liikunta tuli raitistumisen myötä uudestaan mukaan omaan elämääni. Kun raittiita päiviä alkaa tulla, tulee myös tyhjää tilaa tavalliselle arjelle. Sittenkin mukavaa -hankkeessa tartutaan tähän tyhjään tilaan tarjoamalla siihen liikuntaa. Kirkkovenesoutu on osoittautunut vuosien varrella loistavaksi liikuntamuodoksi, koska siinä on vahvasti mukana myös sosiaalinen puoli, Ekman kertoo. Kokonaisvaltaista kuntoutumista Ensimmäinen askel päihdeongelmaisten kuntoutumisessa on Ekmanin mukaan henkinen kuntoutuminen, ja liikunta tulee mukaan vasta myöhemmin. Tukihenkilötyöyhdistys tähtää työssään kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen. Raitistuminen ja liikunnan aloittaminen ovat hankkeen ensisijaiset tavoitteet, mutta kolmantena tärkeänä tavoitteena on toimintaan osallistuvien siirtyminen takaisin työelämään. Muiden esimerkki liikunnallisemman elämän aloittamisesta antaa usein pontta lähteä mukaan toimintaan. Liikkumisen ja muiden tukitoimien kautta itsetunto kohoaa ja pitkäjänteisyys kasvaa, Ekman kertoo. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä A-klinikoiden ja -kiltojen sekä päiväkeskusten kanssa. Sana toiminnasta kiertää luontevasti myös toiminnassa mukana olevien kautta. Soutuporukassa on mukana väkeä ympäri Suomea, eikä mukaan päästäkseen tarvitse olla päih- deongelmainen. Kirkkovenesoudussa on mukana myös tavallisia, ja hyvin on kaikki tultu toimeen keskenään, Ekman toteaa. Yhtenä muiden mukana Vuosittainen kohokohta toiminnassa on Sulkavan Suursoudut, johon vuonna 2010 osallistuttiin kahden venekunnan voimin. Ekman kertoo tapahtuman olleen monelle raitistuvalle todella tärkeä ja voimaannuttava kokemus. Siellä huomaa tuhansien ihmisten keskellä olevansa vain yksi muista. Samalla viivalla muiden kanssa oleminen saattaa olla hyvinkin merkityksellinen kokemus ihmiselle, joka pitää itseään täysin reppanana. Sulkavan Soutu on myös Ekmanille itselleen hienoimpia muistoja tekemästään työstä. Erityisesti mieleen on jäänyt mennyt kesä. Molemmat kaksi joukkuetta pääsivät maaliin ja kaikki olivat aidosti iloisia, vaikkakin todella väsyneitä. Maaliin pääsyn jälkeen kaikki koottiin yhteiskuvaan. Kysyin porukalta, kuinka moni lähtee seuraavana vuonna uudestaan soutamaan. Kahdenkymmenenkuuden ihmisen porukassa nousi 25 kättä. Se oli todella hieno hetki. Kun toiminnalla on selkeä tavoite, on sitouttaminenkin helpompaa. Elämäniloa etsimässä Kuntouttavaan toimintaan kuuluu soutamisen lisäksi muutakin liikuntaa, kuten sauvakävelyä. Suurin haaste toiminnassa on tuttu monelle liikuntaharrastusta aloittelevalle. Monelle kynnys kotoa lähtemiseen on todella korkea. Lyhyenkin lenkin jälkeen palaute on aina positiivista ja ihmiset ovat iloisia siitä, että tuli lähdettyä, Ekman pohtii. Yksi merkittävä tekijä toiminnassa on Ekmanin oma positiivinen ja innostava asenne ohjaajana. Parhaimmillaan Sittenkin mukavaa -hankkeen kautta on löytynyt uudestaan elämänilo. Ekman haluaa muistuttaa, että jokainen voi päästä takaisin kiinni elämään. Toivoisin lisää näkyvyyttä meidän toiminnalle jo siksi, että päihdeongelma herättää negatiivisia ajatuksia ja sillä on vahva stigma. Päihdeongelmainen ihminen on kuitenkin paljon muutakin kuin päihdeongelma. Liikunta antaa voimavaroja Tukihenkilöiden kouluttaminen on Tukihenkilötyöyhdistyksen perustoimintaa. Heidän kauttaan saadaan lisää väkeä mukaan liikkumaan, ja usein tukihenkilö ja tuettava istuvat kirkkoveneessäkin vierekkäin. Osalla rooli vuosien varrella vaihtuu tuettavasta tukihenkilöksi. Kokonaisvaltainen lähestymistapa kuntoutumiseen on tuottanut tuloksia. Muutama Sittenkin mukavaa -hankkeeseen osallistuneista on saanut liikunnasta niin positiivisia kokemuksia, että on lähtenyt kouluttautumaan alalle. Eräs Sulkavan Soutuihin osallistunut kuntoutuja on hyvin liikunnallinen ja asiasta innostunut. Puhuminen ei ole hänelle luontaista, mutta hän innostui suunnittelemaan jopa tulevaisuutta liikunnan parissa. Hän on todennut, että voihan sitä vaikka piirtää kalkkiviivoja jalkapallokentälle, kunhan olen liikunnassa mukana. Ekman toivoo asiakkaiden saavan Tukihenkilötyöyhdistyksen toiminnasta ennen kaikkea lisää voimavaroja elämään yleensä. Silloin niissä tilanteissa, kun jollain elämän osa-alueella menee huonosti, vaikka ihmissuhde kariutuu tai jalka katkeaa, on jotain, mistä lainata. i Lisätietoja Tukihenkilötyöyhdistys ry Toiminnanjohtaja Jarmo Ekman Puh jarmo.ekman@suomi24.fi 15

16 Jaana leskinen (vas.) ja marketta putkonen vastaanottivat vuoden 010 terveysliikuntahankkeen tunnustuksen KKi-Vuosipäivässä. iästä Viis, LiiKU siis Teksti noora moilanen Kuvat nina DoDD Ja marjo VarTela 16 pieksämäki on yksi suomen monesta nopeasti vanhenevista kunnista. ongelman selättämiseksi alueella on tehty linjaus ennaltaehkäisevien palvelujen lisäämisestä ja kehittämisestä. Kunnonkeskuksen Kuntoa Kunnon Klubeista -hankkeessa kohotetaan seniorien ja työikäisten ylipainoisten kuntoa yhteistyössä julkisen sektorin ja paikallisten järjestöjen kanssa. Vuoden 2010 KKI-hankkeena palkittu Kuntoa Kunnon Klubeista on erinomainen esimerkki yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä ja toimivan liikunnan palveluketjun toteuttamisesta. Kunnonkeskus on ollut 2000-luvulla mukana useissa ikääntyville ihmisille suunnatuissa hankkeissa. Yhteistyötä julkisen sektorin kanssa on tehty aina, ja se on tärkeää erityisesti tiedottamisen kannalta. Myös yhteistyö muiden paikallisten toimijoiden kanssa on meille tärkeä tiedottamisen väylä, Kunnonkeskuksen toimitusjohtaja Jaana Leskinen kertoo. Kunnonkeskuksen henkilökunnan koulutuksessa ja toimitilojen suunnittelussa on panostettu terveysliikunnan ja ikääntyvien ihmisten tarpeisiin vastaamiseen. Kuntoa Kunnon Klubeista - hankeen kohderyhmiksi ovat valikoituneet luontevasti seniorit ja ylipainoiset työikäiset. Seniorit ovat sitoutuneita liikkujia Senioriryhmien vetäjällä fysioterapeutti Marjo Vartelalla on pitkä kokemus vanhustyöstä. Vartela tuntee entuudestaan paikkakunnan ja paikalliset toimijat sekä paljon senioreita henkilökohtaisesti. Ohjaan seniorien kuntoryhmät itse ja osaltaan suosioon vaikuttaa ehkä se, että olen monelle entuudestaan tuttu. Seniorit ovat hyvin henkilökeskeisiä, Vartela toteaa. Tällä hetkellä Kunnonkeskuksessa pyörii seitsemän senioriryhmää, joista yksi on pilates-ryhmä ja yksi kevennetty kuntosaliryhmä. Kevennetyssä ryhmässä osallistujat voivat tehdä kuntosaliharjoitteet omassa tahdissa. Ryhmään osallistuvat ovat huonokuntoisempia tai liikuntarajoitteisia senioreita. Osalla laitteesta toiseen siirtyminen esimerkiksi halvauksen vuoksi vie enemmän aikaa, ja osa ei muuten jaksa osallistua reippaaseen alkulämmittelyyn. Seniorit ovat sitoutuneita ja tunnollisia liikkujia. Jos kerta omassa ryhmässä jää väliin, monet korvaavat sen toisen ryhmän mukana tai itsenäisesti kuntosalilla, Vartela kertoo. Sambaa ja tasapainoilua Kaikki tunnit alkavat seisaaltaan tapahtuvalla alkulämmittelyllä, jossa on mukana muun muassa tasapaino- ja liikkuvuusharjoituksia sekä nopeiden lihassolujen harjoituksia. Alkulämmittelyt sisältävät aina myös koordinaatioharjoituksia ja aivojumppaa. Lämmittelyistä siirrytään kuntosalille, jossa tehdään kiertoharjoitteluna erilaisia liikkeitä kuntosalilaitteissa, Vartela kertoo. Sambalämmittely sai osallistujat innostumaan niin paljon, että osa sambasi vielä kuntosalilaitteissakin. Tunneilla on lisäksi vaihtuvia lattiapisteitä, joissa teemana on ollut esimerkiksi niska-hartiaseudun vahvistaminen ja keskivartalon hallinta. Tunnit päättyvät aina yhteiseen, ohjattuun venyttelytuokioon. Painotus kaikessa harjoittelussa on vanhusten toimintakyvyn säilyttämisen kannalta tärkeissä voima- ja tasapainoharjoitteissa. Jos liikkeiden tekeminen ei onnistu juuri sillä tavalla kuin oli tarkoitus, on Vartelan senioriryhmissä tilaa luovuudelle. Seniorit kysyvät usein, meneekö tämä nyt väärin. Vastaan yleensä, että se menee nyt vaan hieman eri tavalla. Monta kertaa luovuuden kautta syntyy uusia liikkeitä, joita en olisi edes osannut tulla ajatelleeksi. Katson tietysti aina, että kukaan ei tee itselleen hallaa. Hurvitonta menoa Senioriryhmissä on Vartelan mukaan rento tunnelma ja hienoja ihmisiä. Paikalla ollaan yleensä hyvissä ajoin vaihtamassa vaatteita ja kuulumisia. Ryhmäytyminen ja liikkumisen sosiaalinen puoli ovat ikääntyneille todella tärkeitä. Ryhmille on syntynyt yhteinen slogan Iästä viis, liiku siis ja lisäksi jokaisella ryhmällä on oma, itselleen antama nimi. Tiistaisin kokoontuvat Pilke ja Optimistit, keskiviikkoisin Kaprakat ja Petraajat sekä torstaisin Ruostumattomat ja kevennetty ryhmä, joka kutsuu itseään Aktiivisiksi aikuisiksi, Vartela kertoo. Osa ryhmäläisistä on tuntenut toisensa entuudestaan, mutta liikunnan kautta on syntynyt myös uusia verkostoja ja ystävyyssuhteita. Ryhmäläiset pitävät toisiinsa yhteyttä liikunnan ulkopuolellakin. Ryhmissäni on jutustelulle ja huumorille aina sijaa harjoittelun lomassakin. Ei siellä olla koskaan otsa rutussa,

17 vaikka voimaa harjoitetaankin. Seniorit ovat kaiken kaikkiaan positiivisessa mielessä aika hurvittomia. Ryhmästä tukea painonpudotukseen Kuntoa kasvatetaan myös kahdessa painonhallintaryhmässä. Toinen ryhmä on suunnattu huomattavasti ylipainoisille ja toinen, liikunnallisempi ryhmä muutamien ylimääräisten kilojen kanssa kamppaileville. Kokemus ylipainosta on hyvin henkilökohtainen, joten emme halua asettaa tarkkoja rajoja. Jollekin muutamat ylimääräiset kilot ovat suuri asia, ja myös hän tarvitsee painonpudotuksessa tukea, Vartela huomauttaa. Huomattavasti ylipainoisten ryhmä on neuvonnallisempi ja kaikki liikunta tehdään kevennetysti. Elämäntapamuutos on isossa roolissa, jos pudotettavaa on 20 kiloa. Liikunnan tavoitteena ei ole ensisijaisesti pudottaa painoa, vaan löytää jokaiselle sopiva ja pysyvä harrastus. Ryhmässä on kokeiltu monipuolisesti eri lajeja, kuten jättipallo- ja vesijumppaa sekä sauvakävelyä, Vartela kertoo. Erilaiset painon ja kehonkoostumuksen mittaukset ovat olleet mukana koko hankkeen ajan. Ryhmäläiset ovat myös pitäneet ruokapäiväkirjaa, jota on käyty läpi henkilökohtaisesti ohjaajan kanssa. Suunnitelmissa on laajentaa painonhallintatoiminta koskemaan kokonaisia perheitä. Tavoitteena on saada pariskuntia liikkeelle ja sitä kautta terveellinen elämäntapa osaksi koko perheen arkea, valottaa Jaana Leskinen toiminnan tulevaisuutta. i Lisätietoja Kunnonkeskus oy Toimitusjohtaja Jaana leskinen puh jaana.leskinen@kunnonkeskus.fi Fysioterapeutti marjo Vartela puh marjo.vartela@kunnonkeskus.fi 1

18 Pihkakourat kuntoon on yksi vuoden 2010 palkituista KKIhankkeista. Metsäalan työntekijöille suunnatussa hankkeessa on huomioitu erinomaisesti yhteiskunnan ja yksilön työelämän muutoksia. Lisäksi hanke sai kiitosta yhteistyöstä useiden metsäalan yritysten kanssa. Metsäalan koneellistuminen on vähentänyt merkittävästi työhön liittyvää fyysistä aktiivisuutta. Metsurien työ on aiempaa yksipuolisempaa ja suurilta osin istumista. Metsämies on nykyään konemies, liikunnanohjaaja Jarmo Huovinen Puolangan kunnasta tiivistää. Pihkakourat lähtivät innolla liikkumaan Huovinen havahtui muutama vuosi sitten metsämiesten kasvaviin terveysongelmiin ja lähti selvittämään kiinnostusta alan työntekijöiden oman liikuntaryhmän perustamiseen. Metsäalan työntekijöillä on paljon muun muassa selkäongelmia. Vedin liikuntakokeilun alan työntekijöille ja kyselin samalla kiinnostusta jonkinlaisen liikuntaryhmän perustamiseen. Kaikki mukana olleet innostuivat ajatuksesta, Huovinen muistelee. Soittokierros paikallisiin yrityksiin antoi lisää pontta hankkeen toteuttamiselle. Kaikki yritykset, joihin Huovinen oli yhteydessä, olivat halukkaita lähtemään mukaan. Monet alan yritykset ovat pieniä, eikä niillä ole mahdollisuutta tarjota työntekijöilleen työtä tukevaa liikuntatoimintaa. Pihkakourat kuntoon -hankkeen yhteistyötahoina toimivat metsäalan yritysten lisäksi Kainuun Metsäkeskus, Metsähallitus Puolanka ja Metsänhoitoyhdistys. Puolangan kunta liikuttaa metsäalan työntekijöitä Pihkakourat kuntoon -hankkeessa. Kunnan liikuntatoimen vetämässä hankkeessa tarjotaan yhteistyöyritysten työntekijöille mahdollisuus hikoiluun viikoittain joko yksin tai ryhmässä. Suurimman suosion on saavuttanut maanantaisin kokoontuva miesten kuntojumpparyhmä. Teksti Noora Moilanen Kuvat Nina Dodd ja Jarmo Huovinen Ajatuksena pihkakourien toiminnassa on nimenomaan oman aktiivisuuden lisääminen ja miesten herättäminen huolehtimaan omasta jaksamisestaan. Puolangan kunta tarjoaa kaikkien hankkeeseen osallistuvien yritysten työntekijöille vapaan pääsyn kuntosalille. Kuntosaliharjoittelu aloitettiin syksyllä kuukauden ohjatulla jaksolla, jonka jälkeen jokainen on voinut käyttää salia itselleen sopivina aikoina. Huovisen mukaan olennaista Pihkakourat kuntoon -hankkeen onnistumisessa ja terveysliikunnassa yleensä on kannustaminen ja erilaisten vaihtoehtojen tarjoaminen. Pihkakourissa onkin hyödynnetty monipuolisesti erilaisia matalan kynnyksen liikuntamuotoja, kuten pallopelejä, lihaskuntoharjoittelua, hiihtoa, soutua ja venyttelyä. Parasta on mielestäni perusliikunta, johon on helppo lähteä mukaan. Erityisesti miehille suunnatussa toiminnassa pitää kuitenkin olla haastettakin mukana homma ei saa mennä lellimiseksi. Puolangalla ollaan Monipuolista toimintaa Hankkeen alussa järjestettiin luentosarja ruokailusta ja ravinnosta sekä terveysmittaukset. Kuntoa arvioitiin alkutesteissä hyvinvointianalyysin ja kävelytestin perusteella. Testit osoittivat osallistujille selvästi tarpeen liikunnan lisäämiseen. Lisäksi marraskuussa kaikki pääsivät kehonkoostumusmittaukseen. Saadut tulokset olivat monelle yllätys, ja muutama miehistä onkin mittauksen innoittamana saanut pudotettua painoaan. 18

19 Ryhmäliikunta luo yhteisöllisyyttä Syyskuusta lähtien on toiminut kerran viikossa kuntojumpparyhmä. Ryhmässä käy yhteensä 25 pihkakouraa, joista kerralla mukana on viitisentoista. Metsurin työ on aikatauluiltaan epäsäännöllistä, joten kaikki eivät aina ehdi mukaan, vaikka haluaisivat. Maanantain ryhmästä on tykätty erityisen paljon. Siinä on kasassa hyvä porukka ja ohjaaja, josta on pidetty kovasti. Kuntojumppaan mukaan saatuja ei saisi pois enää kirveelläkään, Huovinen toteaa. Yhtenä ideana hankkeen toiminnassa onkin ollut yhteistoiminnan kehittäminen. Metsurin työ on usein yksinäistä puurtamista, ja ryhmäliikunnan kautta saadaan mahdollisuus toimia yhdessä. Ryhmän suosio on saanut aikaan jatkuvuutta toiminnalle. Pihkakourien kokoontumisia aiotaan jatkaa myös tulevaisuudessa, vaikka hanketuki on päättymässä. Suunnitelmissa on tulevalle kesälle esimerkiksi frisbeegolfia ja yhteisiä pyöräilylenkkejä. Esimerkilliset esimiehet Hankkeessa on huomioitu myös yritysten eläkkeelle jääneet työntekijät, joilla on ollut mahdollisuus osallistua toimintaan. Pääasiassa mukana on ollut työikäisiä, mutta joillain eläkkeelle jääminen on hyvinkin lähellä. Haasteena on ollut saada mukaan toimintaan nuoria ja heitä, joille liikuntaharrastuksen aloittaminen olisi kaikkein tarpeellisinta. Siellä metsäkoneen kopissa istuu paljon nuoria miehiä, joiden olisi hyvä lähteä liikkeelle ennen kuin ovat 50 ja oikeasti todella huonossa kunnossa, Huovinen pohtii. Erityistä kiitosta Huovinen antaa mukana olevien yritysten esimiehille. Esimiehet ovat olleet keulassa osallistumassa toimintaan ja kannustaneet aktiivisesti työntekijöitään mukaan harrastamaan ennen kaikkea omalla esimerkillään. i Arto Kinnunen (vas.) edusti hankkeeseen osallistuneita yrityksiä vastaanottaessaan yhdessä Jarmo Huovisen kanssa tunnustuksen KKI-Vuosipäivässä. Lisätietoja Puolangan kunta Liikunnanohjaaja Jarmo Huovinen Puh jarmo.huovinen@puolanka.net muutoksessa mukana 19

20 Lähtö perjantaina klo Paluu sunnuntaina klo 9.55 Ohjelma atlantis palace, kansi 8 Perjantai Tervetuloa Kunnon Laivalle 1.15 Onko terveellisestä syömisestä tullut uskonto? Anne Puuronen, sosiologian dosentti, FT, Turun yliopisto 1.45 Onnistumisen kielioppi Matti Alpola, kouluttaja, työnohjaaja 18.0 Terveyden tukipilarit 0.00 Paula Heinonen, kouluttaja, tekniikan lisensiaatti iltaohjelma 1.00 Laivan house band.0 Telaketju iltaa jatkaa laivan house band Patrik Borg Lauantai Suuri kiloilta Juontajina Salla Paajanen ja Patrik Borg Klo Lämmittely Ravitsemussuositukset laatua lautaselle Mikael Fogelholm, yksikön johtaja, Suomen Akatemia Mitä on funktionaalinen ruoka? Paula Heinonen, kouluttaja, tekniikan lisensiaatti Hyvän ruuan puolesta Markus Maulavirta, kokki Hiilihydraattitietoinen ruokavalio Varpu Tavi, FM, antropologi, tietokirjailija Painonhallintaa sosiaalisessa mediassa Janne Huovila, ETM, ehealth-asiantuntija Klo Lisää löylyä Kiloillan finaali Lauteilla illan alustajat. Keskustelua, kommentteja, yleisökysymyksiä Muun muassa Itämeren vai Välimeren ruokavalio? Painonhallinnan kulmakivet Tuore rasvakatsaus Salla Paajanen Matti Alpola Paula Heinonen iltaohjelma 1.00 Laivan house band.0 Teatteri Eurooppa Neljä: Back to the Kasari iltaa jatkaa laivan house band 0

21 näyttelyosastolla: Casall Finland oy easyeat oy Firstbeat Technologies oy Hengitysliitto Heli ry Hyvä Terveys/sanoma/magazines Finland oy ikäinstituutti intersport Tikkurila KKi-ohjelma Kuortaneen urheiluopisto/hyvinvointikeskus liikuntakeskus pajulahti liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö likes motivire oy painonhallintaohjausyhdistys ry physiotools ray slu-aluejärjestöt soveltava liikunta soveli ry suomen Diabetesliitto ry suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry suomen latu ry suomen liikunnan ammattilaiset ry suomen mielenterveysseura ry suomen nivelyhdistys ry suomen reumaliitto ry suomen selkäliitto ry suomen sydänliitto ry suomen Terveysliikuntainstituutti oy suomen Tule ry suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry suomen Vammaisurheilu ja -liikunta Vau ry suomen Voimisteluliitto ry Terveyden edistämisen keskus ry Trainer4You Työterveyslaitos Satu Sutu Markkanen Liikuntamaistiaisissa: Fitness kickboxing Darren Eli FunFolk Ville Köngäs, Rimpparemmi Bailatino, Salsa Satu Sutu Markkanen Sweat & Dance, Pilates-rengas Pekka Katainen FlowGymnastics Marit Heikura, Suomen Voimisteluliitto Korsetti tiukalle Teija Reini-Niemi, Suomen Voimisteluliitto Kahvakuula Tuomo Kahvakuulamies Kilpeläinen, Trainer4You Pilates Flow Marianne Kyrklund, Suomen Terveysliikuntainstituutti Kesäjumppa & Sydämesi hyvinvointi Petra Nyman, Suomen Voimisteluliitto Chairgym, FitnessBag Risto Kasurinen/Sanna Kasurinen, Gymstick International Harjoituksia Bodybow-kaarella Arto Kojo/Riku Virtanen, Suomen Liikunnan Ammattilaiset Seniori Zemba Tuuli Järvi, Suomen Terveysliikuntainstituutti Toiminnallinen ryhmäharjoittelu Heli Männistö, Trainer4You Sauvakävelyratsia, MBT-sauvakävelyä Linus Schärer, Suomen Latu Tuomo Kahvakuulamies Kilpeläinen ilmoittaudu Kunnon Laivalle ->Tapahtumat -> Kunnon laiva ryhmävaraukset min. 10 hlöä sähköpostitse Muista myös meno-paluu bussikuljetukset ja Tukholman retket! Tiedustelut ja lisätietoa matkavarauksista suomen matkatoimisto puh Lisätietoja ohjelmasta Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. Kuvat: KKi-ohjelma, studio Juha sorri, Jiri Halttunen, Jarkko mikkonen 1

22 Oulun kaupunki palkittiin tammikuussa KKI-Vuosipäivässä yhdyskuntarakenteen ja arkiympäristön kehittämistyössä huomioidusta pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta pyöräilyn olosuhteiden edistämisestä. Pyöräilyn kehittämistä pitkäjänteisellä kaupunkisuunnittelulla Oulussa on panostettu pyörätieverkostoon jo 1960-luvulta lähtien. Vuonna 1972 valmistui kaupungin jalka- ja pyöräliikenteen kehittämissuunnitelma, jossa esitettiin koko kaupunkialueen kattava, muusta liikenteestä eroteltu jalankulku- ja pyörätieverkko. Kävely ja pyöräily huomioidaan tasavertaisina liikkumismuotoina suunnittelun ja kaavoituksen eri vaiheissa, rakentamisessa sekä kunnossapidossa. Tänä päivänä kävely- ja pyöräteitä on Oulussa noin 600 kilometriä, ja joka vuosi uutta pyörätietä rakennetaan parikymmentä kilometriä uusille asuinalueille. Oulun laajentumisalueet sijoittuvat 6 8 kilometrin päähän keskustasta. Näihin on rakennettu hyvät yhteydet kävellen ja pyöräillen keskustaan. Yleisesti pyöräiltävät matkat ovat Oulussa alle viiden kilometrin mittaisia, mutta myös 5 10 kilometrin pyöräilymatkoja on jo paljon. Suunnittelussa ja asemakaavoituksessa pyritään lyhimpiin reitteihin pyöräilyn ja kävelyn osalta. Määrää tärkeämpi tekijä on kuitenkin pyöräteiden laatu ja toimivuus, kertoo kaupungininsinööri Jaakko Ylinampa Oulun kaupungin teknisestä virastosta. olosuhteisiin panostaminen on tehnyt oulusta PYÖRäiLYKaUPUnGin Teksti liisamaria Kinnunen Kuvat oulun KaupunKi Oululla on ansaitusti pyöräilykaupungin maine. pohjois-pohjanmaalla, perämeren rannikolla sijaitsevassa reilun asukkaan kaupungissa talvi on pitkä, mutta siitä huolimatta oulussa pyöräillään ahkerasti ympäri vuoden. pyöräilyn kulkutapaosuus on oulussa 1 prosenttia (% matkoista/vrk). pyörätieverkosto on kattava, talvikunnossapito ja liukkauden torjuta hoituvat ja tiedottamiseen panostetaan. Pyörällä töihin läpi vuoden Oululaiselle Auli Kangas-Korhoselle 7- vaihteinen city-pyörä on kulkuneuvo, jolla hän polkee niin työ- kuin asiointimatkat. Talvipyöräilyssä oli tosin noin kymmenen vuoden tauko, kun työpaikka sijaitsi kävelymatkan päässä kotoa. Työpaikan muuton jälkeen työmatkaa kertyy reilut 4,5 kilometriä suuntaansa. Piti vaihtaa nopeampaan kulkuneuvoon. Aikaa työmatkaan menee pyörällä puolisen tuntia, josta puolet keskustan läpi polkiessa. Siellä liikennevalot hidastavat menoa. Reitti on siitä huolimatta paras vaihtoehto. Kylmä ja luminen talvi eivät ole estäneet Kangas-Korhosta pyöräilemästä. Laitatin pyörääni talveksi nastarenkaat sekä eteen että taakse, ja nastat antavat kyllä hyvän pidon pyörään. Pito on verrattavissa auton pitoon talvella. Pakkasen lähennellessä -30 astetta päätin kokeilla sitäkin. Eipä palellut, mutta sehän on pukeutumiskysymys. Pyörä tosin oli aika kankea, vaihteita ei voinut käyttää, eikä käsijarrua, mutta jalkajarru toimi hyvin, reipas työmatkapyöräilijä kertaa kokemuksiaan. Oulussa pääpyöräreitit hoidetaan talvisin samoin kriteerein kuin pääväylät. Pyörätiet pyritään pitämään kunnossa arkisin aamuseitsemään mennessä. Auraamaan lähdetään, jos lumisadetta on kertynyt yli kolme senttimetriä. Kunnossapitoluokitusta on tarkennettu pyöräilyn jatkuvuuden parantamiseksi, valottaa kaupungininsinööri Ylinampa. Myös Kangas-Korhonen on tyytyväinen hyvin hoidettuihin pyöräteihin työmatkareitillään. Lähden kotoa seitsemän aikoihin ja pyörätiet ovat kunnossa. Rengasrikkoakaan ei ole hiekoitus aiheuttanut. Niistä saa joskus lukea yleisönosastoissa. Ylinampa kertoo, että Oulussa harkitaan tällä hetkellä pyöräkumiystävälliseen hiekoitushiekkaan siirtymistä. Muitakin keinoja pyöräilyn edistämiseksi on toteutettu. Toimenpiteitä asiakasnäkökulma huomioiden Oulun seudulla mopokanta on yli kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Viime vuonna Oulun kaupunkialueella mopoilu siirrettiin ajoradoille palauttaen kävely- ja pyörätiet sellaiseen käyttöön, johon ne on alun perin tarkoitettu. Muutos edistää sekä jalankulkijoiden että polkupyöräilijöiden tur-

23 vallisuutta. Myös Auli Kangas-Korhonen oli havainnut mopojen määrän lisääntymisen pyöräteillä. Muutos toteutti hänen toiveensa pyöräilyn edistämiseksi Oulussa. Pikkuisen hirvitti, kun mopot, koirat, lapset ja vanhukset kulkivat kaikki samoilla teillä. Meno oli vilkasta ja läheltä-piti-tilanteita sattui usein. Nyt on huomattavasti turvallisempaa. Turvallisuuden korostaminen ja liikennesääntöjen tuntemukseen panostaminen ovat pyöräilyn edistämisessä Oulussa keskeisiä aiheita. Pyöräilyn turvallisuuteen panostetaan myös kaikissa liikennesuunnitelmissa. Kaupungininsinööri Ylinampan toive on, että pyöräilijät tarkistaisivat heitä koskevat liikennesäännöt. Pyöräilyn turvallisuusasioista löytyy kattavasti tietoa kaupungin verkkosivustolla. Oulun seudun liikennetieto -sivustolle päivittyy myös liikennetietoja pyöräteiden osalta. Viestinnällä on tärkeä asema pyöräilyn positiivisiin asenteisiin vaikuttamisessa ja pyöräilijöiden tarpeiden huomioimisessa. Pyöräilykartasta otetaan kahden vuoden välein uusintapainos ja karttaa jaetaan maksutta kaupungin eri toimipisteissä. Ylinampa kertoo, että parhaillaan selvitetään reittioppaan hankintaa. Kaupunkiin on jo hankittu laskureita, jotta saadaan määrätietoa kävelijöistä ja pyöräilijöistä. Pyörien pysäköinnille suunnitellaan Oulun malli, omaperäinen ja toimiva ratkaisu. Pyöräpysäköintiä lisätään keskustassa tulevina vuosina, Ylinampa jatkaa luetteloa kaupungin toimista pyöräilyn edistämiseksi. Työ jatkuu kannustimia tarvitaan Pyörä on kätevä kulkuneuvo, joka on taajamissa lyhyillä matkoilla usein nopein tapa liikkua. Uusien pyöräilijöiden saaminen edellyttää markkinointia ja kampanjoita. Pyöräilyn imagon kohottamiseksi tarvittaisiin toimia Oulussakin, tuumaa Ylinampa pohtien keinoja pyöräilymäärien kasvattamiseksi. Työnantajien tulisi tukea jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Vähintään riittävät suihku- ja pukeutumistilat tulisi olla käytettävissä. Terveyden kannalta työnantaja saa jo sairauspoissaolojen vähenemisenä asian tukemiseen käytetyt resurssit moninkertaisena takaisin. Kun tulee pyörällä töihin, olo on virkeä ja olen saanut jo mukavan annoksen liikuntaa ihan huomaamattani. Ei tarvitse lähteä erikseen ulkoilemaan, Kangas-Korhonen kehuu työmatkapyöräilyn etuja. Hän on myös tyytyväinen työpaikan pyöräkatokseen ja asianmukaisiin sosiaalitiloihin. Oulun kestävän kehityksen politiikka asenteet, olosuhteet ja toimintatavat Koko Oulun kaupungin liikennejärjestelmä toimii keskustan varassa. Sinne halutaan taata pääsy kävellen, pyörällä, linja-autolla sekä autolla. Keskusta on järkevin ja edullisin paikka lisätä ja monipuolistaa Oulun seudun palvelutarjontaa, valottaa Ylinampa kaupungin kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjumisen politiikkaa. Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka lähtee liikkeelle kolmesta toisiinsa kiinteästi liittyvästä pääkohdasta: asenteista, olosuhteista ja toimintatavoista. Pyöräilykaupungiksi Oulu ei ole tullut itsestään, vaan siihen on päästy kaupungissa yhteistyössä usean eri hallintokunnan kesken. Oulussa on onnistuttu luomaan lihasvoimin liikkumiselle vetovoimaiset olosuhteet, joita kaupunkilaiset hyödyntävät satulan selässä polkien. i 23

24 Perspektiiviä ajatteluun K Professori, tähtitieteilijä Esko Valtaoja ravisteli terveysliikuntaväkeä erikoisemmalla ajattelumallilla. Valtaoja haki laajempaa perspektiiviä terveysliikunta-ajatteluun 200 vuoden takaa ja vei sen edelleen 200 vuoden päähän. Maailma on muuttunut koko ajan paremmaksi paikaksi elää. Sen todistaa jo lyhyt katsaus historiaan. Ihmisten elinikä on pidentynyt, kuolleisuus ja murhien määrä ovat laskeneet, nälkävuodet ovat mennyttä ja lääketiede kehittyy koko ajan. Kuntoilu ja urheilu ovat hyvin tuoreita ilmiöitä. Aikaisemmin fyysinen hyvä kunto oli elinehto: työnteko, ruoansaanti, tappaminen ja sotiminen vaativat hyvää kuntoa. Nykyään liikunnalla on erilainen funktio. Urheilua pidetään muodikkaana. Samalla tavoin ihmisten käsitys esimerkiksi luontoa ja hygieniaa kohtaan on muuttunut. Aiemmin luontoa vastaan taisteltiin, nykyään sitä vaalitaan ja ihaillaan. Hygieniaa emme itse asiassa enää juuri edes ajattele, vaan sitä pidetään itsestään selvyytenä. Toista oli parisataa vuotta sitten. Arvaukseni on, että pitkällä tähtäimellä geeniteknologia ajaa sauvakävelyn ohi. Mitä ajatellaan kahden sadan vuoden päästä liikunnasta? Suositellaanko sitä edelleen masennukseen? Epäilen. Tietoa ihmisen geeniperimästä ja rakennusaineista on jo paljon. On löydetty geenejä, jotka aiheuttavat erilaisia sairauksia, tapoja ja alttiuksia. Tulevaisuudessa meillä on todennäköisesti arkkitehtejä, jotka voivat rakentaa ihmisestä geenejä kokoamalla ja muokkaamalla aina entistä paremman, veikkasi Valtaoja. KKi-Päiviltä Teksti anna suutari Ja KaTri Väisänen Kuvat miia malvela Ja anna suutari VaHVoJa VisioiTa Ja KäYTännÖn malleja KKi-päivät kokosi reilut 50 terveysliikunnasta kiinnostunutta kuuntelemaan hurmoshenkisiä saarnoja, ravisteluja ja uusia avauksia Tampere-taloon. päivien ohjelmaa kiiteltiin monin ylistävin sanoin, mutta lähes samaan hengenvetoon todettiin, että paikalla olisi pitänyt olla kuntapäättäjiä, luottamushenkilöitä ja valtion virkamiehiä salit täynnä, jotta nykyistä huolestuttavaa liikkumattomuuden dilemmaa saataisiin purettua. päivien pääpuhujat käsittelivät erityisesti työuria ja liikkumattomuutta eri näkökulmista. rinnakkaissessioissa tarjottiin erilaisia käytännön malleja kuntatasolle terveysliikunnan organisoimiseen ja vastuuttamiseen sekä liikunnan palveluketjuihin. Terveysliikunnan johtamisessa ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan monia toimivia. ensisijaisesti ratkaisuja tulisi lähteä kehittämään kunnan sisältä ja pohtia, mikä malli soveltuisi kunkin kunnan tarpeisiin ja rakenteisiin parhaiten. 4

25 Liikunnasta menestystä maakuntaan K Maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan liitosta tarkasteli puheenvuorossaan terveysliikuntaa maakunnan menestystekijänä. Halmeen mukaan tarvitaan lisää tietoa siitä, miten maakunnan vauraus voisi kehittyä liikunnan ansiosta. Tarvitaan mitattavia suureita, muuten tekeminen ei voi olla tavoitteellista. Mitä ei voi mitata, sitä ei ole olemassa, Halme kärjisti. Halme listasi kolme terveysliikunnan menestymisen ulottuvuutta. Tarvitaan halua, kykyä ja arvoja. Halu näyttäytyy Halmeen mukaan siinä, että pyritään luomaan sankareita. Näitä ovat muun muassa menestyvät henkilöt, parhaat liikuntapaikat ja komeimmat hallit. Kyky on yhtä kuin osaaminen. Tarvitaan osaavia ja terveysliikunnan kehittämiseen vihkiytyneitä liikunnan ammattilaisia, valmentajia, kouluttajia ja tutkijoita. Osaamista löytyy niin tutkimuslaitoksista, urheiluopistoista, yliopistoista, ammattikorkeakouluista kuin sairaanhoitopuolelta ja yksityisistä yrityksistä. Kaikkien näiden panosta tarvitaan. On myös muistettava, että jos terveysliikunnasta halutaan tehdä maakunnan menestystekijä, on siihen investoitava myös rahallisesti. Arvot puolestaan näkyvät elämäntavassa. Liikunnasta pitäisi tehdä elämäntapa, joka kuuluu kaikkien ihmisten arkeen. Halmeen mielestä liikunta on nykyyhteiskunnassa valitettavan usein enemmän holhoustapa kuin elämäntapa. Maakunta voi rakentaa sankareita, panostaa osaamiseen sekä edesauttaa liikunnallisen elämäntavan yleistymistä. Mutta tämä kaikki vaatii kovaa työtä. Oikopolkua ei ole, Halme tiivisti. ansioituneita toimijoita K Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin työhyvinvointikonsultti Taina Liukkonen ja UKK-instituutin entinen tutkimusjohtaja, nykyinen eläkeläinen Pekka Oja palkittiin KKI-Päivien iltajuhlassa ansioituneesta työstään terveysliikunnan edistäjinä. Energisen ja osaavan Liukkosen palkitsemisperusteissa nostettiin esiin erityisesti menestyksekäs ja innovatiivinen pitkänlinjan työ haasteellisessa ja suuressa työyhteisössä. Viime vuosina erityisen ansiokkaasti arkiliikunnan olosuhteiden kehittämiseen ja tutkimukseen keskittyneen Ojan palkitsemisperusteissa tuotiin esiin hänen maailmanluokan asiantuntemuksensa ja osaamisensa sekä merkittävä rooli kansallisessa liikuntapolitiikassa. 5

26 liikkumattomuuden hinta Teksti KaTri Väisänen Kuvat miia malvela vuosina lisääntynyt, mutta trendinä on edelleen työelämän passivoituminen sekä työmatkaliikunnan väheneminen. Passiivisuuden purkaminen on tärkein tehtävämme. Terveysliikuntasuositus toteutuu vain reilulla 10 prosentilla suomalaisista. Kaikissa ikäryhmissä taistellaan istumista vastaan: aikuisena istutaan töissä, nuorempana ja vanhempana ruudun ääressä kotona. Vasankari visioi liikkumattomuussuosituksista, jotka voivat tulla liikuntasuositusten rinnalle. Mikä on se maksimiaika, jonka voit olla passiivisena vuorokaudessa, ilman suurempia sairastumisriskejä? Onko tulossa liikuntapiirakan rinnalle liikkumattomuuspiirakka? 6 nyt meidän tulee puhua rahasta, aloittaa ukk-instituutin johtaja Tommi Vasankari puheenvuoronsa KKi-päivillä. Tiedämme liikunnan vaikutukset ja liikkumattomuuden tuomat ongelmat, mutta meidän tulee tietää ne myös rahassa. Liikunnan merkitystä terveydelle, jaksamiselle ja hyvinvoinnilla ei tarvitse enää perustella. Vasankari muistuttaa, että perusteluksi riittää jo se, että Maailman Terveysjärjestö WHO on arvioinut liikkumattomuuden neljänneksi suurimmaksi kuolinsyyksi maailmassa, kun tartuntatauteja ei oteta huomioon. Taakse jäävät niin ylipaino, alkoholi kuin korkea kolesteroli. Liikkumattomuussuositusten aika Liikkumattomuus on itsenäinen riskitekijä monissa sairauksissa. Nykyään ei edes riitä, että liikkuu liikuntasuositusten mukaan. Itse asiassa vapaa-ajan liikunta on tutkimusten mukaan viime Miljardiluokan säästöjä Vasankari herättelee pohtimaan todellisuutta liikkumattomuuden kuluista ja niistä säästöistä, joita liikunnalla voitaisiin saada. Nykyään voidaan puhua liikkumattomuussairauksista. Näitä ovat sairaudet, joissa liikkumattomuus on merkittävä riskitekijä sairastumisessa, kuten tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, masennus sekä astma ja keuhkoahtaumatauti. Tyypin 2 diabeetikoiden määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain viisi prosenttia. Diabeteksen hoitoon ja tuottavuuden menetyksiin kuluu Suomessa 2,7 miljardia euroa vuodessa. WHO on arvioinut, että 27 prosenttia diabeteksesta johtuu liikkumattomuudesta. Suomessa liikkumattomuuden hinta siis ainoastaan diabeteksen kohdalla on noin 750 miljoonaa euroa vuodessa. Ja kun tiedetään, että diabeetikoiden määrä kasvaa reilut viisi prosenttia vuodessa, niin voidaan todella sanoa, että liikkumattomien liikuttaminen kannattaa. Puhumattakaan kaikkien liikkumattomuussairauksien kulujen laskemisesta: lääkekulut, työpanosmenetykset ja hoitokustannukset. Liikkumattomuuden kokonaiskustannukset Suomessa ovat vuosittain miljardiluokkaa. Ylätason politiikkaa ja yhteistoimintaa Tosiasioiden tunnustaminen on ensimmäinen askel. On selvää, ettei tämän mittaluokan terveysliikuntapolitiikkaan riitä enää liikuntatoimijoiden keskinäi-

27 nen yhteistyö tai aktiivinen toiminta sosiaali- ja terveyspuolen kanssa. Vasankari peräänkuuluttaa laajempaa hyvinvointipolitiikkaa. Liikunnan merkitys on saatava mukaan ylätason politiikkaan. Tarvitaan erilaisia ja yhtäaikaisia toimenpiteitä koko ikäluokalle, ei vain yksittäisille kohderyhmille. Koko vaikuttamisen kirjo on saatava mukaan: valtiot, kunnat, kolmas sektori, yksityiset toimijat sekä ennen kaikkea perheet. Esimerkiksi ilmastopolitiikkaa toteuttavat monet eri tahot. Liikkumattomuus on samanlainen riski kuin ilmaston saastuminen; vaikutukset ovat mittavat koko yhteiskunnalle. Muutoksia hirvittäviin käyriin ei saada kuin sitoutuneella, eri hallintokunnat ja toimialat ylittävällä politiikalla. Kaikkia tehtäviä päätöksiä tulisi miettiä hyvinvoinnin näkökulmasta, aivan ilmastopolitiikan tavoin. i Tavoitteenamme on ehjä työura. Ei ole niinkään tärkeää, mistä päästä sitä pidennetään. Kaikki me toivomme, että voisimme tehdä mielekästä työtä työuramme loppuun ja jäädä terveenä viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Työ on iso osa elämää, mutta sen ei pidä olla koko elämä, muistuttaa Ylikoski. Työelämä sinällään koettelee työuraa, Ylikoski tietää. Työelämä on tällä hetkellä yhtä muutosta ja kehittämistä. Työelämän muutoskohtiin liittyy monenlaisia asioita: kuormituskasaumia, työn sujuvuuden häiriöitä, työn hallinnan vaikeuksia ja osaamisen riittämättömyyttä. Meidän pitää jatkuvasti ennakoida ja olla valmiita muutokseen, arvioi Ylikoski. Nykyisissä työyhteisöissä käydään usein tarpeellisia kehityskeskusteluja, Tavoitteena ehjä työura Työelämässä on jatkuvaa turbulenssia. elämme muutoksesta ja kehittämiskohteesta toiseen. muutoksen johtamisesta on tullut muutoksessa johtamista ja projektijohtamisesta projektien hallintaa. Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Matti Ylikosken näkemys työelämästä puhutteli kuulijoita. mutta tämäkin tuo työntekijälle paineita kehittymisestä ja jatkuvasta muutoksesta. Kehityskeskustelusta voi tulla myös selviytymiskeskustelu. Jaksanko tehdä kaikki työni, selviänkö tästä? Työpaikka voi edistää tai huonontaa terveyttä. Tutkimusten mukaan työpaikka on yhtä suuri riski terveydelle kuin tupakka tai alkoholi. Siksi olisi erittäin tärkeää, että se nimenomaan edistäisi terveyttä eikä huonontaisi sitä, Ylikoski kannustaa. Olemme jokainen toistemme työympäristö. Millaisen työympäristön sinä haluaisit? Enemmän äitiä johtamiseen Ylikoski painotti, että työssä jaksaminen on pitkälti myös yksi osa johtamista. Työhyvinvointi on yritysstrategioita ja vastuutusta, ei vain työterveyshuollon ja henkilöstöpuolen asia. Meillä tökkii johtaminen pahasti. Johtamisemme on liian usein sähköpostijohtamista, jossa kysellään tulosten perään. Filtterit puuttuvat kokonaan. Johtamisessa on kyse enemmän siitä, miten minä esimiehenä vaikutan sinuun. Vaikutanko kannustavasti? Ilmapiiriä tulisi Ylikosken mukaan kehittää sellaiseksi, että ihmiset saataisiin etsimään erilaisia ratkaisuja. Tällä hetkellä meillä vallitsee työyhteisöissä isäkulttuuri, jossa vältetään kaikenlaista holhoamista ja huolenpitoa. Mees nyt siitä tai tuo tullessas -asenne on tyypillistä isäkulttuuria. Meidän pitäisi saada vähän pehmeämpää äitikulttuuria työyhteisöihin. Vähän enemmän huolehtivaa, muttei kuitenkaan paapovaa. Erityisesti juuri johtaminen kaipaa äitikulttuuria äärimmäisen kipeästi. Tavoitteena tulisi Ylikosken mukaan olla ihmisen mittainen työ: kestävä työura, vetovoimainen työpaikka, jossa on myös tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tietynlaista pysyvyyttä. Tämä olisi winwin-tilanne sekä työntekijälle että työnantajalle. i i

28 HaaVEiSSa eläkepäivät ja sapattivapaat Työhyvinvointi on monen tekijän summa professori juha Siltala puhui Tampereen KKi-päivillä työhyvinvoinnin sosiaalisista ja psykologisista ehdoista. siltalan mukaan työelämän laatu on monilta osin heikentynyt, vaikka nykypäivän työelämässä on havaittavissa myös useita myönteisiä ilmiöitä. siltala korosti, että liikunta palauttaa liikkumavaraa työelämään. 8 Teksti anna suutari Kuva miia malvela Tutkimuksen mukaan suomalaiset unelmoivat eniten eläkkeelle jäämisestä ja sapattivapaasta, Siltala aloitti. Kommentti herätti lievää hilpeyttä Tampere-talon kuulijakunnassa. Heti perään Siltala kuitenkin kiirehti toteamaan, ettei tätä pidä tulkita niin, että suomalaiset inhoaisivat työtään tai työntekoa. Suomalaiset inhoavat työn psykologisen sopimuksen muutoksia. Osoituksena työelämän laadun heikkenemisestä Siltala pitää muun muassa sitä, että työntekijän mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin ja -määrään on vähentynyt. Kiire ja intensiteetti työssä ovat kasvaneet henkilöstön alimitoituksen ja tiukkojen aikataulujen vuoksi. Työntekijät uupuvat ja pelkäävät mielenterveyden järkkymistä. Ennakoimattomat muutokset aiheuttavat epävarmuutta. Useat työntekijät pelkäävät työmäärän kasvavan yli sietokykynsä. Työsuhde on vaihdantasuhde Työnteko perustuu sopimukseen antamisesta ja saamisesta. Työntekijä antaa työpanoksensa työnantajan käyttöön ja saa tästä vastineeksi palkkaa, Siltala totesi. Pelkkä palkka ei kuitenkaan nykyajan työntekijälle riitä. Työntekijät kaipaavat mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä ja haluavat olla työssään itsenäisiä. Siltalan mukaan mahdollisuudet vaikuttaa työmenetelmiin, työnjakoon, työjärjestykseen ja työn sisältöön ovatkin nykypäivänä paremmat kuin menneinä vuosikymmeninä. Mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin on kuitenkin selke-

29 Pelkkä palkka ei riitä nykyajan työntekijälle. ästi heikentynyt. Työn itsenäisyys ei suojaa tulosvaatimuksilta eikä aikapaineilta. Erityisesti ylemmät toimihenkilöt kärsivät ylikuormituksesta ja aliresursoinnista. Siltala kuitenkin muistutti, että mitä enemmän työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia, sitä valmiimpi hän on joustamaan. Olennainen osa työsuhteen vaihdantaluonnetta on myös vastavuoroinen sitoutuminen. Jatkuvassa muutoksessa oleva työelämä ei kuitenkaan tarjoa työntekijälle pysyvyyttä, mikä heikentää työntekijän halua sitoutua työpaikkaansa. Siltala peräänkuuluttikin työnantajan pysyvyyttä. Sitoutumisen on oltava molemminpuolista: jos henkilöstöön sitoudutaan, niin henkilöstökin sitoutuu. Paikallaan pysyvä työnantaja synnyttää luottamusta ja sosiaalista pääomaa. Hyvinvoiva työpaikka Siltalan mukaan hyvinvoivalla työpaikalla henkilöstön kustannuksella ei jousteta. Sijaisia on saatavilla, ylityöt jaetaan tasan ja niistä maksetaan asianmukaiset korvaukset. Tärkeää on myös, että johto aidosti jalkautuu työntekijöiden keskuuteen. Vain siten johto voi olla perillä henkilöstönsä jaksamisesta ja osaa myös asettaa kuormitukselle rajat. Hyvinvoivilla työpaikoilla koulutusmahdollisuudet ovat hyvät ja työtehtäviä pyritään monipuolistamaan. Myös roolit ja odotukset ovat selkeät: jokainen tietää mitä tekee ja mitä häneltä odotetaan. Kyttäystä ei tarvita, mutta esimies kantaa vastuunsa. Siltala muistutti, että työelämän laadulla on selkeä yhteys myös taloudelliseen kannattavuuteen. Tästä on osoituksena muun muassa tutkimustulos, jonka mukaan vuonna 2010 vain ne työpaikat, joilla voitiin hyvin, pystyivät parantamaan talouttaan. Stressi turhautunutta elämänhallintaa 80 prosenttia työntekijöistä kokee iloa työstään. 80 prosenttia työntekijöistä valittaa stressiä. Äkkiseltään voisi kuvitella, että nämä kaksi asiaa ovat ristiriidassa keskenään. Siltala kuitenkin huomautti, että kyse on kahdesta täysin eri ulottuvuudesta: iloa ja stressiä koetaan eri asioista. Iloa koetaan työn sisällöstä. Työn merkitys, itsensä kehittäminen ja toisten tunnustus ovat tärkeämpiä kuin eteneminen uralla tai palkka. Stressiä puolestaan koetaan työn puitteista. Muun muassa ponnistuksen ja palkinnon epäsuhta, epäreiluus yleensä, riidat ja huono henkilöjohtaminen aiheuttavat stressiä. Liikunnasta liikkumavaraa Niskajumppa ei riitä hoidoksi aliresursointiin, mutta vapauttaa tekemään tilanteelle jotakin, Siltala totesi. Toteamuksellaan Siltala halusi korostaa sitä, että liikunta ei ole ratkaisu kaikkiin työelämän ongelmiin, mutta se antaa lisäresursseja niiden ratkaisemiseen ja yleiseen elämänhallintaan. Liikunnan avulla saadaan voimia omaan käyttöön. Tukilihasten kunto paranee, liikeradat laajenevat, hengitys helpottuu, verenpaine tasaantuu ja endorfiinia vapautuu elimistöön, Siltala listasi liikunnan hyvää tekeviä vaikutuksia. Edellä mainitut olivat toki tuttuja teesejä KKI-Päivien yleisölle, mutta Siltalan puheessa oli myös sellaisia näkökulmia, jotka saivat kuulijat ajattelemaan liikuntaa uudesta tai ehkä hieman vieraammasta näkövinkkelistä. Liikunnan avulla ihminen saavuttaa kokemuksen siitä, että minä itse teen aloitteen. Tämä tunne saattaa nykypäivän työelämässä olla hyvin harvinainen. Liikunta antaa myös mahdollisuuden kokea, että asiat voivat olla toisin. Liikunnan harrastaminen lisää luottamusta omaan kykyyn vaikuttaa asioihin. i 9

30 Teksti liisamaria Kinnunen Kuvat THl Ja seinäjoen KaupunKi TERVEYSLiiKUnTa KunTien TerVeYDen edistämisessä 0 Terveysliikuntaan panostamalla edistetään niin kuntalaisten kuin koko kunnan hyvinvointia. Terveyden edistämisessä ja edistämiseksi on tärkeä tunnistaa kunnan terveyden edistämisen rakenteet ja niiden toiminta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä ilmainen verkkopalvelu, TEAviisari, kuvaa terveydenedistämisaktiivisuutta (TEA) Suomen kunnissa ja myös alueittain. TEAviisari on kehitetty kuntien ja alueiden avuksi terveyden edistämistoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. TEAviisarin avulla voi vapaasti tarkastella ja vertailla Suomen kuntien ja alueiden terveyden edistämisaktiivisuutta. TEA muodostuu kaikkiaan 90 muuttujasta. TEA-aineiston liikuntaa koskeva tiedonkeruu lähetettiin kaikille Suomen 342 kunnalle, kertoo maaliskuussa KKIpäivillä TEApalvelusta esitelmöinyt kehittämispäällikkö Timo Ståhl Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tiedot toimitti 79 prosenttia kunnista (268 kuntaa). Vastausaktiivisuus oli yhteydessä kunnan kokoon. Kaikki asukkaan ja sitä suuremmat kunnat toimittivat tiedot. Verkkopalvelussa kunnan terveyden edistämisaktiivisuutta voi liikunnan lisäksi tarkastella perusterveydenhuollossa ja peruskouluissa. Jokaista näistä kolmesta osa-alueesta voi tarkastella kuudella eri organisaation yleisiä ominaisuuksia kuvaavalla ulottuvuudella, joita ovat sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, osallisuus ja muut ydintoiminnot. TERVEYDEn EDiSTäMiSaKTiiViSUUS LiiKUnnan näkökulmasta K Sitoutuminen kuvaa kunnan sitoutumista strategiatasolla terveyden edistämiseen. K johtaminen kuvaa terveysliikunnan vastuun organisointia, määrittelyä ja toimeenpanoa. K Terveysseuranta ja tarveanalyysi kuvaavat liikunta-aktiivisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja raportointia luottamushenkilöhallinnolle. K Voimavarat ja osaaminen kuvaavat henkilöstövoimavaroja, laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikkoja sekä kävely- ja pyöräteitä. K Osallisuus kuvaa kuntalaisten ja yhdistysten mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin. K Muut ydintoiminnot ovat toimialakohtaisesti määritettäviä ydintoimintoja, kuten liikkumisryhmät ja liikuntaneuvonta. Liikunnan organisointi kunnissa Liikunnan edistämisestä vastaava luottamushenkilöorganisaatio alle asukkaan kunnissa on useimmiten sivistyslautakunta (50 %). Hieman suuremmissa, asukkaan kunnissa liikunnan edistämistä hoitaa luottamusorganisaationa vapaa-ajanlautakunta (42 %) ja yli asukkaan kunnissa liikuntalautakunta (58 %). Kuntakoon kasvaessa kuntiin on usein luotu oma hallinnollinen yksikkönsä. Miten terveysliikuntaa kunnissa johdetaan ja toteutetaan? Kysymykseen, onko kunnassa sovittu, mikä hallinnonala koordinoi terveyttä edistävää liikuntaa kokonaisuutena, yli kolmasosa (38 %) kaikista Suomen kunnista vastasi, että terveyttä edistävän liikunnan koordinoinnista kunnassa ei ole sovittu. Niissä kunnissa, joissa terveyttä edistävän liikunnan koordinoinnista on sovittu, tehtävää hoitaa useimmiten liikuntatoimi (40 %). Mitä suurempi kunta on kyseessä, sitä useammin terveysliikunnan edistäminen kuuluu liikuntatoimen tehtäväkenttään (vähintään asukkaan kunnista 63 % ja alle asukkaan kunnista 57 %). Perusterveydenhuollolle tehtävä on annettu varsin harvoin (5 % kunnista). Liikunnan olosuhteiden edistäminen kunnissa Puolet Suomen kunnista ilmoitti, ettei kunnassa ole tehty lähiliikuntapaikkojen kehittämiseksi kuntakohtaista strategiaa tai suunnitelmaa. Vastaus hajosi kuntakoon mukaan siten, että alle asukkaan kunnissa yli puolessa suunnitelmaa ei ole tehty ja vastaavasti yli asukkaan kunnissa suunnitelman on laatinut noin 70 prosenttia kunnista. Vajaa puolet (48 %) Suomen kunnista ei ole arvioinut sitä, mitkä liikun-

31 Seinäjoella liikuntatoimi hyödyntää TEAviisaria tapaikat edistävät kuntalaisten terveyttä. Noin puolet suuremmista kunnista on arvion tehnyt ja arvio on huomioitu myös resurssien jaossa eri liikuntapaikkojen välillä. Väestön liikuntakäyttäytymisen ja tyytyväisyyden seuranta kunnan liikuntatoimessa Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista ei seuraa lainkaan väestönsä liikuntakäyttäytymistä. Tyytyväisyyttä kuntansa liikuntatoimintaan ja liikuntapaikkoihin ei seuraa 45 prosenttia kunnista. Yli puolessa (55 %) kunnista ei seurata lainkaan lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta. Liikuntakäyttäytymistietoja, joita kunnissa vuosittain seurataan, ovat liikuntapaikkojen käyntitiedot (81 %) sekä urheiluseuratoimintaan osallistuvien lasten osuus (64 %). Seinäjoen kaupungin liikuntatoimi on saanut juuri valmiiksi päivitetyn liikuntastrategian. Liikuntapalveluissa pääpainona ovat liikuntaneuvonta sekä liikuntaryhmät ikääntyville ja erityisryhmille. Kaupungilla on myös oma terveydenedistämisohjelma. TEAviisari on hyvä työväline näiden strategioiden ja ohjelmien yhteensovittamisessa, toiminnan kehittämisessä sekä etenkin yhteistyön vahvistamisessa sosiaali- ja terveystoimen kanssa, toteaa Seinäjoen kaupungin liikuntatoimenjohtaja Anne Kotila. Liikunnan terveydenedistämisaktiivisuus Seinäjoella edustaa maan keskitasoa. Kotila pohtii liikuntatoimen kehittämistarpeita. Emme ole panostaneet liikunnan vaikutusten arvioimiseen, mikä näkyy myös tuloksissa. Tulevaisuudessa on syytä panostaa säännöllisesti toteutettavaan vaikutusten arviointiin, muun muassa liikunnan olosuhteiden sekä erilaisten seurantamittareiden hyödyntämisen osalta. Seinäjoella, yhtenä Suomen kasvukeskuksista, on haasteena vastata liikuntapalvelujen kysyntään sekä liikunnan edistämisaktiivisuuteen. Vertailuluvut ja arvot ovat kehittämistyössä tarpeellisia. TEAviisaria analysoitaessa Kotilan mielestä tietojen keruun ajankohta oli heikkous, kun taas laaja-alaisuus vahvuus. Tiedot kerättiin juuri kiireisen kesän talousarviovalmistelun ja kesälomien aikaan, mikä saattaa vaikuttaa tietojen luotettavuuteen. Palvelun hyöty tulee tuloksista parhaiten esille, kun sitä käsitellään laajasti oman kunnan sisällä. Hyödyt tulevat vasta tarkemmin esille, kun seuraava tiedonkeruu tehdään kahden vuoden kuluttua. Yhteenveto ja johtopäätökset TEApalvelussa terveydenedistämisaktiivisuus toimii yleisenä viitekehyksenä, jota voidaan soveltaa kunnan eri toimialoille. Tietoja voidaan vertailla niin kunnan sisäisten toimialojen kuin eri kuntien välillä. Kuntien terveysliikunnan vertailu osoittaa, että liikunnasta vastaa yleisimmin sivistyslautakunta. Puolessa Suomen kunnista liikunnalla on oma hallinnollinen yksikkönsä. Liikuntatoimi koordinoi terveysliikuntaa 40 prosentissa kunnista. Koko maata kuvaava terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) pisteiden keskiarvo on 55, mikä tarkoittaa sitä, että terveyden edistämisessä on kunnissa paljon parannettavaa. Eniten kehitettävää löytyy liikunta-aktiivisuuden seurannassa ja raportoinnissa sekä sitoutumisessa terveysliikunnan edistämiseen. Liikuntalautakunnat keräävät korkeimmat pisteet terveysliikunnan edistämisessä. Voidaan todeta, että liikunnan oma hallinnollinen yksikkö on selkeästi yhteydessä laadukkaampaan toimintaan kunnan terveydenedistämisaktiivisuudessa, kehittämispäällikkö Ståhl kiteyttää kuntien välisiä eroja. Tarkoitus on kehittää tiedonkeruuta joka toinen vuosi toistuvaksi käytännöksi. TEApalvelu mahdollistaa kunta- johdolle ja luottamushenkilöhallinnolle eri toimialojen toiminnan vertailun kuntalaisten terveyden edistämisessä. TEAviisarin avulla eri ulottuvuuksia tarkastelemalla voidaan havaita niin kunnan vahvuudet, joista kannattaa pitää kiinni kuin myös suurimmat kehittämistarpeet. i Lähteet ja lisätietoja Kehittämispäällikkö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, timo.stahl@thl.fi, puh

32 Översättning till svenska KITTY SEPPÄLÄ Finska män långtradaren är ute och kör igen Finska män på äventyr -kampanjen sätter med hjälp av en långtradare åter fart på alla män och uppmuntrar dem till motion. Testlångtradaren för finska män (SuomiMiestestirekka) kör omkring i Finland i maj och september 2011 och besöker 30 olika orter för att väcka de finska männen till insikt om sina levnadsvanor. Testlångtradaren har huvudrollen i turnéen eftersom männen där helt gratis kan testa sin kondition, enkelt och utan att svettas med konditionstesten för Finska Män (SuomiMiehen kuntotestit). Med hjälp av tre olika konditionstest mätes uthålligheten och muskelstyrkan och dessutom analyseras kroppssammansättningen som helhet. Testresultaten tolkas efteråt tillsammans med de professionella ledarna. Dessutom erbjudes männen möjlighet till personlig testfeedback och handledning i vad avslappnande motion och vettig kost betyder. Utöver testlångtradaren erbjudes i evenemangen i 19 städer ute på torgen möjlighet att prova på olika mätningar, tester och motionsgrenar samt olika motionsredskap och förevisning av motionsteknologi. Långtradaren kommer dessutom att stanna på 11 bensinstationer under mellandagarna för torgevenemangen, och erbjuda yrkeschaufförer, bensinstationskunder och ortens män dessa konditionstest för Finska Män. Tilläggsinformation LÅNGTRADAREVENEMANGEN Maj 2011 mån 9.5. ons fre mån ons fre mån ons fre September 2011 mån 5.9. tis 6.9. ons 7.9. fre 9.9. mån ons fre mån ons fre Helsingfors, Narinken Tavastehus, torget Lahtis, hamnen Kouvola, travbanan Villmanstrand, hamnen St. Michel, Urpola planen Joensuu, torget Kuopio, torget i hamnen Jyväskylä, Hippos Rovaniemi, Keskusurheilukenttä Kemi, Täiköntori Uleåborg, Raatin urheilukeskus Kajana, Rådhustorget Gamlakarleby, salutorget Vasa, torget Seinäjoki, Simhallen-Idrottshusets sportlan Tammerfors, centraltorget Björneborg, torget Åbo, Hämähäkkiluola-parkeringsområdet Testlångtradaren stannar under mellandagarna för torgarrangemangen på bensinstationer. Välkomna till konditionstesten också på bensinstationerna! Maj 2011 tis Hyvinge ABC tor Tuulos ABC tis Lapinjärvi Pukaron Paroni tor Taavetti, Davidsstad, PitkäShell tis Varkaus Teboil Käpykangas tor Äänekoski ABC Hirvaskangas September 2011 tor 8.9. Kempele Shell Zeppeliini tis Lappo Shell Tamppari tor Jalasjärvi Neste Jalastuuli tis Sastamala Neste Häijää to Raumo ABC Kortela 32 Ålder spelar ingen roll, rör på dig Pieksämäki är en av de kommuner som åldras snabbast. För att klara av utmaningen har man gjort upp strategier för området gällande utökandet och utvecklandet av förebyggande service. Kuntoa Kunnon Klubeista ( Kondition från Kondis Klubben ) -projektet, som leds av Kunnonkeskus uppmuntarar överviktiga seniorer och arbetsföra att höja konditionen. Projektet är ett samarbetsprojekt mellan den offentliga sektorn och de lokala organisationerna. Kondition från Kondis Klubben belönades år 2010 av IFFL-programmet. Projektet är ett utmärkt exempel på gott samarbete mellan den privata och of- fentliga sektorn samt exempel för hur en servicekedja kan fungera inom idrottsbranschen. Kunnonkeskus har på 2000-talet deltagit i många projekt riktade till den åldrande befolkningen. För tillfället leds sju seniorgrupper i Kunnonkeskus, t.ex. en pilates-grupp och en lätt konditionssalsgrupp. I den lätta konditionssalsgruppen kan deltagarna utföra rörelserna i egen takt. Deltagare är de med sämre kondition eller seniorer med funktionsnedsättning av olika slag. På grund av t.ex. förlamning föflyttar sig endel långsamt från ett redskap till nästa och endel orkar inte deltaga i rask uppvärmning. Konditionen höjs också i två viktbemästringsgrupper för arbetsföra. Den ena gruppen är för dem med betydande övervikt och den andra, ännu mera fysiskt aktiv,för dem med några överflödeskilon. Tilläggsinfromation Kunnonkeskus Oy Toimitusjohtaja Jaana Leskinen Puh jaana.leskinen@kunnonkeskus.fi Fysioterapeutti Marjo Vartela Puh marjo.vartela@kunnonkeskus.fi

33 I Puolanka blåser förändringens vind K Puolanka-kommun får fart på skogsbranschens arbetare med Pihkakourat kuntoon -projektet. Samarbetsprojektet leds av idrottsväsendet i kommunen och erbjuder arbetstagarna i de företag som är med, möjlighet att varje vecka svettas antingen i ensam eller i grupp. Populärast är männens motionsgrupp, som samlas varje måndag. Pihkakourat kuntoon ( Kådnäve-kondisen upp )är ett av de projekt som år 2010 belönats av IFFL programmet. Projektet som riktar sig till skogsbranschen har på ett utomordentligt sätt beaktat förändringarna i arbetslivet för samhälle och individ. Dessutom blev projektet uppmärksammat för det fina samarbetet mellan olika företag i skogsbranchen. Många företag i branschen är små och har inte möjligheter att erbjuda sina arbetstagare fysisk aktivitet som stöd för arbetsförmågan. Projektet har också kommit ihåg de arbetstagare som redan är pensionerade från företagen. De har också haft möjlighet att deltaga i verksamheten. Huvudsakligen har projektet engagerat dem som är i arbetslivet men för endel är pensioneringen mycket nära. En av utmaningarna har varit att få med de unga och dem som skulle ha mest nytta av att börja motionera. Tilläggsinformation Puolangan kunta Idrottsinstruktör Jarmo Huovinen Puh jarmo.huovinen@puolanka.net Motion är helt OK K Sittenkin mukavaa -projektet ( Helt OK -projektet) som riktar sig till de som vill nyktra till från sitt rusmedelsbehov är ett av de projekt IFFL-programmet belönat år Projektet fick erkänsla för sitt ihärdiga arbete tillsammans med denna viktiga målgrupp. En arbetsförening för stödpersoner leder sakkunnigt verksamheten med respekt för en grupp som lätt blir åsidosatt. Sittenkin mukavaa -projektets eldsjäl är stödpersonsföreningens verksamhetsledare Jarmo Ekman. Projektet samarbetar intimt med A-kliniker och -gillen samt med dagcentraler. När dagarna nyktrar till, finns det småningom också utrymme för den vanliga vardagen. Enligt Ekman handlar det första steget vid rehabilitering av en rusmedelsmissbrukare om psykisk rehabilitering, den fysiska aktiviteten kommer först senare med i bilden. En helhetsmässig rehabiliteringen är målsättningen för arbetsföreningen. Nykterhet och att börja motionera är de främsta målen för projektet och det tredje målet är att deltagarna hittar tillbaka till arbetslivet. Utbildningen av stödpersoner hör till grundverksamheten för denna Arbetsföreningen för stödpersoner (Tukihenkilötyöyhdistys). Tack vare dem får man nya personer med och motionera och ofta sitter stödpersonen och den som stöds bredvid varandra t.o.m i kyrkbåten. Under årens lopp blir endel stödpersoner, från att ha varit den som får stöd. Den helhetsmässiga inriktiningen i rehabiliteringen har gett resultat. Några deltagare i Sittenkin mukavaa - projektet har upplevt den fysiska aktiviteten så positiv att de fortsatt med utbildning inom branschen. Tilläggsinformation Tukihenkilötyöyhdistys ry Verksamhetsledare Jarmo Ekman Puh jarmo.ekman@suomi24.fi 33

34 KKI-ristikko Kropan rasittamisen ja fyysisen toiminnallisuuden lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta -> Kipinät-lehti. Ristikon laatija Harto Hakonen 34

35 SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Mikko Ikävalko, Puh , fax. (05) Kotipolku 2, Imatra Etelä-Savon Liikunta ry Liisa Haikonen, Puh , fax. (015) Ristiinantie 1, Mikkeli Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Merja Palkama, Puh , fax. (09) Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, Puh , fax Sarvijaakonkatu 32, Tampere Kainuun Liikunta ry Matias Ronkainen, Puh Kauppakatu 21, Kajaani Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Heinoja, Puh. (06) , fax. (06) Mannerheiminaukio 7, Kokkola Keski-Suomen Liikunta ry Jyrki Saarela, Puh , Rautpohjankatu 10, Jyväskylä Kymenlaakson Liikunta ry Kirsi Kiiskinen, Puh , fax. (05) Ilmarinkuja 3, Kouvola Lapin Liikunta ry Arto Piuva, Puh Hallituskatu 20 B 7, Rovaniemi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. (02) , fax. (02) Yliopistonkatu 31, Turku Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. (02) , Liisankatu 11, PL 34, Pori Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. (06) , fax. (06) Keskuskatu 6, 3. krs., Seinäjoki Pohjois-Karjalan Liikunta ry Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh Rantakatu 35, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Kari Heljasvaara, kari.heljasvaara@popli.fi Puh , fax. (08) Sammonkatu 6, Oulu Pohjois-Savon Liikunta ry Sohvi Seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fi Puh. (017) , , fax. (017) Haapaniemenkatu 10 A, Kuopio Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mai-Brit Salo, maippi.salo@phlu.fi Puh. (03) , fax. (03) Urheilukeskus, Lahti 35

36 [ virikkeitä vertaisohjaajille ] Teksti MARI VEHMANEN Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen loppuraportti Liikunta sopii jokaiselle -hankkeessa Soveltava Liikunta SoveLi ry etsi vastauksia kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuntavastaavien monentasoisiin ja monenlaisiin koulutustarpeisiin. Juuri valmistunut hankkeen loppuraportti kertoo, että tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Hankkeessa kehitettiin kolme koulutuskokonaisuutta: Liikkeelle-peruskoulutus, Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus ja Liikkeelle-virikekoulutus. Kahdeksalla paikkakunnalla vuonna 2010 järjestettyihin pilottikoulutuksiin osallistui yhteensä 145 henkeä. Koulutuksissa keskityttiin erityisesti syventämään ja laajentamaan paikallisia verkostoja soveltavan liikunnan järjestämisessä. Yhteistyö kuntien kanssa nousi merkittäväksi tekijäksi koulutusten onnistumisessa, SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu arvioi. Koulutuksiin osallistuneet liikuntavastaavat kokivat oman roolinsa selkiytyneen. Tämä on tärkeää, jotta he voivat kokea tehtävänsä mielekkäiksi ja sitoutua soveltavan liikunnan kehittämiseen pitkäjänteisesti. On muistettava, että yhdistysten liikuntavastaavat tekevät pyyteetöntä vapaaehtoistyötä, Anne Taulu sanoo. Ryhmätöiden ideat todeksi Hankkeen koulutukset toteutettiin yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kanssa, joka toteutti peruskoulutusten lajisovellusosuuksia. Monelle osallistujalle parasta antia olivat runsaat ryhmätyöt, joissa muun muassa suunniteltiin uusia yhteistyön muotoja. Useimmilla pilottipaikkakunnilla koulutuksessa alkunsa saaneita ideoita myös toteutettiin. Tuloksena on ollut esimerkiksi yhteisiä liikuntatapahtumia ja -päiviä sekä uusia harrastusryhmiä. Liikkeelle-koulutukset juurrutetaan hankkeen päätyttyä SoveLin perustoimintaan. Kuluvan vuoden aikana toteutetaan useita koulutuksia. Sisältöjen arvioimista ja kehittämistä jatketaan edelleen, Anne Taulu lupaa. Hänen mukaansa SoveLin koko toiminnassa punaisena lankana on juuri tällainen pitkäjänteinen kehittämistyö, jossa rakennetaan uutta koulutusta näyttöön perustuen, yhdistäen teoriaa ja käytäntöä. Raportti on julkaistu yhteistyössä KKI-ohjelman kanssa Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja -sarjassa. Raportin ovat toimittaneet Sari Kivimäki, Anne Taulu, Mari Vehmanen ja Heidi Hölsömäki. Raportti on tilattavissa maksutta postitus- ja toimituskulujen hinnalla. Tilaukset tilaukset@likes.fi tai 36

37 SuomiMiehen Sanomat SuomiMiehen Sanomat on tarkoitettu kaikille miehille kevyeksi lukumateriaaliksi. Lehdessä tutustutaan Sporttiukkoihin, SuomiMiehen kuntotesteihin, työkavereihin, hyviin eväisiin sekä maalaislääkärin vinkkeihin miehille. Sanomalehtipaperille painettu, kahdeksansivuinen lehti on maksuton materiaali, jota on tilattavissa postitus- ja toimituskulujen hinnalla. SuomiMiehen Sanomat jaetaan SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella kaikille testatuille miehille. Tilaukset tai 37

38 KKI-materiaalit Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material 1. KKI-yleisesite 2. Hanketukiesite - sisältää hanketuen hakuohjeet ja -lomakkeen 3. Koulutustukiesite - sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen 4. IFFL-broschyr med allmän information - innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd 5. KKI-kuntokortti - yhden vuoden seurantakortti 6. Julisteet - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi, 42 x 59,4 cm (A2) - SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) 7. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 8. IFFL-motionshandbok - motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna. - tips för god ergonomi samt gott sinnelag 9. KKI-kunto-opas sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 10. IFFL-motionshandbok innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet - tips för sängjumpa och mera energi i vardagen 11. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 12. Ta chansen, låt det bli en vana! - under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra filis - innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter 13. SuomiMiehen kunto-opas - miehille suunnattu 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista 14. Konditionshandbok för finska män - ett konditionsprogram uttryckligen för män - ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä Maksuton KKI-materiaali, numero KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon - turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa - kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan 16. SuomiMiehen säätöjä - kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä - 8 sivua, kuvitettu 17. SuomiMiehen Sanomat - kevyt lukumateriaali miehille - SuomiMiehen kuntotestit, Sporttiukot, hyvät eväät, maalaislääkärin vinkit ja työkaverien merkitys - 8 sivua, painettu sanomalehtipaperille 18. Paino hallintaan - täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta elämäntapamuutoksessa - asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta - reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen 19. Suunnista voimavarojesi lähteille - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää 20. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä - esittelee hankerahoitteisia ja kuntien palvelurakenteeseen juurrutettuja liikuntaneuvontamalleja - 32 sivua Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! Maksuton KKI-materiaali, numero 11. SuomiMiehen säätöjä Maksuton KKI-materiaali, numero 16. Paino hallintaan Maksuton KKI-materiaali, numero

39 KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla. 21. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista - esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua 22. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 23. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 44 sivua 24. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan - 32 sivua 25. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia - 40 sivua 26. Liikunta sopii kaikille soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen - 32 sivua 27. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa - lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet - 28 sivua 28. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet - 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista - 28 sivua 29. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn - selkeät kuvalliset liikeohjeet - 44 sivua 30. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia - 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista - 24 sivua 31. Toiminnallinen harjoittelu 10 - tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla - 40 sivua Muut julkaisut 32. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi Videot, DVD:t ja CD:t 33. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista - mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min - DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min - fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu löytyy osoitteesta Toimintakykyä vedestä Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 30. Toiminnallinen harjoittelu Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 31. Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 39

40 KKI-toimisto LIKES-tutkimuskeskus Viitaniemente 15, Jyväskylä ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ohjelmakoordinaattori Miia Malvela hankevalmistelija hanketuet Elina Tarkiainen kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, Helsinki kenttäpäällikkö Sari Kivimäki tapahtumakoordinaattori Niina Valkama tiedotussihteeri Anna Suutari tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen materiaalitilaukset toimistosihteeri Sari Muhonen maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen Kipinät-lehden 1/2011 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.