Kuntien haasteet KuntaGML:n käyttöönotossa

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Maanmittaustieteiden laitos Kuntien haasteet KuntaGML:n käyttöönotossa Diplomityö Teknillinen Korkeakoulu Maanmittaustieteiden laitos Espoo, Marraskuu 2009 Aleksi Leskinen Tekniikan ylioppilas Valvoja: Prof. Kirsi Virrantaus Ohjaajat: TkT Paula Ahonen-Rainio FM Sanna Viilo

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Aleksi Leskinen Työn nimi: Kuntien haasteet KuntaGML:n käyttöönotossa Päivämäärä: Kieli: Suomi Sivumäärä: 74 Tutkinto-ohjelma: Geomatiikka Pääaine: Kartografia Professuuri: Kartografia ja geoinformatiikka Valvoja: Professori Kirsi Virrantaus Ohjaajat: TkT Paula Ahonen-Rainio ja FM Sanna Viilo Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, minkälaisia haasteita kunnat kohtaavat KuntaGML-palvelun käyttöönottoon liittyen ja mistä haasteet johtuvat. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimusaineiston rungon muodostivat tutkimuskunnissa (Helsinki, Turku, Espoo, Lahti ja Kirkkonummi) tehdyt haastattelut. Tutkimuksen tuloksena KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet jaoteltiin kolmelle tasolle: osaaminen ja organisaatiorakenne, ohjelmistot sekä aineistot. Näille tasoille tarkastelun pohjan luovat kunnan ympäristötekijät, joita ovat tässä tutkimuksessa kunnan koko, kunnan sijainti ja kunnan yhteistyöaktiivisuus. Erilaisista ympäristötekijöistä johtuen kuntien kohtaamat haasteet ovat erikokoisia ja painottuvat eri lailla. Saatu malli kuitenkin korostaa sitä, että kunkin kunnan tulee käsitellä yksi taso kerrallaan omaan tilanteeseensa peilaten. Osaamisen osalta haasteena kunnissa on kunnan paikkatietokypsyyden arviointi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen. Ohjelmistojen saralla kuntien haasteena on toimivan kokonaisuuden löytäminen. Aineistoja pitää pystyä käsittelemään paikkatietona, ja tiedon siirtämisen pitää olla toimivaa ja saumatonta. Myös vanhat ohjelmistoversiot pitäisi päivittää versioihin, jotka tukevat KuntaGML-formaattia. Aineistojen osalta kuntien suurena ja työllistävänä haasteena on koko aineiston harmonisointi KuntaGML-skeemojen mukaisiksi. Vaikka KuntaGML-skeeman mukaista aineistoa saadaan aikaan myös pienemmällä vaivalla, voisi aineistojen käytön ja siitä saatavan hyödyn takia olla tarpeen parantaa ja yhdenmukaistaa aineistoja laajemminkin. Tutkimus osoitti, että kuntien aineistoissa on eroja etenkin rakenteessa, metatietojen tasossa, kohteiden välisissä linkityksissä, koordinaatistoissa sekä ajantasaisuudessa. Vaikka tutkimustuloksiin päädyttiin tutkimalla pääosin tietoteknisesti kehittyneempiä kuntia, voidaan tutkimustulokset yleistää koskemaan kaikentasoisia kuntia. Tämä siksi, että tutkimuskunnilla on käytössään Suomessa varsin yleiset toimintaympäristöt ja toimintatavat. Vaikka pieniä poikkeuksia löytyykin, ovat tulokset varsin yhtäläisiä. Malli soveltuu myös kunnille, joilla ei vielä toimivaa paikkatieto-organisaatiota ole. Avainsanat: harmonisointi, kunta, KuntaGML, paikkatieto, paikkatietoinfratruktuuri, paikkatietojen yhteiskäyttö, paikkatietojärjestelmä

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Faculty of Engineering and Architecture ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Aleksi Leskinen Name of the thesis: The challenges of KuntaGML initialization for municipalities Date: November 26, 2009 Language: Finnish Number of pages: 74 Degree programme: Geomatics Major subject: Cartography Professorship: Cartography and geoinformatics Supervisor: Prof Kirsi Virrantaus Instructors: Paula Ahonen-Rainio, D.Sc. (tech.) and Sanna Viilo, M.Sc. The aim of this research was to determine the challenges facing Finnish municipalities as they begin to use the KuntaGML-interface service. The thesis is a case study based on interviews, conducted at five municipalities: Helsinki, Turku, Espoo, Lahti and Kirkkonummi. The interviews indicate that the challenges involved in implementing the KuntaGMLservice can be divided into three levels: competences and organization structure, software and spatial data. All three levels must be examined in terms of the environmental factors in each municipality including the size, location and cooperation-level of the municipality. Due to differences of these environmental factors, the challenges facing the municipalities can vary in size and their emphasis. The results, however, indicate that each municipality should deal with one level at a time, reflecting its own situation. On the competency level, one challenge for the municipalities is to estimate the level of geographical information maturity and to implement future plans based on these estimates. On the software level, municipalities must identify suitable software and ensure not only that this software can process the data as geographical information, but also that the data can be transferred flexible, and that software versions can be updated to accommodate the KuntaGML format. On the spatial data level, the greatest challenge lies in harmonization all the spatial data. Municipalities must improve and standardize their spatial data in order to ensure its usability. This study revealed large differences between the data of the municipalities in five areas, structural, metadata, accuracy, internal links between items, as well as differences in the coordinate systems. Although the study focused only a few more technically advanced municipalities, these results are representative of the majority of municipalities in Finland, as the studied municipalities had a wide knowledge of the general operating environment and procedures used in Finland. Thus, these results can provide a basic tool for determining the individual challenges of each municipality even for those without GIS. Keywords: geographic information, GIS, harmonization, KuntaGML, municipality, shared use, Spatial Data Infrastructure

4 Alkusanat Tämä diplomityö on tehty kesän ja syksyn 2009 aikana työskennellessäni Sito Tietotekniikka Oy:n palveluksessa. Kokonaisuudessaan diplomityön tekeminen oli antoisa projekti: ajankohtainen ja mielenkiintoinen työn aihe motivoi mukavasti työn teossa ja sain työn edetessä runsaasti lisää tietoa ja kokemusta aihealueesta. Haluan kiittää työnantajaani avustuksesta työn läpiviennissä, erityisesti Erno Puupposta avusta työn aiheen ideoinnissa, Sanna Viiloa työn ohjauksesta ja Milla Lötjöstä avusta työn oikoluvussa. Erittäin suuren kiitokset haluan osoittaa myös työni toiselle ohjaajalle Paula Ahonen- Rainiolle, jolta sain työn aikana todella paljon arvokasta ohjausta, opastusta ja kannustusta. Lisäksi haluan kiittää omaa lähipiiriäni, erityisesti vaimoani Anne-Maria ja poikaani Eemeliä, motivoinnista usean vuoden kestäneiden opintojeni loppuun saattamisessa! Espoo, marraskuu 2009 Aleksi Leskinen

5 Sisällysluettelo Kuvaluettelo... iv Taulukkoluettelo... v 1 Johdanto Taustaa KuntaGML:stä ratkaisu kuntien paikkatietoaineistojen yhteiskäytölle? Tutkimuksen kohde Tutkimusmenetelmät Työn rakenne Kuntien paikkatiedot Kuntien paikkatiedot osana valtakunnallista paikkatietoinfrastruktuuria Paikkatietojärjestelmät kunnassa Kunnan paikkatietoaineistot Seudulliset paikkatietojärjestelmät KuntaGML toiminnallisuus ja määritykset KuntaGML-palvelu KuntaGML:n toiminnallisuus XML-skeemat Tietopalvelurajapinta OpenGIS-määritykset WFS WMS GML Hanketta ohjaavat säädökset ja suositukset INSPIRE-direktiivi PSI-direktiivi JHS-suositukset Kuntien tilanne KuntaGML:n käyttöönotossa Helsinki... 30

6 4.1.1 Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot Paikkatietojen käyttö kunnassa KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet Turku Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot Paikkatietojen käyttö kunnassa KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet Espoo Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot Paikkatietojen käyttö kunnassa KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet Lahti Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot Paikkatietojen käyttö kunnassa KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet Kirkkonummi Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot Paikkatietojen käyttö kunnassa KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet YTV Paikkatietojen käyttö YTV:ssä YTV:n ja kuntien välisen tiedonsiirron haasteet KuntaGML-odotukset YTV:ssä Kuntien KuntaGML-aineistojen vertailua Kantakartta Asemakaava Yhteenveto Tutkimuksen tulosten analysointi Tutkimuksen dimensiot Kunnan ympäristötekijät Kunnan paikkatietojärjestelmät ja käytössä olevat ohjelmistot Kunnan paikkatietoaineistot Kunnan paikkatieto-osaaminen ja organisaation rakenne... 54

7 6.2 Tutkimuksessa havaitut haasteet Ympäristötekijöiden tuomat haasteet Kuntien paikkatietojärjestelmien tuomat haasteet Paikkatietoaineistojen aiheuttamat haasteet Osaamisen ja organisaatiorakenteen aiheuttamat haasteet Tutkimustulosten yhteenveto Yhteenveto ja johtopäätökset Tutkimuksen yhteenveto Pohdintaa ja suosituksia Jatkotutkimusaiheita Lähteet... 72

8 Kuvaluettelo Kuva 1. Yhteentoimivuuden tasot järjestelmien välillä. (Mukaillen Bishr 1998)... 3 Kuva 2. Yleinen malli kansallisesta paikkatietoinfrastruktuurista. (MMM 2004)... 8 Kuva 3. Paikkatietoinfrastruktuurien hierarkiajaottelua. (Williamsson et. al 2003)... 9 Kuva 4. Paikkatietojärjestelmän osat. (Mukaillen Longley et al. 2005) Kuva 5. Kunnan paikkatietoaineisto muodostuu kuntien kartastoista ja rekistereistä Kuva 6. Harmonisoinnin hyödyt (MMM 2004) Kuva 7. KuntaGML-rajapinta osana Kuntien paikkatietopalvelua (Holopainen 2008) Kuva 8. KuntaGML-tietopalvelurajapinnan toiminnan perusajatus Kuva 9. Erään kantakarttakohteen XML-skeema. ( 20 Kuva 10. SePen toiminnallisuus. (YTV 2007) Kuva 11. Espoon kantakartan rakennus-luokan skeema ( 45 Kuva 12. Turun kantakartan rakennusluokan skeema (Turun kaupunki) Kuva 13. Järvenpään kantakartan rakennusluokan skeema ( 46 Kuva 14. Järvenpään kantakartan harjaviiva-kohde ( 46 Kuva 15. Vantaan kantakartan rakennusluokan skeema ( 47 Kuva 16. Espoon katualueen KuntaGML-skeema ( 48 Kuva 17. Turun katualueen KuntaGML-skeema (Turun kaupunki) Kuva 18. Kokkolan katualueen KuntaGML-skeema ( 49 Kuva 19. Espoon viivamaisen kaavamääräyksen skeema ( 50 Kuva 20. Turun viivamaisen kaavamääräyksen skeema (Turun kaupunki) Kuva 21. Kokkolan viivamaisen kaavamääräyksen skeema ( 50 Kuva 22. Tutkimuksen tarkastelukehikko Kuva 23. KuntaGML-käyttöönottohaasteiden jakautuminen hierarkiatasoille Kuva 24. KuntaGML-haasteet: osaaminen ja organisaatiorakenne Kuva 25. KuntaGML-haasteet: ohjelmistot Kuva 26. KuntaGML-haasteet: paikkatietoaineistot

9 Taulukkoluettelo Taulukko 1. KuntaGML:ään liittyviä standardeja. (Sito 2008) Taulukko 2. Tutkimuskuntien paikkatietoaineistojen tuotanto-ohjelmistot Taulukko 3. Paikkatietojen käyttö kunnissa Taulukko 4. Kuusi näkökulmaa paikkatietokypsyyteen. (Mäkelä 2009) Taulukko 5. Organisaation paikkatietokypsyystaulukko. (Mäkelä ja Warsta 2008) v

10 1 Johdanto 1.1 Taustaa Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana teknologian ja osaamisen kehittyessä paikkatietoaineistojen hyödyntäminen ja käyttö erilaisissa organisaatioissa niin julkisissa kuin yksityisissäkin on lisääntynyt. Koska paikkatietojen tehokkaaseen hyötykäyttöön tarvitaan eri tiedontuottajien tuottamia aineistoja, on tarve paikkatietojen yhteiskäytölle lisääntynyt ja tiedon tuottajien välinen yhteistyö koettu tärkeäksi. Suomessa on useita paikkatietoja tuottavia tahoja, osa tahoista tuottaa aineistoja pääosin omiin tarpeisiinsa, kun taas osa, esimerkiksi Maanmittauslaitos, laajempaa käyttöä varten. Lisäksi valtakunnalliset toimijat, kuten johtolaitokset, tarvitsevat toimintaansa kattavasti paikkatietoja eri puolilta Suomea. Alueilla, joilla on useita paikkatiedon tuottajia, voi syntyä tilanne, jossa samaa tietoa tuotetaan samaan tarkoitukseen useaan kertaan. Yhteiskunnan kannalta olisi järkevää, että tällaista päällekkäistä tiedon keruuta voitaisiin välttää ja sen sijaan eri toimijoiden tuottamat aineistot saataisiin tehokkaasti hyötykäyttöön. Vaikka paikkatietojen yhteiskäytön tehostamisesta on puhuttu jo pitkään, on sen toteuttaminen ollut käytännössä hankalaa. Toteuttamisen hankaluudet juontuvat pitkälti paikkatietoaineistojen historiasta; tietoa on perinteisesti tuotettu vastaamaan lähinnä omia tarpeita, eivätkä paikkatietojen tuottajat ole nähneet tiedon hyödyntämisen potentiaalia riittävän laajaalaisesti. Hyvänä esimerkkinä ovat kunnat, jotka ovat paikkatietojen tuottajina merkittävässä roolissa. Ne tuottavat ja ylläpitävät alueeltaan monenlaista paikkatietoaineistoa, muun muassa kiinteistörekisteri-, rakennus- ja osoitetietoja, pohjakarttoja sekä maankäytön suunnitteluun tarvittavia kaavoitustietoja. Oman kunnan alueen lisäksi osa kunnista on mukana seudullisissa hankkeissa, joissa paikkatietoja tuotetaan yhtenäisessä muodossa seutualueella. Tällaisessa kuntien välisessä yhteistyössä sekä esimerkiksi kuntaliitoksissa yhteensopivat paikkatiedot ovat merkittävässä roolissa. Kaiken kaikkiaan kuntien tuottamia paikkatietoja voitaisiin käyttää paremmin hyödyksi niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Toistaiseksi kuitenkin keskeisenä esteenä laajamittaiselle paikkatietoyhteistyölle on ollut eri kuntien paikkatietoaineistojen sisällöllinen ja tekninen yhteensopimattomuus (Holopainen 2008). Tämä ongelma on myös yksi tämän työn keskeisistä motivaatiolähteistä. 2

11 Yhteiskäytön tarve ei siis ole mikään uusia asia, sillä se on tunnistettu jo 1980-luvulla. Siitä saakka on myös pyritty ratkaisemaan yhteiskäytön esteitä ja saamaan paikkatiedot yhteensopiviksi useiden erilaisten projektien ja tutkimusten avulla. Ensimmäinen aihetta koskeva projekti oli 1980-luvulla käynnistetty LIS-projekti, jonka myötä Maanmittauslaitos teki työtä tiedonsiirron helpottamiseksi ja paikkatietoaineistojen sisällön yhtenäistämiseksi sekä aloitti Paikkatietomarkkinat ja perusti paikkatietohakemiston. LIS-projektin tuloksena vakiintui myös paikkatietojen yhteiskäytön termi. (LIS 1991) LIS-projekti sai jatkoa 1990-luvulla, kun vuonna 1993 asetetun Paikkatietojen yhteiskäytön yhteistyöryhmän (PYRY) tehtävänä oli edistää aiemmin hahmoteltujen paikkatietopalvelujen syntymistä (PYRY 1996). Paikkatietojen infrastruktuurin käsite alkoi hahmottua 1990-luvun puolivälissä, ja samoihin aikoihin Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA valmisteli selvityksen kansallisesti merkittävistä paikkatietovarannoista ja niiden kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä (JUHTA 1996b). Vuonna 2001 valtioneuvosto asetti Paikkatietoasiain neuvottelukunnan (PATINE), jonka yhtenä tehtävänä oli käynnistää kansallisen paikkatietostrategian valmistelu. Tuloksena syntyi Suomen kansallinen paikkatietostrategia , jonka päämääränä oli saada aikaan tehokas tietoinfrastruktuuri, joka varmistaa keskeisten paikkatietojen saatavuuden ja mahdollistaa niiden tehokkaan yhteiskäytön. (MMM 2004) 2000-luvun alussa aloitettiin nykyisin KuntaGML-nimellä tunnetun hankkeen valmistelu. Hankkeessa jatkettiin edelleen LIS-projektissa tunnistettujen standardimuotoisten paikkatietoaineistojen tietopalvelurajapintojen kehitystyötä, selvitettiin näiden tekniset vaatimukset ja markkinoitiin suunnitteilla olevaa hanketta kuntiin. Vuonna 2005 valtioneuvosto käynnisti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, PARAS-hankkeen, jonka mahdollistava puitelaki tuli voimaan helmikuun alussa 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Hanke on merkittävä toimeenpanija kuntayhteistyölle, ja puitelaissa (Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007) on säädetty muun muassa kuntien tietojärjestelmien ja yhteispalveluiden kehittämisestä. (Holopainen 2008) 2

12 KuntaGML-hanke käynnistyi vuoden 2007 alussa, ja se liittyy tiiviisti yhteen PARAShankkeen kanssa. KuntaGML:n tavoitteena on lisätä kuntien tuottamien paikkatietojen hyötykäyttöä yhteiskunnassa ottamalla kunnissa käyttöön standardimuotoiset paikkatietopalvelurajapinnat ja tietopalvelut (Holopainen 2008). Tällä hetkellä hanke on jo edennyt käyttöönottovaiheeseen. 1.2 KuntaGML:stä ratkaisu kuntien paikkatietoaineistojen yhteiskäytölle? KuntaGML:n myötä ollaan pääsemässä tilanteeseen, jossa eri kuntien tuottamat paikkatietoaineistot ovat helpommin jaettavissa eri käyttäjien välillä. Paikkatietojen yhteentoimivuus on kuitenkin laaja käsite ja vaatii toteutuakseen useiden eri osien yhteentoimivuutta. Esimerkiksi Bishr (1998) on määritellyt paikkatietojärjestelmien välille kuusi yhteentoimivuuden tasoa: tietoverkkoprotokollat, laitteistot ja käyttöjärjestelmät, paikkatietotiedostot, tiedonhallintajärjestelmät (DBMS), tietomallit sekä sovelluksen semantiikka. Jotta järjestelmien välinen yhteiskäyttö toteutuisi, tulee kunkin tason olla osaltaan yhteensopiva (kuva 1). Tasojen yhteentoimivuus etenee järjestyksessä siten, että ylemmän tason yhteentoimivuuden tulee toimia ennen kuin seuraavan tason yhteentoimivuus voidaan toteuttaa. Kuva 1. Yhteentoimivuuden tasot järjestelmien välillä. (Mukaillen Bishr 1998) 3

13 Bishrin (1998) mallin perusteella voidaan todeta, että neljä ylintä tasoa ovat nykyisin jo hyvin pitkälle yhteentoimivia. Tietoverkkoprotokollat ovat standardoituja, laitteistot ja käyttöjärjestelmät toimivat hyvin yhteen, tiedostomuotoisia paikkatietoja pystytään siirtämään järjestelmien välillä ja myös tietokantaratkaisut ovat relaatiomallin osalta vakiintuneita. Bishrin mallin kaksi viimeistä tasoa, tietomallit ja sovellusten semantiikka puolestaan ovat tasoja, joiden yhteentoimivuuteen KuntaGML-palvelulla tähdätään. Bishrin (1998) mallin pohjalta on kuitenkin samalla todettava, että vaikka KuntaGML toteuttaa harmonisoidun tiedonsiirron rajapinnan, se ei kuitenkaan poista kokonaan esimerkiksi rajapinnan molemmin puolin olevien aineistojen semanttisia eroja. Kuntien paikkatietojen luokittelu perustuu Kuntaliiton vuonna 1999 laatimaan Kuntien paikkatietojen luokitteluun sekä Maanmittauslaitoksen Kaavan Pohjakartta teoksen karttakohdemalliin. Näiden luokittelusuositusten avulla on pyritty yhtenäistämään kuntien paikkatietojen sisältöä. Käytännössä kuntien paikkatietojen luokittelu ei kuitenkaan ole yhtenäistä, vaan eri kuntien välillä on eroja. Eroja luokittelussa voi olla myös kunnan sisällä, koska kuntien käyttämä luokittelu on muokkaantunut kunnan omien tarpeiden mukaan. Lisäksi suositukset käsittävät vain osan kuntien paikkatiedoista. Luokittelun lisäksi aineistoissa on eroja muun muassa kunnan ohjelmistoista sekä käytettävästä koordinaatti- ja korkeusjärjestelmästä johtuen. Kuntien kannalta KuntaGML:n käyttöönotossa on olennaista se, miten kunnan paikkatietoaineisto on sovitettavissa KuntaGML:n tietomalliin ja kuinka paljon sitä joudutaan käsittelemään rajapintaan tuontia varten. Kuntien erilaisuudesta johtuen osassa kuntia KuntaGML:n käyttöönotto sujuu helpommin ja vähemmällä työmäärällä kuin toisissa. 1.3 Tutkimuksen kohde Tässä diplomityössä tutkittiin KuntaGML-palvelun käyttöönottoa kuntien näkökulmasta. Työn päätavoitteena oli selvittää, minkälaisia haasteita palvelun käyttöönottoon liittyy ja minkälaiset tekijät selittävät kuntien välisiä eroja. Usein KuntaGML-palvelusta puhuttaessa viitataan kuntarajat ylittävään tiedonsiirtoon, jossa kunnan ulkopuoliset toimijat hyötyvät kunnan aineistoista, mutta on tärkeää ottaa huomioon myös kunnan sisäinen paikkatietojen yhteiskäyttö. Varsinkin suuremmilla kunnilla on useita paikkatietoa käyttäviä hallintokuntia, 4

14 eivätkä näiden tahojen käyttämät ohjelmistot ole välttämättä toistensa kanssa suoraan yhteensopivia. Tutkimuksessa selvitettiin, miten käyttöönottohaasteet riippuvat kunnan käytössä olevasta tekniikasta sekä yleisistä toimintatavoista kunnassa. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miten paikkatietoaineiston koko ja ominaisuudet vaikuttavat KuntaGML:n käyttöönottoon? Miten kunnan koko, paikkatietojen käyttöaste ja käytön määrä vaikuttavat KuntaGML:n käyttöönottoon liittyviin haasteisiin? Minkälaisia eroja haasteissa syntyy eri tietojärjestelmien välillä? Miten haasteet pitäisi ottaa huomioon paikkatiedon tuotannossa sekä kohteiden tietomäärittelyissä? 1.4 Tutkimusmenetelmät Tämä diplomityö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin hyväksi aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita sekä haastatteluita. Tämän työn tutkimuskuntina olivat Helsinki, Turku, Espoo, Lahti ja Kirkkonummi. Kuntien valinnassa otettiin mukaan sellaisia kuntia, joilla on käytössä toisiinsa nähden erilaiset paikkatieto-ohjelmistot ja -aineistot. Lisäksi työhön otettiin pääkaupunkiseudulla kuntayhteistyötä toteuttavan YTV:n näkökulma siitä, miten pääkaupunkiseudun kuntien paikkatietoyhteistyö toimii nyt ja tulevaisuudessa. Työn tulokset pohjautuvat kuntien haastatteluaineistojen analysointiin. Tutkimuksen tekijä työskenteli diplomityön aikana paikkatietoalan konsulttiyritys Sito Oy:ssä. 5

15 1.5 Työn rakenne Työn toisessa ja kolmannessa luvussa käydään läpi aiheeseen liittyvää teoriaa ja perustietoja. Luvussa 2 määritellään, mitä kuntien paikkatietoaineistot ovat ja minkälainen rooli niillä on kuntien paikkatietoinfrastruktuurissa. Luvun 3 tavoitteena on selvittää KuntaGML-palvelun keskeiset toiminnallisuudet, tietopalvelurajapinnoissa käytettävä tekniikka sekä esitellä, mitä rajapinnasta saadaan ulos. Luvuissa 4, 5 ja 6 käsitellään haastattelututkimusta ja sen tuloksia. Luvussa 4 on koostettu haastatteluin kerätty tieto tutkimuskuntien tilanteesta KuntaGML:n käyttöönotossa. Tärkeät kysymykset liittyvät haasteisiin tai esteisiin, joita kunnat ovat kohdanneet palvelun käyttöönotossa niin kunnan sisä- kuin ulkopuolellakin. Lisäksi selvitetään, miten pääkaupunkiseudun kuntien paikkatietoja käsittelevä YTV näkee KuntaGML:n käyttöönoton. Luvussa 5 arvioidaan esimerkkiaineistojen avulla eri paikkatietojärjestelmiä käyttävien kuntien paikkatietoaineistoja ja miten ne sopivat KuntaGML-tietomalliin. Luvun tavoitteena on tunnistaa, minkälaisia eroja kunnissa niiden välillä on. Luvussa 6 arvioidaan tutkimuksen tuloksia ja johdetaan yleinen malli siitä, minkälaisia haasteita kunnilla esiintyy KuntaGML:n käyttöönotossa. Luvussa 7 esitetään tutkimuksen johtopäätökset ja yhteenveto. 6

16 2 Kuntien paikkatiedot Tässä luvussa käsitellään kuntien paikkatietoja. Luvussa selvitetään, mitä kunnan paikkatiedot ovat, mitä ne pitävät sisällään ja miten ne sijoittuvat eri tasoisissa paikkatietoinfrastruktuureissa. 2.1 Kuntien paikkatiedot osana valtakunnallista paikkatietoinfrastruktuuria Paikkatietoinfrastruktuurikäsitteellä (engl. Spatial Data Infrastructure SDI) tarkoitetaan niiden teknologioiden, menetelmien ja hallinnollisten järjestelmien muodostamaa kokonaisuutta, jolla pyritään edistämään paikkatietojen saatavuutta ja niihin pääsyä. Paikkatietoinfrastruktuuri tarjoaa perustan paikkatietojen löytämiseen, kehittämiseen sekä niin tiedon tuottajalle kuin käyttäjällekin sopiviin sovelluksiin kaikilla yhteiskunnan tasoilla. (GSDI 2004) Williamsson et al. (2003) korostaa, että monet ymmärtävät paikkatiedon kuuluvan paikkatietoinfrastruktuuriin, mutta se on itse asiassa paljon enemmän. Paikkatietoinfrastruktuuri tarjoaa ympäristön, jossa organisaatiot toimivat teknologisessa vuorovaikutuksessa luoden mahdollisuuksia paikkatiedon käyttöön, tuottamiseen ja hallintaan. Graglia ja Nowak (2006) puolestaan määrittelevät paikkatietoinfrastruktuurin useamman organisaation väliseksi järjestäytyneeksi yhteistyöksi, jolla pyritään ratkaisemaan aineistojen jakamisen teknisiä, metadata- ja standardointiongelmia. Kaiken kaikkiaan paikkatietoinfrastruktuuri on eri osista muodostuva kokonaisuus, jonka osiksi esimerkiksi JUHTA (1996a) on määritellyt seuraavat: - organisaatiot - tietovarannot - tietojärjestelmät - tietoverkot ja palvelut - sääntely - osaaminen 7

17 Kuntien välillä paikkatietoinfrastruktuureissa on suuria eroja osassa kuntia se on pitkälle kehittynyt, osassa sitä ei taas ole tunnistettavissa ollenkaan. Kokonaisuuden selkeyttämiseksi PATINE:n laatimassa kansallisessa paikkatietostrategiassa määriteltiin kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin tavoitteet ja päämäärä (MMM 2004). Yleinen malli kansallisesta paikkatietoinfrastruktuurista ja sen osista esitetään kuvassa 2. Kuva 2. Yleinen malli kansallisesta paikkatietoinfrastruktuurista. (MMM 2004) Kuvan 2 malli on kansallisen tason paikkatietoinfrastruktuurista, mutta vastaavanlaisia kokonaisuuksia voidaan hahmotella myös muille tasoille. Paikkatietoinfrastruktuurin avulla voidaan tukea paikkatietojen käyttöä eri tasoilla; organisaatioissa, paikallisesti, seudullisesti, kansallisesti, alueellisesti ja globaalisti. (Williamsson et al. 2003) Kuvassa 3 havainnollistetaan, miten paikkatietoinfrastruktuureja voidaan jaotella eri tasoille. Ylemmän tason infrastruktuuri voi koostua yhdestä tai useammasta alemman tason kokonaisuudesta. 8

18 Kuva 3. Paikkatietoinfrastruktuurien hierarkiajaottelua. (Williamsson et. al 2003) Kuntien sisäiset paikkatietoinfrastruktuurit sijoittuvat esitetyssä hierarkiamallissa alimmalle, eli organisaatiotasolle. Periaatteessa niiden voisi käsittää kuuluvan myös paikalliselle tasolle, mutta tässä työssä ei mennä tarkemmin kunnan sisäisiin organisaatioihin, joten kunnat edustavat alinta hierarkiatasoa. Paikallinen paikkatietoinfrastruktuuri muodostuu tässä yhteydessä kaikkien kunnan alueella paikkatietoa tuottavien toimijoiden paikkatietoinfrastruktuureista. Seudullisissa infrastruktuureissa puolestaan sovitetaan yhteen seudun paikallisia infrastruktuureja. Jotta hierarkiamalli toimisi tarkoituksensa mukaisesti, tulisi kunkin tason tarjota paikkatietoaineistoja, jotka on tuotettu joko kyseessä olevan tason tai alemman tason tarkoitusta varten. Eli esimerkiksi kansallisen tason paikkatietoinfrastruktuuri muodostuisi kuntien ja muiden paikkatietoaineistoja tuottavien organisaatioiden paikkatietoinfrastruktuureista. Malli vaatii toimiakseen myös kaksisuuntaisuutta. Alemman tason infrastruktuureja on kehitettävä yhtenäisiksi, jotta niistä voidaan muodostaa laajempi kokonaisuus. EU-tasolla paikkatietoinfrastruktuurien perustamista ohjaa INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in Europe) -direktiivi (2007/2/EY), jonka tavoitteena on Euroopan yhteisön ympäristöpolitiikkoja ja toimintoja tukevan paikkatietoinfrastruktuurin perustaminen (MMM 2008). INSPIRE-direktiiviä käsitellään tarkemmin luvussa 3. 9

19 Paikkatietojen tehokkaan yhteiskäytön kannalta on tärkeää ymmärtää eri tasoisten paikkatietoinfrastruktuurien merkitys, jotta tasojen välinen hierarkia ja sitä kautta yhteistoiminta toteutuisi. Kuntien kannalta on tärkeää lähteä liikkeelle sisäisestä organisoinnista ja saada oma paikkatietoinfrastruktuuri rakennettua selkeäksi, toimivaksi kokonaisuudeksi. Kaksisuuntaisuuden vaatimus on kuitenkin otettava huomioon siten, että noudatetaan ylempien tasojen paikkatietoinfrastruktuurien muodostamista ohjaavia säädöksiä. 2.2 Paikkatietojärjestelmät kunnassa Toimivan paikkatietojärjestelmän avulla voidaan tuottaa, analysoida ja hallita paikkatietoja. Paikkatietojärjestelmä koostuu aina useasta komponentista, joten sen toteuttamisessa on useita erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Longley et.al (2005) määrittelee paikkatietojärjestelmän muodostuvan kuudesta eri osasta: laitteet, ihmiset, ohjelmistot, toiminnallisuudet, data sekä nämä yhdistävä verkko (kuva 4). Koska kukin osa voidaan toteuttaa monella eri tavalla, saadaan paikkatietojärjestelmän toteuttamiselle lukuisia eri vaihtoehtoja. Kuva 4. Paikkatietojärjestelmän osat. (Mukaillen Longley et al. 2005) 10

20 Kunnalla voi olla käytössään yksi tai useampi paikkatietojärjestelmä. Useimmiten useammat paikkatietojärjestelmät tulevat kyseeseen silloin, jos kunnalla on useita paikkatietoja käyttäviä ja tuottavia toimialoja. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee kunkin kunnan kohdalla sen, mikä ratkaisu on toimivin. Kaikkein pienimmillä kunnilla ei ole välttämättä resursseja itse ylläpitää paikkatietojärjestelmää. Näiden kuntien on useimmiten turvauduttava seudulliseen yhteistyöhön, valtion sektoriviranomaisten tarjoamiin palveluihin tai alan konsulttipalveluihin. (Arponen et.al 2004) Kuntien paikkatieto-ohjelmistot muodostuvat pitkälti ulkomaisten toimijoiden tuotteista. Valtaosan Suomessakin käytössä olevista ohjelmistoista muodostavat maailmanlaajuiset ohjelmistot kuten ESRIn ArcInfo, Pitney Bowesin MapInfo, Integraphin GeoMedia, Bentleyn Microstation, Autodeskin AutoCad, GE:n Smallworld sekä Oracle. Kotimaisista ohjelmistoista käytetyin on Tekla Oy:n Xcity. (Arponen et.al 2004) Kunnissa paikkatietojärjestelmät ovat kehittyneet omia tarpeita vastaaviksi, mutta yhteiskäyttöisyysajattelu on jäänyt taka-alalle. Esimerkiksi saman kunnan sisällä voi olla järjestelmiä, joita on hankala saada kommunikoimaan keskenään. Tämä aiheuttaa sen, että aikaa kuluu huomattavan paljon aineiston yhteiskäyttöiseen muotoon muokkaamiseen. Tämä on ongelma paitsi kunnan sisällä, myös kunnan aineistoja käyttävälle ulkopuoliselle taholle. (Korhonen 2007) 2.3 Kunnan paikkatietoaineistot Paikkatietoja käytetään kunnissa pääsääntöisesti kahteen eri tarkoitukseen, joita ovat paikkatietojen tuotantoon ja ylläpitoon liittyvä käyttö sekä muihin palveluihin liittyvä käyttö (Arponen et.al 2004). Paikkatietojen tuotanto ja ylläpito pitää useimmiten sisällään ns. kunnan peruspaikkatietoaineiston keruun. Sitä tehdään kunnissa suurelta osin mittaus- ja kaavoitusyksiköissä, mutta myös kunnan muut toimialat voivat tuottaa omia paikkatietoaineistojaan. Muihin palveluihin liittyvä käyttö on puolestaan enemmän paikkatietojen hyväksikäyttöä sellaisissa tapauksissa, joissa paikkatiedot tuovat palveluille lisäarvoa esimerkiksi erilaisten paikkatietoanalyysien avulla. Tällaisen käytön käyttömahdollisuudet ovat hyvin laajat. Kunnat tuottavat paikkatietoaineistojaan pääosin keskusalueilta ja taajamista, joilla suunnittelun ja tarkkojen tietojen tarve on suurin. Valtakunnallisesti kuntien vastuu paikkatietoaineistojen tuotannosta osuu juuri keskusalueille. Suurissa kaupungeissa koko 11

21 kaupungin alue saattaa täyttää tarkemman tiedon vaatimukset ja on kunnan ylläpitovastuulla. Pienemmissä kunnissa haja-asutusalueiden aineistot ovat usein valtion laitosten aineistoja. (Arponen et.al 2004) Kuntien paikkatietoaineistojen tärkein sisältö muodostuu kunnan kartastoista sekä rekistereistä. Kuntien kartastot sisältävät paikkatietoja graafisessa muodossa ja ne ovat visualisoinnin kannalta tärkeitä. Rekisterit puolestaan pitävät sisällä kohteisiin liittyvää ominaisuustietoa. Jotta paikkatietoaineisto olisi kattavaa, tulee rekisterien ja kartastojen välillä olla yhteys. Kuva 5 havainnollistaa kunnan paikkatietoaineistojen muodostumista. Kuva 5. Kunnan paikkatietoaineisto muodostuu kuntien kartastoista ja rekistereistä. Kuntien kartastot Kuntien tuottamista kartastoista tarkin on kaavoituksen pohjana käytettävä kantakartta, jota tuotetaan 1:500, 1:1000 tai 1:2000 mittakaavassa. Pinta-alaltaan nämä tarkat kartastot käsittävät vain muutaman prosentin Suomen pinta-alasta, mutta näille alueille mahtuu suurin osa tärkeistä infrastruktuuri-investoinneista sekä suunnittelutarpeesta. Kantakarttojen laatiminen on pitkälti lakisääteistä, ja puitteet karttojen laatimiselle asettaa Kaavoitusmittausasetus 1284/1999. Kuvaustekniikassa noudatetaan Maanmittauslaitoksen julkaisuissa Kaavan Pohjakartta 1997 sekä Kaavoitusmittausohjeet 2003 annettuja kuvausohjeita. Lisäksi kohteiden kuvaamiseen vaikuttaa Suomen Kuntaliiton 1999 laatima Kunnan paikkatiedon luokitus. (Arponen et.al 2004) 12

22 Muita kunnan kartastoja ovat muun muassa johtokartta, opaskartta sekä virastokartta. Virastokartta on usein koko kunnan alueen kattava, kantakarttaa yleistetympi kartta, jolla on esitetty yleistetyt kaava- sekä maanomistajatiedot. (Arponen et.al 2004) Kuntien rekisterit Karttojen ohella kuntien paikkatietoaineistojen toinen tärkeä osa muodostuu kunnan rekisteritiedoista. Kuntarekisteri koostuu seuraavista rekistereistä (Arponen et.al 2004): - rakennusrekisteri - kiinteistörekisteri - kiinteistöjen omistajatiedot - kiinteistöjen ja rakennusten osoitetiedot - väestötiedot - yritys- ja toimipisterekisteri - suunnitelmarekisteri Näiden tietojen ylläpito kunnan alueelta on pääosin kuntien vastuulla, ja kunta toimittaa rekistereiden tietosisällön valtakunnallisiin järjestelmiin. Paikkatietoaineistojen sisällölliset erot kuntien välillä Kuntien paikkatietoaineistoiden tietosisällöissä on suuresti eroja, vaikka ne muodostuvatkin ulospäin pitkälti samankaltaisista aineistoista. Jotta niitä pystytään käyttämään hyödyksi laajasti, tulee niiden olla yhteensopivia niin teknisesti, sisällöllisesti kuin laadullisestikin yhdisteltävän aineiston kanssa. Aineistojen yhdistämisen esteinä voivat olla muun muassa eri tavalla määritellyt käsitteet, tunnistetiedot, luokitukset ja koodistot. Lisäksi erot aineistojen keruuprosessissa voivat aiheuttaa esimerkiksi sen, että aineistot eivät vastaa ajantasaisuudeltaan toisiaan. (Korhonen 2007) Esimerkiksi, jos kunnan kantakartta-aineistoa ylläpidetään erilaisilla menetelmillä, jotka perustuvat eriaikaisiin lähtötietoihin, voi olla hankalaa saada aineistoja täysin yhteensopiviksi toistensa kanssa. Aineistojen sisällölliseen yhteensopivuuteen pyritään harmonisoinnin avulla (Korhonen 2007). Harmonisoinnilla tähdätään siihen, että aineistot ovat paitsi teknisesti yhteensopivia 13

23 myös merkityksensä ja tietosisältönsä puolesta yhteentoimivia. Kuva 6 havainnollistaa harmonisointikäsitettä sekä kuinka siitä saatava hyöty kasvaa harmonisoinnin tehostuttua. Kuva 6. Harmonisoinnin hyödyt (MMM 2004) Aineistojen käytön tehostamisen kannalta toinen tärkeä osatekijä harmonisoinnin rinnalla on olemassa olevan aineiston kuvaileminen metatietojen avulla. Toimivan paikkatietoinfrastruktuurin näkökulmasta se on erittäin tärkeä tekijä, sillä metatiedoilla esitetään muun muassa tiedon alkuperä ja aineistoissa tapahtuneet muutokset. Metatiedot myös helpottavat käyttäjää valitsemaan aineiston juuri omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. (GSDI 2004) Metatiedot voidaan jakaa seuraaville tasoille: (JHS ) - Aineistosarjatason metatiedot - Aineistotason metatiedot - Kohdetyyppi- ja ominaisuustyyppitason metatiedot 14

24 Aineistosarjatason metatiedot ovat perustietoja, jotka auttavat tiedon etsijää saamaan perustiedon aineistosta, kuten esimerkiksi, kuka aineiston on tuottanut, milloin ja miksi. Aineistotason metatiedoissa mennään hieman syvemmälle; niiden avulla voidaan arvioida aineiston sopivuutta haluttuun tarkoitukseen aineiston ominaisuuksien perusteella. Kohdetyyppi- ja ominaisuustyyppitason metatiedot ovat metatietojen tarkinta tasoa; ne sisältävät ominaisuudet, joita vaaditaan, jotta tietoon päästään käsiksi. (GSDI 2004) 2.4 Seudulliset paikkatietojärjestelmät Seudulliset paikkatietojärjestelmät ovat järjestelmiä, joissa samaan järjestelmään kuuluu useampi kuin yksi kunta. Aineistojen hallinta on toteutettu siten, että tiedot ovat yhdellä tai useammalla palvelimella ja käyttöoikeuksien rajoissa kunkin kunnan katseltavissa ja käytettävissä (Suomalainen 2006). Etenkin pienemmillä kunnilla, joilla oman paikkatietojärjestelmän luominen ja ylläpito on resurssien puitteissa vaikeaa, tuo seudullinen yhteistyö mahdollisuuden toimivaan paikkatietotekniikkaan. Usein seudullinen yhteistyö toimiikin siten, että sen piiriin kuuluu isompi keskuskunta ja sen kehyskuntia. Pienten kuntien lisäksi myös keskuskunta hyötyy järjestelmästä, sillä se saa investoinneilleen lisää käyttäjiä ja tätä kautta myös enemmän kustantajia järjestelmästä aiheutuville kuluille. Seutuyhteistyöhön voi liittyä myös yhteinen palvelutarjonta: esimerkiksi kiinteistönmuodostus ja rakennusvalvonta voidaan hyvin toteuttaa seudullisina. Seutuyhteistyön tehostaminen on myös yksi kuntien PARAS-hankkeen tavoitteista. Osin hanke liittyy myös kuntaliitosten valmisteluun, joilla pyritään uudistamaan kuntarakennetta nykyistä vahvemmaksi. Tehokkaalla paikkatietojen seudullisella yhteistyöllä edesautetaan yhteisten paikkatietojärjestelmien syntymistä, jolloin kuntien aineistojen yhteiskäyttö tehostuu. Vaikka yhteistyössä ei päädyttäisikään kuntaliitokseen, saadaan seutukuntien aineistot toimimaan yhteen ja helpotettua samalla kuntien välistä sähköistä asiointia. Kuntien keskinäisen seudullisen yhteistyön lisäksi seutuyhteistyötä voi toteuttaa myös kuntien ulkopuolinen taho, kuten pääkaupunkiseudulla YTV. YTV:n paikkatietojen yhteiskäyttöä käsitellään tarkemmin luvussa

25 3 KuntaGML toiminnallisuus ja määritykset Tässä luvussa esitellään pääpiirteittäin KuntaGML-hanke mikä se on, miten se toimii ja mihin sillä pyritään. Luvussa 3.1 käydään läpi hankkeen taustoja ja luvun tavoitteena on selvittää KuntaGML:n taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Luvussa 3.2 esitetään KuntaGML:n toiminnallisuudet. Luvun tavoitteena on selvittää mitä tarkoittavat KuntaGML-skeema ja tietopalvelurajapinta. Luvussa käydään myös läpi minkälaisia palveluita KuntaGML:n tietopalvelurajapinta sisältää. Luvussa 3.3 käydään läpi tietopalvelurajapinnan toiminnallisia perusteita. Luvun tavoitteena on selvittää palvelun kannalta keskeiset rajapintamääritykset, jotka perustuvat OGC:n (Open Geospatial Consortium) OpenGIS-määrityksiin. Luvussa 3.4 selvitetään KuntaGMLhanketta ohjaava lainsäädäntö ja suositukset. 3.1 KuntaGML-palvelu KuntaGML on Suomen Kuntaliiton vuonna 2001 perustaman Kuntien paikkatietopalveluprojektin osahanke. Hankkeen koordinoinnista vastaa Suomen Kuntaliitto, ja mukana on valtaosa Suomen kunnista. Kuntaliiton ja kuntien lisäksi toteutuksessa ovat mukana kuntien tietojärjestelmätoimittajat sekä Tekes. KuntaGML-hanke liittyy tiivisti Valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämään PARAS-hankkeeseen. (Holopainen 2008) KuntaGML-hanke käynnistyi vuoden 2007 alussa ja se saatiin tietopalvelurajapintojen toiminnallisuuksien osalta päätökseen alkuvuonna Tällä hetkellä meneillään on käyttöönottovaihe. Hankkeen toteutumista ohjaava laki velvoittaa kuntien tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta seuraavaa: Valtio ja kunnat laativat yhteisiä standardeja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja edistävät yhdessä uusien tietohallinnon järjestelmien ja toteuttamistapojen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Valtio ja kunnat kehittävät ja ottavat käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja hyödyntävän organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittävän yhteispalvelumallin. (Laki kuntaja palvelurakenneuudistuksesta 169/ ) 16

26 KuntaGML:n tavoitteet KuntaGML-palvelun taloudellisena tavoitteena on tehostaa kuntien toimintaa ja laskea kuntien tuottamien paikkatietojen välittämisen kustannuksia sekä lisätä kuntien tuottamien tietojen hyväksikäyttöä. Toiminnallisena tavoitteena on ottaa kunnissa käyttöön standardimuotoiset paikkatietopalvelurajapinnat ja mahdollistaa kaupallisten sekä viranomaisten järjestämien, kuntien tuottamaa paikkatietoa hyödyntävien tietopalvelujen toteuttaminen. (Holopainen 2008) KuntaGML:n tietopalvelurajapinnan toiminnallisuuden tavoitteena on, että kunta voi tarjota tietopalvelua sekä asiakkaan tietojärjestelmälle että henkilöasiakkaalle. Hankkeessa on toteutettu seuraavat tietopalvelurajapinnan toiminnallisuudet (Holopainen 2008): - hakusanomien käsittely - haettavien kohteiden valinta - vastaustiedostojen ja paluusanomien tuottaminen - laatutiedon toimittaminen hakupalvelun käyttöön - tietopalvelun käyttöoikeuksien ja muiden käyttötapahtumien hallinta - liityntäpinta ulkopuolisiin metatietopalveluihin ja e-kaupankäyntipalveluihin KuntaGML-rajapinta sijoittuu kuntien paikkatietopalvelukokonaisuuteen kuvan 7 mukaisesti. Kuva 7. KuntaGML-rajapinta osana Kuntien paikkatietopalvelua (Holopainen 2008) 17

27 3.2 KuntaGML:n toiminnallisuus KuntaGML-projektin osana tietojärjestelmätoimittajat toteuttavat kunta-asiakkailleen ratkaisun, jonka avulla kunta voi tarjota aineistoja yhtenäisen ja dokumentoidun rajapinnan kautta. Määrittelyn mukaan tarjottavia aineistoja ovat kantakartat ja asemakaavat sekä kunnassa mahdollisesti ylläpidettävä ajantasa-asemakaava tai vastaava kaavayhdelmä. (Sito 2009) KuntaGML-hankkeen tietopalvelurajapinnan toteutuksesta ovat vastanneet seuraavat kuntien tietojärjestelmätoimittajat: Airix Ympäristö Oy, Basepoint Oy, Bentley Finland Oy, Logica Oy, Tekla Oyj sekä Vianova Systems Finland Oy. Tietopalveluiden testauksesta vastaa Sito Tietotekniikka Oy. (Holopainen 2008) KuntaGML:n toiminnallisuus perustuu siihen, että aineiston tuottaja tuottaa KuntaGMLskeeman mukaisia paikkatietoaineistoja, jotka toimitetaan tietopalvelurajapinnan kautta aineiston käyttäjälle. Kuva 8 havainnollistaa tiedonsiirron perusmallin. Myös perinteinen tiedostopohjainen tiedonsiirto on mahdollista. Toiminnallisuuden perusteet, KuntaGML-skeema sekä tietopalvelurajapinta, esitellään seuraavaksi yksityiskohtaisemmin luvuissa ja Kuva 8. KuntaGML-tietopalvelurajapinnan toiminnan perusajatus. 18

28 3.2.1 XML-skeemat KuntaGML:n palvelurajapintojen tiedonsiirron toteutus perustuu XML (Extensible Markup Language)- ja GML-tekniikoihin. World Wide Web Consortiumin eli W3C:n kehittämä XML on rakenteellinen kuvauskieli, jota käytetään sekä formaattina tiedonvälitykseen järjestelmien välillä että formaattina tiedon tallentamiseen (W3C 2008). Sen etuna on rakenteellisuus, joka mahdollistaa laajojenkin tietomassojen selkeän jäsentämisen. XML-dokumentin rakenteen kuvaavaa teknologiastandardia kutsutaan XML-skeemaksi. KuntaGML:n kantakartta- ja asemakaavatietojen rakenne ja käsitteiden suhteet toisiinsa on rakennettu XML-skeeman avulla. Lisäksi skeemoista on laadittu HTML- ja UMLdokumentit, jotta skeemojen tulkitseminen olisi selkeämpää. Skeemamäärittelyt pohjautuvat Kuntien paikkatiedon luokitteluun (KPL). (Niilahti 2009) Kuva 9 havainnollistaa esimerkin avulla skeeman rakennetta. Sekä kantakartan että asemakaavan skeemat ovat kokonaisuudessaan saatavilla KuntaGML-projektisivuilta Kuvan kantakarttakohde havupuurivi kuuluu ylemmällä tasolla kantakartta-aineiston kasvillisuuskohteisiin. 19

29 Kuva 9. Erään kantakarttakohteen XML-skeema. ( 20

30 3.2.2 Tietopalvelurajapinta Järjestelmätoimittajien toteuttaman yhtenäisen ja standardoidun tietopalvelurajapinnan kautta kunnat voivat tarjota paikkatietoaineistojaan niiden käyttäjille. Tässä vaiheessa hanketta tietopalvelurajapintaan voidaan toimittaa ainoastaan määritellyn tietomallin mukaista aineistoa, joita ovat kantakartta- ja asemakaava-aineistot. Jatkossa rajapinnan oletetaan kehittyvän niin, että sen kautta voidaan tarjota kunnan paikkatietoaineistoja laajasti käyttäjän tarpeiden mukaan. (Sito 2008) KuntaGML-rajapinta tarjoaa neljä eri palvelua (Sito 2008): 1) Aineistojen metatietopalvelu 2) Vektorimuotoinen aineistopalvelu (kantakartta ja asemakaavayhdelmä) 3) Rasterimuotoinen aineistopalvelu (kantakartta ja asemakaavayhdelmä, jos saatavilla) 4) Aineistojen latauspalvelu Palvelut on kuvattu seuraavasti (Sito 2008): Metatietopalvelun tehtävänä on vastata kunkin palvelun sisältöön liittyviin kysymyksiin. Palvelusta voidaan kyselyiden avulla selvittää esimerkiksi, mitä aineistopalveluita on saatavilla. Vektorimuotoinen aineistopalvelu tarjoaa pääsyn varsinaiseen paikkatietosisältöön, ja se käsittelee aineistoa yksittäisinä, vektorimuotoisina paikkatietokohteina. Palvelu toteutetaan WFS-menetelmällä, joka esitellään tarkemmin luvussa 3.3. Rasterimuotoisen karttapalvelun päätehtävänä on tuottaa visuaalinen esitys palvelussa olevista paikkatiedoista. Palvelu toteutetaan WMS-menetelmällä, joka esitellään niin ikään luvussa 3.3. Aineistojen latauspalvelulla tarjotaan rajapinnan kautta saataville tiedostoja, kuten esimerkiksi aineisto-otteita tai dokumentteja. Tällaisia dokumentteja voivat olla esimerkiksi asemakaavadokumentit ja tonttijakokartat. 21

31 Palvelun tukemat tiedostomuodot ovat: - rasterimuotoinen Tiff - pdf-tiedosto - ZIP-pakattu GML-tiedosto 3.3 OpenGIS-määritykset KuntaGML:n rajapintapalvelut perustuvat OGC:n (Open Geospatial Consortium) OpenGISmäärityksiin (OGC 2009). Ne tukevat tietojen yhteiskäyttöä ja mahdollistavat erilaisten paikkatietopohjaisten palveluiden joustavan toteuttamisen webiin, mobiilipalveluihin sekä muihin tietojärjestelmiin. (Niilahti 2009) OGC on kansainvälinen organisaatio, jonka tavoitteena on edistää paikkatietoalan avoimuutta ja yhteiskäyttöisyyttä. Se toimii tiiviissä yhteistyössä kansainvälisen standardointiorganisaation alaisen paikkatietoalan teknisen komitean ISO/TC 211:n kanssa. KuntaGML:n kannalta oleellisimmat standardit on lueteltu alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1. KuntaGML:ään liittyviä standardeja. (Sito 2008) Standardi nro Kuvaus OGC versio ISO Geographic Markup Language -GML ISO Rules for Application Schema ISO Web Feature Service WFS ISO Filter Encoding ISO Web Map Service WMS JHS 162 Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten JHS 158 Paikkatietojen metatiedot Näistä käydään seuraavaksi läpi OGC-spesifikaatiot WFS, WMS ja GML sekä WFSpalveluun liittyvä Filter Encoding. 22

32 3.3.1 WFS WFS (Web Feature Service) on KuntaGML-rajapinnan vektorimuotoinen palvelu. Se perustuu standardiin ISO WFS-palvelu tukee seuraavia operaatioita: (OGC 2005a) GetCapabilities: Metatietokysely, joka palauttaa XML-koodatun vastausviestin sisältäen mm. palvelun operaatiot ja tarjolla olevat kohdetyypit kattavuusaluetietoineen. DescribeFeatureType: Kysely, jonka avulla asiakasohjelma voi selvittää tietyn palvelussa tarjolla olevan kohdeluokan tietorakenteen. Vastausviesti esitetään yleensä XML-skeemadokumentin muotoisena. GetFeature: Palvelun keskeisin kysely, jolla asiakasohjelma voi pyytää palvelusta haluamansa paikkatietosisällön. Kyselyssä osoitetaan halutut kohdeluokat ja niiden mukaan haluttavat ominaisuudet ja rajauslausekkeet, joiden pohjalta vastausviestiin sisällytettävät kohteet valitaan. WFS-palvelu palauttaa oletusarvoisesti paikkatiedot GML-muotoisena. GML muodostuu joukosta ominaisuuksia, joten tämä näkyy myös GetFeature-kyselyn rakenteessa. Kohteet esitetään XML-elementteinä ja kohteen ominaisuudet puolestaan näiden lapsielementteinä. WFS-palvelun tulee olla saatavissa tietystä URL-osoitteesta, sillä kyselyiden tulokset esitetään HTTP POST-metodin mukaisina XML-viesteinä. (Sito 2008) Filter Encoding Kyselyiden rajaamisen mahdollistamiseksi ja haluttujen kyselyvastausten saamiseksi on kehitetty XML-pohjainen rajauskieli Filter Encoding. Ilman rajausta kysely palauttaa oletusarvoisesti kaikki kohdeluokat, mikä ei varsinkaan web-palveluissa ole toivottavaa. Kieli sisältää operaatioita, jotka jakaantuvat kolmeen pääryhmään: sijainnilliset operaatiot, vertailuoperaatiot ja loogiset operaatiot, joilla voidaan yhdistellä kahta ensin mainittua. (OGC 2005b) 23

33 3.3.2 WMS KuntaGML:n rasterimuotoinen palvelu perustuu WMS- (Web Map Service) määritykseen. Sitä vastaava standardi on ISO WMS-palvelun päätehtävänä on tuottaa kyselyiden parametrien mukainen kartta kuvatiedostona. Mikäli karttaa ei pystytä tuottamaan, tulee palvelun antaa asianmukainen virheilmoitus. (Sito 2008) WMS-rajapinta koostuu kolmesta kyselystä, jotka ovat: (OGC 2006) GetCapabilities: Metatietokysely, joka palauttaa XML-koodatun vastausviestin sisältäen mm. palvelun tukemat operaatiot ja tarjolla olevat kohdetyypit kattavuusaluetietoineen. GetMap: Palvelun keskeisin operaatio, joka tuottaa vastauksena rasterimuotoisen, määriteltyjen parametrien mukaisen karttakuvan. GetFeatureInfo: Kysely palauttaa vastauksena lisäinformaatiota kartalla näkyvistä kohteista. Karttakuvien haku palvelimelta hoidetaan WMS-palvelussa HTTP-kutsuilla. 24

34 3.3.3 GML GML (Geography Markup Language) on XML-pohjainen paikkatietojen mallintamis- ja koodaustapa. Se perustuu yksinkertaiseen, kohdepohjaiseen tietomalliin, jossa on vain kaksi peruskäsitettä: objekti ja ominaisuus. (JHS ) Objektit koostuvat joukosta ominaisuuksia, ja ne muodostavat GML:ssä vuorottelevan rakenteen. Ominaisuudet jakaantuvat yksinkertaisiin ja rakenteisiin. Yksinkertaisilla ominaisuuksilla on arvona merkkijono, rakenteisilla puolestaan objekti, joka muodostuu taas joukosta ominaisuuksia. Näin syntyy tietorakenne, jossa objektit ja ominaisuudet vuorottelevat. (JHS ) GML:n tekstimuotoisuus mahdollistaa sen käsittelyn monenlaisilla sovelluksilla, mikä on etu myös tiedonsiirrossa kahden eri paikkatietojärjestelmän välillä. Esimerkki GML-muodossa olevasta aluerajaukseen käytettävästä monikulmiosta (Sito 2008): <gml:polygon srsname="urn:ogc:def:crs:epsg:6.6:2393"> <gml:exterior> <gml:linearring> <gml:pos> , </gml:pos> <gml:pos> , </gml:pos> <gml:pos> , </gml:pos> <gml:pos> , </gml:pos> <gml:pos> , </gml:pos> <gml:pos> , </gml:pos> <gml:pos> , </gml:pos> <gml:pos> , </gml:pos> </gml:linearring> </gml:exterior> </gml:polygon> 25

35 3.4 Hanketta ohjaavat säädökset ja suositukset KuntaGML-palvelua ohjaavat muutamat keskeiset standardit ja direktiivit. Euroopan tasolla merkittävimmät hankkeeseen vaikuttavat direktiivit ovat INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in Europe) ja PSI (Public Sector Information). Suomessa keskeisiä paikkatietojen yhteiskäyttöä ohjaavia suosituksia ovat JHS-suositukset sekä Suomen kansallinen paikkatietostrategia. Näiden määrittelyissä ovat pohjana olleet edellä mainitut EU-direktiivit INSPIRE ja PSI. Seuraavassa esitellään lyhyesti INSPIRE- ja PSI-direktiivit sekä palvelun kannalta keskeiset JHS-suositukset INSPIRE-direktiivi INSPIRE-direktiivin (2007/2/EY) avulla pyritään luomaan edellytykset viranomaisten hallussa olevien paikkatietoaineistojen tehokkaalle ja laajalle käytölle. Yksi direktiivin keskeisistä tavoitteista on tiedonvaihdon esteiden poistaminen, ja siksi se luokin pohjan myös KuntaGML-palvelulle. Sitä sovelletaan viranomaisten tuottamiin sähköisiin paikkatietoaineistoihin. Direktiivi ei kuitenkaan koske kaikkia viranomaisaineistoja, eikä edellytä uuden aineiston keräämistä. Esimerkiksi kuntien osalta se koskee aineistoja, joita kunnat ovat lailla velvoitettuja keräämään. Direktiivi tuli voimaan , ja sen toimeenpano on käynnissä vuoteen 2019 asti. (2007/2/EY) Direktiivi asettaa puitteet paikkatietojen yhteiskäytölle, mutta käytännön toteutustyö tehdään kansallisella tasolla. Suomessa INSPIRE-direktiivin toimeenpano on hyvässä vauhdissa. Kesäkuussa 2009 tuli voimaan laki paikkatietoinfrastruktuureista (421/2009) ja sitä täydentää lokakuussa voimaan tullut asetus paikkatietoinfrastruktuureista (765/2009). Lainsäädännön tavoitteena on ohjata INSPIRE-direktiivin voimaantuloa Suomessa. Suomeen on myös perustettu INSPIRE-verkosto, joka tukee paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamista ja direktiivin toimeenpanoa. Direktiivi rakentuu seuraavista pääkohdista: metatiedot, tekninen yhteentoimivuus, verkkopalvelut, tietojen yhteiskäyttö ja koordinointi. (2007/2/EY) 26

36 Velvoitteet INSPIRE-direktiivi asettaa velvoitteita aineistoille, niiden metatiedoille sekä aineistoihin liittyville palveluille. Direktiivi velvoittaa paikkatietoaineistoja hallinnoivia viranomaisia tuottamaan aineistoista metatietoja ja asettamaan ne sähköisen rajapinnan avulla muiden käyttäjien saataville. Aineistojen lisäksi metatietoja on tuotettava myös aineistoihin liittyvistä palveluista. Direktiivi velvoittaa jäsenmaata myös kehittämään ja ylläpitämään verkkopalvelukokonaisuutta, joka mahdollistaa muun muassa aineistojen katselun ja lataamisen sekä aineistojen hakemisen metatietojen perusteella. (MMM 2008) Lisäksi direktiivi velvoittaa jäsenmaata ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan yhteiskäytön onnistuminen. Siihen direktiivissä ei kuitenkaan oteta kantaa, miten yhteiskäyttö toteutetaan, vaan toteutuksen päätösvalta jätetään jäsenmaalle. (MMM 2008) KuntaGML on yksi toimenpiteistä, jolla tähdätään INSPIRE-direktiivin mukaisen yhteiskäytön onnistumiseen. Erityisesti se liittyy velvoitteeseen, jossa paikkatietoaineistot tulee asettaa sähköisen rajapinnan avulla muiden käyttäjien saataville. Se myös edistää osaltaan verkkopalvelukokonaisuuden kehittämistä mahdollistaen katselu-, lataus- ja hakupalvelut. Hyödyt Direktiivistä saatavien hyötyjen saaminen edellyttää, että organisaatioissa otetaan käyttöön uusia, paikkatietojen käyttöä tehostavia toimintamalleja. INSPIRE-työryhmän loppuraportin (MMM 2008) mukaan viranomaiset hyötyvät direktiivistä säästyvien kustannuksien ja tietovarantojen laajemman käytön kautta. Kansalainen puolestaan hyötyy direktiivistä lähinnä välillisesti muun muassa siten, että aineistot ovat paremmin saatavilla. MMM (2008) arvioi, että kansalaisten ja yritysten saama hyöty julkisista paikkatietopalveluista voi olla kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Tämän hyödyn toteutuminen kuitenkin edellyttää sellaisten palveluiden syntymistä, joiden kautta hyöty realisoituu (MMM 2008). 27

37 3.4.2 PSI-direktiivi PSI-direktiivi (Public Sector Information) on direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (2003/98/EY). Sen keskeisimpänä tarkoituksena on varmistaa, että kun viranomaisten hallussa olevan tiedon uudelleenkäyttö on sallittua, voidaan tietoa pääsääntöisesti käyttää myös kaupalliseen tarkoitukseen. PSI-direktiivillä on merkitystä myös INSPIRE-direktiivin käyttöönotossa, erityisesti liittyen sen käyttöehtoja ja maksuja koskeviin säännöksiin. Keskeinen ero direktiivien välillä on se, että PSI-direktiivi koskee erityisesti julkisten tietojen kaupallista hyödyntämistä, eikä julkisten tehtävien hoitamiseen liittyvää tiedonvaihtoa, kuten INSPIRE. Molemmissa direktiiveissä on kuitenkin maksujen suuruudelle asetettu melko yhteneväiset rajoitukset, vaikka ne koskevat hieman eri toimijoita. KuntaGML-palvelun näkökulmasta sekä PSI- että INSPIRE-direktiivit ovat ohjaavassa asemassa, sillä palvelulla pyritään saamaan kuntien aineistot käyttöön laajasti, niin viranomaisten kesken kuin myös alan yritysten kaupallisia tarkoituksia varten JHS-suositukset JHS-järjestelmän tehtävänä on luoda edellytykset palvelujen ja toimintojen kehittämiselle ja tätä kautta parantaa julkisen hallinnon tuloksellisuutta Suomessa. JHS-järjestelmän tarkoituksena on myös edistää yhteistyötä, tietojärjestelmien välistä yhteentoimivuutta sekä turvallisuutta niin julkisen hallinnon sisällä kuin julkisen ja yksityisen sektorin välillä. (JUHTA 2006) JHS-suosituksia on laadittu vuodesta 1992 alkaen, ja ne hyväksyy julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. Niiden laatimista ohjaa JUHTAn alainen JHSjaosto. (JUHTA 2006) KuntaGML-hankkeessa on tavoitteena saada aikaan JHS-suositukset hankkeessa laadittavista (Holopainen 2008): - tietomalleista - tietoluokitteluista 28

38 - tiedonsiirtoskeemoista sekä - paikkatietopalvelurajapinnan toiminnallisuuden määrittelystä Tällä hetkellä hankkeeseen liittyvät seuraavat JHS-suositukset (Lappalainen 2008): JHS 134 Kaava-, tonttijako- ja rakennuskieltotunnukset JHS 135 Kaavojen, tonttijakojen ja rakennuskieltojen ominaisuustiedot JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä JHS 138 Kiinteistötunnus, määräalatunnus ja käyttöoikeusyksikkötunnus JHS 125 Rakennusluokitus JHS 148 Maankäyttöluokitus JHS 153 ETRS89-järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 154 ERTS89 -järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako JHS 158 Paikkatiedon metatiedot JHS 162 Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Lisäksi tekeillä on JHS-suositus, joka koskee paikkatietojen sisältöpalveluja. Se pitää sisällään kolme pääkohtaa: kunnan paikkatietopalvelurajapinta, kantakartan mallinnus ja tiedonsiirto sekä asemakaavan mallinnus ja tiedonsiirto. (Lappalainen 2008) Suosituksen on määrä valmistua toukokuussa

39 4 Kuntien tilanne KuntaGML:n käyttöönotossa Tässä luvussa on koottu haastatteluin kerätty aineisto tutkimuskuntien tilanteesta KuntaGML:n käyttöönotossa. Tutkimuskuntina tässä työssä ovat Helsinki, Turku, Espoo, Lahti ja Kirkkonummi. Tutkimukseen valittiin järjestelmiltään ja aineistoiltaan erilaisia kuntia. Myös kunnan koko ja aktiivisuus paikkatietojen käytössä vaikuttivat kuntien valintaan. Luvussa esitellään kunkin kunnan paikkatietojen käyttöä sekä sitä, miten KuntaGML-palveluun kunnassa suhtaudutaan ja minkälaisia haasteita sen käyttöönotto kuntien näkökulmasta aiheuttaa. Kuntien lisäksi tutkittiin pääkaupunkiseudun kuntien paikkatietoaineistoja käyttävän tahon, YTV:n, näkökulmia KuntaGML-palveluun. Tutkimus toteutettiin pääosin haastattelututkimuksena, ja haastattelut on toteutettu vapaamuotoisin keskusteluin. Tutkimustulosten yhtenäisyyden kannalta olisi ollut parempi käyttää selkeästi strukturoitua haastattelukyselyä, mutta silloin kullekin kunnalle luonteenomaiset asiat eivät välttämättä olisi nousseet esiin. 4.1 Helsinki Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot Helsingin kaupunki toimii pääasiassa Bentleyn Microstation-ympäristössä. Microstationohjelmistoja käytetään paikkatietojen tuottamiseen kaupungin useissa eri virastoissa. Lisäksi kaupungilla on myös useita muita ohjelmistoja käytössään. Näitä ohjelmistoja, kuten esimerkiksi MapInfoa ja GeoMediaa käytetään lähinnä analysointityöhön. (Soukki 2009) Paikkatietojen käyttö kunnassa Helsingin kaupungilla on monipuolinen paikkatietoaineisto, joka on laajasti käytössä kaupungin eri toimialoilla. Aineisto kattaa koko kaupungin alueen ja siitä on saatavilla useita erilaisia tuotteita. Tarkin tuote on koko kaupungin kattava kantakartta, jota tuotetaan 1:500 mittakaavassa. Lisäksi kaupunki tuottaa lukuisia muita aineistokokonaisuuksia, kuten esimerkiksi johtokarttaa, ajantasa-asemakaavakarttaa, opaskarttaa ja seutukarttaa. 30

40 Uutena kaikille käyttäjille suunnattuna palveluna Helsingin kaupunki on uudistanut internetkarttapalveluaan. Palvelulla pyritään tuomaan aineistot helposti tavallisen kansalaisen saataville ja helpottamaan esimerkiksi sähköisen asioinnin kehittymistä. Aineistot ovat myös kaupungin sisäverkossa virkamieskäytössä, jossa on lisäksi saatavilla koko kaupungin alueen kantakartta. Tulevaisuudessa aineistot monipuolistuvat entisestään, tekeillä on esimerkiksi koko kaupungin kattava 3D-malli KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet Helsingin kaupungin laaja paikkatietoympäristö ja tietovarannot aiheuttavat tietynlaisia ongelmia KuntaGML:n käyttöönotolle niin sisäisessä kuin ulkoisessakin käytössä. Koska aineistoa on paljon, on aineistojen käyttäjillä erilaisia tarpeita ja vaatimuksia. Tästä johtuen on haasteellista tietää, mitä aineistoa kukin käyttää, mikä ohjelmistoversio kullakin käyttäjällä on käytössä ja minkälaisia yhteiskäyttötarpeita käyttäjillä on. Isossa organisaatiossa myös ohjelmistopäivitykset ovat suuria operaatioita. Helsingissä yhtenä ongelmana on, että kaupungissa on pääosin käytössä Microstation V7, joka ei tue KuntaGML-formaattia. Tästä johtuen esimerkiksi tiedonsiirto MapInfoon on hankalaa. Jotta kaupungissa saadaan käyttöön KuntaGML-yhteensopiva Microstation Stella Map, tulee ensin tehdä ohjelmistopäivitykset uudempaan V8-versioon. Päivitysoperaatio on suuri, sillä se vaatii koko kaupungin paikkatietoaineiston konvertointia ja sovittamista uuteen tietomalliin. (Soukki 2009) Helsingin oma, erillinen tasokoordinaattijärjestelmä, aiheuttaa ongelmia niin sisäisessä kuin ulkoisessakin KuntaGML-käytössä. Etenkin kaupungin laita-alueilla koordinaattien tarkkuus heikkenee, ja lisäksi järjestelmä aiheuttaa ongelmia tiedonsiirrossa. KuntaGML-rajapinta ei tunne Helsingin koordinaatistoa, eikä koordinaatteja voi näin ollen palvelussa muuntaa. Pilottikokeiluissa koordinaatisto on saanut arvon none, eikä sitä ole siis ollut mukana ollenkaan. (Soukki 2009) Siton keväällä 2009 toteuttamassa tietopalvelutestauksessa kuitenkin havaittiin, että osa ohjelmistoista ei pysty muodostamaan yhteyttä palveluun, mikäli koordinaatistoa ei ole määritelty. (Sito 2009) Helsingissä on havaittu ongelmia myös tiedon jakelussa muun muassa WMS-rasterikuvien kanssa. Niitä ei tällä hetkellä vielä saa tuotua suoraan kaupungin sisäverkosta ulos, vaan ne joudutaan ohjaamaan ylimääräisen palvelimen kautta. (Soukki 2009) 31

41 Helsingissä KuntaGML-toteutusta on testattu toistaiseksi lähinnä kaupungin sisäisessä käytössä. Tavoitteena on Soukin (2009) mukaan saada aineistot ensin tehokkaasti yhteiskäyttöisiksi kaupungin sisällä ja sitten vasta keskittyä kaupungin ulkopuoliseen tiedon jakamiseen. Kunnan rajojen ulkopuolisessa käytössä lisähaastetta tuo useiden eri tahojen, kuten valtion ja muiden kuntien, kanssa toteutettava yhteistyö. 4.2 Turku Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot Turun kaupungilla on käytössään Teklan ohjelmistot kantakartta- ja johtotiedoille. Lisäksi kaupunki käyttää Airixin YtCad-ohjelmistoa kaavoituksessa. Tekla on ollut Turun tietojärjestelmätoimittajana vuodesta 1987 saakka. Tällä hetkellä kaupungin suurin käyttäjä Teklan Xcity-ohjelmistolle on Kiinteistöliikelaitos. Yhteensä Xcityä käyttää noin 150 käyttäjää. Järjestelmän perustana on Xcity-tietokanta, johon voidaan tallentaa koko kunnan keskeiset paikkatieto-aineistot. Tietojen web-pohjaiseen hyväksikäyttöön Turussa käytetään Teklan WebMapia, joka hakee tiedot suoraan tietokannasta ja jolla voi tehdä erilaisia hakuja ja tulostuksia. WebMap-käyttäjiä Turussa on noin 410. (Saarimäki 2009) Turun johtokarttapalvelu on perustettu vuonna Aineistoja tuottavat tahot toimittavat tiedot ylläpitäjälle eli Kiinteistöliikelaitokselle. Vuodesta 2007 alkaen palvelu on toiminut WebMap-palveluna, jossa on saatavilla kootusti kaikki maanalainen johtotieto. (Saarimäki 2009) Kaupungilla on myös muutamia muita ohjelmistoja, kuten MapInfo ja Autodesk, mutta näiden käyttö on vähäistä. (Saarimäki 2009) Paikkatietojen käyttö kunnassa Turun kaupungin paikkatietoja tuotetaan ja ylläpidetään Kiinteistöliikelaitoksen kaupunkimittauspalveluissa. Kaupunkimittauspalvelut sisältävät kiinteistönmuodostus-, maastomittaus- sekä kartta- ja paikkatietopalvelut. (Saarimäki 2009) Turun paikkatietoaineiston päätuotteita ovat kantakartta, johtokartta sekä ajantasaasemakaava. Lisäksi tärkeä tuote etenkin peruskäyttäjälle on Turun seudun opaskartta, joka 32

42 on saatavilla niin painettuna kuin internet-karttapalvelunakin. Opaskartta on saanut alkunsa vuonna 1992, jolloin ensimmäisenä kuntana mukana oli Turku. Nyt kartta on kasvanut 16 kunnan muodostamaksi seutukartastoksi. Kartan ylläpito toimii kuntakohtaisesti siten, että kukin kunta vastaa omasta alueestaan. Kunnat saavat oikeuden omiin alueisiinsa, Kiinteistöliikelaitoksella on käyttöoikeus koko seudun karttaan. (Saarimäki 2009) Turun seudulla pyritään tiiviiseen yhteistyöhön paikkatietojen käytössä. Xcityssä on valmiudet myös seutuyhteistyöhön, ja Turku tekee naapurikunnista seutuyhteistyötä toisen Tekla-kunnan Kaarinan kanssa. Muiden lähikuntien kanssa yhteistyötä estävät eri tietojärjestelmät, eikä alueen kunnilla ole halukkuutta siirtyä saman tietojärjestelmätoimittajan tuotteisiin. Lähivuosien tavoitteena on kuitenkin tiivistää kuntayhteistyötä ja KuntaGML:n myötä yhtenäistää alueen paikkatietopalvelut. Yhtenä toimeenpanijana yhteistyössä on Kuntaliiton PARAS-hanke. (Saarimäki 2009) KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet Turussa ei KuntaGML:n käyttöönottoon ole vielä paneuduttu täydellä teholla. Tavoitteena on ensin saada tehokas sisäinen ja seudullinen yhteistyö vauhtiin ja vasta sitten paneutua enemmän aineistojen laajempaan käyttöön. Tällä hetkellä tärkein tavoite paikkatietojen osalta on saada Turun alueelle uusi Euref-tasokoordinaatisto sekä N2000- korkeusjärjestelmä. Muunnostyössä ongelmia ovat aiheuttaneet kuntien erilliset paikalliset järjestelmät ja niiden yhteensopimattomuus. Tavoitteena on ottaa Turun ja Salon seudulla käyttöön yhteinen koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä helmikuussa (Saarimäki 2009) Vaikka KuntaGML ei ole Turussa vielä prioriteettilistan kärjessä, on sen käyttöä kuitenkin jo testattu. Yhteiskäytön testaamisessa on ollut hyvä, että kaupungissa on käytössä kaksi eri järjestelmää, jolloin on voitu testata KuntaGML-palvelun toimivuutta sisäisessä käytössä. Kantakartan tiedonsiirto toimii hyvin, mutta kaavojen siirrossa on ongelmia johtuen siitä, että ne sisältävät paljon käsin korjattavia vastaavuustaulukoita. Arvion mukaan korjaukset pystytään tekemään vuoden 2009 loppuun mennessä. Kaupungissa on keskusteltu myös siitä, että kaavatkin siirtyisivät Xcityyn, mutta käytännössä YtCad-alusta on osoittautunut sopivammaksi kaavojen teossa. (Saarimäki 2009) Testauksen yhteydessä on havaittu myös puutteita KuntaGML:n XML-skeemassa. Tämä aiheuttaa ongelmia testauksessa, sillä kaikki kohteet eivät luokitu kuten pitäisi. (Saarimäki 2009) 33

43 Saarimäen (2009) mukaan yhtenä suurena esteenä KuntaGML-palvelun laajamittaiselle toteuttamiselle on Turussa kuten varmasti muissakin kunnissa resurssipula. Tällä hetkellä suuressa osassa Suomen kuntia ei olla riittävän muutoshaluisia, koska vanhat toimintatavat koetaan tehokkaammiksi ja täysin riittäviksi. Jotta kehitystyö nopeutuisi ja kuntien aineistot saataisiin yhteiskäyttöisiksi, tulisi kuntien kokea saavansa asiasta jotain konkreettista hyötyä. (Saarimäki 2009) 4.3 Espoo Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot Espoo on ollut Teklan asiakas vuodesta 1997 lähtien ja sillä on käytössään Xcity-ohjelmisto kantakartta-aineistolleen. Teklan kuntarekisterijärjestelmä on ollut kaupungissa käytössä vuodesta 2003 alkaen. Kaavoituksessa Espoo käyttää Microstation Stellaa, joskin ajantasakaavaa ylläpidetään Xcityssä. Erilaisissa sovelluksissa ja paikkatietojen hyötykäytössä kaupungin eri toimialoilla käytetään myös muita ohjelmistoja, kuten esimerkiksi MapInfoa. (Metsälä 2009) Paikkatietojen käyttö kunnassa Espoon kaupunki tuottaa ja ylläpitää alueeltaan monipuolisesti kattavia paikkatietoja. Keskeisten peruspaikkatietojen, kuten kantakartan, johtokartan, virastokartan sekä opaskartan, tuotanto on kaupunkimittausyksikön vastuulla. Kaavoituksesta vastaa puolestaan kaavoitusyksikkö. Ajantasakaavan digitalisointi suoritettiin keväällä 2009, oikoluku tapahtuu saman vuoden lopulla. Kaupungin sisällä paikkatiedot ovat laajassa käytössä eri toimialojen keskuudessa. Pääosin aineistojen käyttö tapahtuukin juuri kaupungin sisällä, seudullinen yhteistyö toteutuu suurimmaksi osaksi YTV:n kautta. (Metsälä 2009) KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet Eri järjestelmät kantakartan ja kaavojen ylläpidossa aiheuttavat tiedonsiirrossa ongelmia. Kaavojen suunnittelu toteutetaan Stellalla, mutta tulostus tehdään Xcityssä, kuten myös 34

44 ajantasakaavan ylläpito, joten tiedonsiirtoa tarvitaan molempiin suuntiin. Kaavojen käsittely tiedonsiirtoa varten on kantakarttaa haasteellisempaa, sillä kaavamerkinnät sisältävät erilaisia määräyksiä, joiden yhteyksien pitää säilyä siirron aikana. Merkintöjen osalta puutteita löytyy myös KuntaGML-skeemasta. Siinä ei ole määritelty kaikkia määräyksiä, jolloin jotkin kaavamerkinnät joudutaan yleistämään. Tällöin aineisto tulee siirron myötä yksinkertaistumaan sekä hieman vääristymään, sillä nykyinen kohderyhmäkoodi ei riitä kohderyhmäerottelun tekemiseen tarkalla tasolla. Ajantasakaavan osalta Espoossa riittää tekemistä myös aineiston harmonisoinnissa, sillä muun muassa turhia viivoja pitää karsia. Uusin KuntaGML-versio mahdollistaa myös pelkän grafiikan siirtämisen, joka on hyvä asia, mikäli halutaan siirtää ainoastaan visualisoivaa sijaintitietoa. Tällöin aineisto ei kuitenkaan sisällä paikkaan sidottua tietoa, joten pelkän grafiikan siirrossa käyttömahdollisuudet ovat varsin rajoitettuja. Espoossa kaavoittajat toivovat skeemaan lisäksi lajikoodin, joka tehostaisi kaavojen sisäistä käyttöä. (Metsälä 2009) Kantakartan osalta suuri työ on ollut rakennusten reunaviivojen ja rakennustunnusten välinen kytkentätyö. Aiemmin rakennustunnuksilla ja reunaviivoilla ei ole ollut yhteyttä, mutta kytkemisen myötä rekisteritiedoille ja rakennuksen grafiikalle on saatu yhteys. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi 3D-näkymien toteutuksen. Harmonisoinnin toteutuksessa hyödynnettiin hiljaista aikaa tilaustöiden osalta, jolloin resursseja vapautui aineiston parantamiselle. (Metsälä 2009) WMS-palvelut ovat Espoossa jo kaupungin sisäisessä käytössä ja myös kaupungin ulkopuolelle erilaisille foorumeille, kuten paikkatietoikkuna.fi, on tarjottu kaupungin aineistoja WMS-kuvina. Sisäisessä käytössä WMS-toimii hyvin esimerkiksi MapInfon.tab tiedostojen mahdollistamana suorakäyttönä. Myös asiakaspalvelussa käytettävässä seurantajärjestelmässä hyödynnetään WMS-tekniikkaa. (Metsälä 2009) WFS-rajapintojen osalta tiedonsiirrossa on vielä haasteita muun muassa aineistojen sisällön harmonisoinnin sekä koordinaatisto-ongelmien vuoksi. Espoossa on käytössä oma, Espoon VVJ-tasokoordinaatisto, mitä KuntaGML-formaatti ei tue. Kaupungissa tosin toimitetaan aineistoja myös KKJ-koordinaatistossa. (Metsälä 2009) Espoossa nähdään tärkeäksi panostaa alusta asti KuntaGML-koulutukseen, jotta paikkatietojen kanssa työskentelevät ymmärtävät mistä on kyse. Tarkoitus on myös panostaa ohjelmistojen väliseen tiedonsiirtoon ja kehittää kaupungin sisäisiä rajapintoja. KuntaGMLkehitystyö nähdään Espoossa positiivisena asiana, ja Metsälä (2009) uskoo, että 35

45 määrittelyistä on hyötyä etenkin kunnille, jotka ovat toteuttamassa kuntaliitosta ja valitsemassa paikkatietojärjestelmänsä toteutustapaa. 4.4 Lahti Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot Lahden kaupunki toimii lähes kokonaan Teklan Xcity-ympäristössä. Alueella on vahva seudullinen yhteistyö ja myös yhteistyökunnat Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila käyttävät samaa järjestelmää. Seutuyhteistyön valmistelu käynnistyi vuonna 2005 ja sen myötä Lahden naapurikunnat siirtyivät käyttämään Lahdessa käytössä ollutta Xcityä. Käytännössä Xcityllä hoidetaan kaikki paikkatietoaineistojen tuotantoon ja käsittelyyn liittyvät toimenpiteet. Lisäksi Lahdessa on käytössä jonkin verran MapInfo- ja Iirislisenssejä. Selainpohjainen aineiston käyttö, eli aineiston hyödyntäminen, toteutetaan seudulla Teklan WebMap- ja WebInfo-tuotteilla. Xcity-käyttäjiä on Lahdessa 120 ja seutukunnissa yhteensä 60. WebMap- ja WebInfo-käyttäjiä on huomattavasti enemmän, kummallakin on noin 300 käyttäjää. (Holopainen ja Tiihonen 2009) Paikkatietojen käyttö kunnassa Seutuyhteistyön myötä Lahdessa on koko seudun paikkatietoaineisto samoin luokituksin tallennettuna keskitetysti yhteiseen Xcity-tietokantaan. Seudulla siirryttiin muutama vuosi sitten myös yhteiseen Euref-tasokoordinaatistoon, mikä on teknillisesti mahdollistanut aineistojen yhdistämisen seudullisesti. Varsinainen paikkatietoaineisto muodostuu kantakartoista, maastotiedoista, nimistöstä, kiinteistö-, rakennus- ja huoneistotiedoista, rakennusvalvonnan tiedoista, kaavoitustiedoista sekä opaskartoista. Seutuyhteistyö toimii keskuskuntavetoisesti Lahden ollessa seudun keskuskunta, joka tuottaa tietojärjestelmäpalveluita ympäryskunnille. Aineistojen käyttö on rajattu siten, että osa aineistoista on kaikkien käyttäjien käytettävissä ja osan käyttö on käyttäjäkohtaisesti rajoitettua. (Holopainen ja Tiihonen 2009) 36

46 4.4.3 KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet Lahdessa KuntaGML:n tuloon suhtaudutaan myönteisesti ja lähtökohdat paikkatietojen yhteiskäyttöön ovat hyvät. Varsinaisesti vielä ei ole ryhdytty toimenpiteisiin KuntaGML:n suhteen, vaan seudulla seurataan tilannetta ja toimitaan sen mukaan. Jo aiemmin tehty koordinaattijärjestelmän muunnos sekä seutuyhteistyön aloittaminen ovat olleet projekteina sellaisia, joissa aineistoa on käyty tehokkaasti läpi ja sen virheitä korjattu. Toimiva yhteistyö vaatii eheän, virheettömän ja yhdenmukaisen aineiston. KuntaGML:n myötä aineistoa joudutaan vielä käymään läpi ja siivoamaan päällekkäiset ja turhat kohdekoodit pois. Seudun sisällä tiedonsiirto toimii luonnollisesti jo tällä hetkellä hyvin, koska kunnilla on käytössään yhteinen tietokanta. Myös se, että kaikki aineistot on tuotettu yhdellä järjestelmällä, helpottaa aineistonkäsittelyä ja parantaa yhdenmukaisuutta. Teklan KuntaGML-vastaavuustaulukoiden laatimista on aloitettu ja ne ovat varsin hyvällä mallilla, tiedonsiirto seudun ulkopuolellekin pitäisi onnistua taulukoiden valmistuttua. (Holopainen ja Tiihonen 2009) Vaikka seutuyhteistyö toimiikin alueella hyvin, nähdään Lahdessa myös KuntaGML:n tuomat mahdollisuudet positiivisina. Tiedonsiirto valtion järjestelmien välillä sekä esimerkiksi konsultilta tulevien, usein cad-muotoisten, kaavamääräysten tiedonsiirto oletettavasti helpottuu. Muiksi hyödyiksi nähdään muun muassa rakennusvalvontatietojen sähköiset palvelut sekä KuntaGML:n jatkona toteutettavan KRYSP-hankkeen (Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut) eteneminen. (Holopainen ja Tiihonen 2009) 4.5 Kirkkonummi Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot Kirkkonummen kunnassa on käytössä Bentleyn Microstation V8 ohjelmistot, joita käytetään yhdyskuntatekniikan toimialalla niin kaavoituksessa, kunnallistekniikan suunnittelussa, johtotietojen hallinnassa kuin kartantuotannossakin. Rekisteritietojen hakuun ja paikkatietoanalyyseihin kunnalla on käytössään FactaGIS-ohjelmisto, jolla pystytään linkittämään kartta-aineistot ja rekisteritiedot toisiinsa. FactaGIS on myös pääasiallinen karttakäyttöliittymä paikkatietoaineistoihin, ja ohjelmiston suurin käyttö on asiakaspalvelutehtävissä, joissa kysyntää on muun muassa tulosteille sekä omistajatiedoille. 37

47 Kunnalla on käytössään 13 kelluvaa Microstation-lisenssiä, joista seitsemässä on lisäksi mukana Stella-lisenssi. FactaGIS 3.3-ohjelman kelluvia lisenssejä kunnassa on 18, lisäksi uuden, FactaGIS 9.x-ohjelman, lisenssejä on 7. Käyttötarvetta olisi enemmänkin, mutta osaamista ja resursseja käytön laajentamiseen ei tällä hetkellä ole. (Anttila 2009) Paikkatietojen käyttö kunnassa Kirkkonummi käyttää tiedostopohjaista paikkatietojärjestelmää ja tämä aiheuttaa ongelmia paikkatietojen tehokkaassa yhteiskäytössä. Kunnan vektorimuotoinen kantakartta-aineisto kattaa hieman reilun kolmanneksen kunnan pinta-alasta ja tämä aineisto on jaettu noin 400 karttalehdelle. Aineiston tiedonsiirto ei tästä johtuen ole kovin joustavaa, eikä kunnan sisälläkään pystytä hyödyntämään aineistoja erityisen hyvin osin tämä johtuu myös hyötykäyttöön soveltuvien ohjelmistojen puutteesta. (Anttila 2009) Kantakartan lisäksi kunnan paikkatietoaineisto koostuu asemakaavakartoista, tonttikartasta, MML:n maastokartasta, opaskartasta, kiinteistökartasta, ortokuvista sekä FactaGISin rekisteritiedoista, kuten kiinteistö-, rakennus-, lupa- ja väestötiedoista. Ajantasaasemakaavaa kunnalla ei toistaiseksi vielä ole, se on tarkoitus luoda lähivuosina yhdistämällä nykyisiä rasterimuotoisia asemakaavakarttoja. Kiinteistörekisteriaineiston ylläpito tapahtuu Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin avulla siten, että kiinteistötiedot päivitetään kerran kuussa kunnan järjestelmään. Myös kanta- ja maastokartan ylläpidossa kunta tekee yhteistyötä Maanmittauslaitoksen kanssa. Kunnalla on lisäksi hankittuna MML:n laserkeilausaineisto koko kunnan alueelta ja heti, kun resurssit antavat myöden, on sen avulla tarkoitus laatia koko kunnan kattava maanpintamalli. Tällöin pystyttäisiin tehostamaan aineiston ylläpitoa tekemällä kartoitusta pintamallin ja ortokuvien avulla. Myös korkeuskäyrät pystyttäisiin laskemaan pintamallilta. (Anttila 2009) Johtotietoja kunta saa energialaitoksilta, kuten Fortumilta ja Elisalta, mutta näissä on ongelmana metatietojen puutteellisuus. Läheskään aina ei tiedetä tiedon alkuperää, ja tämä aiheuttaa epäluotettavuutta mm. tarkkuudessa, mikä etenkin johtotiedoissa on ensiarvoisen tärkeää. Kunnassa on toiveena että johtojen omistajat ottaisivat käyttöön Johtotieto Oy:n markkinoiman verkko-gml formaatin. (Anttila 2009) Suurin osa aineistosta tuotetaan yhdyskuntatekniikan toimialalla ja myös suurin osa paikkatietojen käytöstä tapahtuu tällä sektorilla. Lisäksi jonkin verran rekisteritietoja, kuten väestötietoja, käytetään esimerkiksi talouspuolella. (Anttila 2009) 38

48 Kirkkonummella on käytössä KKJ-tasokoordinaatisto ja N60-korkeusjärjestelmä. Anttilan (2009) mukaan koordinaatisto- ja korkeusmuunnokset Euref/N2000-ympäristöön eivät vielä ole Kirkkonummella ajankohtaisia KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät haasteet Kirkkonummen nykyinen paikkatietojärjestelmä ei sovellu KuntaGML-palvelun käyttöönottoon ja kunnassa onkin parhaillaan menossa paikkatietojärjestelmän uudistamisprojekti. Tarkoitus on siirtyä tietokantapohjaiseen järjestelmään ja tehostaa paikkatietojen jakelun joustavuutta. Myös uuden ohjelmiston valinta on työn alla ja valinnassa huomioidaan mahdollinen KuntaGML-yhteensopivuus. Nykyisin käytössä olevassa Microstation + Stella-ympäristössä kohteiden mallinnus on ongelmallista. Esimerkiksi aluemaisten kohteiden mallinnus ei ole kovin toimivaa, mikä vaikuttaa varsinkin kaavoitukseen. Myös kunnan opaskartan päivitys on ohjelmistosta ja aineiston puutteista johtuen työlästä. Kantakarttakohteet ovat pilkottuna pieniin osiin, mikä vaikeuttaa opaskartan aluemaisten kohteiden päivitystä. Myös tiestön keskilinja-aineiston puuttuminen teettää kartan päivityksessä lisätyötä. Nykyisin opaskarttaa päivitetään kahden vuoden välein. (Anttila 2009) Paikkatietojen laajempaa käyttöä kunnassa rajoittaa nykyisin myös kunnollisen ja tarkoituksenmukaisen katselu-/analysointikäyttöliittymän puuttuminen. Microstationohjelmistot ovat kokonaisuudessaan melko suuria ohjelmia ja sisältävät runsaasti sellaisia toimintoja, joita normaali käyttäjä ei tarvitse. Sekä Microstation että FactaGIS aiheuttavatkin suuria kustannuksia henkilöstön koulutuksessa, koska molemmissa on paljon toimintoja ja oppimiskynnys sitä kautta korkea. Tulevaisuudessa Kirkkonummella on suunnitteilla ottaa käyttöön selainpohjainen käyttöliittymä, jossa olisi saatavilla kunnan aineisto vektorimuotoisena.(anttila 2009) Nykyisessä järjestelmässä myös tiedonsiirto eri sovellusten välillä on työlästä. Kunnan ulkopuolelle tiedonsiirtoa rajoittaa myös suhteellisen kapea internet-yhteys. Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineiston sisäänluvussa on jonkin verran ongelmia kohdeluokituksen ja kuvaustekniikan säilyttämisessä. FactaGISiä varten luettava aineisto joudutaan muuntamaan V8-muodosta V7-muotoon. Lisäksi ongelmia aiheuttavat esimerkiksi reikäalueet, jotka eivät näy FactaGISissä suoraan ja tästä syystä joudutaan esittämään ko. alueiden reunaviivat murtoviivoina. (Anttila 2009) 39

49 Aineiston meta- ja laatutiedot ovat Anttilan (2009) mukaan Kirkkonummen alueella osittain puutteellisia. Aineisto on eriaikaista ja erilaisin menetelmin tuotettua eikä tämän hetkisillä metatiedoilla pystytä toteamaan aineiston luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Tästä syystä koko aineisto joudutaan uuteen järjestelmään siirryttäessä käymään läpi ja suorittamaan tietyiltä osin tarvittavia maastomittauksia. Anttila (2009) toteaa myös, että jatkossa olisi hyvä, jos esimerkiksi sijaintitiedon tarkkuusluokitukset olisivat standardoituja riippuen käytettävästä mittausmenetelmästä. Tarkkuusluokka päivittyisi tässä tapauksessa automaattisesti, kun olisi määritelty, mitä mittausmenetelmää kulloinkin on käytetty. Yleisesti yksi suurimmista haasteista KuntaGML:n käyttöönotossa on ohjeistuksen laatiminen niin kartta- kuin kaavatuotannossakin. Tällä hetkellä Kirkkonummella on käytössään oma ohjeistuksensa Stellan käytöstä, jotta saataisiin homogeenistä aineistoa niin kunnan sisäisessä kartantuotannossa kuin konsulteiltakin. Kunnassa ei vielä ole paneuduttu KuntaGML-määrittelyihin, mutta on todennäköistä, että ohjeistusta joudutaan muuttamaan ja tarkentamaan esimerkiksi kohteiden tulkinnan osalta. Ohjeiden laatiminen ja valvominen niin sisäisessä kuin ulkoisessakin toiminnassa on käytännössä melko haastavaa, mutta selkeä ohjeistus on ainoa mahdollisuus yhtenäisen ja laadukkaan aineiston tuottamiseen. (Anttila 2009) 4.6 YTV YTV edustaa tässä tutkimuksessa erilaista näkökulmaa, sillä se ei ole kuntien tapaan mukana toteuttamassa KuntaGML-palvelua, vaan toimii käyttäjän roolissa. YTV valittiin tutkimukseen mukaan, koska haluttiin selvittää, mitä kuntien aineistojen käyttäjätaholla ajatellaan KuntaGML-palvelusta ennen varsinaista käyttöönottoa Paikkatietojen käyttö YTV:ssä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, YTV, ylläpitää pääkaupunkiseudulla seudullista perusrekisteriä, SePeä, joka sisältää harmonisoituja paikkatietoaineistoja Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelta. Rekisteri sisältää kattavasti seudullista paikkatietoa, joka on koottu kuntien rekistereistä, Väestörekisterikeskuksesta, Tilastokeskuksesta sekä eri kartantuottajilta. Sen sisältö muodostuu seuraavista kokonaisuuksista: (YTV 2007) 40

50 - väestö - rakennukset - kiinteistöt - kaavoitustiedot - yritys- ja toimipaikkatiedot - aluejakotiedot - karttatiedot SePen toiminnallisuus selviää kuvasta 10. Kuntien aineisto kerätään tuottajilta tietoa poimivilla, räätälöidyillä sovelluksilla, jotka on toteuttanut Logica ja Tekla omien kuntarekisteriensä osalta. Tiedonsiirto tapahtuu XML- ja GML-formaateilla. Ylläpito on jatkuvaa ja suurin osa tiedoista päivittyy SePeen kahden viikon välein. Sovellukset tunnistavat lisätyt päivitykset ja ne poimitaan SePeen suoraan tiedon tuottajien aineistoista. SePe:ssä historiatiedot säilytetään, eli tarvittaessa pystytään seuraamaan alueella tapahtuneita muutoksia. Lisäksi SePessä on kattavat tietokuvaukset kaikista tietovarantoon tallennetuista tiedoista. (Kuula, Meuronen ja Salonen 2009) Kuva 10. SePen toiminnallisuus. (YTV 2007) SePe on tarkoitettu ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kunnalliseen virkakäyttöön kuntarajat ylittävää suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystyötä varten. YTV:n paikkatietojen jalostus on 41

51 käyttäjälähtöistä ja palvelut muotoutuvat käyttäjien tarpeiden mukaisesti. (Kuula, Meuronen ja Salonen 2009) YTV:n ja kuntien välisen tiedonsiirron haasteet Pääkaupunkiseudun kunnat käyttävät toisistaan poikkeavia tietojärjestelmiä ja toimintatapoja, joten aineistojen ylläpitomenetelmät ovat erilaisia. SePe:ssä tietosisältö harmonisoidaan yhteismitalliseksi kaikkien kuntien kesken. Harmonisointityötä tehdään yhdessä kuntarekistereiden ylläpitäjien kanssa. Harmonisointi on haastavaa, kun samalla tiedolla voi olla eri kunnassa eri tarkoitus tai tieto päivittyy rekisteriin eri vaiheessa. Erityisen haastavaa harmonisointi on kaavatiedoissa. (Kuula, Meuronen ja Salonen 2009) Kaikki SePe:n paikkatietoaineistot ovat toisiinsa sidoksissa. Kuntarekistereistä SePeen tuotava aineisto poimitaan ja ladataan eheänä kokonaisuutena. Eheysvaatimus on haastava, sillä aineisto on erittäin laaja ja muutokset voivat sidoksellisuutensa takia vaikuttaa useaan kohteeseen. SePe:n yksi tavoite on myös parantaa kuntarekisteritietojen laatua keräämällä palautteita havaituista tietosisällön virheistä. Jo käyttöönottovaiheessa tehtiin yhteistyötä kuntarekisteriylläpitäjien kanssa tietosisällössä havaittujen eroavuuksien tai puutteiden korjaamiseksi. (Kuula, Meuronen ja Salonen 2009) Kuntarekistereissä on toteutettu viime vuosien aikana teknisiä ja ylläpitokäytännön muutoksia. Lähdejärjestelmämuutoksilla voi olla merkitystä myös SePe:n poimintaan, ja niihin on pyritty varautumaan yhteistyöllä kuntien ja sovellustoimittajien kanssa. Muutokset voivat silti olla yllättäviä, sillä muutoksen lähteitä on monia. (Kuula, Meuronen ja Salonen 2009) KuntaGML-odotukset YTV:ssä Yhteistyö YTV:n ja kuntien välillä on pitkään kestänyttä ja sujuvaa. KuntaGML:n etenemistä on seurattu hyödyntämisnäkökulmasta arvioiden. Vielä on tarkemmin selvittämättä, miten palvelu kattaa YTV:n tarpeet, eli mikä on rekisteriaineistojen tietosisältö KuntaGML-tiedonsiirrossa. Nykyisillä KuntaGML-rajapinnoilla tietosisältö SePe:n tarpeita kattavasti ei tämän hetkisten suunnitelmien pohjalta ole riittävä. YTV:n kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että KuntaGML-palvelu kattaisi kuntien aineistoja 42

52 mahdollisimman laajasti ei ainoastaan kantakarttaa ja kaavatietoja. Kantakarttapalvelulle ei ole ollut tarvetta, mutta asia tulee mahdollisesti arvioitavaksi tulevaisuudessa, kun organisaatiomuutoksen yhteydessä pääkaupunkiseudun vesilaitokset yhdistyvät YTV:n kanssa uudeksi seudulliseksi toimijaksi HSY:ksi (Helsingin seudun ympäristöpalvelut). Myös HSY-Jätehuolto tarvitsee käyttöönsä tarkempia kartta-aineistoja. (Kuula, Meuronen ja Salonen 2009) KuntaGML:n yhdeksi positiiviseksi puoleksi YTV:ssä koetaan se, että rajapintojen toteutumisen myötä vastuu tarjottavista aineistoista ja niiden eheydestä olisi aineistojen tuottajilla eli kunnilla. Tällä hetkellä YTV on vastannut oman aineistonsa oikeellisuudesta. (Kuula, Meuronen ja Salonen 2009) YTV näkee myös, että rajapintojen kehittäminen ja hankkeiden pilotoiminen tulisi olla tiedon tuottajan intresseissä. YTV jalostaa rajapinnoista saatua tietoa eri tuotteiksi, sillä käyttäjät haluavat tiedon käyttövalmiina. (Kuula, Meuronen ja Salonen 2009) 43

53 5 Kuntien KuntaGML-aineistojen vertailua Tässä luvussa tutkitaan eri järjestelmillä tuotettuja KuntaGML-tiedostoja sekä asemakaavojen että kantakarttojen osalta. Luvussa selvitetään, minkälaisia eroavaisuuksia kuntien paikkatietoaineistojen välillä on ja onko erilaisilla tietojärjestelmillä tuotetuissa aineistoissa merkittäviä eroja. Luvussa keskitytään aineistojen sisällön tutkimiseen ja vertailemiseen, tässä yhteydessä ei oteta kantaa tietopalvelurajapintojen ja muiden teknisten toteutusten toimivuuteen. Vertailuaineistoina on käytetty KuntaGML-projektikuntien aineistoja, jotka ovat saatavilla KuntaGML-projektisivuilta Sivustolla saatavilla olevista aineistoista otettiin vertailuun mukaan aineistoja, jotka on tuotettu eri ohjelmistoilla. Kunnat eivät ole täysin samoja kuin luvun 4 tutkimuskunnat, mutta koska tutkimuksessa vertaillaan eri ohjelmistoilla tuotettuja aineistoja keskenään, ei sillä ole tässä merkitystä. Vertailtavat KuntaGML-muotoiset paikkatietoaineistot ovat keväällä 2009 tuotettuja lukuun ottamatta Turun aineistoa, joka on saatu Turun Kiinteistöliikelaitokselta syksyllä Kantakartta Kuntien testiaineistot vastaavat pääsääntöisesti hyvin kantakartan KuntaGML-skeeman rakennetta. Tietosisällöissä on kuitenkin kuntien välisiä eroja, eikä kohteiden luokittelu ole yksikäsitteistä. Kohteita kuvaavia tietoja on käytetty kunnittain varsin vaihtelevasti. Myös kohteiden muodostamisessa on kuntakohtaisia eroja. Seuraavassa vertaillaan kuntien aineistoja rakennus-kohdeluokan osalta. Tekla Xcity Espoo ja Turku Espoon kantakartta-aineistossa kohteiden tietosisältö on varsin monipuolinen. Verrattuna toiseen Teklan järjestelmää käyttävään kuntaan, Turkuun, aineistoissa on jonkin verran eroja. Suurin ero kuntien välillä on rakennusluokassa, johtuen Espoossa tehdystä rakennusten harmonisointityöstä (Luku 4.3.3). Espoossa rakennukset on kuvattu aluemaisina kohteina, mikä mahdollistaa laajempien rekisteritietojen kytkemisen kohteeseen. Rakennukset sisältävät muun muassa rakennustunnuksen ja rakennukseen liittyvät muut ominaisuustiedot. Rakennuksiin kuuluvat osat on kuvattu rakennus-luokan sisällä olevassa rakennuksenosat-luokassa. Espoon rakennus-luokka sisältää myös kohteen osoitetiedot. 44

54 Turussa rakennukset on kuvattu ainoastaan viivamaisina kohteina, eikä niissä ei ole vastaavia ominaisuustietoja. Espoossa rakennuksiin kuuluvilla osilla on myös Kuntien paikkatiedon luokitteluun perustuva KPL-koodi, jota Turun aineistossa ei ole. Kunkin kohteen automaattinen idnumero on Xcityssä generoitu selkeästi siten, että tunnus sisältää luokan sekä kohteen yksilöllisen id-tunnuksen. Muita yksilöiviä tunnisteita ei ole käytetty. Kuvat 11 ja 12 havainnollistavat kuntien rakennus-luokkien skeemojen välisiä eroja. Kuva 11. Espoon kantakartan rakennus-luokan skeema ( Kuva 12. Turun kantakartan rakennusluokan skeema (Turun kaupunki). 45

55 Logica FactaMap Järvenpää Logican testiaineisto on peräisin Järvenpään kunnasta. Espoosta ja Turusta poiketen se sisältää kohteen tunnus- ja yksilöintitiedon, mutta varsinaista tietosisältöä melko vähän. Kuten Turussakin, myös Järvenpäässä rakennukset ovat ainoastaan viivamaisina kohteina ja erilliset rakennukseen kuuluvat osat, kuten katokset ja räystäät, ovat omina luokkinaan. Erona Xcityn mallinnukseen on se, että Xcityssä seinälinjan viivamainen geometria kuuluu rakennus-luokan sisällä olevaan rakennuksenosa-luokkaan, kun FactaMapissa se on suoraan rakennus-luokassa (kuva 13). Rakennuksiin kuuluvat osat on kuvattu puolestaan kuvan 14 mukaisesti omana luokkanaan tyhjän rakennusluokan sisällä. Kuva 13. Järvenpään kantakartan rakennusluokan skeema ( Kuva 14. Järvenpään kantakartan harjaviiva-kohde ( 46

56 Bentley Microstation Vantaa Microstationin testiaineistona on Vantaan kantakartta. Vantaalla rakennukset on Espoon tapaan kuvattu aluemaisina kohteina. Verrattuna Järvenpään aineistoon eroja mallinnuksessa on muun muassa siinä, että rakennukseen kuuluvat osat, kuten harjaviivat ja katokset, ovat suoraan pääkohteen sisällä, eivätkä omissa luokissaan (kuva 15). Tietosisällöltään aineisto ei ole kovin kattava, sillä vaikka skeema sisältää muun muassa rakennustunnuksen, ei sitä todellisuudessa aineistossa ole. Kohde ei sisällä myöskään tietoa siitä, minkälainen rakennus on kyseessä. Id-tunnuksen muoto on hieman epäkäytännöllinen, sama tunnus on käytössä myös kohteen tunnustietona. Kuva 15. Vantaan kantakartan rakennusluokan skeema ( 47

57 5.2 Asemakaava Asemakaavojen KuntaGML-skeema rakentuu siten, että kaavat on määritelty kolmessa pääluokassa: kaavat (skeemassa mallinnetut asemakaavat), käyttötarkoitusalueet ja määräyskohteet kartalla. Kaavat-luokassa on määritelty, mitä asemakaavoja skeema sisältää ja kahden muun luokan kohteissa on mukana tieto siitä (kaavatunnus), mihin kaavaan kyseinen alue tai määräys kuuluu. Kuntien kaava-aineistojen sisältöä on seuraavassa analysoitu kolmen eri tietojärjestelmää käyttävän kunnan aineistojen avulla, joita ovat Kokkola (Basepoint Fiksu), Turku (Airix YtCad) ja Espoo (Bentley Microstation). Analysoinnissa vertailtiin kuntien KuntaGMLskeemoja käyttötarkoitusalueiden ja kaavamääräyskohteiden osalta. Käyttötarkoitusalueet Käyttötarkoitusalueiden vertailussa vertailtiin kolmea esimerkkiä, jotka näkyvät kuvissa Eri kuntien skeemat ovat pääosin samankaltaisia, pieniä eroja sisällössä kuitenkin löytyy. Turussa ja Kokkolassa ei kaavassa ole mukana gml:id tunnusta. Turun aineistoissa ei ole myöskään yksilöintitietoa, joka Kokkolan aineistoissa puolestaan löytyy. Muita eroja kohteissa on esimerkiksi kaavamerkintöjen osalta; Turussa ja Kokkolassa kaavamerkintänä on katualue-kohteissa käytetty kadun nimeä, Espoossa kaavamerkintänä on kirjaintunnus. Kuva 16. Espoon katualueen KuntaGML-skeema ( 48

58 Kuva 17. Turun katualueen KuntaGML-skeema (Turun kaupunki). Kuva 18. Kokkolan katualueen KuntaGML-skeema ( Kaavamääräykset Myös kaavamääräysten sisältö on kuntien välillä samankaltainen. Kokkolan viivamainen kaavamääräys ei sisällä lainkaan gml:id tunnusta, sen sijaan yksilöinti- ja tunnustiedot aineistosta löytyvät (kuva 21). Turun ja Espoon aineistoissa gml:id tunnus löytyy, se on Turun aineistoissa generoitu samoin kuin aiemmin esitetty Xcity-kantakartan id-tunnus. Vastaavasti Espoon aineistossa tunnus vastaa Bentleyn kantakartan id-tunnusta. Sisällöllisiä eroja kaavamääräyksissä on lähinnä kaavamerkinnöissä, kuten käyttötarkoitusalueidenkin kohdalla. Sijaintiepävarmuutta on kuvattu niin kaavamääräyksissä kuin käyttötarkoitusalueissakin ainoastaan Turun aineistossa (kuva 20). 49

59 Kuva 19. Espoon viivamaisen kaavamääräyksen skeema ( Kuva 20. Turun viivamaisen kaavamääräyksen skeema (Turun kaupunki). Kuva 21. Kokkolan viivamaisen kaavamääräyksen skeema ( 50

60 5.3 Yhteenveto Kantakarttojen osalta suurin ero eri kuntien välillä on kohteiden mallinnuksen geometriassa sekä kohteiden välisessä hierarkkisuudessa. Geometrian osalta erona on saman kohteen kuvaaminen viivamaisena tai aluemaisena. Esimerkkinä käytetyssä rakennusluokassa kuntien välillä oli suuria eroja mallinnustavoissa. Mikäli halutaan siirtää pelkkää geometriaa, ei kohteen rakenteella ole suurta merkitystä, mutta mikäli aineistossa halutaan yhdistää kartta- ja rekisteritietoja, on tärkeää että kohteen ja sen osien väliset linkitykset ovat kunnossa. Espoossa (Xcity) ja Vantaalla (Microstation) rakennukset on mallinnettu aluemaisina kohteina, mikä antaa mahdollisuuden tehokkaampaan linkitykseen kartta- ja rekisteritietojen välillä. Espoossa aineisto sisälsi myös useita eri ominaisuustietoja, mikä tuo suurta lisäarvoa tietojen käyttäjälle. Asemakaavojen osalta kuntien väliset erot kohdistuivat kohteiden tietosisältöön ja merkintätapoihin. Lisäksi sekä asemakaavoissa että kantakartoissa kohteiden tunnus- ja yksilöintitietojen merkintätavat poikkesivat toisistaan jonkin verran. Laajemmassa käytössä kaavatietojen KuntaGML-siirto on huomattavasti haasteellisempaa kuin kantakarttojen, sillä kaavamerkinnät eivät ole yhtä pitkälle standardoituja. Kunnilla on käytössään runsaasti erilaisia merkintätapoja, joille kaikille pitäisi löytää yksiselitteinen KuntaGML-vastaavuus. Tämä KuntaGML-vastaavuuksien selvittäminen koko kunnan kaava-aineiston osalta on suuri työ, jota hankaloittaa vielä se, että useimmissa kunnissa kaavat ovat varsin monessa eri muodossa ja erilaisista aineistoista tuotettuja. 51

61 6 Tutkimuksen tulosten analysointi Tässä luvussa analysoidaan kerättyä tutkimusaineistoa. Aineistoa arvioidaan neljän erilaisen dimension avulla, ja tavoitteena on luoda tutkimusaineiston avulla yleinen malli siitä, minkälaisia haasteita tietyn tyyppisillä kunnilla esiintyy KuntaGML:n käyttöönotossa. Arvioitavia dimensioita ovat kunnan ympäristötekijät, kunnan käyttämät paikkatietoohjelmistot, kunnan paikkatietoaineistot sekä osaaminen ja kuntaorganisaation rakenne. Kunnan ympäristötekijöiden voidaan katsoa vaikuttavan kolmeen muuhun tekijään ja toimivan linkkinä kehikon osien välillä, joten dimensioiden pohjalta muodostettu tarkastelukehikko rakentuu kuvan 22 mukaisesti. Kuva 22. Tutkimuksen tarkastelukehikko. Tarkastelukehikon jaottelun pohjana on käytetty kunnista saatuja havaintoja sekä luvussa 2.2 esiteltyä Longleyn et al. (2005) määritelmää paikkatietojärjestelmistä. Longleyn määritelmän mukaisista kuudesta komponentista tässä on otettu tarkasteluun ihmiset, ohjelmistot, toiminnallisuudet sekä aineistot. Komponentteja on mukailtu tutkimukseen sopivaksi siten, että ihmiset vastaavat tässä osaamista ja toiminnallisuudet laajempana kokonaisuutena kunnan toimintaympäristöä. 52

62 Luvussa 6.1 määritellään tutkimuskehikon sisältö ja luvussa 6.2 analysoidaan tutkimuskehikon eri osien haasteita. Lopuksi, luvussa 6.3, esitetään analysoinnin yhteenveto. 6.1 Tutkimuksen dimensiot Kunnan ympäristötekijät Kunnan ympäristötekijät voidaan käsittää laajana kokonaisuutena, mutta tässä työssä ne on jaoteltu kolmeen osa-alueeseen: - kunnan koko - kunnan yhteistyö muiden kuntien tai organisaatioiden kanssa - kunnan sijainti ja historialliset kehitysvaiheet Tässä tutkimuksessa kunnat on asukaslukuun perustuvan luokittelun mukaan jaettu yleistetysti pieniin, keskisuuriin ja suuriin kuntiin. Yhteistyön aste puolestaan voidaan tutkimuksen otannan perusteella jaotella vähäiseen ja aktiiviseen. Yhteistyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi seudullista yhteistyötä sekä kunnan aktiivisuutta yhteistyön kehittämisessä niin seudulla kuin valtakunnallisella tasollakin. Kunnan historiallisilla kehitysvaiheilla tarkoitetaan kunnan kehitystä paikkatietoteknologian näkökulmasta, kuten esimerkiksi miten kunnan väestö- ja ympäristörakenteet ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana Kunnan paikkatietojärjestelmät ja käytössä olevat ohjelmistot Kunnan käyttämät paikkatietojärjestelmät voidaan ensin jakaa karkeasti sen perusteella, onko kunnalla toimivaa paikkatietojärjestelmää vai ei ja onko käytössä tietokantapohjainen vai tiedostopohjainen järjestelmä. Toinen arvioitava asia on paikkatietojärjestelmän keskittyneisyys: onko kunnalla käytössään yksi vai useampia paikkatietojärjestelmiä. Ohjelmistojen osalta jaottelu tapahtuu käytössä olevien ohjelmistojen välillä, mitä ohjelmistoja kunta käyttää aineistojensa tuotantoon ja ylläpitoon ja mitä sovelluksia on käytössä aineistojen käyttöön ja analysointiin. Tämän dimension sisältö muodostuu seuraavista pääkohdista: - onko paikkatietojärjestelmää vai ei 53

63 - tiedosto- vai tietokantapohjainen järjestelmä - yksi vai useampia järjestelmiä - mitä ohjelmistoja kunnilla on käytössään Kunnan paikkatietoaineistot Tässä dimensiossa arvioidaan kuntien paikkatietoaineistoja ja niiden soveltuvuutta KuntaGML-tietomalliin. Dimensiossa tutkitaan, kuinka hyvin kuntien paikkatietoaineistot ovat sovitettavissa KuntaGML-skeemaan ja minkälaisesta sisällöstä kuntien aineistot muodostuvat. Käytettävyyden kannalta olennaisia tekijöitä ovat aineiston laajuus, eheys ja ajantasaisuus sekä metatietojen taso. Myös kunnan käytössä oleva tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmä on otettava huomioon paikkatietoaineistojen ominaisuuksista puhuttaessa. Dimensio sisältää seuraavia pääkohtia: - minkälainen on kunnan paikkatietoaineistojen tietomalli - miten hyvin kunnan paikkatietoaineisto on sovitettavissa KuntaGML-skeemaan - mikä koordinaatti-/korkeusjärjestelmä kunnalla on käytössään Kunnan paikkatieto-osaaminen ja organisaation rakenne Kunnan organisaation rakenteen ja paikkatieto-osaamisen arvioinnilla selvitetään, onko kunnassa tarvittavaa paikkatieto-osaamista ja miten paikkatietojen tuotanto ja käyttö on otettu huomioon kunnan organisaatiossa. Erityisenä tarkastelun kohteena on kunnan paikkatietokypsyyden arviointi ja siihen liittyen paikkatietostrategian olemassaolo tai puuttuminen. Tämän osion arviointi keskittyy pitkälti ihmisiin, asenteisiin ja kunnan yleisiin toimintatapoihin. Tässä dimensiossa arvioidaan seuraavia asioita: - millä tasolla kunnan paikkatietokypsyys on - onko paikkatietojen tuotannolla omaa paikkaa kunnan organisaatiossa - miten kunnassa suhtaudutaan paikkatietoasioiden kehittämiseen - onko kunnalla olemassa erityistä paikkatietostrategiaa - onko kunnassa tarvittavaa paikkatieto-osaamista ja resursseja 54

64 6.2 Tutkimuksessa havaitut haasteet Ympäristötekijöiden tuomat haasteet Kunnan koko Tässä tutkimuksessa kunnat on jaoteltu koon mukaan karkeasti siten, että Helsinki, Espoo ja Turku edustavat suuria kuntia, Lahti keskisuuria ja Kirkkonummi pieniä. Tutkimuksen perusteella voidaan yleisesti todeta, että suurissa kunnissa paikkatietoaineistojen määrä on suurempi. Myös paikkatietojen tarve ja käyttö on laajempaa ulottuen useisiin eri hallintokuntiin, jolloin kunnissa joudutaan tekemään enemmän töitä paikkatietoaineistojen harmonisoinnissa. Suuret kunnat tuottavat myös enemmän ns. keskeisiä paikkatietoaineistoja, joita tarvitaan laajemmin yhteiskunnalliseen käyttöön. Pienissä kunnissa paikkatietoaineistojen suppeammasta laajuudesta johtuen KuntaGML:n käyttöönotto olisi periaatteessa helpompaa, mutta usein resurssit ja osaaminen aiheuttavat kuitenkin haasteita yhteiskäyttöisten aineistojen tuotannossa. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta kunnan koon vaikuttavan yhteiskäyttöisten paikkatietoaineistojen tarpeeseen. KuntaGML:n käyttöönottoon liittyvät suuremmat haasteet ovat seurausta näille tarpeille. Yhteistyö muiden kuntien kanssa Tutkimuskunnista aktiivista yhteistyötä muiden kuntien kanssa tekivät Turku ja Lahti. Näille kunnille yhteiskäyttöisten paikkatietoaineistojen tuottaminen oli jo ennestään tuttua, eikä KuntaGML:n käyttöönottoa koettu erityisen haasteelliseksi. Espoossa ja Helsingissä kunnat tekevät myös yhteistyötä, mutta eivät vielä toistaiseksi samassa laajuudessa kuin esimerkiksi Lahti. Lisäksi seudullista yhteistyötä tehdään pääkaupunkiseudulla kolmannen osapuolen, YTV:n, välityksellä. Pääkaupunkiseudun kunnat toimivat omissa järjestelmissään, mikä aiheuttaa haasteita KuntaGML:n käyttöönotolle. YTV:n näkökulmasta haasteellista on, säilyykö paikkatietoaineistojen tietosisältö KuntaGML:n myötä yhtä laajana kuin nykyisillä sovelluksilla. Kirkkonummella yhteistyö muiden kuntien kanssa on vähäistä, ja kunta on toiminut paikkatietojärjestelmänsä kehittämisessä pääosin omillaan. 55

65 Tutkimuksen perusteella voidaan todeta yhteistyön madaltavan kynnystä KuntaGML:n käyttöönottoon, yhteistyötä tekevät kunnat ovat paikkatietojen yhteiskäytöllisestä näkökulmasta kehittymishaluisempia ja joustavampia kuin ainoastaan itsenäisesti toimivat kunnat. Kunnan sijainti ja historia Kuntien maantieteellisen sijainnin perusteella otos ei ole kovin kattava, sillä kaikki kunnat sijaitsevat eteläisessä Suomessa. Kuitenkin alueellisesti kunnat ovat hieman erilaisia, joten tutkimuksesta pystytään tekemään jonkinlaisia linjauksia. Alueidensa selkeitä keskuskuntia ovat Turku ja Lahti. Näillä kunnilla on ympärillään pienempiä kuntia, jotka tukeutuvat keskuskuntien ratkaisuihin. Ko. kunnat olivat myös yhteistyöltään aktiivisimpia, joten sijainnin ja yhteistyön yhteys on helposti nähtävillä. Myös ympäryskunnille keskuskuntamalli on edullinen. Helsinkikin on luonnollisesti alueensa keskuskunta, mutta pääkaupunkiseudun erilainen, suurista kunnista muodostuva rakenne, poikkeaa selvästi muista alueista Suomessa. Alue on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja esimerkiksi Espoo on tänä aikana muuttunut voimakkaasti. Samanaikaisesti tietotekninen kehitys on harpannut isoin askelin eteenpäin. Muutoksista johtuen kunnissa on jouduttu tekemään nopeita ratkaisuja, ja pääkaupunkiseudun kunnat toimivatkin kaikki eri paikkatietojärjestelmissä ja kullakin kunnalla on myös toisistaan poikkeava koordinaatisto käytössään. Kirkkonummi on pääkaupunkiseudun kupeessa sijaitseva kehittyvä kunta, ja mikäli pääkaupunkiseudulla olisi yhtenäinen paikkatietojärjestelmä käytössä, olisi Kirkkonummi luultavasti siinä mukana. Kuntien sijaintien perusteella voidaan todeta, että selkeillä keskuskunta-alueilla yhteiskäyttöisten paikkatietoaineistojen tuottaminen ja yhteistyö on helpompaa ja yksiselitteisempää. Pääkaupunkiseudun rakenne ja erilaiset tekniset ympäristöt puolestaan vaikuttavat melko laajalla säteellä siten, että selkeää ja yhtenäistä kokonaisuutta on vaikea tuottaa. 56

66 6.2.2 Kuntien paikkatietojärjestelmien tuomat haasteet KuntaGML:n käyttöönotossa kunnalla tulee olla käytössään toimiva paikkatietojärjestelmä. Laajempaa yhteiskäyttöä varten tietokantapohjainen paikkatietojärjestelmä luo huomattavasti enemmän mahdollisuuksia, mutta KuntaGML:n osien toteuttaminen on mahdollista myös tiedostopohjaisella paikkatietojärjestelmällä. Tutkimuskunnista Kirkkonummella oli käytössään tiedostopohjainen paikkatietojärjestelmä. Tutkimuskunnissa oli käytössä pääosin Bentleyn ja Teklan toimittamia paikkatietojärjestelmiä. Jaottelut kantakartan ja asemakaavan tuotanto-ohjelmistojen välillä on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tutkimuskuntien paikkatietoaineistojen tuotanto-ohjelmistot Tutkimuskunnissa käytössä olleiden ohjelmistojen osalta Teklan toimittama paikkatietojärjestelmä vaikuttaisi olevan KuntaGML:n käyttöönottovalmiuksiltaan pisimmällä. Lahdessa toimitaan kokonaan Teklan järjestelmässä ja kunnassa oltiin tyytyväisiä etenkin järjestelmän seudullisiin käyttömahdollisuuksiin. Turussa ja Espoossa Teklan Xcity on käytössä kantakartan tuotannossa ja KuntaGML-muotoisen aineiston tuottamisessa ei kohdattu kantakartan osalta suuria, järjestelmästä johtuvia haasteita. Sen sijaan eri järjestelmillä tuotettujen asemakaavatietojen yhdistämisen muuhun paikkatietoaineistoon koettiin aiheuttavan lisätyötä, sillä tiedonsiirtoa tarvitaan järjestelmien välillä molempiin suuntiin. Kummassakaan kaupungissa ei kuitenkaan ole toistaiseksi aikomusta vaihtaa asemakaavoituksessa käytettävää paikkatietojärjestelmää. Turussa nähtiin 57

67 positiivisena puolena se, että kahdella eri järjestelmällä voidaan testata, kuinka KuntaGMLsiirto toimii eri järjestelmien välillä. Eri järjestelmillä voidaan tehdä ristiintarkistuksia ja mahdolliset virheet ja ongelmatilanteet tulevat paremmin esiin. Kirkkonummella koettiin ongelmalliseksi Microstation Stella-ohjelmiston kohteiden mallinnus. Etenkin aluemaisten kohteiden mallinnus ja linkitys on kunnassa todettu haasteelliseksi, mikä hankaloittaa varsinkin kaavoitusta. Helsingissä puolestaan haasteena oli Microstation Stellan vanha versio, josta ei saada suoraan kirjoitettua KuntaGML:n mukaista aineistoa. Uudella, StellaMap-versiolla, tämän pitäisi onnistua. Microstationin käyttöhaasteena on myös se, että järjestelmä soveltuu pääasiassa parhaiten kartantuotantoon, mutta rekisteritietoja hallitaan eri ohjelmistoilla. Teklan järjestelmässä voidaan hallita sekä kartta- että rekisteritietoja. Myös Teklan selainpohjaiset analysointikäyttöliittymät koettiin käyttäjäkuntien taholta hyviksi. Yhteenvetona tutkimuskuntien paikkatietojärjestelmistä voidaan todeta, että Teklan järjestelmällä KuntaGML:n käyttöönottoon liittyviä haasteita vaikuttaisi oleva vähiten. Microstationin vahvuus on sijaintitiedon tuottamisessa, mutta sijainti- ja rekisteritietojen linkittäminen on haasteellisempaa, koska rekisteritietoja hallitaan eri ohjelmistolla. Yhden paikkatietojärjestelmän etuna on se, että aineistot ovat valmiiksi yhdenmukaisia ja saatavilla yhteisestä tietokannasta. Toisaalta etenkin asemakaavoituksissa kunnilla on käytössään omia merkintöjä sekä lajikoodeja ja muun muassa tämän takia kunnat käyttävät eri järjestelmää kaavoituksessa Paikkatietoaineistojen aiheuttamat haasteet Kuntien paikkatietoaineistot ovat keskeinen osa KuntaGML-palvelua ja lähtökohtaisesti suurimpia haasteita kuntien kannalta aiheuttaa se, miten hyvin kunnan aineisto on sovitettavissa KuntaGML-skeemaan. Paikkatietoaineistojen vertailun (luku 5) perusteella kuntien aineistot ovat melko hyvin sovitettavissa KuntaGML-skeemaan, mutta se ei vielä kerro paljoakaan aineistojen sisällöstä. Jotta paikkatietoaineistojen yhteiskäytöstä saadaan mahdollisimman paljon hyötyä, tulisi aineistojen olla yhdenmukaisia niin tietomallin kuin siinä määriteltyjen ominaisuuksienkin osalta. Luvun 5 vertailun perusteella kuntien paikkatietoaineistoissa on eroja etenkin aluemaisten kohteiden mallinnuksessa, kohteiden välisissä linkityksissä sekä kohteiden 58

68 ominaisuustiedoissa. Kuntien haasteena onkin paikkatietoaineistojensa läpikäyminen ja harmonisointi mahdollisimman eheän ja yhdenmukaisen paikkatietoaineiston tuottamiseksi. Perinteisen kartta-ajattelun lisäksi kunnissa on tehtävä työtä kartta- ja rekisteriaineistojen yhdistämisessä. Kunnan paikkatietoaineistojen laajuus aiheuttaa haasteita siinä mielessä, että harmonisoitavaa aineistoa on enemmän ja aineisto saattaa olla usean eri tahon tuottamaa. Suurissa kunnissa paikkatietoaineistot ovat myös monipuolisempia ja eri aineistojen välille tulisi saada luotua yhteys. Kirkkonummella koettiin ongelmalliseksi aineistojen metatietojen puutteellisuus. Esimerkiksi aineiston alkuperää ei tiedetä tarkasti, jolloin yhteiskäyttöisyyden mahdollistamiseksi voidaan joutua tuottamaan paikkatietoaineisto joiltain osin uudestaan. Myös kuntien käyttämät tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmät aiheuttavat haasteita KuntaGML:n käyttöönotossa, sillä KuntaGML-palvelussa ei ole määritelty kuntien omia, erillisiä, koordinaattijärjestelmiä. Tutkimuskunnista Helsinki ja Espoo toimivat omissa koordinaattijärjestelmissään, joista ei voi suoraan siirtää sijaintitietoa KuntaGMLrajapintojen kautta. Osa paikkatieto-ohjelmistoista ei pysty lukemaan aineistoja ollenkaan, mikäli koordinaattitietoutta ei ole. Helsingissä koettiin ongelmaksi myös tasokoordinaattijärjestelmän tarkkuus, etenkin kaupungin laita-alueilla Osaamisen ja organisaatiorakenteen aiheuttamat haasteet Kaikissa tutkimuskunnissa on olemassa oma yksikkönsä paikkatietojen tuottamiselle ja kaikki kunnat myös suhtautuivat positiivisesti paikkatietojärjestelmiensä kehittämiseen. Kirkkonummea lukuun ottamatta kunnissa oli myös havaittavissa strateginen näkökulma paikkatietojen kehittämiseen paikkatietoja hyödynnettiin laajasti ja ne olivat osa koko kunnan organisaation toimintaa. Paikkatietojen tuotanto ja hyödyntäminen nähtiin kunnissa laajana kokonaisuutena, jonka tulisi ulottua kunnan useisiin eri hallintokuntiin. Lahdessa ja Turussa paikkatietojen strateginen kehittäminen näkyi myös seudullisessa laajuudessa. Myös pääkaupunkiseudulla seudun paikkatietojen strateginen kehittäminen on havaittavissa. Taulukko 3 kuvaa yhteenvetona kuntien paikkatietojen käyttöä. 59

69 Taulukko 3. Paikkatietojen käyttö kunnissa. Etenkin Kirkkonummella koettiin yhdeksi haasteeksi resurssien riittämättömyys käyttötarvetta on tunnistettu laajempaankin tarkoitukseen, mutta resursseja ja osaamista ei ole riittävästi. Uusiin ja muun toiminnan kannalta ylimääräisiin töihin ei tahdo löytyä aikaa, jolloin käyttöönotto viivästyy. Yleisesti ottaen kunnissa edetään aika pitkälti sisäisen toiminnan ehdoilla välttämättömät ja lakisääteiset asiat tulee tehdä, mutta uusiin hankkeisiin lähtemiselle tarvittaisiin jokin perusteltu ja motivoiva tekijä. KuntaGML:n käyttöönotto ei ollut kunnissa vielä prioriteettilistan kärjessä, osin juuri resursseista johtuen. 6.3 Tutkimustulosten yhteenveto Tutkimustuloksia analysoitiin kehikon avulla, jossa ympäristötekijöiden katsottiin liittyvän kaikkiin muihin dimensioihin. Ympäristötekijöiden voidaankin todeta luovan kunnan toiminnalle puitteet, joissa toimia. Arvioitavista ympäristötekijöistä kunnan koko ja kunnan sijainti ovat sellaisia tekijöitä, joihin kunnassa ei voida vaikuttaa, mutta silti ne vaikuttavat kuntia koskeviin ratkaisuihin. Kuntayhteistyö puolestaan on tekijä, johon kunnassa voidaan vaikuttaa, ja tutkimuksen perusteella yhteistyöaktiivisuus vaikuttaa paljon siihen, miten kunnassa on valmiuksia kehittää paikkatietojen yhteiskäyttöä. Tutkimustulosten perusteella voidaan luoda tarkastelukehikon puitteissa haasteiden tasojaottelu, joka tässä muodostuu siten, että ylimmäisenä on osaaminen ja tämän jälkeen seuraavat ohjelmistot ja lopuksi aineistot (kuva 23). Ympäristötekijät muodostavat tulkinnalle puitteet, eli ne määrittelevät laajuuden ja tarpeen, jossa KuntaGML kunnissa toteutetaan. Esimerkiksi pienissä ja suurissa kunnissa organisaation, ohjelmistojen ja 60

70 aineistojen tarve on erilainen, kukin taso tulee tulkita ympäristön asettamissa puitteissa. Olennaista mallin tulkitsemisessa on se, että KuntaGML:n saattamiseksi kunnan käyttöön tulee kaikkien tasojen haasteet ratkaista ympäristötekijöistä riippumatta. Kuva 23. KuntaGML-käyttöönottohaasteiden jakautuminen hierarkiatasoille. Osaaminen ja organisaatiorakenne Kunnan paikkatieto-osaaminen ja organisaatiorakenne luovat pohjan koko KuntaGMLpalvelun käyttöönotolle. Jos kunnassa ei ole paikkatietoasioiden hoitoon omaa yksikköänsä, on KuntaGML:n käyttöönotto lähes mahdotonta. Jotta paikkatiedot saataisiin kunnan sisällä mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, tulisi paikkatieto-osaamista ja paikkatietojen käyttöä olla myös muilla kuin paikkatietoa tuottavilla toimialoilla. Etenkin pienissä kunnissa paikkatieto-osaamisen puute on suuri haaste. Osassa suuria kuntia haasteena on puolestaan käytön laajuus. Jotta kokonaisuus toimisi, pitää olla tietoisuus siitä, minkälaista paikkatietojen käyttöä kunnan eri hallintokunnissa on. Kolmantena pääkohtana on kunnan paikkatietostrategia. Jos kunnalla on olemassa selkeä tavoite paikkatietojen käytölle sovitettuna koko kunnan organisaation mittakaavaan, on KuntaGML:n käyttöönottokynnys matalampi. Hyvä menetelmä kunnan osaamisen tason selvittämiseen on kunnan paikkatietokypsyyden arviointi. Sitä voidaan arvioida erilaisista näkökulmista ja esimerkiksi Mäkelä (2009) on jakanut organisaation paikkatietokypsyyden arvioinnin kuuteen eri näkökulmaan taulukon 4 mukaisesti. 61

71 Taulukko 4. Kuusi näkökulmaa paikkatietokypsyyteen. (Mäkelä 2009) Taulukon osien toimivuuden perusteella voidaan arvioida, millä tasolla kunnan paikkatietojen käyttö on. Kuntia voidaan paikkatietokypsyysasteen mukaan luokitella eri tasoille esimerkiksi Mäkelän ja Warstan (2008) määrittelemän paikkatietokypsyystaulukon avulla (taulukko 5). Siinä kunnat tai muut organisaatiot on jaoteltu viidelle eri tasolle sen mukaan, kuinka korkea organisaation paikkatietokypsyys on. 62

72 Taulukko 5. Organisaation paikkatietokypsyystaulukko. (Mäkelä ja Warsta 2008) Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suurin osa Suomen kunnista sijoittuu tällä hetkellä taulukon keskivaiheille ja useat kunnat ovat vielä taulukon kahdella alimmalla tasolla. KuntaGML:n joustavan ja toimivan toteuttamisen kannalta kuntien tulisi sijoittua taulukon yläosiin, vähintään suunnitelmallisuuden tasolle. Jotta osaamisen ja organisaatiorakenteen aiheuttamia haasteita pystyttäisiin kunnissa minimoimaan, tulee kuntien panostaa paikkatietojen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Tutkimuksen perusteella kuntien paikkatieto-osaamisen tason haasteet jakaantuvat kolmeen pääkohtaan: kuntien organisaatiorakenteen aiheuttamiin puitteisiin, paikkatietojen käytön hallintaan ja paikkatietoasioiden tiedostamiseen sekä paikkatietostrategian laadintaan. Nämä kohdat muodostavat pohjan laajempaan paikkatietokypsyyden selvittämiseen, jolloin tämän tason haasteet voidaan vetää yhteen kuvan 24 mukaisesti. 63

73 Kuva 24. KuntaGML-haasteet: osaaminen ja organisaatiorakenne. Ohjelmistot Kun osaamistason haasteet on kunnassa määritelty, tulevat seuraavina käytännön haasteina vastaan paikkatietojärjestelmiin ja -ohjelmistoihin liittyvät haasteet (kuva 25). Kunnissa, joissa ei ole käytössä tietokantapohjaista paikkatietojärjestelmää, on paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö haastavampaa. KuntaGML-toteutus voidaan tehdä myös tiedostopohjaisille järjestelmille. Ohjelmistojen osalta on tärkeää, että kunnalla on käytössään tarkoitukseen sopivat sovellukset, joilla pystytään toteuttamaan niin aineiston tuotanto, käyttö kuin tiedonsiirto eri ohjelmistojen välillä. Ohjelmistoista tulee olla käytössä sellaiset versiot, jotka tukevat KuntaGML-formaattia. KuntaGML:n kannalta olennaista on, että tietoa pystytään käsittelemään paikkatietona, eli sijainti- ja rekisteritiedot tulee pystyä yhdistämään. Yhtä paikkatietojärjestelmää käyttävillä kunnilla aineistojen yhteensovittamisesta johtuvia haasteita on vähemmän, mutta silti joissain kunnissa useamman järjestelmän käyttö on perusteltua. Myös ohjelmistojen välinen tiedonsiirto aiheuttaa haasteita. Joillain kunnilla tiedonsiirtohaasteet voivat riippua myös kunnan muista tietoteknisistä ratkaisuista, kuten liian kapeista tietoliikenneyhteyksistä. 64

74 Kuva 25. KuntaGML-haasteet: ohjelmistot. Aineistot Aineistot on sijoitettu tasojaottelussa alimmaiseksi, sillä tuottaakseen ja käyttääkseen paikkatietoaineistoja tulee aiemmin mainittujen osien olla kunnossa. Aineistojen osalta perushaasteena kunnilla on tuottaa KuntaGML-skeeman mukaista aineistoa. Tutkimuksen perusteella kuntien aineistot sopivat melko hyvin KuntaGML-skeemaan, mutta jotta aineistoista saataisiin mahdollisimman paljon irti, tulisi kuntien kiinnittää huomiota aineistojensa sisältöön. Aineistojen osalta kuntien suurena haasteena on koko kunnan paikkatietoaineistojen läpikäynti ja harmonisointi. Keskeisiä asioita harmonisoinnissa ovat kunnan paikkatietoaineistojen väliset linkitykset, aineiston rakenne ja eheys, metatietojen laajuus sekä tiedon ajantasaisuus (kuva 26). KuntaGML:n käyttöönottoon aiheuttavat haasteita myös kunnan käyttämät tasokoordinaattija korkeusjärjestelmät. KuntaGML ei tunnista kuntien omia erilliskoordinaatistoja, joten näitä käyttävien kuntien tulisi muuntaa aineistonsa valtakunnalliseen järjestelmään. 65

75 Kuva 26. KuntaGML-haasteet: paikkatietoaineistot. 66