SELVITYS TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN ARVIOINTITYÖN TARPEESTA JA TULEVAISUUDESTA TERVEYDEN JA HYVINVOINNINLAITOKSESSA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN ARVIOINTITYÖN TARPEESTA JA TULEVAISUUDESTA TERVEYDEN JA HYVINVOINNINLAITOKSESSA"

Transkriptio

1 SELVITYS TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN ARVIOINTITYÖN TARPEESTA JA TULEVAISUUDESTA TERVEYDEN JA HYVINVOINNINLAITOKSESSA Hannu Puolijoki ja Pekka Rissanen Sisällys: A. Selvitystyön tausta 2 B. Arviointitoiminnan tila 3 1. Arviointitoiminnan tarve 3 2. Menetelmien arvioinnin toteuttajat ja voimavarat 4 3. Finohtan rooli 5 C. Selvityshenkilöiden arviot ja ehdotukset 6 1. Arviointitoiminnan keskeiset tehtävät 6 2. Toiminnan optimaalinen järjestämistapa 7 3. Tehtävien edellyttämä osaaminen 7 4. Yhteenveto ja selvityshenkilöiden ehdotukset 8 sivu Liitteet 1. Keskeiset selvitettävät seikat ja kysymykset kuulemistilaisuuksiin 2. Selvityshenkilötoimeksianto 1

2 A. Selvitystyön tausta Terveydenhuollon menetelmien arviointia (health technology assessment, HTA) on tehty Suomessa yli 20 vuotta. Tekijätahoja on useampia mutta pisimpään ja johdonmukaisimmin sitä on toteuttanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finohta (lyhenne englanninkielestä: Finnish Office for Health Technology Assessment). Finohtan toimintaa on ajankohtaista arvioida, sillä sen toimintaa on arvioitu viimeksi vuonna Sen jälkeen on toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia, joista merkittävimmät ovat EU:n mukanaan tuoma eurooppalaisen yhteistyön laajeneminen myös terveydenhuollon menetelmien alueille sekä valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus (sote-uudistus). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakenne on muuttumassa, mutta aikaa myöten on tapahtunut myös merkittävä osaamisen muutos, sillä vuosien varrella sekä Finohtan että muiden toimijoiden avulla kentällä oleva terveydenhuollon menetelmien arviointiosaaminen on lisääntynyt merkittävästi. Tästä on hyvänä esimerkkinä arviointiylilääkäreiden määrän lisääntyminen sairaanhoitopiireissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen on kohdistunut viime vuosina isoja säästötoimenpiteitä. Laitoksen henkilömäärä on vähentynyt noin 250 henkilöllä ja budjettikehys on vähentynyt samaan aikaan kolmanneksen. Selvitystyön tarkoituksena on arvioida nykyistä toimintaa ja tehdä ehdotuksia terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminnan suuntaamiseksi tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Selvityshenkilöiksi kutsuttiin johtajaylilääkäri, professori Hannu Puolijoki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen Tampereen yliopistosta. Selvityshenkilöt ovat tutustuneet laajaan taustamateriaaliin arviointitoiminnasta sekä kuulleet joko sähköpostitse tai kasvotusten ( ) alan toimijoita ja yhteistyötahoja (mm. THL:n johtoa, Finohtan henkilöstöä, STM:n ao. sektorin johtoa, Fimean edustajaa sekä yliopistosairaaloiden arviointiylilääkäreitä; sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreille ja hallintoylilääkäreille lähetettiin sähköpostikysely maaliskuussa 2016). Sähköpostitse tai haastatteluissa kuultiin yhteensä 23 henkilöä, jotka edustivat 13 organisaatiota. Näiden lisäksi kuultiin koko FinOHTA:n henkilöstöä yhteisesti. Monet kuulluista toimittivat kuulemiseen liittyvää lisämateriaalia, jota on selvitystyössä käytetty hyväksi. Keskeiset selvitettävät seikat ja kuulemisissa esillä olleet kysymykset on esitetty tämän raportin liitteessä 1. 2

3 B. Arviointitoiminnan tila 1. Arviointitoiminnan tarve Terveydenhuollon menetelmät kehittyvät nopeasti. Samalla raja lääkehoidon ja muun hoitoteknologin välillä on muuttunut liukuvaksi. Uusien menetelmien markkinointi on lisääntynyt ja tehostunut, mikä kasvattaa tarvetta niiden objektiiviseen arviointiin. Pyrkimys voimavarojen tehokkaaseen kohdentamiseen ylipäätään korostaa tarvetta arvioida myös käytössä olevia teknologioita, muitakin kuin niitä, joita uudet teknologiat tulisivat korvaamaan. Kaiken päätöksenteon tulisi perustua tietoon päätösten vaikutuksista. Tietoa tarvitaan kaikilla päätöksenteon tasoilla yksittäisestä asiakkaasta tai potilaasta valtakunnalliseen poliittiseen päätöksentekoon saakka. Tällä hetkellä menetelmien arviointi tuottaa tietoa ennen kaikkea kliinikoiden potilastason ja klinikkatason hoitolinjoja koskevan päätöksenteon tueksi. Tietoa tarvitaan kuitenkin yhä enemmän kansallisella tasolla mm. palveluvalikoiman määrittelyn tai alueellisella tasolla hoitoketjujen kehittämisen, palvelujen optimaalisen integroinnin tai voimavarojen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen tueksi. Julkisen sektorin mahdollisuudet rahoittaa jatkuvasti kasvavia hoitokustannuksia eivät ole kohenemassa, minkä vuoksi joudutaan paitsi parantamaan palvelutuotannon tuottavuutta, myös priorisoimaan palveluja. Suomeen perustettiin terveydenhuoltolain uudistuksen myötä (L 1202/2013) Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto, jonka tehtävänä on määritellä julkisen rahoituksen piiriin kuuluvat palvelut. Palveluvalikoiman määrittelyyn sisältyvä avoin priorisointi tullee lisääntymään, mikä lisää luotettavan arviointitiedon tarvetta. Tällä hetkellä Suomessa tehtävä menetelmien arviointi kohdistuu valtaosin erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen arvioinnin tarpeet tulevat kuitenkin korostumaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistuksessa, sote-uudistuksessa, vastuu niiden järjestämisestä siirtyy samaan organisaatioon. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjäorganisaatioiden tiedontarpeet lisääntyvät myös siksi, että niiden tulisi kyetä ohjaamaan järjestämisvastuullaan olevien palvelujen tuotantoa vaikuttavaan, tarkoituksenmukaiseen ja taloudellisesti kestävään suuntaan. Sote-uudistuksessa suunnitellaan valtion ohjausroolin vahvistamista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuotannossa. Valtion roolia korostaa myös se, että järjestäjätahojen (sote-alueiden) rahoitusmuodoksi kaavaillaan valtion suoraa rahoitusta. Valtio rahoittanee sote-alueita kapitaatioperusteisesti, mutta rahoitukselle voidaan asettaa ehtoja mm. järjestettävien palvelujen vaikuttavuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen liittyen. Valtion ohjausroolin vahvistaminen edellyttää riittävää tietopohjaa palvelujen vaikuttavuudesta, tuotantomenetelmistä ja -kustannuksista. Sote-uudistukseen sisältyvä asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen voi tuoda palvelujärjestelmälle tehokkuushyötyjä, jos on riittävästi tietoa valintojensa perusteeksi. Tiedon tuottaminen ja välittäminen asiakkaille muodostaa kuitenkin suuren haasteen tulevina vuosina. Valinnanvapaus merkitsee myös, että tuottajaorganisaatiot lisäävät palvelujensa markkinointia suoraan asiakkaille. Valinnanvapauden lisääntymisen seurauksena voi syntyä tuottajien välistä 3

4 uusien teknologioiden kilpavarustelua, jonka (mahdollisten) haitallisten vaikutusten hillitsemiseksi tarvitaan tehokasta ja oikea-aikaista menetelmien arviointia. 2. Menetelmien arvioinnin toteuttajat ja voimavarat Menetelmien arviointi systemaattisena toimintana tuli Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Sitä ennen teknologioita ja menetelmiä oli arvioitu lähinnä yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusryhmien kiinnostuksen pohjalta. Teknologioiden kehitysvauhti ja taloudellisten mahdollisuuksien rajallisuus johtivat 1990 luvun alkupuolella keskusteluun arvioinnin tarpeesta samaan aikaan ajoittui myös merkittävä kansallinen keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista. Terveydenhuollon menetelmien arviointi vahvistui ja muuttui järjestelmällisemmäksi Finohtan perustamisen myötä vuonna Sen tehtäväksi tuli paitsi toteuttaa arviointeja, myös kehittää arviointiprosesseja. Siellä on myös koulutettu arviointiosaajia. Tuohon aikaan kehitettiin myös lääkärijärjestöjen vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa Käypä Hoito -toimintaa. Yhteistyö ja työnjako Finohtan ja Käyvän Hoidon välillä on ollut toimiva. Menetelmien arviointi laajeni Finohtan perustamisen jälkeen muihin organisaatioihin, mm. lääkkeiden arviointiin liittyen Lääkelaitokseen (Fimeaan) ja sairaaloissa käytettävien menetelmien osalta yliopistosairaaloihin (arviointiylilääkärit). Yliopistoissa on oppialoja ja tehtäviä, joihin sisältyy menetelmien arvioinnin tutkimusta ja opetusta (muutamia mainitaksemme Helsingin yliopiston lääketaloustieteen sekä terveydenhuollon hallinnon professuurit; Tampereen yliopiston terveystaloustieteen professuuri; Itä-Suomen yliopiston terveystaloustieteen ja potilasturvallisuuden professuurit sekä sosiaalifarmasian apulaisprofessuuri) ja vastaavasti useita tutkimusryhmiä ja keskuksia (kuten Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskus; Itä-Suomen yliopiston Kustannusvaikuttavuus- tutkimusryhmä; Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä). On hyvin vaikea arvioida kattavasti arviointitoimintaan ohjautuvien voimavarojen kokonaismäärää. Selvää lienee, että myös monet muut oppialat ja tutkimusryhmän ovat toimineet ja toimivat menetelmien arvioinnin alueella. Useimmiten hankkeet ovat olleet yksittäisten tutkijoiden ja ryhmien mielenkiinnosta nousseita. Valtion sektoritutkimuslaitoksissa on tehty menetelmien arviointia Finohtan ulkopuolellakin. Esimerkiksi Stakesissa ja sittemmin THL:ssä, Työterveyslaitoksessa ja Kansaneläkelaitoksessa monet tutkimus- ja kehittämisryhmät ovat toteuttaneet hankkeita jotka voidaan lukea menetelmien arvioinnin piiriin. Lisäksi Stakesissa (THL:ssä) on toiminut sosiaalipalvelujen menetelmien arviointiyksikkö. Huolimatta siitä, että menetelmien arvioinnin tarve tunnustetaan ja sen arvioidaan jopa kasvavan, kokonaisuutena toiminta on Suomessa hajaantunut monien toimijoiden pariin eikä kenelläkään ole selvää vastuuta menetelmien arvioinnin kokonaisuudesta. Tällä hetkellä ei ole selvää linjaa esimerkiksi siitä, kenellä olisi vastuu aiemmin käytössä olleiden menetelmien käytön lopettamisen arvioinnista tai uusien tulossa olevien mutta vielä kehitysvaiheessa olevien menetelmien varhaisesta arvioinnista. 4

5 3. Finohtan rooli Finohtan tehtäväkenttä on hyvin laaja. Käytännössä keskeiset toiminnan painopisteet ovat valikoituneet yhtäältä strategisten tehtävien kautta, toisaalta tutkijoiden ja asiantuntijoiden oman mielenkiinnon tai ulkopuolelta ehdotettujen ehkä jopa sattumanvaraisten aiheiden kautta. Esimerkkejä selkeistä painopisteistä ovat mm. uusien sairaalateknologioiden käyttöönottoon keskittyvä HALO-yhteistyö, yhteistyö muiden eurooppalaisten arviointiyksiköiden kanssa (EUnetHTA) sekä ministeriöstä / muualta valtionhallinnosta tulevien toimeksiantojen täytäntöönpano. Finohtan roolina on ollut myös arviointiasiantuntemuksen levittäminen, asiantuntijoiden kouluttaminen sekä arvioinnissa käytettävien tietovarantojen kartuttaminen ja ylläpito. Menetelmäarviointia toteuttavien toimijoiden välillä on selkeä rajanveto terveydenhuollon teknologioiden ja lääkkeiden arvioinnin välillä. Finohta keskittyy ensimainittuun ja Fimea jälkimäiseen, vaikkakin näiden välinen ero ei aina ole selvä, ja teknologioiden kehittyessä rajanveto muuttuu yhä epämääräisemmäksi. Molemmat käyttävät kuitenkin samankaltaisia lähestymistapoja ja arviointimenetelmiä. Menetelmien arvioinnin ja Käypä Hoito toimintojen (KH) välillä on enemmän eroja. KH tähtää hoitosuosituksiin, jotka perustuvat jo olevaan näyttöön, kun taas Finohtan tehtävänä on tuottaa, jäsentää ja levittää tietoa mm. suosituksia varten. Finohtan rooliksi on muotoutunut toimiminen oman alansa kansallisena keskuksessa sellaiseksi se alun pitäen perustettiinkin. Siellä on aktiivisesti luotu kansainvälisiä yhteistyösuhteita muihin keskuksiin sekä tuotu kansainvälistä tietämystä helposti omaksuttavassa muodossa kotimaiseen käyttöön. Finohta on myös kehittänyt arviointiprosesseja ja menetelmien arvioinnin toimintamalleja, sekä koonnut suomalaisia yhteistyöverkostoja joilla on pyritty paitsi täydentämään yksikön asiantuntemusta, myös tehostamaan tulosten implementointia terveydenhuollon käytännössä. Yliopistosairaaloissa toimivista arviointiylilääkäreistä monet ovat kartuttaneet arviointikokemustaan ja -osaamistaan työskentelemällä Finohtassa. On aivan selvää, että menetelmien arvioinnin tarpeita on runsaasti suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin. Tämä koskee kaikkia suomalaisia alan toimijoita, ja luonnollisesti myös Finohtaa. Käytettävien voimavarojen puitteissa ei voi palvella kaikkea päätöksentekoa, minkä vuoksi toimijoiden, myös Finohtan on fokusoitava toimintaansa. Kansallisen tason työnjako lääkkeisiin ja muihin menetelmiin ei riitä, vaan tarvitaan aiempaa selkeämpi näkemys siitä, mihin Finohtan voimavaroja pitäisi kohdentaa. Finohtan keskeinen kansallinen rooli on johtanut kenties siihen, että sen on ollut vaikea kohdentaa omaa toimintaansa. Arviointeja on tehty monenlaisista menetelmistä, joiden merkitys terveydenhuollon kokonaisuudessa on joskus ollut sangen vähäinen. Vaikuttaa myös siltä, että arviointien käyttäjäkuntaa tai käyttäjäkunnan todellisia tarpeita ei ole tarkasti mietitty. Tähän olisi kuitenkin tarvetta, kun menetelmien arviointitoiminta on laajentunut muihin organisaatioihin, kuten yliopistosairaaloihin. Finohtan toiminnan priorisointia voi tehdä monella periaatteella. Nyt valintaa tehdään mm. sen mukaan millaisesta teknologiasta on kyse (kuten lääkkeellinen vai jokin muu menetelmä). Toinen 5

6 vaihtoehto toiminnan kohdentamiseen voisi olla fokusointi asiakaskunnan perusteella siten, että hankitaan arviointitietoa selkeästi määritellyn asiakaskunnan tarpeisiin. Menetelmien arviointia toteuttavien organisaatioiden tehtäviin kuuluu myös edistää tiedon käyttöönottoa käytännön päätöksenteossa. C. Selvityshenkilöiden arviot ja ehdotukset 1. Arviointitoiminnan keskeiset tehtävät Menetelmien arvioinnin tulee olla systemaattista ja kohdistua ennen kaikkea sellaisiin menetelmiin, jotka käsittävät suuria volyymeja tai ovat kalliita. Nykymuotoinen raja lääkehoitojen ja toimenpiteiden välillä tulee väistämättä hämärtymään. Yhteisten toimintamallien rakentaminen lääkehoitojen ja muiden hoitojen arvioinnin osalta onkin siksi tarpeellista. Samalla tulee varmistaa se, että vaikuttavuudeltaan heikot hoitokäytännöt tulevat tiensä päähän (disinvestment). Tietotuotannon tulee niin ikään olla ajankohtaista ja tukea päätösprosesseja eri tasoilla. Tämä on erityisen tärkeää sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa ja aloituksessa, jotta ei tehtäisi virheellisiä painotuksia. Tarve on kuitenkin myös sellaisesta tiedosta, mitä ei pystytä tuottamaan perinteisin HTAmenetelmin. Esim. nykyisin käytössä oleva HALO-ohjelma on palvellut lähinnä erikoissairaanhoitoa ja siinäkin osin varsin pieniä sektoreita. Tulevaisuuden tarpeet ovat laajemmat ja painottuvat eri tavalla mm. nykyisen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen suuntaan. Oleellista on asiakaskunnan kuuleminen ja näin toiminnan muuttaminen organisaatiolähtöisestä asiakaspainotteiseksi. Erityisesti on huomattava, että kansainvälinen yhteistyö arviointien suorittamisessa on tärkeää. Muualla saatuja tuloksia on kyettävä hyödyntämään nopeasti ja kitkattomasti ilman, että kymmenien HTA-yksiköiden julkaisujen jatkuva seuraaminen ja tuotosten tietokantaan vieminen ja/tai tekninen ylläpito ja suomenkielelle muokkaaminen vaatii liian suuria henkilöstövoimavaroja. Nykyisistä Finohtan toiminnoista HALO-yhteistyö on koettu sinällään tärkeäksi, mutta kansallista koordinointia on tehostettava. Nykymuotoinen toiminta on varsin raskas menettely. Annettavia kansallisia HALO-suosituksia tulisi myös kytkeä taloudelliseen ohjaukseen. STM ja sen yhteydessä toimiva Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto tarvitsevat niin ikään arviointitietoa soteohjaukseen. Tämä edellyttää myös arviointityöhön systemaattista kouluttautumista ja koulutusta. Koska Finohtan voimavarat ovat hyvin rajalliset, selvityshenkilöt katsovat, että Finohtan tulisi kohdentaa toimintaansa aiempaa selvemmin ydinasiakaskunnan tarpeiden mukaisesti. Ydinasiakaskunnan voisi muodostaa keskushallinto (STM ja sen eri tarpeet) sekä nykyisten yliopistosairaanhoitopiirien ja niitä seuraavien yhteistoiminta-alueiden ja tulevien sote-alueiden päätöksenteon tarpeet sekä mahdollisesti myös tuottajaorganisaatioiden. Finohta voisi muodostaa koordinoivan kansallisen keskuksen, ja alueelliset arviointiyksiköt sopivat yhdessä kansallisen keskuksen kanssa keskinäisestä työnjaostaan. Tämän lisäksi tehtäväkenttään kuuluisivat 6

7 suomalaisen menetelmäosaamisen varmistaminen mm. tutkimuksen ja koulutuksen keinoilla, alueellisten keskusten toiminnan yhteistoiminnan kehittäminen ja ylläpito, yhteydenpito muihin htaja sta-organisaatioihin Suomessa (Fimea, Käypä hoito ), sekä osallistuminen kansainvälisten verkostojen toimintaan. 2. Toiminnan optimaalinen järjestämistapa Selvityshenkilöt pitävät tarkoituksenmukaisena arviointitoiminnan järjestämistapana mallia, jossa on yksi kansallisen tason toimija, jollaiseksi Finohtan toiminta olisi luontevasti muutettavissa. Tämän lisäksi perustetaan tarpeellinen määrä (esimerkiksi 5) alueellisen tason toimijoita. Aluetason toimintaa voisi kehittää nykyisten yliopistosairaaloiden yhteydessä toimivien arviointilääkäreiden perustalle tätä arviointitoimintaa vahvistamalla. Tulevina vuosina aluetason toiminta tulisi antaa sote-uudistuksen myötä syntyvien sote-alueiden tehtäväksi, jolloin ne olisivat lähellä palvelujen järjestämiseen liittyvää päätöksentekoa. Vaihtoehtona olisi, että aluetoiminta jätetään yhteistoiminta-alueiden tehtäväksi. Laaja näkemys toimitetun materiaalin ja kuulemisten pohjalta on, että maassamme on oltava kansallinen toimija menetelmien arviointityön suorittamiseksi. Yksikön tulee vastata kansallisesta koordinaatiosta ja yhtenäisistä periaatteista toiminnan suorittamiseksi. Hyvin laajasti on katsottu, että luontevin kotipaikka kyseiselle yksikölle on THL, koska siellä on jo olemassa infrastruktuuri ja tietovarannot. Alueellisen toiminnan ei katsota korvaavan kansallisen yksikön tarvetta. Alueellisten yksiköiden toiminnan tulee olla yhdenmukaista ja niiden tavoitteet ja toiminta sovittaa yhteen kansallisen yksikön tavoitteiden ja tehtävien kanssa. Näin alueelliset yksiköt palvelevat koko maassa toteutettavaa kokonaisuutta arviointityössään. Alueellisten yksiköiden tulee olla riittävän vahvoja ja asiantuntevia, jotta toiminnan yhdenmukaisuus ja laatu voidaan varmistaa. Tärkeää sekä kansallisessa että alueellisessa toiminnassa on, että menetelmien arvioinnin tulokset jalkautetaan käytännön toimintaan. Tämä edellyttää suositusten tietynasteista velvoittavuutta ja noudattamisen kytkemistä rahoituksen toteutumiseen. Toteutuakseen tämä taas edellyttää valtakunnan tason ohjauksen vahvistamista. 3. Tehtävien edellyttämä osaaminen Moniammatillisuus on välttämätöntä menestykselliselle HTA-työlle. Vain yhtä koulutuspolkua ei arvioinnin osaamiseen siis ole. Kliinisen kokemuksen ohella tarvitaan lääketieteellisen tutkimuksen osaamista vähintään tohtorin arvon tasoisesti, mielellään dosentuurin verran. Kliinisen ja tutkimusosaamisen lisäksi tarve on erityisestä perehtyneisyydestä HTA-metodiikkaan ja terveystaloustieteeseen. Näiden ohella ammattitaitoinen informaatikkopalvelu on erittäin tärkeää. Kokemus ja osaaminen karttuvat parhaiten team-työssä. 7

8 Sekä kansallisen keskuksen että alueellisen työ-teamin vahvuuden tulisi olla vähintään 4 6 henkilötyövuotta sisältäen toiminnan kokeneen vetäjän, 2 3 mahdollisesti osin vielä kouluttautuvaa arvioinnin asiantuntijaa (sekä HTA- (health) että STA- (social) asiantuntijoita), terveystaloustieteen asiantuntijan, informaatikon sekä sihteerityön. Osa tehtävistä voi olla osa-aikaisia. Ilman taloudellisia rajoitteita, optimaalisessa tilanteessa hyvin toimivan kansallisen yksikön tulisi olla huomattavasti suurempikin. Muiden maiden ryhmät ovat usein 20 hengen suuruisia. Tähän verrattuna nykyinen Finohtan henkilöstövoimavarat ovat vajavaiset painottuen liiaksi muihin kuin varsinaisiin menetelmäasiantuntijoiden tehtäviin. Etenkin lääkäriasiantuntijoiden saatavuus tulisi jatkossa varmistaa, koska on nähtävissä vaara lääketieteen osaamisen puutteesta. Tämä osaaminen auttaa arviointitulosten käytäntöön saattamista sekä varmistaa osaltaan toiminnan korkeaa tasoa ja yhteensopivuutta muun päätöksenteon kanssa. 4. Yhteenveto ja selvityshenkilöiden esitykset Menetelmien arvioinnin selvityshenkilöiksi kutsuttuina tuomme kohteliaimmin esiin seuraavaa: 1) Ehdotamme siirtymistä ns. hybridimalliin, missä menetelmien arviointitoiminta järjestetään yhtäältä kansallisen yksikön toimesta ja toisaalta alueellisella tasolla, esimerkiksi viidellä suunnitellulla yhteistyöalueella (tällä hetkellä ns. ervaalueilla). Kansallisen yksikön paras ns. kotipesä olisi THL mm. siellä jo olemassa olevan infrastruktuurin sekä tietovarantojen vuoksi. Mikäli tämä ei ole mahdollista, suosittelemme kansallisen yksikön perustamista viiden yhteistyöalueen yhteisellä sopimuksella. Sopimuksessa sovitaan kansallisen keskuksen sijainti ja rahoitusvastuiden jakautuminen. Aluksi kansallisen yksikön rahoitus voisi jakautua erva-alueiden kesken esimerkiksi väestömäärien suhteessa. Myöhemmin, mikäli sote-rahoitus siirtyy valtion vastuulle, rahoitus sisältyisi alueille allokoitavaan valtionrahoitukseen joko korvamerkittynä tai osana yleisrahoitusta. Alueellisten yksiköiden rahoitus sisältyisi yhteistyöalueiden budjettiin ja ennen uutta järjestelyä kuhunkin erva-alueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien yhteisesti rahoittamaan toimintaan. 2) Kansallinen yksikkö vastaa ministeriön sille osoittamista tehtävistä etenkin liittyen ministeriön kehittämis- ja ohjaustarpeisiin. Kansallisen yksikön ohjaus tapahtuisi sosiaali- ja terveysministeriöön perustettavan ohjausyksikön sekä yhteistyöalueiden kautta siten, että paitsi kansalliseen lainsäädäntötyöhön, strategiaan ja päätöksentekoon myös alueiden päätöksentekoon liittyvät tarpeet ja työnjako voidaan ottaa arviointitoiminnassa asianmukaisesti huomioon. Palveluvalikoimaneuvosto on syytä kytkeä tähän ohjausmekanismiin. Tärkeää on huolehtia saumattomasta yhteistyöstä yksiköiden kesken sekä mm. lääkehoidon arviointia suorittavan Fimean kanssa. Näemme, että tuleva kansallinen yksikkö 8

9 voisi käsittää paitsi nykyisen Finohtan toiminnan myös Fimean lääkkeiden arviointiin liittyvät tehtävät. Tavoitteena tulee olla koota, tuottaa ja jäsentää tietoa päätöksenteon tueksi laaja-alaisesti eikä pelkästään yksittäisiin hoitolinjauksiin painottuen (HALO). Tähän kokonaisuuteen vaikuttavat oleellisesti THL:lle tulevaisuudessa annettavat uudet tehtävät arvioinnin osalta. 3) Kansallinen yksikkö vastaisi kansainvälisestä yhteistyöstä, metodologian kehittämisestä, tulevien arviointikohteiden ennakoinnista (mm. huomioiden toiminnan volyymi, hinta, turvallisuus, työnjako sekä vanhoista menetelmistä luopuminen). Kansallinen yksikkö myös huolehtisi arviointityön laadusta sekä koordinoisi arviointiosaamisen koulusta yhdessä yliopistojen kanssa. 4) Alueyksiköiden tehtävänä on palvella erikoissairaanhoidon päätöksentekoa aluksi yliopistosairaaloiden yhteydessä. Sote-uudistuksen myötä ne palvelevat muodostettavien yhteistoiminta-alueiden, sote-järjestämisalueiden ja mahdollisesti tuottajayksiköiden päätöksentekoa. Jotta yhtäältä vältytään päällekkäiseltä arvioinnilta, toisaalta jotta kaikki keskeiset arvioinnin tarpeet tulevat huomioon otetuiksi, on tärkeää että alueyksiköiden toiminta on hyvin koordinoitua kansallisen yksikön sekä muiden alueellisten arviointiyksiköiden kanssa. 5) Kansallisen yksikön vahvuudeksi esitämme 4 6 henkilötyövuotta (htv) sisältäen toiminnan kokeneen vetäjän, 2 3 mahdollisesti osin vielä kouluttautuvaa arvioinnin asiantuntijaa (sekä HTA (health) että STA (social) -asiantuntijoita), terveystaloustieteen asiantuntijan, informaatikon sekä sihteerityön. Osa tehtävistä voi olla osa-aikaisia. Alueellisten yksiköiden vahvuudeksi esitämme aluksi 2.5 htv sisältäen arviointiylilääkärin, informaatikon, terveystaloustieteen asiantuntijan ja sihteerityöpanoksen; joiltakin osin osa-aikaisena. Tällöin koko maassa alueellisen panostuksen suuruus olisi yhteensä 12.5 htv ja kokonaisvolyymi kansallisen yksikön kanssa htv. Koska hybridimallin mukaisen arvioinnin tehtävänä on palvella tulevien sote-alueiden päätöksentekoa (mahdollisesti myös tuottajatahojen), alueellisia yksiköitä on myöhemmin vahvistettava erityisesti sosiaalipalvelujen arvioinnin asiantuntijuudella. 9

10 Liite 1. Keskeiset selvitettävät seikat ja kysymykset (sekä sähköpostissa lähetettyinä että kasvotusten tapahtuneessa kuulemisessa) olivat seuraavat: a. Terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminnan tarve Suomessa nyt ja tulevaisuudessa - Mikä on arviointien merkitys nykyisen muotoisena ja millaiseksi näet niiden merkityksen muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä? Mikä on eurooppalaisen yhteistyön merkitys? b. Keskeisten tehtävien määrittely - Mitkä ovat tärkeimmät, priorisoidut tehtävät tulevina vuosina, joihin voimavarat tulisi keskittää (mitä näistä tehdään nyt, ei vielä tehdä, mitkä nykyisistä tehtävistä eivät ole välttämättömiä)? c. Keskeisiin tehtäviin tarvittava osaaminen - Millaisella henkilöstön osaamisella ja määrällä priorisoidut ja mahdolliset uudet tehtävät pystytään toteuttamaan. d. Toiminnon organisointi - Miten terveydenhuollon menetelmien arviointi olisi tehokkainta organisoida ja mikä on muiden toimijatahojen (kuten esh:n, perusterveydenhuollon tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean) rooli? e. Toiminnon tehokas ja järkevin sijoittuminen - Onko toiminnon kotipesä tulevaisuudessa THL:ssä vai jossain muussa organisaatiossa? f. Jos kotipesä olisi muualla kuin THL:ssä, niin millaisina pidät mahdollisuuksia siirtää toiminto osaksi sairaanhoitopiirien toimintaa joko sairaanhoitopiirien yhteisesti tai yliopistosairaaloiden koordinoimana. g. Miten arviointitoiminnan tärkeiden osien jatkuvuus turvataan tulevaisuudessa? h. Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin tämän osalta? 10

Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö

Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto

Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla

Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun. Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape Sote ja THL Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 10.-11.11.2016 Kehittämispäällikkö Nina Knape 10.11.2016 Sote ja THL / Nina Knape 1 THL tukenut aktiivisesti sote-uudistuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea

Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea hannes.enlund@fimea.fi Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia? Onko uusi lääke A tehokkaampi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off 21.3.2017 22.3.2017 1 THL:n uudet sote-laissa suoraan määritellyt tehtävät 30 Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan organisointi

Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla 26.-27.8.2009 Onko sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan suunta muutoksessa? Eija Koivuranta ja Martti Lähteinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta

Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien

Lisätiedot

THL:n sote-tietopohjan kehittäminen

THL:n sote-tietopohjan kehittäminen THL:n sote-tietopohjan kehittäminen 2017-2018 Pekka Kahri, THL 21.3.2017 21.3. 2017 1 Sote-tietopohja projektin esivalmistelu (tammi-maaliskuu 2017) Valmisteltu hankesuunnitelmaa 2017-18 Esittely kustannus-

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety (RECEPS) Anna-Maija Tolppanen 26.9.2013 III sosiaali-

Lisätiedot

Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa

Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa Yleislääkäripäivät 23.11. 2017 LT Päivi Hämäläinen, hankejohtaja STM Yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri 1 23.11.2017 Päivi Hämäläinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija

Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija 1990-luku Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista kunnolla käynnistyi yhtenä taustavaikuttajana

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO 1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Ca rea 16.6.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Kymenlaakson n vastine valtioneuvoston asetusluonnokseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (STM/ 1605/2017) koskien kardiologiaa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että

Lisätiedot

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi 5.5.2017 1 Sote-järjestämislain ennakkoarviointi THL on toteuttanut STM:n toimeksiannosta sote-uudistuksen eri vaiheissa valmisteltavan lainsäädännön vaikutusten

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkehuollon haasteet

Sairaaloiden lääkehuollon haasteet Sairaaloiden lääkehuollon haasteet Lääkepolitiikka 2020 asiakirjan valossa Neuvotteleva virkamies STM Lääkepolitiikka 2020 julkaistiin helmikuussa 2011 mukana työssä viranomaisia sekä ammattijärjestöjen,

Lisätiedot

sote- tki / järjestämislaki

sote- tki / järjestämislaki Sote tki sote- tki / järjestämislaki Maakunta - vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä - koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla

Lisätiedot

SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset

SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset Marjo Lindgren 17.8.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Selvityshenkilötyöryhmä Stm ja vm ovat asettaneet 2.7. selvityshenkilöt: Tuomas Pöysti, Valtiontalouden

Lisätiedot

Mitä ja miten PALKO tekee?

Mitä ja miten PALKO tekee? Mitä ja miten PALKO tekee? 22.9.2015 Sidonnaisuudet päätoimi: Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri, STM (1.2.2014 alkaen) aiempi päätoimi: ylilääkäri, THL (31.1.2014 asti) aikaisemmat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kari Haring 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Tuula Sandholm Johtoryhmä

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Tuula Sandholm Johtoryhmä FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Fimean ja PALKOn yhteistyö lääkkeiden arvioinnissa

Fimean ja PALKOn yhteistyö lääkkeiden arvioinnissa Fimean ja PALKOn yhteistyö lääkkeiden arvioinnissa Vesa Kiviniemi Fimea 22.11.2016 Fimean ja PALKOn yhteistyöalueet Uusien sairaalalääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi sekä tähän liittyvä

Lisätiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS Toteutuuko valinnanvapaus soteuudistuksessa? Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Toiminnanjohtaja Ismo Partanen ; ismo.partanen@lpy.fi SOTE UUDISTUS HALLITUKSEN ESITYS

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Terveyden ja sairaanhoito

Terveyden ja sairaanhoito Esiselvitys Terveyden ja sairaanhoito Päivystys Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut Vuodeosastot Lääketieteelliset tukipalvelut Suun terveydenhuolto Operatiivinen toiminta Työterveyshuolto Terveyden ja

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot