SELVITYS TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN ARVIOINTITYÖN TARPEESTA JA TULEVAISUUDESTA TERVEYDEN JA HYVINVOINNINLAITOKSESSA
|
|
- Kimmo Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELVITYS TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN ARVIOINTITYÖN TARPEESTA JA TULEVAISUUDESTA TERVEYDEN JA HYVINVOINNINLAITOKSESSA Hannu Puolijoki ja Pekka Rissanen Sisällys: A. Selvitystyön tausta 2 B. Arviointitoiminnan tila 3 1. Arviointitoiminnan tarve 3 2. Menetelmien arvioinnin toteuttajat ja voimavarat 4 3. Finohtan rooli 5 C. Selvityshenkilöiden arviot ja ehdotukset 6 1. Arviointitoiminnan keskeiset tehtävät 6 2. Toiminnan optimaalinen järjestämistapa 7 3. Tehtävien edellyttämä osaaminen 7 4. Yhteenveto ja selvityshenkilöiden ehdotukset 8 sivu Liitteet 1. Keskeiset selvitettävät seikat ja kysymykset kuulemistilaisuuksiin 2. Selvityshenkilötoimeksianto 1
2 A. Selvitystyön tausta Terveydenhuollon menetelmien arviointia (health technology assessment, HTA) on tehty Suomessa yli 20 vuotta. Tekijätahoja on useampia mutta pisimpään ja johdonmukaisimmin sitä on toteuttanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finohta (lyhenne englanninkielestä: Finnish Office for Health Technology Assessment). Finohtan toimintaa on ajankohtaista arvioida, sillä sen toimintaa on arvioitu viimeksi vuonna Sen jälkeen on toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia, joista merkittävimmät ovat EU:n mukanaan tuoma eurooppalaisen yhteistyön laajeneminen myös terveydenhuollon menetelmien alueille sekä valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus (sote-uudistus). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakenne on muuttumassa, mutta aikaa myöten on tapahtunut myös merkittävä osaamisen muutos, sillä vuosien varrella sekä Finohtan että muiden toimijoiden avulla kentällä oleva terveydenhuollon menetelmien arviointiosaaminen on lisääntynyt merkittävästi. Tästä on hyvänä esimerkkinä arviointiylilääkäreiden määrän lisääntyminen sairaanhoitopiireissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen on kohdistunut viime vuosina isoja säästötoimenpiteitä. Laitoksen henkilömäärä on vähentynyt noin 250 henkilöllä ja budjettikehys on vähentynyt samaan aikaan kolmanneksen. Selvitystyön tarkoituksena on arvioida nykyistä toimintaa ja tehdä ehdotuksia terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminnan suuntaamiseksi tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Selvityshenkilöiksi kutsuttiin johtajaylilääkäri, professori Hannu Puolijoki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen Tampereen yliopistosta. Selvityshenkilöt ovat tutustuneet laajaan taustamateriaaliin arviointitoiminnasta sekä kuulleet joko sähköpostitse tai kasvotusten ( ) alan toimijoita ja yhteistyötahoja (mm. THL:n johtoa, Finohtan henkilöstöä, STM:n ao. sektorin johtoa, Fimean edustajaa sekä yliopistosairaaloiden arviointiylilääkäreitä; sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreille ja hallintoylilääkäreille lähetettiin sähköpostikysely maaliskuussa 2016). Sähköpostitse tai haastatteluissa kuultiin yhteensä 23 henkilöä, jotka edustivat 13 organisaatiota. Näiden lisäksi kuultiin koko FinOHTA:n henkilöstöä yhteisesti. Monet kuulluista toimittivat kuulemiseen liittyvää lisämateriaalia, jota on selvitystyössä käytetty hyväksi. Keskeiset selvitettävät seikat ja kuulemisissa esillä olleet kysymykset on esitetty tämän raportin liitteessä 1. 2
3 B. Arviointitoiminnan tila 1. Arviointitoiminnan tarve Terveydenhuollon menetelmät kehittyvät nopeasti. Samalla raja lääkehoidon ja muun hoitoteknologin välillä on muuttunut liukuvaksi. Uusien menetelmien markkinointi on lisääntynyt ja tehostunut, mikä kasvattaa tarvetta niiden objektiiviseen arviointiin. Pyrkimys voimavarojen tehokkaaseen kohdentamiseen ylipäätään korostaa tarvetta arvioida myös käytössä olevia teknologioita, muitakin kuin niitä, joita uudet teknologiat tulisivat korvaamaan. Kaiken päätöksenteon tulisi perustua tietoon päätösten vaikutuksista. Tietoa tarvitaan kaikilla päätöksenteon tasoilla yksittäisestä asiakkaasta tai potilaasta valtakunnalliseen poliittiseen päätöksentekoon saakka. Tällä hetkellä menetelmien arviointi tuottaa tietoa ennen kaikkea kliinikoiden potilastason ja klinikkatason hoitolinjoja koskevan päätöksenteon tueksi. Tietoa tarvitaan kuitenkin yhä enemmän kansallisella tasolla mm. palveluvalikoiman määrittelyn tai alueellisella tasolla hoitoketjujen kehittämisen, palvelujen optimaalisen integroinnin tai voimavarojen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen tueksi. Julkisen sektorin mahdollisuudet rahoittaa jatkuvasti kasvavia hoitokustannuksia eivät ole kohenemassa, minkä vuoksi joudutaan paitsi parantamaan palvelutuotannon tuottavuutta, myös priorisoimaan palveluja. Suomeen perustettiin terveydenhuoltolain uudistuksen myötä (L 1202/2013) Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto, jonka tehtävänä on määritellä julkisen rahoituksen piiriin kuuluvat palvelut. Palveluvalikoiman määrittelyyn sisältyvä avoin priorisointi tullee lisääntymään, mikä lisää luotettavan arviointitiedon tarvetta. Tällä hetkellä Suomessa tehtävä menetelmien arviointi kohdistuu valtaosin erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen arvioinnin tarpeet tulevat kuitenkin korostumaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistuksessa, sote-uudistuksessa, vastuu niiden järjestämisestä siirtyy samaan organisaatioon. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjäorganisaatioiden tiedontarpeet lisääntyvät myös siksi, että niiden tulisi kyetä ohjaamaan järjestämisvastuullaan olevien palvelujen tuotantoa vaikuttavaan, tarkoituksenmukaiseen ja taloudellisesti kestävään suuntaan. Sote-uudistuksessa suunnitellaan valtion ohjausroolin vahvistamista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuotannossa. Valtion roolia korostaa myös se, että järjestäjätahojen (sote-alueiden) rahoitusmuodoksi kaavaillaan valtion suoraa rahoitusta. Valtio rahoittanee sote-alueita kapitaatioperusteisesti, mutta rahoitukselle voidaan asettaa ehtoja mm. järjestettävien palvelujen vaikuttavuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen liittyen. Valtion ohjausroolin vahvistaminen edellyttää riittävää tietopohjaa palvelujen vaikuttavuudesta, tuotantomenetelmistä ja -kustannuksista. Sote-uudistukseen sisältyvä asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen voi tuoda palvelujärjestelmälle tehokkuushyötyjä, jos on riittävästi tietoa valintojensa perusteeksi. Tiedon tuottaminen ja välittäminen asiakkaille muodostaa kuitenkin suuren haasteen tulevina vuosina. Valinnanvapaus merkitsee myös, että tuottajaorganisaatiot lisäävät palvelujensa markkinointia suoraan asiakkaille. Valinnanvapauden lisääntymisen seurauksena voi syntyä tuottajien välistä 3
4 uusien teknologioiden kilpavarustelua, jonka (mahdollisten) haitallisten vaikutusten hillitsemiseksi tarvitaan tehokasta ja oikea-aikaista menetelmien arviointia. 2. Menetelmien arvioinnin toteuttajat ja voimavarat Menetelmien arviointi systemaattisena toimintana tuli Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Sitä ennen teknologioita ja menetelmiä oli arvioitu lähinnä yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusryhmien kiinnostuksen pohjalta. Teknologioiden kehitysvauhti ja taloudellisten mahdollisuuksien rajallisuus johtivat 1990 luvun alkupuolella keskusteluun arvioinnin tarpeesta samaan aikaan ajoittui myös merkittävä kansallinen keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista. Terveydenhuollon menetelmien arviointi vahvistui ja muuttui järjestelmällisemmäksi Finohtan perustamisen myötä vuonna Sen tehtäväksi tuli paitsi toteuttaa arviointeja, myös kehittää arviointiprosesseja. Siellä on myös koulutettu arviointiosaajia. Tuohon aikaan kehitettiin myös lääkärijärjestöjen vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa Käypä Hoito -toimintaa. Yhteistyö ja työnjako Finohtan ja Käyvän Hoidon välillä on ollut toimiva. Menetelmien arviointi laajeni Finohtan perustamisen jälkeen muihin organisaatioihin, mm. lääkkeiden arviointiin liittyen Lääkelaitokseen (Fimeaan) ja sairaaloissa käytettävien menetelmien osalta yliopistosairaaloihin (arviointiylilääkärit). Yliopistoissa on oppialoja ja tehtäviä, joihin sisältyy menetelmien arvioinnin tutkimusta ja opetusta (muutamia mainitaksemme Helsingin yliopiston lääketaloustieteen sekä terveydenhuollon hallinnon professuurit; Tampereen yliopiston terveystaloustieteen professuuri; Itä-Suomen yliopiston terveystaloustieteen ja potilasturvallisuuden professuurit sekä sosiaalifarmasian apulaisprofessuuri) ja vastaavasti useita tutkimusryhmiä ja keskuksia (kuten Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskus; Itä-Suomen yliopiston Kustannusvaikuttavuus- tutkimusryhmä; Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä). On hyvin vaikea arvioida kattavasti arviointitoimintaan ohjautuvien voimavarojen kokonaismäärää. Selvää lienee, että myös monet muut oppialat ja tutkimusryhmän ovat toimineet ja toimivat menetelmien arvioinnin alueella. Useimmiten hankkeet ovat olleet yksittäisten tutkijoiden ja ryhmien mielenkiinnosta nousseita. Valtion sektoritutkimuslaitoksissa on tehty menetelmien arviointia Finohtan ulkopuolellakin. Esimerkiksi Stakesissa ja sittemmin THL:ssä, Työterveyslaitoksessa ja Kansaneläkelaitoksessa monet tutkimus- ja kehittämisryhmät ovat toteuttaneet hankkeita jotka voidaan lukea menetelmien arvioinnin piiriin. Lisäksi Stakesissa (THL:ssä) on toiminut sosiaalipalvelujen menetelmien arviointiyksikkö. Huolimatta siitä, että menetelmien arvioinnin tarve tunnustetaan ja sen arvioidaan jopa kasvavan, kokonaisuutena toiminta on Suomessa hajaantunut monien toimijoiden pariin eikä kenelläkään ole selvää vastuuta menetelmien arvioinnin kokonaisuudesta. Tällä hetkellä ei ole selvää linjaa esimerkiksi siitä, kenellä olisi vastuu aiemmin käytössä olleiden menetelmien käytön lopettamisen arvioinnista tai uusien tulossa olevien mutta vielä kehitysvaiheessa olevien menetelmien varhaisesta arvioinnista. 4
5 3. Finohtan rooli Finohtan tehtäväkenttä on hyvin laaja. Käytännössä keskeiset toiminnan painopisteet ovat valikoituneet yhtäältä strategisten tehtävien kautta, toisaalta tutkijoiden ja asiantuntijoiden oman mielenkiinnon tai ulkopuolelta ehdotettujen ehkä jopa sattumanvaraisten aiheiden kautta. Esimerkkejä selkeistä painopisteistä ovat mm. uusien sairaalateknologioiden käyttöönottoon keskittyvä HALO-yhteistyö, yhteistyö muiden eurooppalaisten arviointiyksiköiden kanssa (EUnetHTA) sekä ministeriöstä / muualta valtionhallinnosta tulevien toimeksiantojen täytäntöönpano. Finohtan roolina on ollut myös arviointiasiantuntemuksen levittäminen, asiantuntijoiden kouluttaminen sekä arvioinnissa käytettävien tietovarantojen kartuttaminen ja ylläpito. Menetelmäarviointia toteuttavien toimijoiden välillä on selkeä rajanveto terveydenhuollon teknologioiden ja lääkkeiden arvioinnin välillä. Finohta keskittyy ensimainittuun ja Fimea jälkimäiseen, vaikkakin näiden välinen ero ei aina ole selvä, ja teknologioiden kehittyessä rajanveto muuttuu yhä epämääräisemmäksi. Molemmat käyttävät kuitenkin samankaltaisia lähestymistapoja ja arviointimenetelmiä. Menetelmien arvioinnin ja Käypä Hoito toimintojen (KH) välillä on enemmän eroja. KH tähtää hoitosuosituksiin, jotka perustuvat jo olevaan näyttöön, kun taas Finohtan tehtävänä on tuottaa, jäsentää ja levittää tietoa mm. suosituksia varten. Finohtan rooliksi on muotoutunut toimiminen oman alansa kansallisena keskuksessa sellaiseksi se alun pitäen perustettiinkin. Siellä on aktiivisesti luotu kansainvälisiä yhteistyösuhteita muihin keskuksiin sekä tuotu kansainvälistä tietämystä helposti omaksuttavassa muodossa kotimaiseen käyttöön. Finohta on myös kehittänyt arviointiprosesseja ja menetelmien arvioinnin toimintamalleja, sekä koonnut suomalaisia yhteistyöverkostoja joilla on pyritty paitsi täydentämään yksikön asiantuntemusta, myös tehostamaan tulosten implementointia terveydenhuollon käytännössä. Yliopistosairaaloissa toimivista arviointiylilääkäreistä monet ovat kartuttaneet arviointikokemustaan ja -osaamistaan työskentelemällä Finohtassa. On aivan selvää, että menetelmien arvioinnin tarpeita on runsaasti suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin. Tämä koskee kaikkia suomalaisia alan toimijoita, ja luonnollisesti myös Finohtaa. Käytettävien voimavarojen puitteissa ei voi palvella kaikkea päätöksentekoa, minkä vuoksi toimijoiden, myös Finohtan on fokusoitava toimintaansa. Kansallisen tason työnjako lääkkeisiin ja muihin menetelmiin ei riitä, vaan tarvitaan aiempaa selkeämpi näkemys siitä, mihin Finohtan voimavaroja pitäisi kohdentaa. Finohtan keskeinen kansallinen rooli on johtanut kenties siihen, että sen on ollut vaikea kohdentaa omaa toimintaansa. Arviointeja on tehty monenlaisista menetelmistä, joiden merkitys terveydenhuollon kokonaisuudessa on joskus ollut sangen vähäinen. Vaikuttaa myös siltä, että arviointien käyttäjäkuntaa tai käyttäjäkunnan todellisia tarpeita ei ole tarkasti mietitty. Tähän olisi kuitenkin tarvetta, kun menetelmien arviointitoiminta on laajentunut muihin organisaatioihin, kuten yliopistosairaaloihin. Finohtan toiminnan priorisointia voi tehdä monella periaatteella. Nyt valintaa tehdään mm. sen mukaan millaisesta teknologiasta on kyse (kuten lääkkeellinen vai jokin muu menetelmä). Toinen 5
6 vaihtoehto toiminnan kohdentamiseen voisi olla fokusointi asiakaskunnan perusteella siten, että hankitaan arviointitietoa selkeästi määritellyn asiakaskunnan tarpeisiin. Menetelmien arviointia toteuttavien organisaatioiden tehtäviin kuuluu myös edistää tiedon käyttöönottoa käytännön päätöksenteossa. C. Selvityshenkilöiden arviot ja ehdotukset 1. Arviointitoiminnan keskeiset tehtävät Menetelmien arvioinnin tulee olla systemaattista ja kohdistua ennen kaikkea sellaisiin menetelmiin, jotka käsittävät suuria volyymeja tai ovat kalliita. Nykymuotoinen raja lääkehoitojen ja toimenpiteiden välillä tulee väistämättä hämärtymään. Yhteisten toimintamallien rakentaminen lääkehoitojen ja muiden hoitojen arvioinnin osalta onkin siksi tarpeellista. Samalla tulee varmistaa se, että vaikuttavuudeltaan heikot hoitokäytännöt tulevat tiensä päähän (disinvestment). Tietotuotannon tulee niin ikään olla ajankohtaista ja tukea päätösprosesseja eri tasoilla. Tämä on erityisen tärkeää sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa ja aloituksessa, jotta ei tehtäisi virheellisiä painotuksia. Tarve on kuitenkin myös sellaisesta tiedosta, mitä ei pystytä tuottamaan perinteisin HTAmenetelmin. Esim. nykyisin käytössä oleva HALO-ohjelma on palvellut lähinnä erikoissairaanhoitoa ja siinäkin osin varsin pieniä sektoreita. Tulevaisuuden tarpeet ovat laajemmat ja painottuvat eri tavalla mm. nykyisen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen suuntaan. Oleellista on asiakaskunnan kuuleminen ja näin toiminnan muuttaminen organisaatiolähtöisestä asiakaspainotteiseksi. Erityisesti on huomattava, että kansainvälinen yhteistyö arviointien suorittamisessa on tärkeää. Muualla saatuja tuloksia on kyettävä hyödyntämään nopeasti ja kitkattomasti ilman, että kymmenien HTA-yksiköiden julkaisujen jatkuva seuraaminen ja tuotosten tietokantaan vieminen ja/tai tekninen ylläpito ja suomenkielelle muokkaaminen vaatii liian suuria henkilöstövoimavaroja. Nykyisistä Finohtan toiminnoista HALO-yhteistyö on koettu sinällään tärkeäksi, mutta kansallista koordinointia on tehostettava. Nykymuotoinen toiminta on varsin raskas menettely. Annettavia kansallisia HALO-suosituksia tulisi myös kytkeä taloudelliseen ohjaukseen. STM ja sen yhteydessä toimiva Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto tarvitsevat niin ikään arviointitietoa soteohjaukseen. Tämä edellyttää myös arviointityöhön systemaattista kouluttautumista ja koulutusta. Koska Finohtan voimavarat ovat hyvin rajalliset, selvityshenkilöt katsovat, että Finohtan tulisi kohdentaa toimintaansa aiempaa selvemmin ydinasiakaskunnan tarpeiden mukaisesti. Ydinasiakaskunnan voisi muodostaa keskushallinto (STM ja sen eri tarpeet) sekä nykyisten yliopistosairaanhoitopiirien ja niitä seuraavien yhteistoiminta-alueiden ja tulevien sote-alueiden päätöksenteon tarpeet sekä mahdollisesti myös tuottajaorganisaatioiden. Finohta voisi muodostaa koordinoivan kansallisen keskuksen, ja alueelliset arviointiyksiköt sopivat yhdessä kansallisen keskuksen kanssa keskinäisestä työnjaostaan. Tämän lisäksi tehtäväkenttään kuuluisivat 6
7 suomalaisen menetelmäosaamisen varmistaminen mm. tutkimuksen ja koulutuksen keinoilla, alueellisten keskusten toiminnan yhteistoiminnan kehittäminen ja ylläpito, yhteydenpito muihin htaja sta-organisaatioihin Suomessa (Fimea, Käypä hoito ), sekä osallistuminen kansainvälisten verkostojen toimintaan. 2. Toiminnan optimaalinen järjestämistapa Selvityshenkilöt pitävät tarkoituksenmukaisena arviointitoiminnan järjestämistapana mallia, jossa on yksi kansallisen tason toimija, jollaiseksi Finohtan toiminta olisi luontevasti muutettavissa. Tämän lisäksi perustetaan tarpeellinen määrä (esimerkiksi 5) alueellisen tason toimijoita. Aluetason toimintaa voisi kehittää nykyisten yliopistosairaaloiden yhteydessä toimivien arviointilääkäreiden perustalle tätä arviointitoimintaa vahvistamalla. Tulevina vuosina aluetason toiminta tulisi antaa sote-uudistuksen myötä syntyvien sote-alueiden tehtäväksi, jolloin ne olisivat lähellä palvelujen järjestämiseen liittyvää päätöksentekoa. Vaihtoehtona olisi, että aluetoiminta jätetään yhteistoiminta-alueiden tehtäväksi. Laaja näkemys toimitetun materiaalin ja kuulemisten pohjalta on, että maassamme on oltava kansallinen toimija menetelmien arviointityön suorittamiseksi. Yksikön tulee vastata kansallisesta koordinaatiosta ja yhtenäisistä periaatteista toiminnan suorittamiseksi. Hyvin laajasti on katsottu, että luontevin kotipaikka kyseiselle yksikölle on THL, koska siellä on jo olemassa infrastruktuuri ja tietovarannot. Alueellisen toiminnan ei katsota korvaavan kansallisen yksikön tarvetta. Alueellisten yksiköiden toiminnan tulee olla yhdenmukaista ja niiden tavoitteet ja toiminta sovittaa yhteen kansallisen yksikön tavoitteiden ja tehtävien kanssa. Näin alueelliset yksiköt palvelevat koko maassa toteutettavaa kokonaisuutta arviointityössään. Alueellisten yksiköiden tulee olla riittävän vahvoja ja asiantuntevia, jotta toiminnan yhdenmukaisuus ja laatu voidaan varmistaa. Tärkeää sekä kansallisessa että alueellisessa toiminnassa on, että menetelmien arvioinnin tulokset jalkautetaan käytännön toimintaan. Tämä edellyttää suositusten tietynasteista velvoittavuutta ja noudattamisen kytkemistä rahoituksen toteutumiseen. Toteutuakseen tämä taas edellyttää valtakunnan tason ohjauksen vahvistamista. 3. Tehtävien edellyttämä osaaminen Moniammatillisuus on välttämätöntä menestykselliselle HTA-työlle. Vain yhtä koulutuspolkua ei arvioinnin osaamiseen siis ole. Kliinisen kokemuksen ohella tarvitaan lääketieteellisen tutkimuksen osaamista vähintään tohtorin arvon tasoisesti, mielellään dosentuurin verran. Kliinisen ja tutkimusosaamisen lisäksi tarve on erityisestä perehtyneisyydestä HTA-metodiikkaan ja terveystaloustieteeseen. Näiden ohella ammattitaitoinen informaatikkopalvelu on erittäin tärkeää. Kokemus ja osaaminen karttuvat parhaiten team-työssä. 7
8 Sekä kansallisen keskuksen että alueellisen työ-teamin vahvuuden tulisi olla vähintään 4 6 henkilötyövuotta sisältäen toiminnan kokeneen vetäjän, 2 3 mahdollisesti osin vielä kouluttautuvaa arvioinnin asiantuntijaa (sekä HTA- (health) että STA- (social) asiantuntijoita), terveystaloustieteen asiantuntijan, informaatikon sekä sihteerityön. Osa tehtävistä voi olla osa-aikaisia. Ilman taloudellisia rajoitteita, optimaalisessa tilanteessa hyvin toimivan kansallisen yksikön tulisi olla huomattavasti suurempikin. Muiden maiden ryhmät ovat usein 20 hengen suuruisia. Tähän verrattuna nykyinen Finohtan henkilöstövoimavarat ovat vajavaiset painottuen liiaksi muihin kuin varsinaisiin menetelmäasiantuntijoiden tehtäviin. Etenkin lääkäriasiantuntijoiden saatavuus tulisi jatkossa varmistaa, koska on nähtävissä vaara lääketieteen osaamisen puutteesta. Tämä osaaminen auttaa arviointitulosten käytäntöön saattamista sekä varmistaa osaltaan toiminnan korkeaa tasoa ja yhteensopivuutta muun päätöksenteon kanssa. 4. Yhteenveto ja selvityshenkilöiden esitykset Menetelmien arvioinnin selvityshenkilöiksi kutsuttuina tuomme kohteliaimmin esiin seuraavaa: 1) Ehdotamme siirtymistä ns. hybridimalliin, missä menetelmien arviointitoiminta järjestetään yhtäältä kansallisen yksikön toimesta ja toisaalta alueellisella tasolla, esimerkiksi viidellä suunnitellulla yhteistyöalueella (tällä hetkellä ns. ervaalueilla). Kansallisen yksikön paras ns. kotipesä olisi THL mm. siellä jo olemassa olevan infrastruktuurin sekä tietovarantojen vuoksi. Mikäli tämä ei ole mahdollista, suosittelemme kansallisen yksikön perustamista viiden yhteistyöalueen yhteisellä sopimuksella. Sopimuksessa sovitaan kansallisen keskuksen sijainti ja rahoitusvastuiden jakautuminen. Aluksi kansallisen yksikön rahoitus voisi jakautua erva-alueiden kesken esimerkiksi väestömäärien suhteessa. Myöhemmin, mikäli sote-rahoitus siirtyy valtion vastuulle, rahoitus sisältyisi alueille allokoitavaan valtionrahoitukseen joko korvamerkittynä tai osana yleisrahoitusta. Alueellisten yksiköiden rahoitus sisältyisi yhteistyöalueiden budjettiin ja ennen uutta järjestelyä kuhunkin erva-alueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien yhteisesti rahoittamaan toimintaan. 2) Kansallinen yksikkö vastaa ministeriön sille osoittamista tehtävistä etenkin liittyen ministeriön kehittämis- ja ohjaustarpeisiin. Kansallisen yksikön ohjaus tapahtuisi sosiaali- ja terveysministeriöön perustettavan ohjausyksikön sekä yhteistyöalueiden kautta siten, että paitsi kansalliseen lainsäädäntötyöhön, strategiaan ja päätöksentekoon myös alueiden päätöksentekoon liittyvät tarpeet ja työnjako voidaan ottaa arviointitoiminnassa asianmukaisesti huomioon. Palveluvalikoimaneuvosto on syytä kytkeä tähän ohjausmekanismiin. Tärkeää on huolehtia saumattomasta yhteistyöstä yksiköiden kesken sekä mm. lääkehoidon arviointia suorittavan Fimean kanssa. Näemme, että tuleva kansallinen yksikkö 8
9 voisi käsittää paitsi nykyisen Finohtan toiminnan myös Fimean lääkkeiden arviointiin liittyvät tehtävät. Tavoitteena tulee olla koota, tuottaa ja jäsentää tietoa päätöksenteon tueksi laaja-alaisesti eikä pelkästään yksittäisiin hoitolinjauksiin painottuen (HALO). Tähän kokonaisuuteen vaikuttavat oleellisesti THL:lle tulevaisuudessa annettavat uudet tehtävät arvioinnin osalta. 3) Kansallinen yksikkö vastaisi kansainvälisestä yhteistyöstä, metodologian kehittämisestä, tulevien arviointikohteiden ennakoinnista (mm. huomioiden toiminnan volyymi, hinta, turvallisuus, työnjako sekä vanhoista menetelmistä luopuminen). Kansallinen yksikkö myös huolehtisi arviointityön laadusta sekä koordinoisi arviointiosaamisen koulusta yhdessä yliopistojen kanssa. 4) Alueyksiköiden tehtävänä on palvella erikoissairaanhoidon päätöksentekoa aluksi yliopistosairaaloiden yhteydessä. Sote-uudistuksen myötä ne palvelevat muodostettavien yhteistoiminta-alueiden, sote-järjestämisalueiden ja mahdollisesti tuottajayksiköiden päätöksentekoa. Jotta yhtäältä vältytään päällekkäiseltä arvioinnilta, toisaalta jotta kaikki keskeiset arvioinnin tarpeet tulevat huomioon otetuiksi, on tärkeää että alueyksiköiden toiminta on hyvin koordinoitua kansallisen yksikön sekä muiden alueellisten arviointiyksiköiden kanssa. 5) Kansallisen yksikön vahvuudeksi esitämme 4 6 henkilötyövuotta (htv) sisältäen toiminnan kokeneen vetäjän, 2 3 mahdollisesti osin vielä kouluttautuvaa arvioinnin asiantuntijaa (sekä HTA (health) että STA (social) -asiantuntijoita), terveystaloustieteen asiantuntijan, informaatikon sekä sihteerityön. Osa tehtävistä voi olla osa-aikaisia. Alueellisten yksiköiden vahvuudeksi esitämme aluksi 2.5 htv sisältäen arviointiylilääkärin, informaatikon, terveystaloustieteen asiantuntijan ja sihteerityöpanoksen; joiltakin osin osa-aikaisena. Tällöin koko maassa alueellisen panostuksen suuruus olisi yhteensä 12.5 htv ja kokonaisvolyymi kansallisen yksikön kanssa htv. Koska hybridimallin mukaisen arvioinnin tehtävänä on palvella tulevien sote-alueiden päätöksentekoa (mahdollisesti myös tuottajatahojen), alueellisia yksiköitä on myöhemmin vahvistettava erityisesti sosiaalipalvelujen arvioinnin asiantuntijuudella. 9
10 Liite 1. Keskeiset selvitettävät seikat ja kysymykset (sekä sähköpostissa lähetettyinä että kasvotusten tapahtuneessa kuulemisessa) olivat seuraavat: a. Terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminnan tarve Suomessa nyt ja tulevaisuudessa - Mikä on arviointien merkitys nykyisen muotoisena ja millaiseksi näet niiden merkityksen muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä? Mikä on eurooppalaisen yhteistyön merkitys? b. Keskeisten tehtävien määrittely - Mitkä ovat tärkeimmät, priorisoidut tehtävät tulevina vuosina, joihin voimavarat tulisi keskittää (mitä näistä tehdään nyt, ei vielä tehdä, mitkä nykyisistä tehtävistä eivät ole välttämättömiä)? c. Keskeisiin tehtäviin tarvittava osaaminen - Millaisella henkilöstön osaamisella ja määrällä priorisoidut ja mahdolliset uudet tehtävät pystytään toteuttamaan. d. Toiminnon organisointi - Miten terveydenhuollon menetelmien arviointi olisi tehokkainta organisoida ja mikä on muiden toimijatahojen (kuten esh:n, perusterveydenhuollon tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean) rooli? e. Toiminnon tehokas ja järkevin sijoittuminen - Onko toiminnon kotipesä tulevaisuudessa THL:ssä vai jossain muussa organisaatiossa? f. Jos kotipesä olisi muualla kuin THL:ssä, niin millaisina pidät mahdollisuuksia siirtää toiminto osaksi sairaanhoitopiirien toimintaa joko sairaanhoitopiirien yhteisesti tai yliopistosairaaloiden koordinoimana. g. Miten arviointitoiminnan tärkeiden osien jatkuvuus turvataan tulevaisuudessa? h. Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin tämän osalta? 10
Katsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS
Katsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS Terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset ja niiden
LisätiedotFinohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö
Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön
LisätiedotMitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?
Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018
LisätiedotTeknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto
Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotUusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla
Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Sosiaali- ja terveysministeriön kommenttipuheenvuoro
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus Sosiaali- ja terveysministeriön kommenttipuheenvuoro 1 Verkoston merkitys Koota tutkijoita yhteen Kansallisen tutkimuksen suuntaaminen ja työnjako
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKeski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.
Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotSote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape
Sote ja THL Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 10.-11.11.2016 Kehittämispäällikkö Nina Knape 10.11.2016 Sote ja THL / Nina Knape 1 THL tukenut aktiivisesti sote-uudistuksen
LisätiedotTULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?
TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon
LisätiedotTHL:n sote-arviointi
THL:n sote-arviointi Taustaa Sote-uudistus keskittää palvelujärjestelmän governanssia Valtionohjaukset tehostuminen (STM) Yksikanavainen rahoitus (?), valtion rahoitus Myös kuntaperusteista sote-järjestämistä
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotFimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea
Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea hannes.enlund@fimea.fi Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia? Onko uusi lääke A tehokkaampi
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotIhanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ
Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki
LisätiedotMaakuntien tietoon pohjautuva arviointi
Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi I&O Seminaari: Parasta elämää kotona II ja näin se tehdään! Pekka Rissanen, THL Taustaa Sote-uudistus keskittää palvelujärjestelmän governanssia Valtionohjaukset
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotAlueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen
Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen Sote-rakenneuudistus tarvitaan Epäedullinen väestöllinen huoltosuhde Hoidon ja hoivan tarpeiden kasvu lähivuosina Työvoiman
LisätiedotTalousvaliokunta Kehittämispäällikkö Asta Wallenius Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi terveysteknologian arvioinnista ja direktiivin 2011/24/EU muuttamisesta U 14/2018 vp Talousvaliokunta
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet
Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön
LisätiedotMitä tutkijat ehdottavat
Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä
LisätiedotTerveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri
Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia
LisätiedotSote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain
Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arviointiylilääkäriverkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön
LisätiedotYksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua
Sote-arviointi 2019 21.5.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / arviointijohtaja Pekka Rissanen 1 Mitä sote-uudistus muuttaisi? Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Sote-uudistus
LisätiedotSOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN
SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.
LisätiedotSote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä
Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/
LisätiedotHoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotTerveydenhuollon menetelmien arviointi Suomessa. Hoitoteknologioiden arviointi, osa Miia Turpeinen
Terveydenhuollon menetelmien arviointi Suomessa Hoitoteknologioiden arviointi, osa 1 18.4.2018 Miia Turpeinen 20.4.2018 Terveydenhuoltolaki 2010/1326 Palveluvalikoimaan ei kuitenkaan kuulu sellainen terveyden-
LisätiedotTHL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off
THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off 21.3.2017 22.3.2017 1 THL:n uudet sote-laissa suoraan määritellyt tehtävät 30 Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden
LisätiedotKehittämistoiminnan organisointi
Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla
Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla 26.-27.8.2009 Onko sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan suunta muutoksessa? Eija Koivuranta ja Martti Lähteinen, sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotTerveyttä Lapista Kari Haavisto
Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPalvelujen järjestäminen
Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Pekka Järvinen, STM 1 Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu laissa säädetyyn järjestämisvastuuseen.
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotASIAKKAAN ASEMA VAHVISTUU
ASIAKKAAN ASEMA VAHVISTUU 7.2.2019 Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija SIDONNAISUUDET (2010- ) LT, terveysjärjestelmätutkimus (MD PhD, Health Systems Research, Karolinska Institutet 2001) Päätoimi
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta
Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien
LisätiedotHYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?
HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotTHL:n sote-tietopohjan kehittäminen
THL:n sote-tietopohjan kehittäminen 2017-2018 Pekka Kahri, THL 21.3.2017 21.3. 2017 1 Sote-tietopohja projektin esivalmistelu (tammi-maaliskuu 2017) Valmisteltu hankesuunnitelmaa 2017-18 Esittely kustannus-
LisätiedotHoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety (RECEPS) Anna-Maija Tolppanen 26.9.2013 III sosiaali-
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotSuomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija
Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija 1990-luku Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista kunnolla käynnistyi yhtenä taustavaikuttajana
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotSote ja yleislääkärit
Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO
1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus
LisätiedotKokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset
Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset Päivi Hämäläinen Hankejohtaja, STM 1 27.2.2019 Hankejohtaja LT Päivi Hämäläinen, STM TAUSTA
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 8.2.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotJohdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa
Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa Yleislääkäripäivät 23.11. 2017 LT Päivi Hämäläinen, hankejohtaja STM Yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri 1 23.11.2017 Päivi Hämäläinen
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotEsimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus
Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA. Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP
TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP 23.2.2018 Historiaa, onnistumisia Nykypäivää Antibiootit (40-luku) Avosydänleikkaukset ja sähköinen sydämentahdistin (50-luku)
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotSOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;
SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason
LisätiedotSote-uudistuksen vaikutusten arviointi
Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi 5.5.2017 1 Sote-järjestämislain ennakkoarviointi THL on toteuttanut STM:n toimeksiannosta sote-uudistuksen eri vaiheissa valmisteltavan lainsäädännön vaikutusten
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotTERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotSote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM)
Kuva: Pixabay Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 - keskeiset linjaukset (STM) 1. Kansalainen: Pystyn itse 2. Ammattilainen: Kyvykkäät käyttäjät ja fiksut järjestelmät 3. Palvelujärjestelmä: Niukkenevat
LisätiedotSote-uudistus. Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus Johanna Tulonen Tapio, Eksote Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Tausta ja sidonnaisuudet Terveydenhuollon sekä yleislääketieteen
LisätiedotSOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset
SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset Marjo Lindgren 17.8.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Selvityshenkilötyöryhmä Stm ja vm ovat asettaneet 2.7. selvityshenkilöt: Tuomas Pöysti, Valtiontalouden
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke
Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen
LisätiedotTiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI
Tiedolla johtamisen kehittäminen STM OHO DITI Tiedolla johtamisen SMART S Strategia ja strategiset tavoitteet M R A Mittaaminen ja data Analyysi ja analytiikka Raportointi ja visualisointi T Toiminnan
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotTerveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti
Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet
Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,
LisätiedotCa rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Ca rea 16.6.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Kymenlaakson n vastine valtioneuvoston asetusluonnokseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (STM/ 1605/2017) koskien kardiologiaa
LisätiedotMinisteriön terveiset: Soteuudistuksen
Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että
LisätiedotLääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea
Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
Lisätiedotsote- tki / järjestämislaki
Sote tki sote- tki / järjestämislaki Maakunta - vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä - koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla
LisätiedotSairaaloiden lääkehuollon haasteet
Sairaaloiden lääkehuollon haasteet Lääkepolitiikka 2020 asiakirjan valossa Neuvotteleva virkamies STM Lääkepolitiikka 2020 julkaistiin helmikuussa 2011 mukana työssä viranomaisia sekä ammattijärjestöjen,
LisätiedotMiten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Näkökulmana lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi
Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Näkökulmana lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Piia Rannanheimo Fimea, lääketaloustieteilijä (2010 ) Palveluvalikoimaneuvoston lääkejaosto,
Lisätiedot1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta
1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta Asia: HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Pirkanmaan
LisätiedotOma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.
Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
Lisätiedot