Sisällysluettelo. Lukijalle 5. 1 Työtilanteen kehitys 7. 2 Tulostavoitteiden saavuttaminen 9. 3 Syyttäjälaitoksen voimavarat 29

Transkriptio

1

2 Toimitus: Pilvi Isotalus, Valtakunnansyyttäjänvirasto Kuvat: Tuukka Ylönen, Kimmon Brandt, Kaisa Sirén Taitto: Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino: Edita Prima Oy, Helsinki 2012

3 3 Sisällysluettelo Lukijalle 5 1 Työtilanteen kehitys 7 2 Tulostavoitteiden saavuttaminen Joutuisuus Yhdenvertaisuus Tuotokset ja suoritteet Prosessien- ja laadunhallinta Toiminnallinen tehokkuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 25 3 Syyttäjälaitoksen voimavarat Toimintamääräraha Henkilöstö 33 4 Syyttäjälaitoksen koulutus 37 5 Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari Muutosharkinta-asiat Kantelut Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa 45 6 Poliisirikosasiat 47

4 4

5 5 Lukijalle On taas ilo esitellä toimintamme tuloksia. Edessäsi on tilastollinen katsaus syyttäjälaitoksen vuoteen Työmäärän kasvusta huolimatta vanhimpien juttujen määrä saatiin historiallisen pieneksi. Vuoden 2011 lopussa syyttäjänvirastoissa oli yhteensä 146 asiaa, jotka olivat olleet syyttäjällä vireillä yli vuoden. Niistäkin 32 oli poliisilla lisätutkinnassa. Pudotusta vuodesta 2010 oli 47 juttua. Kaiken kaikkiaan syyttäjänvirastoihin saapui asiaa. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin jutulla. Keskimääräinen syyteharkinta-aika saatiin pysymään alle kahdessa kuukaudessa. Yli puolet asioista ratkaistiin reilusti alle kuukaudessa. Vaativissa asioissa syyteharkinta kesti keskimäärin neljä kuukautta. Kolme neljästä syyttäjien ratkaisuista tarkoitti syytteen nostamista ( asiaa). Syytteistä käräjäoikeudessa hylättiin vain 5,6 prosenttia. Esitutkinta päättyi syyttämättä jättämiseen noin kertaa. Lisäksi noin asiassa esitutkinta lopetettiin syyttäjän päätöksellä tutkinnanjohtajan esityksestä jo aikaisemmin. Ratkaistuista asioista ns. tavanomaisia asioita oli edellisvuosien tapaan noin 62 prosenttia. Vaativien asioiden osuus oli hieman yli neljä prosenttia, mutta syyttäjälaitoksen työpanoksesta ne sitovat noin 65 %. Seuraamme jatkuvasti työkuorman määrää ja asioiden ikärakennetta. Juttujen kokonaismäärän kasvun seurauksena yli puoli vuotta vireillä olleiden juttujen määrä on kasvussa. Siitä aiheutuu merkittävä viivästymisriski, jonka torjuminen teettää töitä vuonna Syyttäjälaitoksen historiassa vuosi 2011 oli tärkeä: sen aikana valmisteltiin Syyttäjälaitoksen toimintalinjat asiakirja, joka julkistettiin Siinä on puettu sanoiksi sellainen tulevaisuuden syyttäjälaitos, jollaista itse pyrimme lähivuosina rakentamaan. Toimintalinjoihin voit tutustua tarkemmin verkkosivuillamme Matti Nissinen, valtakunnansyyttäjä

6 6

7 7 1 Työtilanteen kehitys Kertomusvuonna saapui syyteharkintaan asiaa. Lukumäärä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Suuntauksena näyttäisi edelleen olevan, että vaativat asiat muuttuvat yhä vaativammiksi. Vaikka näiden asioiden osuus kaikista asioista on edelleen melko pieni (alle 5 %), niiden resursseja sitova vaikutus on jatkossakin huomattava ja kasvava. Selvää on, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa käytössä olevista resursseista on kohdennettava vaativien asioiden käsittelyyn. Tilanteessa, jossa olennaisia resurssilisäyksiä ei ole saatavissa, tämä edellyttää muiden asioiden käsittelyn jatkuvaa tehostamista.

8 8 Syyttäjälaitoksen suoritemäärät Muutos Muutos % % % % Avoinna kauden alussa ,54 Saapuneet asiat ,38 tavanomaiset , , , ,08 erittelemättömät , , , ,92 vaativat , , , ,44 Ratkaistut asiat ,26 Käsittelyratkaisut ,49 Asiaratkaisut ,97 tavanomaiset , , , ,60 erittelemättömät , , , ,54 vaativat , , , ,73 Avoinna kauden lopussa ,54 Keskimääräinen syyteharkinta-aika kk 1,97 1,99 1,93-0,6-3,21 tavanomaiset 1,55 1,59 1,51-0,8-4,70 erittelemättömät 2,46 2,48 2,41-0,7-2,71 vaativat 4,17 3, ,64 Vireillä 6 12 kk ,21 Vireillä yli 12 kk ,35 tavanomaiset 23 13, , , ,00 erittelemättömät 84 50, , , ,14 vaativat 59 35, , , ,82 Asiaratkaisujen profiili ,97 Syyte , , , ,03 Rm , , , ,30 SJP tpluop , , , ,83 SJP pros , , , ,37 ETL , , , ,73 ETL 4.4 pros , , , ,71 ETL 4.4 kust , , , ,27 S päätös , , , ,00 S Ilmoitus 282 0, , , ,41 Toimenpideratkaisujen profiili ,45 Syyte , , , ,01 Rm , , , ,78 SJP tpluop , , , ,17 SJP pros , , , ,27 ETL , , , ,70 ETL 4.4 pros , , , ,15 ETL 4.4 kust , , , ,23 S päätös , , , ,93 S Ilmoitus , , , ,85 Esitykset kirjalliseen menettelyyn , , , ,36 Hylätyt KO:ssa , , , ,95 Sjän valitukset KO:n ratkaistuista HO:een , , , ,81

9 9 2 Tulostavoitteiden Saavuttaminen 2.1 Joutuisuus Tulostavoite Syyttäjälaitos huolehtii rikosvastuun toteuttamisesta osana rikosasioiden käsittelyketjua tehokkaasti asianosaisten oikeusturvan huomioon ottaen. Kertomusvuonna saavutettiin syyteharkinnan joutuisuutta koskevat tulostavoitteet kaikissa muissa asiaryhmissä paitsi vaativissa asioissa. Kun edellisellä tarkastelujaksolla keskimääräinen syyteharkinta-aika lyheni erityisesti vaativien asioiden ryhmässä, tavoitteesta jäätiin nyt nimenomaan tässä ryhmässä. Valtakunnan tasolla tavoitteesta jäätiin kaksi viikkoa. Kielteinen kehitys voi ainakin osittain johtua siitä, että kehitys juuri vaikeiden asioiden ryhmässä oli poikkeuksellisen myönteinen vuonna Koska vaara oikeudenkäynnin viivästymisestä tyypillisesti liittyy juuri laajojen ja vaativien asioiden käsittelyyn, niiden käsittelyajan pidentymiseen on kiinnitettävä huomioita jatkossa. Oikeudenkäyntien keston kannalta kielteistä kehitystä tasapainottaa kuitenkin se, että syyttäjillä oli vuodenvaihteessa ainoastaan 146 yli vuoden vireillä ollutta asiaa.

10 10 Tehokas esitutkintayhteistyö yleensä lyhentää syyteharkintavaihetta, koska sen yhteydessä syyttäjälle avautuu tilaisuus jo varhain tutustua asiakokonaisuuteen sekä vaikuttaa tutkintaan. Myös tarve viivästystä aiheuttavien lisätutkintapyyntöjen tekemiseen jää yleensä pois. Valtakunnallinen, kaikkia asioita koskeva keskimääräinen syyteharkinta-aika ylitettiin selvimmin Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen syyttäjänvirastoissa. Niissä syyteharkinta kesti keskimäärin kaksi viikkoa pidempään kuin maassa keskimäärin. Hajonta on hieman pienentynyt edellisestä vuodesta. Näiden kolmen syyttäjänviraston syyteharkinta-aikojen yhteinen mediaani oli noin yksi kuukausi, kun yhteinen keskimääräinen syyteharkinta-aika oli noin 2,5 kuukautta. Tästä on pääteltävissä, että keskimääräistä syyteharkinta-aikaa on merkittävästi pidentänyt rajallinen joukko pitkäkestoisia asioita. Tällaisella seikalla näyttää olleen erityisen korostunut vaikutus Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston lukuihin. Mainittujen syyttäjänvirastojen toimialueet kattavat Etelä-Suomen tiheimmin asutut alueet, joille myös suuri osa maamme elinkeinoelämästä on keskittynyt. Tämä heijastuu syyttäjänvirastoihin saapuneiden asioiden määriin ja keskimääräiseen vaikeusasteiseen, mistä taas saattaa seurata keskimääräistä pidempiä syyteharkinta-aikoja. Keskimääräinen syyteharkinta-aika, kk Syyttäjänvirasto Luokittele- Tavan- Erittele- Vaativat Kaikki mattomat omaiset mättömät kuukausina Koko maa 0,84 1,52 2,41 3,99 1,92 Helsinki 0,53 2,12 2,95 3,97 2,49 Länsi-Uusimaa 1,6 2,19 3,52 5,76 2,8 Itä-Uusimaa 0,99 1,53 1,99 3,96 1,83 Kanta-Häme 0,56 1,77 3,02 5,71 2,35 Länsi-Suomi 1,5 1,05 1,7 3,08 1,33 Salpausselkä 0,75 1,11 1,93 2,75 1,44 Pirkanmaa 0,84 0,89 1,36 3,74 1,17 Pohjanmaa 0,76 1,68 3,14 5,14 2,29 Keski-Suomi 3,07 1,65 2,51 3,45 1,99 Itä-Suomi 0,97 1,32 2,06 3,92 1,64 Oulu 1,81 1,63 2,42 4,28 1,99 Lappi 2,87 1,81 2,82 3,24 2,24 Ahvenanmaa 0 0,61 1,07 3,39 0,89 VKSV 0,39 0,11 3,44 2,27 3,01

11 Yhdenvertaisuus Olennainen osa syyttäjäntoiminnan yhdenvertaisuuden seurannasta perustuu siihen, että yksittäisten syyttäjänvirastojen lukuja verrataan valtakunnalliseen keskiarvoon ja samantyyppisten syyttäjänvirastojen vastaaviin lukuihin. Jos ilmaantuu olennaisia poikkeamia, Valtakunnansyyttäjänvirasto ryhtyy selvittämään poikkeamien syitä ja arvioi niiden hyväksyttävyyttä toiminnan yhdenvertaisuuden kannalta. Mittareina syyteharkinnan yhdenvertaisuuden seurannassa on käytetty ns. ratkaisuprofiileja ja toimenpiteisiin johtaneita kanteluja. Ratkaisuprofiileissa huomio kiinnittyy ensisijaisesti asiaratkaisuihin. Syytteiden osuus kaikista syyteharkintaratkaisuista on yksi tärkeimmistä mittareista, kun arvioidaan syyttäjälaitoksen toimintaa. Se kertoo, kuinka moni syyteharkintaan saapunut asia toimitettiin edelleen tuomioistuimessa tutkittavaksi. Tällä ns. syyteprosentilla on keskeinen merkitys, kun arvioidaan yhdenvertaisuuden toteutumista syyttäjälaitoksen toiminnassa. Valtakunnallinen keskiarvo kertoo, että vuonna 2011 syyte nostettiin 73,5 %:ssa asioista. Syytteiden osuus kaikista syyteharkintaratkaisuista on kahtena viime vuotena pysynyt noin 75 %:ssa, joten hienoista laskua on tapahtunut. Syytteiden osuus kaikista toimenpideratkaisuista on hieman pienempi kuin asiaratkaisuissa, koska asiassa, jossa syyte nostetaan, saatetaan osa siitä kuitenkin ratkaista syyttämättä jättämisellä. Yksittäisissä syyttäjänvirastoissa syytteiden osuus oli keskimääräistä suurempi Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Länsi-Suomen syyttäjänvirastoissa. Ero valtakunnalliseen keskiarvoon on hieman yli 5 %. Suhteessa vähiten syytteitä nostettiin Itä-Uudenmaan ja Lapin syyttäjänvirastoissa, noin 64 %:ssa asioista. Yleisellä tasolla arvioituna yksi oletettava syy eniten ja vähiten syytteitä nostaneiden virastojen väliseen eroon voi olla saapuneiden asioiden laatu ja erikoispiirteet. Tällaisiin syihin perustuvat erot ovat yhdenvertaisuuden näkökulmasta helpommin hyväksyttävissä kuin sellaiset, jotka johtuvat eroista syyttäjänvirastojen toimintatavoissa. Se, että samankaltaisia asioita käsiteltäisiin eri virastoissa eri tavoin, olisi yhdenvertaisuuden kannalta varsin ongelmallista.

12 12 Syyteprosentin ääripäiden ero, noin 10 prosenttiyksikköä, on niin suuri, että sen syitä on selvitettävä erikseen. Tässä tarkoituksessa Itä- Uudenmaan, Pohjanmaan ja Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastojen päälliköille on kevättalvella 2012 annettu toimeksianto laatia yhteinen asiaa koskeva selvitys. Selvityksen tarkoitus on arvioida, mitkä syyt ovat johtaneet eroihin virastojen luvuissa ja ovatko syyt sellaisia, että erot ovat hyväksyttävissä. Koska esitutkinnassa tutkittu asia on toimitettava syyteharkintaan syytä epäillä rikosta -edellytyksen täyttyessä ja koska syyte on nostettava korkeamman, todennäköiset syyt -edellytyksen täyttyessä, on jo näytöllisten seikkojen vuoksi selvää, ettei syytteen nostaminen tule kysymykseen kaikissa syyttäjälle saapuneissa asioissa. Syyte on valtakunnan tasolla tarkasteltuna nostettu 73,5 %:ssa asioista. Tämä luku ei saisi enää laskea. Muuten joudutaan vakavasti kysymään, saatetaanko syyteharkintaan saapuneita rikosepäilyjä enää riittävässä laajuudessa tuomioistuinten tutkittaviksi. Syytteiden hylkäysprosentti oli edelleen varsin alhainen (alle 6 %). Se saattaa viitata siihen, että tuomioistuimiin on voinut jäädä toimittamatta asioita, joita olisi ollut perusteltua viedä niiden käsiteltäviksi. Syytteiden hylkäämisprosentti on pysynyt muuttumattomana kahtena edellisvuonna. Syytteiden hylkäämisprosentin pieneneminen tältä tasolta olisi rikosvastuun toteutumisen kannalta kehityssuuntana pikemminkin ongelmallinen kuin myönteinen. Loogisesti ajateltuna korkea nostettujen syytteiden määrä heijastuu suhteellisesti ottaen suurempana syytteiden hylkäämisprosenttina. Yksittäisissä syyttäjänvirastoissa kaava toteutuu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esimerkiksi Keski-Suomen syyttäjänvirastolla on maan korkein syyttämisprosentti, ja vastaavasti hylättyjen syytteiden määrä ylittää maan keskiarvon lähes kahdella prosenttiyksiköllä. Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston syyteprosentti taas on maan alhaisin, mutta hylkäämisprosentti on silti noin 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin maan keskiarvo. Yhdenvertaisuuden vuoksi tavoitteena on pidettävä sitä, että ero sekä nostettujen että hylättyjen syytteiden suhteellisissa osuuksissa olisi mahdollisimman pieni syyttäjänvirastojen kesken.

13 13 Nyt havaittavissa olevat syyttäjänvirastojen väliset eroavuudet hylkäysprosenteissa ovat kaiken kaikkiaan pieniä. Lisäksi tämän mittarin antaman tiedon luotettavuutta heikentää jossakin määrin käräjäoikeuksien vaihteleva käytäntö siinä, merkitäänkö hylätyksi vain asia, jossa syyttäjän kaikki tai ainoa syyte hylättiin, vai myös asia, jossa yksikin syyte (muiden joukossa) hylättiin. Tilastot eivät siten suoranaisesti osoita, että samantyyppisiä tekoja käsiteltäisiin olennaisesti eri tavoin maan eri syyttäjänvirastoissa. Havaittujen erojen syitä on kuitenkin tarpeen selvittää edellä mainitussa selvitystyössä. Syyttäjät hakivat vuonna 2011 muutosta käräjäoikeuden tuomioihin harvemmin kuin edellisenä vuonna. Vähäisellä muutoksenhaulla ja alhaisella syytteiden hylkäysprosentilla on looginen yhteys. Mitä harvemmin syytteitä hylätään, sitä harvemmin syyttäjillä on tarvetta hakea muutosta. Tämän suuntauksen mahdollinen jatkuminen on kuitenkin ongelmallista paitsi yhdenvertaisuuden kannalta myös sen vuoksi, että sillä saattaa olla oikeuskehitystä haittaava vaikutus. Esitutkinnan rajoittamispäätösten lukumäärä on edelleen noussut. Kertomusvuonna lisäys koski kaikkia esitutkinnan rajoittamisperusteita. Erityisesti esitutkintalain 4 :n 4 momentin nojalla tehtävien rajoituspäätösten lukumäärä nousi huomattavasti, valtakunnallisesti yli 30 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen nähden. Koska lähtötaso oli verraten alhainen, rajoittamispäätösten yhteenlaskettu osuus kertomusvuoden kaikista syyttäjänratkaisuista oli kuitenkin edelleen vain 11 %. Suuntausta voidaan pitää myönteisenä merkkinä tehostuneesta esitutkintayhteistyöstä. Suurista syyttäjänvirastoista rajoittamispäätöksiä tehtiin eniten Helsingin ja Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoissa. Rajoittamispäätöksiä eniten ja vähiten tehneiden (suurten) syyttäjänvirastojen ero nousi yli 10 prosenttiyksikköön. Huomionarvoista on, että rajoittamispäätösten lisääntyminen ei edelleenkään ole vähentänyt syyttämättä jättämistä koskevien päätösten määrää. Yleensä oletetaan, että rajoittamispäätösten lisääntymisen tulisi johtaa vähentyneeseen syyttämättä jättämiseen. Olettamus perustuu siihen, että esitutkinnan rajoittamisella lopetetaan sellaisten asioiden käsittely, joista jo varhaisessa vaiheessa näkee, etteivät ne tule johtamaan

14 14 syytteen nostamiseen. Nämä asiat ratkaistaisiin toisin sanoen syyttämättä jättämisellä, ellei mahdollisuutta esitutkinnan rajoittamiseen olisi käytettävissä. Selvää syytä siihen, miksei lisääntynyt esitutkinnan rajoittaminen näy vähentyneenä syyttämättä jättämisenä, ei ole osoitettavissa toiminnasta saatujen lukujen perusteella. Se, että syyttämättä jättäminen on pysynyt samalla tasolla, voi tässä tilanteessa liittyä siihen, että nostettujen syytteiden osuus on hieman laskenut. On ongelmallista, jos tuomioistuimiin on jäänyt saattamatta asioita, joissa syytteen nostaminen olisi rikosvastuun toteuttamisen kannalta ollut perustellumpi ratkaisu. Kertomusvuodesta saatujen tilastolukujen perusteella tällaista varmaa johtopäätöstä ei voi suoraan tehdä. Kehitykseen on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota tulevaisuudessa. Syyttäjäntoiminnan yhdenvertaisuuden seurantaan liittyy myös se, missä määrin syyttäjien ratkaisuja muutetaan kantelujen perusteella tai ryhdytään muutoin toimiin syyttäjän menettelyn johdosta. Muutosprosentti oli kertomusvuonna 10. Tällöin toimenpiteiksi lasketaan syytemääräykset, käsitykset ja ohjeet, päätökset syyttämättä jättämisestä ja muut määräykset. Vastaava muutosprosentti vuonna 2010 oli 8,2. (Ks. Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari s. 41).

15 Tuotokset ja suoritteet Tulostavoite Suoritetaan syyteharkinta tehokkaasti. Kertomusvuonna ratkaistiin lähes asiaa. Vuoden 2011 tavoite saavutettiin. Ratkaistujen asioiden lukumäärän perusteella tulos oli kuitenkin edellistä vuotta huonompi. Tulosta voidaan sellaisenaan luonnehtia kohtuulliseksi, koska käsittelyajat ovat nopeutuneet lukuunottamatta vaativia asioita. Kielteisenä kehityksenä on mainittava asiavaraston selvä lisäys. Tällaisessa kehityksessä on ilmeiset vaaransa. Pitkään vireillä olleiden asioiden joukossa ongelmallisin ryhmä oli yli 12 kuukautta vireillä olleet asiat. Tähän ryhmään kuuluvia asioita oli kertomusvuoden lopussa ratkaisematta vain 146 asiaa. Tältä osin kehitys on siis ollut varsin myönteistä. Syyttäjänvirastokohtaisessa tarkastelussa havaitaan, että yli 12 kuukautta vireillä olleita asioita oli eniten Helsingin, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan syyttäjänvirastoissa, siis osittain samoissa syyttäjänvirastoissa, joissa keskimääräiset syyteharkinta-ajatkin olivat pisimmät. Selostettu kehitys tarkoittaa, että vuosien merkittävä aleneva suuntaus on jatkunut vuonna 2010 tapahtuneen pysähdyksen jälkeen. Koska vaativien asioiden keskimääräinen syyteharkinta-aika on tarkastelujaksona pidentynyt, voidaan olettaa syyttäjänvirastojen priorisoineen erityisesti yli vuoden vireillä olleiden asioiden ratkaisemista. Jos oletus pitää paikkansa, kehitys osoittaa havainnollisesti, että panostaminen tiettyyn tehtävään merkitsee toisen tehtävän jäämistä vähemmälle huomiolle, jos resurssit pysyvät muuttumattomina. Yksi syyttäjälaitoksen suurimmista haasteista liittyy jatkossa siihen, miten nykyresurssein kyetään estämään pitkään vireillä olleiden asioiden lisääntyminen.

16 16 Vireillä olevien asioiden ikärakenne Syyttäjänvirasto Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Yhteensä alle 1 kk 1 3 kk 3 6 kk 6 9 kk 9 12 kk yli 1 v Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Vireillä alle 6 kk Vireillä 6 9 kk Vireillä 9 12 kk Vireillä yli 1 vuosi Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

17 Prosessien- ja laadunhallinta Tulostavoite Käytetään tarkoituksenmukaisia prosessilajeja. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta kirjallisen menettelyn käyttöasteen ei tulisi minkään tuomioistuimen alueella poiketa olennaisesti valtakunnallisesta tasosta. Kirjallisen menettelyn käyttö saavutti tulostavoitteen. Kirjallinen menettely mahdollistaa hyvinkin joutuisan ja resurssien kannalta tehokkaan käsittelyn asioissa, jotka ovat sen soveltamisalueen piirissä. Kirjallisen menettelyn mahdollisimman laaja käyttö edesauttaa siten syyttäjälaitoksen resurssien kohdentamista esimerkiksi vaativien rikosasioiden käsittelyyn. Samalla on tärkeää, että kirjallista menettelyä sovelletaan mahdollisimman yhdenmukaisesti koko maassa. Kirjallisen menettelyn soveltamisaste on nyt valtakunnallisesti niin korkealla tasolla, ettei sitä ole mahdollista olennaisesti enää lisätä. Paikallisesti alueilla, joilla kirjalliseen menettelyyn soveltuvia asioita on poikkeuksellisen paljon, saattaa käyttöasteen lisäys vielä olla mahdollinen. Yksittäisiä syyttäjänvirastoja tarkasteltaessa herättää huomiota se, että kirjallisessa menettelyssä käsiteltyjen asioiden määrä on Helsingin syyttäjänvirastossa jälleen selvästi alhaisempi kuin muissa syyttäjänvirastoissa. Ero selittyy suurelta osin Helsingin syyttäjänvirastoon saapuneiden asioiden erityispiirteillä, muun muassa ulkomaalaisten vastaajien suurella osuudella.

18 18 Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Käsiteltävät asiat ,06% ,09% ,25% ,85% ,28% ,95% ,02% ,07% ,87% ,01% ,33% ,46% ,50% ,46% ,00% ,14% ,47% ,60% Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Avoinna kauden alussa ,34% ,94% ,01% ,05% ,33% ,91% ,18% 558 0,64% ,34% 728 0,83% 902 Käsittelyratkaisut ,23% ,96% ,94% ,82% 120 4,24% 104 7,32% 118 4,17% 132 9,29% 240 8,48% 73 5,14% 241 8,51% 79 5,56% 201 7,10% 70 4,93% 120 4,24% 87 6,12% 154 5,44% 57 4,01% 227 8,02% 89 6,26% ,49% 53 3,73% 83 2,93% 19 1,34% 1 0,04% 9 0,63% 5 0,18% ,89% ,54% ,05% ,33% ,89% ,79% ,02% ,27% ,62% ,12% ,49% ,41% ,83% ,48% ,19% 14 2,89% 916 1,14% 37 0,32% 40 0,70% 142 2,36% 66 1,30% 87 1,03% 133 1,36% 42 0,61% 55 1,10% 85 2,29% 89 1,10% 45 0,72% 93 2,90% 2 0,40% 0 0,00% ,25% 492 4,29% 358 6,28% 235 3,90% 337 6,64% 395 4,68% 540 5,54% 321 4,67% 282 5,64% 198 5,34% 482 5,97% 391 6,25% 175 5,46% 8 1,62% 18 3,71% ,97% 655 5,71% 438 7,68% 422 7,00% 358 7,05% 594 7,04% 670 6,87% 523 7,60% 319 6,38% 303 8,18% 665 8,23% 394 6,30% 245 7,64% 20 4,05% 6 1,24% Ratkaisujen lajit ,93% ,42% ,66% 261 2,28% 390 6,84% 76 1,33% 597 9,91% 248 4,12% 318 6,26% 115 2,27% 544 6,44% 288 3,41% 287 2,94% 158 1,62% 244 3,55% 113 1,64% 179 3,58% 91 1,82% 63 1,70% 55 1,48% 248 3,07% 172 2,13% 479 7,66% 141 2,26% 242 7,55% 188 5,86% 76 15,38% 28 5,67% 6 1,24% 18 3,71% ,71% 711 6,20% 127 2,23% 389 6,46% 62 1,22% 157 1,86% 166 1,70% 103 1,50% 71 1,42% 22 0,59% 115 1,42% 93 1,49% 148 4,61% 20 4,05% 1 0,21% ,80% 162 1,41% 85 1,49% 138 2,29% 22 0,43% 96 1,14% 147 1,51% 83 1,21% 23 0,46% 23 0,62% 110 1,36% 81 1,30% 46 1,43% 13 2,63% ,01% 188 0,23% 8 0,07% 6 0,11% 5 0,08% 2 0,04% 32 0,38% 19 0,19% 42 0,61% 24 0,48% 11 0,30% 25 0,31% 12 0,19% 2 0,06% 0 0,00% 0 0,00% ,60% ,86% 889 5,76% ,57% 999 6,48% ,38% 819 5,31% ,88% 676 4,38% ,84% ,51% 662 4,29% 77 0,50% 101 0,65% 1,92 2,49 2,80 1,83 2,35 1,44 1,33 1,17 2,29 1,99 1,64 1,99 2,24 0,89 3,01 Saapuneet asiat Yhteensä Yhdistetty Siirretty Syyte Rm SJP tpluop SJP pros ETL 4.3 ETL 4.4 pros ETL 4.4. kust S päätös S ilmoitus Yhteensä Avoinna kauden lopussa Syyteharkintaaika (kk)

19 19 Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Syyteratkaisut Muut ratkaisut Käsittelyratkaisut Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päätökset ja määräykset Rangaistusmääräykset Esitutkinnan rajoittamispäätökset Syyttämättäjättämispäätökset Syyttäjän päätökset ja ilmoitukset Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

20 20 Syyttämättäjättämispäätökset Toimenpideluonteiset Prosessuaaliset Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpauselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Esitutkinnan rajoittamispäätökset ETL 4.3 (seuraamusluonteinen) ETL 4.4 (prosessuaalinen) ETL 4.4 (kustannusperusteinen) Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

21 21 Syyttämättäjättämiset toimenpidekohtaisesti, kpl Prosessuaalinen Seuraamusluonteinen syyttämättäjättäminen syyttämättäjättäminen Yhteensä Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV

22 22 Syyttämättäjättämiset toimenpidekohtaisesti, % 01 Jätän syytteen nostamatta, koska kyseessä ei ole rikos 1,80 % 02 Asiassa ei ole näyttöä rikoksesta tai todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi 63,58 % 03 Jätän syytteen nostamatta, koska epäillyn rikoksen syyteoikeus on vanhentunut 2,04 % 04 Jätän syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta 5,44 % 10 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 1 kohta 9,76 % 11 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 2 kohta 1,63 % 12 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 1 kohta 10,87 % 13 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 2 kohta 4,25 % 14 Tieliikennelaki momentti 0,19 % 20 Rikoslaki 9 luku 7 0,004 % 23 Rikoslaki 35 luku 7 0,01 % 24 Rikoslaki 50 luku 7 0,38 % 30 Muu lainkohta 0,05 %

23 Toiminnallinen tehokkuus Tulostavoite Toteutetaan rikosvastuu tuottavasti ja taloudellisesti. Koko henkilöstöllä mitattuna tuottavuus on hiukan noussut edellisestä vuodesta. Vastaavasti syyttäjillä mitattuna tuottavuus on laskenut vuoteen 2010 verrattuna. Tuottavuuden tavoite kuitenkin ylitettiin. Nykyinen tuottavuusmittari ei ota huomioon juttukannassa tapahtuneita tai tapahtuvia muutoksia. Tästä syystä on käynnistetty uuden mittarin käyttöönottoa. Se perustuu painotettuun työmäärään. Taloudellisuus on hiukan heikentynyt. Yksi päätös maksoi vajaat 15 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Siinäkin tavoite kuitenkin saavutettiin. Tämä mittari on samalla tavalla epätarkka kuin tuottavuusmittari ja on myös uudistamisen kohteena. Toiminnallinen tehokkuus Tavoite Tuottavuus (koko henkilöstö) ratkaistut asiat/htv Tuottavuus (syyttäjät) ratkaistut asiat/htv Taloudellisuus euroa/ratkaisu

24 24

25 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite Parannetaan työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä henkilöstrategian mukaisesti. VMBaron luvuilla mitattuna syyttäjälaitoksen työtyytyväisyys on selvästi parantunut. Vuoden aikana on erityisesti panostettu sisäiseen viestintään ja henkilöstöjohtamiseen. Molemmat panostukset näkyivät luvuissa. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin Syyttäjälaitoksen toimintalinjat asiakirja yhteistyössä syyttäjänvirastojen kanssa. Toimintalinjat julkistettiin Siinä otetaan myös huomioon sekä työtyytyväisyyteen että henkisten voimavarojen kehittämiseen liittyviä näkökohtia. Työtyytyväisyysindeksi Vuonna ,28 Vuonna ,44 Tavoite Vuonna ,30 Vuonna ,47 3,30

26 26 VKSV Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Vastausten keskiarvo yhteensä Oikeushallinnon keskiarvo Valtion keskiarvo Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus ,21 3,00 4,07 3,62 3,30 3,27 3,77 3,47 3,47 3,24 3,20 3,25 2,89 3,38 3,33 3,38 Johtaminen Työn sisältö ja haasteellisuus Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö Työolot Tiedonkulku Työnantajakuva Keskiarvo yhteensä 3,53 3,60 4,28 3,89 3,79 3,67 3,91 3,73 3,97 3,56 3,73 3,81 3,92 3,78 3,70 3,66 2,80 2,74 3,37 3,21 3,21 3,23 3,13 2,99 3,02 2,95 2,97 2,97 2,66 3,02 2,86 2,82 3,46 3,15 3,84 3,54 3,33 3,64 3,51 3,43 3,62 3,19 3,34 3,43 3,25 3,44 3,17 3,18 3,52 3,65 4,36 3,82 4,00 3,76 4,07 3,52 3,80 3,53 3,78 3,92 3,58 3,81 3,66 3,72 3,53 3,65 3,83 3,58 3,26 3,68 3,76 3,72 3,70 3,17 3,80 3,69 3,81 3,64 3,60 3,57 3,06 2,93 3,55 3,37 3,38 3,14 3,26 3,53 3,47 3,08 3,19 3,02 2,84 3,22 3,03 3,05 3,39 3,26 3,77 3,31 3,04 3,41 3,62 3,43 3,49 2,99 3,59 3,20 3,17 3,38 3,35 3,24 3,30 3,26 3,92 3,56 3,43 3,49 3,66 3,48 3,56 3,23 3,46 3,44 3,28 3,47 3,37 3,36

27 27 Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden laskivat edellisvuoteen verrattuna selvästi ja saavuttivat vuoden 2007 tason. Pitkät sairauslomat ovat vähentyneet yli puolella, päivästä 618 päivään. Koulutuksiin on osallistuttu hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolot päivää/htv Toteutunut Tavoite ,4 7, ,9 8, ,5 8, ,3 8, Syyttäjänvirastojen koulutuspäivät

28 28

29 29 3 Syyttäjälaitoksen Voimavarat 3.1 Toimintamääräraha Syyttäjälaitoksen menot ovat nousseet runsaalla 1,3 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä vastaa hiukan yli kolmen prosentin kasvua. Inflaatio ja henkilöstölisäykset huomioon ottaen kehitys on hyvin maltillinen. Talousarvioon verrattuna säästöä on syntynyt vajaan 1,4 miljoonan euron verran. Säästöä on syntynyt erityisesti tietohallintomenoissa ( euroa) ja syyttäjänvirastojen palkkausmenoissa ( euroa). Palkkausmenot ovat nousseet noin eurolla. Nousu on pysynyt maltillisena muun muassa siitä syystä, että toimistohenkilöstön määrä on vähentynyt ennakoitua nopeammin. Syyttäjien suuri vaihtuvuus on myös lisännyt nuoria syyttäjiä, joilla ei ole vielä palkan kokemusosia. Valtakunnansyyttäjänviraston palkkausmenojen nousu johtuu osin siitä, että käytettävissä on ollut yksi valtionsyyttäjän henkilötyövuosi enemmän kuin edellisenä vuonna. Useista toteutuneista toimitilahankkeista huolimatta toimitilamenojen nousu on ollut vain 2,4 prosenttia. Tämän on mahdollistanut palvelutoimistoverkoston karsiminen ja yhdessä ministeriön kanssa laaditun toimitilakonseptin noudattaminen. Syyttäjänvirastojen muissa menoissa kasvu on ollut hyvin maltillista. Tietohallintomenot laskivat 2,7 prosentilla. Tietohallintomenojen säästö johtuu siitä, ettei työasemia vaihdettu vuoden 2011 aikana ja eräät kehittämishankkeet viivästyivät. OTTK:n oman työn osuus oli euroa. Vuodelta 2010 suoritettiin palautuksena euroa.

30 30 Vuodelle 2012 siirtyvä määräraha oli yli 5 miljoonaa euroa ja vastaa noin 11:tä prosenttia kokonaismäärärahasta. Ministeriö on pitänyt 7,8:aa prosenttia tyydyttävänä tasona ja kiinnittänyt huomiota siihen, että siirtyvän määrärahan osuus on monella muulla virastolla valtiohallinnossa yli 10 prosenttia. Syyttäjälaitoksen siirtyvä määräraha on näin ollen tyydyttävällä tasolla. Siirtyvässä määrärahassa on otettu huomioon, että käynnissä on suuria tietohallintoprojekteja, joiden rahoittamiseen tulee varautua.

31 31 Syyttäjälaitoksen määräraha ja sen käyttö tp tp TP tp Muutos Muutos TA Poikkeama talous % 2011 arviosta % Valtakunnansyyttäjänvirasto Palkat ,6 % ,2 % Toimitilat ,4 % ,1 % Investoinnit ,3 % ,1 % Muut menot ,8 % ,5 % Nettoutettavat tulot Yhteensä ,1 % ,1 % Paikalliset syyttäjänvirastot Palkat ,3 % ,4 % Toimitilat ,4 % ,4 % Investoinnit ,7 % ,5 % Muut menot ,0 % ,3 % Nettoutettavat tulot ,5 % Yhteensä ,1 % ,5 % Kaikki syyttäjänvirastot yhteensä ,4 % ,4 % Syyttäjälaitoksen yhteiset menot Tietohallintomenot ,7 % ,9 % - vakiopalvelu ,6 % ,9 % - ylläpitopalvelut ,9 % ,2 % - kehittäminen ,5 % ,1 % - erityispalvelut ,9 % ,1 % - OTTK:n palkkausmenot ,0 % ,6 % Oikeushallinnon palvelukeskus ,2 % ,4 % Eläkemaksun lisämaksu Kaikki menot yhteensä ,1 % ,1 % Määräraha TA ,0 % ,1 % LTA ,3 % Yhteensä ,4 % ,1 % Aik. vuosilta siirtyneet ,6 % ,6 % Käytettävissä ,3 % ,7 % Seuraavalle vuodelle siirtyvät ,1 % ,6 %

32 32 Syyttäjälaitoksen menot vuosina menolajeittain, Palkat Toimitilat ICT Muut menot yht yht yht yht Paikallisten syyttäjänvirastojen toimintamenot , tp TP TP TP Määrärahat Siirtynyt Yhteensä vuodelle 2011 vuodelta 2010 käytettävissä Yhteensä Helsinki * * Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa *Ero sivun 31 taulukkoon johtuu yksittäisille syyttäjänvirastoille kohdentamattomista eristä.

33 Henkilöstö Syyttäjälaitoksessa oli vuonna 2011 käytettävissä yhteensä 527 henkilötyövuotta. Tämä oli noin yhdeksän henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti syyttäjien määrä on pysynyt ennallaan ja vastaavasti toimistohenkilöstön määrää on vähennetty. Toimistohenkilöstön määrän väheneminen on ollut ennakoitua nopeampaa. Sitä voidaan edelleen vähentää kahdella henkilötyövuodella. Oikeustieteiden opiskelijat ovat vakiinnuttaneet asemansa harjoittelijoina syyttäjälaitoksessa. Heitä käytetään sekä kolmen kuukauden kesäharjoittelijoina että kuukauden harjoittelijoina. Määräaikaisten syyttäjien määrä näyttää olevan edelleen hieman nousussa (79 vuoden 2011 lopussa). Määräaikaisista syyttäjistä suuri osuus on naisia (55). Osin ilmiö liittyy siihen, että syyttäjälaitoksessa oli menossa noin 40:n vakinaisen syyttäjänviran täyttäminen. Syyttäjälaitoksessa oli vuoden 2011 lopussa kahdeksan osa-aikaista syyttäjää. Tämä määrä näyttäisi pysyvän melko vakiona. Toimistohenkilöstöstä seitsemän henkilöä toimi kertomusvuoden lopussa määräaikaisena. Alhainen luku johtuu osittain siitä, että toimistohenkilöstön määrää on vähennetty, ja virkoja on jätetty täyttämättä. Osa-aikaisena toimi seitsemän toimistohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Toimistohenkilöstön korkea keski-ikä huomioon ottaen määrä ei ole suuri. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,3 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,1 vuotta ja naisten 45,2 vuotta. Keski-ikä laski hieman edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 49 vuotta ja määräaikaisen 34,4 vuotta. Syyttäjien keski-ikä oli 44,7 vuotta ja toimistohenkilökunnan 50,8 vuotta. Moni syyttäjänvirasto on viime vuosien aikana saavuttanut henkilöstösuunnitelmassa asetetun henkilöstön tavoitetason, minkä vuoksi näissä syyttäjänvirastoissa myös uusrekrytointi on alkanut. Myös ikäjakauma on tasaantunut. Vuosien aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 135 henkilöä saavuttaa eläkeiän.

34 34 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet Syyttäjät Sihteerit Työllistetyt ja harjoittelijat 500 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 10, ,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 152,7 146, ,5 325,3 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 331,3 331, Paikallisten syyttäjänvirastojen syyttäjien lukumäärä, miehet ja naiset Miehet naiset

35 35 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet nimikkeittäin Nimikkeet (henkilötyövuodet) apulaissyyttäjä 19,2 0,6 16,6 16,4 7,4 5,1 johtava kihlakunnansyyttäjä 57,7 24,4 14,3 14,3 14,2 12,0 johtava maakunnansyyttäjä 0,8 1,0 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 243,8 277,0 295,8 291,3 307,2 311,8 maakunnansyyttäjä 2,0 1,2 1,4 1,1 1,5 1,5 SYYTTÄJÄT YHTEENSÄ 322,7 304,0 329,1 324,1 331,3 331,5 hallintosihteeri 9,8 13,3 13,6 13,0 11,4 henkilöstösihteeri 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 osastosihteeri 26,0 17,1 14,0 13,0 11,4 11,5 toimistosihteeri 156,2 144,6 138,9 133,5 134,1 126,9 virastomestari 1,5 1,5 1,5 1,5 1,3 1,0 siivooja 0,3 0,2 0,2 0,2 harjoittelija 2,2 0,8 2,3 1,7 3,0 2,8 korkeakouluharjoittelija 1,3 3,0 3,9 3,8 3,1 MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 187,0 176,4 174,3 168,4 167,7 157,7 YHTEENSÄ 509,7 480,4 503,3 492,4 499,0 489,2 Keski-ikä paikallisissa syyttäjänvirastoissa Keski-ikä syyttäjänvirastossa Vakinaisten keski-ikä Määräaikaisten keski-ikä 50 vuotta 46,8 47,0 47,8 48,5 49,1 49,2 49,1 49, vuotta 44,3 44,8 45,6 46,0 46,9 46,1 47,2 46,5 46,3 40 vuotta 35 vuotta 35,2 35,5 35,5 36,7 37,1 34,8 35,8 33,7 34,4 30 vuotta

36 36 Henkilökunnan ikäjakauma paikallisissa syyttäjänvirastoissa Miehet Naiset Yhteensä 150 hlöä hlöä hlöä hlöä 20 alle 35-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 55-vuotiaat ja yli Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavat henkilöt vuosina Sihteerit Syyttäjät 12 hlöä 10 hlöä 8 hlöä 6 hlöä 4 hlöä 2 hlöä 0 hlöä vuotta saavuttaa eläkeiän (65 v.) vuonna

37 37 4 Syyttäjälaitoksen koulutus Valtakunnansyyttäjänvirasto vastaa syyttäjien ja sihteerien koulutuksesta. Asiantuntijaorganisaatiossa koko henkilöstön tulee hallita oman alansa osaaminen ja kehittyä muutosten mukana. Näitä tavoitteita tuetaan laajalla ja monipuolisella koulutusohjelmalla. Koulutusohjelman suunnittelussa huomioidaan osaamistarpeet ja ammattitaitoon liittyvät muutokset. Syyttäjälaitoksen koulutuksen muotoina käytetään keskitettyjä koulutuspäiviä, verkkokoulutusta ja täydentävää alueellista koulutusta. Syyttäjälaitoksen koulutus , kurssilaisten lukumäärä

38 Syyttäjälaitoksen koulutus , koulutuspäivät Syyttäjälaitoksen koulutus , oppilaspäivät

39 39 Valtakunnansyyttäjänvirasto tarjoaa syyttäjänvirastojen henkilöstölle alueellista täydennyskoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on lisätä henkilöstön osaamista ajankohtaisissa aiheissa. Alueellisen koulutuksen kesto on noin kolme tuntia, ja koulutusteemat suunnitellaan kahdeksi vuodeksi. Alueellisten tilauskoulutusten osallistujamäärät 2011 Rikosasioiden julkisuus EAW- ja EJN-koulutus Sananvapausrikokset, rasistiset ja muut viharikokset Lähisuhdeväkivalta Kirjanpitorikokset Tavanomaiset rikokset ja tietotekniikka Virkarikokset Eläinsuojelurikokset Virastojen alueellisten tilauskoulutusten lukumäärät 2011 Rikosasioiden julkisuus EAW- ja EJN-koulutus Sananvapausrikokset, rasistiset ja muut viharikokset Lähisuhdeväkivalta Kirjanpitorikokset Tavanomaiset rikokset ja tietotekniikka Virkarikokset Eläinsuojelurikokset

40 40

41 41 5 Valtakunnansyyttäjän- Viraston hallinnollinen diaari Ratkaistut ja vireillä olevat asiat (tilanne ) ratkaistu vireillä Valtakunnansyyttäjän hallintoasiat yhteensä 62 Nimitysasiat 8 0 Henkilöstöhallinto 27 3 Muut viraston hallintoasiat 22 2 Syyttäjälaitoksen hallintoasiat yhteensä 123 Nimitysasiat 35 2 Henkilöstöhallinto 58 6 Taloushallinto 2 2 Muut hallintoasiat 12 6 Syyteasiat yhteensä 615 Muutosharkinta-asiat EK:n, OM:n, OKA:n tai EOA:n syytemääräykset 2 1 RL 1 luvun muut syytemääräysasiat 11 1 Varsinainen muutoksenhaku KKO:ssa Ylimääräinen muutoksenhaku KKO:ssa 18 1 Syyttäjänmääräysasiat 68 1 Sananvapausrikosasiat Muut syyteasiat 3 1

42 42 ratkaistu vireillä Kehittäminen, ohjaus ja koulutus yhteensä 49 Valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet 1 1 Muut ohjeet ja määräykset 8 0 Syyttäjälaitoksen koulutus 24 1 Kehittämis- ja tutkimushankkeet, työryhmät yms Valvonta yhteensä 187 Kantelut Muut kantelut Rangaistusmääräysasioiden valvonta 0 1 Muu valvonta 6 4 Kansainväliset asiat yhteensä 80 Kansainvälinen oikeusapu 32 1 Pohjoismainen ja muu lähialuetoiminta 5 0 EU- ja EN-asiat 13 4 Muut kansainväliset asiat 15 2 Ihmisoikeustuomioistuinasiat 8 0 Asiantuntijatehtävät yhteensä 128 Lainvalmisteluun liittyvät lausunnot ja esitykset 42 3 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät Muut asiat yhteensä 5 Tiedoksi tulleet 2 0 Muut asiat 2 1 Kaikki asiat

43 Muutosharkinta-asiat Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 11 :n 2 momentin ja syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 9 :n nojalla valtakunnansyyttäjä voi omasta aloitteestaan tai esimerkiksi kantelun johdosta ottaa uudelleen käsiteltäväksi alaisensa syyttäjän ratkaiseman asian. Näissä ns. muutosharkinta-asioissa on kyse siitä, että kantelija on tyytymätön syyttäjän syyteharkinnan lopputulokseen. Muutosharkinta-asiat ratkaisee valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen työnjaon mukaan pääsääntöisesti apulaisvaltakunnansyyttäjä. Muutosharkinta-asioita saapui kertomusvuonna 239 (lisäksi edellisiltä vuosilta siirtyneitä oli 70), ja niitä ratkaistiin 207, joista syytemääräyksiin johti viisi asiaa. Vuodelle 2012 siirtyi 99 muutosharkinta-asiaa. Kertomusvuonna muutosharkinta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika Valtakunnansyyttäjänvirastossa oli kolme kuukautta ja 11 päivää. 5.2 Kantelut Syyttäjän päätöksiin kohdistuvien muutosharkintapyyntöjen lisäksi kantelu voi kohdistua myös syyttäjän menettelyyn. Usein kysymyksessä on syyteharkinnan viivästyminen. Niin sanotussa välittömässä menettelyssä käsitellään muun viranomaisen kuin syyttäjän menettelyyn kohdistuvat kantelut, joissa valtakunnansyyttäjällä ei yleensä ole toimivaltaa, sekä selvästi laillisuusvalvojille kuuluvat kantelut, jotka siirretään. Kertomusvuonna valtakunnansyyttäjänvirastoon saapui 58 kantelua, jotka kohdistuivat syyttäjän menettelyyn. Vuonna 2011 ratkaistiin 39 kantelua. Näiden keskimääräinen käsittelyaika Valtakunnansyyttäjänvirastossa oli viisi kuukautta ja 29 päivää. Toimivaltaan kuulumattomia kanteluita saapui 76.

44 44 Ratkaistut hallintoasiat toimenpiteittäin 2011 Ad-acta 30 Ei toimenpidettä 254 Esitys 6 Huomautus 2 Jätetty tutkimatta 15 Kurssi tai seminaari 25 Käsitys tai ohje 14 Lausunto 124 Mietintö 3 Muu hallinnollinen päätös 112 Muu määräys 4 Muu päätös 39 Nimittämiskirja 44 Palautettu 4 Siirretty 66 Syytemääräys 40 Syyttäjänmääräys 68 Syyttämättäjättämispäätös 1 Tiedoksi 1 Varsinainen muutoksenhaku 55 Vastaus 74 Virkavapauspäätös 9 Yleinen ohje tai määräys 3 Ylim. muutoksenhaku Yhteensä 997

45 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa Valtakunnansyyttäjän yhtenä tehtävänä on syyttäjien edustaminen korkeimmassa oikeudessa. Valtakunnansyyttäjä päättää syyttäjän valituslupahakemuksen tai ylimääräistä muutoksenhakua koskevan hakemuksen toimittamisesta korkeimmalle oikeudelle. Korkeimmassa oikeudessa syyttäjänä toimii pääsääntöisesti se syyttäjä, joka on ajanut asiaa alemmissa tuomioistuimissa. Varsinainen muutoksenhaku Syyttäjän valituslupahakemuksia korkeimpaan oikeuteen tehtiin kertomusvuonna 51. Tilastojulkaisua laadittaessa korkein oikeus oli myöntänyt luvan 14 tapauksessa, 21 tapauksessa lupaa ei myönnetty ja 16 oli vielä ratkaisematta. Syyttäjän vastauksia muun asianosaisen valituslupahakemuksen tai valituksen johdosta annettiin kertomusvuonna 50. Ylimääräinen muutoksenhaku Ylimääräistä muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevia asioita oli kertomusvuonna neljä kappaletta. Näistä kaksi hakemusta koski tuomion purkua ja kaksi rangaistusmääräyksen purkua. Korkeimman oikeuden vastauspyyntöjä syyttäjiltä muiden asianosaisten hakemusten johdosta oli 12.

46 46 Syyttäjien valitusluvat vuosina Hakemuksia Lupa myönnetty Lupaa ei myönnetty Ratkaisematta tilastojulkaisua tehtäessä

47 47 6 Poliisirikosasiat Vuoden 2010 alussa Valtakunnansyyttäjänviraston syyteasiainyksikköön perustettiin poliisirikosasioiden tutkintatiimi. Sen tehtävänä on esikäsitellä kaikki poliisimiehen tekemäksi epäiltyjä rikoksia koskevat rikosilmoitukset, jotka on kirjattu poliisin PATJA-tietojärjestelmään. Tiimiin on kesäkuusta 2011 lähtien kuulunut kaksi tutkinnanjohtajana toimivaa kihlakunnansyyttäjää ja kaksi poliisia. Tiimin tehtävänä on mm. alustavin selvityksin seuloa ne ilmoitukset, joiden perusteella ei ole syytä epäillä rikosta. Mikäli alustavan selvityksen perusteella näin ei voida päätellä, tiimi siirtää kysymyksen tutkintakynnyksen ylittymisestä alueellisen syyttäjätutkinnanjohtajan käsiteltäväksi. Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana ainoastaan niissä tapauksissa, joissa rikoksentekijäksi epäillään poliisia. Alueellisia syyttäjätutkinnanjohtajia on 11. Jos alustavassa selvityksessä käy ilmi, että tutkintailmoituksen perusteella ei ole syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, tiimin tutkinnanjohtaja tekee päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja lähettää sen tiedoksi kaikille asianosaisille. Tiimin tutkinnanjohtajat voivat myös toimia tutkinnanjohtajina asioissa, joissa toimitetaan esitutkinta. Lisäksi tiimi huolehtii yhteistyössä Poliisihallituksen ja poliisilaitosten poliisirikosyhdyshenkilöiden kanssa siitä, että poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajatoiminta sujuu kentällä. Tiimi myös valmistelee ja toteuttaa poliisirikosasioiden tutkinnanjohtoon liittyvää koulutusta.

48 48 Vuoden 2011 aikana Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosasioiden tiimille saapui yhteensä 871 poliisirikosasioita koskevaa ilmoitusta, joista 195 liittyi poliisirekisterien luvatonta käyttöä koskeneeseen yksittäiseen juttukokonaisuuteen. Samana aikana tiimin tutkinnanjohtajat tekivät tutkinnanlopettamispäätöksen 391 tapauksessa. Alueellisten tutkinnanjohtajien ratkaistavaksi siirrettiin 332 ilmoitusta, joista tilastojulkaisua laadittaessa syyttäjän syyteharkintaan oli lähetetty 78 asiaa. Poliisirikosasiat Saapuneet 2011 Saapuneet 2010 Ratkaistut 2011 Ratkaistut 2010 Kentälle siirretyt 2011 Kentälle siirretyt 2010

49

50