NUORTEN KOULUTUS HELSINGISSÄ

Transkriptio

1 2 NUORTEN KOULUTUS HELSINGISSÄ vuotiaiden lukiolaisten ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden yhteinen osuus asuinalueensa samanikäisistä vuonna 21 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki Östersundom Pitäjänmäki Kaarela Haaga Länsi-Pakila Maunula Oulunkylä Latokartano Myllypuro Vanhakaupunki Vartiokylä Pasila Munkkiniemi Herttoniemi Vallila Reijola Alppiharju Kulosaari Taka-Töölö Kallio Lauttasaari Itä-Pakila Vironniemi Kampinmalmi Ullanlinna Pukinmäki Malmi Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 99/211 Laajasalo Mellunkylä Vuosaari Toinen aste yhteensä % Helsinki 84,3 % (7) 84,4-88,9 (19) 82-84,3 (4) 71-81,9 (4)

2 Sisällysluettelo Nuorten ikäluokan määrä Helsingissä ja sen seudulla... 2 Sijoittuminen koulutukseen peruskoulun jälkeen... 3 Yhteishaku ja aloituspaikat... 5 Helsinkiin hakeneet... 5 Helsinkiläiset hakijat... 7 Opiskelijamäärät toisella asteella... 8 Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus... 2 Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen Nuorten osallistuvuus toisen asteen koulutukseen Nuorten koulutustaso... 28

3 Nuorten ikäluokan määrä Helsingissä ja sen seudulla Helsingissä oli vuoden 211 alussa vuotiasta nuorta, pääkaupunkiseudulla heitä oli ja koko Helsingin seudulla Nuorten määrä on kasvanut koko Helsingin seudulla 8 prosentilla eli henkilöllä vuosina Kasvusta 2 prosenttia on tapahtunut Helsingissä, 39 prosenttia muualla pääkaupunkiseudulla ja 42 prosenttia kehyskunnissa. Nuorten ikäluokat ovat kasvaneet siis voimakkaimmin seudun kehyskunnissa, mutta kasvua on Helsingissäkin. Kehyskuntien nuorten määrä näkyy myös Helsingin koulutustoiminnassa, koska seudulta on opiskelijavirtaa Helsinkiin. Tulevan kymmenen vuoden aikana nuorten määrän odotetaan vähenevän Helsingissä ja muualla Helsingin seudulla. Helsingissä vuotiaiden määrän odotetaan laskevan 15 prosenttia eli noin 15 2 henkilöön vuoteen 22 mennessä. Koko Helsingin seudulla laskua olisi 9 prosenttia ja nuorten määrä olisi 44 5 vuonna 22. Myös koko maassa nuorisoikäluokkien ennustetaan pienevän tulevan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä 24 prosenttia Suomen vuotiaista asuu Helsingin seudulla, vuonna 24 osuuden arvioidaan olevan jo 28 prosenttia. Kuva 1. Helsingin seudun vuotiaan väestön määrän kehitys sekä ennuste vuoteen Kehysalue Muu pääkaupunkiseutu Helsinki Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Helsingin kaupungin tietokeskus, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö ja Vantaan kaupungin tietopalvelu Kuva 2. Helsingin ja Helsingin seudun osuus koko Suomen vuotiaasta väestöstä vuosina % 25 Helsingin seutu Helsinki Lähde: Tilastokeskus 2

4 Ruotsinkielisten osuus vuotiaista on Helsingissä ja sen seudulla kuusi prosenttia. Ruotsinkielisten osuus nuorista on pysynyt hyvin tasaisena koko 2-luvun. Muiden kuin suomen tai ruotsinkielisten nuorten määrä on taas kasvanut Helsingissä ja sen seudulla nopeasti. Vuonna 211 helsinkiläisistä vuotiaista 1 prosenttia oli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Muualla Helsinginn seudulla vieraskielisten osuus on vajaa kuusi prosenttia ja muualla Suomessa alle kolme prosenttia. Vieraskielisten nuorten määrän ennakoidaan jatkavan kasvua. Tulevina vuosina kotimaankielisten nuorten määrä taas vähenee, jolloin vieraskielisten osuus nuorista arvioidaan kasvavan viidennekseen vuoteen 22 mennessä. Kuva 3. Helsingin vuotiaiden määrän muutos vuosina ja ennusteen mukaan vuoteen 24 äidinkielen mukaan Vieraat kielet Suomi, ruotsi, saame Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Helsingin kaupungin tietokeskus, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö ja Vantaan kaupungin tietopalvelu Sijoittuminen koulutukseen peruskoulun jälkeen Helsinkiläiset nuoret valitsevat peruskoulun jälkeen koko maata useammin lukiokoulutuksen ja selkeästi vähemmän ammatillisen koulutuksen. Vuonna 29 Helsingissä peruskoulun päättäneistä nuoresta 63 prosenttia siirtyi samana vuonna lukiokoulutukseen ja 24 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Koko maan peruskoululaisista 53 prosenttia siirtyi suoraan lukioon ja Uudenmaann peruskoululaisista 63 prosenttia. Lukioon siirtyvien osuus on hieman laskenut Helsingissä 2-luvun alusta, ja ammatilliseen koulutukseen siirtyvien osuus on ollut taas hienoisessa kasvussa 2-luvulla. Edelleen ammatilliseen jatkavien osuus on varsin pieni muuhun maahan verrattuna; vuoden 29 peruskoululaisista suoraan ammatilliseen siirtyi koko maassa 45 prosenttia ja Uudellamaalla 36 prosenttia. 12 prosenttia Helsingissä vuonna 29 peruskoulun päättäneistä ei siirtynytt tutkintoon johtavaan koulutukseen samana vuonna. Koulutuksen ulkopuolisten osuus on selkeästi suurempi kuin koko maassa ja muissa suurissa kaupungeissa Vantaata lukuun ottamatta. Tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtyvien osuus kasvaa hieman vuoden kuluttua peruskoulun päättymisestä. Kolmen viime vuoden aikana tutkintoon johtavassa koulutuksessa on ollut keskimäärin 88 prosenttia peruskoulun päättövuonna, vuoden kuluttua päättövuodesta osuus on noussut 92 prosenttiin. Helsinki houkuttelee runsaasti nuoria toisen asteen koulutukseen muista kunnista, jolloin helsinkiläiset nuoret joutuvat kovaan kilpailuun opiskelupaikoista. Opiskelupaikkojen niukkuus johtaa nuorilla 3

5 koulutuksen ulkopuolisuuteen. Myös isot työmarkkinat, joista saa suhteellisen helpolla ainakin lyhytkestoista matalapalkattua työtä, saattavat houkutella osaa nuorista siirtymään suoraan työelämään. Osittain Helsingin heikko suoraan tutkintoon johtava koulutukseen siirtyvien osuus johtuu myös maahanmuuttajaväestön runsaudesta. Maahanmuuttajanuorten koulutuspolku kulkee useammin 1- luokan tai valmentavien koulutuksien kautta toiselle asteelle. Peruskoulusta 1-luokalle siirtyneet jatkavat 1-luokan jälkeen jatko-opintoihin yhdeksäsluokkalaisia heikommin. Vuonna 29 oli vuosikymmenen paras vuosi, 85 prosenttia 1-luokan käyneistä nuorista siirtyi tutkintoon johtavaan koulutukseen. Vuosina helsinkiläisistä 1-luokan käyneistä ja yhteishakuun osallistuneista keskimäärin 8 prosenttia oli jatkanut opiskeluaan 1-luokan päättövuonna. Tilanne on vastaava koko maassakin, jossa samaan aikaan 1-luokan päättäneistä jatkoi opiskelua 83 prosenttia. 1-luokan käyneet keskeyttävät koulutuksensa melko useasti, kaksi vuotta 1-luokan käymisen jälkeen tutkintoon johtavassa koulutuksessa on enää 74 prosenttia (vuosien ka). Kuva 4. Helsingissä peruskoulun päättäneiden jatko-opintotilanne peruskoulun päättövuoden lopussa 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % Ei tutkintoon johtavassa koulutuksessa Muussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa Ammatillisessa koulutuksessa Lukiokoulutuksessa 1 % % Tiedot peruskoulun päättäneistä perustuvat Opetushallituksen toisen asteen yhteishakurekisterin tietoihin. Aineistosta on poistettu peruskouluasteen erityiskoulut sekä sellaiset peruskoulut, joiden viiden vuoden opiskelijamäärä on ollut enintään 25. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus Kuva 5. Peruskoulun vuosina 2 29 päättäneet, jotka eivät jatkaneet tutkintoon johtavaan koulutukseen peruskoulun päättövuonna, suurten kaupunkien vertailu Koulutukseen jatkamattomien osuus kaikista peruskoulun päättäneistä vuosittain % 16 % Helsinki Espoo Vantaaa Turku Tampere Oulu Koko maaa Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus 4

6 Kuva 6. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien osuus peruskoulun Helsingissä päättäneistä päättövuosikohorteittain % 8 Peruskoulun päättövuonna Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus Vuoden kuluttua Kahden vuoden kuluttua Peruskoulun päättövuosi Kuva 7. Peruskoulun 1-luokan päättäneiden helsinkiläisten sijoittuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ei koulutuksessa Muussa koulutuksessa Ammatillisessa koulutuksessa Lukiokoulutuksessa Vuodesta 27 lähtien mukana vain yhteishaussaa mukana olleet 1-luokan päättäneet. Lähde: Tilastokeskus Yhteishaku ja aloituspaikat Helsinkiin hakeneet Helsingin lukiokoulutuksen nuorten aloituspaikkamäärä on pysynyt hyvin tasaisena koko 2-luvun, viimeisen viiden vuoden aikana lukion aloituspaikat ovat vähentyneet reilulla prosentilla. Vuonna 212 lukion aloituspaikkoja oli 4 4. Ammatillisen koulutuksen nuorten aloituspaikat ovat kasvaneet hieman 2-luvulla, vuosina kasvua oli kaksi prosenttia. Vuonna 212 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli 4 66 nuorelle. Kokonaisuudessaan toisen asteen nuorten koulutuksen aloituspaikkamäärä on kasvanut puoli prosenttia vuosina Samaan aikaan Helsingin vuotias väestö on kasvanut neljä prosenttia. Vuoden 212 kevään yhteishaussaa jokaista Helsingin nuorten ammatillisen aloituspaikkaa kohti oli 1,97 ensisijaista hakijaa ja jokaista lukion aloituspaikkaa kohti 1,21 ensisijaista hakijaa. Tilanne on pysynyt melko 5

7 samalla tasolla viime vuosina, vuodesta 21 lähtien jokaista ammatillista paikkaa kohti on ollut noin kaksi hakijaa ja lukiopaikkaa kohti viidennes enemmän hakijoita kuin aloituspaikkamäärä. Eniten hakijoita aloituspaikkaa kohti on ollut kulttuurialalle, vaikkakin vuonna 212 vetovoima hieman laski edelliseen vuoteen; ensisijaisia hakijoita oli viisi aloituspaikkaa kohti. Myös sosiaali- ja terveysalalle on lähes kolme hakijaa jokaista aloituspaikkaa kohti, yhteiskunta-, liiketalouden ja hallinnon alalla kaksi aloituspaikkaa kohti. Kuva 8. Yhteishaussa Helsinkiin hakeneet ensisijaiset hakijat aloituspaikkaa kohti 2,5 Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat 2, 1,5 1, Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Yhteensä toinen aste, Sisältää yhteishaun kevään varsinaisen haun. Aloituspaikat ovat koulutuksen järjestäjän päätösten mukaiset aloituspaikat. Ensisijaisella hakijalla tarkoitetaan kyseisen hakutoiveen yhteishaun hakemukselle hakuaikana ensimmäiseksi hakutoiveekseen laittaneita = yhteishaussa hakeneitten määrä. Lähde: KOULUTA, Opetushallitus Kuva 9. Yhteishaussa Helsinkiin hakeneet ensisijaiset hakijat aloituspaikkaa kohti ammatillisen koulutusaloittain 6 Kulttuuriala Ensisjaisesti hakeneet/aloituspaikka Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala Sisältää yhteishaun kevään varsinaisen haun. Aloituspaikat ovat koulutuksen järjestäjän päätösten mukaiset aloituspaikat. Ensisijaisella hakijalla tarkoitetaan kyseisen hakutoiveen yhteishaun hakemukselle hakuaikana ensimmäiseksi hakutoiveekseen laittaneita = yhteishaussa hakeneitten määrä. Lähde: KOULUTA, Opetushallitus Vuoden 212 kevään yhteishaussa, kuten myös edellisen vuoden haussa, Helsingissä sijaitsevaan ammatilliseen koulutukseen 61 prosenttia ensisijaisista hakemuksista tuli helsinkiläisiltä. 7 prosenttia 6

8 hakemuksista tuli espoolaisilta ja 12 prosenttia vantaalaisilta. Muualta Uudeltamaalta hakemuksista tuli 1 prosenttia ja muualta Suomesta 11 prosenttia. Helsinkiläisiin lukioihin hakeneista 67 prosenttia oli helsinkiläisiä, 8 prosenttia espoolaisia ja 8 prosenttia vantaalaisia. Muualta Uudeltamaalta tuli 13 prosenttia ensisijaisista hakemuksista ja muualta Suomesta 5 prosenttia. Helsinkiläiset hakijat Vuoden 211 kevään yhteishaussa kaikista 9 74 helsinkiläisistä hakijoista hyväksyttiin opiskelupaikkaan 8 prosenttia ja suoraan peruskoulusta hakeneista 5 55 hakijasta 95 prosenttia. Paikan vastaanotti 63 prosenttia kaikista yhteishaussa hakeneista ja 83 prosenttia suoraan peruskoulusta hakeneista. Ilman toisen asteen paikkaa jäi peruskoulun samana vuonna päättäneistä 928 helsinkiläistä hakijaa varsinaisessa haussa. Vuonna 21 määrä oli 954. Muun kuin suomen ja ruotsinkielisten nuorten tilanne on yhteishaussa heikko; kun vuoden 211 kevään haussa 83 prosenttia suomen ja ruotsinkielisistä nuorista sai paikan, muunkielisistä nuorista paikan sai vain 58 prosenttia. Etenkin ammatilliseen koulutukseen muunkielisten on vaikea päästä. Helsingissä peruskoulun päättäneistä ei hakenut yhteishaussa 271 vuonna 211 ja 275 vuonna 212 eli vajaa viisi prosenttia kaikista peruskoulun päättäneistä opetushallituksen tilastojen mukaan. Vuonna 29 yhteishaussa jätti hakematta 18 helsinkiläistä Tilastokeskuksen laskennan mukaan. Näistä hakematta jättäneistä oli kuitenkin opiskelemassa 35 prosenttia saman vuoden syksyllä, pääosa kouluissa, jotka ovat yhteishaun ulkopuolella ja pieni osa 1-luokilla. Vuonna 29 yhteishaussa ei saanut paikkaa 592. Näistä oli opiskelemassa saman vuoden syksyllä 38 prosenttia, pääosa 1-luokilla. Taulukko 1. Kevään yhteishaussa ensisijaisesti hakeneitten osuus kaikista hyväksytyistä äidinkielen mukaan vuosina , kotikunnaltaan helsinkiläiset hakijat Äidinkieli sij. hakeneiden lukumäärä vuonna 211 suomi+ruotsi Yhteensä 92,2 88,7 85,1 83, Yleissivistävä koulutus 98,4 98, 98, 98, Ammatillinen 86,6 81,4 76,5 73, muu Yhteensä 59,4 56, 55,3 58, Yleissivistävä koulutus 83,5 84,6 84,9 9,7 335 Ammatillinen 5,7 46,6 43,3 44,9 817 Kevään varsinaiset haut. Sisältää hakuvuonna peruskoulun päättäneet. Ensisijaisella hakijalla tarkoitetaan kyseisen hakutoiveen yhteishaun hakemukselle hakuaikana ensimmäiseksi hakutoiveekseen laittaneita = yhteishaussa hakeneitten määrä. Hyväksytyillä tarkoitetaan kyseisessä haussa mukana olleeseen koulutukseen valintaprosessin aikana opiskelijaksi valittuja. Osa hyväksytyistä on voinut perua paikkansa, jolloin tilalle on valittu uusi hakija. Tämän vuoksi hyväksyttyjen määrä voi olla selvästikin aloituspaikkojen määrää suurempi. Sama hakija voi olla samassa haussa myös hyväksyttynä useampaan eri koulutukseen, koska hän on voinut tulla hyväksytyksi varasijalta ylemmälle hakutoiveelle. Lähde: KOULUTA, Opetushallitus 7

9 Opiskelijamäärät toisella asteella Nuorten koulutus Helsingissä Helsingissä opiskeli vuoden 21 syksyllä opiskelijaa lukioissa ja opiskelijaa ammatillisessa koulutuksessa. Kotikunnaltaan helsinkiläisiä lukiolaisia oli samana vuonna , heistä 94 prosenttia opiskeli Helsingissä. Helsinkiläisiä ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli , heistä 74 prosenttia opiskeli Helsingissä. Helsingissä opiskelevien lukiolaisten kokonaismäärä on hieman pienentynyt viime vuosikymmenen aikana. Vuosina vuosittaista keskimääräistä vähentymistä on ollut,3 prosenttia. Muualla Helsingin seudulla lukiolaisten määrä on ollut taas kasvussa, keskimääräinen vuosikasvu on ollut,5 prosenttia. Vuonna 21 lukiolaisten määrä ylitti muualla seudulla Helsingin määrän ensimmäisen kerran. Koko maassa lukiolaisten määrä on vähentynyt 2-luvulla 1,4 prosentin keskimääräistä vuosivauhtia. Helsingin osuus koko maan lukiolaisista onkin kasvanut 13 prosentista 15 prosentin osuuteen 2-luvulla. Vuonna 21 Helsingissä opiskelevista lukiolaisista suoritti nuorten opetussuunnitelmaa tai kansainvälisiä ylioppilastutkintoja. Nuorten koulutuksen opiskelijamäärä on laskenut lähes kolme prosenttia vuosina 25 21, sen sijaan aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä on kasvanut jopa 42 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä kasvoi nopeasti Helsingissä vuosina Huippuvuonna 28 ammatillisen opiskelijamäärä oli lähes 36. Seuraavina vuosina opiskelijamäärä on pienentynyt, vuonna 21 vähentymistä oli muullakin Helsingin seudulla. Myös koko maassa ammatillisen opiskelijamäärä vähentyi ensimmäisen kerran vuonna prosenttia koko maan ammatillisen opiskelijoista opiskelee Helsingissä. Helsingin vuoden 21 ammatillisen opiskelijoista opiskeli oppilaitosmuotoisesti ja oppisopimuksella. Oppilaitosmuotoisesti opiskelevista suoritti perustutkintoon tähtäävää koulutusta ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelevista Vuosina perustutkinto-opiskelijat ovat kasvaneet oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 16 prosenttia ja oppisopimuskoulutuksessa 3 prosenttia. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavien määrä on laskenut lähes neljänneksen oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, mutta kasvanut lähes kolmanneksen oppisopimuskoulutuksessa. Kokonaisuutena ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavien määrä on kasvun jälkeen laskenut vuoden 25 tasolle, perustutkintoa suorittavien määrä on taas kasvanut 13 prosenttia Kuva 11. Helsingin ja Helsingin seudun lukio- ja ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärät vuosina 2 21 Lukio-opiskelijat 35 3 Ammatillisen opiskelijat Helsinki Helsingin seutu pl Hki Helsinki Helsingin seutu pl Hki Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden perusjoukko muuttui vuonna 24, jolloin alettiin tilastoida näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen ja oppisopimuskoulutus opiskelijoita koko kalenterivuodelta, aikaisemmin tiedot ovat 2.9. tilanteesta. Lähde: Tilastokeskus 8

10 Kuva 12. Helsingissä opiskelevien lukio- ja ammatillisen opiskelijoiden osuus koko maan opiskelijoista vuosina % 14 Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Lähde: Tilastokeskus Kuva 13. Lukioiden ja kaupungin ammatilliset oppilaitokset Helsingissä Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 99/211 Oppilaitosten toimipisteet lukuvuonna Lähde: Helsingin kaupunki, Lukioiden ja ammatillisten toimipisteet Lukio, kunnan (14) Lukio, valtion (5) Lukio, yksityinen (3) Lukio, yksityinen sopimuskoulu (12) Ruotsinkielinen lukio, kunnan (4) Ruotsinkielinen lukio, yksityinen (1) Aikuislukio, kunnan (3) Aikuislukio, yksityinen (2) Ruotsinkielinen aikuislukio, kunnan (1) Helpa (4) Heltech (7) Hesote (3) Työpajatoiminta (4) 9

11 Kuva 14. Helsingissä annettavan lukiokoulutuksen opiskelijat lukioittain syksyllä 21 Nuorten koulutus Helsingissä Kuva 15. Helsingissä annettavan ammatillisen koulutuksen opiskelijat oppilaitoksittain syksyllä 21 Eiran aikuislukio Mäkelänrinteen lukio Töölön yht.koulun aikuislukio Helsingin medialukio Helsingin luonnontiedelukio Ressun lukio Helsingin kuvataidelukio Etu-Töölön lukio Itäkeskuksen lukio Länsi-Helsingin lukio Kallion lukio Sibelius-lukio Vuosaaren lukio Alppilan lukio Munkkiniemen yhteiskoulu Helsingin Suomalainen Yhteisk. Pohjois-Haagan yhteiskoulu Maunulan yht.k.-hgin mat.lukio Oulunkylän yhteiskoulu Gymnasiet Lärkan Brändö gymnasium Helsingin aikuisluk Lauttasaaren yhteiskoulu H:gin Rudolf Steiner -koulu Helsingin yhteislyseo Herttoniemen yhteiskoulu Töölön yhteiskoulu Gymnasiet Svenska normallyceum HY Viikin normaalikoulu Kulosaaren yhteiskoulu Apollon yhteiskoulu Helsingin normaalilyseo Helsingin Uusi yhteiskoulu Tölö specialiseringsgymnasium Yhtenäiskoulun lukio H:gin ransk.-suom. koulu Englantilainen koulu Suomalais-venäläinen koulu Helsingin saksalainen koulu International School of H:ki Helsingin eurooppalainen koulu Nuorten ops Aikuisten ops IB-tutkinto Reifeprufung EB-tutkinto Helsingin tekniikan alan oppil. Amiedu Suomen liikemiesten kauppaop. Helsingin palvelualojen oppil. Helsingin sos-terveysalan opp. Yrkesinstitutet Prakticum Helmi Liiketalousopisto Helsingin Diakoniaopisto Markkinointi-instituutti Ravintolakoulu Perho RastorCollege Keskuspuiston ammattiop. AEL Ammattienedistämislaitos Hyria koulutus Oy MJK-instituutti Edupoli Kiinteistöal.koul.säät.amm.opp Helsingin maalariammattikoulu Keuda Aikuiskoulutus Suomen kosmetolog.yhd.opisto Omnian aikuisopisto Rakennusteoll.koul.kesk.RATEKO Pop & Jazz Konservatorio Helsingin kristillinen opisto Ammattiopisto Luovi S:linnan ammatti- ja aikuisop. Suomen urheiluhierojaopisto Helsingin Konservatorio Kanneljärven opisto Suomen ympäristöopisto SYKLI Suomen Kansallisoopp.balettiop Suomen Ilmailuopisto Faktia Koulutus Oy Tuntematon Lähde: Tilastokeskus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Opiskelijaa Opiskelijaa 1

12 Lukiokoulutus Helsingissä on 41 lukiota, näistä neljä antaa aikuiskoulutusta. Aikuislukioista kaksi on kunnan ylläpitämiä, ja näistä toinen on ruotsinkielinen. Muut kaksi aikuislukiota on yksityisiä. Kaupungin ylläpitämiä suomenkielisiä lukiota on 13 ja ruotsinkielisiä 4. Valtion ylläpitämiä lukioita on viisi ja yksityisiä lukioita 16. Yksityisistä lukioista 12 on kaupungin sopimuskouluja. Helsingin lukioista yleislukioita on 27 ja yleiskouluja painotetuilla linjoilla on neljä. Erityistehtävän saaneita lukioita on 1 ja erikoiskoulujen lukioita yhdeksän (nämä tehtävät voivat olla päällekkäin). Opiskelijamäärältään suurin lukio on Eiran aikuislukio, jossa oli opiskelijaa syksyllä 21. Seuraavaksi suurimmat oppilaitokset olivat Mäkelänrinteen lukio, Töölön yhteiskoulun aikuislukio, Helsingin medialukio sekä Helsingin luonnontiedelukio. Syksyllä 21 Helsingissä opiskeli kokonaisuudessa lukiolaista. Heistä suoritti nuorten opetussuunnitelmaa, aikuisten opetussuunnitelmaa ja 37 kansainvälisiä ylioppilastutkintoja (263 International Baccalaureate -tutkintoa, 96 Reifeprufung-tutkintoa ja 11 European Baccalaureate -tutkintoa). Kaikista Helsingin lukio-opiskelijoista alle 18-vuotiaita oli 54 prosenttia ja alle 2-vuotiaita 9 prosenttia. Nuorten koulutuksessa lähes kaikki olivat alle 2-vuotiaita, aikuiskoulutuksessa alle 2-vuotiaiden osuus oli 44 prosenttia. Helsingin aikuiskoulutuksessa on enemmän nuoria kuin muualla Helsingin seudulla ja muualla maassa. Määrällisesti 48 alle 18-vuotiasta suoritti lukiokoulutusta aikuislukiona Helsingissä vuonna 21. Naisten osuus lukiokoulutuksessa oli 57 prosenttia, mikä oli sama osuus kuin koko maassakin. Nuorten koulutuksessa naisten osuus oli 58 prosenttia, aikuiskoulutuksessa 52 prosenttia. Kuva 16. Lukiokoulutuksen opiskelijat iän mukaan Helsingissä, seudulla ja koko maassa vuonna % Nuorten koulutus % Aikuiskoulutus Helsinki Helsingin seutu pl Hki Suomi pl Hgin seutu Koulutuksen sijainnin mukaan. Nuorten koulutus sisältää nuorten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa sekä IB-, EB- ja Reifeprufungtutkintoon tähtäävässä koulutuksessa olevat opiskelijat. Aikuiskoulutus sisältää aikuisten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa olevat opiskelijat. Lähde: Tilastokeskus Ulkopaikkakuntalaisten osuus Helsingin lukioissa oli 25 prosenttia vuonna 21, määrällisesti heitä oli opiskelijaa. Nuorten koulutuksessa ulkopaikkakuntalaisten osuus oli 23 prosenttia, aikuiskoulutuksessa 28 prosenttia ja kansainvälisiä tutkintoja suorittavista 54 prosenttia. Ruotsinkielisistä lukiolaisista 38 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisia, suomenkielisistä 23 prosenttia ja muunkielisistä 29 prosenttia. Selkeästi eniten lukiolaisia Helsinkiin tulee Espoosta ja Vantaalta, Vantaalta etenkin aikuislukiolaisten osuus oli suurin ja Espoosta kansainvälisiä tutkintoja suorittavien osuus oli suuri. Espoolaisista lukiolaisista 28 prosenttia kävi 11

13 koulua oman kuntansa ulkopuolella ja vantaalaisista 32 prosenttia. Helsinkiläisistä lukiolaisista 6 prosenttia eli 816 opiskelijaa kävi lukiota Helsingin ulkopuolella. Helsingissä opiskelevista lukiolaisista 84 prosenttia oli suomenkielisiä, 7 prosenttia ruotsinkielisiä ja 8 prosenttia muunkielisiä vuonna luvulla lukiokoulutuksessa on kasvanut etenkin muunkielisten opiskelijaosuus, vuonna 2 heidän osuutensa oli viisi prosenttia. Muunkielisten opiskelijoiden määrän kasvu on kuitenkin tasoittunut 2-luvun loppupuolella. Helsingin monipuolinen lukiokoulutustarjonta nostaa muunkielisten opiskelijoiden määrää. Kansainvälisiä ylioppilastutkintoja suorittavista kolmannes on muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä. Aikuislukiolaisista 18 prosenttia on muunkielisiä ja nuorten koulutuksessa kuusi prosenttia. Muualla Helsingin seudulla muunkielisten osuus lukiolaisista on alle neljä prosenttia. Muunkielistä suurin ryhmä on venäjänkieliset, vuonna 29 heitä oli 24 prosenttia muunkielistä. Vironkielisiä oli kymmenesosa, kuten somalinkielisiäkin. Englanninkielisiä oli 8 prosenttia muunkielisistä lukiolaisista. Venäjänkielisten lukiolaisten määrä on vähentynyt selvästi 2-luvun loppupuoliskolla. Sen sijaan somalinkielisten ja monien pienempien kieliryhmien edustajien määrät ovat kasvaneet lukiokoulutuksessa. Helsingissä suoritettiin ylioppilastutkintoa vuonna 21. Näistä 98 prosenttia oli tavallisia ylioppilastutkintoja ja loput kansainvälisiä tutkintoja. Helsingissä suoritettiin 13 prosenttia koko maan ylioppilastutkinnoista, kansainvälisistä tutkinnoista osuus oli 29 prosenttia. Koko seudun osuus kansainvälisistä tutkinnoista oli jo lähes puolet ja kaikista ylioppilastutkinnoista 27 prosenttia. Helsingissä suoritettujen tutkintojen määrä on pysynyt melko tasaisena 2-luvulla, muualla seudulla määrässä on ollut kasvua. Muualla Suomessa maassa tutkintojen määrissä on vähentymistä. Kuva 17. Toisen asteen koulutuksen suurimmat äidinkieliryhmät suomen ja ruotsin jälkeen vuonna 29 LUKIOKOULUTUS venäjä viro somali englanti kurdi vietnam persia arabia kiina albania AMMATILLINEN venäjä viro somali arabia albania kurdi englanti persia vietnam thai Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Opiskelijaa Koulutuksen sijainnin mukaan. Lähde: Tilastokeskus 12

14 Kuva 18. Helsingin lukiokoulutuksen suurimmat äidinkielet suomen ja ruotsinkielisten jälkeen Opiskelijaa Lähde: Tilastokeskus venäjä viro somali englanti persia kurdi arabia kiina vietnam saksa Kuva 19. Ruotsinkielisten ja muun kuin suomen tai ruotsinkielisten osuus kaikista opiskelijoista vuosina Helsingin lukio ja ammatillisessa koulutuksessa 1 % Lukio, ruotsinkieliset Lukio, muunkieliset Ammatillinen, ruotsinkieliset Ammatillinen, muunkieliset Lähde: Tilastokeskus Kuva 2. Lukiokoulutuksessa suoritetut tutkinnot Helsingissä ja Helsingin seudulla vuosina Tutkinnot Helsinki Helsingin seutu pl Hki 3 Lähde: Tilastokeskus

15 Taulukko 2. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat kotikunnan ja koulutuksen sijaintialueen mukaan vuonna 21 pääkaupunkiseudulla Kotikunta Koulutuksen sijaintialue Helsinki Espoo Vantaa Helsinki Espoo Vantaa Henkilö Prosentti Lukio, nuorten koulutus Yhteensä Helsinki ,5 15,8 25, Espoo ,1 73,,5 Vantaa ,8 3,2 72,8 Kauniainen ,2 5,9,1 Helsingin seutu ,5 1,6,9 Muu Suomi ,9,6,7 Muu kuin oma kotikunta ,5 27, 27,2 Ammatillinen peruskoulutus Yhteensä Helsinki ,8 21,4 33,4 Espoo ,5 64,8 6, Vantaa ,3 3, 44,3 Kauniainen Helsingin seutu ,1 4,6 9,2 Muu Suomi ,4 6,3 7,1 Muu kuin oma kotikunta ,2 35,2 55,7 Lukiokoulutuksessa mukana nuorten opetussuunnitelmaperusteinen koulutus sekä IB-, EB- ja Reifeprufung-tutkintoon tähtäävä koulutus, ammatillisessa koulutuksessa oppilaitosmuotoinen perustutkintoon tähtäävä koulutus. Lähde: Tilastokeskus Ammatillinen koulutus Helsingissä opiskeli yhteensä opiskelijaa ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa syksyllä 21. Heistä opiskeli oppilaitosmuotoisesti ja oppisopimuksella. Oppilaitosmuotoisesti opiskelevista suoritti perustutkintoon tähtäävää koulutusta ja ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa suoritti perustutkintoa ja ammattitai erikoisammattitutkintoa (yht ). Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut 16 prosenttia vuosina 25 21, mutta ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavien määrä on vähentynyt 23 prosenttia. Oppisopimuskoulutuksessa perustutkintoa suorittavien määrä on kasvanut samana aikana kolme prosenttia ja ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavien 3 prosenttia. Kokonaisuudessaan opiskelijamäärät ovat kasvaneet perustutkintoa suorittavilla 13 prosenttia, ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavien määrä on taas laskenut takasin vuoden 25 tasolle, eikä kokonaiskasvua ole. 14

16 Kuva 21. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä Helsingissä vuosina Ammatti- ja erikoisammattitutkinto, oppisopimus Ammatti- ja erikoisammattitutkinto, oppilaitosmuotoinen Perustutkinto, oppisopimus 15 1 Perustutkinto, oppilaitosmuotoinen Lähde: Wera-raportointipalvelu, opetushallitus Taulukko 3. Helsingissä vuonna 21 suoritetut ammatilliset tutkinnot koulutusmuodon ja koulutuksen omistajatyypin mukaan Tutkinnot yhteensä Perustutkinnot yhteensä Perustutkinnot, opetussuun.per AT ja EAT yhteensä Perustutkinnot, näyttötutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Helsinki yhteensä Oppilaitosmuotoinen Oppisopimuskoulutus Yksityinen Kunta Kuntayhtymä tuntematon Tutkinnon osan tai osien suorittaneet eivät sisälly tilastoon. Tilasto sisältää opetushallinnon hallinnonalalla järjestettävän koulutuksen lisäksi myös työvoimapoliittisen koulutuksen sekä suojelu-, palo-, poliisi- ja vankeinhoitoalojen oppilaitosten koulutuksen. Lähde: Wera-raportointipalvelu, opetushallitus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus Ammatillista toisen asteen koulutusta antavista oppilaitoksista on suurin Helsingin tekniikan alan oppilaitos opiskelijallaan. Seuraavaksi suurimmat oppilaitokset ovat Amiedu, Suomen liikemiesten kauppaopisto, Helsingin palvelualojen oppilaitos sekä sosiaali- ja terveysalojen oppilaitos. Helsingin kaupunki ylläpitää kolmea oppilaitosta: Helsingin palvelualojen oppilaitosta, sosiaali- ja terveysalan oppilaitosta sekä tekniikan alan oppilaitosta. Lisäksi Helsinki ylläpitää neljää nuorten työpajaa: Mediakylpylää, Metallica-pajaa, Sinistä Verstasta ja WooDoo-werstasta. Helsingin oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen opiskelijasta 33 prosenttia oli alle 2- vuotiaita syksyllä 21. Perustutkintoa suorittavista alle 2-vuotiaita oli 44 prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (56 %). Perustutkintoa suorittavista lähes kolmannes oli täyttänyt 25 vuotta. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tähtäävistä opiskelijoista alle 2- vuotiaita oli vain prosentti. Lisätutkintoa suorittavista 87 prosenttia oli täyttänyt 25 vuotta, lähes 15

17 kolmannes oli täyttänyt 45 vuotta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 52 prosenttia oli naisia. Perustutkintoa suorittavista naiset olivat enemmistönä (54 %), mutta lisätutkintoa suorittavista vähemmistönä (48 %). Kuva 22. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat iän mukaan Helsingissä, sen seudulla ja koko maassa vuonna % -15 % Helsinki 2 Perustutkinto opiskelijat Helsinki Helsingin seutu pl Hki Suomi pl Hgin seutu Ammatti- ja erikoisammattiopiskelijat Helsingin seutu pl Hki Suomi pl Hgin seutu Koulutuksen sijainnin mukaan. Lähde: Tilastokeskus Helsingin ammatillisessa opiskelevista 41 prosentin eli opiskelijan kotikunta oli joku muu kuin Helsinki vuonna 21. Liikkuvuus ammatillisen opiskelijoissa on painottunut etenkin aikuisopiskelijoihin. Ammattitai erikoisammattitutkintoa suorittavista jopa 64 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisia, perustutkintoa suorittavista 33 prosenttia. Alle 2 vuotiaista Helsingissä opiskelevista 31 prosenttia tulee Helsingin ulkopuolelta, 3 vuotta täyttäneistä jo yli puolet. Helsingin ammatillisen opiskelijoista 13 prosenttia tulee Vantaalta, 9 Espoosta ja 9 muualta Helsingin seudulta. Vantaalta Helsinkiin suuntautuu etenkin nuoria peruskoulutukseen, sen sijaan muualta seudulta ja muualta Suomesta tulevat painottuvat ammatti- tai erikoisammattitutkintoja suorittaviin. Kotikunnaltaan espoolaisista ammatillista perustutkintoa opiskelevista 35 prosenttia käy koulua oman kuntansa ulkopuolella, vantaalaisista jopa 56 prosenttia. Helsinkiläisistä ammatillisen opiskelijoista 26 prosenttia eli 4 31 opiskelijaa opiskeli Helsingin ulkopuolella vuonna 21. Am- tai eam-tutkintoa suorittavat opiskelevat useammin ulkopaikkakunnalla (36 %) kuin perustutkintoa suorittavat (23 %). Samoin alle 2-vuotiaista vain 15 prosenttia opiskelee Helsingin ulko- 16

18 puolella kun 25 vuotta täyttäneistä jo joka kolmas matkaa Helsingin ulkopuolelle opiskelemaan. Pääosa helsinkiläisistä ammatillisen opiskelijoista suuntaa lähialueille opiskelemaan; Espooseen, Vantaalle tai muualla Helsingin seudulle. Helsingin oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli äidinkieleltään suomenkielisiä 83 prosenttia, ruotsinkielisiä 6 prosenttia ja muunkielisiä 11 prosenttia vuonna 21. Muunkielisten osuus ammatillisen opiskelijoista oli korkea myös Espoossa (15 %) ja Vantaalla (1 %), mutta muualla seudulla ja koko maassa osuus oli selvästi pienempi. Perustutkintoa Helsingissä suorittavista ruotsinkielisten osuus oli 6 prosenttia ja vieraskielisten 13 prosenttia. Am- tai eam-tutkintoa suorittavissa suomenkielisten osuus oli suurempi, ja ruotsinkielisten osuus jää neljään prosenttiin ja vieraskielisten seitsemään. Muunkielisten opiskelijoiden määrä on kasvanut Helsingissä nopeasti 2-luvulla, vuonna 2 heidän osuutensa opiskelijoista oli alle kuusi prosenttia. Kasvu on edelleen kovaa, ja kasvua on myös muualla Helsingin seudulla. Muunkielisistä venäjänkieliset ovat selkeästi suurin ryhmä, vuonna 29 heitä oli muunkielisistä 27 prosenttia. Vironkielisiä oli 16 prosenttia ja somalinkielisiä 8 prosenttia. Venäjän ja vironkielisten määrä ammatillisessa kasvaa edelleen, mutta somalinkielisten määrän kasvu on tasoittunut. Kuva 23. Helsingin ammatillisen koulutuksen suurimmat äidinkielet suomen ja ruotsinkielisten jälkeen vuosina Opiskelijaa Sisältää myös oppisopimuskoulutuksen opiskelijat. Lähde: Tilastokeskus venäjä viro somali arabia kurdi englanti albania vietnam persia thai Perustutkintoa suorittavista opiskelijoista eniten opiskeli tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, 33 prosenttia kaikista opiskelijoista vuonna 21. Seuraavaksi suurimmilla sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla opiskeli 26 prosenttia opiskelijoista, ja yhteiskuntatieteiden, liikatalouden ja hallinnon alalla 19 prosenttia opiskelijoista. Opintoaloittain suurimmat alat olivat selkeästi liiketalous ja kauppa sekä sosiaali- ja terveysalojen yhteiset ohjelmat. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavat opiskelijat olivat keskittyneitä kahdelle koulutusalalle; 4 prosenttia opiskeli yhteiskuntatieteiden, liikatalouden ja hallinnon alaa ja 28 prosenttia tekniikan ja liikenteen alaa. Koko maan ammatillisen koulutuksen koulutusalajakoon verrattuna Helsingissä opiskellaan enemmän yhteiskuntatieteiden, liikatalouden ja hallinnon alaa sekä sosiaali- ja terveysalaa. Sen sijaan tekniikan ja liikenteen alaa Helsingissä opiskellaan vähemmän kuin koko maassa. 17

19 Helsingin ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on kasvanut 16 prosenttia eli yli 2 opiskelijalla vuosina Eniten tuona aikana on kasvanut matkailu-, ravitsemis- ja talousala (27 %) sekä tekniikan ja liikenteen ala (23 %). Määrällisesti kasvua on ollut eniten tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneita oli Helsingissä 3 98 vuonna 21, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin Kolmannes perustutkinnoista tehtiin tekniikan ja liikenteen alalla ja neljännes sosiaali- ja terveysalalla. Kaikista perustutkinnoista vajaa viidennes tehtiin näyttötutkintoina, eniten näyttötutkintoja tehtiin sosiaali- ja terveysalalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Kuva 24. Helsingin ammatillisen opiskelijat opintoaloittain vuonna 21 Liiketalous ja kauppa Sosiaali- ja terveysala (yht. ohjelmat) Majoitus- ja ravitsemisala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Kauneudenhoitoala Tietojenkäsittely Sähkö- ja automaatiotekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Viestintä ja informaatiotieteet Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Kone-, metalli- ja energiatekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Matkailuala Sosiaaliala Elintarvikeala ja biotekniikka Musiikki Kuntoutus ja liikunta Puhdistuspalvelut Tekniset terveyspalvelut Farmasia ja muu lääkehuolto Teatteri ja tanssi Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Vapaa-aika- ja nuorisotyö Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus Hammaslääketiede ja muu hammashuolto Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus Käsi- ja taideteollisuus Terveysala Perustutkintoa suorittavat Ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavat Tilastossa on mukana opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen 2.9. oppilaitoksissa kirjoilla olleet opiskelijat sekä oppilaitosmuotoisen näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen kalenterivuoden aikana kirjoilla olleet opiskelijat. Mukana ovat ne opiskelijat, joiden tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen. Lähde: Wera-raportointipalvelu, opetushallitus 18

20 Kuva 25. Helsingin ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät koulutusaloittain vuosina Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnontieteiden ala 1 Kulttuuriala Humanistinen ja kasvatusala Sisältää ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen 2.9. oppilaitoksissa kirjoilla olleet opiskelijat ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat kalenterivuoden ajalta vuodesta 24 lähtien. Vuosina tiedot ovat oppilaitoksissa kirjoilla olleista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista. Tilastoinnin muutoksista johtuen eri vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Tilastot eivät sisällä oppisopimuskoulutusta. Lähde: Wera-raportointipalvelu, opetushallitus Kuva 26. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet koulutusaloittain vuonna 21 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntat., liiketal. ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Helsinki Muu Helsingin seutu Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus Tutkintoa Lähde: Wera-raportointipalvelu, opetushallitus Kuva 27. Ammatillisen perustutkinnon Helsingissä suorittaneet vuonna 21 Kulttuuriala Yhteiskuntatiet., liiketal. ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Lähde: Wera-raportointipalvelu, opetushallitus Tutkintoa 19

21 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutukseen osallistuvia oli Helsingissä vuonna 21. Heistä suoritti perustutkintoa, 3 63 ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa. Helsingin oppisopimuskoulutuksen selkeästi suurin järjestäjistä on Helsingin kaupunki, vuonna 21 opiskelijoita oli 4 5. Muita suuria järjestäjiä ovat Ami-säätiö, Ammatinedistämissäätiö sekä Työtehoseura. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijoiden määrä on kasvanut 2-luvulla reippaasti aina vuoteen 28 asti, jonka jälkeen osallistuneiden määrä on vähentynyt vuosittain. Perustutkintoa suorittavien oppisopimusopiskelijoiden määrä on vähentynyt vuosina lähes kolmanneksen. Sen sijaan ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavien määrät ovat pysyneet viime vuosina melko tasaisina. Viidennes koko maan oppisopimusopiskelijoista opiskelee Helsingissä, 18 prosenttia perustutkintoa suorittavista ja 2 prosenttia ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavista. Myös muualla maassa perustutkintoa oppisopimuksella suorittavien määrä on laskenut huomattavasti 2-luvun loppupuolella. Oppisopimusopiskelijat ovat melko keskittyneitä muutamille aloille. Oppisopimuksella ammatillista perustutkintoa suorittavista 34 prosenttia opiskelee yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, 33 prosenttia tekniikan ja liikenteen alalla ja 2 prosenttia sosiaali- ja terveysalalla. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavat ovat vielä enemmän keskittyneitä; 54 prosenttia suorittaa tutkintoa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ja 28 prosenttia tekniikan ja liikenteen alalla. Viime vuosina perustutkinto-opiskelijoiden määrä on vähentynyt huomattavasti juuri yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä tekniikan ja liikenteen aloilta. Kuva 28. Helsingissä oppisopimuskoulutukseen osallistuneet vuosina Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto Oppisopimuskoulutukseen osallistuneissa on mukana osa- ja koko tutkintoa suorittavat. Lähde: Wera-raportointipalvelu, opetushallitus 2

22 Kuva 29. Oppisopimuskoulutukseen vuonna 21 osallistuneet koulutuksen järjestäjän ja suoritettavan tutkinnon mukaan HELSINGIN KAUPUNKI AMI-SÄÄTIÖ AMMATTIENEDISTÄMISLAITOSSÄÄTIÖ TYÖTEHOSEURA RY MJK-KOULUTUSKESKUS RY MARKKINOINTI-INSTITUUTIN KANNATUSYH JOLLAS-OPISTO OY RASTOR OY HELSINKI BUSINESS COLLEGE OY AVA-INSTITUUTIN KANNATUSYHDISTYS RY HENGITYSLIITTO HELI RY VAKUUTUSTIEDON KEHITTÄMISSÄÄTIÖ HAAGA INSTITUUTTI-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖALAN KOULUTUSSÄÄTIÖ SVENSKA FRAMTIDSSKOLAN I HELSINGFOR RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY HAUS KEHITTÄMISKESKUS HELMI LIIKETALOUSOPISTO OY INVALIDILIITTO R.Y. Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Osallistuneet Koulutuksen järjestäjän kotikunta Helsinki. Oppisopimuskoulutukseen osallistuneissa mukana osa- ja koko tutkintoa suorittavat. Lähde: Wera-raportointipalvelu, opetushallitus Kuva 3. Helsingissä oppisopimuskoulutuksessa perustutkintoa suorittavat koulutusalan mukaan Yhteisk.t., liiketal. ja hallinnon ala Oppisopimuskoulutukseen osallistuvia Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnontieteiden ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Oppisopimuskoulutukseen osallistuneissa ovat mukana osa- ja koko tutkintoa suorittavat. Lähde: Wera-raportointipalvelu, opetushallitus Luonnonvara- ja ympäristöala 21

23 Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen Lukuvuoden 8-9 aikana Helsinginn ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista 15,3 prosenttia keskeytti opinnot oppilaitoksessaan. Osa keskeyttäjistä jatkoi muussa koulutuksessa. Kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen lopetti 9,9 prosenttia opiskelijoista Helsingissä ja 7,6 prosenttia koko maassa. Oppisopimuksella ammatillista koulutusta suorittavat keskeyttävät opintonsa muita ammatillisen opiskeli- keskeytti opintonsa joita harvemmin. Vuonna 21 oppisopimuskoulutukseen Helsingissä osallistuneista 3,4 prosenttia. Keskeyttäneiden määrissä on paljon vuosittaista vaihtelua, edellisinä vuosina keskeyttäneiden osuus on ollut 5 ja 7 prosenttia. Perustutkintoa opiskelevat keskeyttävät opintonsa useammin kuin ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavat. Lukiokoulutuksessa keskeyttäminenn on ammatillista vähäisempää. Lukuvuonna 8-9 lukiokoulutuksen oppilaitoksessaan lopetti 7,4 prosenttia opiskelijoista. Osa näistä keskeyttäneistä jatkoi muussa koulutuksessa, ja kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolelle jäi kolme prosenttia opiskelija- osuus oli 1,8 määrästä kyseisen lukuvuoden aikana. Koko maassa opinnot kokonaan keskeyttäneiden prosenttia. Helsingin ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on laskenut 2-luvulla, sen sijaan lukiokoulutuksen keskeyttäminen on hieman kasvanut 2-luvun loppupuoliskolla. Koko maahan verrattuna Helsingissä keskeytetään toisen asteen opinnot keskimääräistä selvästi useammin. Kuva 31. Ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen keskeyttäneiden osuus kaikista opiskelijoista Helsingissä 2-luvulla lukuvuosittain Omassa oppilaitoksessaan keskeyttäneet ja opinnot kokonaan keskeyttäneet välillä lukuvuosittain verrattuna opiskelijamäärään 2.9. lukuvuosittain 25 % 2 Keskeytti opinnot ko. oppilaitoksessa - ammatillinen 15 Keskeytti kokonaan opinnot - ammatillinen 1 Keskeytti opinnot ko. oppilaitoksessa - lukio 5 Keskeytti kokonaan opinnot - lukiokoulutus Lukuvuosi Perusjoukkona opiskelijat, joiden koulutuskunta on Helsinki. Lukio-opiskelijat = Lukion koko oppimäärän nuorten koulutuksen opiskelijat. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat = Ammatillisen toisen asteen perustutkinnon opiskelijat pois lukien näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat, oppisopimuskoulutuksen opiskelijat, työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijat, palo-, poliisi- ja vankeinhoidon koulutuksen opiskelijat sekä ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijat. Lähde: Tilastokeskus 22

24 Nuorten osallistuvuus toisen asteen koulutukseen Helsinkiläisistä vuotiaista 59 prosenttia suoritti tutkintoa lukiossa ja 25 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa vuonna 21. Nuorista siis yhteensä 84 prosenttia oli näissä koulutuksissa. Koko Suomen vuotiaista harvempi opiskelee lukiossa (48 %), mutta huomattavasti useampi ammatillisessa koulutuksessa (42 %). Helsingin seudun kunnista helsinkiläiset nuoret osallistuvat heikoiten toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Espoolaisista vuotiaista 89 prosenttia ja vantaalaisista 86 prosenttia on toisen asteen koulutuksessa. Syinä tähän ovat koulutuksen syrjäytymisen lisäksi mm. Helsingin monipuolinen tutkintoon johtamaton koulutustarjonta, maahanmuuttajien suuri määrä (maahanmuuttajien koulutuspolku käy usein valmentavien koulutuksien kautta) sekä suuri palveluvaltainen työmarkkina-alue, josta kouluttamattomanakin on mahdollisuus saada työtä. Taulukko vuotiaiden nuorten osallistuminen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen Helsingin seudulla vuonna vuotiaat yhteensä Heistä opiskelijoita % lukiossa ammatillisessa yhteensä Helsinki ,1 25,2 84,3 Espoo ,9 24,1 89,1 Vantaa ,4 38, 86,3 Kauniainen 459 8,2 12,4 92,6 Hyvinkää ,2 45,4 88,6 Järvenpää ,6 4,2 87,8 Kerava ,3 41,6 87,8 Kirkkonummi ,4 3,4 91,9 Mäntsälä ,3 44,6 87,9 Nurmijärvi ,1 37,6 88,6 Pornainen ,6 55,8 91,4 Sipoo ,8 39,1 92,9 Tuusula ,2 39, 9,3 Vihti , 4,2 91,2 Pääkaupunkiseutu ,6 27,5 86,2 Kehysalue ,6 39,9 89,5 Helsingin seutu ,2 3,9 87,1 Suomi ,1 42,3 9, oppilaitoksissa kirjoilla olevat opiskelijat. Väestötiedot vuodenvaihteesta. Ei sisällä oppisopimuskoulutusta. Lähde: Tilastokeskus Helsinkiläisistä nuorista tytöt käyvät poikia enemmän lukiota, ja pojat taas ammatillista tyttöjä enemmän. Kokonaisuudessa osallistuminen toisen asteen koulutukseen on melko sama; tytöillä 85 prosenttia ja pojilla 83 prosenttia. Tyttöjen osallistuvuus koulutukseen on korkeampi kaikissa kieliryhmissä. Helsinkiläiset nuoret osallistuvat toisen asteen koulutukseen koko maata ja muuta Helsingin seutua heikommin kaikissa äidinkieliryhmissä. Helsinkiläisistä suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä vuotiaista 88 prosenttia osallistuu toisen asteen koulutukseen, muunkielisistä 53 prosenttia. Ruotsinkieliset nuoret käyvät suomenkielisiä enemmän lukiota, suomenkieliset taas enemmän ammatillista koulutusta. Muunkielisistä useampi opiskelee ammatillisessa kuin ruotsinkielisistä. Yksi selittävä tekijä muunkielisten selkeästi pienempään osallistuvuuteen ovat maahanmuuttajille suunnatut tutkintoon johtamattomat koulutukset kuten valmentavat ammatilliset koulutukset ja 1-luokat. Asiaa voi toisaalta selittää myös Helsingin rooli sisäänmuuttokuntana suoraan ulkomailta. 23

25 Helsinkiläisten nuorten osallistuvuus toisen asteen koulutukseen on kasvanut hieman 2-luvun aikana. Lukiokoulutukseen osallistuminen on laskenut yli neljä prosenttiyksikkö vuoden 2 63 prosentin osuudesta. Samaan aikaan ammatilliseen koulutukseen osallistuminen on kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuoden 2 2 prosentin osuudesta. Lukiokoulutus on menettänyt suosiotaan Helsingissä kuten koko maassakin 2-luvun puolivälistä lähtien, mutta lasku on jäänyt melko pieneksi. Samaan aikaan ammatillinen koulutus on kasvattanut osallistumista. Lukioon osallistuminen on laskenut kaikilla kieliryhmillä. Viime vuosina suomen- ja ruotsinkielisten innostus ammatillisen koulutukseen on jatkanut kasvua, sen sijaan muunkielisten osallistuvuus ammatilliseen on laskenut. Kokonaisuudessaan toisen asteen koulutukseen osallistuminen on kasvanut hyvin suomenkielisillä. Sen sijaan muunkielisillä kehitys on ollut huonoa ja koulutukseen osallistumattomien osuus on kasvanut vuosittain jo kolme vuotta peräkanaa. Taulukko 5. Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen toisen asteen koulutukseen osallistuvien vuotiaiden osuus äidinkielen ja sukupuolen mukaan Helsingissä vuonna 21 Opiskelijat yhteensä Yhteensä henkilöä % Miehet Naiset % % Nuorten koulutus Helsingissä Lukiossa Yhteensä ,1 Suomi ,5 Ruotsi 755 7,4 Muu kieli 67 33,2 Ammatillisessa Yhteensä ,2 Suomi ,5 Ruotsi 19 17,7 Muu kieli ,4 Yhteensä toisella asteella Yhteensä ,3 Suomi , Ruotsi ,2 Muu kieli ,6 53,5 64,8 55,6 67,3 67,5 73,3 27,4 39,1 29,9 2,6 31,6 21,3 19,6 15,9 21,7 17,1 83,4 85,3 87,3 88,6 87,1 89,2 49,1 56,1 Ei sisällä oppisopimuskoulutusta. Lähde: Tilastokeskus Kuva vuotiaiden helsinkiläisten osallistuminen lukiokoulutukseen vuosina 2 21 Helsinkiläisnuoret äidinkielen mukaan, koko maan vuotiaat yhteensä % kaikki suomi ruotsi muu koko maa oppilaitoksessa kirjoilla olevien vuotiaiden kotikunnaltaan helsinkiläisten opiskelijoiden määrän osuus helsinkiläisten vuotiaiden määrään Lukion aineopiskelijat eivät sisälly opiskelijamäärään. Lähde: Tilastokeskus 24

26 Kuva vuotiaiden helsinkiläisten osallistuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen vuosina 2 21 Helsinkiläisnuoret äidinkielen mukaan, koko maan vuotiaat yhteensä 45 % 4 kaikki 35 suomi 3 ruotsi muu 25 koko maa * 2.9. oppilaitoksessa kirjoilla olevien vuotiaiden kotikunnaltaan helsinkiläisten opiskelijoiden määrän osuus helsinkiläisten vuotiaiden määrään Vuodesta 24 lähtien näyttötutkintoon opiskelevien määrä koko tilastovuodelta, vuosina 2 23 vain ajankohdasta 2.9. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoista ovat mukana koko tutkintoa suorittavat opiskelijat ja osatutkintoa suorittavat opiskelijat. Oppisopimusopiskelijoiksi lasketaan ne opiskelijat, joilla on tilastovuonna voimassa oleva oppisopimus. *Oppisopimuksen tiedot puuttuvat vuodelta 21. Lähde: Tilastokeskus Nuorten koulutukseen osallistuvuudessa on isoja alueellisia eroja Helsingin sisällä, ja erot ovat ajallisesti olleet melko pysyviä. Tietyillä alueilla, kuten Lauttasaaren, Länsi-Pakilan, Kulosaaren ja Munkkiniemen, alueilla, nuorten osallistuvuus lukiokoulutukseen on korkeaa ja ammatilliseen matalaa. Toisilla, kuten Jakomäen, Pukinmäen, Mellunkylän ja Vallilan alueilla, nuorten osallistuminen lukiokoulukseen on vähäisempää, mutta ammatilliseen osallistuminen on korkeaa. Alueellisesti sekä lukio että ammatilliseen koulutukseen osallistumattomien osuus on pienin, alle 1 prosenttia, Östersundomin, Länsi-Pakilan, Lauttasaaren, Munkkiniemen ja Suutarilan peruspiireissä. Sen sijaan osallistumattomien osuus nousee lähelle 2 prosenttia ja sen yli Jakomäen, Myllypuron, Mellunkylän ja Latokartanon peruspiireissä. Toisen asteen koulutukseen osallistumisen parantuminen näkyy enemmistöllä Helsingin peruspiireistä. Vuodesta 25 vuoteen 21 osallistuvuus on kasvanut 33 peruspiiristä 26 piirillä. Osallistuvuus on vähentynyt Itä-Pakilassa, Laajasalossa, Vironniemellä, Oulunkylässä, Tuomarinkylässä, Malmilla ja Myllypurossa. Keskisessä Helsingissä - Vallilan, Alppiharjun, Kallion ja Pasilan peruspiireissä - nuorten osallistuvuus toisen asteen koulutukseen on taas noussut paljon. Lukiokoulutukseen osallistuminen on kasvanut 18:ssa peruspiirissä, ammatillinen 29:ssä peruspiirissä, eli lähes kaikilla alueilla. Ammatillinen koulutus on kasvattanut suosiotaan lukiota enemmän 25:llä peruspiirillä. Ammatillisen koulutuksen suosion nousu on siis johdattanut osallistumisen kasvua suurimmassa osassa alueita. Eniten osallistumista kasvattaneillaa Keskisen Helsingin peruspiireillä osallistuvuuden kasvu on kuitenkin tullut lukio-osallistuvuuden kasvusta. Keskisen Helsingin alueella on menossa nopea koulutustason nousu. Koko väestön koulutustaso nouseee alueella nopeasti ja samalla myös alueen nuoret siirtyvät enemmän 25